Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta

Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot vahvistetaan liitteessä olevin määräyksin, jotka ovat erottamaton osa tätä asetusta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiin.

Näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan ’ ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehellä’ henkilöä, joka on nimitetty näissä henkilöstösäännöissä säädetyllä tavalla vakinaisen viran haltijaksi yhteen ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimistä kyseisen toimielimen nimittävän viranomaisen laatiman asiakirjan nojalla.

Tätä 1 kohdassa olevaa määritelmää sovelletaan myös ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virastojen, joihin näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan niiden perustamissäädösten nojalla, jäljempänä ’virastot’, nimittämiin henkilöihin. Näissä henkilöstösäännöissä olevia viittauksia toimielimiin sovelletaan myös virastoihin, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.

pidetään näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimieliminä.

Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.

Jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo ►M112 , joka on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, ◄ toteutuisi käytännön työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimiä pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

►M131 Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ määrittelevät yhteisellä sopimuksella ja kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa toimenpiteitä ja toimia, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla, sekä toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä erityisesti korjatakseen todellisen epätasa-arvon, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla.

Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vajavuus, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vajavuus on todettava 33 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Vammainen henkilö täyttää 28 artiklan e alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.

Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, jollei toimenpiteistä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitetta.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä toimielinten nimittäviä viranomaisia pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa vammaisten henkilöiden ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

Kun näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi sen vuoksi, että hänen kohdallaan ei ole noudatettu edellä tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on toimielimen osoitettava, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu. Tätä säännöstä ei sovelleta kurinpitomenettelyihin.

Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat erityisesti oikeuttaa vahvistamaan pakollisen eläkeiän sekä vanhuuseläkeoikeutta koskevan vähimmäisiän.

Työtehtävissä toimivilla virkamiehillä on mahdollisuus hyödyntää toimielinten hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä, mukaan lukien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävät erityistoimenpiteet, sekä 9 artiklassa tarkoitettujen sosiaaliturvaelinten tarjoamia palveluja. Entisillä virkamiehillä voi olla mahdollisuus hyödyntää luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä tietyiltä osin.

Työtehtävissä toimiville virkamiehille on järjestettävä sellaiset asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit täyttävät työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin perustamissopimuksen mukaisesti näillä aloilla hyväksyttyihin toimenpiteisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset.

Kukin toimielin panee täytäntöön tämän artiklan mukaiset luonteeltaan sosiaaliset toimenpiteet tiiviissä yhteistyössä henkilöstökomitean kanssa ehdotettujen monivuotisten toimien perusteella. Nämä ehdotetut toimet annetaan joka vuosi budjettivallan käyttäjälle tiedoksi talousarviomenettelyn yhteydessä.

►M112 1. ◄

Kukin toimielin määrää henkilöt, jotka kyseisessä toimielimessä käyttävät näissä henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa.

Yksi tai useampi toimielin voi kuitenkin siirtää nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan osittain tai kokonaan jollekin toimielimistä taikka toimielinten yhteiselle elimelle, lukuun ottamatta virkamiesten nimityksiin, ylennyksiin ja siirtoihin liittyviä päätöksiä.

Virkamiehen nimittämiskirjassa on mainittava päivä, jona nimitys tulee voimaan; kyseinen päivä ei voi olla aikaisempi kuin päivä, jona asianomainen aloittaa tehtävässään.

Nimitys tai ylennys voidaan tehdä ainoastaan avoimen viran täyttämiseksi näissä henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin.

Toimielimessä avoimena olevista viroista on ilmoitettava kyseisen toimielimen henkilöstölle heti, kun nimittävä viranomainen on päättänyt, että kyseinen virka täytetään.

Jos avointa virkaa ei voida täyttää siirron, 45 a artiklan mukaisen virkaan nimittämisen tai ylennyksen kautta, siitä on ilmoitettava muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu.

Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ’AD’, hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST’, sekä sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST/SC’.

Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat erilaisia johto-, suunnittelu- ja analysointitehtäviä sekä kielialan tehtäviä ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä ja teknisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST/SC on kuusi palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimisto- ja sihteeritehtäviä.

Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:

tehtäväryhmän AST ►M131 ja tehtäväryhmän AST/SC ◄ osalta:

keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii)

ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai

iii)

yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.

tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6:

vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii)

yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus,

tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7—16:

yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta tai

ii)

yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto vähintään kolme vuotta, taikka

iii)

yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan yksityiskohtaisemmin kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

Samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä.

Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.

Rajoittamatta 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että kussakin toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä tammikuuta 2014.

Liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut prosenttiluvut sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

Tehtäväryhmää AST/SC koskevien säännösten ja liitteessä XIII olevassa 31 artiklassa vahvistettujen siirtymäsäännösten täytäntöönpano, jossa otetaan huomioon sihteerin ja virkailijan tehtäviä hoitavan henkilöstön tarpeen kehitys kaikissa toimielimissä sekä vakinaisten ja väliaikaisten tointen kehitys tehtäväryhmissä AST ja AST/SC, sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

Nimittävä viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.

Virkamies voi hakea siirtoa muihin tehtäviin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa hän on.

Virkamies voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti oman tehtäväryhmänsä virkaa, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa. Hän saa tällaisen väliaikaisen virkanimityksen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi hänelle kuuluvalla palkkatasolla, jos hänet olisi nimitetty hänen väliaikaisesti hoitamaansa virkaa vastaavaan palkkaluokkaan.

Tällainen väliaikainen virkanimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata virkamies, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.

Virkamies, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä ►M128 ►C6 jossakin toisessa Euroopan unionin toimielimessä ◄ ◄ , voi kuuden kuukauden kuluttua hakea siirtoa kyseiseen toimielimeen.

Jos sekä toimielin, josta virkamies siirtyy, että toimielin, jossa hän työskentelee tilapäisesti, suostuvat virkamiehen hakemukseen, hänen katsotaan palvelleen ►M128 ►C6 unioniin ◄ ◄ liittyvän uransa jälkimmäisessä toimielimessä. Virkamies ei saa siirron perusteella mitään niistä taloudellisista eduista, joihin hän on näiden henkilöstösääntöjen mukaan oikeutettu, silloin kun hänen palvelussuhteensa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimessä lopullisesti päättyy.

Jos päätös, jolla hakemukseen suostutaan, sisältää nimityksen korkeampaan palkkaluokkaan kuin se, joka asianomaisella oli alkuperäisessä toimielimessä, tämä katsotaan ylennykseksi ja voidaan tehdä ainoastaan 45 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Rajoittamatta 1 a kohdan soveltamista jokaiseen toimielimeen perustetaan

—

henkilöstökomitea, joka voi jakautua jaostoihin erikseen kutakin henkilöstön asemapaikkaa varten,

—

pariteettikomitea tai useita pariteettikomiteoita, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

—

kurinpitolautakunta tai useita kurinpitolautakuntia, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

—

epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

—

tarvittaessa arviointikomitea,

—

työkyvyttömyyslautakunta,

jotka hoitavat niille näissä henkilöstösäännöissä osoitetut tehtävät.

1 a.

Näiden henkilöstösääntöjen tiettyjen määräysten soveltamiseksi voidaan muodostaa kahden tai useamman toimielimen yhteinen pariteettikomitea. Muut 1 kohdassa tarkoitetut komiteat ja lautakunnat voidaan muodostaa kahden tai useamman viraston yhteisiksi elimiksi.

Kukin toimielin määrittää näiden elinten kokoonpanon ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt liitteen II säännösten mukaisesti.

Virastot voivat henkilöstönsä rakenteen huomioon ottamiseksi poiketa liitteessä II olevan 1 artiklan säännöksistä, jotka koskevat henkilöstökomiteoiden jäsenyyttä. Virastot voivat päättää olla nimittämättä varajäseniä pariteettikomiteaan tai liitteessä II olevassa 2 artiklassa säädettyihin komiteoihin.

Luettelo näiden elinten jäsenistä annetaan tiedoksi toimielimen henkilöstölle.

Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etua toimielimessä ja huolehtii jatkuvasta yhteydenpidosta toimielimen ja sen henkilöstön välillä. Se pyrkii edistämään yksiköiden toimintaa antamalla henkilöstölle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä. Komitea saattaa toimielimen toimivaltaisten elinten tietoon kaikki näiden henkilöstösääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät yleiset ongelmat. Sitä voidaan kuulla kaikista tällaisista ongelmista.

Komitea toimittaa toimielimen toimivaltaisille elimille ehdotukset, jotka koskevat yksiköiden organisaatiota ja toimintaa tai joilla pyritään parantamaan henkilöstön työoloja tai elinoloja yleensä.

Komitea osallistuu toimielimen henkilöstöään varten perustamien sosiaalisten elinten hallintoon ja valvontaan. Komitea voi toimielimen suostumuksella tarjota tämäntyyppisiä palveluja.

Nimittävä viranomainen tai henkilöstökomitea voi kuulla pariteettikomiteaa tai -komiteoita paitsi tehtävistä, jotka näissä henkilöstösäännöissä on annettu kyseiselle komitealle tai kyseisille komiteoille, myös kaikista yleisluonteisista kysymyksistä, joista ne katsovat aiheelliseksi kuulla sitä tai niitä.

Arviointikomiteaa pyydetään antamaan lausuntonsa:

koeajan päättyessä toteutettavista toimenpiteistä,

niitä virkamiehiä koskevan luettelon vahvistamisesta, joita virkojen määrän vähentäminen koskee.

Nimittävä viranomainen voi antaa komitean tehtäväksi huolehtia, että toimielimen henkilöstön arviointi tehdään yhdenmukaisella tavalla.

Epäpätevyyttä käsittelevältä neuvoa-antavalta pariteettikomitealta pyydetään lausunto 51 artiklan soveltamisesta.

Perustetaan henkilöstösääntökomitea, johon kuuluu yhtä monta ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten edustajaa ja kyseisten toimielinten henkilöstökomiteoiden edustajaa. Henkilöstösääntökomitean jäsenten nimittämistä koskeva menettely vahvistetaan ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä sopimuksella. Virastoilla on yhteisedustus niiden ja komission välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

Komissio kuulee komiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista; komitea antaa lausuntonsa komission asettamassa määräajassa. Riippumatta siitä, mitä tehtäviä komitealle näissä henkilöstösäännöissä osoitetaan, se voi tehdä haluamiaan ehdotuksia henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajansa tai toimielimen taikka toimielimen henkilöstökomitean pyynnöstä.

Toimielin vahvistaa määräajat, joiden aikana henkilöstökomitean, sekakomitean tai henkilötösääntökomitean on annettava niiltä pyydetyt lausunnot; kyseisen määräajan on oltava vähintään 15 työpäivän pituinen. Jos lausuntoa ei anneta asetetussa määräajassa, toimielin tekee päätöksen.

Jäljempänä 24 b artiklassa tarkoitetut ammattijärjestöt ja ammattialajärjestöt toimivat henkilöstön yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstökomiteoiden lakisääteisiä toimivaltuuksia.

Edustavia ammattijärjestöjä ja ammattialajärjestöjä voidaan kuulla 10 artiklassa tarkoitetuista komission ehdotuksista.

Kukin toimielin voi tehdä henkilöstöään koskevia sopimuksia edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa. Kyseiset sopimukset eivät saa aiheuttaa muutosta henkilöstösääntöihin tai talousarviositoumuksiin eikä niillä saa olla vaikutusta asianomaisen toimielimen toimintaan. Allekirjoittajina olevien edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen on toimittava kussakin toimielimessä henkilöstökomitean lakisääteisten toimivaltuuksien rajoissa.

Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. Virkamies ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai toimielimensä ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava hänelle annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan unionia kohtaan.

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai muulta sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

Ennen virkamiehen palvelukseen ottamista nimittävä viranomainen tutkii, onko hakijalla sellaista henkilökohtaista sidonnaisuutta, joka voi vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muuta eturistiriitaa. Hakijan on tätä varten ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle erityisellä lomakkeella kaikki todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tällaisissa tapauksissa nimittävä viranomainen ottaa tämän tilanteen huomioon asianmukaisesti perustellussa lausunnossa. Nimittävä viranomainen toteuttaa tarvittaessa 11 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin virkamiehiin, jotka palaavat palvelukseen henkilökohtaisista syistä myönnetyltä virkavapaalta.

Ellei jäljempänä toisin säädetä, virkamies ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, johon liittyy suoraan tai välillisesti tämän riippumattomuuden mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

Virkamiehen, jonka käsiteltäväksi tulee edellä 1 kohdassa tarkoitettu asia, on ilmoitettava tästä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa virkamiehen velvollisuuksistaan kyseisen asian käsittelyssä.

Virkamiehellä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia toimielimensä valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaisia etuuksia, jotka saattaisivat vaarantaa kyseisen virkamiehen riippumattomuuden tehtäviään hoitaessaan.

Virkamiehen on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää kyseisen virkamiehen hoitamiin tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.

Virkamiehen on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.

Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän uhriksi. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, edellyttäen, että virkamies on toiminut rehellisesti.

’Työpaikkakiusaamisella’ tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta käytöstä, joka ilmenee tahallisissa puheissa, teoissa, eleissä ja kirjoituksissa ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.

’Sukupuolisella häirinnällä’ tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käytöstä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolista häirintää käsitellään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.

Jollei 15 artiklasta muuta johdu, virkamiehen, joka haluaa harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä nimittävältä viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa virkamiehen tehtävien hoitamista tai on yhteensopimaton toimielimen edun kanssa.

Virkamiehen on ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle kaikista edellä tarkoitetun toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa nimittävältä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä.

Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, virkamiehen on ilmoitettava tästä toimielimensä nimittävälle viranomaiselle. Jos tällainen toiminta osoittautuu yhteensopimattomaksi virkamiehen tehtävien kanssa eikä virkamies voi sitoutua siihen, että puolison toiminta päättyy tietyssä määräajassa, nimittävä viranomainen päättää pariteettikomiteaa kuultuaan, voiko virkamies ►M112 jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan ◄ .

Virkamiehen, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle. Tämä päättää, onko virkamiehen yksikön etu huomioon ottaen:

haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella,

otettava vuosilomaa,

annettava tehdä osa-aikatyötä vai

sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista kuten ennenkin.

Jos virkamies tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Nimittävä viranomainen tekee jonkin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ottaen huomioon yksikön edun, mainitun tehtävän merkityksen, sen asettamat vaatimukset sekä palkkiot ja korvaukset, joihin se oikeuttaa. Jos virkamiehen on otettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai hänen annetaan tehdä osa-aikatyötä, näiden kesto on yhtä pitkä kuin virkamiehen saama toimeksianto.

Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen erityistä lomaketta käyttäen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja saattaa johtaa ristiriitaan toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta tehtävää vastaan tai antaa siihen luvan asettaen aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Nimittävä viranomainen antaa pariteettikomiteaa kuultuaan päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi ennen kyseisen ajan päättymistä, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Nimittävä viranomainen kieltää soveltamisohjeissa määriteltyjä entisiä korkeita virkamiehiä palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana lähtökohtaisesti harjoittamasta edunvalvontaa tai edistämästä entisen toimielimensä henkilöstön keskuudessa yrityksensä, asiakkaidensa tai työnantajansa lukuun asioita, joista he vastasivat palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 ( 6 ) mukaisesti kukin toimielin julkaisee vuosittain kolmannen kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien luettelon arvioiduista tapauksista.

Virkamiehen on pidättäytyvä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.

Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

Virkamiehellä on oikeus sananvapauteen, noudattaen aiheellisella tavalla lojaalisuuden- ja puolueettomuuden periaatteita.

Virkamies, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle etukäteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 ja 17 artiklan soveltamista.

Kun nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, nimittävä viranomainen ilmoittaa päätöksestään virkamiehelle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi asetetussa määräajassa, nimittävän viranomaisen katsotaan olevan vastustamatta julkaisemista.

Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen kirjoituksista tai muusta toiminnasta työtehtäviensä osana, kuuluvat Euroopan unionille, mikäli tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät unionin toimintaan tai, jos tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät Euroopan Atomienergiayhteisön toimintaan, mainitulle yhteisölle. Unionilla tai tapauksen mukaan Euroopan atomienergiayhteisöllä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.

Kaikki keksinnöt, jotka virkamies tekee tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, kuuluvat kokonaisuudessaan ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ . Toimielin voi omalla kustannuksellaan ja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ puolesta hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Kun virkamies tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, ellei toisin todisteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.

Toimielin voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle virkamiehelle palkkion, jonka määrän se vahvistaa.

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa evätään ainoastaan, jos unionin etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle rikosoikeudellisia seuraamuksia. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä ei sovelleta virkamieheen tai entiseen virkamieheen hänen todistaessaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jonkin toimielimen kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee Euroopan unionin palveluksessa olevaa tai ollutta henkilöä.

Virkamiehen on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä hoitamista. ►M112 Hänen on ilmoitettava viipymättä nimittävälle viranomaiselle osoitteensa ja sen muutokset. ◄

Virkamiehen on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvojaan; virkamies vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.

Virkamies, joka on saanut tehtäväkseen vastata jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyn toimivallan käytöstä ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Virkamiehen alaisten oma vastuu ei vapauta kyseistä virkamiestä hänelle kuuluvasta vastuusta.

Jos virkamiehelle on annettu määräys, jonka kyseinen virkamies katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, jonka, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, on myös vastattava kirjallisesti. Jos esimies vahvistaa määräyksen, mutta virkamies katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn sääntöjenvastaisuuden tai haitan perusteisiin, hänen on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, ellei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.

Jos esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Esimiehen on virkamiehen pyynnöstä annettava tämänkaltainen määräys kirjallisesti.

Jos virkamies ilmoittaa esimiehelleen määräyksestä, jonka virkamies katsoo olevan sääntöjen vastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänelle ei saa aiheuttaa tämän johdosta minkäänlaista haittaa.

Virkamies voidaan velvoittaa korvaamaan kokonaan tai osittain ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään suorittaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen kurinpitoasioiden käsittelyä varten vahvistettua menettelyä noudattaen. Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimella on täysi harkintavalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava suoraan yksikkönsä päällikölle tai pääjohtajalleen tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, pääsihteerille tai vastaavissa viroissa toimiville henkilöille taikka Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisista virkatoimiin liittyvistä vakavista teoista, jotka voivat merkitä, että ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehelle kuuluvia velvollisuuksia ei ole noudatettu.

Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että joku muu henkilö — toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jonkin toimielimen palvelujen suorittaja — on vastaavalla tavalla jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saaneen virkamiehen on ilmoitettava viipymättä Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa 1 kohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten mahdollisuutta.

Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että virkamies on toiminut maltillisesti ja rehellisesti.

Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta muodosta riippumatta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

Toimielin, johon virkamies kuuluu, ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka luovuttaa 22 a artiklassa tarkoitettuja tietoja komission puheenjohtajalle, tilintarkastustuomioistuimen presidentille, neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

virkamiehen rehellinen ja maltillinen näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; sekä

virkamies on sitä ennen toimittanut samat tiedot Euroopan petostentorjuntavirastolle tai omalle toimielimelleen ja antanut petostentorjuntavirastolle tai kyseiselle toimielimelle luvan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin määräajassa, jonka virasto tai toimielin asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Virkamiehelle on annettava kyseinen määräaika asianmukaisesti tiedoksi 60 päivän kuluessa.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta, kun virkamies voi osoittaa sen olevan kohtuuton asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen.

Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, niiden muodosta riippumatta, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

Henkilöstösääntöjen 24 ja 90 artiklan mukaisesti kunkin toimielimen on otettava käyttöön menettely virkamiesten esittämien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat tapaa, jolla heitä on kohdeltu sen jälkeen kun tai sen johdosta, että he ovat täyttäneet 22 a artiklan tai 22 b artiklan mukaiset velvollisuutensa. Asianomaisen toimielimen on varmistettava, että nämä valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja, jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua, ennen 90 artiklassa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa sisäiset säännöt muun muassa seuraavista seikoista:

Virkamiehen nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään ainoastaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ edun vuoksi. Ellei erioikeuksista ja vapauksista ►M15 tehdyn pöytäkirjan ◄ määräyksistä muuta johdu, virkamiehet eivät ole vapautettuja henkilökohtaisista velvollisuuksistaan eivätkä voimassa olevien lakien ja järjestysmääräysten noudattamisesta.

Virkamiehen on välittömästi ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle tilanteista, joissa joudutaan vetoamaan erioikeuksiin ja vapauksiin.

Erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa tarkoitetut kulkuluvat myönnetään yksikönpäälliköille, virkamiehille, jotka kuuluvat palkkaluokkiin AD 12 – AD 16, virkamiehille, jotka palvelevat Euroopan unionin alueen ulkopuolella, ja muille virkamiehille, joiden osalta se on viranhoitoon liittyvien syiden vuoksi tarpeen.

►M15 ►M128 ►C6 Unioni ◄ ◄ avustaa virkamiestä ◄ erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa virkamiestä tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan virkamiehen aseman tai tehtävän vuoksi.

►M15 Ne korvaavat yhteisvastuullisesti ◄ tapauksissa aiheutuneet vahingot sillä edellytyksellä, että virkamies ei ole tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta aiheuttanut vahinkoja eikä voi saada korvausta vahingonaiheuttajalta.

Näillä on helpotettava virkamiehen ammatillista täydennyskoulutusta, jos se on yksikköjen moitteetonta toimintaa koskevien vaatimusten mukaista ja vastaa yksikköjen omia etuja.

Virkamiehillä on yhdistymisvapaus; he voivat erityisesti olla eurooppalaisten virkamiesten ammattijärjestöjen jäseniä.

Virkamies voi tehdä hakemuksia näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.

Tiettyä virkamiestä koskevista päätöksistä, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on tiedotettava siinä toimielimessä, johon virkamies kuuluu. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.

Asiakirjat on merkittävä luetteloon, numeroitava juoksevasti ja luokiteltava aukottomasti; toimielin ei voi esittää perusteeksi edellä a kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin vastoin virkamiehen etua, jos niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden sisällyttämistä henkilökansioon.

Asiakirjan tiedoksiantaminen varmistetaan virkamiehen allekirjoituksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, asiakirja annetaan tiedoksi kirjatulla kirjeellä ►M112 , joka lähetetään virkamiehen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen ◄ .

Virkamiestä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia virkamiehen poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Edellisen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä lisäämästä kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista virkamies on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.

Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin myös palvelussuhteensa päätyttyä ►M112 ja kopioida ne ◄ .

Henkilökansio on luottamuksellinen ja siihen voi tutustua ainoastaan hallinnon toimitiloissa ►M112 tai suojatulla tietovälineellä ◄ . Se toimitetaan kuitenkin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimelle, jos ►M112 ————— ◄ tulee vireille virkamiestä koskeva asia.

Virkamiehellä on oikeus tutustua potilastietoihinsa ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

Palvelukseen ottamisessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksien kesken on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä kyseisen toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toisen kohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.

Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.

Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävä viranomainen tutkii ensiksi,

voidaanko virka täyttää

siirrolla tai

ii)

nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai

iii)

ylennyksellä

toimielimen sisällä;

ovatko muiden toimielinten samaan palkkaluokkaan kuuluvat virkamiehet esittäneet siirtohakemuksia, ja/tai,

jos avoinna olevaa virkaa ei ole ollut mahdollista täyttää a ja b alakohdassa mainittujen vaihtoehtojen avulla, onko syytä käyttää 30 artiklassa tarkoitettua soveltuvien hakijoiden luetteloa ottaen tuolloin tarvittaessa huomioon soveltuvia hakijoita koskevat liitteen III asiaankuuluvat määräykset ja/tai

järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa määritellyille väliaikaisille toimihenkilöille,

tai aloittaa joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III.

Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia palvelukseen ottoa koskevia tarpeita varten.

Vaikka periaate, jonka mukaan suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen avointen kilpailujen kautta, säilyy voimassa, nimittävä viranomainen voi päättää, poiketen siitä, mitä d alakohdassa säädetään, ja ainoastaan poikkeustapauksissa, järjestää toimielimen sisäisen kilpailun, joka on avoin myös Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan tätä osallistumista koskevia rajoituksia Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä rajoituksia, jotka koskevat heille sopimussuhteisina toimihenkilöinä uskottuja tehtäviä.

Otettaessa palvelukseen johtavassa asemassa olevia virkamiehiä (pääjohtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15 kuuluvia virkamiehiä taikka johtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14 kuuluvia virkamiehiä) sekä poikkeustapauksissa, kun kyseessä ovat erityispätevyyttä vaativat tehtävät, nimittävä viranomainen voi noudattaa myös muuta palvelukseenottamismenettelyä kuin kilpailumenettelyä.

Toimielimet voivat järjestää kullekin tehtäväryhmälle sisäisiä kilpailuja, jotka perustuvat kyseisen toimielimen kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin ja jotka on tarkoitettu vähintään AST 6 tai sitä ylempään tai AD 9 tai sitä ylempään palkkaluokkaan kuuluville virkamiehille.

Kilpailut ovat avoimia ainoastaan kyseisen toimielimen väliaikaisille toimihenkilöille, jotka on otettu palvelukseen Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 c artiklan nojalla. Toimielimet edellyttävät näiden kilpailujen vähimmäiskelpoisuusehtoina vähintään kymmenen vuoden palvelusaikaa väliaikaisena toimihenkilönä ja sitä, että henkilö on otettu palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi valintamenettelyssä, jossa varmistettiin samojen normien noudattaminen kuin virkamiesten valinnalta edellytetään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Poiketen tämän artiklan 1 kohdan a alakohdasta väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottaneen toimielimen nimittävien viranomaisten on ennen toimielimen avoimen viran täyttämistä otettava valinnassa huomioon sisäiset kilpailut läpäisseiden hakijoiden ohella virkamiesten siirrot kyseisessä toimielimessä.

Euroopan parlamentti järjestää kerran viidessä vuodessa kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin perustuvan sisäisen kilpailun kullekin tehtäväryhmälle, jotka vastaavat vähintään AST 6 tai sitä ylempää palkkaluokkaa tai AD 9 tai sitä ylempää palkkaluokkaa, 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Nimittävä viranomainen nimeää jokaista kilpailua varten valintalautakunnan. Valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon.

Nimittävä viranomainen valitsee tästä luettelosta hakijat, jotka nimitetään avoinna oleviin virkoihin.

Näillä hakijoilla on oikeus saada asianmukaista tietoa unionin toimielinten ja virastojen julkaisemista avoinna olevista soveltuvista viroista.

Valitut hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

►M131 Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC 1–SC 2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista. ◄ Toimielin vahvistaa kilpailuilmoituksen palkkaluokan seuraavin perustein:

tavoite ottaa palvelukseen 27 artiklan määritelmän mukaisesti mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä virkamiehiä;

vaadittavan työkokemuksen laatu.

Toimielinten erityistarpeiden täyttämiseksi myös ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ työmarkkinatilanne voidaan ottaa huomioon otettaessa virkamiehiä palvelukseen.

Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimielin voi aiheellisissa tapauksissa antaa luvan järjestää palkkaluokkia AD 9, AD 10, AD 11 koskeva kilpailu tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaa AD 12 koskeva kilpailu. Näissä palkkaluokissa avoimina oleviin toimiin nimitettävien hakijoiden kokonaismäärä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti AD-tehtäväryhmään tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.

Palvelukseen otettu virkamies luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle tasolle.

Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä.

Tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, jonka luokitus on vahvistettu ►M131 kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen ◄ antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää muuhun henkilöstöön kuuluvana hankkimansa ikälisät, jos hänet nimitetään virkamieheksi samassa palkkaluokassa välittömästi tämän jakson jälkeen.

Ennen nimittämistä virkaan siihen valitun hakijan on käytävä toimielimen asiantuntijalääkärin suorittamassa lääkärintarkastuksessa, jotta voidaan varmistaa hänen täyttävän 28 artiklan e kohdan vaatimukset.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annetaan kielteinen lääketieteellinen lausunto, hakija voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun toimielin ilmoitti asiasta, että hänen tapauksensa annetaan käsiteltäväksi lääketieteelliselle komitealle, jossa on kolme lääkäriä, jotka nimittävä viranomainen on valinnut toimielimen palveluksessa olevien neuvottelevien lääkärien keskuudesta. Ensimmäisen kielteisen lausunnon antanutta neuvottelevaa lääkäriä kuullaan lääketieteellisessä komiteassa. Hakija voi antaa lääketieteelliselle komitealle valitsemansa lääkärin lausunnon. Kun lääketieteellisen komitean lausunnossa vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa todetut johtopäätökset, hakija maksaa puolet lääkärinpalkkioista ja lisäkuluista.

Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa. Päätös virkamiehen vakinaistamisesta tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita nimittävällä viranomaisella on käytettävissään virkamiehen asennoitumisesta II osaston säännöksiin.

Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, nimittävä viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto ei missään olosuhteissa voi ylittää viittätoista kuukautta.

Jos koeajalla olevan virkamiehen työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus on annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Koeajalla olevan lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava. Nimittävä viranomainen voi päättää koeaikaisen virkamiehen irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä virkamiehen toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan kertomus koeaikaisen virkamiehen kyvyistä hoitaa toimeensa liittyviä tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan virkamiehen lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava.

Koeajalla oleva virkamies, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi, jotta hänet voitaisiin vakinaistaa, irtisanotaan.

Jollei erotetulla koeajalla olevalla virkamiehellä ole mahdollisuutta aloittaa välittömästi uudelleen ammatillista toimintaa toisaalla, hän saa kolmen kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa enemmän kuin vuoden, kahden kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, ja kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin kuusi kuukautta.

Mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta virkamieheen, joka eroaa ennen koeaikansa päättymistä.

Työtehtävissä toimii virkamies, joka IV osastossa säädetyin edellytyksin hoitaa sitä virkaa vastaavia tehtäviä, johon hänet on nimitetty tai jota hän hoitaa tilapäisesti.

Muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta on kyse silloin, kun ►M56 vakinainen ◄ virkamies on nimittävän viranomaisen päätöksellä

Virkamies säilyttää tässä asemassa 38 ja 39 artiklassa säädetyin edellytyksin kaikki oikeutensa, ja häntä koskevat edelleen kaikki velvollisuudet, jotka hänellä on sen toimielimen virkamiehenä, johon hänet alun perin nimitettiin. ►M23 Jollei eläkettä koskevista 77 artiklan kolmannen alakohdan säännöksistä muuta johdu, kuitenkin silloin, kun on kyse ensimmäisen alakohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetystä muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta, virkamieheen sovelletaan niitä määräyksiä, joita sovelletaan samaan palkkaluokkaan kuuluvaan virkamieheen siinä toimessa, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä. ◄

Työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä oleva virkamies voi pyytää siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin, tai hänelle voidaan ehdottaa yksikön edun mukaista siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin. Kun virkamies on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin, henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus päättyy.

Yksikön edun mukaisesti tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:

Virkamiehen pyynnöstä tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:

►M56 Vakituinen ◄ virkamies voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta virkavapautta henkilökohtaisten syiden vuoksi.

1 a.

Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapaan aikana. Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä virkamiehelle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa todelliseen tai mahdolliseen ristiriitaan virkamiehen toimielimen oikeutetun edun kanssa.

Virkavapauden kesto on enintään yksi vuosi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista. Virkavapaus voidaan uusia.

Kukin uusittu virkavapaus voi kestää enintään vuoden. Henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapauden kokonaispituus saa olla enintään ►M131 12 vuotta ◄ virkamiehen koko uran aikana.

virkavapaus voidaan uusia rajoituksetta, edellyttäen, että virkavapauden myöntämistä koskeva edellytys on edelleen voimassa jokaisen uusimisen yhteydessä.

Virkavapauden aikana virkamiehelle ei kerry oikeutta ikälisiin eikä ylennykseen; hänen kuulumisensa 72 ja 73 artiklassa säädettyyn sosiaaliturvajärjestelmään sekä vakuutuksensa järjestelmän kattamien riskien varalta keskeytyy.

►M112 Virkamies, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden alkamisesta, saada kyseisissä artikloissa tarkoitetun suojan edellyttäen, että hän maksaa 72 artiklan 1 kohdassa ja 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi tarvittavista maksuista puolet henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden ensimmäisenä vuonna ja että hän maksaa kokonaan kyseiset maksut virkavapauden muulta ajalta. Hän ei kuitenkaan voi saada suojaa 73 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta, ellei hänellä ole suojaa myös 72 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta. Kyseiset maksut lasketaan virkamiehen viimeisen peruspalkan perusteella. ◄ Lisäksi virkamies, joka osoittaa, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia muun eläkejärjestelmän perusteella, voi pyynnöstänsä saada edelleen uudet eläkeoikeudet enintään vuoden ajan edellyttäen, että hän maksaa kolminkertaisena ►M56 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn määrän; maksuosuus lasketaan virkamiehen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkan perusteella. ◄

Henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden osalta noudatetaan seuraavia sääntöjä:

Nimittävä viranomainen myöntää virkavapauden asianomaisen virkamiehen pyynnöstä.

Virkavapauden uusimista on haettava kaksi kuukautta ennen virkavapauden päättymistä.

Toinen henkilö voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut.

▼M23

Henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen ►M112 tai kun hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin ◄ , virkamiehen katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä lomalla palkatta.

▼B

Tehtävistään on vapautettu virkamies, jota koskee hänen toimielimessään tapahtunut virkojen määrän vähentäminen.

Virkojen määrän vähentämisestä tietyssä palkkaluokassa päättää toimivaltainen budjettivallan käyttäjä talousarvion vahvistamismenettelyn yhteydessä. Nimittävä viranomainen päättää pariteettikomitean lausunnon saatuaan, millaisia virkoja tämä toimenpide koskee.

Nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomitean lausunnon saatuaan luettelon niistä virkamiehistä, joita tämä toimenpide koskee, ottaen huomioon virkamiesten pätevyyden, tehokkuuden, käytöksen viranhoidossa, perhetilanteen ja virkaiän. Virkamiehet, jotka hoitavat jotakin edellisessä alakohdassa tarkoitetuista viroista ja jotka haluavat tulla vapautetuiksi tehtävistään, merkitään luetteloon ilman eri toimenpiteitä.

Luetteloon merkityt virkamiehet vapautetaan tehtävistä nimittävän viranomaisen päätöksellä.

Tässä asemassa oleva virkamies lakkaa hoitamasta tehtäviään ja hänen oikeutensa palkkaan ja ikälisien kertymiseen lakkaa; virkamiehen oikeudet vanhuuseläkkeeseen karttuvat kuitenkin enintään viiden vuoden ajan hänen palkkaluokkansa ja tasonsa mukaisen palkan perusteella.

Virkamiehellä on kahden vuoden ajan tehtävistä vapauttamisen jälkeen etuoikeus mihin tahansa ►M112 hänen tehtäväryhmäänsä ◄ kuuluvaan ja palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, joka tulee avoimeksi tai perustetaan, sillä edellytyksellä, että hänellä on virkaan vaadittu soveltuvuus.

Tehtävistä vapautettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteessä IV vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Sen, jota asia koskee, uusia tehtäviä hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.

Asianomaisen on esitettävä vaaditut kirjalliset todisteet, ja ilmoitettava toimielimelle kaikki sellaiset tekijät, jotka ovat omiaan muuttamaan hänen oikeuksiaan.

Tämän artiklan neljännessä alakohdassa tarkoitettuihin korvaukseen ja viimeiseen kokonaispalkkaan sovelletaan kuitenkin ►C4 liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädettyä painotusta, joka ◄ vahvistetaan sen jäsenvaltion mukaan, jossa saaja on osoittanut asuvansa edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio oli saajan viimeinen asemapaikka. Siinä tapauksessa, että kyseisen jäsenvaltion valuutta ei ole euro, korvaus lasketaan näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan mukaisten muuntokurssien perusteella.

Kun virkamiehen oikeus korvaukseen päättyy, hänet irtisanotaan viran puolesta. Hän voi saada oikeuden vanhuuseläkkeeseen eläkejärjestelmässä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Virkamieheltä, jolle on ennen edellä 3 kohdassa tarkoitetun kahden vuoden määräajan päättymistä tarjottu hänen palkkaluokkaansa vastaavaa virkaa ja joka on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt siitä, voidaan pariteettikomitean lausunnon saamisen jälkeen ottaa pois edellä olevien säännösten mukaiset oikeudet ja hänet voidaan irtisanoa viran puolesta.

Virkamiehelle, joka kutsutaan suorittamaan pakollista asevelvollisuutta, sotilaskoulutukseen tai kertausharjoituksiin, myönnetään virkavapautta asepalveluksen suorittamista varten.

Pakolliseen asepalvelukseen kutsuttu virkamies lakkaa saamasta palkkaa, mutta säilyttää näiden henkilöstösääntöjen mukaiset oikeutensa ikälisiin ja ylennyksiin. Hän säilyttää myös eläkeoikeutensa, jos hän asepalveluksen suorittamisen jälkeen maksaa takautuvasti maksunsa eläkejärjestelmään.

Virkamies saa sotilaskoulutuksen tai kertausharjoitusten ajalta edelleen palkkansa, josta vähennetään hänen kyseisen jakson aikana saamansa sotilaspäiväraha.

Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Loman pituus voi olla kaksinkertainen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa jaksoissa.

Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma otetaan puolipäiväisenä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus ►M148 1 030,72 euroa ◄ lisään kuukaudessa tai 50 prosenttiin tästä määrästä, jos hän tekee puolipäivätyötä. Hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäiväisenä, tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi täysipäiväisesti.

Lisän suuruus on ►M140 ►M148 1 374,30 euroa ◄ yksinhuoltajavanhemmille ◄ kuukaudessa tai 50 prosenttia tästä määrästä, jos virkamies tekee puolipäivätyötä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, sekä vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun tällaisen loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen.

Vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä kuudella kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia toisessa kohdassa tarkoitetusta määrästä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä 12 kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia kolmannessa kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Tässä artiklassa mainittuja määriä päivitetään yhdenmukaisesti palkkojen kanssa.

Kun virkamiehen puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, virkamiehellä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta virkamiehen koko uran aikana.

Vähintään kymmenen vuotta palveluksessa ollut virkamies voidaan aikaisintaan viisi vuotta ennen virkamiehen eläkeikää asettaa nimittävän viranomaisen päätöksellä virkavapaalle yksikön edun vuoksi sellaisten organisatoristen tarpeiden perusteella, jotka liittyvät uusien taitojen hankkimiseen toimielimissä.

Niiden virkamiesten kokonaismäärä, jotka kunakin vuonna on asetettu yksikön edun vuoksi myönnettävälle vapaalle, saa olla enintään 5 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan toimielimille sen mukaan, kuinka monta virkamiestä kullakin oli palveluksessaan edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Näin saatu määrä pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun kussakin toimielimessä.

Virkavapaa kestää periaatteessa kunnes virkamies saavuttaa eläkeiän. Poikkeuksellisissa olosuhteissa nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää keskeyttää virkavapaan, jolloin virkamies palaa toimeen.

Kun yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla oleva virkamies saavuttaa eläkeiän, hänet siirretään ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle.

Yksikön edun vuoksi myönnettyyn virkavapaaseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

Tällaiselle virkavapaalle asetettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteen IV mukaisesti.

Virkamiehen pyynnöstä korvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella. Tällöin palvelusaika yksikön edun vuoksi virkavapaalla olevana virkamiehenä otetaan huomioon laskettaessa eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia liitteessä VIII olevan 2 artiklan mukaisesti.

Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan vuosittain arviointi kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien säännösten mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, onko virkamiehen suoritustaso ollut tyydyttävä. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa säännökset, joilla annetaan oikeus hakea arviointimenettelyssä muutosta, mikä on tehtävä ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Palkkaluokasta AST 5 alkaen arviointiin voi sisältyä myös virkamiehen työsuorituksen perusteella annettava lausunto siitä, onko hänellä hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.

Virkamies, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle, jollei hänen työsuoritustaan ole arvioitu epätyydyttäväksi 43 artiklassa tarkoitetussa viimeisimmässä vuosittaisessa arvioinnissa. Virkamies etenee palkkaluokkansa seuraavalle tasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua, jollei sovelleta 51 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä.

Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityksen voimaan tullessa takautuvasti yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen että hänen työsuorituksensa ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta on arvioitu tyydyttäväksi 43 artiklan mukaisesti. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on tätä pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.

Ylennyksestä päättää nimittävä viranomainen 6 artiklan 2 kohdan huomioon ottaen. Jollei sovelleta 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä, virkamies voidaan ylentää vain, jos hän hoitaa virkaa, joka vastaa jotakin liitteessä I olevassa A kohdassa esitetyn lähinnä ylemmän palkkaluokan virkatyyppiä. Virkamies ylennetään nimityksellä lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylennyksen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen ottaa erityisesti huomioon virkamiehistä tehdyt arvioinnit, virkamiesten tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin se kieli, jonka perusteellinen taito on osoitettu 28 artiklan f alakohdan mukaisesti, sekä virkamiesten hoitamien tehtävien vastuullisuuden.

Ennen palvelukseen ottamisen jälkeistä ensimmäistä ylennystä virkamiehiä vaaditaan osoittamaan kykynsä työskennellä kolmannella kielellä, jonka on oltava yksi ►M131 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa ◄ tarkoitetuista kielistä. ►M131 Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ antavat keskinäisellä sopimuksella yhteiset säännöt tämän kohdan täytäntöön panemiseksi. ►C4 Näissä on edellytettävä, että virkamiehille on annettava mahdollisuus kolmannen kielen opiskeluun sekä vahvistettava yksityiskohtaiset säännökset liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti sen arvioimiseksi, että virkamies kykenee työskentelemään kolmannella kielellä. ◄

Edellä 5 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdasta poiketen tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi palkkaluokasta 5 lähtien siirtyä tehtäväryhmään AD edellyttäen, että

hänet on valittu tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen osallistumaan tämän kohdan b alakohdan mukaiseen pakolliseen koulutusohjelmaan,

hän on suorittanut nimittävän viranomaisen määrittelemän koulutusohjelman, joka käsittää joukon pakollisia koulutusmoduuleja, ja

hän on nimittävän viranomaisen laatimassa luettelossa hakijoista, jotka ovat läpäisseet suullisen ja kirjallisen kokeen, sen osoittamiseksi, että hän on osallistunut tämän kohdan b alakohdassa mainittuun koulutusohjelmaan ja suorittanut sen hyväksyttävästi. Tämän kokeen sisältö vahvistetaan liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Nimittävä viranomainen laatii alustavan luettelon tehtäväryhmään AST kuuluvista virkamiehistä, jotka on valittu osallistumaan edellä mainittuun koulutusohjelmaan 43 artiklassa tarkoitettujen ►M131 vuotuisten arviointien ◄ ja koulutustason ja koulutuksen perusteella ja ottaen huomioon yksikön tarpeet. Alustava luettelo toimitetaan pariteettikomitealle, joka antaa siitä lausuntonsa.

