valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 44. kerran lisäämällä uusi luku 24 B: Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat puitteet

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61—63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2), ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä sen pöytäkirjassa 3 olevassa I osassa olevan 1 artiklan (3), sekä katsoo seuraavaa:

EFTAn valvontaviranomainen varmistaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen,

Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos EFTAn valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4), jotka valvontaviranomainen hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994 (5),

Euroopan yhteisöjen komissio (jäljempänä ’komissio’) julkaisi 30 päivänä joulukuuta 2003 laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat uudet puitteet (6).

ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella,

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun ”Yleistä” kuuluvan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on annettava komissiota kuultuaan oikeudelliset säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä.

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTAn jäsenvaltioita 3 päivänä helmikuuta 2004 järjestetyssä monenvälisessä kokouksessa,

(2) Jäljempänä ’valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskeva sopimus’.

(3) Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirja 3 (sellaisena kuin EFTA-valtiot ovat muuttaneet sitä 10 päivänä joulukuuta 2001). Muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003.

(5) Julkaistu alun perin EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, ja sen ETA-täydennysosassa N:o 32 samana päivänä, muutettu viimeksi 17 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä kollegion päätöksellä N:o 40/04/KOL (ei vielä julkaistu).

LIITE I

24B. LAIVANRAKENNUSTEOLLISUUDEN VALTIONTUKI (1)

24B.1. Johdanto

(1)

Laivanrakennusteollisuuden valtiontukeen on sovellettu lukuisia erillisiä ETA:n järjestelmiä. Verrattuna teollisuudenaloihin, joihin ei ole sovellettu erityisiä sääntöjä, laivanrakennusalaan sovelletut järjestelmät ovat sisältäneet sekä tiukempia että lievempiä määräyksiä. Näissä puitteissa vahvistetaan uudet säännöt laivanrakennusteollisuuden valtiontuen arvioimiseksi. Säännöt tulevat voimaan, kun laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98 (2), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 29 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 12/1999 (3), voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2003.

(2)

Näiden puitteiden tarkoituksena on mahdollisimman suuressa määrin poistaa laivanrakennusteollisuuteen ja muihin teollisuudenaloihin sovellettavien sääntöjen väliset erot ja sen myötä yksinkertaistaa EFTAn valvontaviranomaisen (jäljempänä ’valvontaviranomainen’) toimintatapoja tällä alalla ja muuttaa niitä avoimemmiksi ulottamalla yleiset horisontaaliset määräykset koskemaan myös laivanrakennusalaa.

(3)

Valvontaviranomainen myöntää kuitenkin, että laivanrakennusalaan vaikuttavat eräät erityistekijät, jotka olisi otettava huomioon valtiontukien valvontaa koskevassa valvontaviranomaisen politiikassa. Tällaisia tekijöitä ovat:

(a)	maailman laivanrakennusmarkkinoiden ylikapasiteetti, alhaiset hinnat ja kaupan vääristymät;

(b)	laivojen luonne hyvin suurina tuotantohyödykkeinä, mikä lisää riskiä valtion tukemien luottojen seurauksena kilpailun vääristymisestä;

(c)

taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) puitteissa tehdyt laivanrakennusalan sopimukset, erityisesti OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensus (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) laivojen vientiluottoja koskevine sektorisopimuksineen, jota sovelletaan yhteisössä 22 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/76/EY nojalla. Tämä päätös korvaa 4 päivänä huhtikuuta 1978 tehdyn päätöksen tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin. (4)

(4)

Valvontaviranomainen ottaa huomioon, että OECD:n piirissä suunnitellaan tavanomaisten kilpailuehtojen noudattamisesta kaupallisessa laivanrakennus- ja korjausteollisuudessa vuonna 1994 tehdyn sopimuksen korvaamista (5); tämä sopimus ei ole tullut voimaan. Näiden puitteiden ei ole tarkoitus millään tavalla rajoittaa edellä mainitun työn lopputulosta, ja niitä voidaan tarkistaa OECD:n piirissä tehdyn sopimuksen perusteella.

(5)

Mainitut erityispiirteet huomioon ottaen näiden puitteiden tavoitteena on yksinkertaistaa sovellettavia sääntöjä ja lisäksi

(a)	tehostaa ETA:n telakoiden toimintaa ja lisätä niiden kilpailukykyä erityisesti innovaatioita tukemalla,

(b)	auttaa vähentämään taloudellisesti kannattamatonta kapasiteettia, ja

(c)	noudattaa vientiluottojen ja kehitysapuun myönnettävän tuen aloilla sovellettavia kansainvälisiä velvoitteita.

