28.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 362/4


EHDOTUSPYYNTÖ

”Tuki EU:n koheesiopolitiikkaan liittyville tiedotustoimenpiteille”

(2020/C 362/04)

Sisältö

1.

JOHDANTO – Tausta 6

2.

Tavoitteet – Aihealueet – Painopisteet 4

3.

Aikataulu 8

4.

Käytettävissä oleva talousarvio 6

5.

Edellytykset hakemuksen käsiteltäväksi ottamiselle 6

6.

Avustuskelpoisuusperusteet 6

6.1.

Avustuskelpoiset hakijat 8

6.2.

Avustuskelpoinen toiminta 9

6.3.

Toteutusajankohta 9

7.

Poissulkemisperusteet 10

7.1.

Poissulkeminen 10

7.2.

Korjaavat toimenpiteet 11

7.3.

Hylkääminen ehdotuspyynnöstä 11

7.4.

Todistusasiakirjat 11

8.

Valintaperusteet 12

8.1.

Taloudelliset edellytykset 12

8.2.

Toiminnalliset edellytykset 12

9.

Sopimuksen tekoperusteet 12

10.

Oikeudelliset sitoumukset 14

11.

Rahoitussäännökset 14

11.1.

Avustuksen muodot 14

11.2.

Avustuskelpoiset kustannukset 14

11.3.

Kustannukset, jotka eivät ole avustuskelpoisia 16

11.4.

Tasapainoinen budjetti 17

11.5.

Avustuksen lopullisen määrän laskeminen 17

11.6.

Raportointi ja maksujärjestelyt 18

11.7.

Muut rahoitusehdot 18

12.

Julkisuus 19

12.1.

Avustuksen saajien toimesta 19

12.2.

Komission toimesta 20

13.

Henkilötietojen käsittely 20

14.

Ehdotusten jättämismenettely 21

1.   JOHDANTO – TAUSTA

Tämän ehdotuspyynnön puitteissa myönnetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 58 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille tiedotustoimenpiteille rahoitusta vuoden 2020 talousarvion määrärahoista komission 27. tammikuuta 2020 antaman päätöksen C(2020) 305 (1) mukaisesti.

Euroopan unionin tulevien vuosien poliittinen ohjelma sisältää päätöksiä, joilla on suuri merkitys EU:n tulevaisuuden kannalta: parhaillaan käydään laajaa keskustelua painopisteistä, joihin EU:n olisi keskityttävä. Samaan aikaan hyväksytään pian uusi monivuotinen rahoituskehys, joka kattaa vuoden 2020 jälkeisen ajan, ja täytäntöönpanoa varten perustetaan uusia ohjelmia ja rahoitusmekanismeja.

Tässä yhteydessä on tärkeää, että EU:n painopisteitä koskevissa tulevissa päätöksissä otetaan asianmukaisesti huomioon koheesiopolitiikan panos (2) EU:n painopisteiden toteuttamiseen ja sen mahdollisuudet auttaa luomaan yhteys EU:n ja sen kansalaisten välille.

Koheesiopolitiikalla tuetaan investointeja kaikilla EU:n alueilla työpaikkojen luomisen, yritysten kilpailukyvyn, talouskasvun ja kestävän kehityksen tukemiseksi sekä parannetaan kansalaisten elämänlaatua EU:n 276 alueella. Nämä investoinnit, jotka muodostavat kolmanneksen EU:n kokonaistalousarviosta, auttavat EU:n poliittisten painopisteiden toteuttamisessa. Ne ovat näkyvin ja konkreettisin todiste EU:n vaikutuksesta miljoonien kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Kansalaiset eivät kuitenkaan edelleenkään tunne koheesiopolitiikan tuloksia riittävän hyvin eikä sitä, miten ne vaikuttavat heidän elämäänsä. Jotta mahdollistetaan tietoon perustuva keskustelu EU:n tulevista painopisteistä ja varmistetaan suurempi avoimuus siitä, miten EU:n varoja käytetään ja millaisin tuloksin, kansalaisten olisi tiedettävä enemmän investoinneista ja heidän maassaan, alueillaan ja kaupungeissaan toteutetuista investoinneista ja tunnettava ne paremmin.

Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat toistuvasti korostaneet tarvetta lisätä EU:n koheesiopolitiikan näkyvyyttä. Tämä käy ilmi yleisten asioiden neuvoston päätelmistä ”Tuodaan koheesiopolitiikka lähemmäs kansalaisia” (3) , Euroopan parlamentin päätöslauselmasta ”Kumppanien osallisuuden ja näkyvyyden lisäämisestä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnassa” (4) ja Euroopan komission yhteisten tiedotustoimien osana esittämistä koheesiopolitiikkaa koskevista ehdotuksista (5).

Tällä ehdotuspyynnöllä pyritään EU:n investointi- ja rakennerahastojen täytäntöönpanoa sääntelevän nykyisen oikeudellisen kehyksen (6) mukaisesti tukemaan EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvän tiedon ja sisällön tuottamista ja levittämistä kunnioittaen samalla asianomaisten toimijoiden täydellistä toimituksellista riippumattomuutta.

2.   TAVOITTEET – AIHEALUEET – PAINOPISTEET

Euroopan komissio valitsee tämän ehdotuspyynnön avulla potentiaalisia avustuksen saajia toteuttamaan useita tiedotustoimenpiteitä (7), joiden rahoitukseen EU osallistuu. Keskeisenä tavoitteena on tarjota tukea EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvän tiedon ja sisällön tuottamiseen ja levittämiseen (8), mukaan lukien esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (9) ja Euroopan elpymissuunnitelma (10), kunnioittaen samalla asianomaisten toimijoiden täydellistä toimituksellista riippumattomuutta.

Ehdotettujen tiedotustoimenpiteiden tarkka sisältö riippuu siitä, minkälaisia toimituksellisia ratkaisuja hakijat tekevät. Toimituksellinen riippumattomuus varmistetaan sisällyttämällä riippumattomuutta koskeva osio Euroopan komission ja avustuksen saajien väliseen sopimukseen.

Tämän ehdotuspyynnön erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

—

edistetään parempaa tietämystä koheesiopolitiikan roolista kaikkien EU:n alueiden tukemisessa;

—

lisätään tietoisuutta EU:n – erityisesti koheesiopolitiikan alalla – rahoittamista hankkeista ja niiden vaikutuksesta ihmisten elämään;

—

levitetään tietoa ja kannustetaan avoimeen vuoropuheluun koheesiopolitiikasta sekä sen tuloksista ja roolista EU:n poliittisten painopisteiden ja tulevien tavoitteiden toteuttamisessa;

—

kannustetaan kansalaisia osallistumaan koheesiopolitiikkaan liittyviin toimiin ja edistetään kansalaisten osallistumista tätä politiikkaa koskevien tulevien painopisteiden vahvistamiseen.

Ehdotuksissa on kuvattava ja arvioitava koheesiopolitiikan roolia Euroopan komission poliittisten painopisteiden toteuttamisessa sekä EU:n, sen jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Tarkemmin sanottuna ehdotusten olisi liityttävä siihen, miten koheesiopolitiikan avulla edistetään seuraavia seikkoja:

—

työllisyyden sekä kasvun ja investointien edistäminen alueellisella ja kansallisella tasolla sekä kansalaisten elämänlaadun parantaminen;

—

EU:n ja jäsenvaltioiden keskeisten painopisteiden (mm. työpaikkojen ja kasvun luominen, ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristönsuojelu, tutkimus ja innovointi) edistäminen;

—

taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääminen EU:ssa vähentämällä jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä ja niiden sisäisiä kehityseroja;

—

alueiden tukeminen globalisaation hyödyntämisessä siten, että ne löytävät oman paikkansa maailmantaloudessa;

—

Euroopan yhdentymishankkeen vahvistaminen, sillä koheesiopolitiikka hyödyttää suoraan EU:n kansalaisia.

