OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (3) ja erityisesti sen 24 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 (4) olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 5 kohdan sekä 14 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat (5) ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta ja erityisesti niiden yritysten pelastamiselle ja rakenneuudistuksille myönnettävää tukea koskevan luvun,

OTTAA HUOMIOON pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen (6),

ON mainittujen artiklojen mukaisesti KEHOTTANUT asianomaisia esittämään huomautuksensa (7) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

Islannin pysyvä edustusto Euroopan unionissa välitti edelleen 19. elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Islannin valtiovarainministeriön 19. elokuuta 2003 päivätyn kirjeen (asiakirja nro 03–5685 A). Kirjeessä Islannin viranomaiset ilmoittivat Islannin valtion omistaman Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myynnistä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Aalborg Portland Íslandi ehf. teki 17. joulukuuta 2003 valvontaviranomaiselle kantelun myyntiehdoista, joita sovellettiin Islannin valtion myydessä omistamansa Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeet. Valvontaviranomainen sai kirjeen ja kirjasi sen saapuneeksi 23. joulukuuta 2003 (asiakirja nro 03–9059 A). Kantelun tekijä pyysi kantelun käsittelyä samanaikaisesti valtion tekemän myynti-ilmoituksen kanssa.

Käytyään Islannin viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa (8) valvontaviranomainen ilmoitti 21. joulukuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Islannin viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, joka koskee Islannin valtion omistamien Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myyntiä (tapahtuma nro 296878). Valvontaviranomainen esitti epäilyksiä Sementsverksmiðjan hf:n markkina-arvosta valtion omistamien osakkeiden myynnin aikaan, valtion ostamien omaisuuserien markkina-arvosta, Sementsverksmiðjan hf.:n oikeudesta käyttää Reykjavikissa sijaitsevia valtiokonttorille myytyjä omaisuuseriä maksutta sekä sen oikeudesta hankkia Reykjavikissa sijaitsevia kiinteistöjä ja tontteja ennalta määrättyyn hintaan.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 421/04/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (9). Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa asiasta. Islannin viranomaiset esittivät huomautuksensa kyseisestä päätöksestä 24. helmikuuta 2005 päivätyssä kirjeessä (tapahtuma nro 311243). Kesäkuun 20 päivänä 2005 valvontaviranomainen vastaanotti huomautuksia Íslenskt sement ehf -yritykseltä, joka on Sementsverksmiðjan hf.:n ostaja (tapahtuma nro 323552). Aalborg Portland Íslandi ehf. -yritys esitti lisähuomautuksia 2. syyskuuta 2005 (tapahtuma nro 333018).

Islannin viranomaiset lähettivät 17. helmikuuta 2006 (tapahtuma nro 363608) valvontaviranomaiselle englanninkielisen toisinnon Sementsverksmiðjan hf.:n ja Islannin valtion puolesta toimineen teollisuusministeriön välisestä sopimuksesta, jonka perusteella yrityksen oikeus ostaa tiettyjä Reykjavikissa sijaitsevia omaisuuseriä peruttiin. Lisäksi yritys vuokrasi kyseisen sopimuksen 2 artiklan mukaisesti käyttämänsä omaisuuserät 1. tammikuuta 2004 lähtien määrittelemättömäksi ajanjaksoksi, josta se maksoi markkinahintaisen kuukausivuokran.

Valituksen tekijän huomautukset ja Islannin viranomaisten muodollisen tutkintamenettelyn aikana antamat lisätiedot ja selvennykset huomioon ottaen valvontaviranomainen katsoi välttämättömäksi laajentaa muodollista tutkintamenettelyä kattamaan Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden siirron Islannin valtion vastuulle. Sen vuoksi valvontaviranomainen teki 29. marraskuuta 2006 päätöksen N:o 367/06/KOL Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden siirrosta Islannin valtion vastuulle. Valvontaviranomainen ilmoitti 29. marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 399095) Islannin viranomaisille, että se oli päättänyt laajentaa muodollista tutkintamenettelyä kattamaan mainitun toimenpiteen. Islannin viranomaiset eivät tehneet valvontaviranomaisen päätöstä koskevia huomautuksia.

Valvontaviranomainen päätti 29. marraskuuta 2006 muodollisen tutkintamenettelyn, joka koski tukitoimenpiteitä yritykselle Íslenskt Sement ehf. Kyseessä on ryhmä sijoittajia, jotka hankkivat omistukseensa valtion omistamat Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeet. Valvontaviranomainen päätteli, että kyseiseen liiketoimeen ei liittynyt tukea.

Valvontaviranomaisen päätös N:o 367/06/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (10). Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa asiasta. Valvontaviranomainen sai huomautuksia yritykseltä Íslenskt sement ehf. 7. toukokuuta 2007 (tapahtuma nro 420691). Valvontaviranomainen lähetti kyseiset huomautukset 14. toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 421504) Islannin viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus vastata niihin. Islannin viranomaiset vastasivat 18. huhtikuuta 2008 (tapahtuma nro 474416)

Sementsverksmiðjan hf.:llä oli tosiasiallinen monopoli sementtimarkkinoilla vuoteen 2000 saakka, jolloin tanskalainen sementin tuoja tuli Islannin markkinoille. Uuden kilpailutilanteen johdosta Sementsverksmiðjan hf. joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja sen tulos kääntyi tappiolliseksi. Sen vuoksi maaliskuussa 2003 Islannin valtio päätti myydä yrityksen ja teki ilmoituksen tarjouskilpailusta, joka koski kaikkien sen omistamien Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myyntiä (11).

Tarjouskilpailu johti sijoittajaryhmän (12) valitsemiseen. Ryhmä perusti yrityksen Íslenkst Sement ehf. valtion osakkeiden ostamista varten. Valtio aloitti neuvottelut omistamiensa Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myynnistä kyseisten sijoittajien kanssa. Valtion ja Íslenkst Sement ehf.:n käymien neuvottelujen tuloksena yritys myytiin pääasiallisesti jäljempänä kuvattujen sopimusten mukaisesti.

Teollisuusministeriö allekirjoitti 2. lokakuuta 2003 Islannin valtion puolesta osakkeidenostosopimuksen Íslenskt Sement ehf. -yhtiön kanssa. Kyseisen sopimuksen perusteella valtio, joka omisti kaikki Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeet, joiden nimellisarvo oli 450 miljoonaa Islannin kruunua, myi osakkeet Íslenskt Sement ehf.:lle 68 miljoonalla Islannin kruunulla.

Osakkeidenostosopimuksen 4 artiklan mukaisesti Islannin valtio siirsi Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelat ja -velvoitteet omalle vastuulleen. Se siirsi itselleen myös kaikki olemassa olevat ja myöhemmät velvoitteet, jotka koskivat vuosittaista korvausta henkilöille, jotka maksavat eläkemaksun valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B niin kauan kuin he ovat Sementsverksmiðjan hf.:n palveluksessa.

Valtionvarainministeriö otti vastuulleen valtiokonttorin puolesta loput joukkovelkakirjalainat, jotka oli laskettu liikkeeseen Sementsverksmiðjan hf.:lle kertyneitä maksuvelvoitteita varten vuonna 1997 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Se siirsi itselleen myös olemassa olevat ja myöhemmät lohkoon B kuuluvia yrityksen nykyisiä työntekijöitä koskevat velvoitteet valtion työntekijöiden eläkerahaston kanssa 23. lokakuuta 2003 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Valtio täytti siten teollisuusministeriön ja Íslenskt sement ehf.:n välisen osakkeidenostosopimuksen 4 artiklassa määrätyn velvoitteen.

Osakkeidenostosopimuksen 5 artiklan mukaisesti Islannin valtion piti ostaa omaisuuseriä Sementsverksmiðjan hf.:ltä erillisellä sopimuksella. Kuten 5 artiklan 3 kohdassa mainitaan, kyseisten omaisuuserien ostohinta oli 450 miljoonaa Islannin kruunua.

Samoin 2. lokakuuta 2003 Sementsverksmiðjan hf. ja Islannin valtiokonttori allekirjoittivat hankintasopimuksen, jonka perusteella valtiokonttori osti yhtiön Reykjavikissa sijaitsevat kiinteistöt ja muut omaisuuserät, Akranesissa olevan toimistorakennuksen (puoltatoista kerrosta lukuun ottamatta) sekä Sementsverksmiðjan hf.:n omistamat muiden yritysten osakkeet ja joukkovelkakirjalainat yhteensä 450 miljoonasta Islannin kruunusta. Kuten hankintasopimuksen 5 artiklassa mainitaan, Sementsverksmiðjan hf. sai pitää osan Reykjavikissa sijaitsevasta myydystä omaisuudesta (13) ja käyttää sitä omaan teolliseen toimintaansa. Omaisuus tuli palauttaa valtiokonttorille viimeistään 31. joulukuuta 2011. Sementsverksmiðjan hf.:n oli maksettava kaikki kyseisten omaisuuserien huolto- ja parannustoimet mutta ei korvausta käyttöoikeudesta. Hankintasopimuksen 6 artiklan mukaisesti Sementsverksmiðjan hf.:llä oli 31. joulukuuta 2009 saakka oikeus ostaa takaisin edellä mainitut Reykjavikissa myydyt omaisuuserät 95 miljoonan Islannin kruunun kokonaishintaan lisättynä 7 prosentin kiinteällä vuosikorolla 1. elokuuta 2003 lähtien.

Hankintasopimusta muutettiin 16. helmikuuta 2006 Sementsverksmiðjan hf.:n, valtion puolesta toimineen teollisuusministeriön ja Íslenskt sement ehf.:n allekirjoittamalla sopimuksella. Sopimuspuolet tekivät osakkeidenostosopimuksen 5.4 kohtaan poikkeuksen, joka koski tiettyjen omaisuuserien osto-oikeutta, ja poikkesivat myös hankintasopimuksen 6 kohdasta korvaten sen tiettyjen omaisuuserien vuokrausta koskevalla määräyksellä (14). Kuukausivuokraksi määrättiin […] Islannin kruunua siten, että sitä voidaan muuttaa rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Sopimuspuolet sopivat valtiokonttorille myytyjen omaisuuserien toimitusajankohdan 31. joulukuuta 2011 vaihtamisesta 1 päiväksi tammikuuta 2004.

