TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021,

asiassa E-15/20,

rikosasia P:tä vastaan

(Sosiaaliturva – Asetus (EY) N:o 883/2004 – 7, 63 ja 64 artikla – Työttömyysetuudet – Vaatimus oleskella toimivaltaisessa ETA-valtiossa – Työttömän matkustaminen toiseen ETA-valtioon)

(2021/C 417/06)

Borgartingin muutoksenhakutuomioistuin (Borgarting lagmannsrett) on esittänyt asiassa E-15/20, rikosasia P:tä vastaan, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden välisen sopimuksen 34 artiklan nojalla tuomioistuimelle PYYNNÖN, joka koskee Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3, 7, 28, 29 ja 36 artiklan, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 sekä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY tulkintaa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Páll Hreinsson, presidentti (esittelevä tuomari), ja tuomarit Per Christiansen ja Bernd Hammermann, on antanut 30 päivänä kesäkuuta 2021 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1.

Vaatimus, jonka mukaan työttömän on oleskeltava toimivaltaisessa valtiossa, jotta hän voi saada työttömyyden takia maksettavaa rahaetuutta silloin, kun 64, 65 tai 65 a artiklan edellytykset eivät täyty, on sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukainen.

2.

Muissa kuin asetuksen (EY) N:o 883/2004 64, 65 ja 65 a artiklassa erikseen mainituissa tilanteissa edellytystä, jonka mukaan henkilön on työttömyysetuuksia saadakseen oleskeltava toimivaltaisessa ETA-valtiossa, ei ole tarpeen arvioida ETA-sopimuksen 28, 29 ja 36 artiklan nojalla eikä edellytys ole ristiriidassa Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY kanssa.

3.

ETA-valtioilla on edelleen valta päättää, voidaanko rikosoikeudellisia seuraamuksia määrätä sen vuoksi, että työttömyysetuuksia on hankittu antamalla tahallisesti vääriä tietoja. ETA-valtioiden on kuitenkin käytettävä tätä valtaa ETA-oikeuden ja sen yleisten periaatteiden mukaisesti, suhteellisuusperiaate mukaan luettuna.