Odotetut tulokset ja tuotokset ovat seuraavat:

—

lisätään koheesiopolitiikan medianäkyvyyttä erityisesti aluetasolla;

—

lisätään kansalaisten tietoisuutta koheesiopolitiikan tuloksista ja niiden vaikutuksista heidän elämäänsä;

—

saadaan aikaan konkreettisia tuotoksia ja suoritteita, joilla pyritään saavuttamaan laaja ulottuvuus toimenpiteen keston aikana – esimerkiksi televisio- ja radiolähetykset, näkyvyys verkossa ja painetussa mediassa, muuntyyppiset tiedotustoimenpiteet ja levitys – monikielisyys huomioon ottaen;

—

luodaan tehokas ja toimiva yhteistyö Euroopan komission ja avustuksen saajien välille.

Tällä ehdotuspyynnöllä toteutettavien tiedotustoimenpiteiden kohdeyleisö on suuri yleisö ja/tai asianomaiset sidosryhmät. Tarkemmin sanoen:

—

Suuri yleisö: tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta koheesiopolitiikan tuloksista ja niiden vaikutuksesta kansalaisten elämään niiden eurooppalaisten keskuudessa, jotka eivät tunne EU:ta ja EU:n toimintaa omalla alueellaan. Tiedotuksessa olisi keskityttävä lisäämään tietämystä siitä, miten koheesiopolitiikka edistää työllisyyttä ja kasvua Euroopassa sekä vähentää jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä eroja.

—

Sidosryhmät: tavoitteena on olla yhteydessä sidosryhmiin (kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, edunsaajat, yritykset ja tiedemaailma mukaan luettuina), jotta koheesiopolitiikan vaikutukset alueisiin tunnettaisiin paremmin ja keskustelu koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja laajemmin Euroopan tulevaisuudesta olisi vireää.

3.   AIKATAULU

 

Vaiheet

Päivämäärä tai alustava ajankohta

a)

Ehdotuspyynnön julkaiseminen

13.10.2020

b)

Hakemusten jättämisen määräaika

12.1.2021

c)

Arviointijakso

Helmikuusta huhtikuuhun 2021

d)

Hakijoille ilmoittaminen

Toukokuu 2021

e)

Avustussopimusten allekirjoittaminen

Kesä-elokuu 2021

4.   KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TALOUSARVIO

Hankkeiden yhteisrahoitukseen on tässä ehdotuspyynnössä varattu yhteensä noin 5 000 000 euroa.

Avustuksen määrä on enintään 300 000 euroa.

Komissio varaa oikeuden olla jakamatta kaikkia käytettävissä olevia varoja.

5.   EDELLYTYKSET HAKEMUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTTAMISELLE

Jotta hakemukset voidaan ottaa käsiteltäväksi, ne on

—

lähetettävä ennen jaksossa 3 mainitun hakemusten jättämisen määräajan päättymistä,

—

toimitettava kirjallisesti (ks. jakso 14) käyttäen hakulomaketta, joka on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/regional_policy/en/newsroom/funding-opportunities/calls-for-proposal/, ja

—

laadittava jollakin EU:n virallisista kielistä.

Jos nämä edellytykset eivät täyty, hakemus hylätään.

6.   AVUSTUSKELPOISUUSPERUSTEET

6.1   Avustuskelpoiset hakijat

Ehdotuksia voivat jättää seuraavanlaiset hakijat (11):

—

mediaorganisaatiot/uutistoimistot (televisio, radio, lehdistö, verkkoviestimet, uusmedia, eri tiedotusvälineiden yhdistelmät),

—

voittoa tavoittelemattomat yhteisöt,

—

korkeakoulut ja oppilaitokset,

—

tutkimuslaitokset ja ajatushautomot,

—

Euroopan etua edistävät yhdistykset,

—

yksityiset yhteisöt,

—

viranomaiset (12) (kansalliset, alueelliset ja paikalliset), lukuun ottamatta viranomaisia, jotka 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklan mukaisesti vastaavat koheesiopolitiikan toteuttamisesta.

Luonnolliset henkilöt sekä yhteisöt, jotka on perustettu nimenomaisesti tähän ehdotuspyyntöön sisältyvien hankkeiden toteuttamista varten, eivät ole avustuskelpoisia.

