EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka

sekä katsoo seuraavaa:

I.   TAUSTATIEDOT

1.   Menettely

Norjan viranomaiset ilmoittivat 27 päivänä tammikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 506341) Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoituksesta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Käytyään Norjan viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa valvontaviranomainen ilmoitti 16 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 538177) Norjan viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoituksen osalta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn.

Norjan viranomaiset esittivät menettelyn aloittamista koskevaa päätöstä koskevat huomautuksensa 23 päivänä helmikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 547864).

Tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 537/09/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (2). Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa asiasta.

Valvontaviranomainen sai huomautuksia Norjan kuntoilualan järjestöltä (Treningsforbundet) (3) ja eurooppalaiselta kuntokeskustoimialan järjestöltä (European Health & Fitness Association), jäljempänä ’EHFA’. Valvontaviranomainen tapasi Treningsforbundetin edustajat 2 päivänä marraskuuta 2010 pidetyssä kokouksessa. Valvontaviranomainen toimitti kokouksessa esitetyt kannanotot ja tiedot Norjan viranomaisille 20 päivänä syyskuuta 2010 (tapahtuma nro 567099) ja 9 päivänä marraskuuta 2010 (tapahtuma nro 576711) päivätyillä kirjeillä, ja Norjan viranomaiset esittivät huomautuksia 10 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 582713).

Norjan viranomaiset esittivät lisää huomautuksia 14 päivänä maaliskuuta 2011 (tapahtuma nro 590193) ja 22 päivänä maaliskuuta 2011 (tapahtuma nro 591454) päivätyillä kirjeillä sekä 28 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä (tapahtuma nro 592463).

2.   Kippermoenin vapaa-ajankeskus ja sen kuntosali

Kuten päätöksessä N:o 537/09/KOL todettiin, Kippermoenin vapaa-ajankeskus perustettiin 1970-luvulla. Se sijaitsee Vefsnin kunnassa, Nordlandin läänissä. Keskuksen omistaa kunta. Se ei ole kunnasta erillinen oikeushenkilö.

Alun perin keskuksessa oli vaatimattomasti varustetun kuntosalin lisäksi uimahalli, solariumi ja urheiluhalli. Keskusta ja sen kuntosalia laajennettiin vuosina 1997–1999 sekä uudelleen vuosina 2006–2007.

2.1   Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen ja sen kuntosalin rahoitus

Siitä asti, kun keskus perustettiin 1970-luvulla, sen rahoitus on hoidettu käyttäjämaksuin ja kunnan talousarviosta. Käyttäjät osallistuvat rahoitukseen maksamalla pääsymaksun tiloihin. Hintojen, tarjolla olevien lipputyyppien ja tulojen käytön määrittäminen on täysin kunnan vastuulla. Vaikka lippujen hintoja on vuosien mittaan mukautettu, käyttäjämaksut eivät kata keskuksen kaikkia toimintakustannuksia. Vaje katetaan kunnan talousarviosta kunnanvaltuuston tekemien talousarviopäätösten mukaisesti.

2.2   Norjan viranomaisten toimittamat uudet tiedot

2.2.1   Kuntosalin käyttäjiltä perittävät maksut

Valvontaviranomainen totesi päätöksessä N:o 537/09/KOL, että vapaa-ajankeskusta oli sen perustamisesta lähtien rahoitettu käyttäjämaksuilla ja kunnan talousarviosta (4). Muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä Norjan viranomaiset ovat selventäneet, että käyttäjiltä perittiin maksu vain joidenkin keskuksen tilojen (toisin sanoen uimahallin) käytöstä. Kuntosalin käyttö oli vapaata vuoteen 1996 saakka, jolloin kunta alkoi periä siitä käyttömaksun (5).