Komitea voi kuulla virkamiehiä, jotka ovat hakeneet osallistumista edellä mainittuun koulutusohjelmaan, sekä nimittävän viranomaisen edustajia. Se antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon nimittävän viranomaisen esittämästä alustavasta luettelosta. Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon virkamiehistä, joilla on oikeus osallistua edellä mainittuun koulutusohjelmaan.

Tehtäväryhmän AD virkaan nimittäminen ei vaikuta palkkaluokkaan eikä palkkatasoon, jotka virkamiehellä on nimittämisen ajankohtana.

Tämän artiklan 1—3 kohdan mukaisesti tehtäväryhmän AD virkoihin tehtävien nimitysten määrä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.

►M131 Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa ◄ yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

Ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti nimitetty virkamies luokitellaan tämän palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Palkkaluokkien AD 9—AD 13 virkamiehet, jotka on nimitetty ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti ja jotka hoitavat yksikönpäällikön tehtäviä, luokitellaan heidän uuden palkkaluokkansa toiselle tasolle. Samaa järjestelyä sovelletaan virkamieheen, joka:

Virkamiehen, joka haluaa irtisanoutua virastaan, on pyydettävä yksiselitteisellä kirjallisella ilmoituksella lopullista eroa toimielimen palveluksesta.

Nimittävän viranomaisen on annettava irtisanoutumisen vahvistava päätös kuukauden kuluessa virkamiehen eronpyynnön vastaanottamisesta. ►M23 Kuitenkin nimittävä viranomainen voi hylätä eronpyynnön, jos virkamiestä koskeva kurinpitomenettely on vireillä eropyynnön vastaanottamispäivänä tai jos tällainen menettely on pantu vireille kolmenkymmenen päivän kuluessa kyseisen päivän jälkeen. ◄

Irtisanoutuminen tulee voimaan nimittävän viranomaisen vahvistamasta päivästä alkaen; kyseinen päivä saa tehtäväryhmässä AD olla enintään kolme kuukautta ja ►M131 tehtäväryhmissä AST ja AST/SC ◄ enintään yhtä kuukautta myöhempi kuin se päivä, jota virkamies on eronpyynnössään ehdottanut.

Virkamies voidaan irtisanoa tehtävistään viran puolesta vain, jos hän ei enää täytä 28 artiklan a kohdassa säädettyjä edellytyksiä, sekä ►M23 edellä ►M112 ————— ◄ 39 ja 40 artiklassapa 41 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä liitteessä VIII olevassa 14 artiklan toisessa alakohdassa säädetyissä tapauksissa. ◄

Nimittävä viranomainen tekee asiassa perustellun päätöksen saatuaan pariteettikomitean lausunnon ja kuultuaan asianomaista virkamiestä.

►M112 Edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtavassa asemassa oleva virkamies ◄ , voidaan siirtää nimittävän viranomaisen päätöksellä eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Tällainen eläkkeelle siirtäminen ei ole kurinpitotoimenpide. Tällä tavoin virastaan eläkkeelle siirretty virkamies, jota ei ole siirretty ►M112 ————— ◄ toiseen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, saa liitteessä IV vahvistetuilla edellytyksillä lasketun korvauksen.

Asianomaisen kyseisenä aikana uusia tehtäviään hoitaessaan saama palkka vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin tämä palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää viimeisen kokonaispalkan, jonka virkamies on saanut tehtäviään suorittaessaan.

Kyseisen henkilön uusia tehtäviään hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.

Kyseisen henkilön on pyydettäessä toimitettava kirjallinen näyttö ja ilmoitettava toimielimelleen sellaisista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta etuuden saantiin.

Liitteessä VIII olevan 45 artiklan kolmatta, neljättä ja viidettä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

Kun virkamiehen oikeus edellä tarkoitettuun korvaukseen lakkaa, hänellä on, jos hän on ►M131 58 ◄ vuotta täyttänyt, oikeus eläkkeeseen, josta ei tehdä liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaista vähennystä.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, käsitellä ja ratkaista epäpätevyystapaukset nopeasti ja asianmukaisesti.

Sisäisiä määräyksiä hyväksyessään kunkin toimielimen nimittävä viranomainen noudattaa seuraavia vaatimuksia:

Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin itseään koskeviin asiakirjoihin ja ottaa kopiot kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää ja enintään 30 päivää siitä päivästä, jona hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.

Toimielintä edustaa neuvoa-antavassa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen nimeämä virkamies. Tällä virkamiehellä on samat oikeudet kuin kyseessä olevalla virkamiehellä.

Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ehdotukseen ja tutkinut kyseisen virkamiehen ja todistajien kirjallisesti ja suullisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa toimenpiteen, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen seikkojen perusteella. Komitea toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin sen käsiteltäväksi. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksiä koskeviin äänestyksiin vain, kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 6 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on saman ajan oikeus myös 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan AST 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.

Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.

Aika, jolta 5 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, on

kolme kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään,

kuusi kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta,

yhdeksän kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta,

kaksitoista kuukautta, kun virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta.

Jos virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.

Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kohtuullisten kulujen, mukaan lukien toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavat palkkiot, korvaamiseen silloin, kun tämän artiklan mukainen käsittely päättyy ilman, että tehdään päätöstä irtisanoa virkamies tai alentaa tämän palkkaluokkaa.

Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista,

Virkamies voi kuitenkin omasta pyynnöstään, siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna yksikön edun vuoksi, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti tai poikkeustapauksissa 70-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän saavuttaa kyseisen iän.

Nimittävän viranomaisen päätös sallia virkamiehen jatkaa palveluksessa 66 ikävuoden jälkeen tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Se voidaan uusia virkamiehen pyynnöstä.

Virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta on todennut täyttävän 78 artiklassa säädetyt ►M62 siirretään viranpuolesta eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona nimittävä viranomainen toteaa virkamiehen olevan lopullisesti kyvytön hoitamaan tehtäviään. ◄

Palvelussuhteen lopullisesti päättyessä virkamiehelle voidaan nimittävän viranomaisen päätöksellä myöntää kunniaylennys ►M112 joko hänen palkkaluokassaan tai välittömästi ylemmässä palkkaluokassa ◄ . Kunniaylennyksestä ei saa rahallista etua.

►M131 1. ◄

Työtehtävissä toimivan virkamiehen on aina oltava toimielimensä käytettävissä.

►M131 2. ◄

►M131 Tavanomainen työaika on 40–42 tuntia viikossa, ja päivittäinen työaika määräytyy nimittävän viranomaisen päätöksellä. ◄ Nimittävä viranomainen voi näissä rajoissa vahvistaa henkilöstökomiteaa kuultuaan asianmukaiset työajat tietyille erityistehtäviä hoitaville virkamiesryhmille.

Lisäksi ►M31 ————— ◄ virkamiestä voidaan yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten perusteella vaatia päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella työpaikallaan tai kotona. ►M131 Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaa kuultuaan. ◄

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi ottaa käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä. Näiden järjestelyjen puitteissa virkamiehille, joiden palkkaluokka on vähintään AD/AST 9, ei myönnetä kokonaisia työpäiviä vapaaksi. Nämä järjestelyt eivät koske virkamiehiä, joihin sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan säännöksiä. Nämä virkamiehet sopivat työaikajärjestelyistään esimiehensä kanssa.

Virkamies voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti.

Nimittävä viranomainen voi myöntää luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista.

Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:

hoitaakseen huollettavana olevaa alle 9-vuotiasta lasta,

hoitaakseen huollettavana olevaa 9–12-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 20 prosenttia normaalityöajasta,

hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun virkamies on yksinhuoltaja,

vaikeissa ongelmatilanteissa hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 5 prosenttia normaalityöajasta. Tällöin ei sovelleta liitteessä IV a olevan 3 artiklan kahta ensimmäistä kohtaa. Jos molemmat vanhemmat ovat unionin palveluksessa, vain toisella heistä on oikeus tällaiseen työajan vähennykseen,

hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

osallistuakseen täydennyskoulutukseen tai

eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, 58 vuoden iästä alkaen.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty täydennyskoulutukseen osallistumiseksi tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää, nimittävä viranomainen voi ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä evätä luvan tai lykätä sen voimaantuloa.

Kun tätä oikeutta käytetään vakavasti sairaan tai vammaisen puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai täydennyskoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.

Nimittävän viranomaisen on vastattava virkamiehen pyyntöön 60 päivän kuluessa.

Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen myöntämismenettely määritellään liitteessä IV a.

Virkamies voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, kun nimittävä viranomainen katsoo viran olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta; nimittävä viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Samalla tavalla nimittävä viranomainen voi peruuttaa luvan kyseisen virkamiehen pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa virkamies voidaan siirtää toiseen virkaan.

Tällöin sovelletaan liitteessä IV a olevaa 3 artiklaa, lukuun ottamatta toisen kohdan kolmatta virkettä, ja 59 a artiklaa.

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Virkamiestä voidaan vaatia tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan nimittävän viranomaisen vahvistamaa menettelyä noudattaen. ►M23 Virkamiehellä teetettyjen ylityötuntien kokonaismäärä saa olla enintään 150 tuntia kuuden kuukauden jakson aikana. ◄

►M112 Tehtäväryhmän AD ja tehtäväryhmän AST 5—11 ◄ virkamiesten tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiehillä on liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.

Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattu, ►M30 ————— ◄ laitoksen palveluksessa oleva tai epäsuoriin toimiin osallistuva virkamies, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, voi saada korvauksen keskeytymättömästä vuorotyöstä, joka perustuu toimielimen yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi tekemään päätökseen ja jonka toimielin katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.

Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.

Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän virkamiehen tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.

►M31 ————— ◄ Virkamies on oikeutettu korvaukseen, jos hän joutuu sellaisen päätöksen perusteella, jonka nimittävä viranomainen on tehnyt yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi, päivystämään säännöllisesti toimielimen palveluksessa joko työpaikalla tai kotonaan tavanomaisen työajan ulkopuolella.

Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkemiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.

Virkamiehellä on kalenterivuoden aikana oikeus vähintään 24:n ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ►M131 toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ ovat vahvistaneet yhteisellä sopimuksella saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.

Tämän vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Erityislomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä V.

Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua arvioitua laskettua synnytysaikaa, ja se saa päättyä aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen tai vakavasti sairas, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34. raskausviikon päättymistä.

Virkamiehellä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on täysi oikeus sairaslomaan.

Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, mistä postileimaa pidetään osoituksena. Ellei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu virkamiehestä riippumattomista syistä.

Sairaslomalla oleva virkamies voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan toimielimen järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä virkamiehestä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.

Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että virkamies kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei seuraavasta alakohdasta muuta johdu.

Jos virkamies katsoo, että nimittävän viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa.

Toimielin toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, virkamiehen lääkärin ja toimielimen asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, toimielin valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Virkamies voi kahden työpäivän kuluessa hakea muutosta toimielimen valintaan, jolloin toimielin valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.

Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut virkamiehen lääkäriä ja toimielimen asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on velvoittava. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan toimielimen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.

►C8 2.

Jos virkamiehellä on kahdentoista kuukauden aikana enintään kolmen vuorokauden pituisia poissaolojaksoja sairauden vuoksi yhteensä yli kaksitoista päivää ilman lääkärintodistusta, hänen on esitettävä ◄ lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista. Hänen poissaoloaan pidetään perusteettomana kolmannestatoista sellaisesta sairauden aiheuttamasta poissaolopäivästä alkaen, josta ei ole esitetty lääkärintodistusta.

Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla perusteettomana pidettävä poissaolo vähennetään tarvittaessa asianomaisen virkamiehen vuosilomapäivistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitomenettelyjä koskevien sääntöjen soveltamista. Siinä tapauksessa, että virkamiehellä ei ole enää jäljellä lomaoikeutta, hän menettää palkkaetuuden vastaavalta jaksolta.

Jos virkamies on kolmen vuoden aikana sairaslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, nimittävä viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

Virkamies voidaan siirtää lomalle toimielimen asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.

Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan viidennestä seitsemänteen alakohdassa säädettyä menettelyä.

Virkamiehen on osallistuttava vuosittain joko nimittävän viranomaisen osoittaman asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamaan ennalta ehkäisevään lääkärintarkastukseen.

Jälkimmäisessä tapauksessa toimielin maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka nimittävä viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.

Kun virkamiehelle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta vastaavassa suhteessa.

Virkamies ei saa olla poissa työstä ilman esimieheltään etukäteen saamaansa lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään kyseisen virkamiehen vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, virkamies menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.

Jos virkamies haluaa viettää sairauslomansa muualla kuin asemapaikassaan, hänen on saatava siihen nimittävältä viranomaiselta etukäteen lupa.

Luettelot yleisistä vapaapäivistä vahvistetaan unionin toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen.

Liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin ja ellei toisin ole nimenomaisesti säädetty, tehtäväänsä nimitetyllä virkamiehellä on oikeus palkkaluokkansa ja tasonsa mukaiseen palkkaan.

Virkamiehen palkka ilmaistaan euroina. Se maksetaan sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai euroina.

Kun palkka maksetaan muuna rahana kuin euroina, se lasketaan niiden vaihtokurssien perusteella, joita käytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen 1 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.

Vaihtokurssit päivitetään vuosittain takautuvasti 65 artiklassa säädetyn palkkatason vuotuisen päivityksen yhteydessä.

Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan euroina ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolosuhteiden mukaan korjauskerrointa, joka on joko suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.

Korjauskertoimet lasketaan tai, peruutetaan ja päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Mitään korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin, koska nämä työskentelypaikat ovat useimpien unionin toimielinten pääasiallisia ja alkuperäisiä toimipaikkoja ja niitä käytetään vertailukohtana.

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen taso päivitetään vuosittain ja siinä otetaan huomioon unionin talous- ja sosiaalipolitiikka. Erityisesti huomioidaan palkkojen mahdollinen nousu jäsenvaltioiden julkishallinnossa ja palvelukseen ottoa koskevat tarpeet. Palkkojen päivittäminen toteutetaan liitteen XI mukaisesti. Päivitys suoritetaan ennen kunkin vuoden loppua komission esittämän kertomuksen perusteella; tämä kertomus perustuu Euroopan unionin tilastotoimiston yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastovirastojen kanssa laatimiin tilastotietoihin, joiden on vastattava tilannetta 1 päivänä heinäkuuta kussakin jäsenvaltiossa. Kertomus sisältää tietoa unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden talousarviovaikutuksista. Se toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edellä 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa, 66 ja 69 artiklassa, liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa, 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa sekä liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetut määrät, jotka päivitetään liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa, 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 28 a artiklan 7 kohdassa, 93 ja 94 artiklassa, 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 96 artiklan 7 kohdassa sekä 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut määrät, neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 ( 7 ) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 ( 8 ) 4 artiklassa tarkoitettuja määriä koskeva kerroin päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Elinkustannusten muuttuessa huomattavasti 1 kohdassa tarkoitetut määrät ja 64 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät ja korjauskertoimet kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja määriä ja 64 artiklassa tarkoitettuja korjauskertoimia on pidettävä määrinä ja korjauskertoimina, joiden reaaliarvoa tiettynä ajankohtana voidaan päivittää muuta säädöstä antamatta.

Rajoittamatta liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista vuosina 2013 ja 2014 ei tehdä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä päivityksiä.

Yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamisesta vahvistetaan liitteessä XI.

Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmien AD ja AST kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmän AST/SC kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden päivittämistä koskevan menetelmän soveltamisen huomioon ottamiseksi, 65 artiklan 3 kohdan soveltamista rajoittamatta, sovelletaan unionin työtehtävissä toimivalle henkilökunnalle maksamaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä 'yhteisvastuumaksu', ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2023.

Yhteisvastuumaksua sovelletaan 3 kohdassa määritettyyn perusteeseen, ja sen määrä on 6 prosenttia. Palkkaluokan AD 15 toisesta palkkatasosta alkaen yhteisvastuumaksun määrä on kuitenkin 7 prosenttia.

Yhteisvastuumaksun perusteena on palkan laskennassa käytetty peruspalkka, josta on vähennetty

sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä vero, joka perittäisiin ennen yhteisvastuumaksua koskevan vähennyksen tekemistä sellaiselta samaan palkkaluokkaan ja -tasoon kuuluvalta virkamieheltä, jolla ei ole liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja huollettavana olevia henkilöitä sekä

ii)

palkkaluokan AST 1 palkkatasoon 1 kuuluvan virkamiehen peruspalkkaa vastaava määrä.

Osatekijät, joita käytetään yhteisvastuumaksun perusteen määrittelyssä, ilmaistaan euroina ja niihin sovelletaan korjauskerrointa 100.

Yhteisvastuumaksu peritään kuukausittain ennakonpidätyksinä; sen tuotto kirjataan tuloina Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

Perhelisiä ovat:

▼M56

kotitalouslisä;

huollettavana olevaa lasta koskeva lisä;

▼M16

koululisä.

Virkamiesten, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevan l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä, joka perustuu lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan se, että kyseisellä lapsella on vamma tai pitkäaikaissairaus, joka aiheuttaa huomattavan taloudellisen rasitteen virkamiehelle.

►M95 Jos edellä mainitut perhelisät maksetaan liitteessä VII olevan 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti muulle henkilölle kun virkamiehelle, nämä lisät maksetaan kyseisen henkilön asuinmaan valuuttana, tarvittaessa 63 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettujen valuuttakurssien mukaisesti. Niihin sovelletaan kyseistä ►M128 ►C6 unionissa ◄ ◄ sijaitsevaa valtiota varten vahvistettua korjauskerrointa tai, jos asuinmaa on ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolella, korjauskerrointa 100. ◄

Edellä 67 artiklan l kohdassa säädetyt perhelisät on maksettava siinä tapauksessa, että virkamiehellä on oikeus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön aiempien henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa sekä 34 ja 42 artiklassa säädettyihin korvauksiin.

Asianomaisen on ilmoitettava samasta lapsesta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevien l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

Virkamiehellä, joka saa hoitaa tehtäviänsä osa-aikaisesti, on oikeus liitteessä IV a vahvistettujen edellytysten mukaisesti laskettuun korvaukseen.

Ulkomaankorvaus on 16 prosenttia peruspalkan, ►M25 kotitalouslisän ◄ sekä huollettavana olevaa lasta koskevan lisän kokonaismäärästä, joihin virkamiehellä on oikeus. Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M148 571,35 euroa ◄ kuukaudessa.

Virkamiehen kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapset saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta.

Eläkkeensaajan tai työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan eläkkeeseen tai avustukseen.

Virkamiehellä on liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.

Sairaustapauksessa virkamiehen, hänen puolisonsa silloin, kun puoliso ei voi saada samanluonteisia ja -suuruisia suorituksia sovellettaessa kaikkia muita lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia määräyksiä, hänen lastensa ja liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettujen hänen huollettavinaan olevien henkilöiden sairauskulut korvataan 80 prosentin enimmäismäärään asti ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä päätöksellä antaman säädöksen perusteella henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa. Kyseistä enimmäismäärää korotetaan 85 prosenttiin seuraavien etuuksien osalta: neuvottelu ja potilaskäynnit, kirurgiset toimenpiteet, sairaalahoito, lääkevalmisteet, röntgen, analyysit, laboratoriotutkimukset ja lääkärinmääräyksen perusteella annetut proteesit lukuun ottamatta hammasproteeseja. Enimmäismäärä korotetaan 100 prosenttiin tuberkuloosin, lapsihalvauksen, syövän, mielisairauden ja muiden sellaisten sairauksien osalta, joiden nimittävä viranomainen katsoo olevan yhtä vakavia, sekä seurantatutkimuksen ja synnytyksen osalta. Kuitenkaan 100 prosentin suuruiset korvaukset eivät koske ammattisairauksia tai onnettomuuksia, joihin sovelletaan 73 artiklaa.

Virkamiehen avopuoliso rinnastetaan sairausvakuutusjärjestelmässä aviopuolisoon, kun liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä edellytystä täyttyvät.

►M131 Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ voivat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen nojalla siirtää jollekin toimielimistä toimivallan vahvistaa kulujen korvaamista koskevat säännöt 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Virkamies maksaa tämän vakuutuksen kattamiseksi tarpeellisista kuluista kolmanneksen, kuitenkin niin, että tämä osuus voi olla enintään 2 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

1 a.

Virkamies, joka eroaa lopullisesti tehtävistään ja joka esittää näyttöä siitä, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia ►M112 koska ei harjoita ansiotoimintaa ◄ , voi tehdä viimeistään kuukauden kuluttua eroamisesta pyynnön saada enintään kuuden kuukauden ajan vakuutusturvaa l kohdassa säädetystä sairausvakuutuksesta. Edellisessä kohdassa tarkoitettu maksu lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella, ja virkamies maksaa puolet siitä.

Nimittävän viranomaisen päätöksellä, joka on tehty toimielimen neuvottelevan lääkärin annettua lausuntonsa, pyynnön tekemiselle asetettua kuukauden määräaikaa sekä kuuden kuukauden aikarajaa, joista säädetään edellisessä alakohdassa, ei sovelleta, jos sillä, jota asia koskee, on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka hän on saanut ennen tehtävistään eroamista ja josta hän oli ilmoittanut toimielimelle ennen edellisessä alakohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä edellyttäen, että se, jota asia koskee, käy toimielimen järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

1 b.

Virkamiehen eronnut puoliso ja lapsi, joka ei ole enää virkamiehen huollettavana, sekä henkilö, jota ei enää rinnasteta liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuun huollettavana olevaan lapseen ja ►M112 jos he eivät harjoita ansiotoimintaa ◄ , saa edelleen enintään vuoden ajan 1 kohdassa tarkoitetun suojan sairauksien varalta, sellaisen henkilön ominaisuudessa, joka oli vakuutettu yhdessä sen virkamiehen kanssa, jonka kautta he nauttivat näitä etuuksia; tämän vakuutuksen perusteella ei voida vaatia maksuosuutta. Edellä tarkoitettu kausi alkaa joko siitä päivästä, jona avioero on lopullinen, tai siitä päivästä jolloin huollettavana oleva lapsi tai huollettavaksi lapseksi rinnastettava henkilö menettää tämän asemansa.

Virkamieheen, joka on ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa ►M131 eläkeikään ◄ asti tai jolle maksetaan työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen 1 kohdan säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan eläkkeen tai korvauksen perusteella.

Henkilöön, jolle maksetaan perhe-eläkettä työtehtävissä toimineen virkamiehen tai sellaisen virkamiehen kuoleman vuoksi, joka oli ollut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa ►M131 eläkeikään ◄ asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan samoja säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan jälkeen jääneen eläkkeen perusteella.

2 a.

Myös seuraaviin henkilöihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että he eivät harjoita ansiotoimintaa:

vanhuuseläkettä saava entinen virkamies, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta ►M131 ennen eläkeikää ◄ ,

ii)

henkilö, jolle maksetaan perhe-eläkettä sellaisen entisen virkamiehen kuoleman johdosta, joka on eronnut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksesta ►M131 ennen eläkeikää ◄ .

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen virkamiehen eläkkeen perusteella ennen kuin siihen on tarvittaessa sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa säädettyä vähennyskerrointa.

Lapseneläkkeen saajaan sovelletaan 1 kohdan säännöksiä kuitenkin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.

2 b.

Vanhuuseläkkeen tai perhe-eläkkeen saajan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetun vakuutusmaksun on oltava vähintään ►M131 palkkaluokan AST 1 ◄ ensimmäisen palkkatason peruspalkan perusteella lasketun maksun suuruinen.

2 c.

Myös 51 artiklan mukaisesti irtisanottuun virkamieheen, joka ei saa vanhuuseläkettä, sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että hän ei harjoita ansiotoimintaa ja että hän maksaa puolet viimeisen peruspalkkansa perusteella lasketusta vakuutusmaksusta.

Jos sellaisten kulujen määrä, joista ei ole maksettu korvausta, on 12 kuukauden aikana enemmän kuin puolet virkamiehen kuukausittaisesta peruspalkasta tai asianomaiselle maksettavasta eläkkeestä, nimittävä viranomainen myöntää asianomaisen perhetilanteen huomioon ottaen erityiskorvauksen edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten perusteella.

►M56 Edunsaajan on ilmoitettava itselleen saamansa tai jonkin hänen lukuunsa vakuutetun henkilön saamat korvaukset tai korvaukset, joita hänellä on oikeus vaatia muun lakisääteisen sairausvakuutuksen nojalla. ◄

Jos kyseisten korvausten kokonaismäärä, jonka hän voi saada, ylittää edellä l kohdassa säädettyjen korvausten määrän, erotus vähennetään l kohdan mukaisesti korvattavasta määrästä, lukuun ottamatta sellaisen täydentävän yksityisen sairausvakuutuksen nojalla saatavia korvauksia, jonka tarkoituksena on kattaa se osa kuluista, jota ei korvata ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sairausvakuutusjärjestelmästä.

Henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen tehdyllä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä sopimuksella vahvistetuissa määräyksissä vahvistetuin edellytyksin virkamies on tehtäviensä aloittamispäivästä lähtien vakuutettu ammattitautien ja tapaturmien varalta. Hänen on osallistuttava 0,1 prosentilla peruspalkastaan vapaa-ajan riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen.

Vakuutuksen sisältämät etuudet ovat seuraavat:

Kuolemantapauksen yhteydessä

jäljempänä luetelluille henkilöille maksetaan määrä, joka on viisi kertaa edesmenneen virkamiehen vuosittaisen peruspalkan suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna:

—

edesmenneen virkamiehen puolisolle ja lapsille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti; puolisolle maksettavan osuuden on kuitenkin oltava vähintään 25 prosenttia koko määrästä;

—

ellei edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, muille jälkeläisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti;

—

ellei kahdessa edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, muille suoraan ylenevää polvea oleville sukulaisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti;

—

ellei kolmessa edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, toimielimelle.

Pysyvän täyden työkyvyttömyyden yhteydessä:

asianomaiselle maksetaan määrä, joka on kahdeksan kertaa hänen vuosittaisen peruspalkkansa suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna.

Pysyvän osittaisen työkyvyttömyyden yhteydessä:

asianomaiselle maksetaan osa edellä b alakohdassa säädetystä korvauksesta edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetun asteikon perusteella laskettuna.

Edellä säädetyt maksut voidaan kyseisissä määräyksissä vahvistetuin edellytyksin korvata elinkorolla.

Edellä luetellut suoritukset voidaan maksaa jäljempänä 3 luvussa säädettyjen suoritusten lisäksi.

Sairausvakuutusjärjestelmä kattaa edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetuin edellytyksin myös lääkärintutkimuksista, lääkkeistä, sairaalahoidosta, kirurgisista toimenpiteistä, proteeseista, röntgentutkimuksista, hieronnasta, ortopedisesta ja kliinisestä hoidosta sekä sairaankuljetuksesta aiheutuvat kulut sekä muut tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat vastaavat kulut.

Tämä korvaus maksetaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ne korvaukset, jotka virkamies saa 72 artiklan säännösten perusteella, on maksettu, ja vain siltä osin kuin ne eivät kata kuluja.

Kun virkamies saa lapsen, maksetaan ►M97 198,31 euron ◄ suuruinen lisä henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta.

Sama lisä maksetaan virkamiehelle, joka ottaa lapseksensa enintään 5-vuotiaan lapsen, joka on virkamiehen huollettavana liitteessä VII olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Edellä tarkoitetun korvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät silloinkin, jos raskaus keskeytyy kestettyään vähintään seitsemän kuukautta.

Synnytyslisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään edellä tarkoitetusta lisästä. Jos sekä isä että äiti ovat ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiä, lisä maksetaan ainoastaan kerran.

Jos virkamies, hänen puolisonsa, huollettavana oleva lapsi tai muu liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettu hänen huollettavanaan oleva samassa osoitteessa asuva henkilö kuolee, toimielin korvaa ruumiin kuljettamisesta virkamiehen asemapaikasta hänen kotipaikkaansa aiheutuvat kulut.

Jos virkamies kuitenkin kuolee ollessaan komennuksella, toimielin korvaa ruumiinkuljetuksesta virkamiehen kuolinpaikasta tämän kotipaikkaan aiheutuvat kulut.

Virkamiehelle, entiselle virkamiehelle tai edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajille voidaan myöntää lahjoituksia, lainoja tai ennakoita, jos heidän tilanteensa on erityisen vaikea varsinkin ►M112 vammaisuuden tai ◄ vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai perhetilanteen vuoksi.

Eloonjääneelle puolisolle, jolla on vakava tai pitkäaikainen sairaus tai vamma, voidaan maksaa rahallista tukea, joka nostaa toimielimen myöntämän eläkkeen määrää, sairauden tai vamman kestoajaksi kyseisen henkilön sosiaalista ja terveystilannetta koskevan tutkimuksen perusteella. Säännöt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi vahvistetaan ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ välisellä sopimuksella kun henkilösääntökomiteaa on kuultu.

Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Virkamiehellä on kuitenkin palvelusvuosien määrästä riippumatta oikeus tällaiseen eläkkeeseen, jos hän on saavuttanut eläkeiän tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Vanhuuseläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sen palkkaluokan viimeisestä peruspalkasta, johon virkamies on kuulunut vähintään vuoden ajan. Virkamiehelle maksetaan 1,80 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta kutakin liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohti.

Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat avustaneet Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, jonkin unionin toimielimen tai muun elimen puhemieheksi, puheenjohtajaksi tai presidentiksi valittua henkilöä taikka Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä, edellä mainituissa tehtävissä vietetyiltä palvelusvuosilta kertyneet eläkeoikeudet lasketaan kuitenkin kyseisiä tehtäviä hoidettaessa saadun viimeisen peruspalkan perusteella, jos kyseinen peruspalkka on suurempi kuin tämän artiklan toisen alakohdan mukaisesti huomioon otettava palkka.

Vanhuuseläkkeen määrä ei saa olla alle 4 prosenttia vähimmäistoimeentulosta palvelusvuotta kohti.

Eläkeikää arvioidaan viiden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittaman kertomuksen pohjalta. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti jäsenvaltioiden julkishallinnon henkilöstön eläkeiän kehitystä ja unionin toimielinten virkamiesten elinajanodotteen kehitystä.

Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen eläkeiän muuttamisesta mainitun kertomuksen päätelmien mukaisesti ja ottaa siinä erityisesti huomioon kehityksen jäsenvaltioissa.

Virkamiehellä on liitteessä VIII olevissa 13–16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä täysi työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.

Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 66 vuoden ikää eikä ole saavuttanut täysiä eläkeoikeuksia, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu sitä palkkaluokkaa ja palkkatasoa vastaavaan palkkaan, jossa virkamies oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.

Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.

Jos työkyvyttömyyden syynä on virkamiehelle tehtävien hoidossa tai niiden hoitoon liittyen sattunut tapaturma, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan lisäksi kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.

Virkamiehen tai entisen virkamiehen ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ on liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistetuin edellytyksin oikeus perhe-eläkkeeseen, jonka määrä on ►M5 60 % ◄ siitä ►M112 vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ , jota hänen puolisonsa kuollessaan sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus palvelusvuosia ►M62 tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.

Sen perhe-eläkkeen määrä, jota maksetaan jossakin edellä 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, ►M62 ————— ◄ , olleen virkamiehen kuoltua hänen ►M112 eloon jääneelle puolisolleen ◄ , on vähintään yhtä suuri kuin vähimmäistoimeentulo ja vähintään ►M23 35 prosenttia ◄ virkamiehen viimeisestä peruspalkasta.

Kyseisen määrän on oltava vähintään 42 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta, kun hänen kuolemansa on aiheutunut jostakin ►M112 78 artiklan viidennessä kohdassa ◄ tarkoitetusta seikasta.

Kun virkamies tai vanhuus- tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, virkamiehen huollettavana kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkkeen saajan ►M62 puolison ◄ kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Kun virkamies tai ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saaja kuolee ilman, että edellä ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet, liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä virkamiehen huollettavana olevilla lapsilla on oikeus orvoneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti; eläke.on kuitenkin puolet kyseisen artiklan määräyksien mukaisesti saadusta määrästä.

Kun kyseessä on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

Lapseksiottamisen tapauksessa luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädettyjä oikeuksia sovelletaan sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jolla oli oikeus korvaukseen henkilöstösääntöjen 50 artiklan, neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 9 ) 5 artiklan, neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 ( 10 ) 3 artiklan tai neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 ( 11 ) 3 artiklan mukaisesti, samoin kuin sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän.

Lapseneläkkeen saaja ei voi saada useaa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ lapseneläkettä samanaikaisesti. Tällöin hänelle maksetaan mahdollisista eläkkeistä korkeinta.

Vanhuuseläkkeen saajalla, työkyvyttömyyskorvauksen saajalla tai perhe-eläkkeen saajalla on liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan edun saajan eläkkeen tai korvauksen perusteella. Perhe-eläkkeen saajalla on oikeus näihin lisiin ainoastaan, jos virkamiehellä tai entisellä virkamiehellä oli kuolemantapauksen ajankohtana lapsia huollettavanaan.

Kuitenkin jälkeenjääneen eläkkeen saajalle maksettava huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä kaksinkertaisena.

Sen estämättä, mitä muissa, etenkin jälkeenjääneen eläkkeeseen oikeutettujen oikeudenomistajien saaman eläkkeen vähimmäismääriä koskevissa määräyksissä säädetään, jälkeenjääneen eläkkeiden kokonaismäärä, jota on korotettu kotitalouslisillä ja josta on vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset, joita leski ja muut oikeudenomistajat voivat vaatia, voi olla enintään:

jos kyse on johonkin 35 artiklassa tarkoitettuun asemaan kuuluvasta virkamiehestä, sen peruspalkan määrä, johon asianomaisella olisi oikeus samassa palkkaluokassa ja samalla tasolla, jos hän olisi elossa, korotettuna kotitalouslisillä, jotka olisi maksettu hänelle tässä tapauksessa ja joista olisi vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset;

sitä päivää edeltävällä kaudella, jolloin a alakohdassa tarkoitettu virkamies olisi täyttänyt ►M131 66 vuotta ◄ , sen vanhuuseläkkeen määrä,johon hänellä elossa ollessaan olisi ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen,ja joka perustui virkamiehen kuolinhetkellään saavuttamaan palkkaluokkaan ja tasoon, siten, että kyseistä määrää korotetaan perhelisillä, joihin asianomaisella olisi ollut oikeus ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset;

sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, joka sai ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ , eläkkeenmäärä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät;

▼M131

sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, sen vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut eläessään oikeus saavutettuaan eläkeiän, korotettuna tai vähennettynä b alakohdassa tarkoitetuilla lisillä ja vähennyksillä;

▼M62

sellaisen virkamiehen tai entisen virkamiehen kuollessa, jolla kuolinpäivänään oli oikeus korvaukseen joko henkilöstösääntöjen ►M131 41, 42 c tai 50 artiklan perusteella ◄ , asetuksen (ETY, Euratom, ETHY) N:o 259/68 5 artiklan mukaan,asetuksen (Euratom, ETHY, ETY) N:o 2530/72 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY,ETY, Euratom) N:o 1543/73 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o2150/82 2 artiklan mukaan tai asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1679/85 3artiklan mukaan, korvauksen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdan tarkoitetut tekijät, ja

sitä päivää seuraavalta kaudelta, jolloin e alakohdassa tarkoitetun entisen virkamiehen oikeudet korvaukseen olisivat päättyneet, vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja jos eläkeoikeuksien saamiselle asetetut ikää koskevat edellytykset olisivat hänen osaltaan täyttyneet kyseisenä päivänä siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät.

Sovellettaessa, mitä 1 kohdassa säädetään, sellaisia korjauskertoimia, jotka voivat vaikuttaa kyseisiin määriin, ei oteta huomioon.

Edellä 1 kohdan a—f alakohdassa määritetty enimmäismäärä jaetaan niille, jotka saavat jälkeenjääneen eläkettä suhteessa heille kullekin kuuluviin oikeuksiin 1 kohtaa lukuun ottamatta.

Henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdan toista, ►M112 ja kolmatta ◄ alakohtaa sovelletaan kyseisestä jaosta saatuihin määriin.

Edellä tarkoitetut eläkkeet lasketaan sen palkkataulukon perusteella, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona oikeus eläkkeeseen alkaa.

Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.

Jos palkkoja päivitetään 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti, samaa päivitystä sovelletaan eläkkeisiin.

Työkyvyttömyyskorvauksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

Tämän eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ talousarviosta. Jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen kyseisten menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti.

Virkamiehet maksavat kolmanneksen tämän eläkejärjestelmän rahoituksesta. Eläkemaksun määräksi vahvistetaan ►M149 10,1 prosenttia ◄ asianomaisen peruspalkasta; 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia ei oteta huomioon. ►M112 Maksu mukautetaan liitteessä XII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. ◄

Eläkkeiden maksua koskevista yksityiskohtaisista säännöistä niiden virkamiesten osalta, jotka ovat suorittaneet osan virkatehtävistään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön palveluksessa tai jotka kuuluvat johonkin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ yhteiseen toimielimeen tai yhteiseen muuhun elimeen, sekä näiden eläkkeiden maksamisesta aiheutuvien kulujen jakamisesta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön eläkerahaston ja Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön talousarvioiden välillä säädetään asetuksella, jonka neuvostot ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön puheenjohtajien komissio antavat yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa.

Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Virastot, jotka eivät saa avustusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan. Virastot, joita rahoitetaan osittain mainitusta talousarviosta, maksavat 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen työnantajan maksuosuuksien osan, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta.

Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan eläkeiän ja järjestelmään suoritettavan maksun määrän avulla. Eläkejärjestelmään suoritettavan maksun määrää päivitetään XII liitteen mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä järjestelmän tasapainon varmistamiseksi.

Komissio päivittää vuosittain 3 kohdassa tarkoitetun vakuutusmatemaattisen arvioinnin liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, eläkemaksun määrää päivitetään liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Edellä olevan 83 artiklan 2 kohdassa vahvistettua viitearvoa päivitetään tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi. Komissio julkaisee päivitetyn eläkemaksun määrän kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Edellä tarkoitettua eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VIII.

Kaikki aiheettomin perustein saadut määrät on maksettava takaisin, jos edunsaaja on ollut tietoinen väärästä perusteesta tai jos on ilmeistä, että hän ei olisi voinut olla tietämättä asiasta.

Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden määräajassa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa vielä kyseisen määräajan päättymisen jälkeenkin.

Jos ulkopuolinen on vastuussa näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön kuolemasta, tapaturmasta tai sairaudesta, uhrin tai hänen oikeudenomistajiensa oikeudet vastuussa olevia ulkopuolisia vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä siirtyvät suoraan ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ niissä rajoissa, joissa ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ henkilöstösääntöjen perusteella syntyy velvollisuuksia vahinkotapahtuman vuoksi.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sijaantulon soveltamisalaan kuuluvat:

—

palkat, jotka onmaksettu 59 artiklan mukaisesti virkamiehelle tämän tilapäisen työkyvyttömyyden aikana,

—

henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritetut maksut eläkettä saavan virkamiehen ta ientisen virkamiehen kuoleman vuoksi,

—

sairaus- ja vahinkovakuutusta koskevat etuudet, jotka on annettu henkilöstösääntöjen 72 ja 73 artiklan ja niiden soveltamista koskevien säännösten mukaan,

—

75 artiklassa tarkoitettujen ruumiin kuljetuksesta aiheutuneiden matkakulujen maksaminen,

—

täydentävät kotitalouslisät, jotka maksetaan 67 artiklan 3 kohdan ja liitteessä VII olevan 2 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti huollettavana olevan lapsen vakavan sairauden, vamman tai työkyvyttömyyden vuoksi,

—

►M112 työkyvyttömyyskorvauksia ◄ , jotka maksetaan sellaisen onnettomuuden tai sairauden vuoksi, joka aiheuttaa virkamiehelle lopullisen työkyvyttömyyden hoitaa tehtäviään,

—

jälkeenjääneeneläkkeet, jotka maksetaan virkamiehen tai entisen virkamiehen kuoleman vuoksi tai eläkettä saavan virkamiehen tai entisen virkamiehen puolison kuoleman vuoksi, joka ei ole virkamies eikä tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluva,

—

orvoneläkkeet, jotka maksetaan iästä riippumatta virkamiehen tai entisen virkamiehen lapselle, jos kyseisellä lapsella on vakava sairaus, vamma tai työkyvyttömyys, joka estää häntä huolehtimasta toimeentulostaan huoltajansa kuoleman jälkeen.

►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sijaantulo ei kuitenkaan koske sellaisten yksinomaan henkilökohtaisten tapahtumasta johtuneiden seikkojen hyvittämistä, kuten henkisen loukkauksen, kivun ja säryn korvaamista, eikä sitä osaa kosmeettista haittaa ja muita haittoja, joka on suurempi kuin näistä vahingoista ja menetyksistä 73 artiklaa soveltaen maksettava määrä.

Edellä 1, 2 ja 3 kohdan määräykset eivät voi olla esteenä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ välittömille toimille.

Virkamiehelle tai entiselle virkamiehelle, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättää täyttämättä näiden henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.

Kun nimittävä viranomainen tai Euroopan petostentorjuntavirasto saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

Kurinpidolliset säännöt, menettelyt ja toimenpiteet sekä hallinnollisia tutkimuksia koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan liitteessä IX.

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä nimittävälle viranomaiselle hakemuksen, että tämä tekisi häneen liittyvän päätöksen. Viranomainen ilmoittaa perustellusta päätöksestänsä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämis-päivästä. Jos pyyntöön ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen seuraavan kohdan mukaisesti.