Hakijat, jotka osallistuivat Euroopan komission vuosina 2017, 2018 ja 2019 käynnistämiin ehdotuspyyntöihin (ehdotuspyynnöt 2017CE16BAT063, 2018CE16BAT042 ja 2019CE16BAT117 ”Tuki EU:n koheesiopolitiikkaan liittyville tiedotustoimenpiteille”), ovat avustuskelpoisia riippumatta siitä, myönnettiinkö hakijalle aiemman hakemuksen perusteella avustusta.

On huomattava, että koska Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista koskeva sopimus (13), ja erityisesti sen 127 artiklan 6 kohta, 137 artikla ja 138 artikla, tuli voimaan 1. helmikuuta 2020, viittausten Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuviin tai sinne sijoittautuneisiin luonnollisiin tai oikeushenkilöihin on ymmärrettävä sisältävän Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat tai sinne sijoittautuneet luonnolliset ja oikeushenkilöt. Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat henkilöt ja sinne sijoittautuneet yhteisöt voivat tämän vuoksi osallistua tähän ehdotuspyyntöön.

Sijoittautumismaa

Hakemuksia voivat esittää ainoastaan oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

—

EU:n jäsenvaltiot.

Todistusasiakirjat

Hakijan avustuskelpoisuuden arvioimiseksi on esitettävä seuraavat asiakirjat:

—

yksityinen yhteisö: ote virallisesta lehdestä, jäljennös yhtiöjärjestyksestä, ote kauppa- tai yhteisörekisteristä, jäljennös alv-velvollisuustodistuksesta (joissakin maissa kaupparekisterinumero on sama kuin alv-numero, tällöin vaaditaan vain toinen näistä asiakirjoista),

—

julkisyhteisö: jäljennös julkisoikeudellisen yhteisön perustamisesta tehdystä päätöslauselmasta, päätöksestä tai muusta virallisesta asiakirjasta,

—

luonnolliset henkilöt: jäljennös henkilöllisyystodistuksesta ja/tai passista; tarvittaessa todistus arvonlisäverovelvollisuudesta (esim. jotkut itsenäiset ammatinharjoittajat),

—

yhteisöt, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä: asiakirjat, joilla todistetaan, että niiden edustajilla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia niiden puolesta.

Hakijoita voidaan menettelyn aikana pyytää rekisteröitymään ja toimittamaan osallistujan tunnistuskoodi (9-numeroinen PIC-koodi), joka toimii organisaation yksilöllisenä tunnisteena osallistujarekisterissä. Hakijat saavat hyvissä ajoin ohjeet PIC-koodin luomisesta.

Saatuaan tiedon hakijan PIC-koodista EU:n validointiyksikkö (tutkimuksen toimeenpanoviraston validointiyksikkö) ottaa yhteyttä hakijaan (osallistujarekisteriin sisältyvän viestijärjestelmän kautta) ja pyytää hakijaa toimittamaan tarvittavat asiakirjat organisaation oikeudellisen olemassaolon ja aseman todistamiseksi. Kaikki tarvittavat tiedot ja ohjeet annetaan kyseisellä erillisellä ilmoituksella.

6.2   Avustuskelpoinen toiminta

Avustuskelpoista toimintaa ovat toiminnot, jotka ovat välttämättömiä tiedotustoimenpiteen suorittamiseksi ja aiottujen tuotosten/tulosten toteuttamiseksi tämän ehdotuspyynnön jaksossa 2 lueteltujen tavoitteiden, aiheiden ja kohdeyleisön mukaisesti.

A.

Toimenpiteet olisi toteutettava EU:ssa paikallisella, alueellisella, alueiden välisellä, kansallisella tai useiden jäsenvaltioiden tasolla.

B.

Ehdotuksiin olisi sisällyttävä yksi tai useampi innovatiivinen toiminto ja väline tavoitteiden saavuttamiseksi, aiheiden kattamiseksi ja kohdeyleisön saavuttamiseksi.

C.

Lainsäädännössä tai yksittäisissä julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa edellytetyt toimenpiteet (kun on kyse julkisessa omistuksessa olevista yksiköistä) eivät ole avustuskelpoisia.