2.2.2   Vuosina 1997–1999 toteutetut laajennukset

Valvontaviranomainen totesi päätöksessä N:o 537/09/KOL, että Kippermoenin vapaa-ajankeskusta laajennettiin vuonna 1997 ja että tämä laajennus rahoitettiin muun muassa 10 miljoonan Norjan kruunun suuruisella lainalla. Valvontaviranomainen ei ollut saanut yksityiskohtaisia tietoja lainasta eikä siitä, missä määrin lainasta mahdollisesti koitui etua kuntosalille ja vapaa-ajankeskukselle kokonaisuudessaan (6). Muodollisen tutkintamenettelyn aikana Norjan viranomaiset selvensivät, että lainan määrä oli menettelyn aloittamista koskeneessa päätöksessä mainitun 10 miljoonan Norjan kruunun sijaan 5,8 miljoonaa Norjan kruunua (7). Lisäksi Norjan viranomaiset selostivat, että kunta ei saanut lainaa kuntosalin laajennuksen rahoittamiseen vaan muun muassa uuden, Mosjøhallen-jalkapallohallin rakentamiseen, jonka kokonaiskustannukset olivat 14 miljoonaa Norjan kruunua (8).

Kuntosalia laajennettiin vuosina 1997–1999, ja vapaa-ajankeskus hankki sinne uusia laitteita (painonnostovälineitä, kuntopyöriä ja useita muita kuntosalilaitteita) yhteensä noin 870 000 Norjan kruunun arvosta (noin 109 000 euroa) (9).

2.2.3   Vuosina 2006–2007 toteutetut laajennukset

Norjan viranomaiset ovat toimittaneet uusia tietoja myös vuosina 2006–2007 toteutetusta vapaa-ajankeskuksen laajennuksesta.

Kunta päätti vuonna 2005, että kuntosalia laajennetaan rakentamalla uusi lisärakennus yhdistämään keskuksen olemassa olevia rakennuksia. Tarkoituksena oli tehdä keskukseen pääsystä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi kunta päätti samalla ajanmukaistaa olemassa olevia tiloja (10). Olemassa olevien rakennusten yhdistäminen ja ajanmukaistaminen toteutettiin sen varmistamiseksi, että keskuksen tilat olisivat samantasoisia muiden vastaavien keskusten kanssa (11).

Näin ollen vuosina 2006–2007 vapaa-ajankeskusta ja kuntosalia ajanmukaistettiin ja laajennettiin uudella lisärakennuksella (Mellombygningen). Laajennuksen kokonaiskustannukset olivat noin 14,2 miljoonaa Norjan kruunua. Jotta kuntosalin osuus laajennuskustannuksista olisi suhteellisesti oikea (noin 80 prosenttia (12)), laadittiin kustannusten kohdentamista koskeva suunnitelma. Jäljelle jäävä (noin 20 prosentin) osuus oli tarkoitus kattaa muilla keinoin, sillä nämä kustannukset eivät liittyneet kuntosaliin vaan keskuksen muihin tiloihin. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä valvontaviranomainen totesi, ettei kuntosali ollut huolehtinut kustannusten kohdentamista koskevan suunnitelman mukaisesta koko osuudestaan vuoden 2008 lainakustannuksista. Sittemmin Norjan viranomaiset ovat selostaneet, että kuntosali kattoi lainan kokonaiskustannukset vuonna 2008 osoittamalla vuotuisen voittonsa kunnalle (13).

2.2.4   Ei rahoitusta Nordlandin lääniltä

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekohetkellä käytettävissä olleiden tietojen perusteella valvontaviranomainen ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että keskuksen kuntosali olisi saanut rahoitusta Nordlandin lääniltä (14). Tämän vuoksi Norjan viranomaisilta pyydettiin tietoja asiasta. Norjan viranomaiset esittivät selvityksen siitä, ettei Nordlandin lääni ole rahoittanut keskuksen kuntosalia (15).

3.   Syyt menettelyn aloittamiseen

Valvontaviranomainen käynnisti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se ei ollut varma, oliko Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoitus ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Valvontaviranomainen ei ollut varma myöskään siitä, voitiinko kuntosalin rahoitus, jos se katsottaisiin valtiontueksi, katsoa yhteensopivaksi ETA-sopimuksen kanssa joko 59 artiklan 2 kohdan perusteella tukena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille tai 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella tukena kulttuuritoiminnan tai alueellisen toiminnan edistämiseen.