(6)	Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi puitteissa määrätään erityistoimenpiteistä innovaatiotuen, sulkemistuen, vientiluottojen, kehitysapuun myönnettävän tuen ja aluetuen aloilla.

(7)

Laivanrakennus on tiettyjen piirteiden vuoksi erikoislaatuista ja eroaa muista teollisuudenaloista. Näitä piirteitä ovat lyhyet tuotantosarjat, tuotettujen yksiköiden koko, arvo ja monimuotoisuus sekä prototyyppien kaupallinen käyttö. Laivanrakennus on tämän vuoksi ainoa innovaatiotukea saava ala. Innovaatioihin tarkoitettu investointituki otettiin käyttöön asetuksella (EY) N:o 1540/98, ja se oli tarkoitus hyväksyä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kannustimena teknisen riskin ottamiseen. Kyseisen säännöksen täytäntöönpano ei ole kuitenkaan ollut tyydyttävää. Alakohtaisen innovaatiotuen säilyttäminen katsotaan perustelluksi laivanrakennusalan erikoislaatuisuuden vuoksi. Tämän vuoksi näiden puitteiden tavoitteena on parantaa innovaatioon myönnettävää tukea ja ottaa erityisesti huomioon kyseisen säännöksen soveltamisessa esiintyneet vaikeudet.

(8)	Valvontaviranomainen voi katsoa laivanrakennukseen, laivankorjaukseen ja aluksen rakenteen muuttamiseen eli laivakonversioon myönnettävän tuen soveltuvan yhteismarkkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, että se on näiden puitteiden määräysten mukaista.

(9)

Puitteet eivät rajoita laivanrakennusteollisuuden väliaikaisista suojajärjestelyistä 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1177/2002 (6), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 16 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 170/2002 (7), mukaisia väliaikaisia toimenpiteitä.

24B.2. Määritelmät

(10)

Näissä puitteissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(a)	’laivanrakennuksella’ tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista ETA-alueella,

(b)	’laivankorjauksella’ tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten korjausta tai kunnostamista ETA-alueella,

(c)

’aluksen rakenteen muuttamisella’ (laivakonversiolla) tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten, joiden bruttovetoisuus on vähintään 1 000 tonnia, rakenteen muuttamista ETA:n alueella, jos tehdyt konversiotyöt aiheuttavat perusteellisen muutoksen lastitilassa, rungossa, propulsiojärjestelmässä tai matkustajien vastaanoton perusrakenteissa.

(d)

’omalla käyttövoimalla kulkevalla kauppa-aluksella’ tarkoitetaan:

(i)	aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään sata tonnia ja joita käytetään matkustajien ja/tai tavaroiden kuljettamiseen,

(ii)	aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään sata tonnia ja joita käytetään erityistehtäviin (esimerkiksi ruoppaajat ja jäänmurtajat),

(iii)

vähintään 365 kilowatin hinaajia,

(iv)

kalastusaluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään sata tonnia, vientiluottojen ja kehitysapuun myönnettävän tuen alalla, jos tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ehtojen ja laivojen vientiluottoja koskevan OECD:n sektorisopimuksen taikka niitä muuttavien tai ne korvaavien sopimusten mukainen,

(v)	edellä (i)—(iv) kohdissa mainittujen alusten viimeistelyvaiheessa olevia, ei vielä valmiita mutta vesillä olevia ja vapaasti kelluvia runkoja.

Edellä ’omalla käyttövoimalla kulkevalla aluksella’ tarkoitetaan alusta, jolla on pysyvän käyttövoima- ja ohjausjärjestelmänsä ansiosta kaikki aavalla merellä tarvittavat merikelpoisuusominaisuudet. Sotilasaluksia eli aluksia, jotka rakenteellisilta perusominaisuuksiltaan on tarkoitettu yksinomaan sotilaalliseen käyttöön, kuten sota-alukset ja muut hyökkäys- tai puolustustoimintaan tarkoitetut alukset, ja muihin aluksiin yksinomaan sotilaallisiin tarkoituksiin tehtyjä muutoksia tai lisättyjä laitteita, ei oteta lukuun sillä edellytyksellä, että näihin aluksiin, muutoksiin tai laitteisiin sovellettavat toimenpiteet tai menettelyt eivät ole peiteltyjä toimenpiteitä, jotka valtiontuen valvonnan vastaisesti suosivat kauppa-alusten rakennusteollisuutta;

(e)

’liitännäisyhtiöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista tai oikeushenkilöä,

(i)	jonka omistuksessa tai hallinnassa on yritys, joka harjoittaa toimintaansa laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversioalalla, tai

(ii)	joka suoraan tai välillisesti kuuluu yritykselle, joka harjoittaa toimintaansa laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversioalalla tai jonka määräysvallassa se on joko osakehallinnan kautta tai muutoin.

