(1)

Laivanrakennusteollisuuden valtiontukeen on sovellettu erityisiä järjestelmiä, jotka on asteittain mukautettu horisontaalisiin valtiontukisääntöihin. Verrattuna teollisuudenaloihin, joihin ei ole sovellettu erityissääntöjä, laivanrakennusalaa koskevat järjestelmät ovat sisältäneet sekä tiukempia että lievempiä sääntöjä. Näissä suuntaviivoissa esitetään uudet säännöt laivanrakennusteollisuuden valtiontukien arviointiin. Ne ovat jatkoa laivanrakennusteollisuuden valtiontukia koskeville suuntaviivoille (2), joiden voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2011.

(2)

Laivanrakennus eroaa muista teollisuudenaloista tiettyjen piirteidensä vuoksi, joita ovat esimerkiksi lyhyet tuotantosarjat, tuotettujen yksikköjen koko, arvo ja monimuotoisuus sekä prototyyppien kaupallinen käyttö.

(3)

Näiden erityispiirteiden vuoksi valvontaviranomainen pitää aiheellisena jatkaa innovaatiotukea koskevien erityissääntöjen soveltamista laivanrakennusalaan ja samalla varmistaa, ettei kyseinen tuki vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin ja kilpailuun yhteisen edun vastaisella tavalla.

(4)

Innovointiin myönnettävän valtiontuen on saatava tuensaaja muuttamaan toimintatapaansa niin, että se lisää innovaatiotoimintaansa ja toteuttaa innovaatiohankkeita ja -toimintoja, joita se ei muuten toteuttaisi tai jotka se toteuttaisi pienemmässä laajuudessa. Kannustavan vaikutuksen kartoittamiseksi tehdään nk. kontrafaktuaalinen analyysi, jossa verrataan suunnitellun toiminnan toteutumista tuen kanssa ja ilman tukea. Näin ollen näissä suuntaviivoissa esitetään erityisvaatimukset, joiden avulla EFTA-valtiot voivat varmistaa tuen kannustavan vaikutuksen.

(5)

Toimialan kanssa on laadittu laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevat epäviralliset säännöt, jotka koskevat erityisesti tukikelpoisia kustannuksia ja hankkeen innovatiivisen luonteen vahvistamista. Valvontaviranomainen soveltaa näitä sääntöjä päätöksentekomenettelyssään. Avoimuuden varmistamiseksi säännöt olisi otettava muodollisesti osaksi innovaatiotukea koskevia sääntöjä.

(6)

Aluetuen osalta valvontaviranomainen aikoo vuonna 2013 tarkastella alueellisia valtiontukia koskevia horisontaalisia suuntaviivoja vuosille 2007–2013 (3). Siksi valvontaviranomainen ei tee tässä vaiheessa mitään muutoksia laivanrakennusalan aluetukia koskeviin sääntöihin. Tähän lukuun sisältyvät laivanrakennuksen aluetukia koskevat erityissäännöt ovat näin ollen samat kuin aiemmassa laivanrakennuksen valtiontukia koskevassa luvussa. Valvontaviranomainen arvioi tilannetta uudelleen aluetukia koskevien suuntaviivojen tarkistuksen yhteydessä.

(7)

Vientiluottojen osalta näiden suuntaviivojen tarkoituksena on noudattaa asiassa sovellettavia kansainvälisiä velvoitteita.

(8)

Näihin suuntaviivoihin sisältyy sen vuoksi erityissääntöjä laivanrakennusalan innovaatio- ja aluetuesta sekä sääntöjä vientiluotoista. Lisäksi laivanrakennusalan tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi ETA-sopimuksen ja horisontaalisten valtiontukivälineiden (4) perusteella, ellei kyseisistä välineistä muuta johdu.

(9)

ETA-sopimuksen 123 artiklan mukaan mikä tahansa EFTA-valtio voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi sotilasalusten rahoituksen osalta.

(10)

Valvontaviranomainen aikoo soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 31 päivään joulukuuta 2013. Kyseisen ajankohdan jälkeen valvontaviranomainen aikoo sisällyttää innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävästä valtiontuesta annettuihin suuntaviivoihin (5) ja laivanrakennusteollisuuden aluetuet alueellisista valtiontuista annettuihin suuntaviivoihin.

(11)

Näiden suuntaviivojen mukaisesti valvontaviranomainen voi hyväksyä tuen telakoille tai vientiluottojen tapauksessa varustamoille laivojen rakentamiseen, korjaamiseen tai muuttamiseen sekä innovaatiotuen kelluvien ja liikkuvien offshore-rakenteiden rakentamiseen.