6.3   Toteutusajankohta

Hakijoita pyydetään jättämään ehdotuksia enintään 12 kuukauden pituisista hankkeista.

7.   POISSULKEMISPERUSTEET

7.1   Poissulkeminen

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on suljettava hakija ehdotuspyyntömenettelyjen ulkopuolelle, jos

a)

hakija on tehnyt konkurssin, sen osalta on käynnistetty maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyjä, sen varoja hallinnoi selvitysmies tai tuomioistuin, sille on vahvistettu akordi, sen liiketoiminta on keskeytetty tai se on muun vastaavan EU:n tai kansallisen lainsäädännön tai määräysten mukaisen menettelyn alainen;

b)

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on laiminlyönyt sovellettavan lainsäädännön mukaisen velvollisuutensa maksaa veroja tai sosiaaliturvamaksuja;

c)

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen rikkomalla sovellettavia lakeja tai määräyksiä tai hakijan harjoittaman ammatin eettisiä sääntöjä tai osallistumalla mihin tahansa muuhun vilpillisteen aikomukseen tai vakavaan laiminlyöntiin, mukaan lukien erityisesti jokin seuraavista:

i)

väärien tietojen antaminen vilpillisesti tai tuottamuksellisesti, kun näitä tietoja vaaditaan sen tarkistamiseksi, ettei poissulkemisperusteita ole tai että kelpoisuus- tai valintaperusteet täyttyvät, tai sopimuksen, avustussopimuksen tai avustuspäätöksen täytäntöönpanossa;

ii)

sopimuksen tekeminen muiden hakijoiden kanssa kilpailun vääristämiseksi;

iii)

teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen;

iv)

yritys vaikuttaa komission päätöksentekoon myöntämismenettelyn aikana;

v)

yritys saada luottamuksellisia tietoja, joiden avulla on mahdollista saada perusteettomia etuja myöntämismenettelyssä;

d)

lainvoimaisessa tuomiossa on todettu, että hakija on syyllistynyt johonkin seuraavista:

i)

petos, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 3 artiklassa ja 26 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvoston säädöksellä tehdyn Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa;

ii)

lahjuksen ottaminen tai antaminen, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2017/1371 4 artiklan 2 kohdassa tai 26 päivänä toukokuuta 1997 annetulla neuvoston säädöksellä tehdyn, sellaisen lahjonnan torjumista, jossa on osallisena Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, koskevan yleissopimuksen 3 artiklassa, tai neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt tai korruptio, sellaisena kuin se on määritelty sovellettavassa lainsäädännössä;

iii)

neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS 2 artiklassa tarkoitetut rikollisjärjestöön liittyvät menettelyt;

iv)

rahanpesu tai terrorismin rahoitus, sellaisina kuin niitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 1 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa;

v)

terrorismirikokset, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1 artiklassa, tai terroritoimintaan liittyvät rikokset, sellaisina kuin ne on määritelty mainitun puitepäätöksen 3 artiklassa, tai mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu tällaisiin rikoksiin yllyttäminen, avunanto niihin tai niiden yritys;

vi)

lapsityövoiman käyttö tai muut ihmiskauppaa koskevat rikokset, sellaisina kuin niitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU 2 artiklassa;

e)

unionin talousarviosta rahoitetun sopimuksen, avustussopimuksen tai avustuspäätöksen täytäntöönpanossa on ollut hakijan osalta merkittäviä puutteita keskeisten velvoitteiden täyttämisessä, mikä on johtanut kyseisen sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, sopimussakkojen soveltamiseen tai muihin sopimuksen mukaisiin seuraamuksiin tai minkä tulojen ja menojen hyväksyjä, OLAF tai tilintarkastustuomioistuin on havainnut tarkastusten, tilintarkastusten tai tutkinnan yhteydessä;

f)

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun väärinkäytökseen;

g)

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on perustanut eri lainkäyttöalueelle yhteisön tarkoituksena kiertää sellaisia vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita, joita on pakko soveltaa lainkäyttöalueella, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka sijaitsee;

h)