Valtion työntekijöiden eläkerahaston hallinnointiin sovellettiin alun perin lain nro 29/1963 määräyksiä. Vuonna 1990 valtion työntekijöiden eläkerahastoon maksetut eläkemaksut eivät riittävästi kattaneet siitä maksettuja eläkkeitä. Sen vuoksi valtio päätti uudistaa järjestelmän ja antoi lain nro 1/1997 eli lain valtion työntekijöiden eläkerahastosta. Valtion työntekijöiden eläkerahasto jaettiin kahteen lohkoon: luotiin uusi lohko A ja olemassa olevasta eläkerahastosta tuli lohko B. Kaikki uudet työntekijät kuuluivat lohkoon A, mutta vanhat työntekijät voivat joko siirtyä lohkoon A tai jäädä lohkoon B, johon ei enää otettu uusia työntekijöitä. Islannin viranomaisten mukaan entisen valtion työntekijöiden eläkerahaston jakaminen lohkoihin A ja B merkitsi rahaston muuttumista omavaraiseksi eivätkä eläkemaksut ja sitoumukset enää olleet epätasapainossa, minkä vuoksi valtiokonttorin ei tarvinnut maksaa siitä johtuvaa erotusta (15).

Sitä vastoin lohkoa B koskevien määräysten johdosta kyseisessä lohkossa on yleensä alijäämä, joka on katettava säännöllisesti. Lohkoa B koskevien määräysten mukaan eläkemaksut valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B suoritetaan työntekijöiden peruspalkan, eikä heidän kokonaispalkkansa perusteella. Työntekijöillä on oikeus saada tietty prosenttimäärä sen toimen peruspalkasta, josta he siirtyvät eläkkeelle. Sen jälkeen eläke on sidoksissa valtion työntekijöiden palkkojen keskimääräiseen nousuun. Lain nro 1/1997 33 §:n mukaisesti valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkon B jäsenien työnantajan on katettava kyseinen erotus. Jos työnantaja ei kuitenkaan maksa erotusta, valtiokonttori takaa eläkkeen maksun työntekijälle lain nro 1/1997 32 §:n mukaisesti.

2.2.2 Sementsverksmiðjan hf.:n valtion työntekijöiden eläkerahastoa koskevien velvoitteiden määrittäminen

Vuonna 1996 tehdyn uudistuksen jälkeen valtion työntekijöiden eläkerahastoa koskevaan lakiin sisällytettiin uusi määräys, jonka mukaan työnantajien on korvattava eläkemaksujen korotus.

Lain nro 1/1997 33 §:ssä määrätään, että jos aiemmin määrättyä eläkettä korotetaan valtion työntekijöiden yleisen palkannousun johdosta, valtiokonttori ja muut työnantajat, jotka vakuuttavat työntekijänsä eläkerahastossa, korvaavat (16) eläkemaksuissa tämän johdosta tapahtuvan korotuksen.

Valtionvarainministeriö allekirjoitti 8. lokakuuta 1997 valtion työntekijöiden eläkerahaston kanssa sopimuksen valtiokonttorin velvoitteiden maksamisesta Islannin valtion sementtitehtaan työntekijöiden osalta vuoden 1996 loppuun saakka valtion työntekijöiden eläkerahastosta annetun lain nro 1/1997 33 §:n mukaisesti. Kyseiset velvoitteet vastasivat Sementsverksmiðjan hf.:n työntekijöiden lisääntyneitä eläkemaksuja lukuun ottamatta yrityksen osuutta rahaston varoista.

Sopimuksen 3 artiklan mukaisesti laskennallista 3,5 prosentin korkokantaa käyttäen LSR:lle (17) kertyneiden Islannin valtion sementtitehtaan työntekijöitä koskevien maksuvelvoitteiden arvo vuoden 1996 lopulla oli 494 816 380 Islannin kruunua. LSR:n varoilla voidaan maksaa 19 prosenttia rahastolle kertyneistä maksuvelvoitteista. Valtio maksaa siten Sementsverksmiðjan hf. Ltd.:in velvoitteita 400 801 268 Islannin kruunulla.

Lain nro 1/1997 uudessa 33 §:ssä määrätään mahdollisuudesta maksaa velvoitteet laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja:

Rahaston johtokunta voi hyväksyä joukkovelkakirjojen käytön kertyneiden velvoitteiden maksamiseen. Näin maksetun velvoitteen on perustuttava vakuutusmatemaattiseen arviointiin maksupäivänä. Työnantaja, joka on maksanut velvoitteensa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainan, ei ole tämän kohdan mukaisesti muussa vastuussa rahaston velvoitteista sen ajankohdan ja niiden työntekijöiden osalta, joita maksu koskee.

Saman sopimuksen 4 artiklan mukaan valtiokonttori maksaa 2 artiklan mukaisesti LSR:n velvoitteet antamalla sille Sementsverksmiðjan hf.:n joukkovelkakirjalainoja yhteensä 326 488 714 Islannin kruunun arvosta. Joukkovelkakirjalainat on sidottu kuluttajahintaindeksiin perusindeksin ollessa 178,6. Vuosikorko on 5,5 prosenttia (puolivuotiskorko 2,75 prosenttia) ja se lasketaan 1. tammikuuta 1997 alkaen. Ajanjakson 1. tammikuuta 1997 – 30. elokuuta 1997 aikana kertynyt korko maksetaan erikseen 1. marraskuuta 1997. Joukkovelkakirjalainojen arvo 3,5 prosentin laskennallisella korolla oli 1. syyskuuta 1997400 801 268 Islannin kruunua. Valtiokonttori takaa LSR:lle joukkovelkakirjalainojen erien ja korkojen maksun. Kyseisillä joukkovelkakirjalainoilla valtiokonttori on valtion työntekijöiden eläkerahastosta annetun lain nro 1/1997 33 §:n mukaisesti maksanut eläkkeiden lisäosia koskevat velvoitteensa LSR:lle. Velvoitteet syntyivät Islannin valtion sementtitehtaan työntekijöiden jäsenyydestä LSR:ssä vuoden 1996 loppuun saakka.

Kun Sementsverksmiðjan hf. oli lain nro 1/1997 33 §:n viimeisen kohdan mukaisesti maksanut sitoumuksensa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 8. lokakuuta 1997 tehdyssä sopimuksessa määrätyn määrän arvosta, se ei enää ollut vastuussa rahaston sitoumuksista maksaa eläkkeitä entisille työntekijöilleen vuoden 1996 lopulla päättyvän ajanjakson, jota maksu koski, osalta. Joukkovelkakirjalainoilla siten ainoastaan lykätään velan maksua.

Sementsverksmiðjan hf. ja valtion työntekijöiden eläkerahasto allekirjoittivat 30. maaliskuuta 1999 toisen sopimuksen lain nro 1/1997 33 §:n mukaisesti. Sopimuksen perusteella rahasto arvioi vuosittain vuoden aikana kertyneet eläkevelvoitteet, jotka koskevat rahaston lohkoon B kuuluvia yrityksessä vielä työskenteleviä työntekijöitä. Yritys maksaa kyseiset velvoitteet vähennettynä työntekijöiden ja yrityksen jo maksamilla eläkemaksuilla, jotka koskevat vuoden aikana kertyneitä eläkeoikeuksia. Islannin viranomaisten antamien tietojen perusteella valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B kuului vuonna 2003 vielä viisi Sementsverksmiðjan hf.:n työntekijää.

Valtionvarainministeriön sekä valtion työntekijöiden eläkerahaston 23. lokakuuta 2003 tekemällä sopimuksella valtiokonttorin puolesta toimiva valtionvarainministeriö otti vastuulleen loput joukkovelkakirjalainoista, jotka Sementsverksmiðjan hf. oli laskenut liikkeeseen kertyneitä maksuvelvoitteitaan varten vuoden 1997 sopimuksen mukaisesti. Valtio otti myös vastuulleen Sementsverksmiðjan hf.:n velvoitteet valtion työntekijöiden eläkerahastoa kohtaan, jotka koskivat valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B kuuluvien yrityksen työntekijöiden eläkekorvausten maksamista vuosittain (valtion työntekijöiden eläkerahaston ja Sementsverksmiðjan hf.:n 30. maaliskuuta 1999 tehdyn sopimuksen mukaisesti).

Sopimuksella valtionvarainministeriö täytti sijoittajaryhmä Íslenskt sement ehf.:n kanssa 2. lokakuuta 2003 allekirjoitetun osakkeidenostosopimuksen 4 artiklan mukaisen velvoitteen. Kyseisen määräyksen mukaisesti myyjän on otettava vastuulleen ne yrityksen eläkevelat ja velvoitteet, joilla on valtion takaus, ja jotka yritys otti vastuulleen vuonna 1997 tehdyllä sopimuksella. Myyjän on myös otettava vastuulleen kaikki olemassa olevat ja myöhemmät velvoitteet, jotka koskevat vuosittaista korvausta henkilöille, jotka maksavat eläkemaksun valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B niin kauan kuin he ovat yrityksen palveluksessa.

Vaikka valtiovarainministeriö itse päätti ottaa vastuulleen kyseiset Sementsverksmiðjan hf.:n velat ja velvoitteet sijoittajaryhmä Íslenskt sement ehf.:n kanssa tehdyn osakkeidenostosopimuksen mukaisesti, Sementsverksmiðjan hf. vapautettiin kyseisistä velvoitteista erityisellä säädöksellä, nimittäin 23. lokakuuta 2003 tehdyllä valtiovarainministeriön ja valtion työntekijöiden eläkerahaston välisellä sopimuksella.

Islannin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan (18) eläkkeelle jääneitä työntekijöitä koskevat eläkevelvoitteet olivat vuonna 2003 arviolta 412 miljoonaa Islannin kruunua. Valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B edelleen kuuluvia Sementsverksmiðjan hf:n työntekijöitä koskevat tulevat velvoitteet arvioitiin 10–15 miljoonaksi Islannin kruunuksi riippuen ajasta, jonka työntekijät vielä pysyvät yrityksessä.

Kuten edellä mainittiin, päätöksellä N:o 421/04/KOL aloitettua muodollista tutkintamenettelyä laajennettiin päätöksellä N:o 367/06/KOL kattamaan yrityksen eläkevelvoitteiden ottaminen valtion vastuulle.