(12)

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan:

(13)

Laivojen rakentamiseen, korjaamiseen tai muuttamiseen myönnettävän aluetuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos erityisesti seuraavat edellytykset täyttyvät:

(14)

Laivojen rakentamiseen, korjaamiseen tai muuttamiseen liittyviin innovaatioihin myönnettävän tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos sen bruttotuki-intensiteetti on enintään 20 prosenttia, edellyttäen, että tuki liittyy innovatiivisten tuotteiden ja menetelmien teolliseen sovellukseen eli tuotteisiin tai menetelmiin, jotka ovat Euroopan talousalueen laivanrakennusteollisuuden tämänhetkiseen huipputasoon verrattuna teknisesti uusia tai huomattavasti parempia ja joihin liittyy teknisen tai teollisen epäonnistumisen riski.

(15)

Edellä 14 kohdassa tarkoitettuihin innovatiivisiin tuotteisiin ja menetelmiin kuuluvat laatuun ja suorituskykyyn liittyvät ympäristöalan parannukset, kuten polttoaineen kulutuksen optimointi, koneiden aiheuttamien päästöjen ja jätteiden vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen.

(16)

Kun innovaation tavoitteena on parantaa ympäristönsuojelua ja se johtaa hyväksyttyjen Euroopan talousalueen normien noudattamiseen vähintään vuotta ennen kyseisten normien voimaantuloa tai nostaa Euroopan talousalueen normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa tai mahdollistaa Euroopan talousalueen normien ylittämisen, tuen bruttoenimmäisintensiteetti voidaan nostaa 30 prosenttiin. Ilmaisujen ’Euroopan talousalueen normit’ ja ’ympäristönsuojelu’ osalta sovelletaan valvontaviranomaisen suuntaviivoissa valtiontuesta ympäristösuojelulle vahvistettuja määritelmiä (7).

(17)

Edellyttäen, että innovatiiviset tuotteet täyttävät 14 kohdan perusteet, niillä tarkoitetaan joko uutta alustyyppiä, jonka määrittää mahdollisen uuden laivasarjan ensimmäinen alus (prototyyppi), tai aluksen innovatiivisia osia, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina.

(18)

Edellyttäen, että innovatiiviset menetelmät täyttävät 14 kohdan perusteet, niillä tarkoitetaan uusien menetelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa tuotannon, hallinnon, logistiikan tai suunnittelun aloilla.

(19)

Innovaatiotuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos se myönnetään innovatiivisten tuotteiden ja menetelmien ensimmäiseen teolliseen sovellukseen.

(20)

Tuotteisiin ja menetelmiin myönnettävän innovaatiotuen on rajoituttava suoraan ja yksinomaan hankkeen innovatiiviseen osaan liittyviin investointi-, suunnittelu- ja testauskustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet innovaatiotuen hakupäivän jälkeen (8).

(21)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat telakan kustannukset sekä kolmansilta (esim. järjestelmätoimittajilta, avaimet käteen -toimittajilta ja alihankkijayrityksiltä) hankittujen tavaroiden ja palveluiden kustannukset edellyttäen, että kyseiset tavarat ja palvelut liittyvät suoraan innovaatioon. Tukikelpoiset kustannukset määritellään tarkemmin lisäyksessä.

(22)

Asianomaisen kansallisen viranomaisen, jonka EFTA-valtio on nimennyt innovaatiotuen soveltamista varten, on tutkittava tukikelpoiset kustannukset hakijan toimittamien ja perustelemien arvioiden perusteella. Jos hakemus sisältää toimittajilta hankittujen tavaroiden ja palvelujen kustannukset, on varmistettava, ettei asianomainen toimittaja ole saanut samoihin tarkoituksiin myönnettyä valtiontukea kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta.

(23)

Jotta innovaatiotuki katsottaisiin näiden suuntaviivojen mukaisesti ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi, asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle on tehtävä innovaatiotukea koskeva hakemus ennen kuin hakija tekee sitovan sopimuksen innovaatiotukihakemuksen kohteena olevan hankkeen täytäntöönpanosta. Hakemukseen on sisällyttävä sekä laadullinen että määrällinen kuvaus innovaatiosta.

(24)

Asianomaisen kansallisen viranomaisen on pyydettävä vahvistus riippumattomalta ja teknisesti pätevältä asiantuntijalta sille, että tukea haetaan hankkeeseen, joka edustaa teknisesti uutta tai huomattavasti parempaa tuotetta tai menetelmää Euroopan talousalueen laivanrakennusteollisuuden senhetkiseen huipputasoon verrattuna (laadullinen arviointi). Tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos riippumaton ja teknisesti pätevä asiantuntija vahvistaa asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle, että hankkeen tukikelpoiset kustannukset on laskettu niin, että ne kattavat ainoastaan hankkeen innovatiiviset osat (määrällinen arviointi).

(25)

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetulla innovaatiotuella on oltava kannustava vaikutus eli tuensaajan on sen johdosta muutettava toimintatapaansa niin, että sen innovaatiotoiminta lisääntyy. Tuen on kasvatettava innovaatiotoiminnan laajuutta, soveltamisalaa, toteutusvauhtia tai siihen käytettyjen varojen määrää.