Määräysvallaksi katsotaan tilanne, jossa henkilön tai laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversioalalla toimintaansa harjoittavan yrityksen hallussa tai määräysvallassa on yli 25 prosenttia toisen osapuolen osuudesta tai päinvastoin.

(f)	’tuella’ tarkoitetaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaista tukea ja siihen sisältyvät luottojen, takausten ja veroetujen kaltaiset toimenpiteet.

24B.3. Sovellettavat määräykset

24B.3.1. Soveltamisala

(11)	Laivanrakennukseen myönnetty tuki kattaa laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon välillisesti tai välittömästi mille tahansa telakalle, liitännäisyhtiölle, varustamolle tai kolmansille osapuolille myönnetyn tuen.

24B.3.2. Horisontaalisten määräysten soveltaminen

(12)

Yleisperiaatteena on, että tukea laivanrakennukseen voidaan myöntää ETA-sopimuksen 61 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa I osassa olevan 1 artiklan ja kaikkien niiden perusteella hyväksyttyjen säädösten ja toimenpiteiden mukaisesti, seuraavat säädökset mukaan luettuina:

(a)

neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen [entisen] 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (8), sellaisena kuin se on sisällytettynä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevaan II osaan (9);

(b)	komission asetus (EY) N:o 68/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen (10), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (11);

(c)

komission asetus (EY) N:o 69/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (12), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (13);

(d)

komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (14), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (15);

(e)	neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2000, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, laivanrakennusteollisuuden väliaikaisista suojajärjestelyistä (16), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 16 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 170/2002 (17);

(f)	vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevat valvontaviranomaisen antamat suuntaviivat (18);

(g)	Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevat valvontaviranomaisen suuntaviivat (19); sekä

(h)	tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevat puitteet (20).

24B.3.3. Erityismääräykset

(13)	Edellä 24B.3.2 kohdassa esitettyyn yleisperiaatteeseen sovelletaan seuraavia poikkeuksia, jotka voidaan perustella 24B.1 jaksossa määritetyillä erityistekijöillä.

24B.3.3.1. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuki

(14)

Laivanrakennus-, laivankorjaus- ja laivakonversioyrityksille tutkimus- ja kehitystyöhankkeista aiheutuvien kustannusten kattamiseen myönnettävää tukea voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana, jos se on tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien ETA:n puitteiden tai alalla myöhemmin tehtyjen järjestelyjen mukaista.

(15)

Nykyisille laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversiotelakoille innovaatioihin myönnettävää tukea voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana, jos sen osuus bruttomäärästä on enintään 20 prosenttia, seuraavin edellytyksin:

(a)

tuki liittyy innovatiivisten tuotteiden ja menetelmien teolliseen sovellukseen eli tuotteisiin tai menetelmiin, jotka ovat teknisesti uusia tai olennaisesti kehittyneitä verrattuna Euroopan talousalueella alalla käytettävissä oleviin parhaisiin tuotteisiin tai menetelmiin ja joihin liittyy tekninen tai teollinen riski,

(b)

tuki rajoittuu suoraan ja yksinomaan hankkeen innovatiiviseen osaan liittyviin investointi-, suunnittelu- ja testauskustannuksiin. Suoraan teknisen innovaation varmistamisesta aiheutuvat ylimääräiset tuotantokustannukset voivat olla poikkeuksellisesti tukikelpoisia, kunhan ne rajoittuvat välttämättömään.

24B.3.3.2. Sulkemistuki

(16)

Tukea, joka on tarkoitettu kattamaan laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversiotelakoiden täydellisestä tai osittaisesta sulkemisesta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset, voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana edellyttäen, että sulkeminen johtaa todelliseen ja peruuttamattomaan kapasiteetin vähentymiseen.

(17)

Edellä 16 kohdassa mainittuun tukeen oikeuttavia kustannuksia ovat:

(a)	irtisanotuille tai varhaiseläkkeelle siirtyneille työntekijöille suoritettavat korvaukset,

(b)

irtisanotuille, irtisanottaville tai varhaiseläkkeelle siirtyneille työntekijöille tarkoitetusta neuvontapalvelusta aiheutuvat kustannukset, myös telakoiden suorittamat maksut sellaisten pienyritysten perustamisen helpottamiseksi, jotka ovat riippumattomia kyseisistä telakoista ja joiden toiminta ei pääasiallisesti keskity laivanrakennukseen,

(c)	työntekijöille ammatillista uudelleenkoulutusta varten suoritetut maksut,

(d)	menot, jotka aiheutuvat telakan (telakoiden), sen (niiden) rakennusten, laitteistojen ja infrastruktuurin muuttamisesta muuhun kuin laivanrakennuskäyttöön.