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä häntä koskevasta toimenpiteestä valituksen nimittävälle viranomaiselle, jos kyseinen viranomainen on tehnyt päätöksen tai jos se on jättänyt henkilöstösäännöissä edellytetyn toimenpiteen tekemättä. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

—

päivänä, jona toimenpiteestä julkaistaan tieto, jos on kyse yleisluontoisesta toimenpiteestä,

—

päivänä, jolloin päätös on ilmoitettu asianomaiselle, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin se, jota asia koskee, on saanut tiedon siitä, jos kyse on yksilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; ►C3 kuitenkin, jos yksilöön kohdistuva toimenpide vaikuttaa kielteisesti muuhun henkilöön, määräaika ◄ kyseisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hänon saanut tiedon siitä, mutta joka tapauksessa viimeistään julkaisupäivänä, ja

—

vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, kun valitus koskee l kohdassa tarkoitettua hiljaista hylkäämispäätöstä.

Viranomainen antaa perustellun päätöksensä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen 91 artiklan mukaan.

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, jossa tätä pyydetään tekemään petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvä häntä koskeva päätös. Hän voi myös toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvästä hänelle vastaisesta toimenpiteestä.

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän toimivaltaan kuuluvassa asiassa 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

Vaatimukset ja valitukset aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohtaa, jätetään nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltijalle.

Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ja henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön väliset riidat, jotka koskevat ►C3 sellaisen toimenpiteen laillisuutta, joka 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaikuttaa kielteisesti kyseiseen henkilöön. ◄ Raha-asioita koskevissa riidoissa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimella on täysi harkintavalta.

Kanne otetaan Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimeen käsiteltäväksi vain, jos:

—

nimittävälle viranomaiselle on toimitettu 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valitus sille säädetyssä määräajassa, ja

—

tämä valitus on nimenomaisesti tai hiljaisesti hylätty.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

—

päivänä, jona valitusta koskeva päätös on annettu tiedoksi, ja

—

vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, kun kanne koskee 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen hiljaista hylkäystä; kuitenkin jos valituksen hiljaisen hylkäämispäätöksen jälkeen, mutta kanteen tekemiselle asetetussa määräajassa, tehdään nimenomainen hylkäämispäätös, kanteen tekemiselle asetettu määräaika alkaa uudelleen.

Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, se, jota asia koskee, voi toimitettuaan nimittävälle viranomaiselle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen saattaa välittömästi ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimen käsiteltäväksi kanteen sillä edellytyksellä, että tähän kanteeseen on liitetty hakemus joko kanteen kohteena olevan toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tai välitoimien toteuttamisesta. Tässä tapauksessa pääasian käsittely ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimessa keskeytetään siihen saakka kun valitus hylätään nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.

Tässä artiklassa tarkoitetut kanteet tutkitaan ja käsitellään Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Kanteet aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohdan säännöksiä, nostetaan sitä toimielintä vastaan, jonka alaisuuteen nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltija kuuluu.

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, käyttää Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’, henkilöstön osalta näissä henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa. Korkea edustaja voi määrätä henkilöt, jotka ulkosuhdehallinnossa käyttävät kyseistä toimivaltaa. Tällöin sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa.

Edustustojen päällikköjen nimityksiä koskevaa toimivaltaa on käytettävä noudattaen perusteellista valintamenettelyä, joka pohjautuu ansioihin ja jossa otetaan huomioon tasapainoinen sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma, ja ehdokasluettelon perusteella, jonka komissio on hyväksynyt perussopimuksissa sille annetun toimivallan puitteissa. Tätä sovelletaan soveltuvin osin yksikön edun vuoksi tehtäviin siirtoihin, jotka tehdään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja määrätyksi ajanjaksoksi väliaikaisesti edustuston päällikön virkaan.

Nimittävän viranomaisen on käynnistettävä edustustojen päällikköjen osalta tapauksissa, joissa nämä suorittavat tehtäviä komissiolle osana työtehtäviään, 22 ja 86 artiklassa ja liitteessä IX tarkoitetut hallinnolliset tutkimukset ja kurinpitomenettelyt, jos komissio sitä pyytää.

Sen estämättä, mitä 11 artiklassa säädetään, unionin edustustossa työskentelevän komission virkamiehen on otettava vastaan ohjeita edustuston päälliköltä tämän aseman mukaisesti siten kuin siitä säädetään Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU ( 12 ) 5 artiklassa.

Ulkosuhdehallinnon virkamies, jonka on suoritettava tehtäviä komissiolle osana työtehtäviään, on otettava vastaan ohjeita komissiolta kyseisiin tehtäviin liittyen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 221 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Komissio ja ulkosuhdehallinto sopivat tämän artiklan soveltamisen yksityiskohtaisista järjestelyistä.

Kun kyse on virkamiehistä, jotka on siirretty ulkosuhdehallintoon päätöksen 2010/427/EU nojalla näiden henkilöstösääntöjen 4 ja 29 artiklasta poiketen ja niiden 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä ehtoja noudattaen, kyseisten toimielinten nimittävät viranomaiset voivat poikkeustapauksissa yhteisellä sopimuksella ja yksinomaan yksikön edun vuoksi 30 päivään kesäkuuta 2014 asti siirtää ulkosuhdehallinnon virkamiehen tätä kuultuaan ulkosuhdehallinnosta neuvoston pääsihteeristöön tai komissioon saman palkkaluokan avoimeen virkaan ilmoittamatta henkilöstölle avoimesta virasta.

Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa nimittävän viranomaisen on ulkosuhdehallinnon avointa virkaa täytettäessä käsiteltävä neuvoston pääsihteeristön, komission ja ulkosuhdehallinnon virkamiesten, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstön hakemukset antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä. Poiketen siitä, mitä 29 artiklassa säädetään toimielimen ulkopuolelta palvelukseen ottamisen osalta, ulkosuhdehallinto ottaa palvelukseen 30 päivään kesäkuuta 2013 asti ainoastaan neuvoston pääsihteeristön ja komission virkamiehiä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstöä.

Poikkeustapauksissa ja sen jälkeen, kun kaikki näiden säännösten mukaiset rekrytointimahdollisuudet on käytetty, nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää ottaa palvelukseen ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä lueteltujen lähteiden ulkopuolelta ulkosuhdehallinnon asianmukaisen toiminnan kannalta tarpeellista AD-tason teknistä tukihenkilöstöä, kuten kriisinhallinnan, turvallisuuden ja tietotekniikan alan asiantuntijoita.

Nimittävän viranomaisen on käsiteltävä 1 päivästä heinäkuuta 2013 alkaen myös muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa mainittujen toimielinten virkamiesten hakemukset antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä.

Sovellettaessa 29 artiklan 1 kohdan a alakohtaa muiden toimielinten kuin ulkosuhdehallinnon nimittävän viranomaisen on avointa virkaa täytettäessä käsiteltävä omasta toimielimestä olevien hakijoiden hakemukset ja sellaisten ulkosuhdehallinnon virkamiesten hakemukset, jotka ovat olleet kyseisen toimielimen virkamiehiä ennen kuin heistä tuli ulkosuhdehallinnon virkamiehiä, antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 97 artiklan soveltamista.

Siihen saakka, kunnes korkea edustaja päättää perustaa ulkosuhdehallintoon kurinpitolautakunnan, komission kurinpitolautakunta toimii myös ulkosuhdehallinnon kurinpitolautakuntana. Korkean edustajan päätös on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.

Ulkosuhdehallinnon kurinpitolautakunnan perustamiseen saakka liitteessä IX olevan 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä nimitetään ulkosuhdehallinnon virkamiesten keskuudesta. Liitteessä IX olevien 5 artiklan 5 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan viittauksilla nimittävään viranomaiseen ja henkilöstökomiteaan tarkoitetaaan ulkosuhdehallinnon nimittävää viranomaista ja henkilöstökomiteaa.

Siihen saakka, kunnes ulkosuhdehallintoon perustetaan henkilöstökomitea henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, eli viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011, komission henkilöstökomitea edustaa kyseisen luetelmakohdan säännöksestä poiketen myös ulkosuhdehallinnon virkamiehiä ja muuta henkilöstöä.

KOLMANSISSA MAISSA TYÖSKENTELEVIIN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVIA ERITYISIÄ POIKKEUSMÄÄRÄYKSIÄ

Liitteessä X määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen muiden säännösten soveltamista.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen hyväksyy yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaa ja henkilöstösääntökomiteaa.

Komission näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymiä täytäntöönpanosääntöjä, myös 1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, sovelletaan virastoihin soveltuvin osin. Tätä varten komissio ilmoittaa virastoille kaikista tällaisista täytäntöönpanosäännöistä viipymättä niiden antamisen jälkeen.

Tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan virastoissa yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan komissiossa, tai yhdeksän kuukautta sen päivän jälkeen, jona komissio on ilmoittanut virastoille kunkin täytäntöönpanosäännön antamisesta, sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, virasto voi myös päättää, että tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan aikaisemmin.

Edellä esitetystä poiketen virasto voi ennen tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan päättymistä ja henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä täytäntöönpanosäännöistä. Samoin edellytyksin virasto voi pyytää komissiota antamaan suostumuksen siihen, että joitain näistä täytäntöönpanosäännöistä ei sovelleta. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio voi pyynnön hyväksymisen tai hylkäämisen sijaan pyytää virastoa esittämään sen hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan kuluminen keskeytyy päivästä, jona virasto pyytää komission hyväksyntää, päivään, jona komissio ilmoittaa kantansa.

Virasto voi henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi myös täytäntöönpanosääntöjä, jotka koskevat eri seikkoja kuin komission hyväksymät täytäntöönpanosäännöt.

Täytäntöönpanosääntöjen antamisen yhteydessä virastoja edustaa hallintoneuvosto tai vastaava elin, joka mainitaan kunkin viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä.

Kun sääntöjä hyväksytään toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei pidetä toimieliminä. Komissio kuulee kuitenkin virastoja ennen sääntöjen vahvistamista.

Näiden henkilöstösääntöjen soveltamista koskevat säännöt, myös 1 kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, sekä toimielinten nimittävien viranomaisten välisellä sopimuksella hyväksytyt säännöt on saatettava henkilöstön tietoon.

Toimielinten ja virastojen hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään säännöllisesti näiden henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi rekisteriä säännöistä, jotka kunkin toimielimen nimittävä viranomainen on hyväksynyt näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi, ja säännöistä, jotka virastot ovat hyväksyneet 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, siltä osin kuin ne poikkeavat komission antamista säännöistä, niiden mahdolliset muutokset mukaan lukien. Toimielimillä ja virastoilla on suora pääsy tähän rekisteriin ja täydet oikeudet muuttaa omia sääntöjään. Jäsenvaltioilla on suora pääsy rekisteriin. Komissio esittää lisäksi joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymistä säännöistä.

Siirretään komissiolle valta antaa työehtojen tiettyjä näkökohtia sekä palkkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää koskevien sääntöjen täytäntöönpanon tiettyjä näkökohtia koskevia delegoituja säädöksiä 112 artiklan mukaisesti.

Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklan, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdan, liitteessä XI olevan 9 artiklan tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdan ja 96 artiklan 11 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden henkilöstösääntöjen toimivuutta.

Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Henkilöstökomitea muodostuu varsinaisista jäsenistä ja tarvittaessa varajäsenistä, joiden toimikausi on kolme vuotta. ►M131 Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen ◄ voi kuitenkin vahvistaa toimikauden lyhyemmäksi, mutta sen on oltava vähintään yksi vuosi. Kaikilla toimielimen virkamiehillä on äänioikeus ja he ovat vaalikelpoisia.

Henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset, kun komiteaa ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, yhtä paikallisten jaoston vaalia koskevat edellytykset vahvistaa kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous. ►M131 Kunkin toimielimen nimittävällä viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman kannan mukaisesti. ◄ Vaalit ovat salaiset.

Kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous vahvistaa keskuskomitean jäsenten nimeämistä koskevat edellytykset kunkin asemapaikan osalta. Keskuskomitean jäseniksi voidaan nimetä ainoastaan kyseisen paikallisjaoston jäseniä.

Sellaisen henkilöstökomitean, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston kokoonpanon on oltava sellainen, että siinä taataan kaikkien henkilöstösääntöjen 5 artiklassa tarkoitettujen ►M131 kolmen tehtäväryhmän ◄ edustus sekä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ muuta henkilöstöä koskevien henkilöstösääntöjen 7 artiklassa tarkoitettujen muuhun henkilöstöön kuuluvien edustus. Paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean keskuskomitea on laillisesti perustettu heti, kun enemmistö sen jäsenistä on nimetty.

Sellaisen henkilöstökomitean vaalit, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston vaali on laillisesti toimitettu, ja kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista on osallistunut siihen. Kuitenkin jos tällaista vaaliosallistumisen tasoa ei saavuteta, toisen kierroksen vaali on laillisesti toimitettu, jos enemmistö valitsijoista on osallistunut siihen.

Henkilöstökomitean jäsenten ja niiden virkamiesten, jotka henkilöstökomitea on nimennyt henkilöstösäännöissä tarkoitettuihin toimielimiin tai ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten perustamiin toimielimiin, suorittamia tehtäviä pidetään osana heidän toimielimessään suorittamiaan tavanomaisia tehtäviä. Sille, joka hoitaa kyseisiä tehtäviä, ei saa aiheutua haittaa näiden tehtävien hoitamisesta.

Perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan yhteisessä sekakomiteassa edustettuina olevien toimielinten yhteisellä päätöksellä näiden kuultua henkilöstökomiteoitaan.

Pariteettikomitea kokoontuu nimittävän viranomaisen kutsusta tai henkilöstökomitean pyynnöstä.

Pariteettikomitean kokous on päätösvaltainen ainoastaan, jos läsnä ovat kaikki varsinaiset jäsenet tai, heidän ollessaan estyneitä, varajäsenet.

Komitean puheenjohtaja osallistuu päätöksentekoon ainoastaan, jos kyse on menettelytapakysymyksistä.

►M23 Komission lausunto ◄ annetaan kirjallisesti tiedoksi nimittävälle viranomaiselle ja henkilöstökomitealle viiden päivän kuluessa lausunnon antamisesta.

Yhteinen sekakomitea kokoontuu joko henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen tai tässä komiteassa edustettuna olevan toimielimen nimittävän viranomaisen tai henkilöstökomitean kutsusta.

Yhteinen sekakomitea on päätösvaltainen vain, jos kaikki jäsenet tai heidän varajäsenensä ovat paikalla.

Yhteisen sekakomitean puheenjohtaja ei osallistu muiden kuin menettelytapakysymyksiä koskevien päätösten tekoon.

Yhteisen sekakomitean lausunto toimitetaan kirjallisesti henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetulle nimittävälle viranomaiselle, muille nimittäville viranomaisille sekä niiden henkilöstökomiteoille viiden päivän kuluessa siitä, kun ne on vahvistettu.

Jokainen yhteisen sekakomitean jäsen voi vaatia, että hänen mielipiteensä kirjataan yhteisen sekakomitean lausuntoon.

Jos kyseinen virkamies ei ole nimennyt lääkäriä, sen määrää Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimen presidentti.

Jos kolmannen lääkärin nimeämisestä ei voida sopia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen lääkäri nimettiin, kolmannen lääkärin nimeää ilman eri toimenpiteitä Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimen presidentti jonkin osapuolen aloitteesta.

Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aiheuttamista kustannuksista vastaa se toimielin, jonka palveluksessa asianomainen on.

Jos asianomaisen valitsema lääkäri asuu hänen asemapaikkansa ulkopuolella, asianomainen vastaa itse tästä aiheutuvista lisäkustannuksista, lukuun ottamatta matkakuluja ensimmäisessä luokassa, jotka toimielin korvaa.

Virkamies voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle kaikki henkilökohtaisen lääkärinsä tai muiden häntä hoitaneiden lääkärien antamat lausunnot ja lääkärintodistukset.

Lautakunnan päätelmät toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle.

Arviointikomitean jäsenet nimetään vuosittain toimielimen tehtäväryhmä AD virkamiesten joukosta siten, että nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät yhtä monta jäsentä. Komitea valitsee puheenjohtajansa. Pariteettikomitean jäsenet eivät saa olla jäseninä arviointikomiteassa.

Jos arviointikomiteaa pyydetään antamaan suositus sellaista virkamiestä koskevassa asiassa, jonka esimies on komitean jäsen, tämä ei osallistu asian käsittelyyn.

Epäpätevyyttä käsittelevän neuvoa-antavan pariteettikomitean muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, joiden on oltava vähintään palkkaluokan AD 14 virkamiehiä. Puheenjohtaja ja jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jäsenistä puolet nimittää henkilöstökomitea ja puolet nimittävä viranomainen. Puheenjohtajan nimittää nimittävä viranomainen henkilöstökomitean kanssa yhdessä laaditun ehdokasluettelon perusteella.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on palkkaluokkaan AD 14 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä koskeva tapaus, komiteaa täydennetään kahdella lisäjäsenellä, jotka nimitetään samalla tavoin kuin varsinaiset jäsenet ja joiden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin asianomainen virkamies.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua johtavassa asemassa olevaa virkamiestä koskeva tapaus, muodostetaan erityinen tilapäinen neuvoa-antava pariteettikomitea, jonka jäsenistä kaksi nimittää henkilöstökomitea ja toiset kaksi nimittävä viranomainen; jäsenten on kuuluttava vähintään samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.

Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä niiden toisessa kohdassa tarkoitettujen lisäjäsenten nimittämiseksi, joiden on osallistuttava asian käsittelyyn silloin, kun kyseessä on sopimussuhteinen toimihenkilö tai Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa työskentelevä virkamies.

►M23 Kilpailua koskevan ilmoituksen vahvistaa nimittävä viranomainen sekakomiteaa kuultuaan. ◄

Henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitettu nimittävä viranomainen vahvistaa yhteistä sekakomiteaa kuultuaan ilmoituksen kahden tai useamman toimielimen yhteisestä yleisestä kilpailusta.

Avointa kilpailua koskeva ilmoitus on julkaistava Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virallisessa lehdessä vähintään kuukautta ennen hakemusten viimeistä jättöpäivää ja tarvittaessa vähintään kaksi kuukautta ennen kokeiden päivämäärää.

Kaikki kilpailut julkistetaan kaikkien kolmen Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimissä samaan aikaan.

Hakijoiden on täytettävä lomake, jonka sanamuodon nimittävä viranomainen vahvistaa.

Heitä voidaan vaatia toimittamaan erilaisia täydentäviä asiakirjoja tai tietoja.

Valintalautakuntaan kuuluu nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä yhtä monta nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean nimeämää jäsentä.

Kahden tai useamman toimielimen yhteistä yleistä kilpailua varten valintalautakunnassa on henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen toimielinten ehdotuksesta nimeämiä jäseniä sekä toimielinten henkilöstökomiteoiden yhteisellä päätöksellä nimittämiä jäseniä tasapuolisen edustuksen mukaisesti.

Valintalautakunta voi käyttää tietyissä kokeissa apunaan yhtä tai useampaa neuvoa-antavaa lisäjäsentä.

Virkamiesten joukosta valittujen valintalautakunnan jäsenten on kuuluttava vähintään samaan ►M112 tehtäväryhmään ja ◄ palkkaluokkaan kuin täytettävä virka.

Jos valintalautakunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, siihen on kuuluttava vähintään kaksi kutakin sukupuolta edustavaa jäsentä.

Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon hakijoista, jotka täyttävät henkilöstösääntöjen 28 artiklan a, b ja c kohdassa säädetyt edellytykset, ja toimittaa luettelon valintalautakunnan puheenjohtajalle yhdessä hakemusasiakirjojen kanssa.

Tutustuttuaan hakemusasiakirjoihin valintalautakunta laatii luettelon hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset.

Kokeisiin perustuvassa kilpailussa kaikki tähän luetteloon otetut hakijat hyväksytään kokeisiin.

Todistuksiin perustuvassa kilpailussa valintalautakunta vahvistaa ensin perusteet, joilla se arvioi hakijoiden todistuksia, ja tutkii sen jälkeen edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun luetteloon otettujen hakijoiden todistukset.

Kun kyseessä on sekä todistuksiin että kokeisiin perustuva kilpailu, valintalautakunta nimeää tästä luettelosta ne hakijat, jotka hyväksytään kokeisiin.

Työnsä päätteeksi valintalautakunta laatii henkilöstösääntöjen 30 artiklassa säädetyn soveltuvien hakijoiden luettelon. Luettelossa on mahdollisuuksien mukaan oltava kaksi kertaa niin paljon hakijoita kuin kilpailussa on avoimia virkoja.

Valintalautakunta esittää nimittävälle viranomaiselle soveltuvien hakijoiden luettelon, jonka liitteenä on valintalautakunnan perusteltu kertomus mahdollisine jäsenten tekemine huomautuksineen.

Toimielimet antavat henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan ►M128 ►C6 Euroopan henkilöstövalintatoimiston ◄ ◄ , jäljempänä ’toimisto’, tehtäväksi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiä koskevissa valintamenettelyissä sekä henkilöstösääntöjen 45 ja 45 a artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa ja kokeissa noudatetaan yhdenmukaisia normeja.

Toimiston tehtävänä on

järjestää avoimia kilpailuja toimielinten pyynnöstä,

antaa yksittäisen toimielimen pyynnöstä teknistä tukea sen järjestämissä sisäisissä kilpailuissa,

määritellä toimielinten järjestämien kaikkien kokeiden sisältö sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.

ottaa yleisesti vastatakseen kielitaidon määrittelystä ja sen arvioinnin järjestämisestä sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.

Toimisto voi yksittäisen toimielimen pyynnöstä suorittaa muita virkamiesten valintaan liittyviä tehtäviä.

Toimiston tehtävänä on avustaa eri toimielimiä niiden pyynnöstä tilapäisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä ’valintakokeet’.

Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Jos virkamieheen on sovellettu henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklaa, hänellä on oikeus

kolmen kuukauden ajan kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on yhtä suuri kuin hänen peruspalkkansa,

aikana, joka määräytyy jäljempänä 3 kohdassa esitettävän taulukon mukaan hänen ikänsä ja palvelusaikansa perusteella, kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on

—

85 prosenttia hänen peruspalkastaan neljännestä kuukaudesta kuudenteen kuukauteen,

—

70 prosenttia hänen peruspalkastaan seuraavien viiden vuoden ajan,

—

60 prosenttia hänen peruspalkastaan tämän jälkeen.

Oikeus korvaukseen lakkaa päivänä, jona virkamies täyttää ►M131 66 vuotta ◄ .

Tässä artiklassa tarkoitettu peruspalkka on henkilöstösääntöjen 66 artiklassa säädetyssä taulukossa oleva palkka, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä korvaus on maksettava.

Tämän liitteen säännökset tarkistetaan kymmenen vuoden kuluttua henkilöstösääntöjen voimaantulosta.

Määritettäessä virkamiehen iän perusteella se ajanjakso, jolta hänelle maksetaan henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetty korvaus, hänen virkaikäänsä sovelletaan jäljempänä esitetyn taulukon mukaan vahvistettua korjauskerrointa. Pyöristys suoritetaan tarvittaessa alempaan kuukausimäärään.

lkä	%
20	18
21	19,5
22	21
23	22,5
24	24
25	25,5
26	27
27	28,5
28	30
29	31,5
30	33
31	34,5
32	36
33	37,5
34	39
35	40,5
36	42
37	43,5
38	45
39	46,5
40	48
41	49,5
42	51
43	52,5
44	54
45	55,5
46	57
47	58,5
48	60
49	61,5
50	63
51	64,5
52	66
53	67,5
54	69
55	70,5
56	72
57	73,5
58	75
►M131 59-65 ◄	►M23 76,5 ◄

Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetulla virkamiehellä on sen jakson aikana, jolloin hänellä on oikeus korvaukseen, ja tätä jaksoa seuraavan kuuden kuukauden aikana oikeus saada omalta ja kauttaan vakuutettujen toisten henkilöiden osalta henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyt sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet edellyttäen, että hän maksaa 1 kohdassa tarkoitetun peruspalkan tai sen osan perusteella lasketun vakuutusmaksun ja että hän ei harjoita ansiotoimintaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kauden päätyttyä ja siinä säädetyin edellytyksin se, jota asia koskee, voi pyynnöstään saada edelleen kyseisen sairausvakuutusjärjestelmän takaamia korvauksia edellyttäen, että hän maksaa henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksun kokonaan.

Sen kauden päätyttyä, jonka aikana sillä, jota asia koskee, on oikeus korvaukseen, maksu lasketaan viimeisen kuukausittaisen korvauksen perusteella.

Kun virkamies saa henkilöstösäännöissä säädetyn eläkejärjestelmän perusteella maksettavaa eläkettä, hänet rinnastetaan henkilöstösääntöjen 72 artiklan määräysten soveltamiseksi virkamieheen, joka on ollut palveluksessa ►M131 66-vuotiaaksi ◄ asti.

Virkamiehen on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.

Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklassa ja ►M131 55 a artiklan 2 kohdan g alakohta ◄ viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen virkamiehen on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.

Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta virkamiehen ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.

Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta etukäteen.

Virkamiehellä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.

Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Eläkemaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Virkamies voi myös pyytää, että eläkemaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella henkilöstösääntöjen 83 artiklan säännösten mukaisesti. Liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 5 artiklan tarkoituksissa saadut eläkeoikeudet lasketaan suhteessa suoritettujen maksujen prosenttiosuuteen.

Virkamies ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa kuin henkilöstösääntöjen 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa.

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, ►M131 virkamies, jolla on lupa henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti vähentää työaikansa puoleen ◄ , saa alennettua peruspalkkaa, jonka määrä vastaa suurempaa seuraavista prosenttiosuuksista:

Virkamiehen, johon sovelletaan tämän artiklan säännöksiä, on puolipäivätyönsä päättyessä joko jäätävä eläkkeelle tai maksettava takaisin ne puolipäivätyötä tehdessään saamansa määrät, jotka ylittävät 50 prosenttia hänen peruspalkastaan.

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Sinä vuonna, jolloin virkamies aloittaa palveluksensa tai jolloin hänen palvelussuhteensa päättyy, hänellä on oikeus kahden arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti; vajaasta palveluskuukaudesta saa lomaa kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yhden arkipäivän, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.

Virkamies voi pitää vuosilomansa yhtenä tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso. Lomaa myönnetään palveluksensa aloittaville virkamiehille vasta kolmen palveluskuukauden jälkeen; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa lomaa voidaan myöntää jo ennen tämän määräajan päättymistä.

Jos virkamies sairastuu vuosilomansa aikana niin, että se olisi estänyt häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän ei olisi ollut lomalla, vuosilomaa pidennetään tämän työkyvyttömyysjakson verran edellyttäen, että tästä esitetään asianmukainen lääkärintodistus.

Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeista johtuvista syistä, vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään 12 päivää.

Jos virkamies ei ole palvelussuhteensa päättyessä pitänyt koko vuosilomaansa, hänelle maksetaan kustakin pitämättömästä lomapäivästä korvaus, joka on kolmaskymmenesosa hänen kuukausipalkastaan palvelussuhteen päättymishetkellä.

Jos virkamies on palvelussuhteensa päättyessä pitänyt vuosilomaa enemmän kuin mihin hänellä on sillä hetkellä oikeus, häneltä peritään edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla laskettu määrä.

Jos virkamies kutsutaan takaisin vuosilomaltaan tai jos hänen lomansa peruutetaan yksikön tarpeiden vuoksi, hänelle korvataan tästä aiheutuneet asianmukaisesti perustellut kulut, ja hänelle myönnetään uudet matkapäivät.

Vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään erityisesti jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavasti:

Lisäksi toimielin voi myöntää erityisloman, kun on kyse ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, sellaista täydennyskoulutusta koskevalle ohjelmalle asetetuissa rajoissa, jonka toimielin on vahvistanut henkilöstösääntöjen 24 a artiklan mukaisesti.

Virkamiehelle voidaan poikkeustapauksissa myöntää erityislomaa myös sellaisia poikkeuksellisia työtehtäviä varten, jotka menevät virkamiehen tavanomaisia velvollisuuksia pidemmälle. Tällainen erityisloma on myönnettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua nimittävän viranomaisen tekemästä virkamiehen työtehtävien poikkeuksellista luonnetta koskevasta päätöksestä.

Tätä artiklaa sovellettaessa virkamiehen avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.

Jos erityisloma on myönnetty tämän jakson perusteella, mahdollisten matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.

Ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen oikeutetuilla virkamiehillä on vuosittain oikeus kahden ja puolen päivän täydentävään lomaan, jotta he voivat käydä kotimaassaan.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, kotimaanloman kesto vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.

Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 tai AST 1–AST 4 virkamiehillä on henkilöstösääntöjen 56 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:

Virkamatkapaikalle matkustamiseen tarvittavaa aikaa ei katsota tässä liitteessä tarkoitetuiksi ylityötunneiksi. Virkamatkapaikalla tehdyistä tavanomaisen työtuntimäärän ylittävistä työtunneista voi saada korvauksen vapaana tai mahdollisesti palkkana nimittävän viranomaisen päätöksellä.

Se estämättä, mitä tämän liitteen edellisissä säännöksissä on säädetty, tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiesten ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomiteaa kuultuaan.

Vahvistetaan kotitalouslisän määräksi perusosa ►M148 192,78 euroa ◄ lisättynä 2 prosentilla virkamiehen peruspalkasta.

Kotitalouslisään on oikeutettu:

naimisissa oleva virkamies,

virkamies, joka on jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan yksi tai useampi lapsi 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,

▼M112

virkamies, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:

pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,

ii)

kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,

iii)

osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä,

iv)

pari ei voi solmia laillista avioliittoa jäsenvaltiossa; tätä luetelmakohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia laillinen avioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;

▼M25

►M112 d) ◄

erityisellä ja perustellulla päätöksellä, jonka nimittävä viranomainen tekee todistusvoimaisten asiakirjojen perusteella, virkamies, joka ►M112 a, b ja c alakohdassa säädettyjä ◄ edellytyksiä täyttämättä tosiasiallisesti huolehtii perheen elatuksesta.

Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, josta saatavat tulot ennen verojen vähentämistä ovat korkeammat kuin ►M39 ►M112 ►M131 palkkaluokan AST 3 ◄ toisen palkkatason ◄ virkamiehen vuosittainen peruspalkka, johon sovelletaan sen valtion osalta vahvistettua korjauskerrointa, jossa puoliso harjoittaa ammatillista toimintaansa ◄ , kotitalouslisään oikeutettu virkamies ei saa tätä lisää, paitsi jos nimittävä viranomainen tekee asiasta erityisen päätöksen. Lisä maksetaan kuitenkin aina, kun puolisoilla on huollettavanaan yksi tai useampia lapsia.

Jos ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa olevista puolisoista kumpikin on edellä tarkoitettujen säännösten perusteella oikeutettu kotitalouslisään, lisä maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

Jos virkamiehellä on oikeus kotitalouslisään ainoastaan 2 kohdan b alakohdan mukaan ja jos kaikki 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä hänen huollettavanaan olevat lapset on annettu toisen henkilön huollettavaksi laissa olevien määräysten perusteella taikka oikeuden päätöksellä tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, kotitalouslisä maksetaan viimeksi mainitulle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Täysi-ikäisten huollettavana olevien lasten osalta tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän siinä tapauksessa, että he asuvat pääsääntöisesti toisen vanhemman luona.

Kuitenkin jos virkamiehen lapset annetaan usean henkilön huollettavaksi, kotitalouslisä jaetaan näille henkilöille huollettavaksi annettujen lasten lukumäärän mukaisesti.

Jos henkilöllä, jolle maksetaan virkamiestä koskeva kotitalouslisä edellisten määräysten mukaan on itsellään oikeus tähän lisään, sillä perusteella, että hän on virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, hänelle maksetaan ainoastaan se kotitalouslisä, joka on näistä suurempi.

Virkamies, jolla on yksi tai useampi lapsi huollettavanaan, saa 2 ja 3 kohdassa mainittujen edellytysten mukaisesti ►M148 421,24 euroa ◄ lisän kuukaudessa kutakin hänen huollettavanaan olevaa lasta kohden.

Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan virkamiehen tai hänen puolisonsa avioliitossa syntynyt lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tai ottolapsi, jos virkamies tosiasiallisesti huolehtii lapsesta.

Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan myös lapsi, josta on tehty lapseksiottamista koskeva hakemus ja jonka osalta lapseksiottamista koskeva menettely on aloitettu.

Lapsi, jonka elatusvastuu kuuluu virkamiehelle alaikäisten suojelua koskevaan jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan päätöksen nojalla, rinnastetaan huollettavana olevaan lapseen.

Lisä myönnetään:

ilman eri toimenpiteitä jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta, ja

kyseisen virkamiehen perustellusta pyynnöstä jokaisesta koulua käyvästä tai ammatillista koulutusta saavasta 18—26-vuotiaasta lapsesta.

Poikkeustapauksessa huollettavana olevaan lapseen voidaan rinnastaa todistusvoimaisiin asiakirjoihin perustuvalla nimittävän viranomaisen erityisellä, perustellulla päätöksellä sellainen henkilö, jonka suhteen virkamiehellä on lakisääteinen elatusvelvollisuus ja jonka elatus aiheuttaa hänelle huomattavia kustannuksia.

Jos lapsella on vakava sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei pysty elättämään itseään, lisän maksamista jatketaan ilman mitään ikärajoitusta sairauden tai vamman koko keston ajan.

Kultakin tässä artiklassa tarkoitetulta huollettavana olevalta lapselta maksetaan ainoastaan yksi huollettavana olevalta lapselta maksettava lisä, vaikka vanhemmat olisivat kolmen Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kahden eri toimielimen palveluksessa.

Kun 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana oleva lapsi annetaan toisen henkilön huollettavaksi laissa olevan määräyksen perusteella taikka oikeuden päätöksellä tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, lisä maksetaan viimeksi mainitulle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään.

Virkamies saa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetuin edellytyksin kustakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta vähintään 5-vuotiaasta lapsesta, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta maksullisessa peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa taikka korkeakoulussa, koulutuslisän, joka on tarkoitettu kattamaan virkamiehelle koulutuksesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enintään ►M148 285,81 euroa ◄ kuukaudessa. Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta koulumatkakulujen korvaamiseen.

Oikeus lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskouluasteen oppilaitoksessa, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi päättää koulu- tai muut opintonsa, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.

Lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä kohdassa säädettyyn enimmäismäärään verrattuna:

Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei sovelleta kolmannen alakohdan mukaisiin maksuihin.

Kun lapsi, jolla on oikeus koulutuslisään, annetaan toisen henkilön huollettavaksi lainsäädännön taikka oikeuden tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, koulutuslisä maksetaan kyseiselle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Tässä tapauksessa kolmannessa kohdassa tarkoitettu vähintään 50 kilometrin välimatka lasketaan sen henkilön kotipaikasta, jolla lapsi on huollettavana.

Tämän lisän määräksi vahvistetaan ►M148 102,90 euroa ◄ kuukaudessa kutakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohti, joka on alle viiden vuoden ikäinen tai joka ei saa vielä säännöllistä ja kokopäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta. Tällöin sovelletaan 1 kohdan viimeisen alakohdan ensimmäistä virkettä.

►M39 1. ◄

An expatriation allowance equal to 16 % of the total of the basic salary, ►M25 kotitalouslisä ◄ and dependent child allowance ►M25 virkamiehelle maksettava ◄ shall be paid:

▼B

virkamiehelle,

—

joka ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka ►M39 ————— ◄ alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee,

—

joka ei ole kuusi kuukautta ennen tehtäviensä aloittamista päättyvän viiden vuoden jakson aikana asunut vakituisesti tai harjoittanut pääasiallista ansiotoimintaansa kyseisen valtion eurooppalaisella alueella. Tätä säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat toiselle valtiolle tai kansainväliselle organisaatiolle suoritetuista palveluksista.

virkamiehelle, joka on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka on ennen palvelukseen tuloaan asunut vakituisesti kymmenen vuotta kyseisen valtion eurooppalaisen alueen ulkopuolella muusta syystä kuin hoitaakseen tehtäviään jonkin valtion tai kansainvälisen organisaation palveluksessa.

Virkamiehellä, jolla ei ole eikä ole koskaan ollut sen jäsenvaltion kansalaisuutta, jossa hänen asemapaikkansa on, ja joka ei täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on oikeus maastamuutto-korvaukseen, joka on neljännes ulkomaankor-vauksesta.

Edellä 1 ja 2 kohtien soveltamiseksi virkamies, joka avioliiton solmimisen myötä on saanut ilman eri toimenpiteitä ja ilman mahdollisuutta luopua siitä, sen jäsenvaltion kansalaisuuden, jossa hänen asemapaikkansa on, rinnastetaan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun virkamieheen.

Vakinaisella virkamiehellä, joka osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset edellytykset, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen virkamiehen osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen.

Kun molemmilla ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus asettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

Asettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiesten asemapaikalle vahvistettua korjausker-rointa.

Samansuuruinen asettautumiskorvaus maksetaan uuden asemapaikan osoittamisen yhteydessä virkamiehelle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaansa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet.

Asettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka virkamiehellä on joko vakinaistamispäivänä tai päivänä, jolloin uusi asemapaikka osoitetaan.

Asettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies — ja perheenhuoltajana olevan virkamiehen osalta myös hänen perheensä — on asettautunut asemapaikkaan.

Jos ►M25 kotitalouslisään oikeutettu ◄ virkamies ei asettaudu asemapaikkaansa perheensä kanssa, hän saa ainoastaan puolet siitä korvauksesta, johon hänellä muuten olisi oikeus. Toinen puoli maksetaan, kun hänen perheensä asettautuu asemapaikkaan, jos se tapahtuu jäljempänä olevan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa. Jos asettautumista ei ole tapahtunut ja jos virkamies siirretään paikkaan, jossa hänen perheensä asuu, hänellä ei ole oikeutta asettautumiskorvaukseen.

Kun vakinainen virkamies, joka on saanut asettautumiskorvauksen, irtisanoutuu ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksesta omasta tahdostaan ennen kuin hänen palvelukseen tulostaan on kulunut kaksi vuotta, hänen on palveluksesta lähtiessään palautettava saamastaan korvauksesta osa, joka lasketaan sen mukaan, paljonko kahden vuoden jaksosta on jäljellä.

Virkamiehen, joka saa asettautumiskorvauksen, on ilmoitettava muualta saamansa saman-luontoiset korvaukset ja nämä korvaukset vähennetään tässä artiklassa säädetyistä korvauksista.

Vakinaisella virkamiehellä, ►M112 joka osoittaa vaihtaneensa asuinpaikkaa ◄ , on palvelussuhteensa päättyessä oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, joka on ►M25 kotitalouslisään oikeutetun ◄ virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja muun kuin ►M25 kotitalouslisään oikeutetun ◄ virkamiehen osalta kuukauden peruspalkan suuruinen, jos hän on ollut palveluksessa neljä vuotta eikä saa samanluonteista korvausta uudessa työssään. ►M25 Kun molemmilla ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi. ◄

Tämän ajanjakson laskemisessa otetaan huomioon vuodet, jolloin asianomainen henkilö on ollut jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, lukuun ottamatta virkavapautta henkilökohtaisista syistä.

Tätä vähimmäisaikaa koskevaa edellytystä ei sovelleta, jos virkamies siirretään eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiehen viimeiselle asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.

Jos vakinainen virkamies kuolee, uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan eloon jäävälle puolisolle, tai jos tällaista henkilöä ei ole, 2 artiklassa tarkoitetuille huollettavana oleville henkilöille, vaikka 1 kohdassa säädetty palvelusaikaa koskeva edellytys ei täyttyisikään.

Uudelleenasettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka virkamiehellä on palvelussuhteen lopullisesti päättyessä.

Uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies ja hänen perheensä ovat asettautuneet uudelleen vähintään 70 kilometrin päähän asemapaikasta, tai jos virkamies on kuollut, siitä, että hänen perheensä on asettautunut uudelleen vähintään saman etäisyyden päähän.

Virkamiehen tai edesmenneen virkamiehen perheen uudelleenasettautumisen on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä.

Oikeudenomistajat eivät menetä tätä oikeutta kyseisen määräajan umpeutumisen vuoksi, jos he voivat todistaa, etteivät olleet tietoisia edeltävistä säännöksistä.

Virkamiehellä on oikeus saada matkakuluja vastaava kiinteämääräinen korvaus sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta

palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,

palvelussuhteen päättyessä henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti, asemapaikalta tämän artiklan 4 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,

sellaisen toisiin tehtäviin siirtämisen yhteydessä, joiden vuoksi virkamiehen asemapaikka muuttuu.

Jos virkamies kuolee, eloon jääneellä puolisolla ja huollettavana olevilla henkilöillä on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus samoin edellytyksin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.

Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, sellaiseen toisiin tehtäviin siirtämiseen liittyvät matkakulut, johon kuuluu asemapaikan vaihtuminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevan asemapaikan ja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevan asemapaikan välillä, tai sellaiseen toisiin tehtäviin siirtämiseen liittyvät matkakulut, johon kuuluu asemapaikan vaihtuminen näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevien asemapaikkojen välillä, korvataan kiinteämääräisenä korvauksena, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.

Virkamiehen lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen periaatteessa huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai nimenomaisesta ja asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä se paikkakunta, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin muuttaa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä virkamiehen palveluksessaoloaikana tai palvelussuhteen päättyessä. Virkamiehen palveluksessaoloaikana tämä päätös voidaan tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen, kun kyseinen virkamies on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi.

Muuttamisella ei kuitenkaan voida hyväksyä paikkakunnaksi, johon kyseisellä henkilöllä on luontaiset siteet, unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden taikka Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa.

Virkamiehellä, joka on oikeutettu ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen, on oikeus saada kalenterivuosittain 2 kohdassa säädetyin rajoituksin omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklan mukaisesti määritetylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat Euroopan unionin virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta osaltaan ja huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja saa siten oikeuden kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen lähtöpaikkakuntansa välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Jos 7 artiklan mukaisesti määritetty lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja sen jäsenvaltion pääkaupungin, jonka kansalainen hän on, välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Virkamies, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, ja joka ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, ei ole oikeutettu kiinteämääräiseen korvaukseen.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.

Kun virkamies on ollut kalenterivuoden aikana unionin toimielinten palveluksessa työtehtävissä alle yhdeksän kuukautta siksi, että hänen palvelussuhteensa on päättynyt muusta syystä kuin kuoleman takia tai siksi, että hän on ollut kyseisen vuoden aikana virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, hänellä on oikeus ainoastaan osaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta kiinteämääräisestä korvauksesta; korvauksen määrä lasketaan sen ajanjakson mukaan, jonka virkamies on toiminut työtehtävissä.

Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Virkamiehellä, jonka asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain kiinteämääräinen korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Virkamies, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet palvelukseen tulon yhteydessä tai palveluksessaoloaikana asemapaikan vaihdon yhteydessä ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista, on kustannusten enimmäismäärien asettamissa rajoissa oikeutettu saamaan korvauksen henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvista kuluista, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (kuten rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta.

Kustannusten enimmäismäärissä otetaan huomioon virkamiehen perhetilanne muuttohetkellä sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä tämän kohdan soveltamiseksi.

Palvelussuhteen päättyessä tai virkamiehen kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle 1 kohdassa tarkoitetuissa rajoissa. Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.

Vakinaisen virkamiehen muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Palvelussuhteen päättyessä muuton on tapahduttava 6 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. Tässä kohdassa tarkoitettujen määräaikojen jälkeen tapahtuneet muutot voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä.

Virkamiehellä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan edellytykset, on oikeus tämän artiklan 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:

▼M148

—

44,28 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään;

—

35,71 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

▼M112

Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti.

Päivärahaan oikeuttava aika määritetään seuraavasti:

kun kyseessä on virkamies, ►M25 jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään ◄ : 120 päivää, ja

kun kyseessä on virkamies, ►M25 jolla on oikeus kotitalouslisään ◄ : 180 päivää, tai jos kyseinen virkamies on virkamiesharjoittelija, harjoitteluaika lisättynä yhdellä kuukaudella.

Kun molemmilla ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ►M112 tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla ◄ puolisoilla on oikeus päivärahaan, b alakohdassa säädettyä päivärahakautta sovelletaan siihen puolisoon, jonka palkka on suurempi. Toiseen puolisoon sovelletaan a alakohdassa säädettyä päivärahakautta.

Päivärahaa ei myönnetä missään tapauksessa sen päivän jälkeen, jolloin virkamies on muuttanut täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset velvoitteet.

Virkamiehellä, jolla on matkamääräys, on oikeus matkustuskulujen korvaukseen ja päivärahaan jäljempänä säädettävin edellytyksin.

►M112 Matkamääräyksessä vahvistetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan säädetystä päivärahasta virkamatkan tekijälle mahdollisesti maksettava ennakko. ◄ Ellei asiasta ole tehty erityistä päätöstä, päivärahaa ei kuitenkaan makseta ennakkoon, jos työmatkan on määrä kestää enintään 24 tuntia ja jos se suuntautuu maahan, jossa käytetään samaa valuuttaa kuin asianomaisen asemapaikassa.

Lukuun ottamatta erityistapauksia, joista on tehtävä erityispäätös, ja erityisesti silloin kun loma keskeytyy tai lomalta kutsutaan takaisin, virkamatkakulut korvataan siihen määrään asti, joka vastaa edullisimman käytettävissä olevan vaihtoehdon matkakustannuksia asemapaikan ja virkamatkapaikan välillä niin, ettei virkamatkan tekijän tarvitse merkittävästi pidentää oleskeluaan paikalla.

Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.

Virkamiehet saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.

Nimittävä viranomainen tekee päätökset sovellettavista laivamatkojen matkustusluokista ja korvattavista hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.

Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan säännösten mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.

Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää virkamiehelle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.

Virkamatkapäiväraha kattaa kiinteämääräisesti kaikki virkamatkan tekijälle aiheutuvat menot: aamiaisen, kaksi pääateriaa ja muut juoksevat menot paikallisliikenne mukaan luettuna. Majoituskulut paikallisine veroineen korvataan tositteita vastaan kullekin maalle vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.

Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeva taulukko:

▼M139

Matkakohde	Majoituskulujen enimmäismäärä (hotelli)	Päiväraha
Belgia	148	102
Bulgaria	135	57
Tšekki	124	70
Tanska	173	124
Saksa	128	97
Viro	105	80
Irlanti	159	108
Kreikka	112	82
Espanja	128	88
Ranska	180	102
Kroatia	110	75
Italia	148	98
Kypros	140	88
Latvia	116	73
Liettua	117	69
Luxemburg	148	98
Unkari	120	64
Malta	138	88
Alankomaat	166	103
Itävalta	132	102
Puola	116	67
Portugali	101	83
Romania	136	62
Slovenia	117	84
Slovakia	100	74
Suomi	142	113
Ruotsi	187	117
Yhdistynyt kuningaskunta	209	125

▼M112

Kun jokin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimistä tai ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan virkamiehen aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.

Nimittävä viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.

Komissio tarkistaa joka toinen vuosi 2 kohdan a alakohdassa mainitut määrät. Tarkistaminen suoritetaan hotellien, ravintoloiden ja ateriapalvelujen hintoja koskevan selvityksen perusteella, ja se perustuu mainittujen hintojen kehitystä kuvaaviin indekseihin. Komissio päättää tarkistamisesta henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, majoituskulut, joita virkamiehelle aiheutuu virkamatkoista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa N:o 6 tarkoitettuihin toimielimensä päätoimipaikkoihin, voidaan korvata kiinteämääräisenä summana, joka ei saa ylittää kyseisille jäsenvaltioille vahvistettua enimmäismäärää.

►M131 Eri toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ vahvistavat tämän liitteen 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.

Jos tietyille virkamiehille aiheutuu heille annettujen tehtävien luonteen vuoksi säännöllisesti edustuskuluja, nimittävä viranomainen voi myöntää heille kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrästä se päättää.

Erityistapauksissa nimittävä viranomainen voi lisäksi päättää, että toimielin maksaa osan asianomaisten virkamiesten majoituskuluista.

Jos virkamiehille aiheutuu heille annettujen erityisohjeiden perusteella satunnaisia yksikön tarpeista johtuvia edustuskuluja, edustuskorvauksen määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti perusteena olevien tositteiden nojalla ja nimittävän viranomaisen vahvistamin edellytyksin.

Nimittävän viranomaisen päätöksellä voivat ►M112 henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat virkamiehet ◄ , joilla ei ole käytössään virka-autoa, saada kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrä voi olla enintään ►M97 892,42 EUR:a ◄ vuodessa, kattamaan heidän matkakulunsa sen kaupungin alueella, jossa heidän asemapaikkansa on.

Oikeus tähän korvaukseen voidaan myöntää nimittävän viranomaisen perustellulla päätöksellä virkamiehelle, jonka on tehtäviensä vuoksi tehtävä jatkuvasti sellaisia matkoja, joilla hänellä on oikeus käyttää omaa autoaan.

Palkka maksetaan virkamiehelle jokaisen kuukauden 15. päivänä kuluvan kuukauden osalta. Palkan määrä pyöristetään ylöspäin seuraavaan ►M94 senttiin ◄ .

Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, se jaetaan kolmaskymmenesosiin:

Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä.

Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.

Jos virkamies saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan virkamiehelle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.

Maksu suoritetaan kullekin virkamiehelle siihen paikkaan ja sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai virkamiehen pyynnöstä euroina Euroopan unionissa sijaitsevaan pankkiin.

Toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan laatimien sääntöjen mukaisesti vahvistetuin edellytyksin virkamies voi hakea erityistä säännöllistä palkan osan siirtoa.

Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa siirroissa käytetään ►M131 kyseisen jäsenvaltion valuuttaa ja ◄ henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua valuuttakurssia. Siirrettyihin määriin sovelletaan kerrointa, joka edustaa sille maalle, jonka valuuttana siirto tehdään, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaan vahvistetun korjauskertoimen ja virkamiehen palkanmaksuun sovelletun, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun korjauskertoimen välistä eroa.

Edellä 1—3 kohdassa tarkoitettujen siirtojen lisäksi virkamies voi pyytää säännöllistä siirtoa toiseen jäsenvaltioon ►M131 paikallisena valuuttana ◄ kuukausittaisella valuuttakurssilla, johon ei sovelleta korjauskerrointa. Tällainen siirto voi olla enintään 25 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

Jos virkamiehelle ennen palvelukseen tuloa tehdyssä lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että hänellä on jokin sairaus tai vamma, nimittävä viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palvelukseen.

Virkamies voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen työkyvyttömyyslautakunnalle.

Virkamies, joka on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten, lakkaa saamasta työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyviä takuita sellaisten tapaturmien ja sairauksien osalta, jotka aiheutuvat välittömästi asepalveluksen suorittamisesta. Edellä olevat säännökset eivät vaikuta niihin siirrettäviin eläkeoikeuksiin, jotka virkamies on hankkinut siihen päivään mennessä, jolloin hän jää virkavapaalle asepalveluksen suorittamista varten.

Vanhuuseläke lasketaan virkamiehen palvelusvuosien kokonaismäärän perusteella. Jokainen jäljempänä olevassa 3 artiklassa vahvistetuin edellytyksin huomioon otettava vuosi lasketaan yhdeksi palvelusvuodeksi ja jokainen kokonainen kuukausi palvelusvuoden yhdeksi kahdestoistaosaksi.

Vanhuuseläkettä laskettaessa huomioon otettavien palvelusvuosien enimmäismäärä on ►M112 henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun eläkkeen enimmäismäärään vaadittava palvelusvuosien määrä ◄ .

Edellyttäen, että asianomainen toimihenkilö on maksanut säädetyt eläkemaksut palvelusajaltaan, 2 artiklan mukaisia palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon:

Virkamies, joka on ollut aiemmin jonkin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimen palveluksessa joko virkamiehenä tai väliaikaisena toimihenkilönä taikka sopimussuhteisena toimihenkilönä ja joka otetaan uudestaan jonkin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimen palvelukseen, alkaa saada uusia eläkeoikeuksia. Hän voi pyytää, että eläkeoikeuksia laskettaessa otetaan huomioon tämän liitteen 3 artiklan mukaisesti virkamiehenä, väliaikaisena toimihenkilönä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä täyttynyt palvelusaika, jolta eläkemaksut on suoritettu, edellyttäen että:

12 artiklan nojalla suoritettu eroraha, johon on lisätty ►M145 2,9 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko, maksetaan takaisin. Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, mainittujen artiklojen nojalla suoritetut määrät, joihin on lisätty edellä mainitun prosentin mukainen koronkorko, on myös maksettava takaisin;

tähän tarkoitukseen varataan ennen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn palvelusvuosihyvityksen laskemista ja edellyttäen, että asianomainen on pyytänyt tämän artiklan mukaisia etuuksia ja hän on ne saanut sen jälkeen, kun hänet on otettu uudestaan palvelukseen, se osa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ eläkejärjestelmään siirretystä määrästä, joka vastaa 11 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla vakuutusmatemaattisesti laskettua ja lähtöjärjestelmään siirrettyä määrää ja johon on lisätty ►M145 2,9 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.

Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, varattavassa määrässä otetaan huomioon myös näiden artiklojen nojalla suoritettu määrä, johon on lisätty ►M145 2,9 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.

Jos ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ järjestelmään siirretty määrä ei riitä palauttamaan koko aiempaan palvelusaikaan liittyviä eläkeoikeuksia, virkamies voi omasta pyynnöstään täydentää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä määrää.

Edellä 1 kohdassa säädettyä korkoprosenttia voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Sen estämättä, mitä tämän liitteen 2 artiklassa säädetään, virkamiehellä, joka jatkaa palveluksessa eläkeiän saavutettuaan, on oikeus saada kultakin mainitun iän täyttämisen jälkeiseltä palvelusvuodelta eläkkeeseensä korotus, joka on 1,5 prosenttia eläkkeen laskennassa huomioon otetusta peruspalkasta; eläkkeen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta, joka määritetään tapauskohtaisesti henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.

Korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen eläkeiän saavutettuaan.

Se vähimmäistoimeentulon määrä, joka otetaan huomioon palkkaa laskettaessa, vastaa ►M131 palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason ◄ virkamiehen peruspalkkaa.

Vanhuuseläkkeen ’vakuutusmatemaattisella arvolla’ tarkoitetaan virkamiehelle kertyvien etuuksien pääoma-arvoa, joka on laskettu liitteessä XII olevassa 9 artiklassa mainitun kuolevuustaulukon ja ►M145 2,9 ◄ prosentin vuotuisen koron perusteella, jota voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen eläkeikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä

Eläkkeeseen sovelletaan 3,5 prosentin vähennystä kultakin sitä vuotta edeltävältä vuodelta, jona virkamies saisi oikeuden vanhuuseläkkeeseen henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaisesti. Jos henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja asianomaisen henkilön senhetkisen iän välinen ero ylittää kokonaisten vuosien määrän, vähennykseen lisätään yksi ylimääräinen vuosi.

Virkamiehellä, joka on saavuttanut oikeuden eläkkeeseen, joka on yli 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, ja joka pyytää välitöntä pääsyä vanhuuseläkkeelle 9 artiklan nojalla, on oikeus vaatia, että vähennettyä eläkettä määritettäessä 9 artiklasta ilmenevää vähennystä sovelletaan teoreettiseen määrään, joka vastaa kertyneitä palvelusvuosia, eikä 70 prosenttiin viimeisestä peruspalkasta rajattuun enimmäismäärään. Näin laskettu vähennetty eläke ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta viimeisestä peruspalkasta.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen tulee voimaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa virkamies saa oikeuden eläkkeeseen ilman eri toimenpiteitä tai omasta pyynnöstään; hänelle maksetaan palkka eläkeoikeuden alkamiseen asti.

Virkamiehellä, joka on päättänyt tehtävänsä:

—

siirtyäkseen sellaisen hallintoelimen, kansallisen järjestön tai kansainvälisen järjestön palvelukseen, joka on tehnyt sopimuksen ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kanssa;

—

toimiakseen palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, minkä perusteella hän saa eläkeoikeudet eläkejärjestelmässä, josta hallintaelimet ovat tehneet sopimuksen ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kanssa,

on oikeus siirtää ►M128 ►C6 unionilta ◄ ◄ saamiaan vanhuuseläkeoikeuksia ►M112 varsinaisena siirtopäivänä ◄ vastaava käypä arvo sen hallintoelimen tai järjestön eläkekassaan taikka siihen eläkekassaan, josta virkamies saa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana vanhuuseläkeoikeuksia.

Virkamiehellä, joka siirtyy ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palvelukseen sen jälkeen kun hän:

—

on eronnut tehtävistään kansallisen järjestön tai kansainvälisen järjestön hallinnossa, tai

—

lopettanut toimintansa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana,

▼M112

on mahdollisuus vakinaistamisensa ja sen ajankohdan välisenä aikana, jona hän saa oikeuden henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen, suorituttaa ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ varsinaisen siirtohetken mukaan vakuutusmatemaattisesti laskettu pääoma, joka edustaa hänen edellä mainittuja palveluksia suorittamalla kartuttamiaan eläkeoikeuksia.

Tällöin ►M131 sen toimielimen nimittävä viranomainen ◄ , jonka palveluksessa virkamies on, määrittää yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä niiden palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ eläkejärjestelmässä, ottaen huomioon virkamiehen peruspalkka, ikä ja muuntokurssi siirtopyynnön tekopäivänä vakinaistettaessa sekä siirretyn pääoman arvon vähennettynä määrällä, joka edustaa siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välistä pääoman uudelleenarvostusta.

Virkamies voi käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta ainoastaan yhden kerran kunkin jäsenvaltion ja eläkerahaston kohdalla.

Mitä 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös virkamieheen, joka on palannut palvelukseen 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun muiden tehtävien tilapäisen hoitamisen päätyttyä sekä virkamieheen, joka on palannut palvelukseen henkilöstösääntöjen 40 artiklassa säädetyn henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä.

Virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus

jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin vuoden ajan eikä ole käyttänyt 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, erorahaan, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 112 artiklan nojalla;

muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdassa säädettyihin etuihin tai niitä vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon suorittamiseen valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että

pääomaa ei palauteta;

ii)

kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisen ja viimeistään 66 vuoden iän täyttämisen jälkeen;

iii)

perhe-eläke-etuudet suoritetaan oikeudenomistajille;

iv)

siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan, jos tällainen rahasto täyttää ii, ii ja iii alakohdassa säädetyt ehdot.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka täyttää 1 kohdassa säädetyt ehdot, ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan, joka vastaa toimielinten palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 45 tai 112 artiklan nojalla.

Kun virkamies eroaa lopullisesti tehtävistään erottamisen johdosta, eroraha tai tapauksen mukaan siirrettävää määrää vastaava vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan kuitenkin liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan tehtävällä päätöksellä.

►M112 1. ◄

Ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, alle 65-vuotias virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta toteaa kärsivän eläkeoikeuksien karttumisaikana pysyvästä ja täydellisestä työkyvyttömyydestä niin, ettei hän voi suorittaa mihinkään palkkaryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä, vaan joutuu tämän vuoksi keskeyttämään ►M128 ►C6 työskentelyn unionin palveluksessa ◄ ◄ , on oikeutettu ►M23 henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitettu ►M112 työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ ◄ .

Työkyvyttömyyskorvauksen saaja ei saa harjoittaa palkallista ammattitoimintaa, ellei hän ole saanut nimittävältä viranomaiselta siihen ennakkolupaa. Siinä tapauksessa korvauksesta vähennetään palkan osa, joka yhdessä työkyvyttömyyskorvauksen kanssa ylittää viimeisen palveluksessaoloajan kokonaispalkan, joka määritetään sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassaolleen palkkataulukon mukaan, jolta korvaus suoritetaan.

Asianomaisen on toimitettava vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava toimielimelle kaikki seikat, jotka saattavat muuttaa oikeuksia korvaukseen.

Oikeus ►M112 työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukaudenensimmäisenä päivänä, jona virkamies siirtyy eläkkeelle henkilöstösääntöjen 53 artiklan mukaan.

Kun ►M62 entinen virkamies ◄ ei enää täytä kyseisen ►M112 korvauksen ◄ saamisen edellytyksiä, hänellä on velvollisuus palata ensimmäiseen hänen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen edellyttäen, että hänellä on kyseiseen toimeen vaaditut taidot. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hänellä on edelleen oikeus palata samojen edellytysten mukaisesti toiseen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa viran puolesta ►M112 ————— ◄ .

Siinä tapauksessa, että ►M62 entinen virkamies ◄ , joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ , kuolee, kyseiset eläkeoikeudet päättyvät sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana virkamies on kuollut.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saava ►M62 entinen virkamies ◄ ei ole vielä ►M131 saavuttanut eläkeikää ◄ , toimielin voi vaatia häntä käymään säännöllisissä tarkastuksissa varmistaakseen, että hän yhä täyttää kyseisen ►M112 korvauksen ◄ saamisen edellytykset.

►M23 Jos virkamies on kuollessaan jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa asemassa, hänen ►M112 eloon jääneellä puolisollaan ◄ ◄ , joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan ja jäljempänä olevan 22 artiklan säännöksistä muuta johdu, oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on ►M5 60 % ◄ siitä vanhuuseläkkeestä, johon virkamiehellä olisi kuollessaan ollut oikeus palvelusvuosia ►M62 tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.

Edellä säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitosta tai virkamiehen aiemmasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut, tai jos virkamiehen kuoleman on aiheuttanut hänen tehtäviensä hoidosta tai tapaturmasta johtuva vamma tai sairaus, tai tapaturma.

Jollei 1 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklassa toisin säädetä, sellaisen entisen virkamiehen ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ , joka on erotettu toimesta tai johon on sovellettu tehtävistä eroamista 259/68, (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 tai (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 mukaan ja joka kuolinhetkellään sai kuukausittaista korvausta henkilöstösääntöjen 50 artiklan tai jonkin muun edellä mainitun asetuksen mukaan, on, ►M112 jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ , oikeus ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi voinut saada kuolinpäivänään, palveluksessaolon pituudesta tai iästä riippumatta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ määrän on oltava vähintään henkilöstösääntöjen 79 artiklan toisessa alakohdassa säädettyjen määrien suuruinen. Tämä eläke ei voi kuitenkaan olla missään tapauksessa suurempi kuin sen vanhuuseläkkeen ensimmäinen maksettu erä, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus, jos hän, mikäli olisi elossa ja käyttänyt loppuun oikeutensa jonkin edellä mainitun korvauksen osalta olisi ollut oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.

Avioliittoa ei koske ensimmäisessä kohdassa säädetty aikaisemmuuden vaatimus, jos yksi tai useampi lapsista on syntynyt entisen virkamiehen avioliiton aikana, jonka hän on solminut ennen tehtäviensä hoidon päättymistä, jos ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ tosiasiallisesti huolehtii tai on huolehtinut liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista huollettavana olevista lapsista.

Samaa sovelletaan, jos entisen virkamiehen kuolema johtuu jostakin 17 artiklan toisen alakohdan lopussa tarkoitetusta seikasta.

Vanhuuseläkettä saaneen entisen virkamiehen eloon jäänyt puoliso edellyttäen, että avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja että hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaansa. Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se vanhuuseläke, jota entinen virkamies sai ennen kuolemaansa.

Edellisessä kohdassa säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos virkamiehen ennen palvelussuhteen päättymistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta leski huolehtii tai on huolehtinut.

Sellaisen entisen virkamiehen ►M112 eloon jäänellä puolisolla ◄ , joka on eronnut tehtävistään ennen kuin hän ►M131 saavutti eläkeiän ◄ , ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuselä-keoikeutensa siirretään sen kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän ►M131 saavuttaa eläkeiän ◄ , on, ►M112 jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ ja jollei 22 artiklasta muuta johdu, oikeus ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi saanut ►M131 saavuttaessaan eläkeiän ◄ . ►M112 Eloon jääneen eläkkeen ◄ vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; ►M112 eloon jääneen eläke ◄ ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin vanhuuseläke, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus ►M131 saavuttaessaan eläkeiän ◄ .

Avioliiton pituutta ei oteta huomioon, jos ennen ►M62 entisen virkamiehen ◄ tehtävistä eroamista solmitusta avioliitosta syntyneitä lapsi on yksi tai useampia ja jos ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut näiden lasten elatuksesta.

Työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen eloon jäänellä puolisolla, joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona hänen saadessaan oikeuden kyseiseen eläkkeeseen, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä työkyvyttömyyskorvauksesta, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaa.

Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se työkyvyttömyyskorvaus, jota eloon jääneen puolison puoliso sai ennen kuolemaansa.

Edellä ►M62 17 a, 18, 18 a ja 19 artiklassa ◄ säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, vaikka se olisi solmittu virkamiehen palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

Henkilöstösääntöjen 80 artikla ►M62 ensimmäisessä, tasessa ja kolmannessa alakondassa, ◄ säädetty lapseneläke on ensimmäisen lapsen osalta kahdeksan kymmenesosaa siitä perhe-eläkkeestä, johon virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ naispuolisella ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ olisi ollut oikeus, ilman 25 artiklassa säädettyjä vähennyksiä.

Sen on oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen, jollei 22 artiklasta muuta johdu.

Tällä tavoin laskettua eläkettä korotetaan kultakin ensimmäistä huollettavana olevaa lasta seuraavalta lapselta määrällä, joka vastaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää kaksinkertaisena.

Liitteessä VII olevassa 3 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti orvolla on oikeus koululisään.

Tällä tavoin laskettu eläkkeen ja lisien kokonaismäärä jaetaan yhtä suuriin osiin siihen oikeutettujen orpojen kesken.

Jos on olemassa sekä naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ että edellisestä avioliitosta syntyneitä orpoja tai muita oikeudenomistajia, kokonaiseläke lasketaan kuten näiden henkilöiden huoltajana olevan ►M112 eloon jääneen puolison ◄ eläke ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.

Jos on olemassa eri avioliitoista syntyneitä orpoja, kokonaiseläke lasketaan kuin he olisivat kaikki samasta avioliitosta ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.

Edellä tarkoitettuja osuuksia laskettaessa katsotaan jommankumman puolison edellisestä liitosta syntyneiden lasten, jotka on tunnustettu huollettavana oleviksi lapsiksi henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ avioliitosta syntyneet lapset.

Sellaiset ylenevää polvea olevat sukulaiset, jotka on edellä olevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tunnustettu huollettavana oleviksi henkilöiksi, rinnastetaan edellä olevassa toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa huollettavana oleviin lapsiin; osuuksia laskettaessa heidän katsotaan kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen jälkeläiset.

Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa virkamiehen ►M62 tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. ►M23 Jos virkamiehen tai eläkkeensaajan kuollessa suoritetaan henkilöstösääntöjen 70 artiklassa tarkoitettu maksu, kyseistä oikeutta sovelletaan vasta virkamiehen kuolemaa seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. ◄

Oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin sen saaja kuolee tai jolloin hän ei enää täytä kyseisen eläkkeen saamisen edellytyksiä. ►M112 Myös oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa ei voida enää pitää henkilöstösääntöjen liitteen VII 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena. ◄

Jos edesmenneen virkamiehen ►M62 tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ ja tämän puolison ikäero, josta on vähennetty heidän avioliittonsa kesto, on yli kymmenen vuotta, edellä olevien säännösten mukaisesti lasketusta perhe-eläkkeestä vähennetään ikäeron jokaista täyttä vuotta kohti

Naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ menettää uudelleen avioituessaan oikeutensa perhe-eläkkeeseen. Hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan kertakorvaukseen, joka on kaksi kertaa hänen vuotuisen perhe-eläkkeensä määrä, ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.

Virkamiehen tai entisen virkamiehen eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän voi osoittaa, että hänellä on entisen puolisonsa kuollessa oikeus tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä virallisesti rekiströidyllä ja täytäntöönpannulla sopimuksella.

Perhe-eläke ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin hänen entisen puolisonsa kuollessa, ►M131 päivitettynä ◄ henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti.

Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen, häneen sovelletaan 26 artiklan säännöksiä.

Jos on olemassa useita eronneita vaimoja, joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, tai yksi tai useampi eronnut vaimo ja ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ , joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, kyseinen eläke jaetaan suhteellisesti kunkin avioliiton pituuden mukaisesti. Jäljempänä 27 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa olevia edellytyksiä sovelletaan.

Jos joku eläkkeensaajista luopuu oikeuksistaan tai kuolee, hänen osuutensa lisätään muiden osuuksiin, paitsi jos oikeus eläkkeeseen siirtyy orvoille henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

Edellä 25 artiklassa määrättyjä ikäeroa koskevia vähennyksiä sovelletaan tässä artiklassa määrätyn jaon mukaisesti laskettuihin eläkkeisiin kuhunkin erikseen.

Jos eronnut vaimo menettää oikeutensa eläkkeeseen jäljempänä olevan 42 artiklan säännösten mukaisesti, kokonaiseläke maksetaan naispuoliselle ►M112 eloon jääneelle puolisolle ◄ , ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.

Jos ►M62 jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa ◄ oleva virkamies katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen määräysten mukaan, kun virkamiehen katoamisesta on kulunut yli vuosi.

Jos ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saava ►M62 entisen virkamiehen ◄ katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun eläkkeensaajan katoamisesta on kulunut yli vuosi.

Kun on kulunut yli vuosi sellaisen entisen virkamiehen katoamisesta, jota tarkoitetaan liitteessä VIII olevassa 18 a artiklassa tai joka sai korvauksen joko henkilöstösääntöjen 50 artiklan ►M112 tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89 ( 13 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002 ( 14 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 ( 15 ) tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 ( 16 ) ◄ mukaan, kyseisen entisen virkamiehen puoliso tai hänen huollettavanaan olleet henkilöt voivat tilapäisesti saada oikeudet jälkeenjääneen eläkkeeseen, johon he olisivat oikeutettuja tämän liitteen määräyksien mukaan.

Edellä olevan 31 artiklan määräyksiä sovelletaan henkilöihin, joiden katsotaan olevan yli vuoden kotoaan kadoksissa olleen perhe-eläkkeen saajan tai perhe-eläkeoikeuksien haltijan huollettavana.

Edellä 30, 31 ja 32 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset eläkkeet muunnetaan varsinaisiksi eläkkeiksi, kun virkamies tai eläkkeensaaja on todettu virallisesti kuolleeksi tai kun hänet on lainvoimaisella päätöksellä julistettu kadonneeksi.

Väliaikaisen eläkkeen saajiin sovelletaan henkilöstösääntöjen 81 artiklan toisen kohdan säännöksiä.

Henkilöstösääntöjen 80 ja 81 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen kuin virkamiehen tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen kuolemasta on kulunut 300 päivää.

►M112 Vanhuus- tai perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ taikka tilapäisen eläkkeen myöntäminen ei ole perusteena oikeudelle ulkomaankorvaukseen.

Palkasta ►M112 tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ vähennetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä henkilöstösääntöjen 77–84 artiklassa säädetty eläkevakuutusmaksu.

Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies maksaa edelleen edellisessä artiklassa tarkoitetun eläkemaksun palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaan. Tämä koskee myös 3 artiklassa tarkoitetun viiden vuoden ajanjakson rajoissa virkamiestä, joka saa korvausta siksi, että hänet on vapautettu tehtävistä tai siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi. ►M39 sekä virkamies, jolle on myönnetty loma henkilökohtaisista syistä ja joka saa edelleen uudet eläkeoikeudet henkilöstösääntöjen 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ◄ Kaikki etuudet, joihin kyseisellä virkamiehellä tai hänen oikeudenomistajillaan on oikeus tämän eläkejärjestelmän säännösten nojalla, lasketaan kyseisen palkan perusteella.

Asianmukaisesti perittyjä vakuutusmaksuja ei voida palauttaa. Virheellisesti perityt vakuutusmaksut eivät luo oikeutta eläkkeeseen; ne palautetaan ilman korkoa asianomaisen tai hänen oikeudenomistajiensa pyynnöstä.

►M112 Vanhuus-, perhe- tai väliaikaisen eläkkeen taikka työkyvyttömyyskorvauksen ◄ maksamisesta vastaa se toimielin, jonka palveluksessa virkamies oli tehtäviensä hoidon päättyessä. Tämän eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen kanssa samanaikaisesti virkamiehelle tai hänen oikeudenomistajilleen ja ►M128 Euroopan komissiolle ◄ , jonka tehtävänä on huolehtia eläkkeiden maksamisesta annetaan tiedoksi tätä maksamista koskeva yksityiskohtainen erittely.

Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida maksaa samanaikaisesti Euroopan unionin yleisestä tai jonkin viraston talousarviosta maksetun palkan eikä henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetyn korvauksen kanssa. Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida myöskään maksaa yhdessä korvauksen kanssa, joka perustuu jollekin toimielimelle tai virastolle suoritettuun toimeksiantoon.

Eläkkeen määrää voidaan tarkistaa milloin tahansa, jos siinä havaitaan virheitä tai puutteita.

Eläkettä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty henkilöstösäännöissä ja tässä liitteessä annettujen säännösten vastaisesti.

Kuolleen virkamiehen ►M62 tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ oikeudenomistajat, jotka eivät ole hakeneet heille kuuluvaa eläkettä ►M112 tai korvausta ◄ vuoden kuluessa virkamiehen kuolemasta, menettävät oikeutensa, paitsi jos kyseessä on asianmukaisesti osoitettu ylivoimainen este.

►M62 Entinen virkamies ◄ ja hänen oikeudenomistajiensa, joilla on oikeus tässä eläkejärjestelmässä säädettyihin etuuksiin, on toimitettava mahdollisesti vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava jäljempänä olevan 45 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulle toimielimelle kaikista heidän oikeuksiinsa mahdollisesti vaikuttavista seikoista.

Virkamiehellä, joka on menettänyt eläkeoikeutensa ►M112 väliaikaisesti ◄ joko osittain tai kokonaan ►M112 liitteessä IX olevan 9 artiklan ◄ säännösten mukaisesti, on oikeus vaatia hänen eläkejärjestelmään maksamiensa vakuutusmaksujen palauttamista suhteessa hänen eläkkeeseensä tehtyyn vähennykseen.

Tähän eläkejärjestelmään kuuluvat etuudet maksetaan kuukausittain maksukauden päättyessä.

Etuuksien maksamisesta vastaa ►M15 ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ puolesta ◄ , budjettivallan käyttäjien nimeämä toimielin; mikään muu toimielin ei voi maksaa minkäänlaisella valtuutuksella omista varoistaan mitään tässä eläkejärjestelmässä säädettyjä etuuksia.

Euroopan unionin alueella asuvien eläkkeensaajien etuudet maksetaan euroina ►M131 Euroopan unionissa sijaitsevaan ◄ pankkiin.

Euroopan unionin ulkopuolella asuvien eläkkeensaajien eläke maksetaan euroina ►M131 Euroopan unionissa sijaitsevaan tai ◄ asuinmaan pankkiin. Poikkeustapauksessa eläke voidaan maksaa ►M131 ————— ◄ valuuttana asuinmaahan käyttämällä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisessa käytettyjä viimeisimpiä muuntokursseja.

Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyskorvauksen saajiin.

Summat, jotka virkamies ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ on velkaa ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ sinä päivänä, jona asianomainen saa oikeuden johonkin tässä eläkejärjestelmässä tarkoitettuun etuuteen, vähennetään hänelle tai hänen oikeuksienomistajilleen maksettavien etuuksien määrästä. Vähennykset voidaan porrastaa usean kuukauden ajalle.

Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla, saa oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän liittyy ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan.

Ellei henkilöstösääntöjen säännöksistä muuta johdu, virkamies saa omasta pyynnöstään oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän tuli ►M128 ►C6 Euroopan unionin ◄ ◄ jonkin toimielimen palvelukseen mihin tahansa tehtävään. Jos hän ei ole maksanut vakuutusmaksujaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan aiemman palveluskautensa tai sen osan aikana, hän voi hankkia eläkeoikeudet erissä siltä ajalta, johon liittyviä maksuja hän ei ole voinut maksaa. Virkamiehen maksamien vakuutusmaksujen ja toimielimen maksamien vastaavien määrien katsotaan kuuluvan virkamiehen nimissä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan päivänä, jona henkilöstösäännöt tulevat voimaan.

Jos virkamies on käyttänyt hänelle annettua oikeutta nostaa tililtään ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteisestä tilapäisestä eläkekassasta summia, jotka hänen on ollut maksettava lähtömaassaan, jotta hänen eläkeoikeutensa siellä säilyisi, vähennetään hänen eläkeoikeuksiaan ajalta, jona hän on kuulunut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan, suhteessa hänen tililtään nostettuihin summiin.

Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta virkamieheen, joka on pyytänyt kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen alettiin soveltaa henkilöstösääntöjä, että hän saisi maksaa takaisin kyseiset summat, joihin on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.

Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla ja jonka palvelussuhde päättyy 65 vuoden iässä ilman että henkilöstösääntöjen 77 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu kymmenen vuoden palvelusaika on täyttynyt, voi valita, ottaako hän edellä olevassa tämän liitteen 12 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun lisän vai henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun suhteutetun eläkkeen.

Tämän eläkejärjestelmän säännöksiä sovelletaan ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa kuolleiden, työtehtävissä toimineiden toimihenkilöiden naispuolisiin leskiin ja muihin oikeudenomistajiin sekä toimihenkilöihin, jotka on ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa todettu pysyvästi ja täydellisesti työkyvyttömiksi henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä sillä ehdolla, että ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ , maksetaan määrät, jotka ovat asianomaisen nimissä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteisessä tilapäisessä eläkekassassa. ►M128 ►C6 Unioni, ◄ ◄ vastaa tässä eläkejärjestelmässä säädettyjen etuuksien maksamisesta.

Kun petostentorjuntaviraston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi toimielimen virkamiehen (jolla tarkoitetaan myös entistä virkamiestä) mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimielimen virkamiehen nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.

Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvoitetta pyytää lausuntoa toimielimen virkamieheltä voidaan lykätä nimittävän viranomaisen suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin virkamies on voinut antaa lausuntonsa.

Jos syytösten kohteena olevaa virkamiestä vastaan ei petostentorjuntaviraston tutkimuksen perusteella voida nostaa syytettä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia viraston johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta virkamiehelle ja tämän toimielimelle. Virkamies voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

Tämän liitteen 1 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin nimittävän viranomaisen tekemiin hallinnollisiin tutkimuksiin.

Nimittävä viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät ja hänen pyynnöstään kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.

►M131 Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa ◄ tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle virkamiehelle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan virkamiestä:

päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai

päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen; tai

kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti

päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai

ii)

päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.

Jos virkamiestä ei voida tämän liitteen säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.

►M131 Kuhunkin toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä ’lautakunta’, paitsi jos kaksi tai useampi virasto päättää henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 a kohdan mukaisesti perustaa yhteisen lautakunnan. ◄ Lautakunnassa on vähintään yksi toimielimen ulkopuolelta valittu jäsen, joka voi toimia puheenjohtajana.

Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä pysyvää jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä. Kun tapaus koskee palkkaluokkaan AD 13 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä, lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, jotka kuuluvat samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin kurinpitomenettelyn alainen virkamies.

Lautakunnan pysyvät jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien virkamiesten keskuudesta, ja heidän palkkaluokkansa on oltava vähintään AD 14, paitsi silloin, kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä.

Kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä, lautakunnan jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien palkkaluokan AD 16 virkamiesten keskuudesta.

Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä, jolla valitaan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä, joiden olisi osallistuttava lautakunnan työskentelyyn silloin, kun tapaus koskee virkamiestä, joka on toimessa kolmannessa maassa.

Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti kaksi pysyvää jäsentä ja kaksi varajäsentä.

Nimittävä viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Toimielimet voivat kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

Tämän liitteen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lautakunnan kaksi lisäjäsentä nimitetään seuraavasti:

Nimittävä viranomainen laatii luettelon, jossa on mahdollisuuksien mukaan kahden virkamiehen nimi jokaisen tehtäväryhmän kustakin palkkaluokasta. Henkilöstökomitea toimittaa nimittävälle viranomaiselle samaan aikaan vastaavalla tavalla laaditun luettelon.

Kymmenen päivän kuluessa siitä, kun kurinpitomenettelyn tai henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen sisältävä kertomus on annettu tiedoksi, kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee asianomaisen virkamiehen läsnäollessa arvalla yhden lautakunnan jäsenen molemmista edellä mainituista luetteloista. Puheenjohtaja voi päättää, että sihteeri suorittaa tämän toimenpiteen hänen puolestaan. Puheenjohtaja ilmoittaa asianomaiselle virkamiehelle ja kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.

Asianomainen virkamies saa yhden kerran viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden lautakunnan jäsenen. Toimielin saa myös jäävätä yhden lautakunnan jäsenen.

Lautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.

Lautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan jäsenten valitsemiseksi 4 kohdan mukaisesti valittujen jäsenten tilalle.

Lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

Lautakunnan asioiden käsittely ja menettelyt ovat salaisia.

Nimittävä viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:

kirjallinen huomautus;

varoitus;

ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi;

ikälisien alentaminen;

palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi;

palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä;

siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan;

viraltapano ja tarvittaessa eläkkeen väliaikainen alentaminen tai työkyvyttömyyskorvauksen osan pidättäminen tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Tällaisessa alentamistapauksessa entisen virkamiehen tulot eivät voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

Kun virkamies saa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta, nimittävä viranomainen voi päättää pidättää osan eläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Kyseisen virkamiehen tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.

Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon:

Nimittävä viranomainen voi tehdä kirjallista huomautusta tai varoitusta koskevan päätöksen kuulematta lautakuntaa. Asianomaista virkamiestä on kuultava ennen kuin nimittävä viranomainen päättää seuraamuksen määräämisestä.

Nimittävä viranomainen antaa lautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi teot, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne on suoritettu, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.

Tämä kertomus toimitetaan asianomaiselle virkamiehelle ja lautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi lautakunnan jäsenille.

Kun virkamies on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös vastuusta vapauttamista tukevista, asiakirjoista.

Virkamiehellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.

Virkamies voi valita itselleen avustajan.

Kun virkamies tunnustaa lautakunnan puheenjohtajan läsnäollessa syyllistyneensä virheelliseen tekoon ja myöntää varauksitta tämän liitteen 12 artiklassa mainitun kertomuksen oikeaksi, nimittävä viranomainen voi peruuttaa asian käsittelyn lautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän seuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely lautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä seuraamuksesta.

Nimittävä viranomainen voi tämän menettelyn mukaisesti ja tämän liitteen 11 artiklan säännöksistä poiketen soveltaa jotakin tämän liitteen 9 artiklan 1 kohdan a—d alakohdissa mainituista seuraamuksista.

Virkamiehelle ilmoitetaan, ennen kuin hän tunnustaa tehneensä virheen, tunnustamisen mahdollisista seurauksista.

Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.

Lautakunta kuulee asianomaista virkamiestä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Hän voi kutsua todistajia.

Lautakunnan käsittelyssä toimielintä edustaa virkamies, jonka nimittävä viranomainen on määrännyt tähän tehtävään ja jolla on samat oikeudet kuin asianomaiselle virkamiehellä.

Kurinpitolautakunta voi kuulla OLAF:n tutkintavirkamiehiä tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.

Jos lautakunta katsoo, ettei sillä ole riittävän selkeitä tietoja teoista, joista valitetaan, tai olosuhteista, joissa nämä teot on tehty, se määrää aloitettavaksi tutkimuksen, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.

Lautakunnan puheenjohtaja tai joku sen jäsenistä tekee tutkimuksen lautakunnan nimissä. Lautakunta voi tutkinnallisista syistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät asiakirjat. Toimielimen on täytettävä kaikki tällaiset pyynnöt lautakunnan mahdollisesti vahvistamassa määräajassa. Jos tällainen pyyntö esitetään virkamiehelle, mahdollinen kieltäytyminen on kirjattava.

Lautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen lautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki lautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen lautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut nimittävän viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.

Lautakunnan puheenjohtaja osallistuu lautakunnan päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

Hän varmistaa, että lautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat tiedoksi kullekin lautakunnan jäsenelle.

Sihteeri laatii pöytäkirjan lautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.

Virkamies vastaa kurinpitomenettelyn aikana itse omista kuluistaan, ja erityisesti hänelle valittujen avustajien tai puolustusasianajajien palkkioista, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin tämän liitteen 9 artiklassa säädettyyn seuraamukseen.

Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa virkamiehen vastattavat kulut olisivat kohtuuttomia.

Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä virkamiestä kuultuaan tämän liitteen 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut lautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.

Jos nimittävä viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään kyseiselle virkamiehelle kirjallisesti ja viivytyksettä. Virkamies voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

Jos nimittävä viranomainen katsoo virkamiehen tehneen vakavan virheen, se voi pidättää tämän virantoimituksesta koska tahansa määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien vai säännösten rikkomisesta.