Samoin 29. marraskuuta 2006 valvontaviranomainen teki päätöksen N:o 368/06/KOL valtion omistamien Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myyntiä Íslenskt sement ehf.:lle koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä. Osakkeiden myynti tapahtui 29. marraskuuta 2006 68 miljoonan Islannin kruunun hintaan. Valvontaviranomainen päätteli, että myyntiin ei sisältynyt valtiontukea.

Tässä päätöksessä valvontaviranomainen arvioi, onko Sementsverksmiðjan hf.:lle mahdollisesti myönnetty valtiontukea ja soveltuuko tuki ETA-sopimuksen toimintaan sekä tarkastelee seuraavia toimenpiteitä, joiden osalta valvontaviranomainen ei vielä ole tehnyt päätöstä:

Islannin viranomaiset esittivät 23. helmikuuta 2005 päivätyssä kirjeessä valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 421/04/KOL esitettyjä epäilyjä koskevia huomautuksia. Viranomaiset selittivät, että Sementsverksmiðjan hf.:n omaisuuserien osto tapahtui osana rakenneuudistusta. Viranomaisten mukaan valtio ostaisi yritykseltä kaiken sellaisen käyttöomaisuuden, joka ei ollut tuotannolle ja toiminnalle välttämätöntä, jotta liiketoiminnan kuluja voitaisiin vähentää ja tehdä yrityksen toiminta kannattavaksi.

Islannin viranomaiset pitivät ostettujen omaisuuserien oikeana arvona AV:n ja VSO Ráðgjöf:n asiantuntijoiden syyskuussa 2003 tekemää arviota. Kyseiset asiantuntijat arvioivat Reykjavikissa sijaitsevan omaisuuden arvoksi 276 miljoonaa Islannin kruunua ja Akranesissa sijaitsevan toimistorakennuksen arvoksi 74,4 miljoonaa Islannin kruunua. Islannin viranomaiset pitivät Reykjavikissa sijaitsevan omaisuuden arvioita erittäin hyvänä valtion kannalta, sillä omaisuudella oli strategista arvoa, joka perustui ennustettuun tulevaan arvoon: myyntiajankohtana tehtiin suunnitelmia suuren siltahankkeen aloittamiseksi, joka sulkisi yrityksen sataman Saeverhöfdissä Reykjavikissa ja tekisi siten toimitilat hyödyttömiksi yrityksen toiminnan kannalta. Siltahanke johtaa kuitenkin kaupunkisuunnitelman muuttamiseen alueella ja odotetaankin, että alueesta tehdään asunto-alue, mikä lisää sen arvoa suuresti.

Islannin viranomaiset ilmoittivat kirjeessä, että he muuttavat sopimusta 2. lokakuuta 2003 tehdyn hankintasopimuksen 6 artiklassa määrättyjen tiettyjen omaisuuserien uudelleenosto-oikeuden osalta ja korvaavat kyseisen osto-oikeuden markkina-arvoisella etuosto-oikeudella.

Lisäksi Islannin viranomaiset esittivät väitteitä sen puolesta, että jos Sementsverksmiðjan hf.:n myyntimenettelyssä olisi ollut kyse tuesta, kyseistä tukea voitaisiin pitää valtiontuen suuntaviivojen pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien määräysten mukaisena. Viranomaiset liittivät sen vuoksi kirjeeseen Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistussuunnitelman.

Islannin viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden ottamista valtion vastuulle koskevasta valvontaviranomaisen päätöksestä N:o 367/06/KOL.

Íslenskt sement ehf. esitti 20. kesäkuuta 2005 tehtyä valvontaviranomaisen päätöstä N:o 421/04/KOL (tapahtuma nro 323552) koskevia huomautuksia. Kirjeessään yritys väitti, että valtion Sementsverksmiðjan hf.:ltä ostamia omaisuuseriä ei myyty erikseen vaan osakkeiden myynnin yhteydessä. Myynti oli siten erottamaton osa kaikkien Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myyntiä koskevaa ostosopimusta. Lisäksi Íslenskt sement ehf. katsoi, että Sementsverksmiðjan hf.:n oikeus käyttää tiettyjä uudelleen ostettuja omaisuuseriä oli erottamaton osa yrityksen yksityistämistä, mikä otettiin huomioon kokonaisostohinnasta neuvoteltaessa. Tästä huolimatta Íslenskt sement ehf.:n mielestä kyseisten omaisuuserien käyttöoikeuden objektiivinen markkina-arvo olisi vähäinen, ellei täysin olematon, koska ainoastaan Sementsverksmiðjan hf. Islannin ainoana sementintuottajana voi käyttää niitä. Íslenskt sement ehf. väitti lisäksi, että yrityksen oikeus hankkia uudelleen ne omaisuuserät, joiden käyttöoikeus sillä on, yhteensä 95 miljoonalla Islannin kruunulla, merkitsee valtiontuen olemassaoloa, sillä kyseisten sementintuotantotilojen markkina-arvo oli vähäinen.

Íslenskt sement ehf. ilmaisi 7. toukokuuta 2007 päivätyssä kirjeessään (tapahtuma nro 421504) ensiksi kantansa valvontaviranomaisen päätökseen jakaa asia kahteen osaan eli osakkeiden myyntiin ja muihin toimenpiteisiin. Yrityksen mielestä kyseisiä kahta tapahtumaa oli tarkasteltava kokonaisuutena. Sekä myyjän (Islannin valtio) että ostajan (Íslenskt sement ehf.) ehtona oli, että samana päivänä tehdyt sopimukset muodostavat yhden erottamattoman liiketoimen. Yhtä tai useampaa sopimusta ei siten olisi voitu tehdä ilman, että kaikki muut tehdään samaan aikaan ja suhteessa toisiinsa.

Toiseksi Íslenskt sement ehf. esitti väitteitä sen tueksi, että Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden ottamiseen valtion vastuulle ei liittynyt valtiontukea. Íslenskt sement ehf. selitti, että eläkevelvoitteet eivät sisältyneet vuoden 1996 tilinpäätöstietojen taseeseen, vaan ne ilmoitettiin ainoastaan taseen ulkopuolisena ehdollisena sitoumuksena. Vuonna 1997 yrityksen eläkevelat maksettiin laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja. Tämä merkitsee sitä, että niiden rahoittamiseen käytettiin valtion työntekijöiden eläkerahastolta otettua velkaa (joukkovelkakirjalainoja), joka sen jälkeen merkittiin pitkäaikaisena velkana vuoden 1997 ja seuraavien vuosien tilinpäätöstietojen taseeseen. Íslenskt sement ehf. selitti lisäksi, että valtion omistamien Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myynnin yhteydessä valtio otti vastuulleen vuonna 2003 yrityksen velan valtion työntekijöiden eläkerahastolle. Vuoden 2003 tilinpäätöstiedoista oli siten vähennetty 388 028 317 Islannin kruunua taseen vastattavaa-puolelta samaan aikaan, kun yrityksen tulot olivat lisääntyneet samalla määrällä.

Kolmanneksi Íslenskt sement ehf. viittasi Sementsverksmiðjan hf.:n omaisuuserien myyntiin valtiolle 450 miljoonasta Islannin kruunusta, mitä käsiteltiin valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 421/04/KOL. Kaikki osakkeet ja joukkovelkakirjat myytiin valtiolle markkinahintaan (21). Reykjavikissa sijaitsevan Saevarhófdin omaisuuserän arvoksi arvioitiin 276 miljoonaa Islannin kruunua ja se myytiin valtiolle 280 miljoonasta Islannin kruunusta. Akranesissa sijaitsevan toimistorakennuksen osan arvoksi arvioitiin 74,4 miljoonaa Islannin kruunua ja se myytiin valtiolle 72,5 miljoonalla Islannin kruunulla.

Íslenskt sement ehf. viittasi myös MP Investment Bank Ltd.:n vuonna 2003 määrittämiin Sementsverksmiðjan hf.:n selvitystilan kustannuksiin ja toteaa uudelleen, että selvitystilan kustannusten oli laskettu olevan 506 498 730 miljoonaa Islannin kruunua mukaan luettuna Akranesin toimistorakennuksen siivoaminen.

Íslenskt sement ehf.:n mielestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen esimerkiksi Gröditzer Stahlwerke GmbH:ta koskevassa asiassa määrittämää menetelmää soveltaen kysymys on siitä, ovatko yrityksen selvitystilaa koskevat kokonaiskustannukset valtiolle suuremmat kuin kustannukset, jotka syntyvät valtiolle sen ottaessa vastuulleen yrityksen velat ja myydessään kaikki sen osakkeet. Jos vastaus tähän on myönteinen, on katsottava, että valtio on toiminut markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti, sillä yksityinen sijoittaja olisi ottanut vastuulleen velan ja myynyt yrityksen osakkeet järkevien taloudellisten syiden perusteella. Sen vuoksi Íslenskt sement ehf.:n kanta oli, että selvitystilaa koskevat kokonaiskustannukset olivat 70 376 683 Islannin kruunua (22) suuremmat kuin yrityksen myynnistä aiheutuneet kustannukset ja siten valtio on toiminut markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti. Sen vuoksi yrityksen valtion työntekijöiden eläkerahastolle kohdistuneen velan ottamiseen valtion vastuulle ja valtion omistamien yrityksen osakkeiden myyntiin ei voi sisältyä valtiontukea.

Valituksen tekijä Aalborg Portland Íslandi ehf. esitti 2. syyskuuta 2005 päivätyssä kirjeessä huomautuksia valvontaviranomaisen päätökseen N:o 421/04/KOL. Se ilmaisi olevansa samaa mieltä valvontaviranomaisen esille ottamista kysymyksistä, mutta huomautti, että Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden ottamista valtion vastuulle ei ollut käsitelty menettelyn aloittamispäätöksessä. Tästä huolimatta Aalborg Portland Íslandi ehf. ei esittänyt huomautuksia valvontaviranomaisen päätöksestä N:o 367/06/KOL laajentaa menettely koskemaan Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelkojen ottamista Islannin valtion vastuulle.

Islannin viranomaiset toimittivat 8. huhtikuuta 2008 päivätyssä kirjeessä lisätietoja aiemmin annetusta rakenneuudistussuunnitelmasta ja liittivät mukaan markkinatutkimuksen, jota ei vielä ollut esitetty valvontaviranomaiselle.