(26)

Valvontaviranomainen katsoo 25 kohdan mukaisesti, että tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan, jos hanke (9) on aloitettu ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille.

(27)

Tarkistaakseen, että tuki saa tuensaajan muuttamaan toimintatapaansa niin, että sen innovaatiotoiminta lisääntyy, EFTA-valtioiden on toimitettava ennakkoarvio innovaatiotoiminnan lisääntymisestä käyttäen perustana analyysia, jossa verrataan tilannetta, jossa tukea ei myönnetä, tilanteeseen, jossa sitä myönnetään. Perusteena voidaan käyttää innovaatiotoiminnan laajuuden, soveltamisalan, toteutusvauhdin tai siihen käytettyjen varojen määrän lisäystä sekä muita EFTA-valtion valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisessa ilmoituksessaan esittämiä asian kannalta merkityksellisiä määrällisiä ja/tai laadullisia tekijöitä.

(28)

Jos voidaan osoittaa, että tuella on yrityksen tavanomaisen toiminnan kyseisellä alalla huomioon ottaen merkittävä vaikutus vähintään yhteen näistä tekijöistä, valvontaviranomainen päättelee yleensä, että tuella on kannustava vaikutus.

(29)

Tukiohjelmaa arvioitaessa katsotaan, että kannustavaa vaikutusta koskevat edellytykset täyttyvät, jos EFTA-valtio on sitoutunut myöntämään yksittäistä tukea hyväksytyn tukiohjelman puitteissa vasta sen jälkeen, kun se on tarkistanut, että tuella on kannustava vaikutus, ja toimittamaan vuosikertomukset hyväksytyn tukiohjelman täytäntöönpanosta.

(30)

Tukihakemus voidaan hyväksyä ainoastaan sillä edellytyksellä, että hakija tekee sitovan sopimuksen sen laivojen rakennus-, korjaus- tai muuttamishankkeen tai -menetelmän toteuttamisesta, jolle innovaatiotukea haetaan. Maksut voidaan suorittaa vasta, kun asianmukainen sopimus on allekirjoitettu. Jos sopimus puretaan tai hankkeesta luovutaan, kaikki maksettu tuki on palautettava korkoineen, ja korko lasketaan siitä päivästä lähtien, jona tuki maksettiin. Samoin jos hanketta ei saateta päätökseen, tukikelpoisiin innovaatiokustannuksiin tarkoitettu käyttämätön tuki on palautettava korkoineen. Koron on vastattava vähintään valvontaviranomaisen hyväksymiä viitekorkoja.

(31)

Julkisesti tuettujen lainajärjestelyjen muodossa kansallisille ja muille kuin kansallisille laivanvarustamoille tai kolmansille alusten rakentamiseen tai muuttamiseen myönnettävän laivanrakennustuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ehtojen ja OECD:n alakohtaisen laivaluottosopimuksen mukainen tai konsensuksen puitteissa myöhemmin sovittujen tai sen korvaavien ehtojen mukainen.

(32)

Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL, sellaisena kuin se on muutettuna (10), mukaan EFTA-valtioiden on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosikertomukset kaikista voimassa olevista tukiohjelmista valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa II osassa vahvistettujen sääntöjen ja sopimuksen täytäntöönpanosäännösten mukaisesti. Kun valvontaviranomainen antaa näiden suuntaviivojen mukaisen päätöksen innovaatiotuesta, jota myönnetään hyväksytyn ohjelman puitteissa suurille yrityksille, se voi pyytää EFTA-valtioita ilmoittamaan 3.2.4 kohdassa mainittuja perusteita käyttäen, miten kannustinvaikutusta koskeva vaatimus on otettu huomioon suurille yrityksille myönnettävän tuen osalta.

(33)

Näissä suuntaviivoissa vahvistettuja tukien enimmäismääriä sovelletaan riippumatta siitä, rahoitetaanko kyseinen tuki kokonaan vai osittain valtion varoin. Näiden suuntaviivojen nojalla hyväksytty tuki ei saa kasautua muiden ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukimuotojen kanssa, koska kasautuminen johtaisi näissä suuntaviivoissa vahvistetun tuki-intensiteetin ylittymiseen.

(34)

Eri tarkoituksiin myönnetyn, mutta samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuvan tuen osalta sovelletaan suotuisinta enimmäismäärää.

(35)

Valvontaviranomainen aikoo soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 31 päivään joulukuuta 2013. Se soveltaa niitä kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista siltä pyydetään päätöstä 1 päivän helmikuuta 2012 jälkeen, vaikka hankkeet olisi ilmoitettu ennen kyseistä päivämäärää.

(36)

Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun valvontaviranomaisen ilmoituksen mukaan valvontaviranomainen soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen myönnettyyn tukeen, josta ei ole ilmoitettu.