Nimittävä viranomainen tekee päätöksen kuultuaan kyseistä virkamiestä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

Virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan virantoimituksesta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Virkamiehelle maksettava määrä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla pienempi kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

Virantoimituksesta pidätettyä virkamiestä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, virkamies saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

Palkan pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos virkamies joutuu syytteeseen samoista teoista ja hänet on pidätetty tämän syytteen vuoksi. Tässä tapauksessa virkamiehelle voidaan maksaa täysi palkka vasta kun toimivaltainen tuomioistuin päättää vapauttaa hänet.

Edellä 1 kohdan nojalla pidätetyt summat maksetaan takaisin virkamiehelle, jos lopullisella päätöksellä määrätty kurinpitoseuraamus ei ole kirjallista huomautusta, varoitusta, ikälisien kertymisen keskeyttämistä tai ikälisien alentamista ankarampi tai jos mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty; jälkimmäisessä tapauksessa takaisinmaksuun lisätään liitteessä XII olevassa 12 artiklassa määritellyn kannan mukaan laskettu koronkorko.

Jos virkamies asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.

Tämän liitteen 11, 14, 22 ja 23 artiklassa mainitut päätökset on annettava tiedoksi petostentorjuntavirastolle tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.

Virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.

Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, nimittävä viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen virkamiehen hakemuksesta.

Jos virkamiestä vastaan ei tämän liitteen 1 artiklan 3 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset

Tässä liitteessä määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä.

Ainoastaan Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kansalainen voidaan ottaa palvelukseen kolmannessa maassa työskentelemistä varten, eikä nimittävä viranomainen voi käyttää henkilöstösääntöjen 28 artiklan a kohdassa säädettyä poikkeussäännöstä.

Yleiset täytäntöönpanomääräykset annetaan henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Yksikön edun nimissä tehdyllä nimittävän viranomaisen päätöksellä virkamiehiä siirretään määrä ajoin ja tarvittaessa siitä riippumatta, onko avoimia paikkoja olemassa.

Nimittävä viranomainen hoitaa siirron noudattaen erityistä menettelyä, jäljempänä ’siirtomenettely’, jonka soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt se vahvistaa saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.

►M112 Kolmannessa maassa työskentelevä virkamies voidaan siirtomenettelyssä väliaikaisesti siirtää virkoineen nimittävän viranomaisen päätöksellä toimielimensä toimipaikkaan tai muuhun ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ asemapaikkaan. Avointa tointa ei julkaista ennen tällaista siirtoa, ja siirto voi kestää enintään neljä vuotta. ◄ Poiketen siitä, mitä 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, nimittävä viranomainen voi päättää yleisten täytäntöönpanomääräysten perusteella, että virkamies on tämän tilapäisen määräyksen aikana edelleen tämän liitteen eräiden määräysten alainen, lukuun ottamatta sen 5, 10 ja 12 artiklaa.

Virkamiehen velvollisuutena on suorittaa tehtävänsä asemapaikassa, jonne hänet on lähetetty palvelukseenoton yhteydessä tai siirretty viranhoitoon liittyvien seikkojen vuoksi osana liikkuvuusjärjestelyä.

Kun toimielin antaa virkamiehen käyttöön asunnon, joka vastaa hänen tehtäviensä vaativuutta ja hänen huollettavanaan olevan perheen kokoa, virkamiehen on asuttava siinä.

Nimittävä viranomainen säätää ensimmäisen kohdan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä saatuaan henkilöstökomitean lausunnon. Nimittävä viranomainen päättää myös oikeudesta kussakin asemapaikassa vallitsevien olojen mukaiseen kalustukseen ja muuhun asuntoirtaimistoon.

Virkamiehellä on oikeus saada kalenterivuodessa lomaa kaksi arkipäivää kultakin palveluskuukaudelta.

Sen estämättä, mitä tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, 1 päivänä tammikuuta 2014 kolmansissa maissa jo työskentelevillä virkamiehillä on oikeus

Sinä vuonna, jolloin virkamies tulee palvelukseen kolmannessa maassa tai jolloin hänen palvelussuhteensa kolmannessa maassa päättyy, hänellä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä palveluskuukaudelta. Vajaalta palveluskuukaudelta lomaa kertyy kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yksi arkipäivä, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.

Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeisiin liittyvistä syistä, seuraavalle vuodelle voidaan siirtää lomaa enintään neljätoista arkipäivää.

Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisesti myöntää virkamiehelle erityisellä perustellulla päätöksellä virkistyslomaa hänen asemapaikkansa erityisten vaikeiden elinolosuhteiden vuoksi. Nimittävä viranomainen päättää kunkin tällaisen paikan osalta sen kaupungin tai ne kaupungit, joissa loma voidaan pitää.

Virkamiesten, jotka osallistuvat henkilöstösääntöjen 24 a artiklassa tarkoitettuun ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja joille on myönnetty tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua virkistyslomaa, on aiheellisissa tapauksissa yhdistettävä täydennyskoulutusjaksot ja virkistysloma.

Virkamies voi pitää vuosilomansa yhdellä kertaa tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso.

Virkistysloma, josta määrätään 8 artiklassa, voi olla enintään 15 ►M112 työpäivää ◄ palveluksessaolovuotta kohden. ►M112 ————— ◄

Virkistysloman pituuteen lisätään matkustusaika henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 7 artiklan mukaisesti.

Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklassa säädettyjen vanhempainloman ja perheloman aikana sovelletaan edelleen tämän liitteen 5, 23 ja 24 artiklaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan kullakin kaksivuotiskaudella, jonka virkamies on lähetettynä kolmanteen maahan, ja tämän liitteen 15 artiklaa sovelletaan edelleen yhteensä enintään yhdeksän kuukauden ajan kullakin kaksivuotiskaudella, jonka virkamies on lähetettynä kolmanteen maahan.

Korvaus elinolosuhteista vahvistetaan virkamiehen asemapaikan sijainnin mukaan prosentteina viitemäärästä. Tämä viitemäärä muodostuu peruspalkan kokonaismäärästä sekä ulkomaankorvauksesta, kotitalouslisästä ja huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä, joista vähennetään henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset.

Korvausta elinolosuhteista ei makseta, jos työntekijä työskentelee maassa, jonka elinolosuhteiden voidaan katsoa vastaavan tavanomaisia olosuhteita Euroopan unionissa.

Muita asemapaikkoja varten korvaus elinolosuhteista vahvistetaan ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

Nimittävä viranomainen arvioi vuosittain ja muuttaa tarvittaessa kutakin asemapaikkaa varten vahvistettua korvausta elinolosuhteista saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.

Nimittävä viranomainen voi päättää myöntää elinolosuhteista maksettavan korvauksen lisäksi lisäpalkkion, jos virkamies on määrätty enemmän kuin kerran vaikeana tai erittäin vaikeana pidettyyn asemapaikkaan. Tämä lisäkorvaus ei saa olla yli 5 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä, ja varmistaakseen tasapuolisen kohtelun nimittävä viranomainen perustelee jokaisen päätöksensä asianmukaisesti ja ottaa niissä huomioon edellisen asemapaikan vaikeusluokan.

Jos elinolosuhteet asemapaikassa vaarantavat virkamiehen henkilökohtaisen turvallisuuden, hänelle maksetaan tilapäinen lisäkorvaus nimittävän viranomaisen erityisellä perustellulla päätöksellä. Tämä korvaus vahvistetaan prosenttiosuutena 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä,

—

kun viranomainen suosittelee henkilöstölleen, että näiden perheet tai muut huollettavana olevat henkilöt eivät asettuisi asumaan kyseiseen asemapaikkaan, edellyttäen, että henkilöstö noudattaa suositusta;

—

kun viranomainen päättää vähentää tilapäisesti kyseisessä asemapaikassa työskentelevän henkilöstön määrää.

Asianmukaisesti perustelluista tapauksissa nimittävä viranomainen voi myös määrätä, että asemapaikka ei sovellu perheelliselle. Edellä mainittu korvaus maksetaan, jos henkilöstön jäsen noudattaa näitä määräyksiä.

Nimittävä viranomainen päättää tämän artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Palkka ja 10 artiklassa tarkoitetut korvaukset maksetaan ►M94 euroina ◄ ►M131 Euroopan unionissa ◄ . Niihin sovelletaan Belgiassa työskentelevien virkamiesten palkkoihin sovellettavaa korjauskerrointa.

Nimittävä viranomainen voi virkamiehen pyynnöstä päättää maksaa palkan kokonaan tai osaksi asemamaan valuuttana. Palkkaan sovelletaan tällöin asemamaan korjauskerrointa ja palkka muunnetaan vastaavan vaihtokurssin mukaan.

Erityisissä asiallisesti perustelluissa tapauksissa nimittävä viranomainen voi suorittaa tämän maksun osaksi tai kokonaan muun kuin asemapaikan valuuttana niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, jotka on tarkoitettu takaamaan ostovoiman säilyminen.

Edellä 12 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään kerran vuodessa liitteen XI mukaisesti, jotta taattaisiin kaikin mahdollisin tavoin virkamiesten ostovoiman vastaavuus heidän asemapaikastaan riippumatta. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Korjauskerrointa päivitetään väliaikaisesti ensimmäisessä kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, jos elinkustannukset asemamaassa ovat kehittyneet korjauskertoimen ja vastaavan vaihtokurssin soveltamisen jälkeen mitattuina yli 5 prosenttia edellisen kyseistä maata koskevan päivityksen jälkeen.

Komissio esittää neuvostolle vuosittain kertomuksen tämän liitteen soveltamisesta ja erityisesti 10 artiklan mukaisesti vahvistettavasta elinolosuhdekorvauksen määrästä.

Virkamies saa nimittävän viranomaisen vahvistamilla edellytyksillä koulutuslisää, joka on tarkoitettu kattamaan koulunkäynnistä aiheutuvat tosiasialliset kulut ja jonka maksaminen edellyttää maksamisen perusteena olevien asiakirjojen esittämistä. Tämä lisä ei saa ylittää ylärajaa, joka vastaa kolminkertaisesti koulutuslisän enimmäismäärän kaksinkertaista määrää, muutoin kuin nimittävän viranomaisen päättämissä erityistapauksissa.

Virkamiehille kuuluva kulujen korvaus maksetaan virkamiehen perustellusta pyynnöstä ►M112 euroina, asemaan valuuttana tai valuuttana, jona kulut on ilmaistu. ◄

Asettautumiskorvaus tai jälleenasettautumiskorvaus voidaan virkamiehen valinnan mukaan maksaa joko ►M94 euro ◄ tai asettautumispaikan tai jälleenasettautumispaikan valuuttana; jälkimmäisessä tapauksessa korvauksiin sovelletaan näitä paikkoja varten vahvistettua ja vastaavan vaihtokurssin mukaan muutettua korjauskerrointa.

Esitettyjen asiakirjojen ja muuttoa koskevien säännösten perusteella tehdyllä nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä korvataan virkamiehelle, ►M112 jolle on tämän liitteen 5 tai 23 artiklan säännösten nojalla annettu asunto ◄ ja joka tahdostaan riippumattomista syistä joutuu vaihtamaan asuntoaan samassa asemapaikassa, huonekalujen ja ►M112 henkilökohtaisen irtaimiston ja henkilökohtaisten tavaroiden ◄ muutosta aiheutuneet kulut.

Tässä tapauksessa todelliset ►M112 asuinpaikan vaihdosta aiheutuvat muut kulut ◄ korvataan virkamiehelle esitettyjen asiakirjojen perusteella asettautumiskorvauksen puolta määrää vastaavaan ylärajaan saakka.

Virkamiehelle ja hänen perheelleen, jotka asuvat asemapaikassa hotellissa, koska 5 artiklassa tarkoitettua asuntoa ei ole vielä voitu luovuttaa heille tai koska sitä ei ole vielä voitu antaa heidän käyttöönsä tai koska he eivät vielä ole saaneet asuntoa omistukseensa omasta tahdostaan riippumattomista syistä, korvataan nimittävän viranomaisen etukäteen hyväksymät hotellikulut esitettyjä hotellilaskuja vastaan.

Lisäksi virkamies saa 50 prosenttia liitteessä VII olevassa 10 artiklassa säädetystä päivärahasta, paitsi jos nimittävän viranomaisen arvion mukaan kyseessä on ylivoimainen este.

Silloin kun hotelliasuntoa ei voida tarjota, virkamiehellä on oikeus saada korvaus tilapäisestä vuokraasunnosta aiheutuneista todellisista kuluista nimittävän viranomaisen ennalta antaman suostumuksen jälkeen.

Jos virkamiehellä ei ole mahdollisuutta käyttää virka-autoa, jolla hän voisi tehdä tehtäviensä suorittamiseen suoraan liittyviä virkamatkoja toiminta-alueellaan, hän saa oman autonsa käytöstä kilometrikorvauksen, jonka määrän nimittävä viranomainen vahvistaa.

Virkamiehellä itsellään on oikeus ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, myös hänen puolisollaan ja hänen kanssaan asuvilla lapsilla on oikeus, korvaukseen virkistysmatkakuluista asemapaikan ja hyväksytyn virkistyslomapaikan välillä.

Jos matkustaminen junalla on mahdotonta tai epäkäytännöllistä, kulut korvataan erityisellä päätöksellä lentolippujen esittämisen perusteella, matkan pituudesta riippumatta.

Kun virkamiehen on vaihdettava asuinpaikkaansa noudattaakseen henkilöstösääntöjen 20 artiklaa palvelukseen tullessaan tai toisiin tehtäviin siirtyessään, toimielin vastaa seuraavista toimista aiheutuvista kuluista nimittävän viranomaisen vahvistamin ehdoin ja sen mukaan, millaiset asuinolot virkamiehelle voidaan tarjota asemapaikassa:

Kun virkamiehen virkasuhde päättyy lopullisesti tai jos hän kuolee, toimielin vastaa nimittävän viranomaisen vahvistamin edellytyksin joko henkilökohtaisten tavaroiden todellisista muuttokustannuksista niiden sijaitsemispaikasta niiden alkuperäiseen paikkaan tai henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuksesta asemapaikasta niiden alkuperäiseen paikkaan. Korvaukset eivät ole toisiaan poissulkevia.

Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan hänen oikeudenomistajilleen.

Toimielin maksaa ennakolta koeaikaiselle virkamiehelle puolison ja huollettavina olevien lasten tilapäisen asumiskorvauksen sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuskustannukset.

Kun virkamiestä ei ole nimitetty virkaan koeajan päättyessä, toimielin voi poikkeustapauksissa korvata puolet edellä mainituista määristä nimittävän viranomaisen vahvistamien määräysten perusteella.

Kun virkamiehen käyttöön ei ole annettu asuntoa toimielimen puolesta, nimittävä viranomainen vahvistamansa maaluettelon perusteella joko maksaa virkamiehelle asumiskorvauksen tai korvaa virkamiehen maksaman vuokran.

Asumiskorvaus maksetaan vuokrasopimuksen esittämisen perusteella, jollei nimittävä viranomainen vapauta virkamiestä tästä velvoitteesta asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka liittyvät kyseisessä kolmannessa maassa sijaitsevan asemapaikan käytäntöihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Asumiskorvaus lasketaan ensisijaisesti virkamiehen hoitamien tehtävien tason perusteella ja toissijaisesti hänen huollettavanaan olevan perheen kokoonpanon perusteella.

Vuokra korvataan edellyttäen, että nimittävä viranomainen on nimenomaisesti hyväksynyt asunnon ja että se vastaa ensisijaisesti virkamiehen tehtävien tasoa ja toissijaisesti virkamiehen huollettavana olevan perheen kokoonpanoa.

Nimittävä viranomainen vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Asumiskorvaus ei saa missään tapauksessa ylittää virkamiehelle aiheutuvia kuluja.

Virkamiestä, hänen puolisonsa, lapsiansa ja muita hänen huollettavanaan olevia henkilöitä suojaa täydentävä sairausvakuutus, joka kattaa todellisten kulujen ja henkilöstösääntöjen 72 artiklassa tarkoitetun suojajärjestelmän korvausten välisen eron, kyseisen artiklan 3 kohtaa lukuun ottamatta.

Puolesta määrästä tähän vakuutukseen liittyvää vakuutusmaksua vastaa virkamies ja toisesta puolesta toimielin, virkamiehen osuuden ollessa enintään 0,6 prosenttia hänen peruspalkastaan; ylijäämästä vastaa toimielin.

Virkamies, hänen puolisonsa, lapsensa ja muut hänen huollettavanaan olevat henkilöt on vakuutettu sairaussyistä tapahtuvan kotiinkuljetuksen varalta kiireellisissä tai erittäin kiireellisissä tilanteissa ja toimielin vastaa tästä vakuutusmaksusta kokonaan.

Virkamiestä, hänen puolisoaan, lapsiaan ja muita hänen huollettavanaan olevia henkilöitä suojaa vakuutus, joka kattaa onnettomuudet, jotka voivat sattua ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolella niissä maissa, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen tätä varten vahvistamaan luetteloon.

Puolesta määrästä tarvittavaa vakuutusmaksua vastaa virkamies ja toisesta puolesta toimielin.

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETTY PALKKOJEN VUOTUINEN PÄIVITYS

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä X olevassa 13 artiklassa tarkoitettua päivitystä varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Belgiassa ja Luxemburgissa, Brysselin ja eräiden jäsenvaltioissa ja tarpeen mukaan myös kolmansissa maissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.

Eurostat laatii indeksin mitatakseen unionin virkamiesten elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa. Tämä indeksi, jäljempänä 'yhteisindeksi', lasketaan kansallisen inflaation painotuksen perusteella (Belgiassa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi eli YKHI ja Luxemburgissa kuluttajahintaindeksi eli KHI) edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana kyseisissä jäsenvaltioissa työskentelevän henkilöstön jakautumisen mukaan.

4. Valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitys (erityisindikaattorit)

Tämän liitteen 15 artiklan soveltamiseksi komissio selvittää säännöllisesti toimielinten palvelukseen ottoa koskevat tarpeet.

Palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista päivittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

ja ne vahvistetaan tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa tarkoitettujen, kyseisten maiden osalta käytettävien valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella.

Korkean inflaation maissa sijaitsevissa asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin tämän liitteen 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia menettelyjä.

Jos tällainen taannehtiva päivitys johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä jakaen palautus enintään 12 kuukauden ajalle siitä päivästä, jona seuraava vuotuinen päivitys tulee voimaan.

PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN VÄLIAIKAISET PÄIVITYKSET (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 2 KOHTA)

Jos ennusteen tuottama prosenttiluku on negatiivinen, tästä prosenttiluvusta otetaan väliaikaisen päivityksen yhteydessä huomioon puolet.

Päivityksen suuruus vastaa yhteisindeksiä, joka kerrotaan tarvittaessa puolella ennusteen mukaisesta erityisindikaattorin arvosta, jos tämä on negatiivinen.

Korjauskertoimet ovat yhtä suuret kuin asianomaisen hintapariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa tarkoitetun vastaavan valuuttakurssin välinen suhde, joka kerrotaan päivityksen suuruudella, jos päivityskynnystä ei saavuteta Belgiassa ja Luxemburgissa.

KORJAUSKERTOIMEN VOIMAANTULOPÄIVÄ (ASEMAPAIKAT, JOISSA ELINKUSTANNUSTEN KASVU ON NOPEAA)

KORJAUSKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMINEN JA SOVELTAMISEN LOPETTAMINEN (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 ARTIKLA)

Pyynnön tukena olisi oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa) välinen elinkustannusten ero on ollut usean vuoden ajan huomattava. Jos Eurostat vahvistaa, että ero on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio määrittää henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä korjauskertoimen kyseiselle asemapaikalle.

Vuotuisen päivityksen laskemisessa käytetyn erityisindikaattorin arvoon sovelletaan 2 prosentin ylärajaa ja – 2 prosentin alarajaa. Jos erityisindikaattorin arvo ylittää ylärajan tai jää alle alarajan, päivityksen suuruus lasketaan kyseisen raja-arvon perusteella.

Vuotuisen päivityksen jäännöstä, joka saadaan laskemalla erityisindikaattorin avulla lasketun päivityksen suuruuden ja raja-arvon perusteella määritetyn päivityksen suuruuden erotus, sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä huhtikuuta.

EUROSTATIN TEHTÄVÄT JA SUHTEET KANSALLISIIN TILASTOLAITOKSIIN JA MUIHIN KANSALLISIIN VIRANOMAISIIN

Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen päivittämiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia ja suorittaa tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.

Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle kansallisten tilastolaitosten tai muiden jäsenvaltioiden viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän kokouksen, jäljempänä 'henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa koskeva työryhmä'.

Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden, yhteisindeksin ja hintapariteettien osalta.

Lisäksi on esitettävä palkkojen väliaikaista päivitystä varten tehtävään ostovoiman kehitystä koskevaan arviointiin tarvittavat tiedot ja valtionhallinnon työaikojen kehitystä koskevat tiedot.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.

Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Virkamiesten henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun eläkejärjestelmään maksaman osuuden määrittämiseksi komissio suorittaa joka viides vuosi ja vuodesta 2004 alkaen henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon arvioinnin. Tällä arvioinnilla ilmaistaan, onko virkamiesten maksama osuus riittävä yhden kolmanneksen rahoittamiseksi eläkejärjestelmän mukaisista menoista.

Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen valmistelemiseksi komissio saattaa tämän vakuutusmatemaattisen arvion vuosittain ajan tasalle, ottaen huomioon tämän liitteen 9 artiklassa määritellyt väestömuutokset, tämän liitteen 10 artiklassa määritellyn korkokannan ►C5 ja tämän liitteen 11 artiklassa määritellyn vuosittaisen muutosprosentin, joka koskee virkamiesten taulukkopalkkoja. ◄

Arvio ja ajan tasalle saattaminen suoritetaan kunakin vuonna n käyttäen pohjana eläkejärjestelmän työtehtävissä toimivien jäsenten perusjoukkoa 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna (n-1).

Jos maksuosuutta päivitetään, päivitys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta samanaikaisesti henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn palkkojen vuotuisen päivityksen kanssa. Päivitys ei saa johtaa siihen, että maksuosuus olisi enemmän kuin yksi prosenttiyksikköä yli tai alle edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.

Vakuutusmatemaattisesti laskemalla saatavan maksuosuusprosentin päivityksen ja 1 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta vaihtelusta johtuvan päivityksen erotusta ei minään ajankohtana palauteta, eikä sitä näin ollen oteta huomioon myöhemmissä vakuutusmatemaattisissa laskelmissa. Vakuutusmatemaattisesti laskemalla saatava maksuosuusprosentti on mainittava tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitetussa arviointiraportissa.

Viisivuotisissa vakuutusmatemaattisissa arvioinneissa vahvistetaan tasapainoedellytykset ottaen huomioon järjestelmäkustannuksina henkilöstösääntöjen 77 artiklassa määritelty vanhuuseläke, henkilöstösääntöjen 78 artiklassa määritelty työkyvyttömyyskorvaus ja henkilöstösääntöjen 79 ja 80 artiklassa määritellyt perhe-eläkkeet.

Vakuutusmatemaattinen tasapaino arvioidaan tässä luvussa esitetyn laskentamenetelmän perusteella.

Menetelmän mukaan niiden eläkeoikeuksien ”vakuutusmatemaattinen arvo”, jotka on ansaittu ennen laskentapäivää, edustaa aiempaan palvelukseen liittyvää eläkevastuuta, kun niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan laskentapäivänä alkavana palvelusvuonna, edustaa ”rahoituskustannusta”.

Oletetaan, että kaikki eläkkeelle siirtymiset, työkyvyttömyyttä lukuun ottamatta, tapahtuvat tietyssä keskiarvoiässä (r). Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä saatetaan ajan tasalle ainoastaan tämän liitteen 1 artiklassa mainittua viisivuotista vakuutusmatemaattista arviota laskettaessa ja se voi vaihdella eri henkilöstöryhmissä.

Vakuutusmatemaattisia arvoja vahvistettaessa

otetaan huomioon tulevat muutokset kunkin virkamiehen peruspalkassa laskentapäivän ja ja oletetun eläkkeelle siirtymisiän väliseltä ajalta;

ei oteta huomioon ennen laskentapäivää ansaittuja eläkeoikeuksia (aiempaan palvelukseen liittyvä eläkevastuu).

Kaikki näissä henkilöstösäännöissä säädetyt (erityisesti liitteissä VIII ja XIII) asianomaiset säännökset otetaan huomioon rahoituskustannuksen vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa.

Reaalisen diskonttokoron ja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiesten taulukkopalkkojen vuosittaisen muutosprosentin määrittelemiseen käytetään tasoitusmenettelyä. Tasoitus saavutetaan käyttämällä korosta ja taulukkopalkkojen kasvusta ►M131 30 ◄ vuoden liikkuvaa keskiarvoa.

Maksuosuusmalli perustuu seuraavaan yhtälöön:

Virkamiesten maksettavaksi tuleva osuus eläkejärjestelmän rahoituskustannuksesta lasketaan yhdeksi kolmasosaksi kaikkien eläkejärjestelmän työtehtävissä toimivina jäseninä olevien virkamiesten kuluvan vuoden (n) rahoituskustannuksen ja saman perusjoukon, joka muodostui eläkejärjestelmän aktiivisista jäsenistä 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna (n-1), vuoden peruspalkkojen yhteismäärän välisestä suhteesta.

Rahoituskustannus on seuraavien määrien yhteissumma:

eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 6 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan vuoden n aikana, mukaan luettuna sen eläkkeen osuuden arvo, joka on maksettava eloon jääneelle puolisolle ja/tai huollettavana oleville lapsille eläkkeelle siirtyneen virkamiehen kuoltua (perhe-eläke);

työkyvyttömyyskorvauksen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 7 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimiville virkamiehille, joiden odotetaan tulevan työkyvyttömiksi vuoden n aikana; sekä

eloon jääneille maksettavien korvauksien rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 8 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimivien virkamiesten puolesta, joiden odotetaan kuolevan vuoden n aikana.

Rahoituskustannuksen arviointi perustuu eläkeoikeuksiin ja asianmukaisiin toistuvaiskorvauksiin, kuten tämän liitteen 6—8 artiklassa yksilöidään.

Nämä eläkkeet ja toistuvaiskorvaukset antavat vakuutusmatemaattiseksi nykyarvoksi 1 euroa vuodessa, kun otetaan huomioon korko, taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti ja todennäköisyys sille, että virkamies on elossa eläkeiän täyttäessään.

Henkilöstösääntöjen V osaston 2 luvussa ja liitteessä VIII mainitut vähimmäistoimeentulon määrät otetaan huomioon.

Vanhuuseläkkeiden arvon laskemiseksi kunkin virkamiehen vuoden n aikana ansaitsemat eläkeoikeudet lasketaan kertomalla tuleva eläkeiän peruspalkka kyseiseen virkamieheen sovellettavalla karttumisprosentilla.

Jos karttuneet eläkeoikeudet (palvelukseen otosta alkaen, siirrot mukaan luettuina), jotka virkamies voi lukea hyväkseen 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1, ovat vähintään 70 prosenttia, hänen ei katsota kartuttaneen eläkeoikeuksiaan vuoden n aikana.

Tuleva peruspalkka (projected basic salary, PS) eläkeiässä lasketaan ottamalla pohjaksi peruspalkka edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta ja ottamalla huomioon taulukkopalkkojen vuotuinen kasvuprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosittainen kasvuprosentti seuraavasti:

Koska laskelmissa käytetään inflaatiosta puhdistettua reaalikorkoa, taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva vuotuinen kasvuprosentti ovat inflaatiosta puhdistettuja kasvuprosentteja.

Tietyn virkamiehen ansaitsemien eläkeoikeuksien laskemisen perusteella lasketaan näiden eläkeoikeuksien (ja niihin liittyvien perhe-eläkkeiden) vakuutusmatemaattinen arvo kertomalla edellä määritellyt vuosittaiset eläkeoikeudet summalla:

heti alkava myöhemmän ajan eläke iässä x, aika m vuotta

jossa

virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

korkoprosentti

kpx

todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua

oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus

GSG

yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti)

kuolevuustaulukon yläraja

sekä

heti alkava myöhemmän ajan perhe-eläke iässä x ja y, jossa y on puolison oletettu ikä. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla, joka vahvistetaan liitteen VIII mukaisesti.

jossa

virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

korkoprosentti

kpx

todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt virkamies on elossa k vuoden kuluttua

kpy

todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen virkamiehen puoliso) on elossa k vuoden kuluttua

oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero

GSG

yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti)

kuolevuustaulukon yläraja

Eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannusta laskettaessa otetaan huomioon:

niitä virkamiehiä koskeva kannustinlisä, jotka jatkavat palveluksessa eläkeiän jälkeen;

niitä virkamiehiä koskeva vähennyskerroin, jotka luopuvat palveluksesta ennen eläkeikää.

Työkyvyttömyyskorvausten arvon laskemiseksi niiden korvausten, joiden oletetaan tulevan maksettaviksi vuoden n aikana, lukumäärä arvioidaan soveltamalla kuhunkin aktiiviseen virkamieheen todennäköisyyttä, että hän tulisi työkyvyttömäksi mainitun vuoden aikana. Todennäköisyys kerrotaan sitten niiden työkyvyttömyyskorvausten vuotuisella määrällä, joihin virkamiehellä olisi oikeus.

Vuodesta n alkaen maksettavien työkyvyttömyyskorvausten vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa käytetään seuraavia toistuvaiskorvauksia:

heti alkava väliaikainen toistuvaiskorvaus iässä x

jossa

virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

korkoprosentti

kpx

todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua

oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus

GSG

yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti)

heti alkava perhe-eläke. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla.

jossa

virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

korkoprosentti

kpx

todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua

kpy

todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua

oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus

GSG

yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti).

Eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien arvo arvioidaan soveltamalla kuhunkin työtehtävissä toimivaan virkamieheen todennäköisyyttä, että hän kuolee mainitun vuoden aikana. Todennäköisyys kerrotaan sitten puolison eläkkeen vuotuisella määrällä, joka on maksettava kuluvana vuonna. Laskennassa otetaan huomioon mahdollisesti maksettavaksi tulevat lapseneläkkeet.

Laskettaessa eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa käytetään heti alkavaa eläkettä. Tämä eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa.

Vakuutusmatemaattisen arvioinnin suorittamiseksi huomioon otettavat väestötieteelliset muuttujat perustuvat kaikkiin järjestelmään kuuluviin henkilöihin eli työtehtävissä toimivaan henkilöstöön ja eläkeläisiin. Komissio luetteloi nämä tiedot vuosittain niistä eri toimielimistä ja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virastoista saamiensa tietojen perusteella, joiden henkilöstö kuuluu tähän järjestelmään.

Tämän perusjoukon perusteella tehdään päätelmät perusjoukon rakenteesta, eläkkeelle siirtymisen keskiarvoiästä ja työkyvyttömyystaulukosta.

Kuolevuustaulukon pohjana on väestö, jonka ominaisuudet vastaavat mahdollisimman tarkasti järjestelmään kuuluvaa perusjoukkoa. Se saatetaan ajan tasalle ainoastaan tämän liitteen 1 artiklassa säädetyn viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä.

Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettavat korkokannat perustuvat todettuihin jäsenvaltioiden pitkäaikaisen julkisen velan vuosittaisiin keskikorkoihin, jotka komissio julkaisee. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa tarvittavan vastaavan inflaatiosta puhdistetun korkokannan laskennassa käytetään soveltuvaa kuluttajahintaindeksiä.

Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettava vuosikorko on 2 artiklassa säädettyä mukautusta edeltävien ►M131 30 ◄ vuoden aikana todettujen keskimääräisten reaalikorkojen keskiarvo.

Virkamiesten taulukkopalkkojen vuosimuutos, joka on otettava huomioon vakuutusmatemaattisissa laskelmissa, perustuu liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdassa mainittuihin erityisindikaattoreihin.

Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettava tosiasiallinen vuosikorko on Euroopan unionin nettoerityisindikaattoreiden keskiarvo kuluvaa vuotta edeltäneiltä ►M131 30 ◄ vuodelta.

Liikkuva keskiarvo lasketaan vuoteen 2020 saakka tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista varten seuraavan taulukon mukaisesti:

Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa vahvistettu koronkorkojen laskemisessa käytettävä korko on tämän liitteen 10 artiklassa tarkoitettu tosiasiallinen korko, ja sitä päivitetään tarvittaessa viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa tarkoitettu korko on päivityksen osalta ymmärrettävä viitekoroksi. Komissio julkaisee päivitetyn tosiasiallisen koron kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Eurostat vastaa tämän liitteen teknisestä täytäntöönpanosta. Yksi tai useampi pätevä, riippumaton asiantuntija voi avustaa Eurostatia tämän liitteen 1 artiklassa säädettyjen vakuutusmatemaattisten arviointien tekemisessä.

Eurostat toimittaa erityisesti tämän liitteen 9 ja 11 artiklassa säädetyt muuttujat tälle asiantuntijalle tai näille asiantuntijoille.

Eurostat toimittaa joka vuoden 1 päivänä syyskuuta kertomuksen tämän liitteen 1 artiklassa säädetyistä arvioinneista ja ajantasaistuksista.

Eurostat käsittelee tämän liitteen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat menetelmiä koskevat kysymykset yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa elimissä toimivien kansallisten asiantuntijoiden ja riippumattomien pätevien asiantuntijoiden kanssa. Eurostat kutsuu mainitun ryhmän koolle tässä tarkoituksessa vähintään joka viides vuosi viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä. Eurostat voi kuitenkin kutsua ryhmän koolle useammin, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Komissio antaa vuonna 2022 kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa tarkastellaan tämän liitteen talousarviovaikutuksia ja arvioidaan eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattista tasapainoa. Komissio tekee kertomuksensa perusteella tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen tarkistamiseksi.

Komissio toimittaa vuonna 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliaikaisen kertomuksen tämän liitteen soveltamisesta.

Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla)

Korvataan 1 päivästä toukokuuta 200430 päivään huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi henkilöstösääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.

Henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan neljään ura-alueeseen, joihin viitataan kirjaimilla A*, B*, C* tai D* hierarkkisesti alenevassa järjestyksessä.

Ura-alueeseen A* kuuluu kaksitoista palkkaluokkaa, ura-alueeseen B* yhdeksän palkkaluokkaa, ura-alueeseen C* seitsemän palkkaluokkaa ja ura-alueeseen D* viisi palkkaluokkaa.”

Palvelukseenottopäivää koskevalla viittauksella tarkoitetaan palvelukseentulopäivää.

Johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan sijoitettujen virkamiesten palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2004, jollei tämän liitteen 8 artiklasta muuta johdu, seuraavasti:

Entinen palkkaluokka	Uusi (väliaikainen) palkkaluokka	Entinen palkkaluokka	Uusi (väliaikainen) palkkaluokka	Entinen palkkaluokka	Uusi (väliaikainen) palkkaluokka	Entinen palkkaluokka	Uusi (väliaikainen) palkkaluokka
A1	A*16
A2	A*15
A3/LA3	A*14
A4/LA4	A*12
A5/LA5	A*11
A6/LA6	A*10	B1	B*10
A7/LA7	A*8	B2	B*8
A8/LA8	A*7	B3	B*7	C1	C*6
		B4	B*6	C2	C*5
		B5	B*5	C3	C*4	D1	D*4
				C4	C*3	D2	D*3
				C5	C*2	D3	D*2
						D4	D*1

Jollei tämän liitteen 7 artiklan säännöksistä muuta johdu, kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta seuraavien taulukoiden mukaisesti (määrät ilmaistaan euroina):

Ura-alue A (1) (2)
Entinen palkkaluokka	Uusi väliaikainen palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7	8
A1	A*16	14 822,86	15 445,74	16 094,79	16 094,79	16 094,79	16 094,79
		12 717,09	13 392,63	14 068,17	14 743,71	15 419,25	16 094,79
		0,8579377	0,8670760	0,8740822	0,9160548	0,9580274	1,0
A2	A*15	13 100,93	13 651,45	14 225,11	14 620,87	14 822,86	15 445,74
		11 285,38	11 930,01	12 574,64	13 219,27	13 863,90	14 508,53
		0,8614182	0,8739006	0,8839749	0,9041370	0,9353053	0,9393224
A3	A*14	11 579,04	12 065,60	12 572,62	12 922,41	13 100,93	13 651,45	14 225,11	14 822,86
		9 346,34	9 910,20	10 474,06	11 037,92	11 601,78	12 165,64	12 729,50	13 293,36
		0,8071775	0,8213599	0,8330849	0,8541688	0,8855692	0,8911610	0,8948613	0,8968148
	A*13	10 233,93	10 663,98	11 112,09	11 421,25	11 579,04
A4	A*12	9 045,09	9 425,17	9 821,23	10 094,47	10 233,93	10 663,98	11 112,09	11 579,04
		7 851,92	8 292,03	8 732,14	9 172,25	9 612,36	10 052,47	10 492,58	10 932,69
		0,8680864	0,8797751	0,8891086	0,9086411	0,9392638	0,9426565	0,9442490	0,9441793
A5	A*11	7 994,35	8 330,28	8 680,33	8 921,83	9 045,09	9 425,17	9 821,23	10 233,93
		6 473,51	6 857,02	7 240,53	7 624,04	8 007,55	8 391,06	8 774,57	9 158,08
		0,8097606	0,8231440	0,8341307	0,8545377	0,8852925	0,8902821	0,8934288	0,8948742
A6	A*10	7 065,67	7 362,57	7 671,96	7 885,41	7 994,35	8 330,28	8 680,33	9 045,09
		5 594,32	5 899,56	6 204,80	6 510,04	6 815,28	7 120,52	7 425,76	7 731,00
		0,7917607	0,8012909	0,8087633	0,8255804	0,8525121	0,8547756	0,8554698	0,8547179
	A*9	6 244,87	6 507,29	6 780,73	6 969,38	7 065,67
A7	A*8	5 519,42	5 751,35	5 993,03	6 159,77	6 244,87	6 507,29
		4 815,59	5 055,21	5 294,83	5 534,45	5 774,07	6 013,69
		0,8724812	0,8789606	0,8834980	0,8984832	0,9246101	0,9241466
A8	A*7	4 878,24	5 083,24	5 296,84	5 444,21	5 519,42
		4 258,95	4 430,71
		0,8730505	0,8716311
	A*6	4 311,55	4 492,73	4 681,52	4 811,77	4 878,24
	A*5	3 810,69	3 970,82	4 137,68	4 252,80	4 311,55
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde.

Ura-alue B (1) (2)
Entinen palkkaluokka	Uusi väliaikainen palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7	8
	B*11	7 994,35	8 330,28	8 680,33	8 921,83	9 045,09
B1	B*10	7 065,67	7 362,57	7 671,96	7 885,41	7 994,35	8 330,28	8 680,33	9 045,09
		5 594,32	5 899,56	6 204,80	6 510,04	6 815,28	7 120,52	7 425,76	7 731,00
		0,7917607	0,8012909	0,8087633	0,8255804	0,8525121	0,8547756	0,8554698	0,8547179
	B*9	6 244,87	6 507,29	6 780,73	6 969,38	7 065,67
B2	B*8	5 519,42	5 751,35	5 993,03	6 159,77	6 244,87	6 507,29	6 780,73	7 065,67
		4 847,05	5 074,29	5 301,53	5 528,77	5 756,01	5 983,25	6 210,49	6 437,73
		0,8781810	0,8822781	0,8846160	0,8975611	0,9217181	0,9194688	0,9159029	0,9111280
B3	B*7	4 878,24	5 083,24	5 296,84	5 444,21	5 519,42	5 751,35	5 993,03	6 244,87
		4 065,67	4 254,62	4 443,57	4 632,52	4 821,47	5 010,42	5 199,37	5 388,32
		0,8334297	0,8369898	0,8389096	0,8509077	0,8735465	0,8711729	0,8675695	0,8628394
B4	B*6	4 311,55	4 492,73	4 681,52	4 811,77	4 878,24	5 083,24	5 296,84	5 519,42
		3 516,44	3 680,31	3 844,18	4 008,05	4 171,92	4 335,79	4 499,66	4 663,53
		0,8155860	0,8191701	0,8211393	0,8329679	0,8552101	0,8529580	0,8494989	0,8449312
B5	B*5	3 810,69	3 970,82	4 137,68	4 252,80	4 311,55	4 492,73	4 681,52	4 878,24
		3 143,24	3 275,85	3 408,46	3 541,07	3 673,68	3 806,29	3 938,90	4 071,51
		0,8248480	0,8249807	0,8237611	0,8326444	0,8520555	0,8472109	0,8413720	0,8346268
	B*4	3 368,02	3 509,54	3 657,02	3 758,76	3 810,69
	B*3	2 976,76	3 101,85	3 232,19	3 322,12	3 368,02
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde.

Ura-alue C (1) (2)
Entinen palkkaluokka	Uusi väliaikainen palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7	8
	C*7	4 878,24	5 083,24	5 296,84	5 444,21	5 519,42
C1	C*6	4 311,55	4 492,73	4 681,52	4 811,77	4 878,24	5 083,24	5 296,84	5 519,42
		3 586,63	3 731,26	3 875,89	4 020,52	4 165,15	4 309,78	4 454,41	4 599,04
		0,8318656	0,8305106	0,8279127	0,8355595	0,8538223	0,8478411	0,8409561	0,8332470
C2	C*5	3 810,69	3 970,82	4 137,68	4 252,80	4 311,55	4 492,73	4 681,52	4 878,24
		3 119,61	3 252,15	3 384,69	3 517,23	3 649,77	3 782,31	3 914,85	4 047,39
		0,8186470	0,8190122	0,8180164	0,8270387	0,8465100	0,8418734	0,8362348	0,8296824
C3	C*4	3 368,02	3 509,54	3 657,02	3 758,76	3 810,69	3 970,82	4 137,68	4 311,55
		2 910,01	3 023,56	3 137,11	3 250,66	3 364,21	3 477,76	3 591,31	3 704,86
		0,8640121	0,8615260	0,8578323	0,8648224	0,8828349	0,8758292	0,8679526	0,8592873
C4	C*3	2 976,76	3 101,85	3 232,19	3 322,12	3 368,02	3 509,54	3 657,02	3 810,69
		2 629,42	2 735,93	2 842,44	2 948,95	3 055,46	3 161,97	3 268,48	3 374,99
		0,8833161	0,8820317	0,8794161	0,8876711	0,9071977	0,9009642	0,8937550	0,8856638
C5	C*2	2 630,96	2 741,52	2 856,72	2 936,20	2 976,76
		2 424,48	2 523,83	2 623,18	2 722,53
		0,9215191	0,9205951	0,9182489	0,9272291
	C*1	2 325,33	2 423,04	2 524,86	2 595,11	2 630,96
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde.

