(1)

Valvontaviranomainen sai 5 päivänä marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (1) ja ilmoitusta edeltäneiden keskusteluiden tuloksena Norjan hallitukselta pyynnön mukauttaa päätöstä direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisesta öljytoimintaan Norjan mannerjalustalla. Valvontaviranomainen pyysi 25 päivänä tammikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä Norjan hallitusta toimittamaan lisätietoja. (2) Norjan hallitus toimitti vastauksensa valvontaviranomaiselle 15 päivänä helmikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. (3) Ilmoituksesta ja Norjan hallituksen vastauksesta keskusteltiin 4 päivänä maaliskuuta 2013 järjestetyssä puhelinkonferenssissa. (4) Julkisia hankintoja käsittelevää EFTAn komiteaa kuultiin 22 päivänä maaliskuuta 2013 päivätyllä valvontaviranomaisen kirjeellä, ja sitä pyydettiin toimittamaan kantansa kirjallisella menettelyllä. (5) Julkisia hankintoja käsittelevä EFTAn komitea antoi jäsentensä äänten enemmistöllä myönteisen lausunnon valvontaviranomaisen 16 päivänä huhtikuuta 2013 tekemästä päätösluonnoksesta. (6)

(2)

Norjan hallituksen pyyntö koskee raakaöljyn ja maakaasun etsintää ja tuotantoa Norjan mannerjalustalla. Tähän sisältyvät myös kehittämistoimet (eli riittävän infrastruktuurin käyttöönotto tulevaa tuotantoa varten, kuten tuotantolautat, putket ja vastaanottoasemat). Norjan hallitus on määritellyt pyynnössään kolme toiminta-alaa:

(3)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan tarkoituksena on sallia poikkeus julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin tilanteessa, jossa markkinoille osallistujat toimivat kilpailusääntöjen mukaisesti. Direktiivin 30 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 3–7 artiklassa tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos toiminto siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.”.

(4)

Direktiivin 30 artiklan 1 kohdassa asetetaan kaksi vaatimusta, jotka on kummatkin täytettävä ennen kuin valvontaviranomainen voi tehdä myönteisen päätöksen pyynnöstä saada 30 artiklan 4 kohtaan perustuva poikkeus, ottaen huomioon direktiivin 30 artiklan 6 kohdan.

(5)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa asetettu ensimmäinen vaatimus on se, että toiminto on suoritettava markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Direktiivin 30 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä XI mainitun yhteisön lainsäädännön säännökset ja soveltaa niitä”. Direktiivin liitteessä XI luetellaan useita direktiivejä.

(6)

Liitteessä XI lueteltuihin direktiiveihin sisältyy hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY (7), joka otettiin osaksi ETA:n lainsäädäntöä vuonna 1995 ja johon viitataan ETA-sopimuksen liitteessä IV olevassa 12 kohdassa.

(7)

Liitteessä XI olevaan luetteloon sisältyy myös direktiivi 98/30/EY. Tämän direktiivin korvasi maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY. Direktiivi 2003/55/EY otettiin osaksi ETA:n lainsäädäntöä vuonna 2005 ja siihen viitataan ETA-sopimuksen liitteessä IV olevassa 23 kohdassa. (8)

(8)

Markkinoille pääsyn voidaan katsoa olevan rajoittamatonta, jos Norjan valtio on pannut täytäntöön ja soveltanut asianmukaisesti säädöksiä, joihin viitataan ETA-sopimuksen liitteessä IV olevassa 12 kohdassa, joka vastaa direktiiviä 94/22/EY, ja 23 kohdassa, joka vastaa direktiiviä 2003/55/EY. (9)

(9)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan toinen vaatimus on se, että toiminto on suoraan avoin kilpailulle siinä EFTA-valtiossa, jossa se suoritetaan. Sen määrittämiseksi, onko toiminto suoraan avoin kilpailulle, on ”käytettävä perustamissopimuksen kilpailua koskevien määräysten mukaisia perusteita, esimerkiksi kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaispiirteitä, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaoloa, hintaa tai useamman kuin yhden tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan todellista tai mahdollista olemassaoloa.” (10)

(10)

Se, onko toiminto suoraan avoin kilpailulle, määritellään useiden indikaattorien perusteella. Niistä yksikään ei ole sinänsä ratkaiseva. Tässä päätöksessä tarkoitettujen markkinoiden osalta olisi otettava huomioon tärkeimpien toimijoiden markkinaosuus tietyillä markkinoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon kyseisten markkinoiden keskittymisaste. (11) Sitä, kohdistuuko johonkin toimintoon suoraa kilpailua, arvioidaan puolueettomin perustein ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet. Koska tässä päätöksessä tarkoitettujen toimintojen edellytykset ovat erilaiset, kustakin toiminnosta tai markkinasta tehdään erillinen arviointi.

(11)

Tämä päätös tehdään ainoastaan direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan mukaisen poikkeuksen myöntämiseksi sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailusääntöjen soveltamista.