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että yhteisö on perustettu g alakohdassa tarkoitetussa tarkoituksessa;

i)

alakohdassa c–h tarkoitetuissa tilanteissa henkilö on kohteena seuraavissa:

i)

tosiseikat, jotka on havaittu Euroopan syyttäjänviraston (kunhan se on perustettu), tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan petostentorjuntaviraston tai sisäisen tarkastajan suorittaman tarkastuksen taikka tutkinnan tai EU:n toimielimen, toimiston, viraston tai elimen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritettavan muun tarkastuksen, tilintarkastuksen tai valvonnan yhteydessä;

ii)

muut kuin lainvoimaiset tuomiot tai muut kuin lopulliset hallinnolliset päätökset, joihin voi sisältyä ammattietiikkaa koskevien normien noudattamisen varmistamisesta vastaavan toimivaltaisen valvontaelimen toteuttamia kurinpitotoimia;

iii)

tosiseikat, joita tarkoitetaan EU:n talousarvion toteuttamistehtäviä hoitavien henkilöiden tai yhteisöjen päätöksissä;

iv)

tiedot, joita unionin varoja hoitavat jäsenvaltiot välittävät;

v)

komission päätökset unionin kilpailuoikeuden rikkomisista tai toimivaltaisen kansallisen viranomaisen päätökset unionin tai kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisista; tai

vi)

EU:n toimielimen, toimiston, viraston tai elimen tulojen ja menojen hyväksyjän päätökset poissulkemisesta.

7.2   Korjaavat toimenpiteet

Jos hakijan ilmoitetaan olevan jossakin edellä mainituista poissulkemiseen johtavista tilanteista (ks. kohta 7.1), sen on osoitettava luotettavuutensa ilmoittamalla toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi. Tähän voi sisältyä esimerkiksi teknisiä, organisatorisia ja henkilöstöön liittyviä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus korjata toiminta ja estää sen toistuminen, sekä vahinkojen korvaaminen tai sakkojen tai mahdollisten verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksaminen. Tähän vakuutukseen on liitettävä asiakirjat, jotka osoittavat, millaisia korjaavia toimenpiteitä on toteutettu. Tätä ei sovelleta kohdan 7.1 alakohdassa d tarkoitettuihin tilanteisiin.

7.3   Hylkääminen ehdotuspyynnöstä

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ei saa myöntää avustusta hakijalle, joka

a)

on kohdan 7.1 mukaisessa poissulkemistilanteessa; tai

b)

on antanut vääriä tietoja ilmoittaessaan menettelyyn osallistumista varten vaadittuja tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja; tai

c)

on aikaisemmin osallistunut ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä käytettävien asiakirjojen laatimiseen, jos tämä merkitsee sellaista tasapuolisen kohtelun periaatteen rikkomista, mukaan lukien kilpailun vääristyminen, jota ei voida korjata muulla keinoin.

Samoja poissulkemisperusteita sovelletaan myös sidosyhteisöihin.

Hallinnollisia seuraamuksia (poissulkeminen) voidaan määrätä hakijoille tai tarpeen mukaan sidosyhteisöille, jos jokin vakuutuksista tai tähän menettelyyn osallistumisen edellytyksenä olevista tiedoista osoittautuu vääräksi.

7.4   Todistusasiakirjat

Hakijoiden ja sidosyhteisöjen on toimitettava valaehtoinen vakuutus, jonka mukaan niitä ei koske mikään varainhoitoasetuksen (14) 136 artiklan 1 kohdassa tai 141 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Tätä varten on täytettävä ehdotuspyynnön hakulomakkeeseen liitetty asianmukainen lomake, joka on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/regional_policy/en/newsroom/funding-opportunities/calls-for-proposal/

Tämä velvollisuus voidaan täyttää jollakin seuraavista tavoista:

Yhden avustuksen saajan tuki:

i)

hakija allekirjoittaa vakuutuksen omissa nimissään ja sidosyhteisöjensä puolesta; TAI

ii)

hakija ja sen sidosyhteisöt allekirjoittavat kukin erillisen vakuutuksen omissa nimissään.