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

Islannin valtiokonttori osti hankintasopimuksen perusteella yrityksen Reykjavikissa sijaitsevat kiinteistöt ja muut omaisuuserät, Akranesissa sijaitsevan toimistorakennuksen (puoltatoista kerrosta lukuun ottamatta) sekä Sementsverksmiðjan hf.:n omistamat muiden yritysten osakkeet ja joukkovelkakirjalainat yhteensä 450 miljoonan Islannin kruunun hintaan.

Seuraavassa taulukossa verrataan Sementsverksmiðjan hf.:n Reykjavikissa ja Akranesissa sijaitsevien kiinteistöjen ja omaisuuserien markkina-arvoa sekä riippumattomien asiantuntijoiden määrittämää osakkeiden ja joukkovelkakirjojen markkina-arvoa (23) valtiokonttorin niistä maksamaan hintaan.

Taulukosta käy ilmi, että valtiokonttori maksoi 2,1 miljoonaa Islannin kruunua (21 214 euroa) yli riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman ostettujen omaisuuserien markkina-arvon. Erotus koskee Reykjavikissa myytyjä kiinteistöjä, joiden myynnistä saatiin 4 miljoonaa Islannin kruunua enemmän kuin arviossa, ja Akranesissa sijaitsevaa toimistorakennusta, jonka myyntihinta oli 1,9 miljoonaa Islannin kruunua pienempi kuin arviossa.

Oikeuskäytännön mukaan valvontaviranomainen ei voi tässä päätöksessä sattumanvaraisesti määrittää markkinahintaa ainoastaan asiantuntija-arvion perusteella (24). Maa-alueiden ja rakennusten hintaa määritettäessä valvontaviranomaisen olisi otettava huomioon kyseisten markkinahintojen määrittämiseen, joka on luonteeltaan takautuvaa, liittyvä epävarmuus (25). Usein ei voida päätellä, että yksi ainoa arvio edustaa markkina-arvoa, jonka ostaja olisi valmis hyväksymään. Hyväksyttävälle markkina-arvolle voidaan ennemminkin määrittää kohtuullinen liikkumavara markkinatestien perusteella. Valvontaviranomainen katsoo, että kysymykseen siitä, kuinka suuri liikkumavaran olisi oltava, ei ole yksiselitteistä vastausta. Liikkumavara on ehkä syytä määrittää tapauskohtaisesti.

Valvontaviranomaisen mukaan 2,1 miljoonan Islannin kruunun ero nettohinnassa riippumattoman asiantuntijan tekemän arvion ja valtiokonttorin lopulta maksaman hinnan välillä on niin vähäinen, että ei ole mitään näyttöä siitä, että ostohinta ei ollut markkinaehtojen mukainen. Riippumattoman asiantuntijan määrittämää hintaa voidaan pitää viitteenä. Jos arviosta poiketaan huomattavasti, se voi merkitä valtiontuen olemassaoloa. Valvontaviranomaisen mielestä (26) kyseinen vähäinen ero ei kuitenkaan ole riittävä peruste sen vahvistamiselle, että Sementsverksmiðjan hf. on saanut valtiontukea. Se on paremminkin osoitus siitä, että maksu on suoritettu käypään markkinahintaan. Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että Sementsverksmiðjan hf. ei saanut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea myydessään kiinteistöjä, omaisuutta, osakkeita ja joukkovelkakirjalainoja Islannin valtiokonttorille.

Hankintasopimuksen 5 artiklassa annettiin Sementsverksmiðjan hf.:lle mahdollisuus pitää osa Reykjavikissa sijaitsevasta myydystä omaisuudesta (27) ja käyttää sitä omaan teolliseen toimintaansa. Omaisuus tuli palauttaa valtiokonttorille viimeistään 31. joulukuuta 2011. Sementsverksmiðjan hf.:n oli maksettava kaikki kyseisten omaisuuserien huolto- ja parannustoimet, mutta ei korvausta käyttöoikeudesta. Lisäksi hankintasopimuksen 6 artiklan mukaisesti Sementsverksmiðjan hf.:llä oli 31. joulukuuta 2009 saakka oikeus ostaa takaisin edellä mainitut Reykjavikissa sijaitsevat myydyt omaisuuserät 95 miljoonan Islannin kruunun kokonaishintaan lisättynä 7 prosentin kiinteällä vuosikorolla 1. elokuuta 2003 lähtien.

Islannin viranomaiset lähettivät valvontaviranomaiselle 17. helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä (tapahtuma nro 363608) englanninkielisen toisinnon Sementsverksmiðjan hf.:n ja Islannin valtion puolesta toimineen teollisuusministeriön välisestä sopimuksesta. Kyseisen sopimuksen perusteella yrityksen oikeus ostaa uudelleen tiettyjä Reykjavikissa sijaitsevia omaisuuseriä peruttiin. Valtiokonttori sai sille myydyt omaisuuserät käyttöönsä 1. tammikuuta 2004 lähtien. Kyseisestä päivämäärästä lähtien yritys vuokrasi käyttämänsä omaisuuserät määräämättömäksi ajaksi sopimuksen 2 artiklan mukaisesti. Omaisuuserien (28) kuukausivuokra on […] Islannin kruunua. Vuokraa mukautetaan kerran vuodessa rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Islannin viranomaiset selittivät, että vuokran määrä laskettiin käyttämällä Islannin kiinteistömarkkinoilla pyydettyä tavanomaista vuokrahintaa.

Islannin viranomaiset ovat toimittaneet tietoja, joiden mukaan Sementsverksmiðjan hf. maksaa markkinahinnan omaisuuserien vuokraamisesta (29). Valvontaviranomaisella ei ole syytä epäillä Islannin viranomaisten toimittamien tietojen totuudenmukaisuutta ja tarkkuutta. Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi edellä mainittujen sopimuksen muutosten johdosta, että kyseessä ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

Valtionvarainministeriön sekä valtion työntekijöiden eläkerahaston 23. lokakuuta 2003 allekirjoittamalla sopimuksella valtiokonttorin puolesta toimiva valtionvarainministeriö otti vastuulleen loput joukkovelkakirjalainoista, jotka oli laskettu liikkeeseen Sementsverksmiðjan hf.:lle kertyneitä maksuvelvoitteita varten vuoden 1997 sopimuksen mukaisesti. Saman sopimuksen mukaisesti valtiokonttori otti vastuulleen Sementsverksmiðjan hf.:n velvoitteet yrityksessä vielä töissä olevien työntekijöiden osalta. Kyseiset velvoitteet oli maksettava ja selvitettävä vuosittain.

Jotta tukitoimenpide olisi valtiontukea, valtion on täytynyt myöntää se tai se on täytynyt myöntää valtion varoista. Valtionvarainministeriön sekä valtion työntekijöiden eläkerahaston 23. lokakuuta 2003 allekirjoittaman sopimuksen perusteella valtiokonttori maksaa eläkerahastolle Sementsverksmiðjan hf.:n puolesta yrityksen maksettavana olleet rahamäärät. Sopimusta allekirjoitettaessa Sementsverksmiðjan hf.:n velvoitteet eläkerahastolle eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden eläkkeiden maksamiseksi arvioitiin 412 miljoonaksi Islannin kruunuksi. Lisäksi eläkerahaston lohkoon B kuuluvia vielä työsuhteessa olevia yrityksen työntekijöitä koskevat eläkevelvoitteet arvioitiin 10–15 miljoonaksi Islannin kruunuksi. Eläkevelvoitteiden siirtyminen valtiokonttorin vastuulle ja niiden maksaminen valtiokonttorista merkitsee valtion varojen käyttöä.

Tuen saajan on saatava tukitoimenpiteestä etuja, jotka vapauttavat sen tavanomaisista budjettiin sisällytettävistä maksuista.

Valtio otti vastuulleen Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteet valtion työntekijöiden eläkerahastolle yrityksen työntekijöiden eläkkeiden maksamista varten. Sementsverksmiðjan hf. perustettiin vuonna 1955 osana valtion hallintoa. Sementintuottajan, joka siihen aikaan tunnettiin nimellä Islannin valtion sementtitehdas, työntekijät kuuluivat valtion työntekijöiden eläkerahastoon, kuten kaikki muutkin valtion hallinnon työntekijät.

Vuonna 1997 valtio uudisti valtion työntekijöiden eläkerahaston. Valtion työntekijöiden eläkerahasto teki vakuutusmatemaattisen arvioinnin velvoitteista, joita sillä oli jäsentensä tulevien eläkemaksujen osalta. Arvioinnin tulosta verrattiin sen jälkeen rahaston varoihin ja velvoitteiden jakautumiseen niiden työnantajien välillä, joiden työntekijät kuuluivat eläkerahastoon. Sementsverksmiðjan hf.:n eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä koskevat valtion työntekijöiden eläkerahaston eläkevelvoitteet olivat vuoden 1996 lopulla 400 miljoonaa Islannin kruunua (30).

Valtiokonttori maksoi tämän velvoitteen valtion työntekijöiden eläkerahastolle yrityksen joukkovelkakirjalainoilla. Kyseinen velvoite säilyi Sementsverksmiðjan hf.:n kirjanpidossa 23. lokakuuta 2003 saakka, jolloin valtio otti vastuulleen Sementsverksmiðjan hf.:n velan eläkerahastolle. Kyseinen velka koski niiden Sementsverksmiðjan hf.:n työntekijöiden eläkemaksuja, jotka olivat jo jääneet eläkkeelle velan määrittämisen aikaan vuonna 1997. Lisäksi velka koski arvioituja eläkemaksuja viidelle Sementsverksmiðjan hf.:n palveluksessa edelleen olevalle työntekijälle, jotka kuuluivat vielä valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon B (31).

Jos eläkevelvoitteiden maksun katsotaan kuuluvan yrityksen liiketoimintaan liittyviin tavanomaisiin kustannuksiin, kyseisten maksujen siirtäminen valtion vastuulle vapautti Sementsverksmiðjan hf.:n yhdestä toimintakustannuksesta. Näin toimimalla valtio antoi kyseiselle yritykselle valikoivan edun, sillä muiden yritysten on maksettava kaikki omien työntekijöidensä eläkkeisiin liittyvät maksut.

Tukitoimenpiteen on vääristettävä kilpailua ja vaikutettava kauppaan sopimuspuolten välillä.