(12)

Norjan öljylaki (12) muodostaa oikeusperustan Norjan mannerjalustalla suoritettavan raakaöljytoiminnan lupajärjestelmälle. Öljylailla ja öljyasetuksilla säännellään lupien myöntämistä raakaöljyn ja maakaasun etsimistä ja tuottamista varten. Norjan öljy- ja energiaministeriö ilmoittaa lohkot, joita varten yritykset voivat jättää lupahakemuksen. Norjan kuningas myöntää tuotantoluvat. Tuotantolupa myönnetään tosiasiallisin ja objektiivisin perustein. (13) Tuotantolupa myönnetään tavanomaisesti konsernille, johon kuuluvista yrityksistä yksi nimitetään luvan päivittäisestä hallinnoinnista vastaavaksi toimijaksi.

(13)

Norjassa on kahdenlaisia hakukierroksia: i) hakukierrokset, jotka kattavat Norjan mannerjalustan tutkimattomat alueet (numeroidut hakukierrokset) ja ii) ennalta määritettyjä alueita koskevat luvat (ennalta määritettyjä alueita koskevat hakukierrokset), jotka kattavat tutkitut alueet. Nämä kaksi hakukierrosta ovat samanlaiset lukuun ottamatta tapaa, jolla ne järjestetään. Ennalta määritettyjä alueita koskevat hakukierrokset järjestetään vuosittain, ja ne kattavat Norjan mannerjalustan tutkitun pinta-alan (jonka geologiset ominaisuudet ovat hyvin tiedossa). (14) Numeroituja hakukierroksia järjestetään (keskimäärin) joka toinen vuosi tutkimattomilla alueilla (jonka geologisia ominaisuuksia tunnetaan vähän). (15) Norjan öljy- ja energiaministeriö aloittaa numeroidut hakukierrokset ja pyytää Norjan mannerjalustalla toimivia yrityksiä nimeämään alueita (lohkoja), jotka ne haluavat sisällyttää seuraavaan hakukierrokseen. Kahta hakukierrostyyppiä koskevat oikeudelliset edellytykset (lainsäädäntö, määräykset, hakuasiakirjat) ovat täsmälleen samat. Norjan hallitus on ilmoittanut valvontaviranomaiselle, että kahden hakukierrostyypin perusteella harjoitettavat etsintätoiminnot ovat myös samanlaisia.

(14)

Vaatimukset täyttävät öljy-yhtiöt hakevat hakukierroksella tuotantolupia eli yksinoikeutta harjoittaa raakaöljytoimintaa Norjan mannerjalustalla. Norjan öljylain 1-6 c) jaksossa määritellään, että raakaöljytoimintaan sisältyvät kaikki toiminnot, jotka liittyvät merenalaisiin öljyesiintymiin, kuten etsintä, koeporaukset, tuotanto, kuljetus, käyttö ja käytöstäpoisto, mukaan lukien tällaisten toimintojen suunnittelu, mutta ei kuitenkaan öljyn kuljetus laivalla irtotavarana. Näin ollen yritykset hakevat hakukierroksilla yksinoikeutta etsiä ja tuottaa raakaöljyä ja maakaasua, joita voidaan löytää tuotantoluvan kattamalla alueella.

(15)

Kun raakaöljyä ja/tai maakaasua löydetään, luvanhaltijoiden on, jos ne haluavat kehittää öljykenttää, esitettävä kentästä Norjan öljy- ja energiaministeriön hyväksymistä varten kehittämis- ja toimintasuunnitelma. (16) Kehittämis- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen antaa luvanhaltijoille yksinoikeuden aloittaa kehittämistoiminta ja myöhemmin tuotanto. Tuotetusta öljystä tule yksittäisten luvanhaltijoiden omaisuutta.

(16)

Norjan mannerjalustalla luvan saaneisiin yrityksiin kuuluu suurien kansainvälisten öljy-yhtiöiden lisäksi hyvin pieniä öljy-yhtiöitä, joista monet ovat olleet uusia tulokkaita Norjan mannerjalustalla viimeisten noin kymmenen vuoden aikana.

(17)

Norjan hallitus on toimittanut seuraavat taulukot, ja niissä esitetään toiminnot Norjan mannerjalustalla uusien tuotantolupien, myönnetyn pinta-alan ja Norjan mannerjalustalla toimivien yritysten määrän osalta. (17)

Myönnetyt uudet luvat:

SDFI

Suuret norjalaiset yritykset

Suuret yritykset

Pk-yritykset

Uudet yritykset

Myönnetty pinta-ala:

SDFI

Suuret norjalaiset yritykset

Suuret yritykset

Pk-yritykset

Uudet yritykset

Yritysten määrä Norjan mannerjalustalla:

Ennen vuotta 2000 perustetut toimijat

Vuoden 2000 jälkeen perustetut toimijat

Ennen vuotta 2000 perustetut luvanhaltiat

Vuoden 2000 jälkeen perustetut luvanhaltijat

(18)