(18)

Lisäksi siinä tapauksessa, että laivanrakennus-, laivankorjaus- ja laivakonversiotoiminta lopetetaan kokonaan, myös seuraavia toimenpiteitä voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvina:

(a)

tuki, jonka määrä ei ylitä seuraavista kahdesta, riippumattoman asiantuntijan selvityksen perusteella määritellystä arvosta suurempaa: joko laitosten kirjanpidollinen jäännösarvo tai diskontattu liiketoiminnallinen voitto ennakoidulta kolmivuotisjaksolta, josta vähennetään tuensaajayrityksen laitosten sulkemisesta mahdollisesti saama etu;

(b)	lainat tai lainantakaukset, joiden avulla yritys pystyy hankkimaan tarvittavan käyttöpääoman keskeneräisten töiden saattamiseksi päätökseen sillä edellytyksellä, että ne rajoitetaan välttämättömään vähimmäismäärään ja huomattava osa työstä on jo tehty.

(19)

Osittaista sulkemistukea voidaan myöntää ainoastaan yrityksille, jotka eivät ole saaneet pelastamis- ja rakenneuudistustukea kymmenen viime vuoden aikana. Jos pelastus- tai rakenneuudistustuen myöntämisestä on kulunut alle kymmenen vuotta, valvontaviranomainen sallii osittaisen sulkemistuen ainoastaan poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei ole itse vastuussa.

(20)	Tuen määrä ja intensiteetti on perusteltava kyseessä olevien sulkemisten laajuudella ottaen kuitenkin huomioon asianomaisen alueen rakenteelliset ongelmat ja, jos tuotantoala muutetaan muuksi teolliseksi toiminnaksi, kyseistä uutta toimintaa koskevat ETA:n säädökset ja säännöt.

(21)	Varmistaakseen tuettujen sulkemisten peruuttamattomuuden asianomainen EFTAn jäsenvaltio valvoo, että laivanrakennuslaitokset pysyvät suljettuina vähintään kymmenen vuotta.

24B.3.3.3. Työllisyystuki

(22)

Tukea, joka myönnetään työpaikkojen luomiseen ja laivanrakennus-, laivankorjaus- ja laivakonversioyrityksissä työskentelevien, epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen tai tällaisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien ylimääräisten kulujen kattamiseen, voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana, jos se on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen 12 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2204/2002 (21), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003 (22), säädettyjen aineellisten säännösten tai alalla myöhemmin tehtyjen järjestelyjen mukaista.

24B.3.3.4. Vientiluotot

(23)

Julkista tukea saavien lainajärjestelyjen muodossa kansallisille tai ulkomaalaisille laivanvarustajille tai kolmansille osapuolille alusten rakentamiseen tai rakenteen muuttamiseen myönnettävän laivanrakennustuen voidaan katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan edellyttäen, että tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ehtojen ja laivojen vientiluottoja koskevan OECD:n sektorisopimuksen taikka myöhempien niitä muuttavien tai ne korvaavien sopimusten ehtojen mukainen.

24B.3.3.5. Kehitysapuun myönnettävä tuki

(24)

Laivanrakennukseen ja laivakonversioon liittyvän, kehitysapuna kehitysmaalle myönnettävän tuen voidaan katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan, jos tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen asiaa koskevien ehtojen ja vientiluottoja koskevan OECD:n sektorisopimuksen taikka myöhempien niitä muuttavien tai ne korvaavien sopimusten ehtojen mukainen.

(25)

Valvontaviranomainen tarkastaa suunnitellun tuen erityisen ”kehitysosuuden” ja varmistaa, että tuki on välttämätöntä ja kuuluu OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen ja laivojen vientiluottoja koskevan OECD:n sektorisopimuksen taikka myöhempien niitä muuttavien tai ne korvaavien sopimusten ehtojen soveltamisalaan. Eri telakoiden on voitava kilpailla kyseisen kehitysavun saamisesta. Siinä määrin kuin julkisia hankintoja koskevia ETA:n sääntöjä sovelletaan, tarjousmenettelyjen on oltava niiden mukaisia.