Kun yritykset hyötyvät valtion myöntämästä taloudellisesta edusta, joka vähentää niiden tavanomaista kustannustaakkaa, niiden kilpailuasema paranee verrattuna yrityksiin, jotka eivät saa tällaista etua. ETA-alueen sementtimarkkinoilla esiintyy kilpailua. Tällä hetkellä Islannin sementtimarkkinoilla toimii kaksi yritystä: Sementsverksmiðjan hf. ja Aalborg Portland Íslandi ehf. Sementsverksmiðjan hf.:lle tavanomaista alhaisempien kustannusten muodossa mahdollisesti myönnetty etu parantaa yrityksen kilpailuasemaa Islannin sementtimarkkinoilla toimivaan kilpailijaan nähden, joka ei saa vastaavaa etua. Siten valtion Sementsverksmiðjan hf.:lle myöntämä tuki vääristää kilpailua.

Jotta ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa voitaisiin soveltaa, ilmoitetun toimenpiteen on vaikutettava kauppaan ETA-sopimuksen sopimuspuolten välillä.

Sementsverksmiðjan hf.:n suora kilpailija Islannin markkinoilla on toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan yrityksen tytäryhtiö, joka ei tuota sementtiä, vaan tuo sitä muista ETA-maista Islantiin. Tästä syystä toimenpide vaikuttaa kauppaan ETA-sopimuksen sopimuspuolten välillä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Edellä mainituista syistä valvontaviranomainen katsoo, että valtio myönsi valtiontukea Sementsverksmiðjan hf.:lle ottamalla vastuulleen eläkevelvoitteet valtiovarainministeriön ja valtion eläkerahaston lokakuussa 2003 allekirjoitetulla sopimuksella.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.”

Vaikka Islannin viranomaiset antoivat 29. elokuuta 2003 päivätyssä kirjeessä ilmoituksen suunnitellusta valtion omistamien Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeiden myynnistä, se, että Islannin viranomaiset allekirjoittivat edellä mainitut sopimukset, merkitsi kyseisten sopimusten perusteella mahdollisesti myönnetyn valtiontuen käyttöön ottamista ennen kuin valvontaviranomainen oli tehnyt ilmoitusta koskevan lopullisen päätöksen. Tästä syystä kyseisen liiketoimen yhteydessä myönnetty valtiontuki on pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan f kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista valtiontukea eli samassa pöytäkirjassa olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vastaisesti käyttöönotettua uutta tukea.

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai tiettyjen talousalueiden kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Rakenneuudistustuki on arvioitava valvontaviranomaisen pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

Päätöksessä N:o 421/04/KOL valvontaviranomainen korosti, että Islannin viranomaiset eivät olleet toimittaneet mitään perusteita tai asiakirjanäyttöä tuen yhdenmukaisuudesta pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen kanssa. Islannin viranomaiset toimittivat Sementsverksmiðjan hf.:ää koskevan rakenneuudistussuunnitelman helmikuussa 2005 päivätyssä kirjeessä. Lisäksi Islannin viranomaiset antoivat helmikuussa 2008 lisätietoja rakenneuudistussuunnitelmasta. Seuraavassa valvontaviranomainen arvioi, voidaanko uusien tietojen perusteella päätellä, että tuki täyttää pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa esitetyt vaatimukset (32).

Tuki myönnettiin lokakuussa 2003, jolloin valtio vapautti Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvollisuuksistaan. Kyseisen tukitoimenpiteen soveltuvuuden arviointi perustuu vuoden 1999 pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskeviin suuntaviivoihin (33), joita sovellettiin tuen myöntämisen aikaan.

Pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 16.2.1 jakson mukaisesti yritys katsotaan näissä suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sen koosta riippumatta, jos kyse on yhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Suuntaviivojen mukaisesti yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi. Yritysten vaikeudet ilmenevät yleensä tappioiden kasvuna, liikevaihdon supistumisena, varastojen kasvuna, ylikapasiteettina, tulorahoituksen pienentymisenä, lisääntyvänä velkaantumisena, rahoituskulujen nousuna ja nettovarallisuuden heikentymisenä tai sen menettämisenä.

Sementsverksmiðjan hf.:n merkitty pääoma väheni 1 096 miljoonasta Islannin kruunusta vuonna 2000 458 miljoonaan Islannin kruunuun vuonna 2003. Yrityksen liikevaihto supistui 1,06 miljardista Islannin kruunusta vuonna 2000 863 miljoonaan Islannin kruunuun vuonna 2001 ja 598 miljoonaan Islannin kruunuun vuonna 2002. Yrityksen myynti väheni siten, että vuonna 2000 se oli […], vuonna 2001 […] ja vuonna 2002 […]. Myös tuotanto väheni yli […] prosentilla. Toiminnalliset tulokset huononivat nopeasti saman ajanjakson aikana. Sementsverksmiðjan hf. saavutti 70 miljoonan Islannin kruunun voiton vuonna 2000, mutta sen tappiot vuonna 2001 olivat 230 miljoonaa Islannin kruunua. Yrityksen tappiot vuonna 2002 olivat 220 miljoonaa Islannin kruunua. Vuosina 2000–2002 Sementsverksmiðjan hf.:n kokonaisvelka kasvoi 733 miljoonasta Islannin kruunusta 1 157 miljoonaan Islannin kruunuun. Käyttöpääoma väheni 750 miljoonasta Islannin kruunusta 640 miljoonaan Islannin kruunuun.

Sementsverksmiðjan hf.:n vuoden 2002 tilinpäätöksessä tilintarkastajat ilmaisivat vakavan huolestumisensa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Kertyneet tappiot ja toimintatappioiden todennäköinen jatkuminen vuonna 2003 johtivat siihen johtopäätökseen, että yrityksen toiminnan jatkuminen oli kyseenalaista.

Islannin viranomaisten antamien selvitysten ja tietojen mukaan Sementsverksmiðjan hf. oli konkurssin partaalla eikä pystynyt elvyttämään toimintaansa omilla varoilla.

Sen vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että Sementsverksmiðjan hf. oli tuen myöntämisen aikaan pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys.

Rakenneuudistustuen olisi oltava osa realistista, johdonmukaista ja kauaskantoista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on yrityksen elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä. Pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 16.2.2 jakson mukaisesti rakenneuudistustukeen sisältyy yleensä yksi tai useampi seuraavista seikoista: yrityksen toiminnan tehokkaampi uudelleenorganisointi ja järkeistäminen, johon tavallisesti kuuluu luopuminen tappiollisesta toiminnasta, sellaisen nykyisen toiminnan rakenteellinen uudistaminen, jonka kilpailukyky voidaan palauttaa, ja mahdollinen toiminnan monipuolistaminen suuntautumalla uuteen tuottavampaan toimintaan. Yrityksen rakenteen uudistamista on yleensä täydennettävä rahoitusrakenteen uudistamisella (esimerkiksi pääomanlisäykset ja velkaantuneisuuden vähentäminen). Suuntaviivojen mukaiset rakenneuudistustoimet eivät voi kuitenkaan rajoittua pelkkään rahoitustukeen, jonka tarkoituksena on korvata aiemmat tappiot puuttumatta tappioiden syntymiseen johtaneisiin syihin.

Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistukseen sisältyi useita toimenpiteitä. Niihin kuuluivat yrityksen rahoitusrakenteen uudistaminen, työvoiman ja tuotantokustannusten rakenneuudistus ja vaihtoehtoiset tulolähteet. Kyseinen rakenneuudistussuunnitelma ei siten pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti ollut rajoittunut rahoitusrakenteen uudistamiseen, vaan siinä käsiteltiin useita muita Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistusta koskevia näkökohtia. Sen vuoksi tuki oli alusta lähtien suuntaviivojen perusteella arvioitavaa tukea.

Rakenneuudistustuen myöntämistä vaikeuksissa oleville yrityksille voidaan kuitenkin pitää perusteltuna ainoastaan tietyin edellytyksin. Tukia voidaan perustella esimerkiksi sosiaali- tai aluepoliittisilla näkökohdilla. Perusteluna voi olla myös tarve ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) myönteinen merkitys taloudelle tai myös se, että kilpailukykyisen markkinarakenteen säilyttäminen on suotavaa, jos yritysten poistuminen markkinoilta voisi johtaa tiukkaan monopoli- tai oligopolitilanteeseen.

Suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson b kohdan mukaisesti tuen myöntämisen edellytyksenä on oltava valvontaviranomaisen vahvistaman rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Rakenneuudistussuunnitelman, jonka toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Rakenneuudistustukeen on siis yhdistettävä toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma, jonka täytäntöönpanoon kyseinen EFTA-valtio sitoutuu. Tämä suunnitelma, joka sisältää kaikki tarpeelliset tiedot, kuten selvityksen markkinoista, on toimitettava valvontaviranomaiselle.

Elinkelpoisuuden paranemisen on perustuttava pääasiassa rakenneuudistussuunnitelman sisältämiin yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin. Se voi perustua hintojen tai kysynnän muutosten kaltaisiin ulkoisiin seikkoihin, joihin yritys ei voi itse paljoa vaikuttaa, vain siinä tapauksessa, että markkinoiden kehittymisestä esitetyt arviot ovat yleisesti hyväksyttyjä. Rakenneuudistus edellyttää sellaisen toiminnan lopettamista, joka olisi rakenneuudistuksesta huolimatta edelleen tappiollista.

Suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson b kohdassa edellytetään, että rakenneuudistussuunnitelmassa on kuvailtava erityisesti yrityksen vaikeuksiin johtaneet olosuhteet. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida, ovatko ehdotetut toimenpiteet sopivia. Suunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa kysynnän ja tarjonnan nykytilanne ja ennakoitu kehitys merkityksellisillä tuotemarkkinoilla erilaisten hahmotelmien avulla, jotka perustuvat optimistisiin, pessimistisiin ja niiden väliltä oleviin olettamuksiin, sekä yrityksen erityiset vahvuudet ja heikkoudet. Rakenneuudistussuunnitelman on mahdollistettava yrityksen rakenteen uudistaminen, jonka avulla pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja mahdollisuus selviytyä itsenäisesti palautuvat.