Norjan viranomaiset olivat ilmoittaneet kuntosalin rahoituksesta tammikuussa 2009. Ne eivät olleet esittäneet tietoja, joiden perusteella olisi voitu päätellä alustavasti, että kuntosalin rahoitus, jos sitä pidettäisiin valtiontukena, olisi pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu voimassa oleva tukiohjelma. Ottaen huomioon nämä epäilyt valvontaviranomainen aloitti 1 artiklan 3 ja 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.

4.   Kolmansien osapuolten huomautukset

Valvontaviranomainen sai huomautuksia kahdelta kolmannelta osapuolelta, EHFA:lta ja Treningsforbundet-järjestöltä.

4.1   European Health & Fitness Association (EHFA) -järjestön huomautukset

EHFA on riippumaton voittoa tavoittelematon järjestö, joka edustaa Euroopan terveys- ja kuntoilutoimialaa. Sen mukaan kuntosaleja olisi kohdeltava tasapuolisin edellytyksin riippumatta siitä, ovatko ne yksityisessä vai julkisessa omistuksessa, eikä julkisessa omistuksessa oleville kuntosaleille saisi myöntää etuja, jotka ovat ristiriidassa ETA-sopimuksen 59 artiklan kanssa.

4.2   Treningsforbundet -järjestön huomautukset

Treningsforbundet on norjalainen kaupallisten kuntosalien järjestö. Treningsforbundet katsoo, että Norjan markkinoilla toimivia kuntosaleja valikoivasti hyödyttävät valtion varat ovat yleensä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska tällainen rahoitus vääristää kilpailua ja vaikuttaa ETA:n sisäiseen kauppaan. Osoittaakseen väitteensä oikeaksi Treningsforbundet esitti valvontaviranomaiselle yleistä tietoa Norjan kuntosalimarkkinoista (16).

Lisäksi Treningsforbundet katsoo, että valtiontuen julkisessa omistuksessa oleville kuntosaleille ei voida katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti korvauksena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta eikä 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukena kulttuuritoimintaan tai alueelliseen toimintaan, ellei samaa tukea tarjota yksityisessä omistuksessa oleville kuntosaleille samoin edellytyksin.

5.   Norjan viranomaisten huomautukset

Norjan viranomaiset katsovat, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksessa sijaitsevan kuntosalin rahoitus ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea seuraavista syistä: i) kuntosali ei saa valtion varoista peräisin olevaa valikoivaa etua, ii) kuntosali ei ole yritys ja iii) kuntosalin rahoitus ei vaikuta ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Lisäksi Norjan viranomaiset toteavat, että mahdolliset kuntosalille suunnatut kunnan varat täyttävät vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (17) edellytykset eivätkä sen vuoksi ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Siinä tapauksessa, että valvontaviranomainen katsoo rahoituksen olevan valtiontukea, Norjan viranomaiset pitävät tällaista tukea voimassa olevana tukena, sillä Kippermoenin vapaa-ajankeskusta on rahoitettu kunnan talousarviosta ja käyttäjämaksujen välityksellä jo ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa, ja tämä rahoitusmenetelmä on säilynyt muuttumattomana siitä lähtien.

Edellä esitetystä huolimatta Norjan viranomaiset katsovat mahdollisen tuen olevan yhteensopivaa ETA-sopimuksen kanssa joko 59 artiklan 2 kohdan perusteella tukena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua varten tai vaihtoehtoisesti 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella tukena kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Lisäksi Norjan viranomaiset katsovat, että kuntokeskuksen laajennuksen rahoitus vuosina 2006–2007 on tietynlaista aluetukea, joka on yhteensopivaa 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja kansallista aluetukea vuosiksi 2007–2013 koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen (18) kanssa.

II.   ARVIOINTI

1.   Vefsnin kunnalta saatu rahoitus

Norjan viranomaiset ilmoittivat kuntosalin rahoituksesta valvontaviranomaiselle tammikuussa 2009. Ilmoituksessaan Norjan viranomaiset eivät tuoneet esille mitään perusteluja sille, että kuntosalin rahoitus olisi ollut voimassa olevaa tukea, huolimatta siitä, että ilmoitus sisälsi kopion haasteesta, joka koski oikeudenkäyntimenettelyä norjalaisissa tuomioistuimissa ja jossa hakija esitti pitkähköt perustelut sille, että kuntosalin rahoitus oli uutta tukea (19).