24B.3.3.6. Aluetuet

(26)

Laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon myönnettävän aluetuen voidaan katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)	tuki on suunnattu nykyisten telakoiden uudistamiseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin, eikä se liity asianomaisen telakan/asianomaisten telakoiden rahoitusrakenteiden uudistamiseen, ja sen tavoitteena on nykyisten laitosten tuottavuuden kehittäminen,

(b)	alueilla, jotka on mainittu ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja jotka vastaavat valvontaviranomaisen kunkin EFTAn jäsenvaltion osalta hyväksymää aluetukikarttaa, tuki-intensiteetti on enintään 22,5 prosenttia;

(c)

alueilla, jotka on mainittu ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja jotka vastaavat valvontaviranomaisen kunkin EFTAn jäsenvaltion osalta hyväksymää aluetukikarttaa, tuki-intensiteetti on enintään 12,5 prosenttia tai sovellettavaa aluetuen enimmäismäärää riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi;

(d)	tuki rajoitetaan tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka määritellään alueellisesta valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa.

24B.4. Ilmoitusvelvollisuus

(27)

Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava kaikista suunnitelmista myöntää uutta laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversiotukea ohjelman tai ohjelmaan kuulumattoman yksittäisen tuen muodossa, paitsi jos tuki täyttää ehdot, jotka on määritelty valtiontukea koskevassa ryhmäpoikkeuksessa (23), jossa tietyt valtiontuen muodot vapautetaan ennakkoilmoitusvelvollisuudesta.

24B.5. Seuranta

(28)	EFTA-valtioiden on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain kertomus kaikista voimassa olevista tukiohjelmista valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa II osassa ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

24B.6. Eri lähteistä peräisin olevan tuen kasautuminen

(29)

Näissä puitteissa vahvistettuja tukien enimmäismääriä sovelletaan, jos kyseinen tuki on rahoitettu kokonaisuudessaan tai osittain valtion varoin tai ETA-yhteistyöhön tarkoitetuin varoin. Näiden puitteiden nojalla hyväksytyt tuet eivät saa kasautua muiden ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien eivätkä EFTA-valtioille Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten myönnetyn muun rahoituksen kanssa, jos tuen kasautuminen johtaa näissä suuntaviivoissa määrättyä tukiintensiteettiä korkeampaan tasoon.

(30)	Eri tarkoituksiin myönnetyn, mutta samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuvan tuen osalta sovelletaan suotuisinta enimmäismäärää.

24B.7. Puitteiden soveltaminen

(31)	Näitä puitteita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004 enintään 31 päivään joulukuuta 2006. Valvontaviranomainen voi tarkastella niitä tämän ajanjakson kuluessa uudelleen.

(1) Tämä luku vastaa ”Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia yhteisön puitteita” (EUVL C 317, 30.12.2003, s. 11).

(2) EYVL L 202, 18.7.1998, s. 1.

(3) EYVL L 35, 10.2.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 7, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1b kohta.

(4) EYVL L 32, 2.2.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2002/634/EY (EYVL L 206, 3.8.2002, s. 16).

(5) EYVL C 375, 30.12.1994, s. 1. EFTA-valtioista ainoastaan Norja on vuoden 1994 sopimuksen osapuoli.

(6) EYVL L 172, 2.7.2002, s. 1.

(7) EYVL L 38, 13.2.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 9, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1ca kohta.

(8) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(9) Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirja 3 (sellaisena kuin EFTA-valtiot ovat muuttaneet sitä 10 päivänä joulukuuta 2001). Muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003. Muutettu pöytäkirja 3 on saatavilla valvontaviranomaisen Internet-sivustolla www.eftasurv.int otsikossa ”State aid – Legal texts”.

(10) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20.

(11) EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1d kohta.

(12) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30.

(13) EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1e kohta.

(14) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33.

(15) EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1f kohta.

(16) EYVL L 172, 2.7.2002, s. 1.

(17) EYVL L 38, 13.2.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 9, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1ca kohta.

(18) Valtiontukea koskevat EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivat, 16 luku (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48). Nämä suuntaviivat vastaavat Euroopan yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2).

(19) Valtiontukea koskevat EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivat, 15 luku (EYVL L 21, 24.1.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 6). Nämä suuntaviivat vastaavat Euroopan yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta ympäristönsuojelulle, EYVL C 37, 3.2.2001, s.3.

(20) Valtiontukea koskevat EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivat, 14 luku (EYVL L 245, 26.9.1996, ja ETA-täydennysosa N:o 43). Nämä suuntaviivat vastaavat Euroopan yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta tutkimus- ja kehitystyöhön (EYVL C 45, 17.2.1996, s.5).

(21) EYVL L 337, 13.12.2002, s. 3.

(22) EYVL L 257, 9.10.2003, ja ETA-täydennysosa N:o 51, ks. ETA-sopimuksen liitteen XV 1g kohta.

(23) Ks. edellä 12 kohdan (b), (c) ja (d) alakohta sekä 22 kohta.