Rakenneuudistussuunnitelmassa on esitettävä yrityksen muuttamista siten, että se voi rakenneuudistuksen jälkeen vastata itse kaikista kustannuksistaan, omaisuuserien arvon alentuminen ja rahoituskulut mukaan luettuina. Suuntaviivojen mukaisesti rakenneuudistuksen läpikäyneen yrityksen oman pääoman tuoton on oltava riittävän korkea, jotta se voi kilpailla omin voimin.

Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistussuunnitelma koostui neljästä eri toimenpiteestä:

Islannin viranomaiset selittivät, että yksi rakenneuudistukseen sisältyvistä tärkeimmistä toimenpiteistä oli velan vähentäminen omaisuuserien myynnillä. Vuoden 2003 syksyllä Sementsverksmiðjan hf. likvidoi kaikki ne omaisuuseränsä, jotka eivät suoraan liittyneet sementin tuotantoon ja toimitukseen Islannin markkinoille. Myynnistä saaduilla rahoilla yritys pystyi lyhentämään velkaansa ja vähentämään toimintatappioitaan. Omaisuuserien myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 580 miljoonaa Islannin kruunua ja ne käytettiin pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan vähentämiseen. Yrityksen päätavoite oli vähentää pääomakustannuksia rakenneuudistuksen aikana. Kaikkien jäljellä olevien pitkäaikaisten velkojen osalta sovittiin, että yritys ei vähennä lainapääomaa kahteen vuoteen myynnin jälkeen.

Annettujen tietojen mukaan yrityksen rakenneuudistuksen vaikein osa oli veloista neuvotteleminen velkojien kanssa. Näyttää siltä, että yritys oli lisännyt lyhyt- ja pitkäaikaista lainanottoaan huomattavasti myyntiä edeltäneinä kolmena vuotena tappioiden kattamiseksi. Yritys oli ottanut lainaa useilta rahoituslaitoksilta. Luottolaitokset pitivät Sementsverksmiðjan hf.:n ottamia lainoja valtion ottamina eivätkä suostuneet antamaan yritykselle lisää lainaa sen yksityistämisen jälkeen ennen kuin vanhat lainat oli maksettu takaisin. Sen vuoksi velkaa oli vähennettävä merkittävästi, mikä saavutettiin sementin tuotannon ja/tai jakelun kannalta tarpeettomien omaisuuserien myynnillä.

Islannin viranomaisten mukaan [rahoitus]neuvottelujen kriittinen tekijä oli eläkevelan poistaminen yrityksen taseesta, jotta yritys voisi antaa elinkelpoisen ja uskottavan takaisinmaksuaikataulun. Ostajat ja velkojat ovat samaa mieltä siitä, että yritys ei selkeästi pystynyt hoitamaan eläkevelkaa ja muita lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja sekä pitämään yllä käyttöomaisuusinvestointien kriittistä tasoa yrityksen toiminnan takaamiseksi.

Eläkevelan poistaminen ja muiden velkojen osittainen takaisinmaksu oli oleellisen tärkeää hyväksynnän saamiseksi rahoitusrakenteen uudistamiselle.

Myynnin aikaan Sementsverksmiðjan hf.:ssä oli 63 työntekijää. Yrityksen taloudellisten ominaisuuksien ja sementtimarkkinoiden tarkastelu osoitti, että työntekijöiden lukumäärää oli vähennettävä vähintään 20:llä. Tehtaan toimintaan tarvittiin vähintään 41 työntekijää. Ylimääräisten työntekijöiden työsopimukset lopetettiin, minkä vuoksi joidenkin pitkäaikaisten työntekijöiden erorahakorvaukset olivat suuret.

Yrityksellä oli tuotantoon liittyvä bonusjärjestelmä, joka koski suurinta osaa sen työntekijöitä. Työntekijöille jaettava rahamäärä oli kiinteä, joten yrityksen tuotantobonuskustannukset pysyivät samoina työntekijöiden lukumäärästä riippumatta. Ammattiliiton kanssa oli aloitettu neuvottelut kyseisen tuotantobonuksen soveltamisesta työntekijäkohtaisesti siten, että henkilöstön kokonaismäärän vähentyminen merkitsisi maksetun tuotantobonuksen kokonaismäärän vähenemistä.

Islannin viranomaisten mukaan tärkein toimenpide oli raaka-aineiden hintojen uudelleen neuvottelu. Lisäksi sementin koostumusta muutettiin energiakustannusten vähentämiseksi.

Raaka-aineiden hintojen uudelleen neuvottelun osalta voidaan todeta, että merkittävä osa Sementsverksmiðjan hf.:n muuttuvista toimintakustannuksista oli yhteydessä kansainvälisiin/kansallisiin markkinahintoihin ja niitä ei voinut muuttaa. Tämä koski hiilen, sähkön, silikajauheen ja muiden raaka-aineiden hintoja. Tärkeimmän kotimaisen raaka-aineen eli kuorivalun hintaa voitiin kuitenkin laskea […] prosentilla. Muiden kotimaisten raaka-aineiden hinnasta voitiin myös neuvotella.

Lisäksi Sementsverksmiðjan hf. oli alkanut polttaa jäteöljyä vaihtoehtoisena tulolähteenä ja keinona vähentää polttoaineen kokonaiskustannuksia.

Edellä mainittujen toimenpiteiden perusteella valvontaviranomainen katsoo, että Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistussuunnitelma on pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa esitettyjen edellytysten mukainen. Rakenneuudistussuunnitelmassa kuvattiin ne olosuhteet, jotka johtivat Sementsverksmiðjan hf.:n kokemiin vaikeuksiin. Sementsverksmiðjan hf. ei pystynyt 2000-luvun alussa vastaamaan kilpailuun ja rakennusalan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Suunnitelmaan sisältyi perusteellinen rahoitusrakenteen uudistaminen, johon kuului neuvottelut velkojien kanssa velkojen sopimisesta uudelleen ja valtion työntekijöiden eläkerahastolle maksettavien eläkevelvoitteiden siirtyminen Islannin valtion vastuulle. Rahoitusrakenteen uudistamiseen liittyi fyysisiä rakenneuudistustoimia kuten työvoiman rakenneuudistus (työntekijöiden työsopimusten lopettaminen, työntekijöiden etuuksia koskevat uudet neuvottelut) ja erityisesti tuotantokustannusten rakenneuudistus, joka oli suunnitelman kallein osa. Tuotantokustannuksia vähennettiin, sementin koostumusta muutettiin, sopimuksia toimittajien kanssa neuvoteltiin uusiksi ja markkina-aloitteita käynnistettiin tulojen lisäämiseksi. Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistussuunnitelman mukaan yritys tulisi elinkelpoiseksi kahden vuoden kuluessa, mikä vaikuttaa kohtuulliselta ajalta. Suunnitelma on nyt pantu täysin täytäntöön, ja sen ansiosta yritys on voinut kilpailla markkinoilla omilla varoillaan. Edellä mainituista syistä ja Islannin viranomaisten toimittamien tietojen perusteella valvontaviranomainen katsoo, että Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistussuunnitelma on pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson b kohdassa esitettyjen edellytysten mukainen.

Suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson c kohdassa edellytetään, että kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset on pyrittävä poistamaan mahdollisimman laajasti. Muutoin tuen katsotaan olevan ristiriidassa yhteisen edun kanssa ja rikkovan sen vuoksi ETA-sopimusta. Tämä edellytys merkitsee useimmiten sitä, että rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen yrityksen osuutta merkityksellisillä markkinoilla rajoitetaan. Jos asian kannalta merkitykselliset markkinat ovat ETA:n tasolla tarkasteltuna pienet tai jos yrityksen markkinaosuus on niillä vähäinen, kilpailun ei katsota vääristyvän kohtuuttomasti.

Suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson c kohdan mukaisesti valvontaviranomainen määrittää rakenneuudistussuunnitelmaan liitetyn markkinatutkimuksen ja menettelyn aloittamisen jälkeen asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella tarvittavan rajoituksen tai vähennyksen laajuuden sen varmistamiseksi, että kilpailu ei vääristy kohtuuttomasti.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa valvontaviranomainen aloitti muodollisen tutkintamenettelyn joulukuussa 2004 ja laajensi sitä marraskuussa 2006. Asianomaiset osapuolet eivät kuitenkaan esittäneet huomautuksia, joiden perusteella voitaisiin määrittää vastasuoritteiden tarve ja niiden laajuus.

Suuntaviivat ovat myönteisempiä niitä yrityksiä kohtaan, joiden toiminnan jatkumisella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia ETA-alueen kilpailutilanteeseen. Islannin viranomaiset ovat toimittaneet markkinatutkimuksen, joka koskee Sementsverksmiðjan hf.:ää ja Islannin sementtimarkkinoita. Islannin markkinat ovat ainoat, joilla yritys toimii. Tutkimuksen mukaan Islannin sementtimarkkinat ovat rajalliset maan pienen väestömäärän takia. Tällä hetkellä Islannin sementtimarkkinoilla toimii kaksi yritystä: Sementsverksmiðjan hf. tuottaa ja myy sementtiä ja kuonasementtiä ja Aalborg Portland Ísland hf. tuo sementtiä Tanskasta ja myy sitä Islannissa. Vuonna 2002 sementin kulutus Islannissa oli 122 899 tonnia (34). Vuonna 2002 sementin kulutus EU:ssa oli 217,6 miljoonaa tonnia. Sen vuoksi Islannin sementtimarkkinoiden osuutta ETA-alueella on pidettävä vähäisenä.

Suuntaviivojen 16.1. jakson 3 kohdan mukaisesti rakenneuudistustukea voidaan perustella sosiaali- tai aluepoliittisten näkökohtien lisäksi myös sillä, että kilpailukykyisen markkinarakenteen säilyttäminen on suotavaa, jos yritysten poistuminen markkinoilta voisi johtaa tiukkaan monopoli- tai oligopolitilanteeseen. Näin tapahtuisi Islannissa, jos Sementsverksmiðjan hf. poistuisi markkinoilta, joista erittäin todennäköisesti tulisi sementin monopolimarkkinat toiselle Islannin sementtimarkkinoilla toimivalle kilpailijalle ja sen tuonnille. Islannin sementtimarkkinat ovat olleet kahden markkinoilla toimivan yrityksen joko monopoli tai tiukka oligopoli. Tämä osoittaa, että kyseisten markkinat ovat mahdollisuuksiltaan ja houkuttavuudeltaan erittäin rajalliset niiden pienen koon ja vähäisten kehittämismahdollisuuksien takia (ks. edellä mainitun markkinatutkimuksen tulokset).