Ura-alue D (1) (2)
Entinen palkkaluokka	Uusi väliaikainen palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7	8
	D*5	3 810,69	3 970,82	4 137,68	4 252,8	4 311,55
D1	D*4	3 368,02	3 509,54	3 657,02	3 758,76	3 810,69	3 970,82	4 137,68	4 311,55
		2 740,03	2 859,83	2 979,63	3 099,43	3 219,23	3 339,03	3 458,83	3 578,63
		0,8135433	0,8148732	0,8147699	0,8245884	0,8447893	0,8408918	0,8359346	0,8300101
D2	D*3	2 976,76	3 101,85	3 232,19	3 322,12	3 368,02	3 509,54	3 657,02	3 810,69
		2 498,38	2 604,79	2 711,20	2 817,61	2 924,02	3 030,43	3 136,84	3 243,25
		0,8392951	0,8397537	0,8388121	0,8481361	0,8681718	0,8634835	0,8577585	0,8510926
D3	D*2	2 630,96	2 741,52	2 856,72	2 936,20	2 976,76	3 101,85	3 232,19	3 368,02
		2 325,33	2 424,85	2 524,37	2 623,89	2 723,41	2 822,93	2 922,45	3 021,97
		0,8838333	0,8844911	0,8836603	0,8936346	0,9148907	0,9100795	0,9041702	0,8972542
D4	D*1	2 325,33	2 423,04	2 524,86	2 595,11	2 630,96
		2 192,47	2 282,38	2 372,29	2 462,20
		0,9428640	0,9419476	0,9395718	0,9487849
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde.

Uusien väliaikaisten palkkaluokkien mukaisten palkkojen katsotaan olevan tämän liitteen 7 artiklan mukaan sovellettavia määriä.

Tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa kuvatulla menettelyllä ei ole vaikutusta virkamiehen palkkatasoon eikä palkkaluokassa tai palkkatasolla ansaitsemiin ikälisiin. Palkat vahvistetaan tämän liitteen 7 artiklan mukaisesti.

Näiden säännösten soveltamiseksi tämän liitteen 1 artiklan ensimmäisessä johdantovirkkeessä tarkoitetuksi määräajaksi:

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 45 artiklassa säädetään, 1 päivänä toukokuuta 2004 ylennyskelpoiset virkamiehet ovat edelleen ylennyskelpoisia, vaikka he eivät olisikaan olleet palkkaluokassaan vaadittua kahden vuoden vähimmäisaikaa.

Virkamiehet, jotka on otettu ennen 1 päivää toukokuuta 2006 toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että siirtyminen uuteen ura-alueeseen tapahtuu 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, johon he olivat edenneet entisellä ura-alueellaan, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.

Tämän liitteen 1—10 a artiklaa sovelletaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka otetaan sittemmin virkamiehiksi jäljempänä olevan 4 kohdan mukaisesti.

Väliaikaiset toimihenkilöt, jotka on otettu ennen 1 päivää toukokuuta 2006 toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon tai sisäisen kilpailun läpäisseiden hakijoiden luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että palvelukseenotto tapahtuu 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, johon he olivat edenneet entisellä ura-alueellaan väliaikaisena virkamiehenä, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.

Palkkaluokkaan A3 1 päivänä toukokuuta 2004 kuuluva virkamies on ylennettävä seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos hänet nimitetään johtajaksi kyseisen päivämäärän jälkeen. Henkilöstösääntöjen 46 artiklan viimeistä virkettä ei tällöin sovelleta.

Henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa B jaksossa tarkoitetut prosenttimäärät mukautetaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten ensimmäisen ylennyksen osalta, jotta ne olisivat kussakin toimielimessä ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaiset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 9 ja 10 artiklan soveltamista.

Jos virkamies ylennetään ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ylennykseen sovelletaan ylennyspäivänä voimassa olevia henkilöstösäännösten säännöksiä.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti käyttöönotetut palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen seuraavasti:

Entinen (väliaikainen) palkkaluokka	Uusi palkkaluokka	Entinen (väliaikainen) palkkaluokka	Uusi palkkaluokka
A*16	AD 16
A*15	AD 15
A*14	AD 14
A*13	AD 13
A*12	AD 12
A*11	AD 11	B*11	AST 11
A*10	AD 10	B*10	AST 10
A*9	AD 9	B*9	AST 9
A*8	AD 8	B*8	AST 8
A*7	AD 7	B7/C7	AST 7
A*6	AD 6	B6/C6	AST 6
A*5	AD 5	B5/C5/D*5	AST 5
		B4/C4/D*4	AST 4
		B3/C3/D*3	AST 3
		C2/D2	AST 2
		C1/D1	AST 1

Kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 7 artiklan säännösten soveltamista. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten osalta heidän ensimmäisen kyseisen päivämäärän jälkeisen ylennyksensä voimaantuloon asti sovellettava taulukko on seuraava:

▼M148

1.7.2020	PALKKATASO
PALKKALUOKKA	1	2	3	4	5	6	7	8
16	19 127,29	19 931,05	20 768,57	20 768,57	20 768,57	20 768,57
15	16 905,33	17 615,72	18 355,95	18 866,64	19 127,29	19 931,05
14	14 941,46	15 569,34	16 223,58	16 674,95	16 905,33	17 615,72	18 355,95	19 127,29
13	13 205,78	13 760,70	14 338,93	14 737,88	14 941,46
12	11 671,70	12 162,15	12 673,23	13 025,81	13 205,78	13 760,70	14 338,93	14 941,46
11	10 315,83	10 749,30	11 201,00	11 512,64	11 671,70	12 162,15	12 673,23	13 205,78
10	9 117,48	9 500,59	9 899,84	10 175,25	10 315,83	10 749,30	11 201,00	11 671,70
9	8 058,32	8 396,94	8 749,80	8 993,22	9 117,48
8	7 122,21	7 421,49	7 733,35	7 948,51	8 058,32	8 396,94	8 749,80	9 117,48
7	6 294,84	6 559,36	6 834,99	7 025,15	7 122,21	7 421,49	7 733,35	8 058,32
6	5 563,58	5 797,38	6 040,98	6 209,06	6 294,84	6 559,36	6 834,99	7 122,21
5	4 917,29	5 123,92	5 339,22	5 487,78	5 563,58	5 797,38	6 040,98	6 294,84
4	4 346,06	4 528,68	4 718,98	4 850,27	4 917,29	5 123,92	5 339,22	5 563,58
3	3 841,17	4 002,60	4 170,80	4 286,82	4 346,06	4 528,68	4 718,98	4 917,29
2	3 394,97	3 537,62	3 686,28	3 788,84	3 841,17	4 002,60	4 170,80	4 346,06
1	3 000,59	3 126,66	3 258,05	3 348,71	3 394,97

▼M112

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2011 välisenä aikana palkkaluokkien AD 12 ja AD 13 sekä AST 10 osalta seuraavat:

Mitä 45 artiklan 2 kohdassa säädetään ei sovelleta ylennyksiin, jotka tulevat voimaan ennen 1 päivää toukokuuta 2006.

Viittaukset henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtäväryhmien AST ja AD palkkaluokkiin 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana ovat seuraavat:

—

AST 1—AST 4: C*1—C*2 ja B*3—B*4

—

AD 5—AD 8: A*5—A*8

—

AD 9, AD 10, AD 11, AD 12: A*9, A*10, A*11, A*12

Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta virkamiehiin, jotka on otettu palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 julkaistuista, kilpailujen perusteella laadituista soveltuvien hakijoiden luetteloista.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut sekä 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2006 välisenä aikana palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:

—

kilpailuilmoituksessa julkaistuun palkkaluokkaan, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A*, B* tai C* varten

—

seuraavan taulukon mukaisesti, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A, LA, B tai C varten:

Kilpailun ura-alue	Palkkaluokka palvelukseen otettaessa
A8/LA8	A*5
A7/LA7 ja A6/LA6	A*6
A5/LA5 ja A4/LA4	A*9
A3/LA3	A*12
A2	A*14
A1	A*15

B5 ja B4	B*3
B3 ja B2	B*4

C5 ja C4	C*1
C3 ja C2	C*2

Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut ja kyseisen päivämäärän jälkeen palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Kilpailun ura-alue		Palkkaluokka palvelukseen otettaessa
A8/LA8	A*5	AD 5
A7/LA7 ja A6/LA6	A*6	AD 6
	A*7	AD 7
	A*8	AD 8
A5/LA5 ja A4/LA4	A*9	AD 9
	A*10	AD 10
	A*11	AD 11
A3/LA3	A*12	AD 12
A2	A*14	AD 14
A1	A*15	AD 15

B5 ja B4	B*3	AST 3
B3 ja B2	B*4	AST 4
C5 ja C4	C*1	AST 1
C3 ja C2	C*2	AST 2

Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 3 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, toimielimet voivat ottaa palvelukseen palkkaluokkaan lingvistijuristin tehtäviä hoitamaan A*7 tai AD 7 virkamiehiä, jotka on otettu soveltuvien hakijoiden luetteloon tasojen LA 7 ja LA 6 tai A*6 kilpailusta ennen 1 päivää toukokuuta 2006. ◄ Nimittävä viranomainen voi kuitenkin, ottaen huomioon kyseisen henkilön koulutuksen ja tehtävään liittyvän erityisen kokemuksen, myöntää asianomaiselle palkkaluokassa täydentävän ikälisän; tämä saa olla enintään 48 kuukautta.

Virkamiehillä, jotka olivat 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä kuukautena oikeutettuja saamaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitettua kiinteämääräistä korvausta, säilyy tämä oikeus ad personam palkkaluokkaan 6 saakka. Korvausmääriä ►M131 päivitetään ◄ joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitettua palkkojen ►M131 vuosipäivitystä ◄ . Jos kiinteän korvauksen poistumisen vuoksi palkkaluokkaan 7 ylennetyn virkamiehen nettopalkka on pienempi kuin hänen ylennystä edeltävänä kuukautena saamansa palkka muiden edellytysten pysyessä muuttumattomina, kyseisellä virkamiehellä on oikeus saada tasoituskorvausta, joka vastaa näiden palkkojen eroa siihen saakka, kun hän saa seuraavan ikälisän.

Sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1023/2013 ( 18 ) säännöksissä säädetään, henkilöstösääntöjen 63, 64, 65, 82 ja 83 a artikla, sen liitteet XI ja XII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohta sekä 64, 92 ja 132 artikla sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen 1.11.2013 pysyvät voimassa yksinomaan sellaisia mukautuksia varten, joita tarvitaan kyseisten artiklojen soveltamista koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle jäävien virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdassa mainittuja korjauskertoimia, jotka määräytyvät niiden jäsenvaltioiden mukaan, joissa eläkkeensaajilla on todistettu pääasiallinen asuinpaikka.

Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseenotettu virkamies ei ole siirtynyt eläkkeelle 1 päivään toukokuuta 2004 mennessä, edellä olevien kohtien mukaista laskentamenetelmää sovelletaan siitä lähtien, kun eläkeoikeudet vahvistetaan

ennen 1 päivää toukokuuta 2004 karttuneiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella liitteessä VIII olevassa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla

niiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella, jotka saadaan tuloksena liitteessä VIII olevan 11 artiklan mukaisesta lähtömaan järjestelmässä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otetun virkamiehen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ansaitsemien eläkeoikeuksien siirrosta.

Kyseisten virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan korjauskerrointa vain, jos virkamiehen asuinpaikka on sama kuin hänen viimeinen asemapaikkansa tai samassa maassa kuin hänen liitteessä VII olevan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lähtöpaikkakuntansa. Eläkettä saava virkamies voi kuitenkin pyytää nimittävää viranomaista muuttamaan hänen lähtöpaikkakuntansa perhesyistä tai terveydellisistä syistä; tätä koskeva päätös tehdään kyseisen virkamiehen pyyntönsä tueksi toimittaman asianmukaisen näytön perusteella.

Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksiin ja henkilöstösääntöjen 41 artiklan ja 50 artiklan sekä asetusten (ETY) N:o 1857/89, (EY, Euratom, EHTY) 2688/95 ( 19 ), (EY, Euratom, EHTY) 2689/95 ( 20 ), (EY, Euratom) N:o 1746/2002, (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai (EY, Euratom) N:o 1748/2002 mukaisiin korvauksiin. ►M131 ————— ◄

Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, saa 2 prosenttia kyseisessä säännöksessä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.

Virkamies, joka on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, saa 1,9 prosenttia kyseisessä säännöksessä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.

Jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iässä.

Jos virkamies on vähintään 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen seuraavan taulukon osoittamassa iässä:

Jos virkamies on alle 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 65 vuoden iässä.

Sellaisen virkamiehen eläkeikä, joka on vähintään 45-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, on kuitenkin edelleen 63 vuotta.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palveluksessa olevien virkamiesten eläkeikä, joka on otettava huomioon kaikissa näiden henkilöstösääntöjen viittauksissa eläkeikään, määräytyy edellä olevien säännösten mukaan, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.

Sen estämättä, mitä liitteessä VIII olevassa 2 artiklassa säädetään, jos ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen tullut virkamies jatkaa palveluksessa saavutettuaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, hänellä on oikeus saada 2,5 prosentin lisäkorotus viimeiseen peruspalkkaansa kultakin tämän iän saavuttamisen jälkeiseltä työskentelyvuodelta; hänen eläkkeensä kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, joka määritetään tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaisesti.

Jos virkamies oli 1 päivänä toukokuuta 2004 vähintään 50-vuotias tai hän oli ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, edellisessä alakohdassa säädetty eläkkeen korotus ei voi kuitenkaan olla alle 5 prosenttia hänelle 60 ikävuoteen mennessä kertyneiden eläkeoikeuksien määrästä.

Tämä korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen saavutettuaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän.

Jos liitteen IV a mukaisesti osa-aikatyössä oleva virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, maksaa eläkemaksut suhteutettuina työskentelyaikaan, tässä kohdassa säädettyjä eläkeoikeuksien korotuksia sovelletaan ainoastaan samassa suhteessa.

Jos virkamies siirtyy eläkkeelle ennen kuin hän on saavuttanut tässä artiklassa säädetyn eläkeiän, 60 vuoden iän ja eläkeiän välisenä aikana sovelletaan ainoastaan puolta liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä vähennyksestä.

Poiketen siitä, mitä liitteen IV ainoan artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, virkamies, jonka eläkeikä on 1 artiklan mukaisesti alle 65 vuotta, saa kyseisessä liitteessä säädetyn korvauksen siinä säädetyin edellytyksin siihen päivään asti, jona virkamies saavuttaa eläkeikänsä.

Saavutettuaan tämän iän ja enintään 65-vuotiaaksi asti virkamies saa kuitenkin edelleen korvauksen kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkkeen enimmäismäärän, paitsi jos sovelletaan henkilöstösääntöjen 42 c artiklaa.

Sovellettaessa henkilöstösääntöjen 52 artiklan a alakohtaa, sekä rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän täyttää 65 vuotta. Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, henkilöstösääntöjen 78 artiklan toisessa kohdassa, 81 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa sanat "66 vuoden" ja "66 vuotta" tulkitaan tarkoittavan "65 vuoden" ja "65 vuotta".

Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään, ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen tulleet virkamiehet, jotka päättävät palvelussuhteensa ennen tämän liitteen 22 artiklan mukaista vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää, voivat pyytää liitteessä VIII olevaa 9 artiklan b alakohdan soveltamista

31 päivään joulukuuta 2015 saakka 55 vuoden iästä alkaen,

31 päivään joulukuuta 2016 saakka 57 vuoden iästä alkaen.

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 50 artiklan kahdeksannessa kohdassa säädetään, henkilöstösääntöjen 50 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti yksikön edun vuoksi eläkkeelle siirretyllä virkamiehellä on oikeus eläkkeen maksuun liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti seuraavassa taulukossa esitetystä iästä alkaen:

50 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen päätöksen päiväys	Ikä
31 päivään joulukuuta 2016 saakka	55 vuotta
31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen	58 vuotta

Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää toukokuuta 2004, eläkkeensaajan eläkeoikeuden katsotaan tulleen vahvistetuksi kyseisen päivämäärän jälkeen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisenä vahvistushetkenä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa. Kuitenkin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen voimassa olevia perhelisiä ja korjauskertoimia koskevia sääntöjä sovelletaan välittömästi, ellei tässä liitteessä olevan 20 artiklan soveltamisesta muuta johdu.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä saavat henkilöt voivat kuitenkin pyytää 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen voimassa olevien säännösten soveltamista.

Kun nämä säännökset tulevat voimaan, ennen 1 päivää toukokuuta 2004 saatu eläkkeen nettomääräinen nimellisarvo taataan. Tätä taattua määrää mukautetaan kuitenkin, jos asianomaisen perhesuhteet tai asuinmaa muuttuu. Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneille henkilöille taataan eläkkeelle siirtymishetkellä saadun nettoeläkkeen nimellisarvo ottaen huomioon eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösääntöjen säännökset.

Jos ensimmäistä kohtaa sovellettaessa voimassa olevien säännösten perusteella laskettu eläke on pienempi kuin jäljempänä määritelty nimelliseläke, myönnetään erotuksen suuruutta vastaava korvaus.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä päivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.

Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.

Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettua eläkettä saava henkilö kuolee kyseisen päivämäärän jälkeen, perhe-eläkkeet vahvistetaan ottaen huomioon edesmenneen eläkeläisen saama taattu nimelliseläke.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt eivät ole pyytäneet 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen voimassa olevien säännösten soveltamista eikä heitä pidetä kykenevinä palaamaan työhön, heidän työkyvyttömyyseläkkeensä katsotaan vanhuuseläkkeeksi siitä päivästä alkaen, jona he täyttävät 65 vuotta.

Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan henkilöihin, jotka saavat henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan nojalla tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2688/1995, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2689/1995, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 nojalla maksettavia korvauksia. Heidän vanhuuseläkkeensä vahvistetaan kuitenkin sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaisesti, jona maksaminen aloitetaan.

Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää tammikuuta 2014, eläkkeensaajan eläkeoikeudet katsotaan kyseisen päivämäärän jälkeen vahvistetuiksi niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisellä vahvistamishetkellä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettujen eläkkeiden laskemisessa käytetty palkkaluokka määritetään tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa sekä 8 artiklan 1 kohdassa olevien vastaavuustaulukoiden mukaisesti.

Eläkkeen vahvistamiseksi huomioon otettava peruspalkka on yhtä suuri kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevassa taulukossa oleva näin määritetyn uuden palkkaluokan saman palkkatason palkka, jota painotetaan prosenttimäärällä, joka on entisen taulukon peruspalkan ja henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon saman palkkatason peruspalkan välisen suhteen suuruinen.

Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.

Vanhan taulukon D 4 -palkkaluokan palkkatasojen osalta toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään palkkaluokan 1 ensimmäistä palkkatasoa.

Henkilöstösääntöjen 77 ja 78 artiklan ja liitteen VIII mukainen peruspalkka määritellään väliaikaisesti soveltamalla vastaavaa 7 artiklassa määriteltyä kerrointa palkkaan, joka vastaa henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon mukaisesti vanhuuseläke- tai työkyvyttömyyskorvausoikeuden vahvistamiseksi huomioon otettavaa luokitusta.

Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, kerrointa laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.

Vanhuuseläkkeisiin ja työkyvyttömyyskorvauksiin, jotka on vahvistettu 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana, sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa.

Henkilöihin, jotka saavat perhe-eläkettä, sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa, kun kyseessä on edesmennyt virkamies tai entinen virkamies.

Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöihin, jotka saavat henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan nojalla tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2688/1995, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2689/1995, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 nojalla maksettavia korvauksia.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 esitetyt hakemukset, jotka koskevat liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien siirtoa koskevan mahdollisuuden käyttämistä, käsitellään niiden esittämishetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Jos liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika ei ole vielä kulunut umpeen 1 päivänä toukokuuta 2004, asianomaiset virkamiehet, jotka eivät ole aiemmin esittäneet tällaista hakemusta säädetyissä määräajoissa tai joiden hakemus on hylätty siksi, että se on jätetty määräaikojen päättymisen jälkeen, voivat vielä esittää tai uusia siirtoa koskevan hakemuksen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

Virkamiehet, jotka ovat aiemmin jättäneet siirtohakemuksen säädetyissä määräajoissa mutta hylänneet heille tehdyn ehdotuksen tai jotka eivät ole tehneet aiemmin siirtohakemusta säädetyissä määräajoissa tai joiden hakemus on hylätty siksi, että se on jätetty määräaikojen päättymisen jälkeen, voivat vielä esittää tai uusia tällaisen hakemuksen viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2004.

Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää niiden palvelusvuosien määrän, jonka se ottaa huomioon omassa eläkejärjestelmässään liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sovellettaessa tämän artiklan 3 kohtaa otetaan kuitenkin huomioon virkamiehen ikä ja palkkaluokka hänen vakinaistamispäivänään.

Virkamies, joka on hyväksynyt eläkeoikeuksiensa siirron liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voi pyytää, että ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten eläkejärjestelmässä kyseisen artiklan mukaisesti jo saatu hyvitys lasketaan uudelleen. Uusi laskenta perustuu tämän liitteen 22 artiklan mukaisesti mukautettuihin hyvityshetkellä voimassa oleviin muuttujiin.

Virkamies, joka on 1 kohdan mukaisesti saanut hyvityksen, voi pyytää, että tämän artiklan 5 kohtaa sovelletaan siitä lähtien, kun hyvitys ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten eläkejärjestelmässä on annettu tiedoksi.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdassa ja mainitun liitteen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa virkamieheen tai väliaikaiseen toimihenkilöön sovelletaan 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä palvelusaikana kertyneiden oikeuksien osalta seuraavia säännöksiä.

Vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattinen arvo ei saa olla pienempi kuin seuraavien määrien summa:

henkilön peruspalkasta eläkemaksuina pidätetty määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko;

tosiasialliseen palveluksessaoloaikaan suhteutettu eroraha, jonka laskennan perustana on käytetty viimeistä peruspalkkaa yhden ja puolen kuukauden ajalta soveltaen siihen kultakin palvelusvuodelta tehtävää vähennystä;

henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ maksettu määrä, johon lisätään 3,5 prosentin vuosikoron mukaan laskettu koronkorko.

Kuitenkin jos virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy lopullisesti viraltapanon tai hänen sopimuksensa irtisanomisen vuoksi, maksettava eroraha tai, tapauksen mukaan, siirrettävä vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella tehtävän päätöksen mukaisesti.

Jollei heihin ole sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 tai 3 kohdan säännöksiä, 1 päivänä toukokuuta 2004 palveluksessa olevat virkamiehet, joilla 11 artiklan 1 kohdan mukaisen siirtomahdollisuuden puuttuessa olisi ollut oikeus erorahaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olleiden henkilöstösääntöjen nojalla, säilyttävät oikeuden erorahaan, joka lasketaan ennen kyseistä ajankohtaa voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla oli sopimus 1 päivänä toukokuuta 2004 ja jotka on nimitetty virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä kertyneiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettu heidän eläkeikänsä muuttaminen.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2, 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla on sopimus 1 päivänä tammikuuta 2014 ja jotka nimitetään virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä tai sopimussuhteisina toimihenkilöinä kertyneiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitetun eläkeiän muuttaminen, jos he ovat 1 päivänä toukokuuta 2014 vähintään 35 vuoden ikäisiä.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla ennen 1 päivää toukokuuta 2004 Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän avustamiseksi palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjen 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä vaatimusta, jonka mukaan väliaikaisen toimihenkilön on täytynyt läpäistä mainittujen palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukainen valintamenettely.

Poiketen siitä, mitä liitteessä I olevan A jakson 2 kohdassa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan seuraavaa tehtäväryhmän AD virkatyyppejä kuvaavaa taulukkoa:

Pääjohtaja	AD 15–AD 16
Johtaja	AD 14–AD 15
Yksikönpäällikkö tai vastaava	AD 9–AD 14
Neuvonantaja tai vastaava	AD 13–AD 14
Siirtymäaikainen vanhempi hallintovirkamies	AD 14
Siirtymäaikainen hallintovirkamies	AD 13
Hallintovirkamies	AD 5–AD 12

Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AD virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2014 seuraavasti:

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 14 ja jotka eivät olleet johtajia tai vastaavia, yksikönpäälliköitä tai vastaavia taikka neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen vanhempi hallintovirkamies.

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 13 ja jotka eivät olleet yksikönpäälliköitä tai vastaavia taikka neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen hallintovirkamies.

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 9–AD 14 ja jotka olivat yksikönpäälliköitä tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin yksikönpäällikkö tai vastaava.

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 13 tai AD 14 ja jotka olivat neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin neuvonantaja tai vastaava.

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 5–AD 12 ja jotka eivät olleet yksikönpäälliköitä tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin hallintovirkamies.

Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, nimittävä viranomainen voi ennen 31 päivää joulukuuta 2015 määrätä virkamiehet, jotka hoitavat erityistehtäviä palkkaluokissa AD 9–AD 14, virkatyyppiin "yksikönpäällikkö tai vastaava" tai "neuvonantaja tai vastaava". Kukin nimittävä viranomainen antaa säännökset tämän artiklan soveltamiseksi. Tätä säännöstä voidaan kuitenkin soveltaa enintään 5 prosenttiin niistä virkamiehistä, jotka ovat tehtäväryhmässä AD 31 päivänä joulukuuta 2013.

Määrääminen tiettyyn virkatyyppiin pysyy voimassa, kunnes virkamies määrätään uusiin tehtäviin toisessa virkatyypissä.

Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 12 palkkatasolla 5 olevat hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 3 erotusta.

Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 12 palkkatasolla 5 olevat hallintovirkamiehet, jotka ovat oikeutettuja 5 kohdan mukaiseen korotukseen, saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 erotusta.

Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, palkkaluokassa AD 12 oleviin hallintovirkamiehiin, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja joita ei ole ylennetty 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän toukokuuta 2013 välisenä aikana, sovelletaan seuraavia määräyksiä:

jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkatasolla 8 olevat hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 3 erotusta,

jos virkamiehet ovat oikeutettuja a alakohdan mukaiseen korotukseen, palkkatasolla 8 olevat virkamiehet saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 erotusta.

Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 13 palkkatasolla 5 olevat siirtymäaikaiset hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 13 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 13 palkkatason 3 erotusta.

Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 13 palkkatasolla 5 olevat siirtymäaikaiset hallintovirkamiehet, jotka ovat oikeutettuja 8 kohdan mukaiseen korotukseen, saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 13 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 13 palkkatason 4 erotusta.

10.

Jos 5–9 kohdan mukaisesti peruspalkkaansa korotuksen saanut virkamies nimitetään myöhemmin yksikönpäälliköksi tai vastaavaksi taikka neuvonantajaksi tai vastaavaksi samaan palkkaluokkaan, hän säilyttää oikeuden peruspalkan korotukseen.

11.

Poiketen siitä, mitä 46 artiklan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, lähinnä ylempään palkkaluokkaan nimitetyt virkamiehet, jotka ovat oikeutettuja 5, 6, 8 ja 9 kohdassa säädettyyn peruspalkan korotukseen, luokitellaan kyseisen palkkaluokan toiselle palkkatasolle. He menettävät oikeutensa 5, 6, 8 ja 9 kohdassa säädettyyn peruspalkan korotukseen.

12.

Edellä 7 kohdassa säädettyä peruspalkan korotusta ei makseta ylennyksen jälkeen eikä sitä käytetä perustana määritettäessä kuukausittaista peruspalkan korotusta tämän liitteen 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Siirtymäaikainen vanhempi hallintoavustaja	AST 10–AST 11
Siirtymäaikainen hallintoavustaja	AST 1–AST 9
Siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja	AST 1–AST 7
Siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä	AST 1–AST 5

Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AST virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2014 1 kohdassa seuraavasti:

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AST 10 ja AST 11, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen vanhempi hallintoavustaja.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella B tai ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C tai D olleet virkamiehet, jotka ovat siirtyneet tehtäväryhmään AST rajoituksetta ja joihin ei sovelleta a alakohtaa, sekä 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen palvelukseen otetut AST-tehtäväryhmän virkamiehet määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen hallintoavustaja.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella D olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä.

Määrääminen tiettyyn virkatyyppiin pysyy voimassa, kunnes virkamies määrätään uusiin tehtäviin toisessa virkatyypissä. Siirtymäaikainen hallintoavustaja ja siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä voidaan määrätä liitteessä I olevassa A osassa tarkoitettuun hallintoavustajan virkatyyppiin vain edellyttäen, että noudatetaan henkilöstösääntöjen 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä. Yleneminen on mahdollista ainoastaan kutakin 1 kohdassa esitettyä virkatyyppiä vastaavan urarakenteen sisällä.

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 6 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I olevassa B osassa säädetään, ylennyksiin tarvittava lähinnä ylemmässä palkkaluokassa avointen virkojen määrä lasketaan siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta erikseen. Sovelletaan seuraavia prosenttilukuja:

	Palkkaluokka	Osuus
Siirtymäaikaiset tukihenkilöstön työntekijät	5	—
	4	10 %
	3	22 %
	2	22 %
	1	—

Siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta ylenemistä varten vertaillaan samassa palkkaluokassa olevien ja samaan virkatyyppiin luokiteltujen ylennyskelpoisten virkamiesten ansioita (henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta).

Siirtymäaikaisilla apulaishallintoavustajilla ja tukihenkilöstön työntekijöillä, jotka olivat ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C tai D, on edelleen liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus joko vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavan kahden kuukauden aikana, jonka aikana ylityötunnit on tehty.

Virkamiehet, jotka ovat saaneet henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdan ja henkilöstösääntöjen liitteessä IV a olevan 4 artiklan perusteella luvan työskennellä osa-aikaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2014 alkavan ja sen jälkeen jatkuvan ajanjakson, voi jatkaa osa-aikaista työskentelyä samoin ehdoin yhteensä enintään viiden vuoden ajan.

Virkamiehet, joiden eläkeikä on tämän liitteen 22 artiklan mukaisesti alempi kuin 65 vuotta, voivat henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun kolmen vuoden ajan lykätä eläkkeelle jäämistään, ei kuitenkaan yli 65 vuoden iän.

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, tehtäväryhmän AST/SC edustusta henkilöstökomiteassa ei tarvitse taata ennen henkilöstökomitean seuraavia vaaleja, joissa tehtäväryhmän AST/SC henkilöstö voi olla edustettuna.

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 40 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos virkamies on 31 päivänä joulukuuta 2013 ollut koko uransa aikana virkavapaalla yli kymmenen vuotta, henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapaan kokonaispituus saa olla enintään 15 vuotta virkamiehen koko uran aikana.

Tässä liitteessä olevan 4 artiklan n alakohdassa säädetyt kunkin ura-alueen virkatyypit.

Näitä palvelussuhteen ehtoja sovelletaan kaikkiin sopimuksella palvelukseen otettuihin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimihenkilöihin.

Näissä palvelussuhteen ehdoissa viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi ilmi, että näin ei ole.

Väliaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa

Muita kuin ydintehtäviä hoitavalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä tointa ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti

jossain toimielimessä ruumiillisen työn tekemiseksi tai hallinnollisten avustavien tehtävien suorittamiseksi;

henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa virastoissa;

muissa Euroopan unionin elimissä, jotka on perustettu henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen yhden tai useamman toimielimen erillisellä säädöksellä, jossa sallitaan tämän tyyppisen henkilöstön palkkaaminen;

►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten edustustoissa ja lähetystöissä;

muissa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevissa elimissä.

Toimihenkilö, joka on palkattu osa- tai kokopäivätoimisesti hoitamaan tehtäviä unionin edustustossa, voidaan väliaikaisesti siirtää toimielimen toimipaikkaan henkilöstösääntöjen liitteessä X olevien 2 ja 3 artiklan mukaisessa siirtomenettelyssä.

Kaikilta toimielimiltä saamiensa tietojen perusteella komissio toimittaa joka vuosi budjettivallan käyttäjälle kertomuksen sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta. Kertomuksesta on ilmettävä se, onko kyseisten toimihenkilöiden määrä pysynyt enintään 75 prosentissa virastojen, muiden Euroopan unionin elinten, ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten edustustojen ja lähetystöjen sekä muiden Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien elinten kaikista työntekijöistä. Jos mainittua enimmäismäärää ei ole noudatettu, komissio ehdottaa virastoille, muille Euroopan unionin elimille, ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten edustustoille ja lähetystöille tai muille Euroopan unionin ulkopuolella sijaitseville elimille, että ne ryhtyvät tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.

Avustavia tehtäviä hoitavilla sopimussuhteisilla toimihenkilöillä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöitä, jotka on palkattu toimielimeen 88 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen mukaisesti johonkin 89 artiklassa mainituista tehtäväryhmistä

Sovellettaessa 3 a artiklaa sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaaminen avustaviin tehtäviin ei ole mahdollista muutoin kuin 3 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Paikallisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan paikallisen käytännön mukaisesti tekemään ruumiillista työtä tai suorittamaan avustavia tehtäviä toimessa, joka ei kuulu kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon ja jonka palkka maksetaan talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista. Paikalliseksi toimihenkilöksi katsotaan myös toimihenkilö, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan hoitamaan muita kuin edellä mainittuja tehtäviä, joita yksikön edun vuoksi ei olisi perusteltua antaa virkamiehen tai muun 1 artiklassa tarkoitetun toimihenkilön tehtäväksi.

Erityisneuvonantajalla tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu poikkeuksellisen pätevyytensä vuoksi ja muun ammatillisen toiminnan estämättä avustamaan jotakin ►M15 ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimistä ◄ joko säännöllisesti tai erikseen määrättyinä aikoina ja jonka palkka maksetaan talousarvioon sitä toimielintä varten, jonka palveluksessa hän on, varatuista kokonaismäärärahoista.

”Parlamentin jäsenen valtuutetulla avustajalla” tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa yhden tai useamman parlamentin jäsenen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28 päivänä syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 2005/684/EY, Euratom ( 21 ) 21 artiklassa tarkoitetun valinnanvapauden nojalla valitsemaa henkilöä, jonka Euroopan parlamentti on palkannut suoralla sopimuksella avustamaan Euroopan parlamentin tiloissa jossakin sen kolmesta toimipaikasta suoraan näitä yhtä tai useampaa Euroopan parlamentin jäsentä näiden alaisuudessa ja valtuuttamana sekä keskinäisessä luottamussuhteessa jäsenten hoitaessa tehtäviään Euroopan parlamentin jäseninä.

Kukin toimielin määrää henkilöt, joilla on toimivalta tehdä 1 artiklassa tarkoitetut työsopimukset.

Henkilöstösääntöjen ►M112 1 a artiklan 2 kohdan, 1 b artiklan ◄ ja ►M112 2 artiklan 2 kohdan ◄ säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Toimihenkilöllä, jolla on yli vuoden pituinen tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on äänioikeus ja hän on vaalikelpoinen henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitetun henkilöstökomitean vaaleissa.

Lisäksi henkilöstöön kuuluvalla, jolla on alle vuoden pituinen sopimus, on oikeus äänestää, jos hän on hoitanut tehtäviään vähintään kuusi kuukautta.

Toimielin tai henkilöstökomitea voi kuulla henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettua pariteettikomiteaa kaikista 1 artiklassa tarkoitettuja toimihenkilöitä koskevista yleisluonteisista kysymyksistä.

Henkilöstösääntöjen ►M112 24 b ◄ artiklan säännöksiä sovelletaan l artiklassa tarkoitettuihin henkilöstöön kuuluviin.

Edellä ►M131 2 artiklan a tai f alakohdassa ◄ tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia vain määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Toimihenkilön, jonka palvelussuhde on solmittu määräaikaiseksi, sopimus voidaan uusia enintään kerran määräaikaiseksi. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia toistaiseksi.

Edellä 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde solmitaan enintään neljäksi vuodeksi, mutta heidän palvelussuhteensa voidaan rajoittaa kestämään lyhyemmän ajan. Heidän sopimuksensa voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa ja kyseisessä sopimuksessa määrätyissä rajoissa. Tämän ajanjakson päätyttyä asianomainen ei voi enää toimia väliaikaisena toimihenkilönä näiden säännösten mukaisesti. Työsopimuksen päätyttyä toimihenkilö voi hoitaa toimielimessä vakinaista virkaa vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi henkilöstösäännöissä vahvistetuin edellytyksin.

Edellä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia toistaiseksi.

Väliaikainen toimihenkilö voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan tässä osastossa säädetyin edellytyksin kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvän avoimen toimen täyttämiseksi.

Komissio laatii väliaikaisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain raportin, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.

►M128 1. ◄

Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan, 1 e artiklan, 5 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan, 3 kohdan ja 4 kohdan sekä 7 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

►M128 2. ◄

Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä, mihin palkkaluokkaan ja mille tasolle asianomainen palkataan.

►M128 3. ◄

Jos väliaikainen toimihenkilö määrätään hoitamaan tointa, joka kuuluu ylempään palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on palkattu, työsopimukseen on tehtävä tätä koskeva muutos.

Henkilöstösääntöjen 95, 96 ja 99 artiklaa sovelletaan väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen VIII b osastoa sovelletaan kolmannessa maassa työskenteleviin väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen ►M131 11-26 a ◄ artiklan säännöksiä virkamiesten oikeuksista ja velvoitteista sovelletaan soveltuvin osin. Kuitenkin tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan osalta, jolla on määräaikainen sopimus, 15 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetun henkilökohtaisista syistä myönnettävän loman pituus rajoittuu palvelussuhdetta koskevan sopimuksen jäljellä olevaan voimassaoloaikaan.

Henkilöstösääntöjen 22 artiklan säännösten mukaisen päätöksen toimihenkilön velvoittamisesta korvaamaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kärsimän vahingon, joka johtuu hänen tekemästään vakavasta virheestä, tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen noudattaen menettelyä, josta on säädetty vakavan virheen vuoksi suoritettavan irtisanomisen tapauksessa.

Väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat yksilölliset päätökset julkaistaan henkilöstösääntöjen 25 artiklan ►M131 kolmannessa kohdassa ◄ tarkoitetuin edellytyksin

Väliaikaisia toimihenkilöitä palvelukseen otettaessa pyritään varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.

Väliaikainen henkilöstö valitaan ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhesuhteistaan.

Tointa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos väliaikaisen henkilöstön kansalaisuuksissa on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edellisen alakohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.

Jotta voidaan helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.

Väliaikaiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö,

joka on ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ jonkin jäsenvaltion kansalainen, ellei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,

joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,

joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,

jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,

jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kielessä.

►M128 ►C6 Euroopan henkilöstövalintatoimisto ◄ ◄ , jäljempänä ”toimisto”, voi eri toimielinten pyynnöstä avustaa toimielimiä väliaikaisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa väliaikaisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden 2 artiklan a, b ja d alakohdan mukaisesti.

Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ henkilöstövalintatoimisto varmistaa väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottoon tarkoitetuissa valintamenettelyissä, että niissä noudatetaan samoja normeja kuin virkamiesten valinnassa.

►M131 Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ◄ vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottoa koskevat yleiset menettelysäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa väliaikaiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset.

Väliaikaisen toimihenkilön on oltava koeajalla yhdeksän kuukautta.

Jos väliaikainen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

Jos koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä väliaikaisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus väliaikaisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle väliaikaiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään tässä kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään väliaikaisen toimihenkilön asennoitumisesta henkilöstösääntöjen II osaston säännöksiin.

Irtisanottu väliaikainen toimihenkilö saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.

►M62 1. ◄

Väliaikaisen toimihenkilön alkuluokitus määritellään henkilöstösääntöjen 32 artiklan säännösten mukaisesti. ►M131 Väliaikainen toimihenkilö, jonka luokitus on vahvistettu 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää väliaikaisena toimihenkilönä hankkimansa ikälisät, jos hänet palkataan väliaikaiseksi toimihenkilöksi samassa palkkaluokassa välittömästi edeltävän väliaikaisen työskentelyjakson jälkeen. ◄

Jos toimihenkilö määrätään hoitamaan ylempään palkkaluokkaan kuuluvaa tointa 10 artiklan kolmannen kohdan säännösten mukaisesti, hänen luokituksensa määritellään henkilöstösääntöjen 46 artiklan säännösten mukaisesti.

Henkilöstösääntöjen 43 artiklassa olevia huomautuksia koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti ►M112 ————— ◄ .

Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55–61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lomia, työajan pituutta, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus. Lisäksi henkilöstösääntöjen 41, 42, 45 ja 46 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 29 artiklassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin heidän palvelukseenottopäivästään riippumatta.;

Henkilöstösääntöjen 59 artiklassa säädetty palkallinen sairausloma voi kuitenkin olla enintään kolme kuukautta tai väliaikaisen toimihenkilön palveluksessaoloajan pituinen, jos se on pidempi kuin kolme kuukautta. Kyseinen loma ei voi kestää pidempään kuin asianomaisen henkilön työsopimus.

Edellä mainittujen määräaikojen päätyttyä toimihenkilö, jonka työsopimusta ei irtisanota, vaikka hän ei voi vielä palata tehtäviinsä, määrätään palkattomalle lomalle.

Jos toimihenkilö on sairastunut ammattitautiin tai joutunut tapaturmaan tehtäviään hoitaessaan, hän saa koko työkyvyttömyytensä ajan täyttä palkkaa niin kauan kuin hänelle ei ole myönnetty oikeutta 33 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta lomaa pakottavien henkilökohtaisten syiden vuoksi. Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn palkattoman loman aikana.

Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä väliaikaiselle toimihenkilölle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa ristiriitaan toimihenkilön toimielimen oikeutetun edun kanssa.

Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa tämän loman pituuden, joka voi olla enintään neljännes kyseisen henkilön siihenastisesta palveluksessaoloajasta ja enintään

Edellisessä kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon henkilöstösääntöjen 44 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä sovellettaessa.

Väliaikaisen toimihenkilön palkattoman loman aikana 28 artiklassa tarkoitetun sairaus- ja tapaturmavakuutuksen soveltaminen häneen keskeytetään.