Usean avustuksen saajan tuki:

i)

konsortion koordinaattori allekirjoittaa vakuutuksen kaikkien hakijoiden ja niiden sidosyhteisöjen puolesta; TAI

ii)

kukin konsortioon kuuluva hakija allekirjoittaa vakuutuksen omissa nimissään ja sidosyhteisöjensä puolesta; TAI

iii)

kukin konsortioon kuuluva hakija ja sen sidosyhteisöt allekirjoittavat kukin erillisen vakuutuksen omissa nimissään.

8.   VALINTAPERUSTEET

8.1   Taloudelliset edellytykset

Hakijalla on oltava vakaat ja riittävät rahoituslähteet, jotta se voi pitää toimintaa yllä avustuksen koko keston ajan ja osallistua sen rahoitukseen. Hakijan taloudelliset edellytykset arvioidaan seuraavien hakemuksen mukana toimitettavien todistusasiakirjojen perusteella:

—

valaehtoinen vakuutus, ja

JOKO

—

tuloslaskelma ja tase viimeksi päättyneiltä kahdelta tilikaudelta;

—

uusilla organisaatioilla: edellä mainitut asiakirjat voidaan korvata liiketoimintasuunnitelmalla;

TAI

—

hakulomakkeessa esitetty taulukko, johon on täytetty asiaankuuluvat lakisääteiset kirjanpitotiedot, jotta voidaan laskea suhdeluvut siten kuin lomakkeessa yksityiskohtaisesti esitetään.

Jos komissio katsoo toimitettujen asiakirjojen perusteella, että taloudelliset edellytykset ovat heikot, se voi

—

pyytää lisätietoja,

—

päättää olla myöntämättä ennakkomaksua,

—

päättää myöntää ennakkomaksun, joka maksetaan erissä,

—

päättää myöntää ennakkomaksuja, joille on saatava pankin antama vakuus (ks. jäljempänä kohta 11.6.2),

—

tarvittaessa edellyttää, että kaikki avustuksen saajat ovat yhteisesti taloudellisessa vastuussa toimenpiteestä.

Jos toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että taloudelliset edellytykset ovat riittämättömät, se hylkää hakemuksen.

8.2   Toiminnalliset edellytykset

Hakijalla on oltava riittävä ammatillinen osaaminen ja pätevyys ehdotetun toimen toteuttamiseen. Tätä varten hakijan on toimitettava valaehtoinen vakuutus ja seuraavat todistusasiakirjat:

—

luettelo aiemmista toteutetuista ja ehdotuspyyntöön liittyvistä hankkeista/toimista tai luettelo viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana toteutetuista toimista (enintään 4 hanketta/toimea).

Toiminnallisten edellytysten varmistamiseksi voidaan pyytää muitakin todistusasiakirjoja.

9.   SOPIMUKSEN TEKOPERUSTEET

Avustuskelpoiset hakemukset/hankkeet arvioidaan seuraavin perustein:

 

Perusteet

Huomioon otettavat seikat

Painotus (pisteet)

1.

Toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus ja vaikutus ehdotuspyynnön tavoitteisiin nähden

—

Ehdotuksen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus ehdotuspyynnön tavoitteiden ja painopisteiden kannalta

—

Tiedotustoimien tarkoituksenmukaisuus alueen (alueiden) osalta

—

Lisäarvo Euroopan eri alueilla jo käynnissä oleville aloitteille

—

Hankkeen innovatiivinen luonne suhteessa viestintäalan kehitykseen.

30 pistettä (vähintään 50 %)

2.

Toimenpiteen ulottuvuus ja vaikuttavuus

—

Tiedotustoiminnan ulottuvuutta ja tiedon levittämistä koskevien tavoitteiden tarkkuus, saavutettavuus, mitattavuus ja relevanssi

—

Tiedotussuunnitelman valmius (mukaan lukien esim. lähetysaikataulu, jakelukanavat(t) ja aiempaan toimintaan perustuvien taattujen yhteyksien lukumäärä) maksimoida kohdeyleisön tavoitettavuus paikallisella, alueellisella, useiden alueiden ja kansallisella tasolla (kerrannaisvaikutus) esimerkiksi tukemalla yhteistyötä hakijoiden sekä verkkojen ja/tai alueellisten toimijoiden tai median välillä

—

Ehdotettujen menetelmien vaikuttavuus tämän ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien sisällön tuottamiseksi, edistymisen seuraamiseksi, toimituksellisen riippumattomuuden varmistamiseksi, teknisten ratkaisujen kehittämiseksi ja hankkeen tulosten arvioimiseksi

—

Toimintaa koskeva julkisuussuunnitelma sekä menetelmät tulosten levittämiseksi

—

Mahdollisuudet hankkeen jatkamiseen sen jälkeen, kun haettu EU:n tuki päättyy

40 pistettä (vähintään 50 %)

3.