Valvontaviranomainen ei sen vuoksi pidä tarpeellisena vaatia muita toimenpiteitä yrityksen toiminnan rajoittamiseksi markkinoilla.

Pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson d kohdan mukaisesti tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai yhtymän, johon yritys kuuluu, käytettävissä olevat varat. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella. Kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi on suuntaviivojen 16.3.2.2 jakson d kohdan mukaisesti vältettävä sen muotoisen tai niin suuren tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenneuudistukseen.

Suuntaviivojen mukaisesti valvontaviranomainen tutkii yrityksen velkojen määrän rakenneuudistuksen jälkeen, myös mahdollisesti veloille myönnettyjen lykkäysten tai niiden alentamisen jälkeen. Valvontaviranomainen tutkii myös, onko tukea käytetty rahoittamaan uusia investointeja, jotka eivät ole tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. On osoitettava, että tuki käytetään ainoastaan yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi eikä tuensaaja sen avulla voi rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana lisätä tuotantokapasiteettiaan, paitsi jos se on tarpeen yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi ja ellei se vääristä kohtuuttomasti kilpailua.

Keskeinen osa Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistusta koostui sellaisten omaisuuserien myynnistä, jotka eivät olleet välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, kuten maa-alueet ja rakennukset sekä muiden yritysten osakkeet ja joukkovelkakirjalainat, jotka yrityksen oli mahdollista myydä saadakseen käteisvaroja velkojensa maksuun. Yrityksen velat maksettiin mahdollisuuksien mukaan takaisin ja niistä sovittiin uudelleen takaisinmaksun helpottamiseksi, jotta yritys pystyi jatkamaan toimintaansa. Työvoimaa ja tuotantokustannuksia ja niitä koskevaa rakennetta uudistettiin ja tämä rahoitettiin yrityksen omilla varoilla. Valtion osuudeksi jäi ainoastaan Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden, joiden määrä oli noin 425 miljoonaa Islannin kruunua, ottaminen vastuulleen. Yrityksen velkojat pitivät sitä ehdottomana edellytyksenä sille, että yrityksen rakennemuutos on toteuttavissa. Sen vuoksi valvontaviranomainen päättelee, että valtiokonttorin myöntämä tuki rajoittui välttämättömään, sillä se koski ainoastaan Sementsverksmiðjan hf.:n valtion työntekijöiden eläkerahastoon kohdistuvien eläkevelvoitteiden siirtämistä Islannin valtion vastuulle.

Valvontaviranomainen katsoo, että Islannin valtion osallistuminen Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistukseen ottamalla vastuulleen yrityksen valtion eläkerahastolle kohdistuvat eläkevelvoitteet on keskeinen osa Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistuksen onnistumista. Yrityksen velkojat pitivät eläkevelvoitteiden ottamista valtion vastuulle ensisijaisena ehtona muiden velkojen ja velvoitteiden uudelleen sopimiseksi. Valtion myöntämä tuki mahdollisti Sementsverksmiðjan hf.:lle tarvittavat varat varsinaisten rakenneuudistustoimenpiteiden rahoittamiseksi.

Vaikka eläkevelvoitteiden valtion vastuulle ottaminen ei merkinnyt kustannuksia Sementsverksmiðjan hf.:lle vaan valtiolle, se pitäisi sisällyttää Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistuksen kokonaistarkasteluun. Tuki oli välttämätön rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Edellä sanotun ja Sementsverksmiðjan hf.:n elinkelpoisuuden palauttamisesta aiheutuvien kustannusten määrän huomioon ottaen valvontaviranomainen katsoo, että rakenneuudistukseen sisältyvän tuen määrä rajattiin välttämättömään.

Pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 16.3.2.5 jakson mukaisesti valvontaviranomainen ottaa huomioon aluekehitystarpeet arvioidessaan tukialueilla myönnettävää rakenneuudistustukea. Tuen hyväksymisedellytykset voivat kuitenkin olla erityisesti asetettavien vastasuoritteiden osalta joustavampia tukialueilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valvontaviranomainen hyväksyy tukialueella sijaitsevan vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistustuen, jotta alue voisi tukea siellä sijaitsevia yrityksiä keinotekoisesti. Päinvastoin alueen etujen mukaista on kehittää elinkelpoista ja kestävää toimintaa mahdollisimman nopeasti.

Sementsverksmiðjan hf.:n tehdas sijaitsee Akranesissa Islannin länsiosassa. Alue sisältyy Islannin aluetukikarttaan, jonka valvontaviranomainen hyväksyi 8. elokuuta 2001 tekemällään päätöksellä N:o 253/01/KOL. Alueen työttömyys ylittää kansallisen keskitason ja väestömäärä on vähentynyt. Sementtitehdas on ollut Akranesissa vuodesta 1958 ja se on ollut tärkeä tekijä alueen talouselämässä. Kaupungissa asuu noin 5 500 henkeä ja tehtaan sulkemisella olisi ollut erittäin haitallinen vaikutus: väestö olisi vähentynyt entisestään ja yleinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne olisi huonontunut.

Pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti yrityksen on toteutettava valvontaviranomaisen hyväksymä rakenneuudistussuunnitelma kokonaisuudessaan ja noudatettava kaikkia valvontaviranomaisen päätöksessä asetettuja velvoitteita (35). Valvontaviranomainen katsoo suunnitelman tai velvoitteiden noudattamatta jättämisen tuen väärinkäytöksi.

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan tulot tulevat lisääntymään yrityksen rakenneuudistuksen jälkeen heinäkuussa 2005. Islannin viranomaiset ovat ilmoittaneet valvontaviranomaiselle, että Sementsverksmiðjan hf. on toteuttanut rakenneuudistussuunnitelman ja sen voitot ja tappiot olivat tasoissa vuonna 2005. Kesäkuun 2003 ja toukokuun 2004 välisenä aikana Sementsverksmiðjan hf.:n tappiot olivat 83 miljoonaa Islannin kruunua, kun taas vuonna 2002 tappiota oli syntynyt 250 miljoonaa Islannin kruunua. Kesäkuun 2004 ja toukokuun 2005 välisenä aikana yritys tuotti voittoa 22 miljoonaa Islannin kruunua.

Kyseisten tietojen perusteella Sementsverksmiðjan hf.:n rakenneuudistussuunnitelman kesto oli mahdollisimman lyhyt, sillä pystyttiin palauttamaan yrityksen elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa ja se oli siten perustunut realistisiin oletuksiin tulevista toimintaolosuhteista.

Valvontaviranomaisen on oltava varma siitä, että rakenneuudistussuunnitelma on pantu täytäntöön asianmukaisesti. Sen vuoksi asianomainen EFTA-valtio toimittaa säännöllisesti yksityiskohtaisen kertomuksen valvontaviranomaiselle. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa rakenneuudistus on kuitenkin jo päättynyt ja yrityksen elinkelpoisuus palautettu. Jäljellä ei ole enää muita rakenneuudistustoimenpiteitä vaan kaikki on saatu onnistuneesti päätökseen. Sen vuoksi tässä tapauksessa ei ole tarpeen toimittaa rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa koskevaa kertomusta.

Jotta yritykset eivät saisi epätervettä tukea, rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan yhden kerran. Ilmoittaessaan valvontaviranomaiselle rakenneuudistustukea koskevasta hankkeesta EFTA-jäsenvaltion on pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 16.3.2.3 jakson mukaisesti mainittava, onko yritykselle jo myönnetty kyseisiä tukia, mukaan luettuina tuet, jotka on myönnetty ennen näiden suuntaviivojen soveltamispäivää tai joista ei ole ilmoitettu.

Islannin viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tuen ainutkertaisuuden ehto on täytetty. He ovat myös ilmoittaneet, että yritykselle ei ollut myönnetty tukea aiemmin eikä sitä aiota myöntää sille myöhemmin.

Edellä mainituista syistä valvontaviranomainen katsoo, että Sementsverksmiðjan hf.:lle myönnetty tuki, joka koostui yrityksen eläkevelvoitteiden siirtämisestä Islannin valtion vastuulle, on rakenneuudistustukea ja soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan tuen myöntämisen aikaan sovellettujen pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen perusteella,

Valtion työntekijöiden eläkerahastoon kohdistuvien Sementsverksmiðjan hf.:n eläkevelvoitteiden siirtäminen valtion vastuulle on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Edellä 1 artiklassa mainittu tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella yhdessä valvontaviranomaisen vuonna 1999 hyväksymien pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen kanssa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä toukokuuta 2008.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Per SANDERUD

Puheenjohtaja

Kristján Andri STEFÁNSSON

Kollegion jäsen

(5) EFTAn valvontaviranomaisen hyväksymät ja 19 päivänä tammikuuta 1994 julkaisemat suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1 ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994). Suuntaviivoja on muutettu viimeksi 19. joulukuuta 2007. Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/guidelines/

(7) Valvontaviranomaisen päätös N:o 421/04/KOL, julkaistu EUVL:ssä C 117, 19.5.2005, s. 17, ja ETA-täydennysosassa N:o 24, 19.5.2005. Valvontaviranomaisen päätös N:o 368/04/KOL, julkaistu EUVL:ssä C 77, 5.4.2007, s. 21, ja ETA-täydennysosassa N:o 17, 5.4.2007, s. 1.

(8) Lisätietoja valvontaviranomaisen ja Islannin viranomaisten välisestä kirjeenvaihdosta on saatavilla muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 421/04/KOL.

(11) Lisätietoja myyntiprosessista valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 421/04/KOL.

(12) Sijoittajaryhmä koostui yrityksistä Framtak fjárfestingarbanki hf, Björgun ehf., BM Vallá ehf. ja Steypustöðin, jonka tilalle tuli myöhemmin norjalainen yritys Norcem AS.

(13) Kaksi sementin varastointisäiliötä, sementtitoimitusten luovutus- ja pakkausrakennus, portaat ja eteiskäytävä, sementtiputken suojaputki, aita ja portti, terässiilo ja siihen liittyvät laitteet, ilmakompressorit, kuivauslaite ja sähkölaitteet satamassa olevassa varastossa, satamassa oleva nostokurki, suojaputkessa olevat putket, ajoneuvovaaka ja siihen liittyvät tietokoneet.