Väliaikainen toimihenkilö, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa palkattoman loman alkamisesta, saada edelleen suojan 28 artiklassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi edellyttäen, että hän maksaa lomansa aikana puolet mainitussa artiklassa säädetyistä maksuista; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön viimeisen peruspalkan perusteella.

Lisäksi 2 artiklan c tai d alakohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö, joka voi osoittaa, että hän ei voi saada eläkeoikeuksia muusta eläkejärjestelmästä, voi pyynnöstä saada edelleen eläkeoikeuksia palkattoman lomansa ajalta edellyttäen, että hän suorittaa 41 artiklassa tarkoitetun maksun kolminkertaisena; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön palkkaluokan ja palkkatason peruspalkan perusteella.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka äitiysloma alkaa ennen hänen työsopimuksensa päättymistä, on oikeutettu äitiyslomaan ja äitiysrahaan.

Tilapäiselle muuhun henkilöstöön kuuluvalle, joka kutsutaan varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai kertausharjoituksiin tai joka kutsutaan asevoimien palvelukseen, myönnetään lomaa kansallisen palveluksen perusteella; tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan osalta, joka on otettu palvelukseen määräaikaisen sopimuksen nojalla, kyseinen loma ei voi missään tapauksessa jatkua pidempään kuin itse sopimus.

Varusmiespalvelukseen tai siviilipalvelukseen kutsutun, tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan palkanmaksu keskeytetään, mutta häneen sovelletaan edelleen näiden palvelussuhteen ehtojen etenemistä koskevia säännöksiä. Samoin häneen sovelletaan edelleen näiden palvelussuhteen ehtojen eläkettä koskevia säännöksiä, jos hän maksaa eläkemaksut taannehtivasti suoritettuaan varusmiespalveluksensa tai siviilipalveluksensa.

Kertausharjoituksiin tai asevoieen palvelukseen kutsuttu tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, saa kertausharjoituksista tai asevoimien palveluksessa-oloajalta palkkaa, josta vähennetään kuitenkin palve-luksessaoloaikana saatu palkka.

Väliaikaisen toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.

Henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 65 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat sitä, minä valuuttana palkka ilmoitetaan, sekä tämän palkan ►M131 päivitystä ◄ , sovelletaan soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 66, 67, 69 ja 70 artiklan säännöksiä, jotka koskevat peruspalkkaa, perhelisiä, ulkomaankorvausta ja kuolemantapauksen yhteydessä maksettavaa korvausta, sovelletaan soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 66 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat ►M131 yhteisvastuumaksua ◄ , sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin.

Henkilöstösääntöjen 44 artiklaa sovelletaan väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1, 2, ►M112 3 ja 4 ◄ artiklan määräyksiä, jotka koskevat perhelisien ►M112 ja ◄ ulkomaankorvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin.

Ellei 23—26 artiklan säännöksistä muuta johdu, väliaikaisella toimihenkilöllä on liitteessä VII olevassa 5—15 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.

Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka on otettu palvelukseen vähintään 12 kuukauden määräajaksi tai jonka pitäisi 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen mukaan suorittaa vastaavanpituinen palvelus työsopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 9 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus muuttokuluistaan.

Väliaikainen toimihenkilö, joka on otettu palvelukseen vähintään vuoden määräajaksi tai jonka pitäisi 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen mukaan suorittaa vastaavanpituinen palvelus työsopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, saa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 5 artiklassa vahvistetuin edellytyksin asettautumiskorvauksen, jonka määrä vahvistetaan todennäköisen palvelusajan mukaan seuraavasti:

— vähintään vuosi mutta alle kaksi vuotta:	1/3	henkilöstösääntöjen
— vähintään kaksi mutta alle kolme vuotta:	2/3	liitteessä VII olevassa
— vähintään kolme vuotta:	3/3	5 artiklassa vahvistetusta määrästä.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 6 artiklassa säädetty uudelleenasettautumiskorvaus myönnetään toimihenkilölle, joka on ollut palveluksessa neljä vuotta. Toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa vähintään yhden vuoden mutta vähemmän kuin neljä vuotta, saa uudelleenasettautumiskorvauksen, jonka määrä on suhteutettu palvelusajan pituuteen; vajaita vuosia ei oteta huomioon.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

▼M148

—

1 260,50 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään;

—

749,49 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

▼M112

Kun kummatkin puolisot ovat ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiä tai muuta henkilöstöä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 10 artiklan päivärahaa koskevia määräyksiä sovelletaan. ►M60 Kuitenkin tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka on otettu määräaikaiseen palvelussuhteeseen enintään 12 kuukaudeksi tai jonka 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen odottaa suorittavan vastaavan palvelusjakson, jos hänellä on toistaiseksi tehty sopimus, ja joka osoittaa, että hänen on mahdotonta asua entisessä kotipaikassaan, saa päivärahan koko sopimuksensa voimassaoloajal-ta ja enintään vuoden ajan. ◄

Oikeus henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan määräysten mukaiseen korvaukseen kuluista, jotka johtuvat vuotuisesta matkasta asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle, myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle ainoastaan, jos hän on ollut palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 16 ja 17 artiklan määräyksiä maksamisesta sovelletaan soveltuvin osin.

►M60 Sairaus- ja tapaturmavakuutusta koskevia henkilöstösääntöjen 72 ja 73 artiklaa sovelletaan vastaavasti tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluvaan hänen palveluksessaoloaikana, sairaslomien aikana, sekä 11 ja 17 artiklassa tarkoitettujen palkattomien lomien ajan kyseisissä artikloissa säädetyin edellytyksin; sairausvakuutusta koskevaa henkilöstösääntöjen 72 artiklaa sovelletaan vastaavasti siihen henkilöstöön kuuluvaan, joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ tai jälkeenjääneen eläkettä. ◄ ►M33 Tätä 72 artiklaa sovelletaan myös 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun toimihenkilöön sekä toimihenkilöön, joka saa vanhuuseläkettä. ◄

Jos toimihenkilölle 13 artiklan säännösten perusteella tehtävässä lääkärintarkastuksessa kuitenkin käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että tämän sairauden tai vamman seurausten aiheuttamat kulut eivät kuulu henkilöstösääntöjen 72 artiklassa tarkoitettuihin korvattaviin kuluihin.

Jos tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva osoittaa, että hän ei voi saada korvauksia muun lakisääteisen sairausvakuutuksen perusteella, hän voi viimeistään kuukaudenkuluttua sopimuksensa päättymisestä tekemästään pyynnöstä olla edelleenvakuutettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun sairausvakuutuksen mukaan enintään kuuden kuukauden ajan hänen sopimuksensa päätyttymisen jälkeen. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maksu lasketaan muuhun henkilöstöön kuuluvan viimeisen peruspalkan perusteella ja hänen on maksettava puolet siitä.

Se viranomainen, jolla on oikeus tehdä palvelukseen ottamista koskevia sopimuksia, voi päättää sen jälkeen, kun toimielimen neuvotteleva lääkäri on antanut lausuntonsa, että hakemuksen esittämistä koskevaa kuukauden määräaikaa ja edellisessä alakohdassa säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa ei sovelleta, jos asianomaisella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka tämä on saanut palveluksessaolon aikana ja joka on ilmoitettu toimielimelle ennen kuin edellisessä alakohdassa säädetty kuuden kuukauden jakso on päättynyt edellyttäen, että asianomainen käy toimielimen järjestämässä terveystarkastuksessa.

Entinen tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka jää työttömäksi palveluksessaolon päätyttyä jossakin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimessä ja:

—

joka ei saa Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ maksamaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä,

—

jonka palvelussuhteen ei johdu erottamisesta tai sopimuksen irtisanomisesta kurinpidollisista syistä,

—

jonka palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ja

—

jolla on asuinpaikka jossakin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ jäsenvaltioista,

saa kuukausittaisen työttömyyskorvauksen jäljempänä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

Jos hän voi saada työttömyyskorvausta kansallisen järjestelmän mukaan, hänen on tehtävä ilmoitus siitä sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli, joka puolestaan ilmoittaa välittömästi siitä komissiolle. Tässä tapauksessa 3 kohdan mukaan maksetusta määrästä vähennetään kyseinen lisä.

Saadakseen työttömyyskorvauksen entisen tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan:

on omasta pyynnöstään rekisteröidyttävä työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisten rekisteriin, jossa hänen kotipaikkansa on;

on täytettävä ne kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyt velvoitteet, jotka työkyvyttömyyskorvauksen saajalle kyseisen lainsäädännön mukaan on asetettu, ja

annettava kuukausittain sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli, toimivaltaisen kansallisen yksikön antama todistus, jossa täsmennetään onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, ja jonka kyseinen toimielin toimittaa välittömästi komissiolle.

►M128 ►C6 Unioni ◄ ◄ voi myöntää tai pitää ennallaan etuuden, vaikka b alakohdassa tarkoitetut kansalliset velvoitteet eivät täyty, jos kyseessä on sairaus, tapaturma, raskaus, työkyvyttömyys tai vastaava olosuhde tai jos toimivaltainen viranomainen on antanut vapautuksen kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.

Komissio vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat tarpeelliset määräykset asiantuntijakomiteaa kuultuaan.

Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta

45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen

30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle ►M148 1 511,73 euroa (alaraja) ◄ eivätkä yli ►M148 3 023,45 euroa (yläraja) ◄ sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä ►M131 päivitetään ◄ henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.

Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen väliaikainen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen väliaikainen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

Entisellä muuhun henkilöstöön kuuluvalla, joka saa työttömyyskorvauksen, on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Asianomaisen on ilmoitettava joko hänelle itselleen tai puolisolleen maksetut muut samanluontoiset lisät ja ne vähennetään tämän artiklan perusteella maksetuista lisistä.

Entisellä tilapäisellä muuhun henkilöstöön kuuluvalla on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeussairausvakuutukseen, eikä hänen tarvitse maksaa sitä itse.

Komissio maksaa työttömyyskorvauksen ja perhelisät euroina. Korjauskerrointa ei sovelleta.

Kukin väliaikainen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon ►M148 1 374,30 euroa ◄ kiinteämääräinen vähennys mutta ei virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

Edelleen työttömänä olevalle entiselle tilapäiselle muuhun henkilöstöön kuuluvalle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta annettua asetusta (ETY, Euratom,EHTY) N:o 260/68.

Työllisyys- ja työttömyysalan toimivaltaiset kansalliset yksiköt, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sekä komissio varmistavat tehokkaan yhteistyön tämän artiklan moitteettomaksisoveltamiseksi.

10.

Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta on annettu ►M131 toimielimien 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkotettujen viranomaisten ◄ yhteisellä päätöksellä annetussa asetuksessa, joka on tehty henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan viimeisen alakohdan soveltamista.

Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Komissio voi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa tämän artiklan 7 kohdassa säädettyjä maksuja henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää.

Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin väliaikaiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan sairauden ►M112 tai vamman ◄ tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Väliaikainen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädetyt etuudet ja takuut keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään tilapäisesti tämän järjestelmän säännösten perusteella.

Jos ennen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.

Muuhun henkilöstöönkuuluva voi tehdä kyseistä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9artiklan 1 kohdassa säädetylle työkyvyttömyysasioita hoitavalle komitealle.

Toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen ►M131 66 vuoden ikää ◄ eikä ole saavuttanut oikeutta enimmäiseläkkeeseen, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu siihen palkkaluokkaan ja -tasoon, johon toimihenkilöllä oli oikeus tullessaan työkyvyttömäksi.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla vähemmän kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritelty vähimmäistoimeentulo. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään maksu, jonka määrä lasketaan korvauksen perusteella.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.

Jos työkyvyttömyys on toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 39 artiklassa tarkoitetun erorahan.

Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.

Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, asianomaisen on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 39 artiklaa.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 35–38 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Sellaisen työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen toimihenkilön tai sellaisen 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa tarkoitetun entisen toimihenkilön kuollessa, joka sai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä mainitussa liitteessä säädetyin edellytyksin.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saava entinen väliaikainen toimihenkilö taikka entinen väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, on ollut kadonneena yli vuoden, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun tilapäisiä eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden on tunnustettu olevan kadonneen henkilön huollettavina.

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ , lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.

Muuhun henkilöstöön kuuluvan ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ saa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määrättyjen edellytysten mukaisesti leskeneläkettä, jonka on oltava vähintään 35 prosenttia muuhun henkilöstöön kuuluvan saamasta viimeisestä kuukausittaisesta peruspalkasta, ja vähintään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritetyn toimeentulon vähimmäismäärän suuruinen. Jos ►M131 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa ◄ tarkoitettu muuhun henkilöstöön kuuluva kuolee, leskeneläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin vanhuuseläkkeestä, joka olisi maksettu muuhun henkilöstöön kuuluvalle, jos hän olisi voinut vaatia sitä kuolinpäivänään palveluksessaoloajasta tai iästä riippumatta.

Leskeneläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen liitteessä VII määrättyjen edellytyksien mukaisesti saada henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitetut perhelisät. Kuitenkin huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan l kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

Kun toimihenkilö tai vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Kun toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.

Kun sellainen ►M131 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa ◄ tarkoitettu entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen ►M131 eläkeikää ◄ ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 63 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää jajakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuihin määriin.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitettuihin toimihenkilöihin.

Vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisän suhteellinen osa lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.

Jos toimihenkilö ►M128 ►C6 nimitetään unionin virkamieheksi ◄ ◄ , hänellä ei ole oikeutta 39 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyyn erorahaan.

►M128 ►C6 Palvelusaika unionin väliaikaisena toimihenkilönä ◄ ◄ otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.

Jos toimihenkilö on käyttänyt 42 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen eläkeoikeuksistaan vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.

Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä ►M145 2,9 ◄ prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

TYÖKYVYTTÖMYYS- JA HENKIVAKUUTUSJÄRJESTELMÄN SEKÄ ELÄKEJÄRJESTELMÄN RAHOITTAMINEN

Edellä Bja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen ollessa kysehenkilöstösääntöjen ►M112 83 ja 83 a artiklan ◄ määräyksiä sekä sen liitteessä VIII olevaa 36ja 38 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

Toimihenkilöllä on 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viranomaisen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että kyseinen viranomainen suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi lähtömaassaan.

Nämä maksut voivat olla enintään ►M112 kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun verran ◄ , ja ne maksetaan samasta ►M128 ►C6 unionin talousarviosta ◄ ◄ .

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevia 40—44 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan etuuksien maksamista koskevia säännöksiä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevia 45 artiklan etuuksien maksamista koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti.

Määrät, jotka muuhun henkilöstöön kuuluvan on kuitenkin maksettava ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jolloin etuudet on maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla muuhun henkilöstöön kuuluvalle tai tämän oikeudenomistajalle maksettavista määristä. Tämä vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.

Henkilöstösääntöjen 85 a artiklan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sijaantuloa koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Aiheettomin perustein maksettujen maksujen palauttamista koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.

Henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua, sovelletaan soveltuvin osin.

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:

Toimielin voi irtisanoa sekä toistaiseksi että määräajaksi tehdyn sopimuksen palvelukseenottamisesta ilman irtisanomisaikaa:

Vaalikauden aikana henkilöstösääntöjen 50 artiklaa voidaan soveltaa soveltuvin osin enintään viiteen Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien palveluksessa olevaan vanhempaan väliaikaiseen toimihenkilöön, jotka ovat palkkaluokassa AD 15 tai AD 16 edellyttäen, että he ovat täyttäneet 55 vuotta ja olleet unionin toimielinten palveluksessa kahdenkymmenen vuoden ajan ja vähintään kahden ja puolen vuoden ajan viimeisimmässä palkkaluokassaan.

Sen jälkeen kun henkilöstösääntöjen liitteessä IX tarkoitettu kurinpitomenettely, jota sovelletaan soveltuvin osin on päättynyt, palvelussopimus voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä siinä tapauksessa, että tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva on tahallaan tai huolimattomuuden vuoksi vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa. Perustellun päätöksen tekee 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen, sen jälkeen kun sille, jota asia koskee, on annettu mahdollisuus esittää puolustuksensa.

Ennen palvelussopimuksen irtisanomista muuhun henkilöstöön kuuluva voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään henkilöstösääntöjen ►M112 liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa ◄ säädettyjen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan soveltuvin osin.

►M62 Kun sopimus irtisanotaan edellä 1 kohdan mukaisesti ◄ 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää

rajoittaa 39 artiklassa säädetty eroraha henkilöstösääntöjen 83 artiklassa tarkoitetun maksun korvaukseksi korotettuna koronkorkojen määrällä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa;

evätä asianomaiselta kokonaan tai osittain oikeus 24 artiklan 2 kohdassa säädettyyn uudelleenasettautumiskorvaukseen.

Toimielimen on irtisanottava väliaikaisen toimihenkilön työsopimus päättymään irtisanomisaikaa noudattamatta, jos 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen toteaa,

että asianomainen on tarkoituksellisesti antanut palvelussuhteensa alkaessa vääriä tietoja ammattipätevyydestään tai 12 artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ja

että kyseiset väärät tiedot ovat olleet ratkaisevia asianomaisen työsuhteen solmimiselle.

Tässä tapauksessa irtisanomispäätöksen tekee 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen sen jälkeen, kun asianomaista on kuultu ja kun henkilöstösääntöjen liitteessä IX, jota sovelletaan soveltuvin osin, tarkoitettu kurinpitomenettely on päättynyt.

Ennen palvelussopimuksen purkamista muuhun henkilöstöön kuuluva voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään henkilöstösääntöjen ►M112 liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa ◄ säädettyjen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan soveltuvin osin.

Sen estämättä mitä 49 ja 50 artiklassa säädetään, kaikkien niiden velvoitteiden tahallisesta laiminlyömisestä tai huolimattomuudesta, jotka tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan tai entisen muuhun henkilöstöön kuuluvan on täytettävä näiden palvelussuhteen ehtojen mukaan, seuraa kurinpitotoimenpide henkilöstösäätöjen VI jaksossa ja tarvittaessa henkilöstösäätöjen liitteessä IX, joita sovelletaan soveltuvin osin, säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset

Jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen lähettämät työntekijät, jotka on valittu henkilöstösääntöjen 98 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, palkataan 2 artiklan e alakohdassa tarkoitetuiksi väliaikaisiksi toimihenkilöiksi.

Heidät voidaan palkata enintään neljäksi vuodeksi. Sopimus voidaan uusia enintään neljäksi vuodeksi. Palveluksessa olon kesto ei saa kokonaisuudessaan ylittää kahdeksaa vuotta. Poikkeuksellisissa oloissa ja yksikön edun nimissä sopimusta voidaan kuitenkin jatkaa enintään kahdella vuodella kahdeksannen vuoden päätyttyä. Kunkin jäsenvaltion on taattava virkamiehilleen, joista on tullut ulkosuhdehallinnon väliaikaisia toimihenkilöitä, näiden palveluskauden päätyttyä ulkosuhdehallinnossa välitön paluu entisiin tehtäviin kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on tuettava unionia henkilöstösääntöjen 22 artiklaan perustuvan korvausvastuun täytäntöönpanossa näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen ulkosuhdehallinnon väliaikaisten toimihenkilöiden osalta.

Henkilöstösääntöjen 37, 38 ja 39 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Tilapäinen siirto muihin tehtäviin ei voi jatkua pidempään kuin sopimus.

2 Artiklan f alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset

Henkilöstösääntöjen 37 artiklaa, ensimmäisen kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta, ja 38 artiklaa sovelletaan 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.

Poiketen siitä, mitä 17 artiklan kolmannessa kohdassa säädetään, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voidaan palvelusvuosista riippumatta myöntää palkatonta lomaa enintään vuoden pituisiksi jaksoiksi.

Tällaisen loman kokonaispituus saa olla enintään 12 vuotta toimihenkilön koko uran aikana.

Toinen henkilö voidaan palkata toimeen, jota väliaikainen toimihenkilö on hoitanut.

Loman päättyessä väliaikainen toimihenkilö on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään, jos hänellä on tämän toimen edellyttämät vaatimukset. Jos toimihenkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään; jos toimihenkilö kieltäytyy toisen kerran, palvelussuhde voidaan irtisanoa toimielimen puolelta päättymään ilman irtisanomisaikaa. Siihen asti kun toimihenkilö tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen tai hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin, toimihenkilön katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä palkattomalla lomalla.

Edellä 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen henkilöstö palkataan yhden tai useamman viraston järjestämällä valintamenettelyllä. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto voi viraston tai virastojen pyynnöstä avustaa virastoja, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto varmistaa valintamenettelyjen avoimuuden.

Jos kyseessä on ulkoinen valintamenettely, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettua väliaikaista henkilöstöä palkataan ainoastaan palkkaluokkiin SC1–SC2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8. Virasto voi kuitenkin tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa antaa luvan palkata toimihenkilö palkkaluokkaan AD 9, AD 10, AD 11 tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaan AD 12 vaativuudeltaan näitä tasoja vastaaviin tehtäviin ja hyväksytyn henkilöstötaulukon rajoissa. Palkkaluokkiin AD 9–AD 12 palkattavien kokonaismäärä ei saa virastossa ylittää 20:tä prosenttia tehtäväryhmään AD palkatun väliaikaisen henkilöstön kokonaismäärästä minkään viiden vuoden jakson aikana.

Edellä 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen henkilöstön osalta luokittelu lähinnä ylempään palkkaluokkaan voidaan toteuttaa ainoastaan valitsemalla luokiteltavat niiden toimihenkilöiden joukosta, jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten väliaikaisten toimihenkilöiden ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä ja 45 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B kohdassa asetettuja virkamiesten keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavia prosenttilukuja ei saa ylittää.

Kukin virasto antaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

Kun 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö vaihtaa sisäisesti julkaistun avointa tointa koskevan ilmoituksen seurauksena tointa tehtäväryhmänsä sisällä, häntä ei voida luokitella aiempaa tointaan alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle, edellyttäen että hänen palkkaluokkansa on jokin avointa tointa koskevassa ilmoituksessa mainitun palkkaluokan mukainen.

Samoja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin silloin kun väliaikainen toimihenkilö tekee viraston kanssa uuden sopimuksen alkamaan välittömästi toisen viraston kanssa tehdyn väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päätyttyä.

Kukin virasto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamista ja käyttöä koskevat yleiset säännökset.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka maksetaan asianomaisen toimielimen talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista.

►M131 Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ◄ hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevat yleiset täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Komissio laatii sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain kertomuksen, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.

Toimielinten, virastojen ja muiden yksiköiden, jotka palkkaavat sopimussuhteisia toimihenkilöitä, on annettava budjettimenettelyn yhteydessä suuntaa-antava vuosittainen ennakkoarvio sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta kunkin tehtäväryhmän osalta.

Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja -tasoihin.

Tehtävät ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:

Tehtäväryhmä	Palkkaluokka	Tehtävät
IV	13—18	Hallinnolliset, avustavat, lingvistiset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.
III	8—18	Toimeenpanevat, luonnostelevat, kirjanpidolliset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.
II	4—7	Avustavat ja sihteerin tehtävät, toimiston hoitoon liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.
I	1—3	Ruumiillisen työn ja hallinnollisen tuen yksikön tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.

Kunkin 3 a artiklassa tarkoitetun toimielimen, viraston tai yksikön 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi edellä olevan taulukon perusteella päättää yksityiskohtaisemmin kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa.

Henkilöstösääntöjen 1 d ja 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 95, 96 ja 99 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:

tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus

tehtäväryhmissä II ja III:

keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii)

iii)

yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus

tehtäväryhmän IV osalta:

vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii)

yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus.

Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa

joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset

jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja

toimittaa näytön siitä, että hänellä on perusteelliset tiedot yhdessä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kielestä ja toisessa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kielessä sellaiset tyydyttävät tiedot, jotka ovat hänen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeen.

Kun kyseessä on ensimmäinen sopimus, edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi jättää vaatimatta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän 2 kohdan ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää vähemmän kuin kolme kuukautta.

►M128 ►C6 Euroopan henkilöstövalintatoimisto ◄ ◄ avustaa eri toimielinten pyynnöstä sopimussuhteisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa sopimussuhteisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden.

►M131 Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ◄ hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyjä koskevat yleiset säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Tehtäväryhmissä II, III ja IV työskentelevälle sopimussuhteiselle henkilöstölle voidaan myöntää oikeus ottaa osaa sisäisiin kilpailuihin vasta sen jälkeen kun he ovat olleet toimielimen palveluksessa kolme vuotta. Tehtäväryhmään II kuuluva sopimussuhteinen henkilöstö voi osallistua ainoastaan palkkaluokkien SC1–SC2 kilpailuihin, tehtäväryhmään III kuuluva henkilöstö voi osallistua palkkaluokkien AST 1–AST 2 kilpailuihin ja tehtäväryhmään IV kuuluva henkilöstö voi osallistua palkkaluokkien AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 6 kilpailuihin. Näissä palkkaluokissa avoimina oleviin toimiin nimitettävien sopimussuhteisen henkilöstön kokonaismäärä ei saa milloinkaan olla yli 5 prosenttia henkilöstösääntöjen 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti näihin tehtäväryhmiin tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.

Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 82 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytykset.

Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava tehtäväryhmässä I koeajalla ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklan mukaisen äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

Jos koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

Sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään sopimussuhteisen toimihenkilön menettelystä henkilöstösääntöjen II osaston suhteen.

Irtisanottu sopimussuhteinen toimihenkilö saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.

3 A ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jonka pituus voi olla kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Sopimus voidaan uusia vain kerran enintään viiden vuoden määräajaksi. Ensimmäinen sopimus ja ensimmäinen uusiminen on tehtävä yhteensä vähintään kuudeksi kuukaudeksi tehtäväryhmässä I tai vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi muissa tehtäväryhmissä. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia vain toistaiseksi.

Edellä 3 b artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisessä lauseessa säädetään, nimittävä viranomainen voi päättää, että tehtäväryhmään 1 kuuluvan henkilön palvelussuhteen neljäs uusiminen on vasta tehtävä toistaiseksi edellyttäen, että palvelussuhteen kokonaismääräaika ei ylitä kymmentä vuotta.

Sopimussuhteisen henkilöstön, joka kuuluu IV tehtäväryhmään, on ennen kuin sen sopimus uusitaan toistaiseksi, osoitettava kykenevänsä työskentelemään kolmannella, ►M131 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa ◄ tarkoitetulla kielellä. Sovelletaan vastaavasti koulutukseen pääsyä ja arviointimenettelyä koskevia, henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä sääntöjä.

Sopimussuhteisen toimihenkilön on palveltava 84 artiklan mukaisesti koeaika ennen kuin sopimus voidaan uusia toistaiseksi voimassa olevaksi.

Edellä 3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:

palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta

ii)

palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta

iii)

palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta

iv)

palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon ►M128 ►C6 unionissa ◄ ◄ vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle. ►M131 Palkkaluokkaan 1 palkattuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan kuitenkin henkilöstösääntöjen 32 artiklan toista kohtaa soveltuvin osin. ◄

Tämän kohdan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Kun muita kuin ydintehtäviä hoitava sopimussuhteinen toimihenkilö vaihtaa toimea saman tehtäväryhmän sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.

Samoja säännöksiä sovelletaan silloin kun sopimussuhteinen toimihenkilö tekee toimielimen tai erillisviraston kanssa uuden sopimuksen välittömästi toisen toimielimen tai erillisviraston kanssa tehdyn sopimuksen jatkoksi.

Arviointia koskevaa henkilöstösääntöjen 43 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vähintään vuodeksi palkattuihin 3 a artiklassa tarkoitettuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

Edellä 3 a artiklassa tarkoitettu sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön osalta päätöksen siirtämisestä samassa tehtäväryhmässä ylempään palkkaluokkaan tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen. Se tapahtuu luokittelemalla sopimussuhteinen toimihenkilö ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Ylennys voidaan suorittaa ainoastaan valitsemalla ylennettävät niiden 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukosta, jotka on otettu palvelukseen vähintään kolmeksi vuodeksi ja jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden, jotka voidaan luokitella ylempään palkkaluokkaan, ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

Muita kuin ydintehtäviä hoitava sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan siirtää ylempään tehtäväryhmään vain yleisen valintamenettelyn kautta.

3 B ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

Edellä 3 b artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta:

Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.

Edellä 3 b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan ottaa palvelukseen kaikkiin palkkaluokkiin 80 artiklassa tarkoitetuissa tehtäväryhmissä II, III ja IV ottaen huomioon heidän pätevyytensä ja kokemuksensa. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon ►M128 ►C6 unionissa ◄ ◄ vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.

Edellä 3 b artiklassa tarkoitettu sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

Poiketen siitä, mitä tässä osastossa säädetään, Euroopan parlamentin tai ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten ja virastojen puolesta, komission konferenssitulkiksi palkkaamiin sovelletaan 28 päivänä heinäkuuta 1999 Euroopan parlamentin, komission ja tuomioistuimen toimielinten puolesta, ja ammattia edustavien järjestöjen välillä tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja ehtoja.

Kyseiseen sopimukseen tehtävät, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004 ( 22 ) voimaantulon vuoksi tarvittavat muutokset on hyväksyttävä ennen 31 päivää joulukuuta 2006 78 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Muutokset kyseiseen sopimukseen 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen on tehtävä toimielinten yhteisellä sopimuksella.

Henkilöstösääntöjen 55 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen säännöksiä ei sovelleta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

Tehtäväryhmään III ja IV kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmään I ja II kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit oikeuttavat henkilöstösääntöjen liitteessä VI säädetyin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.

Palvelussuhteen ehtojen 19—27 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei 90 ja 94 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.

TEHTÄVÄRYHMÄ	1.7.2020	PALKKATASO
	PALKKALUOKKA	1	2	3	4	5	6	7
IV	18	6 593,66	6 730,78	6 870,74	7 013,62	7 159,49	7 308,37	7 460,34
	17	5 827,65	5 948,83	6 072,54	6 198,83	6 327,74	6 459,32	6 593,66
	16	5 150,62	5 257,72	5 367,07	5 478,68	5 592,63	5 708,93	5 827,65
	15	4 552,24	4 646,91	4 743,55	4 842,20	4 942,90	5 045,68	5 150,62
	14	4 023,40	4 107,07	4 192,48	4 279,67	4 368,69	4 459,50	4 552,24
	13	3 555,98	3 629,93	3 705,41	3 782,48	3 861,13	3 941,43	4 023,40
III	12	4 552,18	4 646,84	4 743,48	4 842,11	4 942,80	5 045,58	5 150,51
	11	4 023,37	4 107,02	4 192,42	4 279,60	4 368,60	4 459,44	4 552,18
	10	3 555,97	3 629,91	3 705,39	3 782,45	3 861,10	3 941,40	4 023,37
	9	3 142,88	3 208,23	3 274,95	3 343,06	3 412,58	3 483,53	3 555,97
	8	2 777,78	2 835,54	2 894,51	2 954,69	3 016,15	3 078,86	3 142,88
II	7	3 142,81	3 208,18	3 274,90	3 343,00	3 412,56	3 483,53	3 555,98
	6	2 777,65	2 835,41	2 894,39	2 954,59	3 016,04	3 078,77	3 142,81
	5	2 454,90	2 505,95	2 558,08	2 611,30	2 665,59	2 721,04	2 777,65
	4	2 169,66	2 214,79	2 260,86	2 307,89	2 355,88	2 404,89	2 454,90
I	3	2 672,85	2 728,32	2 784,96	2 842,75	2 901,74	2 961,96	3 023,45
	2	2 362,91	2 411,95	2 462,01	2 513,11	2 565,27	2 618,52	2 672,85
	1	2 088,92	2 132,29	2 176,53	2 221,70	2 267,81	2 314,88	2 362,91

Poiketen siitä, mitä 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

Palvelussuhteen ehtojen 28 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 2 ja 2 a kohtaa ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka on ollut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa ►M131 eläkeikään ◄ asti, jollei hänen palvelussuhteensa sopimussuhteisena toimihenkilönä ole jatkunut yli kolmea vuotta.

Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa jossakin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimessä on päättynyt ja

joka ei saa Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ maksamaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta;

jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä;

joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta;

jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa;

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.

Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli ja joka ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.

Työttömyyskorvausta saadakseen entisen sopimussuhteisen toimihenkilön on

ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimatoimistoon, jossa hänen asuinpaikkansa on;

täytettävä ne velvoitteet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;

toimitettava kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli; tämä toimittaa sen välittömästi komissiolle.

►M128 ►C6 Unioni ◄ ◄ voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainitut kansalliset velvoitteet eivät täyttyisikään sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen myöntää niistä vapautuksen.

Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamiseen tarvittavat säännökset sen jälkeen kun asiantuntijakomitea on antanut lausuntonsa.

Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,

30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle ►M148 1 133,79 euroa (alaraja) ◄ eivätkä yli ►M148 2 267,56 euroa (yläraja) ◄ sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä ►M131 päivitetään ◄ henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.

Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen henkilön on ilmoitettava kaikki hänelle tai hänen puolisolleen muista lähteistä maksettavat vastaavat lisät; nämä vähennetään tämän artiklan mukaisesti maksettavista lisistä.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

Komissio maksaa työkyvyttömyyskorvauksen ja perhelisät euroissa. Korjauskerrointa ei sovelleta.

Kukin sopimussuhteinen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon ►M148 1 030,72 euroa ◄ kiinteämääräinen vähennys mutta ei henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

Työttömäksi jääneelle entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68.

Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä komission kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.

10.

Yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotka on hyväksytty 28 a artiklan 10 kohdan nojalla, sovelletaan tähän artiklaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.

11.

Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Komissio voi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa 7 kohdassa säädettyjä maksuja henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää.

Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun sopimussuhteinen toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai vamman tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädetyt maksut ja etuudet keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään näiden palvelussuhteen ehtojen perusteella.

Jos ennen sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.

Sopimussuhteinen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.

Sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja jää eläkkeelle ennen ►M131 66 vuoden ikää ◄ ja jos hän ei ole saavuttanut täysimääräisiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin I tehtäväryhmässä 1 palkkaluokan 1 palkkatasoon kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan mainitun korvauksen perusteella.

Kun sopimussuhteisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai niiden hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että toimihenkilö on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyyskorvauksen on oltava vähintään 120 prosenttia I tehtäväryhmässä 1 palkkaluokan 1 palkkatasoon kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.

Jos työkyvyttömyys on sopimussuhteisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 109 artiklassa tarkoitetun erorahan.

Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

Oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona sopimussuhteisen toimihenkilön palvelusaika päättyy soveltuvin osin sovellettavan 47 ja 48 artiklan mukaisesti.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, sopimussuhteisen toimihenkilön on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 104—107 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Sellaisen työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saavan entisen sopimussuhteisen toimihenkilön kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt entisen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saava entinen sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun väliaikaisia eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin asianomaisen puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.

Sopimussuhteisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 4 luvun mukaisesti. Perhe-eläke ei voi olla alle 35 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta eikä pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, perhe-eläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin siitä vanhuuseläkkeestä, joka sopimussuhteiselle toimihenkilölle olisi maksettu hänen kuolinpäivänään, jos hänellä olisi ollut oikeus sitä hakea, palvelusvuosista tai iästä riippumatta.

Perhe-eläkettä saavalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.

Kun sellainen entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen ►M131 eläkeikää ◄ ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi ►M131 saavuttanut eläkeiän ◄ , hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena. Oikeus eläkkeeseen päättyy kuitenkin, jos kolmas osapuoli on elatusvelvollinen sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää ja jakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

Edellä tarkoitetulla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeutensa eivät kata näiden palvelussuhteen ehtojen 112 artiklan perusteella maksettuja suorituksia vastaavia jaksoja.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen henkilöstöön.

Vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin, jos hän on työskennellyt yli kolme vuotta sopimussuhteisena toimihenkilönä; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö nimitetään ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamieheksi tai väliaikaiseksi toimihenkilöksi, hänellä ei ole oikeutta 109 artiklan 1 kohdassa säädettyyn erorahaan.

Palvelusaika ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sopimussuhteisena toimihenkilönä otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.

Jos toimielin on käyttänyt 112 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, sopimussuhteisen toimihenkilön eläkeoikeuksista vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.

Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä ►M145 2,9 ◄ prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseksi sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 83 ja 83 a artiklan sekä niiden liitteessä VIII olevan 36 ja 38 artiklan säännöksiä.

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on toimielimen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että toimielin suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien sekä työttömyys-, työkyvyttömyys-, henki- ja sairausvakuutuksen perustamiseksi tai ylläpitämiseksi maassa, jossa hän on ollut viimeksi näiden järjestelmien kattamana. Näiden suoritusten aikana sopimussuhteinen henkilöstö ei voi saada etuja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sairasvakuutusjärjestelmästä. Lisäksi sopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluva ei ole suorituksia vastaavalta ajalta ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ henki- ja tapaturvavakuutusjärjestelmien turvaama eikä hänelle kerry ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ työttömyysvakuutus- tai eläkejärjestelmien mukaisia etuuksia.

Todellinen ajanjakso, jolta näitä maksuja suoritetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, ei voi ylittää kuutta kuukautta. Toimielin voi kuitenkin päättää tämän ajanjakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Maksut kirjataan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ talousarvioon. Maksut eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi eivät voi ylittää henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun kaksinkertaista määrää.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 40—44 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 45 artiklan säännöksiä, jotka koskevat etuuksien suorittamista, sovelletaan soveltuvin osin.

Määrät, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön on maksettava ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ tähän vakuutusjärjestelmään sinä päivänä, jona etuudet ovat maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavista määristä. Vähentäminen voidaan tehdä useamman kuukauden kuluessa.

►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sijaantuloa koskevia henkilöstösääntöjen 85 a artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.

Muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

►M128 ►C6 UNIONIN ◄ ◄ ULKOPUOLISISSA MAISSA TOIMESSA OLEVIIN SOPIMUSSUHTEISIIN TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISET POIKKEUSSÄÄNNÖKSET

Henkilöstösääntöjen liitettä X sovelletaan kolmannessa maassa työskenteleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin. Kyseisen liitteen 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin vain, jos työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi.

Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 47-50 a artiklaa, 48 a artiklaa lukuun ottamatta.

Sopimussuhteista toimihenkilöä koskevassa kurinpitomenettelyssä henkilöstösääntöjen liitteessä IX ja näiden palvelusuhteen ehtojen 49 artiklassa tarkoitettua kurinpitolautakuntaa täydennetään kahdella jäsenellä, jotka edustavat samaa tehtäväryhmää ja palkkaluokkaa kuin kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö. Nämä kaksi jäsentä nimitetään näiden palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen ja henkilöstökomitean sopiman ad hoc -menettelyn mukaisesti.

Ellei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, paikallisten toimihenkilöiden työehdot erityisesti

Toimielin vastaa sosiaaliturvamaksuista, jotka kuuluvat työnantajan maksettaviksi niiden sääntöjen perusteella, joita noudatetaan paikkakunnalla, jolla toimihenkilön on määrä hoitaa tehtävänsä, ellei toimipaikkasopimuksessa määrätä toisin. Toimielin perustaa itsenäisen tai täydentävän sosiaaliturvajärjestelmän niitä maita varten, joissa ei ole paikallista järjestelmää tai se on riittämätön.

Toimielimen ja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta paikallisen toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin.

Erityisneuvonantajan palkka vahvistetaan asianomaisen ja 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen välisellä suoralla sopimuksella. Erityisneuvonantajan työsopimus voi kestää enintään kaksi vuotta. Työsopimus voidaan uusia.

Kun toimielin harkitsee erityisneuvonantajan palkkaamista tai hänen työsopimuksensa uusimista, se tiedottaa asiasta toimivaltaiselle budjettivallan käyttäjälle ja ilmoittaa asianomaiselle maksettavaksi aiotun palkan määrän.

Ennen työsopimuksen lopullista allekirjoittamista kyseisestä palkasta neuvotellaan budjettivallan käyttäjän kanssa, jos joku tämän viranomaisen jäsen tai asianomainen toimielin toivoo neuvotteluja kuukauden kuluessa edellä mainitusta ilmoituksesta.

Sovelletaan virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia henkilöstösääntöjen 1 c ja 1 d artiklan, 11, 11 a, 12 ja 12 a artiklan, 16 artiklan ensimmäisen kohdan, 17, 17 a, 19, 22, 22 a ja 22 b artiklan, ►M128 23 artiklan, ◄ 25 artiklan toisen kohdan säännöksiä sekä muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

Euroopan parlamentti hyväksyy sisäisellä päätöksellä tämän osaston soveltamiseksi tarvittavat soveltamisohjeet.

Parlamentin jäsenten valtuutettuja avustajia ei palkata Euroopan parlamenttia koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyyn toimeen. Heidän palkkansa rahoitetaan asianmukaisesta budjettikohdasta, ja palkka maksetaan Euroopan parlamenttia koskevaan talousarvion pääluokkaan myönnetyistä määrärahoista.

Parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat sijoitetaan palkkaluokkiin niiden tietojen perusteella, jotka jäsen tai jäsenet, joita avustajat avustavat, antavat 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen soveltamisohjeiden mukaisesti. Voidakseen tulla sijoitetuksi 133 artiklassa esitettyihin palkkaluokkiin 14–19 parlamentin jäsenten valtuutetuilla avustajilla on oltava vähintään korkeakoulututkinto tai vastaava työkokemus.

Luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä ja palvelussuhteen ehtoja koskevia henkilöstösääntöjen 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti edellyttäen, että mainitut toimenpiteet ovat yhteensopivia parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien tehtävien ja vastuiden erityisluonteen kanssa.

Poiketen siitä, mitä 7 artiklassa säädetään, yksityiskohtaiset säännöt parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien autonomisesta edustuksesta vahvistetaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa ottaen huomioon, että henkilöstön sääntömääräisen edustuksen ja avustajien autonomisen edustuksen välille on luotava virallinen yhteys.

Henkilöstösääntöjen 11–26 a artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti. Ottaen tarkasti huomioon erityisesti parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien tehtävien erityisluonne ja keskinäinen luottamus, jonka on oltava tunnusomaista avustajien ja heidän avustamiensa yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen työskentelysuhteelle, tätä koskevissa 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttävissä soveltamisohjeissa on otettava huomioon parlamentin jäsenen ja valtuutetun avustajan välisen työskentelysuhteen erityisluonne.

Henkilöstösääntöjen 1 d artiklaa sovelletaan vastaavasti, ottaen huomioon Euroopan parlamentin jäsenen ja hänen yhden tai useamman valtuutetun avustajansa keskinäisen luottamussuhteen ja pitäen mielessä, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat valita valtuutetut avustajansa myös näiden kanssa yhteisiin poliittisiin näkemyksiin perustuen.