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä valvontaviranomainen viittasi siihen, että kuntosalin rahoitustapa (vapaa-ajankeskuksen vajeen kattaminen kokonaisuudessaan kunnan talousarviosta ja pääsylipputulojen kohdentaminen) oli käytössä jo ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa ja voisi tällä perusteella näyttää olevan pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitettua voimassa olevaa tukea (20). Voimassa olevaan tukeen tehdyt muutokset ovat kuitenkin saman pöytäkirjan 1 artiklan c kohdan mukaan uutta tukea.

Päätöksessään valvontaviranomainen totesi, ettei se ollut saanut tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja kuntosalin kahdesta laajennuksesta ja lipputulojen kohdentamisjärjestelmään tehdyistä muutoksista. Se huomautti, että nämä tekijät olisivat voineet muuttaa voimassa olevan tukijärjestelmän pöytäkirjan 1 artiklan c kohdassa tarkoitetuksi uudeksi tueksi (21).

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjen periaatteiden (22) mukaisesti valvontaviranomainen sovelsi toimenpiteiden käsittelyssä uutta tukea koskevia sääntöjä.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettävä arviointi siitä, onko mahdollinen tukitoimenpide uutta vai voimassa olevaa tukea, on väistämättä luonteeltaan vain alustava. Vaikka valvontaviranomainen päättäisi tuolloin käytettävissä olevien tietojen pohjalta aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan perusteella, se voi silti menettelyn loppuun saattamisesta annettavassa päätöksessä katsoa toimenpiteen, jos siihen liittyy tukea, olevan itse asiassa voimassa olevaa tukea (23). Jos kyse on voimassa olevasta tuesta, valvontaviranomaisen on noudatettava voimassa olevaan tukeen sovellettavaa menettelyä (24). Tällaisessa tilanteessa valvontaviranomaisen olisi lopettava muodollinen tutkintamenettely ja aloitettava voimassa olevaa tukea koskeva menettely, josta määrätään pöytäkirjassa 3 olevan II osan 17–19 artiklassa (25). Viimeksi mainitussa menettelyssä ja vain siinä valvontaviranomainen arvioi, onko toimenpide tukea, ja jos on, soveltuuko se ETA-sopimuksen toimintaan.

Kuten edellä tämän päätöksen I jakson 2 kohdassa on selostettu, Norjan viranomaiset ovat esittäneet lisätietoja Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoituksesta ja laajentamisesta.

Koska kuntosalia ei ole rahoitettu erillisenä toimintona, sen rahoitusta ei voida arvioida irrallaan koko vapaa-ajankeskuksen rahoituksesta. Siitä asti kun keskus perustettiin 1970-luvulla, vapaa-ajankeskuksen rahoitus on hoidettu käyttäjiltä perittävin maksuin ja kunnan talousarviosta. Vaikka kunta otti kuntosalin käytöstä perittävät maksut käyttöön vasta vuonna 1996, se oli veloittanut vapaa-ajankeskuksen eräiden muiden osien, erityisesti uimahallin käyttäjiltä maksua 1970-luvulta saakka. Tällä perusteella valvontaviranomainen toteaa, ettei Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen rahoitusjärjestelmää sinänsä ole muutettu.

Kuntosalin vuosina 1997–1999 toteutettu laajennus ei ollut niin laaja kuin valvontaviranomaiselle alun perin esitettyjen tietojen perusteella vaikutti. Norjan viranomaiset ovat muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä selostaneet, että kunta otti 5,8 miljoonan Norjan kruunun lainan (10 miljoonan Norjan kruunun sijaan), eikä sitä käytetty kuntosalin kunnostamisen. Sen sijaan kyseisenä aikana toteutettiin kuntosalin melko vaatimaton laajennus ja uudelleenvarustelu, joiden kokonaiskustannukset (noin 870 000 Norjan kruunua) rahoitettiin käyttäjiltä perityistä maksuista saaduilla tuloilla.