Norjan hallituksen pyyntö saada direktiivin 2004/17/EY 30 artiklaan perustuva poikkeus kattaa kolme erillistä toimintoa Norjan mannerjalustalla: a) raakaöljyn ja maakaasun etsinnän, b) raakaöljyn tuotannon ja c) maakaasun tuotannon. Valvontaviranomainen on tarkastellut näitä kolmea toimintoa erikseen. (18)

(19)

Tässä päätöksessä ’tuotantoon’ katsotaan kuuluvan myös kehittämistoimet (eli riittävän infrastruktuurin käyttöönotto tulevaa tuotantoa varten, kuten porauslautat, putkistot ja vastaanottoasemat). Maakaasun siirto Norjan mannerjalustalta markkinoille tuotantovaiheen putkiston kautta ei kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan.

(20)

Direktiivi 94/22/EY (toimilupadirektiivi) otettiin osaksi ETA-sopimuksen liitteessä IV olevaa 12 kohtaa ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 19/1995, joka tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

(21)

Norjan hallitus ilmoitti valvontaviranomaiselle, että se oli saattanut direktiivin osaksi lainsäädäntöään 18 päivänä maaliskuuta 1996. Valvontaviranomainen teki vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, jonka jälkeen Norjan lainsäädäntöön tehtiin useita muutoksia. Näiden muutoksien tekemisen jälkeen valvontaviranomainen katsoi, että Norja oli saattanut toimilupadirektiivin asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(22)

Direktiivi 2003/55/EY (kaasudirektiivi) otettiin osaksi ETA-sopimuksen 23 kohtaa ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 146/2005/EY 2 päivänä joulukuuta 2005. Direktiivi tuli voimaan ETA:n EFTA-valtioissa 1 päivänä kesäkuuta 2007.

(23)

Norjan hallitus ilmoitti 4 päivänä kesäkuuta 2007, että kaasudirektiivi oli pantu osittain täytäntöön, ja 19 päivänä helmikuuta 2008, että se oli pantu kokonaan täytäntöön. Myös tämän direktiivin osalta valvontaviranomainen teki vaatimustenmukaisuuden arvioinnin. Valvontaviranomainen katsoi Norjan kansalliseen lainsäädäntöön tehtyjen useiden muutosten jälkeen, että Norja oli pannut toimilupadirektiivin asianmukaisesti täytäntöön.

(24)

Kun otetaan huomioon tässä jaksossa esitetyt tiedot, näyttää siltä, että Norjan valtio on pannut täytäntöön ja soveltanut asianmukaisesti säädöksiä, joihin viitataan ETA-sopimuksen liitteessä IV olevassa 12 kohdassa, joka vastaa direktiiviä 94/22/EY, ja 23 kohdassa, joka vastaa direktiiviä 2003/55/EY.

(25)

Tämän perusteella ja direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti olisi katsottava, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu Norjan alueella, mukaan lukien sen mannerjalusta.

(26)

Kuten edellä todettiin, valvontaviranomainen pitää tarpeellisena tutkia, ovatko kyseiset alat suoraan avoimia kilpailulle. Se on tutkinut tätä varten Norjan hallituksen toimittamia todisteita ja täydentänyt niitä tarvittaessa julkisesti saatavilla olevilla todisteilla.

(27)

Raakaöljyn ja maakaasun etsinnässä on kyse uusien hiilivetyvarantojen löytämisestä. Tuotantoon sisältyy asianmukaisen tuotantoinfrastruktuurin käyttöönottaminen ja resurssien hyödyntäminen. Raakaöljyn ja maakaasun etsintä muodostaa yhden merkityksellisen tuotemarkkinan, joka on erillään raakaöljyn ja maakaasun tuotannon markkinoista. Tämä määritelmä perustuu siihen seikkaan, että alusta alkaen ei ole mahdollista määritellä, johtaako etsintä raakaöljyn tai maakaasun löytämiseen. Norjan hallitus on vahvistanut, että tämä koskee numeroituja hakukierroksia ja ennalta määritettyjä alueita koskevia hakukierroksia. Tämä markkinoita koskeva määritelmä on myös Euroopan komission käytännön mukainen. (19)

(28)

Tutkimattomien ja tutkittujen alueiden etsintätoimia suorittavat samantyyppiset yritykset, ja toiminnoissa käytetään samantyyppistä tekniikkaa (hakukierroksen tyypistä riippumatta). Vaikka geologiset ominaisuudet tunnetaan paremmin ennalta määritettyjä alueita koskevissa hakukierroksissa, öljy-yhtiöillä ei ole tarkkoja tietoja öljyn esiintymisestä tai siitä, sisältyykö mahdolliseen löytöön öljyä tai kaasua taikka kumpaakin. Valvontaviranomainen pitää tämän vuoksi merkityksellisenä markkinana raakaöljyn ja maakaasun etsintää, mihin sisältyvät numeroitujen ja ennalta määritettyjä alueita koskevien hakukierroksien mukaiset etsintätoiminnot.