Euroopan parlamentin jäsen tai jäsenet valitsevat valtuutetut avustajansa. Rajoittamatta 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa mahdollisesti määrättävien lisäperusteiden soveltamista parlamentin jäsenen avustajaksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

joka on ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ jonkin jäsenvaltion kansalainen, jollei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet;

joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa;

joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat asianmukaiset vaatimukset;

jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen;

jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kielessä ja tehtäviensä hoitamisen edellyttämä tyydyttävä kielitaito toisessa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kielessä; ja

jolla on:

keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus;

ii)

keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus; tai

iii)

yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.

Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan on osoitettava Euroopan parlamentin työterveyspalvelulle, että hänellä on tehtävien edellyttämä terveydentila, jotta Euroopan parlamentti saa varmuuden siitä, että hän täyttää 128 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset.

Jos 1 kohdassa säädetyn lääkärintarkastuksen perusteella annetaan kielteinen lääketieteellinen lausunto, hakija voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun toimielin ilmoitti asiasta, että hänen tapauksensa annetaan käsiteltäväksi lääketieteelliselle komitealle, jossa on kolme lääkäriä, jotka 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen on valinnut toimielinten palveluksessa olevien asiantuntijalääkärien keskuudesta. Ensimmäisen kielteisen lausunnon antanutta asiantuntijalääkäriä kuullaan lääketieteellisessä komiteassa. Hakija voi antaa lääketieteelliselle komitealle valitsemansa lääkärin lausunnon. Jos lääketieteellisen komitean lausunnossa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa todetut johtopäätökset, hakijan on maksettava puolet lääkärinpalkkioista ja lisäkuluista.

Parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien työsopimus tehdään määräajaksi, ja siinä on ilmoitettava palkkaluokka, johon avustaja sijoitetaan. Sopimus voidaan uusia enintään kahdesti vaalikauden aikana. Jollei sopimuksessa toisin määrätä, sopimuksen voimassaolo päättyy sen vaalikauden päättyessä, jonka aikana se on tehty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 139 artiklan 1 kohdan c alakohdan säännösten soveltamista.

Edellä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa vahvistetaan luokitusta varten avoimet puitteet 128 artiklan 2 kohdan f kohta huomioon ottaen.

Jos parlamentin jäsenen valtuutettu avustaja tekee uuden työsopimuksen, on tehtävä uusi päätös hänen sijoittamisestaan palkkaluokkaan.

Parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat palkataan hoitamaan tehtäviä osa- tai kokoaikaisesti.

Parlamentin jäsen vahvistaa parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan viikkotyöajan, joka saa tavanomaisissa oloissa olla kuitenkin enintään 42 tuntia viikossa.

Parlamentin jäsenen valtuutettua avustajaa voidaan vaatia tekemään ylityötunteja ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri. Henkilöstösääntöjen 56 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan vastaavasti. Edellä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa voidaan vahvistaa tätä koskevia sääntöjä.

Parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien tekemät ylityötunnit eivät kuitenkaan anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklaa, 55 a artiklaa sekä 57–61 artiklaa, jotka koskevat lomia, työajan pituutta ja yleisiä vapaapäiviä, samoin kuin näiden palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan ja 18 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi jatkua työsopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen.

Jollei 133 ja 134 artiklassa toisin säädetä, palvelussuhteen ehtojen 19 artiklan, 20 artiklan 1–3 kohdan ja 21 artiklan sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 16 artiklan säännöksiä, jotka koskevat palkkausta ja kulujen korvaamista, sovelletaan vastaavasti. Virkamatkakulujen korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa.

Euroopan parlamentin jäsenen valtuutetulle avustajalle voidaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen soveltamisohjeiden mukaisesti ja hänen avustamansa parlamentin jäsenen tai jäsenten nimenomaisesta pyynnöstä suorittaa kertaluonteisesti joko asettautumiskorvaus tai uudelleenasettautumiskorvaus kyseisen parlamentin jäsenen avustajakorvauksesta edellyttäen, että asuinpaikan vaihtamisen välttämättömyys näytetään toteen. Korvauksen määrä ei voi olla suurempi kuin avustajan yhden kuukauden peruspalkka.

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään, ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M148 410,74 euroa ◄ .

Jollei 136 artiklassa toisin säädetä, sosiaaliturvaetuuksia koskevia 95–115 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Poiketen siitä, mitä 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, ja rajoittamatta mainitun artiklan muiden säännösten soveltamista, artiklan mukaisesti laskettujen määrien on oltava vähintään ►M148 997,48 euroa (alaraja) ◄ ja enintään ►M148 2 347,04 euroa (yläraja) ◄ .

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 77 ja 80 artiklassa ja näiden palvelussuhteen ehtojen 101 ja 105 artiklassa säädetään, eläkkeiden ja työkyvyttömyyskorvausten laskemisessa käytettävät vähimmäismäärät ovat samat kuin parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan peruspalkka palkkatasolla 1.

Edellä olevaa 112 artiklaa sovelletaan ainoastaan sopimuksiin, jotka on tehty enintään yhdeksi vuodeksi.

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä sovelletaan vastaavasti. Edellä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa voidaan säätää sisäisiä menettelyjä koskevista täydentävistä säännöistä.

Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan kuolemantapausta lukuun ottamatta hänen palvelussuhteensa päättyy:

työsopimuksessa mainittuna päivänä, siten kuin siitä on säädetty 130 artiklan 1 kohdassa;

▼M131

sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa Euroopan parlamentin jäsenen valtuutettu avustaja täyttää 66 vuotta, tai poikkeuksellisesti henkilöstösääntöjen 52 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti määrättynä päivänä;

▼M124

kun on kyse yhtä ainoaa Euroopan parlamentin jäsentä avustamaan 128 artiklan 2 kohdan mukaisesti palkatusta avustajasta, sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa parlamentin jäsenen toimikausi päättyy kuolemantapauksen, eroamisen tai muun syyn johdosta;

▼M131

ottaen huomioon, että luottamus on parlamentin jäsenen ja hänen valtuutetun avustajansa välisen työskentelysuhteen perusta, sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella parlamentin jäsenen valtuutetulla avustajalla tai Euroopan parlamentilla, joka toimii niiden yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen pyynnöstä, joita valtuutettu avustaja on palkattu avustamaan, on oikeus irtisanoa sopimus ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi se keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi;

▼M124

kun parlamentin jäsenen valtuutettu avustaja ei enää täytä 128 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta mainitussa artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan d alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus päättyy 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, parlamentin jäsenen valtuutetulla avustajalla on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmannes hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivän ja työsopimuksen päättymispäivän väliseltä ajalta mutta kuitenkin enintään kolmen kuukauden peruspalkka.

Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan palvelussuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa, jos avustaja on tahallaan tai huolimattomuuttaan vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 48 ja 50 artiklan soveltamista, joita sovelletaan vastaavasti. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen tekee perustellun päätöksen asiassa sen jälkeen, kun asianomaiselle on annettu tilaisuus puolustautua.

Kurinpitomenettelyä koskevista erityissäännöksistä säädetään 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa.

3 a.

Edellä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa määrätään sovittelumenettelystä, jota sovelletaan ennen kuin Euroopan parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan työsopimus irtisanotaan niiden yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen pyynnöstä, joita valtuutettu avustaja on palkattu avustamaan, tai asianomaisen valtuutetun avustajan pyynnöstä 1 kohdan d alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

Parlamentin jäsenen valtuutettuna avustajana toimittujen kausien ei katsota olevan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja ”palvelusvuosia”.

Liitteessä vahvistetaan näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisella sopimuksella palvelukseen otettuihin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ehtojen muiden säännösten soveltamista.

►M124 Jollei 142 artiklan säännöksistä muuta johdu ◄ , ►M131 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ◄ antaa yleiset määräykset näiden palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaansa ja saatuaan 10 artiklassa tarkoitetun henkilöstösääntökomitean lausunnon.

►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään taatakseen näiden palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaisen soveltamisen.

Henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettuihin toimihenkilöihin edellyttäen, että näillä palvelussuhteen ehdoilla on muutettu henkilöstösääntöjen säännösten soveltamisalaa koskemaan kyseisiä toimihenkilöitä.

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen toimivuutta.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 30 päivänä huhtikuuta 2004. ►M131 Kyseisessä liitteessä olevan 21 artiklan, 22 artiklan, 4 kohtaa lukuun ottamatta, 23 artiklan, 24 a artiklan ja 31 artiklan 6 ja 7 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013. Kyseisessä liitteessä olevan 30 artiklan ja 31 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin väliaikaiseen henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013. Kun on kyse toimihenkilöistä, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 33 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 101 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa olevien sanojen ”66 vuoden ikää” tulkitaan tarkoittavan sanoja ”65 vuoden ikää” sekä 47 artiklan a alakohdassa ja 139 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevien sanojen ”66 vuotta” ja 66 vuoden ikää sanoja ”65 vuotta” ja ”65 vuoden ikää”. ◄

Muutetaan 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja seuraavasti:

Korvataan 3 artiklan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat ”hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)” sanoilla ”ura-alueella B ja C”

korvataan 3 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sanat ”hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD)” sanoilla ”ura-alueen A”, ilmaisu ”AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”A*16 tai A*15” sekä ilmaisu ”AD 15 tai AD 14” ilmaisulla ”A*15 tai A*14”.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ehdottaa sopimussuhteisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta toimihenkilöille, jotka 1 päivänä toukokuuta 2004 ovat ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisena toimihenkilönä Euroopan unionissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla mainittujen ehtojen 3 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetussa virastossa tai yksikössä. Sopimustarjous perustuu niiden tehtävien arviointiin, joita sopimussuhteinen toimihenkilö suorittaisi. Sopimus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005. Palvelussuhteen ehtojen 84 artiklaa ei sovelleta kyseiseen sopimukseen.

Jos sopimuksen hyväksyvälle toimihenkilölle määrättävästä palkkaluokasta aiheutuu palkan alennus, toimielin voi maksaa lisämäärän ottaen huomioon työskentelyjäsenvaltion verotus-, sosiaaliturva- ja eläkelainsäädännön sekä sopimussuhteiseen toimihenkilöön sovellettavien asianomaisten säännösten väliset erot.

Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan 1 ja 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Toimihenkilö, joka ei hyväksy 1 kohdassa tarkoitettua tarjousta, voi olla edelleen sopimussuhteisessa suhteessa toimielimen kanssa.

Neuvoston pääsihteerin paikalliset tai sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla oli mainitun pääsihteeristön paikallisen henkilöstön asema ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voivat osallistua neuvoston sisäisiin kilpailuihin samoin edellytyksin kuin toimielimen virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt viiden vuoden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen.

Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa ja jotka on otettu palvelukseen määräajaksi, voimassaolevat sopimukset voidaan uusia 1 päivänä toukokuuta 2004. Jos kyseessä on toinen uusiminen, sopimus tehdään toistaiseksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa, voimassaolevia toistaiseksi tehtyjä sopimuksia ei muuteta.

Entiset väliaikaiset toimihenkilöt, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2004 työttöminä ja jotka kuuluvat näiden ennen 1 päivää toukokuuta 2004 sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan soveltamisalaan, kuuluvat edelleen mainittujen säännösten soveltamisalaan siksi kunnes heidän työttömyysaikansa päättyy.

Väliaikaiset toimihenkilöt, joiden sopimus on voimassa 1 päivänä toukokuuta 2004 voidaan pyynnöstä sisällyttää näiden ennen 1 päivää toukokuuta 2004 sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan soveltamisalaan. Pyyntö on esitettävä viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun heidän sopimuksensa väliaikaisena toimihenkilönä päättyy.

Viraston palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013 olevien muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimukset muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2014 ilman valintamenettelyä sopimuksiksi, joihin sovelletaan näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohtaa. Sopimuksen ehdot jäävät muilta osin entiselleen. Tätä artiklaa ei sovelleta sellaisten väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksiin, jotka on palkattu kyseisen viraston perustamisesta annetussa Euroopan unionin säädöksessä tarkoitetuiksi viraston päälliköiksi ja varapäälliköiksi eikä virastoon yksikön edun mukaisesti tilapäisesti siirrettyihin virkamiehiin.

( 1 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2014 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.

( 2 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2016 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.

( 3 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2018 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.

( 4 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2018 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.

( *1 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2019, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2019 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.

( 5 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2020, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2020 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.

( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

( 7 ) Edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 9 päivänä helmikuuta 1976 annettu neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1).

( 8 ) Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).

( 9 ) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

( 10 ) Euroopan yhteisöjen virkamiesten palvelukseen ottamista uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi ja Euroopan yhteisöjen virkamiesten tehtävien lopullista päättymistä koskevien erityisten ja tilapäisten toimenpiteiden vahvistamisesta 4 päivänä joulukuuta 1972 annettu neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 (EYVL L 272, 5.12.1972, s. 1).

( 11 ) Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattuihin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta 4 päivänä kesäkuuta 1973 annettu neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 (EYVL L 155, 11.6.1973, s. 1).

( 13 ) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 2, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).

( 17 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

( 18 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EYVL L 287, 29.10.2013, s. 15)

( 19 ) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).

( 20 ) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 4, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98.

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
M1	RÈGLEMENTNo 1/63/Euratom DU CONSEIL du 26 février 1963 (*)	P 35	524	6.3.1963
M2	RÈGLEMENTNo 2/63/Euratom DU CONSEIL du 26 février 1963 (*)	P 35	526	6.3.1963
►M3	RÈGLEMENTNo 17/63/CEE DU CONSEIL du 26 février 1963 (*)	P 35	528	6.3.1963
M4	REGULATION No 18/63/EEC OF THE COUNCIL of 26 February 1963 (*)	P 35	529	6.3.1963
►M5	REGULATION No 5/64/Euratom OF THE COUNCIL of 10 November 1964 (*)	P 190	2971	21.11.1964
M6	REGULATION No 182/64/EEC OF THE COUNCIL of 10 November 1964 (*)	P 190	2971	21.11.1964
M7	RÈGLEMENTNo 2/65/Euratom DU CONSEIL du 11 janvier 1965 (*)	P 18	242	4.2.1965
M8	RÈGLEMENTNo 8/65/CEE DU CONSEIL du 11 janvier 1965 (*)	P 18	242	4.2.1965
►M9	REGULATION No 4/65/Euratom OF THE COUNCIL of 16 March 1965 (*)	P 47	701	24.3.1965
M10	REGULATION No 30/65/EEC OF THE COUNCIL of 16 March 1965 (*)	P 47	701	24.3.1965
M11	RÈGLEMENTNo 1/66/Euratom DU CONSEIL du 28 décembre 1965 (*)	P 31	461	19.2.1966
M12	RÈGLEMENTNo 14/66/CEE DU CONSEIL du 28 décembre 1965 (*)	P 31	461	19.2.1966
M13	RÈGLEMENTNo 10/66/Euratom DU CONSEIL du 24 novembre 1966 (*)	P 225	3814	6.12.1966
M14	RÈGLEMENTNo 198/66/CEE DU CONSEIL du 24 novembre 1966 (*)	P 225	3814	6.12.1966
►M15	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968,	L 56	1	4.3.1968
►M16	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2278/69, annettu 13 päivänä marraskuuta 1969,	L 289	1	17.11.1969
M17	RÈGLEMENT (CECA, CEE, Euratom) No 95/70 DU CONSEIL du 19 janvier 1970 (*)	L 15	1	21.1.1970
M18	REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 96/70 OF THE COUNCIL of 19 January 1970 (*)	L 15	4	21.1.1970
M19	REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 16/71 OF THE COUNCIL of 30 December 1970 (*)	L 5	1	7.1.1971
M20	REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2653/71 OF THE COUNCIL of 11 December 1971 (*)	L 276	1	16.12.1971
M21	REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2654/71 OF THE COUNCIL of 11 December 1971 (*)	L 276	6	16.12.1971
►M22	REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 1369/72 OF THE COUNCIL of 27 June 1972 (*)	L 149	1	1.7.1972
►M23	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 1473/72, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1972,	L 160	1	16.7.1972
M24	REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2647/72 OF THE COUNCIL of 12 December 1972 (*)	L 283	1	20.12.1972
►M25	REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 558/73 OF THE COUNCIL of 26 February 1973 (*)	L 55	1	28.2.1973
M26	REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2188/73 OF THE COUNCIL of 9 August 1973 (*)	L 223	1	11.8.1973
M27	REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2/74 OF THE COUNCIL of 28 December 1973 (*)	L 2	1	3.1.1974
M28	REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3191/74 OF THE COUNCIL of 17 December 1974 (*)	L 341	1	20.12.1974
►M29	REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 711/75 OF THE COUNCIL of 18 March 1975 (*)	L 71	1	20.3.1975
►M30	REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 1009/75 OF THE COUNCIL of 14 April 1975 (*)	L 98	1	19.4.1975
►M31	REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 1601/75 OF THE COUNCIL of 24 June 1975 (*)	L 164	1	27.6.1975
M32	REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 2577/75 OF THE COUNCIL of 7 October 1975 (*)	L 263	1	11.10.1975
►M33	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2615/76 of 21 October 1976 (*)	L 299	1	29.10.1976
M34	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3177/76 of 21 December 1976 (*)	L 359	1	30.12.1976
M35	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3178/76 of 21 December 1976 (*)	L 359	9	30.12.1976
M36	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 1376/77, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1977,	L 157	1	28.6.1977
M37	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2687/77 of 5 December 1977 (*)	L 314	1	8.12.1977
M38	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2859/77 of 19 December 1977 (*)	L 330	1	23.12.1977
►M39	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 912/78, annettu 2 päivänä toukokuuta 1978,	L 119	1	3.5.1978
M40	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) n:o 914/78, annettu 2 päivänä toukokuuta 1978,	L 119	8	3.5.1978
M41	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 2711/78 of 20 November 1978 (*)	L 328	1	23.11.1978
M42	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 3084/78 of 21 December 1978 (*)	L 369	1	29.12.1978
►M43	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 3085/78 of 21 December 1978 (*)	L 369	6	29.12.1978
M44	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2955/79, annettu 18 päivänä joulukuuta 1979,	L 336	1	29.12.1979
M45	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 160/80 of 21 January 1980 (*)	L 20	1	26.1.1980
M46	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 161/80 of 21 January 1980 (*)	L 20	5	26.1.1980
M47	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 187/81 of 20 January 1981 (*)	L 21	18	24.1.1981
M48	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 397/81 of 10 February 1981 (*)	L 46	1	19.2.1981
M49	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 2780/81 of 22 September 1981 (*)	L 271	1	26.9.1981
M50	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3821/81, annettu 15 päivänä joulukuuta 1981,	L 386	1	31.12.1981
M51	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 371/82 of 15 February 1982 (*)	L 47	8	19.2.1982
M52	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 372/82 of 15 February 1982 (*)	L 47	13	19.2.1982
M53	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3139/82 of 22 November 1982 (*)	L 331	1	26.11.1982
M54	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 440/83 of 21 February 1983 (*)	L 53	1	26.2.1983
M55	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 1819/83 of 28 June 1983 (*)	L 180	1	5.7.1983
►M56	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2074/83, annettu 21 päivänä heinäkuuta 1983,	L 203	1	27.7.1983
M57	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3647/83 of 19 December 1983 (*)	L 361	1	24.12.1983
M58	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 419/85 of 18 February 1985 (*)	L 51	1	21.2.1985
M59	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 420/85 of 18 February 1985 (*)	L 51	6	21.2.1985
►M60	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1578/85, annettu 10 päivänä kesäkuuta 1985,	L 154	1	13.6.1985
M61	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 1915/85 of 8 July 1985 (*)	L 180	3	12.7.1985
►M62	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2799/85, annettu 27 päivänä syyskuuta 1985,	L 265	1	8.10.1985
M63	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3580/85 of 17 December 1985 (*)	L 343	1	20.12.1985
M64	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3855/86 of 16 December 1986 (*)	L 359	1	19.12.1986
M65	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3856/86 of 16 December 1986 (*)	L 359	5	19.12.1986
M66	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 793/87 of 16 March 1987 (*)	L 79	1	21.3.1987
►M67	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3019/87, annettu 5 päivänä lokakuuta 1987,	L 286	3	9.10.1987
M68	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3212/87, annettu 20 päivänä lokakuuta 1987,	L 307	1	29.10.1987
M69	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 3784/87 of 14 December 1987 (*)	L 356	1	18.12.1987
M70	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2338/88 of 25 July 1988 (*)	L 204	1	29.7.1988
M71	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2339/88, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1988,	L 204	5	29.7.1988
M72	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3982/88 of 19 December 1988 (*)	L 354	1	22.12.1988
M73	COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2187/89 of 18 July 1989 (*)	L 209	1	21.7.1989
M74	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 3728/89, annettu 11 päivänä joulukuuta 1989,	L 364	1	14.12.1989
M75	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2258/90, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1990,	L 204	1	2.8.1990
M76	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3736/90, annettu 19 päivänä joulukuuta 1990,	L 360	1	22.12.1990
M77	NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2232/91, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1991,	L 204	1	27.7.1991
►M78	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3830/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,	L 361	1	31.12.1991
M79	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3831/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,	L 361	7	31.12.1991
M80	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3832/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,	L 361	9	31.12.1991
M81	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3833/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,	L 361	10	31.12.1991
M82	COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3834/91 of 19 December 1991 (*)	L 361	13	31.12.1991
►M83	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 571/92, annettu 2 päivänä maaliskuuta 1992,	L 62	1	7.3.1992
M84	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 3761/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992,	L 383	1	29.12.1992
►M85	NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 3947/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992,	L 404	1	31.12.1992
M86	COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EC) No 3608/93 of 20 December 1993 (*)	L 328	1	29.12.1993
M87	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, EY, Euratom) N:o 3161/94, annettu 19 päivänä joulukuuta 1994,	L 335	1	23.12.1994
M88	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom, EHTY) N:o 2963/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995,	L 310	1	22.12.1995
M89	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, EY) N:o 1354/96, annettu 8 päivänä heinäkuuta 1996,	L 175	1	13.7.1996
M90	NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, EY) N:o 2485/96, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996,	L 338	1	28.12.1996
►M91	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, EY, Euratom) N:o 2192/97, annettu 30 päivänä lokakuuta 1997,	L 301	5	5.11.1997
M92	NEUVOSTON ASETUS (EHTY, EY, Euratom) N:o 2591/97, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997,	L 351	1	23.12.1997
►M93	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 781/98, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998,	L 113	4	15.4.1998
►M94	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98, annettu 12 päivänä marraskuuta 1998,	L 307	1	17.11.1998
►M95	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2594/98, annettu 27 päivänä marraskuuta 1998,	L 325	1	3.12.1998
M96	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2762/98, annettu 17 päivänä joulukuuta 1998,	L 346	1	22.12.1998
►M97	Komission tiedonanto muille toimielimille henkilöstösäännöissä ilmaistujen määrien muuntamisesta euroiksi (1999/C 60/09)	C 60	11	2.3.1999
M98	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 620/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999,	L 78	1	24.3.1999
M99	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 1238/1999, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999,	L 150	1	17.6.1999
M100	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2700/1999, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999,	L 327	1	21.12.1999
M101	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 212/2000, annettu 24 päivänä tammikuuta 2000,	L 24	1	29.1.2000
M102	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 628/2000, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000,	L 76	1	25.3.2000
M103	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2804/2000, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000,	L 326	3	22.12.2000
M104	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2805/2000, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000,	L 326	7	22.12.2000
M105	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 1986/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001,	L 271	1	12.10.2001
M106	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2581/2001, annettu 17 päivänä joulukuuta 2001,	L 345	1	29.12.2001
M107	NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 490/2002, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002,	L 77	1	20.3.2002
M108	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2265/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002,	L 347	1	20.12.2002
M109	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2148/2003, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003,	L 323	1	10.12.2003
M110	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2181/2003, annettu 8 päivänä joulukuuta 2003,	L 327	1	16.12.2003
M111	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2182/2003, annettu 8 päivänä joulukuuta 2003,	L 327	3	16.12.2003
►M112	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 723/2004, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004,	L 124	1	27.4.2004
M113	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 23/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,	L 6	1	8.1.2005
M114	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 31/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,	L 8	1	12.1.2005
M115	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1972/2005, annettu 29 päivänä marraskuuta 2005,	L 317	1	3.12.2005
M116	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2104/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005,	L 337	7	22.12.2005
M117	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1066/2006, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2006,	L 194	1	14.7.2006
M118	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1895/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006,	L 397	6	30.12.2006
M119	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 337/2007, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2007,	L 90	1	30.3.2007
M120	NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1558/2007, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007,	L 340	1	22.12.2007
M121	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 420/2008, annettu 14 päivänä toukokuuta 2008,	L 127	1	15.5.2008
M122	NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1323/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,	L 345	10	23.12.2008
M123	NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1324/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,	L 345	17	23.12.2008
►M124	NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 160/2009, annettu 23 päivänä helmikuuta 2009,	L 55	1	27.2.2009
M125	NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1295/2009 annettu 22 päivänä joulukuuta 2009,	L 348	9	29.12.2009
M126	NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1296/2009, annettu 23 päivänä joulukuuta 2009,	L 348	10	29.12.2009
M127	Muutettu: NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1190/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010,	L 333	1	17.12.2010
►M128	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1080/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010,	L 311	1	26.11.2010
M129	NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1239/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,	L 338	1	22.12.2010
M130	NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1240/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,	L 338	7	22.12.2010
►M131	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013,	L 287	15	29.10.2013
M132	NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1331/2013, annettu 10 päivänä joulukuuta 2013,	L 335	1	14.12.2013
M133	NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1415/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,	L 353	23	28.12.2013
M134	NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1416/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,	L 353	24	28.12.2013
M135	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 422/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,	L 129	5	30.4.2014
M136	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 423/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,	L 129	12	30.4.2014
M137	Päivitys Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2014 ( 1 ) 2014/C 444/05	C 444	11	12.12.2014
M138	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2015 2015/C 415/04	C 415	3	15.12.2015
►M139	KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1611, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2016,	L 242	1	9.9.2016
►M140	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2016 2016/C 466/07	C 466	5	14.12.2016
M141	Päivitys Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2016 ( 2 ) 2016/C 466/10	C 466	19	14.12.2016
M142	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2017 2017/C 429/06	C 429	9	14.12.2017
M143	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2018 2018/C 451/04	C 451	4	14.12.2018
M144	Päivitys – Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2018 ( 3 ) 2018/C 451/07	C 451	19	14.12.2018
►M145	Päivitys henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevan 12 artiklan mukaisesti koronkoron laskennassa 1 päivästä tammikuuta 2019 sovellettavasta efektiivisestä korosta ( 4 ) 2019/C 1/08	C 1	6	3.1.2019
M146	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2019 (2019/C 420/05)	C 420	9	13.12.2019
M147	Päivitys – Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2019 ( *1 ) (2019/C 420/08)	C 420	22	13.12.2019
►M148	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2020 (2020/C 428/10)	C 428	12	11.12.2020
►M149	Päivitys Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2020 ( 5 ) (2020/C 428/13)	C 428	26	11.12.2020

C1	Oikaisu, EUVL L 011, 17.1.1998, s. 45 (2591/1997)
►C2	Oikaisu, EUVL L 051, 24.2.2005, s. 28 (723/2004)
►C3	Oikaisu, EUVL L 248, 22.9.2007, s. 27 (1473/1972)
►C4	Oikaisu, EUVL L 248, 22.9.2007, s. 26 (723/2004)
►C5	Oikaisu, EUVL L 130, 17.5.2012, s. 24 (723/2004)
►C6	Oikaisu, EUVL L 144, 5.6.2012, s. 48 (1080/2010)
C7	Oikaisu, EUVL L 140, 14.5.2014, s. 178 (422/2014)
►C8	Oikaisu, EUVL L 289, 25.10.2016, s. 21 (723/2004)

SISÄLLYS
I osasto:	Yleiset säännökset 1—10 c artikla
II osasto:	Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet 11—26 a artikla
III osasto:	Virkaura
1 LUKU:	Palvelukseen ottaminen 27—34 artikla
2 luku:	Hallinnollinen asema 35 artikla
1 jakso:	Toimiminen työtehtävissä 36 artikla
2 jakso:	Tilapäinen siirto muihin tehtäviin 37—39 artikla
3 jakso:	Virkavapaus henkilökohtaisista syistä 40 artikla
4 jakso:	Tehtävistä vapauttaminen 41 artikla
5 jakso:	VIrkavapaus asepalveluksen suorittamista varten 42 artikla
6 jakso:	Vanhempainloma tai perheloma 42 a—42 b artikla
7 jakso:	Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa 42c artikla
3 luku:	Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen 43—46 artikla
4 luku:	Tehtävien lopullinen päättyminen 47 artikla
1 jakso:	Irtisanoutuminen 48 artikla
2 jakso:	Irtisanominen viran puolesta 49 artikla
3 jakso:	Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi 50 artikla
4 jakso:	Epäpätevyyttä koskevat menettelyt 51 artikla
5 jakso:	Eläkkeelle siirtäminen 52—53 artikla
6 jakso:	Kunniaylennys 54 artikla
IV osasto:	Virkamiehen työehdot
1 luku:	Työaika 55—56 c artikla
2 luku:	Lomat 57—60 artikla
3 luku:	Yleiset vapaapäivät 61 artikla
V osasto:	Virkamiehen palkkaus ja sosiaaliset edut
1 luku:	Palkka ja kulukorvaukset
1 jakso:	Palkka 62—70 artikla
2 jakso:	Kulujen korvaaminen 71 artikla
2 luku:	Sosiaaliturva 72—76 a artikla
3 luku:	Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus 77—84 artikla
4 luku:	Aiheettomien maksujen takaisinperintä 85 artikla
5 luku:	Unionin sijaantulo 85 a artikla
VI osasto:	Kurinpitomenettely 86 artikla
VII osasto:	Muutoksenhakukeinot 90—91 a artikla
VIII a osasto:	ulkosuhdehallintoon sovellettavat erityissäännökset 95—99 artikla
VIII b osasto:	Kolmansissa maissa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavia erityisiä poikkeusmääräyksiä 101 a artikla
IX osasto:	Siirtymä- ja loppusäännökset
1 luku:	Siirtymäsäännökset 107a artikla
2 luku:	Loppusäännökset 110—113 artikla
LIITE I	A. Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit
	B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut
LIITE II	Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt
LIITE III	Kilpailumenettely
LIITE IV	Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
LIITE IV a	Osa-aikatyö
LIITE V	Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
LIITE VI	Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt
LIITE VII	Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt
LIITE VIII	Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt
LIITE IX	Kurinpitomenettely
LIITE X	Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset
LIITE XI	Henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamista koskevat säännöt
LIITE XII	Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt
LIITE XIII	Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla)
LIITE XIII.1	Virkatyypit siirtymäkauden aikana

1.7.2020	PALKKATASO
PALKKALUOKKA	1	2	3	4	5
6	4 878,26	5 083,26	5 296,86	5 444,21	5 519,44
5	4 311,57	4 492,75	4 682,20	4 811,78	4 878,26
4	3 810,72	3 970,83	4 137,70	4 252,82	4 311,57
3	3 368,02	3 509,55	3 657,05	3 758,77	3 810,72
2	2 976,76	3 101,86	3 232,22	3 322,13	3 368,02
1	2 630,97	2 741,53	2 856,74	2 936,19	2 976,76

Palkkaluokka	Assistentit	Hallintovirkamiehet
13	—	15 %
12	—	15 %
11	—	25 %
10	20 %	25 %
9	8 %	25 %
8	25 %	33 %
7	25 %	36 %
6	25 %	36 %
5	25 %	36 %
4	33 %	—
3	33 %	—
2	33 %	—
1	33 %	—

Palkkaluokka	Sihteerit/virkailijat
SC 6	—
SC 5	12 %
SC 4	15 %
SC 3	17 %
SC 2	20 %
SC 1	25 %.

SISÄLLYS
1 jakso:	Henkilöstökomitea 1 artikla
2 jakso:	Pariteettikomitea 2—3 a artikla
3 jakso:	Työkyvyttömyyslautakunta 7—9 artikla
4 jakso:	Arviointikomitea 10—11 artikla
5 jakso:	Epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea 12 artikla

SISÄLLYS
1 jakso:	Vuosiloma 1—5 artikla
2 jakso:	Erityislomat 6 artikla
3 jakso:	Matkapäivät 7 artikla

SISÄLLYS
1 jakso:	Perhelisät 1—3 artikla
2 jakso:	Ulkomaankorvaus 4 artikla
3 jakso:	Kulujen korvaaminen
A.	Asettautumiskorvaus 5 artikla
B.	Uudelleenasettautumiskorvaus 6 artikla
C.	Matkakulut 7—8 artikla
D.	Muuttokulut 9 artikla
E.	Päiväraha 10 artikla
F.	Virkamatkakulut 11—13 a artikla
G.	Kiinteämääräinen kulukorvaus 14—15 artikla
4 jakso:	Maksaminen 16—17 artikla

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	0–200 km
0,2125 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	201–1 000 km
0,3543 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	1 001 –2 000 km
0,2125 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	2 001 –3 000 km
0,0708 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	3 001 –4 000 km
0,0342 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	4 001 –10 000 km
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää	10 000 km.

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	0–200 km
0,4285 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	201–1 000 km
0,7141 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	1 001 –2 000 km
0,4285 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	2 001 –3 000 km
0,1427 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	3 001 –4 000 km
0,0689 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on	4 001 –10 000 km
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää	10 000 km.

SISÄLLYS
1 luku:	Yleiset säännökset 1 artikla
2 luku:	Vanhuuseläke ja eroraha
1 jakso:	Vanhuuseläke 2—11 artikla
2 jakso:	Eroraha 12 artikla
3 luku:	Työkyvyttömyyskorvaus 13—15 artikla
4 luku:	Perhe-eläke 17—29 artikla
5 luku:	Väliaikaiset eläkkeet 30—33 artikla
6 luku:	Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella 34—35 artikla
7 luku:
1 jakso:	Eläkejärjestelmän rahoitus 36—38 artikla
2 jakso:	Eläkkeen laskeminen 40—44 artikla
3 jakso:	Eläke-etuuksien maksaminen 45—46 artikla
8 luku:	Siirtymäsäännökset 48—51 artikla

Unionin bruttokansantuote	Vaikutukset erityisindikaattoriin	Toisen osan maksupäivä
[– 0,1 %; – 1 %]	33 %; 67 %	1 päivänä huhtikuuta vuonna n + 1
[– 1 %; – 3 %]	0 %; 100 %	1 päivänä huhtikuuta vuonna n + 1
alle – 3 prosentin	0 %	—

Palkkataso
Palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7	8
A	13,1 %	11,0 %	6,8 %	5,7 %	5,5 %	5,2 %	5,2 %	4,9 %
B	11,9 %	10,5 %	6,4 %	4,9 %	4,8 %	4,7 %	4,5 %	4,3 %
C	8,5 %	6,3 %	4,6 %	4,0 %	3,9 %	3,7 %	3,6 %	3,5 %
D	6,1 %	4,6 %	4,3 %	4,1 %	4,0 %	3,9 %	3,7 %	3,6 %

Luokka	1.5.2004
	30.4.2005	30.4.2006	30.4.2007	30.4.2008	30.4.2009	30.4.2010	30.4.2011
A*/AD 13	—	—	5 %	10 %	15 %	20 %	20 %
A*/AD 12	5 %	5 %	5 %	10 %	15 %	20 %	25 %
B*/AST 10	5 %	5 %	5 %	10 %	15 %	20 %	20 %

Ikä 1.5.2014	Eläkeikä	Ikä 1.5.2014	Eläkeikä
60 vuotta tai enemmän	60 vuotta	47 vuotta	62 vuotta 6 kuukautta
59 vuotta	60 vuotta 2 kuukautta	46 vuotta	62 vuotta 8 kuukautta
58 vuotta	60 vuotta 4 kuukautta	45 vuotta	62 vuotta 10 kuukautta
57 vuotta	60 vuotta 6 kuukautta	44 vuotta	63 vuotta 2 kuukautta
56 vuotta	60 vuotta 8 kuukautta	43 vuotta	63 vuotta 4 kuukautta
55 vuotta	61 vuotta	42 vuotta	63 vuotta 6 kuukautta
54 vuotta	61 vuotta 2 kuukautta	41 vuotta	63 vuotta 8 kuukautta
53 vuotta	61 vuotta 4 kuukautta	40 vuotta	63 vuotta 10 kuukautta
52 vuotta	61 vuotta 6 kuukautta	39 vuotta	64 vuotta 3 kuukautta
51 vuotta	61 vuotta 8 kuukautta	38 vuotta	64 vuotta 4 kuukautta
50 vuotta	61 vuotta 11 kuukautta	37 vuotta	64 vuotta 5 kuukautta
49 vuotta	62 vuotta 2 kuukautta	36 vuotta	64 vuotta 6 kuukautta
48 vuotta	62 vuotta 4 kuukautta	35 vuotta	64 vuotta 8 kuukautta

Ura-alue A		Ura-alue C
A*5	Hallintovirkamies/	C*1	Sihteeri/toimistovirkailija
	Tutkimusvirkamies/	C*2	Sihteeri/toimistovirkailija
	Kielivirkamies	C*3	Sihteeri/toimistovirkailija
A*6	Hallintovirkamies/	C*4	Sihteeri/toimistovirkailija
	Tutkimusvirkamies/	C*5	Sihteeri/toimistovirkailija
	Kielivirkamies	C*6	Sihteeri/toimistovirkailija
A*7	Hallintovirkamies/	C*7	Sihteeri/toimistovirkailija
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*8	Hallintovirkamies/
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*9	Yksikönpäällikkö/
	Hallintovirkamies/
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*10	Yksikönpäällikkö/
	Hallintovirkamies/
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*11	Yksikönpäällikkö/
	Hallintovirkamies/
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*12	Yksikönpäällikkö/
	Hallintovirkamies/
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*13	Yksikönpäällikkö/
	Hallintovirkamies/
	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
A*14	Tutkimusvirkamies/
	Kielivirkamies
	Hallintovirkamies/Yksikönpäällikkö
	Johtaja
A*15	Johtaja/Pääjohtaja
A*16	Pääjohtaja

Ura-alue B		Ura-alue D
B*3	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja	D*1	Toimihenkilö
B*4	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja	D*2	Toimihenkilö
B*5	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja	D*3	Toimihenkilö
B*6	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja	D*4	Toimihenkilö
B*7	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja	D*5	Toimihenkilö.
B*8	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja
B*9	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja
B*10	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja
B*11	Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja

SISÄLLYS
1 OSASTO:	Yleiset säännökset 1—7 a artikla
II OSASTO:	Väliaikaiset toimihenkilöt
1 luku:	Yleiset säännökset 8—10 artikla
2 luku:	Oikeudet ja velvollisuudet 11 artikla
3 luku:	Työsuhteen ehdot 12—15 artikla
4 luku:	Työehdot 16—18 artikla
5 luku:	Palkka ja kulukorvaukset 19—27 artikla
6 luku:	Sosiaaliturva
A jakso:	Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaalietuudet 28—30 artikla
B jakso:	Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus 31—38 a artikla
C jakso:	Vanhuuseläke ja eroraha 39—40 artikla
D jakso:	Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoittaminen 41—42 artikla
E jakso:	Tilapäisten muuhunhenkilöstöön kuuluvien oikeuksien toteuttaminen 43 artikla
F jakso:	Etuuksienmaksaminen 44 artikla
G jakso:	Unionin sijaantulo 44 a artikla
7 luku:	Aiheettomien maksujen takaisinperintä 45 artikla
8 luku:	Muutoksenhakukeinot 46 artikla
9 luku:	Palvelussuhteen päättyminen 47—50 a artikla
10 luku:	2 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 50 b—50 c artikla
11 luku:	2 Artiklan f alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 51—56 artikla
IV OSASTO:	Sopimussuhteiset toimihenkilöt
1 luku:	Yleiset säännökset 79—80 artikla
2 luku:	Oikeudet ja velvollisuudet 81 artikla
3 luku:	Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset 82—84 artikla
4 luku:	3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 85—87 artikla
5 luku:	3 b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 88—90 artikla
6 luku:	Työehdot 91 artikla
7 luku:	Palkkaus ja kulujen korvaaminen 92—94 artikla
8 luku:	Sosiaaliturvaetuudet
A jakso:	Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet 95—98 artikla
B jakso:	Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus 99—108 artikla
C jakso:	Vanhuuseläke ja eroraha 109—110 artikla
D jakso:	Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus 111—112 artikla
E jakso:	Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen 113 artikla
F jakso:	Etuuksien maksaminen 114 artikla
G jakso:	Unionin sijaantulo 115 artikla
9 luku:	Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen 116 artikla
10 luku:	Muutoksenhaku 117 artikla
11 luku:	Unionin ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovellettavat erityiset poikkeussäännökset 118 artikla
12 luku:	Palvelussuhteen päättyminen 119 artikla
OSASTO V:	Paikalliset toimihenkilöt 120—122 artikla
OSASTO VI:	Erityisneuvonantajat 123—124 artikla
▼M124
OSASTO VII:	Parlamentin jäsenten avustajat
1 luku:	Yleiset säännökset 125—126 artikla
2 luku:	Oikeudet ja velvollisuudet 127 artikla
3 luku:	Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset 128—130 artikla
4 luku:	Työehdot 131 artikla
5 luku:	Palkkaus ja kulujen korvaaminen 132—134 artikla
6 luku:	Sosiaaliturvaetuudet 135—136 artikla
7 luku:	Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen 137 artikla
8 luku:	Muutoksenhaku 138 artikla
9 luku:	Palvelussuhteen päättyminen 139 artikla
▼B
►M124 VIII ◄ OSASTO:	Siirtymäsäännökset ►M124 140 ◄ artikla
►M124 IX ◄ OSASTO:	Loppusäännökset 141—142 a artikla artikla
Liite	Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset

Palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7
Kokoaikatyöntekijän peruspalkka	1 900,13	2 213,65	2 400,04	2 602,16	2 821,28	3 058,88	3 316,47
Palkkaluokka	8	9	10	11	12	13	14
Kokoaikatyöntekijän peruspalkka	3 595,78	3 898,57	4 226,86	4 582,80	4 968,73	5 387,14	5 840,80
Palkkaluokka	15	16	17	18	19
Kokoaikatyöntekijän peruspalkka	6 332,66	6 865,95	7 444,14	8 070,99	8 750,68