Vaikka vuosina 2006–2007 toteutettu laajennus oli kattavampi, sillä kuitenkin huolehdittiin ainoastaan siitä, että tarjolla olevat palvelut olivat samalla tasolla vastaavien kuntosalien kanssa. Näin ollen kuntosalin harjoittama toiminta on ennen ja jälkeen laajennusten samanlaista; sitä ainoastaan mukautettiin alan kehitykseen ja käyttäjien vaatimuksiin. Kunta on Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin kautta toiminut kuntosalimarkkinoilla sekä ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa että sen jälkeen. Se on laajentanut kuntosalia muutamaan otteeseen vain voidakseen tarjota kuntalaisille palveluja, jotka vastaavat kuntosaleilta odotettavia palveluja. Rahoitusjärjestelmä (käyttäjämaksut ja osuudet kunnan talousarviosta) ja toiminnan tarkoitus (kuntosalitilojen tarjoaminen väestön käyttöön) eivät ole muuttuneet (26). Laajennukset eivät ole myöskään tuoneet kunnalle mahdollisuutta päästä uusille markkinoille. Tältä osin nyt käsiteltävänä oleva asia eroaa komission päätöksestä, jonka se teki BBC:n digitaalista opinto-ohjelmaa koskeneessa asiassa (27). Kyseinen asia koski muutoksia, joita oli tehty voimassa olleeseen tukijärjestelmään Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen yleisradioyhtiön BBC:n hyväksi. Komissio katsoi kyseisessä asiassa, että voimassa olleeseen tukijärjestelmään tehdyt muutokset sisälsivät uutta tukea, sillä niiden myötä lähetystoiminnan harjoittajan oli mahdollista toteuttaa toimintoja, joilla ei ollut tiivistä yhteyttä voimassa olevaan ohjelmaan. Lisäksi muutokset antoivat BBC:lle mahdollisuuden päästä kehittyneille markkinoille, joilla BBC oli kilpaillut kaupallisten toimijoiden kanssa vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan (28).

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoitus Vefsnin kunnan varoilla, siltä osin kuin se sisältää valtiontukea, on voimassa oleva tukiohjelma. Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdassa on erillinen voimassa olevaa tukea koskeva menettely. Kyseisen kohdan mukaisesti valvontaviranomaisen on seurattava jatkuvasti EFTAn jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Sen on tehtävä EFTAn jäsenvaltioille ehdotuksia ETA-sopimuksen asteittaisen kehittämisen tai sen toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi.

2.   Rahoitus Nordlandin lääniltä

Kuten edellä todettiin, Norjan viranomaiset ovat selventäneet, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosali ei ole saanut rahoitusta Nordlandin lääniltä. Näin ollen asiassa ei ole tapahtunut valtion varojen siirtoa Nordlandin lääniltä. Kyseessä on ensimmäinen neljästä kumulatiivisesta arviointiperusteesta, joiden on täytyttävä, jotta toimenpide olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valvontaviranomainen päättelee Norjan viranomaisten hiljattain toimittamien tietojen perusteella, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosali ei ole tässä yhteydessä saanut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea etuina, jotka olisivat peräisin valtion varoista (Nordlandin lääniltä).

3.   Päätelmät

Norjan viranomaisten esittämien uusien tietojen mukaan Nordlandin lääni ei myöntänyt Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalille taloudellisia etuja nyt käsiteltävänä olevan muodollisen tutkintamenettelyn kattaman ajanjakson aikana. Valvontaviranomainen päättelee tällä perusteella, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalille ei ole kyseisellä ajanjaksolla myönnetty Nordlandin lääniltä peräisin olevaa valtiontukea.

Lisäksi valvontaviranomainen on päätellyt, että siltä osin kuin Vefsnin kunnalta peräisin olevat varat on käytetty Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoittamiseen ja nämä varat ovat valtiontukea, kyseinen valtiontuki on myönnetty voimassa olevan tukiohjelman mukaisesti. Valvontaviranomainen on päättänyt edellä esitetyn arvion perusteella lopettaa muodollisen tutkintamenettelyn ja aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyn voimassa olevan tuen tarkistamismenettelyn,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: