9.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 57/24


TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä marraskuuta 2005,

asiassa E-1/05

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Norjan kuningaskunta

(Sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — henkivakuutuspalvelut — palvelujen tarjoamisen vapaus ja sijoittautumisoikeus — direktiivin 2002/83/EY 33 artikla — yleiseen etuun perustuvan rajoituksen oikeutus — suhteellisuusperiaate)

(2006/C 57/09)

Asiassa E-1/05, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Norjan kuningaskunta on esitetty pyyntö, jonka mukaan tuomioistuimen olisi julistettava, ettei Norjan kuningaskunta ole täyttänyt henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY, johon viitataan ETA-sopimuksen liitteessä IX olevassa 11 kohdassa, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla N:o 1, 33 artiklan mukaisia velvollisuuksiaan. EFTAn tuomioistuin, jonka muodostivat tuomioistuimen presidentti Carl Baudenbacher ja tuomarit Per Tresselt ja Thorgeir Örlygsson (esittelijä), antoi 25 päivänä marraskuuta 2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1.

Säilyttämällä voimassa vakuutussopimusten päättymismaksujen ennakkomaksua koskevan vaatimuksen, joka sisältyy kulujen, tappioiden, tulojen ym. jaosta konserniin kuuluvien vakuutusyritysten kesken ja vakuutusyritysten sivukonttoreiden ja sopimusten kesken 21 päivänä marraskuuta 1989 annetun Norjan asetuksen nro 1167 3 §:n 2 momenttiin sekä vakuutuspalveluista ja vakuutusyrityksen sivukonttorin perustamisesta, jos päätoimipaikka on jossain toisessa ETA-valtiossa, 22 päivänä syyskuuta 1995 annetun Norjan asetuksen nro 827 10 §:n Norjan kuningaskunta on laiminlyönyt Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX olevassa 11 kohdassa tarkoitetun henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla N:o 1, 33 artiklan mukaiset velvoitteensa.

2.

Norjan kuningaskunnan on maksettava oikeudenkäyntikulut.