(14) Painehuone, kaksi siiloa, sementtitoimitusten luovutustila, pumppuvaja, autojen punnituslaitteet ja siihen liittyvät tietokoneet toimitusten luovutustilassa, nostokurki, putket ja terässiilo ja siihen liittyvät laitteet, koneet ja wc:t, sähkömuuntaja-asema, portaat ja eteiskäytävä.

(15) Valtion työntekijöiden eläkerahaston lohkoon A maksettavat eläkemaksut suoritetaan työntekijöiden kokonaistulojen perusteella; työntekijät ansaitsevat eläkeoikeuksia maksettujen eläkemaksujen kokonaismäärän perusteella. Useimpien pakollisten eläkerahastojen tavoin lohkon A eläkeoikeudet ovat sidoksissa kuluttajahintaindeksiin. Työntekijöiden oikeudesta eläkkeisiin on määrätty laissa ja työnantajien on ajoittain mukautettava eläkemaksujaan sen varmistamiseksi, että rahaston eläkemaksuista saamat tulot vastaavat sen sitoumuksia.

(18) Islannin viranomaiset toimittivat useissa kirjeissä tietoja Sementsverksmiðjan hf.:n työntekijöiden kuulumisesta eläkerahastoon. He antoivat arvionsa 12. marraskuuta 2003 päivätyssä kirjeessä. Lisäksi Islannin viranomaiset selittivät 18. huhtikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että yrityksen perustamisen aikaan vuonna 1993 kuusi työntekijää liittyi valtion työntekijöiden eläkerahastoon ja 93 yksityisiin eläkerahastoihin. Islannin viranomaiset selittivät, että Sementsverksmiðjan hf.:n toimihenkilöt voivat liittyä valtion työntekijöiden eläkerahastoon, kun taas ruumiillisen työn tekijät liittyivät yksityisiin eläkerahastoihin eli omien ammattiliittojensa eläkerahastoihin. Yrityksen perustamisen jälkeen vuonna 1993 uusien toimihenkilöiden oli vielä mahdollista liittyä valtion työntekijöiden eläkerahastoon. Kun valtion omistamat Sementsverksmiðjan hf.:n osakkeet myytiin vuonna 2003, kaikkien uusien työntekijöiden oli siitä lähtien liityttävä yksityisiin eläkerahastoihin.

(19) Kyseessä ovat yrityksen kiinteistöt ja omaisuus Reykjavikissa, yrityksen toimistorakennus Akranesissa puoltatoista kerrosta lukuun ottamatta ja Sementsverksmiðjan hf.:n omistamat muiden yritysten osakkeet ja joukkovelkakirjalainat.

(20) Kaksi sementin varastointisäiliötä, sementin luovutus- ja pakkausrakennus, portaat ja eteiskäytävä, sementtiputken suojaputki, aita ja portti, terässiilo ja siihen liittyvät laitteet, ilmakompressori, kuivauslaite ja sähkölaitteet satamassa olevassa varastossa, satamassa oleva nostokurki, suojaputkessa olevat putket, ajoneuvovaaka ja siihen liittyvät tietokoneet.

(21) Yrityksen Geca osakkeiden arvoksi arvioitiin 46,5 miljoonaa Islannin kruunua, yrityksen Spölur osakkeiden arvoksi arvioitiin 40 miljoonaa Islannin kruunua ja Spölurin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen arvoksi arvioitiin 11 miljoonaa Islannin kruunua.

(22) Islenskt Sementin mukaan yrityksen selvitystilaa koskevat kokonaiskustannukset olivat 390,4 miljoonaa Islannin kruunua, mukaan luettuna valtion maksamat määrät Reykjavikissa ja Akranesissa sijaitsevista maa-alueista. Jos valtio olisi päättänyt lakkauttaa yrityksen, selvitystilaa koskevat kustannukset olisivat olleet samat kuin kiinteän omaisuuden likvidaatioarvo eli 69,9 miljoonaa Islannin kruunua vähennettynä sopimukseen sisältyvällä velvollisuudella tyhjentää tehdastilat, jolloin yrityksen selvitystilaa koskevat kokonaiskustannukset olisivat olleet 390,4 miljoonaa Islannin kruunua. Valtion päätös ottaa vastuulleen yrityksen velka valtion työntekijöiden eläkerahastolle merkitsee 388 028 317 Islannin kruunun kustannuksia ja sen jälkeen, kun valtio oli myynyt omistamansa osakkeet yrityksessä Islenskt Sementille 68 miljoonasta Islannin kruunusta, nettokustannukset olivat 320 028 317 Islannin kruunua. Näin ollen selvitystilaa koskevat kustannukset olivat 70 376 683 Islannin kruunua suuremmat kuin yrityksen kokonaismyyntikustannukset.

(23) Almenna Verkfræðistofan (AV) teki osittaisen arvioinnin Sementsverksmiðjan hf.:n Reykjavikissa sijaitsevista kiinteistöistä helmikuussa 2003 ja täydellisen arvioinnin marraskuussa 2003. MP Verðbref määritti joukkovelkakirjalainojen ja osakkeiden arvon samaan aikaan, kun se määritti yrityksen likvidaatioarvon ennen valtion omistamien osakkeiden myyntiä. Daníel Rúnar Elíasson, Hákot-kiinteistönvälitystoimiston valtuutettu kiinteistönvälittäjä, määritti Akraneissa sijaitsevan rakennuksen arvon elokuussa 2003.

(24) Yhdistetyt asiat T-127/99, T-129/99 ja T-148/99 Diputación Foral de Alava ja muut vastaan komissio [2002] Kok. II-1275, 71 kohta.

(26) Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti valvontaviranomaista ei saa moittia sen arvion ollessa likimääräinen, sillä kyseiset arviot ovat luonteeltaan likimääräisiä, vrt. edellä mainittu asia T-366/00 Scott SA vastaan komissio, 96 kohta.

(27) Kaksi sementin varastointisäiliötä, sementtitoimitusten luovutus- ja pakkausrakennus, portaat ja eteiskäytävä, sementtiputken suojaputki, aita ja portti, terässiilo ja siihen liittyvät laitteet, ilmakompressori, kuivauslaite ja sähkölaitteet satamassa olevassa varastossa, satamassa oleva nostokurki, suojaputkessa olevat putket, ajoneuvovaaka ja siihen liittyvät tietokoneet.

(28) Vuokratut omaisuuserät ovat painehuone, kaksi siiloa, sementtitoimitusten luovutustila ja pumppuhuone, joiden pinta-ala on 290 neliömetriä. Lisäksi vuokrataan ajoneuvovaa’at, pysäköintialue, nostokurki, putket ja terässiilo, koneet ja wc:t, muuntaja-asema, portaat ja eteiskäytävä.

(29) Islannin viranomaiset ovat ilmoittaneet valvontaviranomaiselle, että suurin osa Sementsverksmiðjan hf.:n aiemmin omistamasta Sævarhöfðissä Reykjavikissa sijaitsevasta maa-alueesta vuokrattiin Jarðboranir hf.:lle […] Islannin kruunun neliöhintaan. Sementsverksmiðjan hf.:ltä pyydettiin […] Islannin kruunun vuokrahintaa. Islannin viranomaiset ovat myös selittäneet, että Sævarhöfðin maa-alueen vuokra julkaistiin Morgunblaðið-sanomalehdessä vuoden 2003 lopulla, ja edullisimman tarjouksen teki Jarðboranir hf. edellä mainittuun hintaan. Näistä syistä Islannin viranomaiset ilmoittivat vuokrahinnan vastanneen Islannin markkinahintoja.

(30) Valtion työntekijöiden eläkerahaston ja valtionvarainministeriön välisen, valtiokonttorin velvoitteiden maksua valtion työntekijöiden eläkerahastosta annetun lain nro 1/1997 33 artiklan mukaisesti koskevan sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Islannin valtion sementtitehtaan työntekijöitä vuoden 1996 loppuun saakka koskevat Sementsverksmiðjan hf.:n puolesta maksettavat velvoitteet olivat 400 801 268 miljoonaa Islannin kruunua.

(31) Eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä koskevat eläkevelvoitteet olivat 412 miljoonaa Islannin kruunua lokakuussa 2003. Samaan aikaan yrityksen palveluksessa olevia työntekijöitä koskevat tulevat velvoitteet arvioitiin noin 10–15 miljoonaksi Islannin kruunuksi.

(32) Asia T-157/01, Danske Busvognmænd vastaan komissio, [2004] Kok. II-917, 116 kohta.

(35) Periaatteessa rakenneuudistussuunnitelma olisi pitänyt antaa täydellisenä ilmoituksen yhteydessä ennen tuen myöntämistä. Tässä tapauksessa suunnitelmaa ei annettu ennakkoon, mutta rakenneuudistussuunnitelman pääkohdat esitettiin ennen rakenneuudistuksen käynnistämistä. Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että se voidaan hyväksyä suuntaviivojen mukaisesti.

Toimenpide	Rakenneuudistuksen käynnistäminen	Rakenneuudistuksen päättäminen
Rahoitusrakenteen uudistamistoimenpiteet (veloista sopiminen uudelleen luottolaitosten kanssa ja velkojen takaisinmaksu, eläkevelvoitteiden siirtyminen valtion vastuulle)	Syyskuu 2003	Lokakuu 2003
Työvoiman rakenneuudistus (työntekijöiden irtisanominen, uudet neuvottelut ammattiliittojen kanssa)	Lokakuu 2003	Huhtikuu 2004
Tuotantokustannusten rakenneuudistus (hintaneuvottelut toimittajien kanssa, vaihtoehtoiset tulolähteet ja kustannusten vähentäminen)	Lokakuu 2003	Joulukuu 2004

(miljoonaa Islannin kruunua)
	Riippumattomien asiantuntijoiden tekemä arvio	Islannin valtiokonttorin maksama hinta
Reykjavikissa osoitteessa Saeverhöfdi 31 sijaitseva maa-alue, kiinteistö ja laitteet	276	280
Akranesissa sijaitseva toimistorakennus (lukuun ottamatta puoltatoista kerrosta)	74,4	72,5
Osakkeet yrityksessä Geca	46,5	46,5
Osakkeet yrityksessä Spölur	40	40
Joukkovelkakirjalainat yrityksessä Spölur	11	11
Yhteensä	447,9	450