(29)

Etsintätoimintaan osallistuvat yritykset eivät yleensä rajoita toimintaansa tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Suurin osa yrityksistä toimii maailmanlaajuisesti. Euroopan komissio on katsonut päätöksissään johdonmukaisesti, että etsintämarkkinat ovat maailmanlaajuiset. (20) Norjan hallitus on samaa mieltä maantieteellisiä markkinoita koskevasta komission määritelmästä. Valvontaviranomainen katsoo, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat maailmanlaajuiset.

(30)

Noin 50 yritykselle myönnettiin tuotantoluvan haltijan asema ajanjaksolla 2011-2013. Ne osallistuvat siten etsintätoimintaan Norjan mannerjalustalla. (21)

(31)

Öljyä ja kaasua etsivien toimijoiden markkinaosuudet mitataan tavanomaisesti kahden muuttujan avulla: varmat varannot ja odotettu tuotanto. (22)

(32)

Öljyn maailmanlaajuiset varmat varannot olivat 1 652,6 miljardia barrelia vuonna 2011, ja maakaasun vastaava luku oli 208,4 triljoonaa kuutiometriä tai noin1 310,8 miljardia öljyekvivalenttibarrelia. (23) Vuoden 2011 lopussa öljyn varmat varannot olivat Norjassa 6,9 miljardia barrelia, mikä on 0,4 prosenttia maailman varannoista. (24) Maakaasun varmat varannot olivat vuonna 2011 Norjassa 2,1 triljoonaa kuutiometriä, mikä on yksi prosentti maailman varannoista. (25) Yhdelläkään viidestä suurimmasta Norjan mannerjalustalla toimivasta yrityksestä ei ole yli yhden prosentin maailmanlaajuista osuutta varmoista varannoista. (26)

(33)

Norjan hallituksella ei ole tietoja Norjan mannerjalustalla toimivan viiden suurimman yrityksen oletetun tuotannon maailmanlaajuisista markkinaosuuksista. On kuitenkin perusteltua olettaa, että raakaöljyn ja maakaasun varmojen varantojen ja oletetun tulevan tuotannon välillä on suora suhde. (27) Kun otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot Norjan mannerjalustalla toimivien suurimpien yritysten maailmanlaajuisista markkinaosuuksista oletetun tuotannon perusteella mitattuna, ne eivät todennäköisesti aiheuteta mitään muutoksia valvontaviranomaisen arviointiin.

(34)

Lisäksi valvontaviranomainen on tarkastellut tietoja Norjan mannerjalustaa koskevien hakemuskierrosten hakemusten määrästä ja mannerjalustalle saapuneista uusista yhtiöistä. Norjan hallitukselta saadut tiedot lupien myöntämisestä Norjan mannerjalustaa koskevassa kolmessa edellisessä hakukierroksessa (jotka pidettiin vuosina 2011 ja 2012), osoittavat, että jopa yhdeksän yritystä jätti hakemuksen jokaisesta ilmoitetusta luvasta. Ajanjaksolla 2008-2012 tuotantolupa Norjan mannerjalustalla myönnettiin 13 uudelle yritykselle. Norjan mannerjalustaa varten luvan saaneiden yritysten määrä on siten huomattava. (28)

(35)

Edellä esitetyn perusteella raakaöljyn ja maakaasun maailmanlaajuisten etsintämarkkinoiden keskittymistasoa on pidettävä alhaisena. On todennäköistä, että näillä markkinoilla toimivat yritykset joutuvat huomattavan kilpailupaineen kohteeksi. Mikään ei viittaa siihen, etteikö ala toimisi markkinalähtöisesti. Valvontaviranomainen päättelee tästä syystä, että raakaöljyn ja maakaasun etsintämarkkinat ovat suoraan avoimia kilpailulle direktiivissä 2004/17/EY tarkoitetulla tavalla.

(36)

Raakaöljy on maailmanlaajuinen hyödyke, ja sen hinta määräytyy maailmanlaajuisesti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Euroopan komission vakiintuneen käytännön mukaan (29) raakaöljyn kehitys- ja tuotantotoimet muodostavat erillisen tuotemarkkinan, jonka maantieteellinen ulottuvuus on maailmanlaajuinen. Norjan hallitus yhtyy tähän markkinoita koskevaan määritelmään. (30) Valvontaviranomainen käyttää tässä päätöksessä samaa markkinoita koskevaa määritelmää.

(37)

Kun raakaöljyä (tai maakaasua) löydetään, luvanhaltijoiden on, jos ne haluavat kehittää kenttää, esitettävä Norjan öljy- ja energiaministeriön hyväksyttäväksi kehittämis- ja toimintasuunnitelma kentästä. Seuraavassa taulukossa esitetään pääasiassa öljyä (31) tuottavat Norjan mannerjalustalla sijaitsevat kentät, joista on esitetty kehittämis- ja toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana:

(38)

Ajanjaksolla 2008–2012 on siten hyväksytty yhteensä 20 yrityksen kehittämis- ja toimintasuunnitelmat öljyntuotantoa varten. Lisäksi öljy- ja energiaministeriö hyväksyi vuonna 2010 kehittämis- ja toimintasuunnitelman, joka koski kolmea uutta tulokasta markkinoille. (32)

(39)

Norjan valtion omistamien yritysten lisäksi luettelosta käy ilmi, että luvanhaltijoissa on suurien öljy-yhtiöiden lisäksi pienempiä yrityksiä. Norjan hallitus väittää, että suurin osa Norjan mannerjalustan öljy-yhtiöistä kuuluu konserneihin, joilla on monipuolista maailmanlaajuista liiketoimintaa. Tuotettua öljyä myydään tämän vuoksi huomattavia määriä osakkuusyrityksille. Kuitenkin yli puolet tuotannosta myydään spot-markkinoilla. Alla olevassa taulukossa esitetään Norjan mannerjalustalta peräisin olevan raakaöljyn myynnin määrä vuonna 2009.

Norjan mannerjalustalta peräisin olevan raakaöljyn myynti vuonna 2009:

Taulukko. Norjan raakaöljyn myyjät vuonna 2009. Luokkaan ”Muut yritykset” kuuluvat Altinex Oil, Bayerngas, Ruhrgas, Dana, Wintershall, Det Norske Oljeselskap, VNG, Revus Energy, Endeavour ja EADS (MPE).

(40)

Öljyn maailmanlaajuinen päivittäinen kokonaistuotanto oli 83 576 tuhatta barrelia vuonna 2011. Norjassa tuotettiin vuonna 2011 yhteensä 2 039 tuhatta barrelia päivässä. Tämä oli 2,3 prosenttia koko maailman tuotannosta. (33)

(41)

Statoililla oli suurin osuus Norjan mannerjalustan raakaöljyn tuotannosta vuonna 2011. Muita tuottajia Norjan mannerjalustalla olivat suuret kansainväliset öljy-yhtiöt, kuten ExxonMobil, Total, ConocoPhillips, Marathon, Shell, BP ja Eni. Millään näistä toimijoista ei ollut yli kolmen prosentin markkinaosuutta maailmanlaajuisilla öljyntuotannon markkinoilla vuonna 2011. (34) Keskittymisaste näillä markkinoilla oli sen vuoksi alhainen.

(42)

Euroopan komissio on direktiivin 2004/17/EY mukaisissa päätöksissään katsonut, että öljyntuotannon maailmanlaajuisille markkinoille on ominaista voimakas kilpailu monen toimijan kesken. (35) Ei ole viitteitä siitä, että tämä olisi muuttunut viime vuosina.

(43)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että mikään ei viittaa siihen, etteikö ala toimisi markkinalähtöisesti, ja että raakaöljyn kehitys- ja tuotantotoimia koskevat markkinat ovat näin ollen suoraan avoimia kilpailulle direktiivissä 2004/17/EY tarkoitetulla tavalla.

(44)

Euroopan komissio on tarkastellut kaasumarkkinoiden kehittämistä, tuotantoa ja tukkumyyntiä sulautuma-asetuksen (36) mukaisesti useissa päätöksissä. Se on todennut niissä, että kaasun toimitusketjun alkupäätä varten on olemassa yhdet markkinat (mihin sisältyvät myös kaasua koskevat kehittämis- ja tuotantotoimet) ETA:n kuluttajille (eli kaasua tuotetaan kaasukentillä ja myydään ETA:n asiakkaille, mukaan lukien vakiintuneet kansalliset toimijat). (37)

(45)

Maakaasua voidaan kuljettaa tuotantovaiheen kaasuputkien välityksellä tai säiliöissä nesteytetyn maakaasun (LNG) muodossa. Norjan kaasunvienti oli noin 112 miljardia kuutiometriä vuonna 2012. Määrästä 107 miljardia kuutiometriä välitettiin putkia pitkin ja 5 miljardia kuutiometriä kuljetettiin nesteytettynä maakaasuna. (38)

(46)

Norja hallitus toteaa, että LNG-toimituksia voidaan käyttää putkia pitkin välitettävän kaasun asemasta ja että ne kilpailevat suoraan sen kanssa. Kun nesteytettyä maakaasua kaasutetaan, sitä voidaan johdattaa maakaasuputkiverkon kautta samalla tavalla kuin kaasua, joka toimitetaan putkistolla toimitusketjun alkupään kentiltä. Esimerkkinä mainitaan Belgian Zeebrugge: sen jälkeen kun Norjan mannerjalustalta putkia pitkin johdettu kaasu on siirtynyt maahantuontiaseman kautta ja nesteytetty maakaasu on kaasutettu Zeebruggen LNG-vastaanottoasemassa, kumpaakin kaasua voidaan käyttää toisen asemasta. Vaikka kaikissa ETA-valtioissa ei ole kaasuttamiseen tarvittavaa infrastruktuuria, sen kapasiteetti on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Kaasuttamiskapasiteetti ETA:ssa on jo lähes 200 miljardia kuutiometriä. Putkiston laajentamisen myötä nesteytetty maakaasu on yhä useamman ETA:n kuluttajan saatavilla.

(47)

Komissio on viimeaikaisissa päätöksissä jättänyt avoimeksi kysymyksen, pitäisikö nesteytettynä maakaasuna toimitettu kaasu erottaa putkia pitkin välitettävästä kaasusta. (39)

(48)

Valvontaviranomainen katsoo tämän päätöksen osalta, että kysymys siitä, pitäisikö nesteytetty maakaasu erottaa putkia pitkin välitettävästä kaasusta, voidaan myös jättää avoimeksi.

(49)

Alemmassa jakeluportaassa on käytössä eri verkot suurilämpöarvoisen (HCV) kaasun ja pienlämpöarvoisen (LCV) kaasun jakelua varten, ja loppukäyttäjät on kytketty toimituksia varten asianmukaiseen verkkoon. Suurilämpöarvoinen kaasu voidaan muuttaa pienlämpöarvoiseksi kaasuksi ja päinvastoin. Norjan kaasuntuottajat toimittavat HCV-tyyppistä kaasua.

(50)

Norjan hallitus katsoo suurilämpöarvoisen kaasun ja pienlämpöarvoisen kaasun keskinäisen korvattavuuden vuoksi, että ne kuuluvat toimitusketjun alkupään näkökulmasta samoille kaasutoimitusten markkinoille. Se totesi myös, että pienlämpöarvoisen kaasun toimitus muodostaa suhteellisen pienen osan ETA-valtioihin suuntautuvista kaikista kaasutoimituksista: noin kymmenen prosenttia.

(51)

Valvontaviranomainen katsoo tämän päätöksen osalta, että kysymys siitä, pitäisikö suurilämpöarvoisen kaasun ja pienlämpöarvoisen kaasun välillä tehdä ero, voidaan jättää avoimeksi.

(52)

Tätä päätöstä sovellettaessa valvontaviranomainen katsoo, että tuotemarkkinoiden määritelmän osalta on olemassa yhdet markkinat kaasun toimitusketjun alkupäätä varten (johon sisältyy myös kaasua koskevat kehittämis- ja tuotantotoimet). Kysymykset siitä, sisällytetäänkö nesteytetty maakaasu tai pienlämpöarvoinen kaasu merkityksellisille tuotemarkkinoille, eivät vaikuta tämän päätöksen tulokseen.

(53)

Norjan hallitus toteaa, että Luoteis-Euroopassa on luotu kolmella kaasumarkkinadirektiivillä vapautetut ja yhdennetyt maakaasun markkinat. EU pyrkii yhdentämään markkinat kokonaan vuoteen 2014 mennessä. Norjan hallitus katsoo kaasun sisämarkkinoiden suhteen, että yksittäisten ETA-valtioiden markkinaosuuksien huomioon ottamisella ei ole merkitystä. Siinä vaiheessa, kun kaasu on Euroopan sisämarkkinoiden rajalla, se toimitetaan ja se virtaa vapaasti sinne, missä sillä on tarjontaa ja kysyntää.

(54)

Norjan mannerjalustalta putken kautta viedystä kaasusta noin 70 prosenttia siirrettiin vastaanottoasemiin Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja loput vastaanottoasemiin Belgiassa ja Ranskassa. Norjasta putken kautta siirrettävä kaasu myydään putkiyhteyksien ja swap-sopimusten avulla yhä uusiin ETA-valtioihin: yhteensä yli kymmeneen ETA-valtioon. Norjan mannerjalustan LNG-tuotannosta noin kaksi kolmasosaa on perinteisesti myyty ETA:ssa. Tämä merkitsee, että lähes kaikki Norjan kaasu viedään ETA:an.

(55)

Lisäksi Norjan hallitus toteaa, että ETA:n kaasunostajilla on käytössä useita eri hankintalähteitä. Niihin sisältyvät EU:sta peräisin oleva kaasu (tavanomaisesti Tanska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta) taikka naapurimaista (Norjan lisäksi Venäjä, Algeria ja Libya) tai kauempana sijaitsevista valtioista peräisin oleva kaasu (esimerkiksi Lähi-idän valtiot tai Nigeria, nesteytetyn maakaasun muodossa).

(56)

Norjan hallitus toteaa myös, että tuotantokeskukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopan mantereella ovat yhä likvidimpiä ja että eri tuotantokeskusten hinnanmuodostus osoittaa, että on saavutettu merkittävä yhdentymisen taso.

(57)

Kun kyseessä on maantieteellisiä markkinoita koskeva määritelmä, EU:n sulautuma-asetuksen mukaisissa komission aiemmissa päätöksissä on todettu, että siihen sisältyvät todennäköisesti ETA:n, Venäjän ja Algerian kaasuntuonti, mutta maantieteellisiä markkinoita koskeva määritelmä on jätetty niissä avoimeksi. Komissio ei pitänyt Statoilin ja Hydron fuusiota koskevassa päätöksessä tarpeellisena päättää, oliko asianmukainen ja merkityksellinen maantieteellinen alue: i) ETA, ii) alue, johon sisältyvät ne ETA-valtiot, joihin Norjan mannerjalustalta peräisin oleva kaasu myydään (suoraan putkiyhteyksillä tai swap-sopimuksilla) tai iii) kukin valtio, jossa osapuolet myyvät kaasua. (40) Tarkasteltavasta maantieteellisestä määritelmästä huolimatta tämä keskittymä ei aiheuta kilpailuongelmia kaasun toimitusketjun alkupään markkinoilla.

(58)

Tämän päätöksen soveltamista varten ja jäljempänä esitettävistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että maakaasun maantieteellisten markkinoiden tarkasta laajuudesta ei ole tarpeen päättää. Valvontaviranomainen katsoo, että kyseinen ala on suoraan avoin kilpailulle kaikilla järkevästi rajatuilla maantieteellisillä markkinoilla.

(59)

Kun maakaasua (tai raakaöljyä) löydetään, luvanhaltijoiden on, jos ne haluavat kehittää kenttää, esitettävä siitä Norjan öljy- ja energiaministeriön hyväksyttäväksi kehittämis- ja toimintasuunnitelma. Seuraavassa taulukossa esitetään pääasiassa kaasua (41) tuottavat Norjan mannerjalustalla sijaitsevat kentät, joista on esitetty kehittämis- ja toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana:

(60)

Ajanjaksolla 2008–2012 on siten hyväksytty yhteensä 14 yrityksen kehittämis- ja toimintasuunnitelmat kaasun tuottamiseksi. Lisäksi ajanjaksolla 2009–2011 on hyväksytty kehittämis- ja toimintasuunnitelmat, jotka koskivat kolmea uutta tulokasta. (42) Yli 25 Norjan mannerjalustalla toimivaa yritystä vie kaasua ETA:an. (43)

(61)

Vuonna 2011 Norjan kaasuntuotanto oli 101,4 miljardia kuutiometriä, mikä on 3,1 prosenttia maailmanlaajuisesta tuotannosta. (44) Yli 95 prosenttia Norjan mannerjalustan tuotannosta viedään ETA-valtioihin kaasuputkien välityksellä neljässä jäsenvaltiossa (Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Belgia ja Ranska) sijaitsevaan kuuteen maahantuontipisteeseen. (45) Noin 1,4 miljardia kuutiometriä (alle kaksi prosenttia) Norjan mannerjalustalla tuotetusta kaasusta kulutettiin Norjassa.

(62)

Norjan mannerjalustalla toimii kaasuntuotannon alalla useita itsenäisiä yrityksiä. Lisäksi uusia yrityksiä hyväksytään luvanhaltijoiksi. Viisi suurinta Norjan mannerjalustalla kaasua tuottavaa yritystä ovat vuotuisen kokonaistuotantotason perusteella laskettuna Petoro, Statoil, Exxon Mobil, Total ja Shell. Statoil on suurin kaasua tuottava yritys Norjan mannerjalustalla. Kolmen suurimman kaasua tuottavan yrityksen yhteenlaskettu osuus kaasun kokonaistuotannosta Norja mannerjalustalla ei ylitä 50:tä prosenttia. (46)

(63)

EU:n jäsenvaltiot kuluttavat noin 500 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Eurogasin (47) mukaan EU:n jäsenvaltioista peräisin olevien kaasutoimitusten osuus oli 33 prosenttia nettotoimitusten kokonaismäärästä vuonna 2011, ja sen jälkeen tulivat Venäjä (24 prosenttia), Norja (19 prosenttia) (48) ja Algeria (9 prosenttia). Toimitukset suoritettiin putkiston välityksellä ja nesteytettynä maakaasuna. Loput 15 prosenttia saatiin muista lähteistä muualta maailmasta.

(64)

Kaikki Norjan mannerjalustan luvanhaltijat ovat vastuussa oman kaasunsa myymisestä. Norjan mannerjalustan tuotantoyhtiöillä on kaasunmyyntisopimuksia ostajien kanssa monissa EU:n jäsenvaltioissa. Seuraavassa taulukossa esitetään Norjan kaasun osuus kaasun kokonaiskulutuksesta vuonna 2011 kussakin kuudessa EU:n jäsenvaltiossa, jotka tuovat eniten kaasua Norjan mannerjalustalta: (49)

(65)

Statoil on toiseksi suurin kaasua ETA:an toimittava yritys Gazpromin jälkeen, ja sen osuus on noin 20 prosenttia (50) ETA:n kokonaiskulutuksesta. Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Norjan mannerjalustan toimittajat joutuvat kilpailemaan muilta maantieteellisiltä alueilta kaasua hankkivien toimittajien kanssa niissä ETA-valtioissa, jotka ovat Norjan kaasutoimituksille tärkeimmät. Tästä syystä tukkuostajilla on näissä ETA-valtioissa Norjan mannerjalustan kaasulle vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Tätä voidaan havainnollistaa Eurogasin kokoamilla tilastotiedoilla (alla oleva taulukko), joista käy ilmi, että EU:n jäsenvaltiot saavat Norjan kaasun lisäksi kaasutoimituksia omasta tuotannosta, Venäjältä, Algeriasta, Qatarista ja muista lähteistä:

MAAKAASUTOIMITUKSET EUROGASIN JÄSENVALTIOISSA JA EU:SSA, 2011 (51)

(66)

On otettava huomioon, että niillä EU:n jäsenvaltioilla, joissa käytettiin suurin osuus Norjasta peräisin olevaa kaasua, on vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Näihin sisältyvät muun muassa seuraavat:

(67)

Tukkuostajien on kunnioitettava norjalaisten kaasuntoimittajien kanssa tekemiään pitkän aikavälin myyntisopimuksia tai ”ota tai maksa” -sitoumuksia. Sen jälkeen kun nämä sitoumukset on täytetty, tukkuostajat voivat siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia hankintalähteitä, kuten spot-markkinoiden putkella siirrettävää kaasua tai nesteytettyä maakaasua, tai ne voivat lisätä pitkän aikavälin sopimusten mukaisia määriä muiden toimittajien kanssa. Viimeaikaiset myyntisopimukset ovat kestoltaan yleensä lyhyempiä. Kuten Norjan hallitus esitti, spot-markkinoista tulee yhä tärkeämmät Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan mantereen yhä likvidimpien tuotantokeskusten myötä. Lisäksi EU:n kaasuttamislaitosten kapasiteetti on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 EU:n kaasun nettotuonnista 25 prosenttia oli LNG-toimituksia. Niiden osuudet jakautuvat seuraavien EU:n jäsenvaltioiden kesken näin:

LNG-TOIMITUKSET EUROGASIN JÄSENVALTIOISSA JA EU:SSA, 2011 (54)

(68)

Maakaasumarkkinoihin kohdistuva kilpailupaine johtuu myös kaasulle vaihtoehtoisten tuotteiden olemassaolosta (kuten kivihiili tai uusiutuvat energialähteet).

(69)

Gassled omistaa kaikki merkittävät Norjan mannerjalustalta Euroopan mantereelle ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kulkevat kaasunsiirtoputket. (55) Yhteyttä tuotantovaiheen putkistoon hallinnoi kokonaan Norjan valtion omistuksessa oleva yhtiö Gassco AS. Gassco AS:llä ei ole tuotantovaiheen putkiston osakkeita eikä se omista sen kapasiteettia ja se toimii itsenäisesti tarjoamalla pääsyn vapaana olevaan kapasiteettiin. Kaasun siirtojärjestelmä on tasapuolinen kaikille toimijoille, joiden on siirrettävä maakaasua. Tuotantoyrityksillä ja vaatimukset täyttävillä käyttäjillä on oikeus käyttää järjestelmää syrjimättömien, objektiivisten ja avoimien ehtojen mukaisesti. Käyttäjillä on pääsy järjestelmän kapasiteettiin kaasun siirtoa koskevien tarpeidensa perusteella. (56) Näin ollen Norjan mannerjalustan tämänhetkisten ja uusien kaasualan toimijoiden saatavilla on tuotantovaiheen putkiverkko, ja ne voivat toimittaa kaasua asiakkaille ja siten kilpailla muiden Norjan mannerjalustan toimijoiden kanssa.

(70)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että mikään ei viittaa siihen, etteikö ala toimisi markkinalähtöisesti ja että maakaasun tuotanto Norjan mannerjalustalla on tästä syystä suoraan avoin kilpailulle direktiivissä 2004/17/EY tarkoitetulla tavalla.

(71)

Valvontaviranomainen katsoo, että seuraavat toiminnot Norjassa ja erityisesti Norjan mannerjalustalla ovat suoraan avoimia kilpailulle direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla:

(72)

Koska rajoittamatonta markkinoille pääsyä koskevan ehdon voidaan katsoa täyttyvän, direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tämän päätöksen johdanto-osan 2 kappaleen a, b ja c alakohdassa ja 71 kappaleen a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen Norjassa ja erityisesti Norjan mannerjalustalla.

(73)

Tämä päätös perustuu oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen maaliskuussa 2013, sellaisena kuin se käy ilmi Norjan hallituksen toimittamista tiedoista. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi siten, etteivät direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytykset enää täyty,