Toimenpiteen tehokkuus

—

Kustannustehokkuus ehdotettujen resurssien osalta ottaen huomioon kustannukset ja odotettavissa olevat tulokset

20 pistettä (vähintään 50 %)

4.

Hankeryhmän organisointi ja hankehallinnon laatu

—

Ehdotettujen koordinointimekanismien, laadunvalvontajärjestelmien ja riskinhallintajärjestelyjen laatu

—

Tehtävänjaon laatu ehdotettuun toimenpiteeseen sisältyvien toimintojen toteuttamisen kannalta

10 pistettä (vähintään 50 %)

Ehdotuksen laadusta myönnetään enintään 100 pistettä. Vaadittu kokonaispistemäärä on vähintään 60/100 pistettä, ja kunkin perusteen osalta on saatava vähintään 50 prosenttia pisteistä. Vain ne ehdotukset, jotka täyttävät edellä esitetyt laatua koskevat kynnysarvot, otetaan luetteloon paremmuusjärjestyksessä. Kynnysarvon saavuttaminen ei automaattisesti tarkoita, että avustus myönnetään.

10.   OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

Jos komissio myöntää avustusta, hakijalle lähetetään euromääräinen avustussopimus, jossa täsmennetään rahoituksen edellytykset ja määrä, sekä tiedot menettelystä osapuolten sopimuksen virallistamiseksi.

Avustuksen saajan tai konsortion puolesta toimivan koordinaattorin on ensin allekirjoitettava alkuperäisen sopimuksen kaksi kappaletta ja palautettava ne viipymättä komissiolle. Komissio allekirjoittaa ne viimeisenä.

Hakijat ymmärtävät, että avustushakemuksen jättäminen merkitsee tähän ehdotuspyyntöön liitettyjen yleisten ehtojen hyväksymistä. Nämä yleiset ehdot sitovat avustuksen saajaa, jolle avustus myönnetään, ja ne ovat avustuspäätöksen liitteenä.

11.   RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

11.1   Avustuksen muodot

11.1.1   Toteutuneiden kustannusten korvaaminen

Avustus määritetään soveltamalla yhteisrahoituksen 80 prosentin enimmäismäärää avustuskelpoisiin kustannuksiin, jotka ovat todellisuudessa aiheutuneet ja jotka avustuksen saaja ja sen sidosyhteisöt ovat ilmoittaneet.

Yksityiskohtaiset tiedot kustannusten avustuskelpoisuudesta, ks. kohta 11.2.

11.1.2   Kiinteänä osuutena ilmoitettujen avustuskelpoisten kustannusten korvaaminen

Avustus määritetään soveltamalla yhteisrahoituksen 80 prosentin enimmäismäärää avustuksen saajan ja sen sidosyhteisöjen ilmoittamiin avustuskelpoisiin kustannuksiin seuraavalta pohjalta:

a)

kiinteämääräinen 7 prosentin osuus avustuskelpoisista välittömistä kustannuksista, jäljempänä ’kiinteämääräisten kustannusten korvaaminen’, seuraavien kustannuslajien osalta: välilliset kustannukset.

Kiinteä määrä maksetaan sen jälkeen, kun kustannukset, joihin kiinteää määrää sovelletaan, on hyväksytty.

11.2   Avustuskelpoiset kustannukset

Avustuskelpoisten kustannusten on täytettävä seuraavat perusteet:

—

ne ovat aiheutuneet avustuksen saajalle,

—

ne ovat aiheutuneet toimen aikana, lukuun ottamatta loppuraportteihin ja tarkastuslausuntoihin liittyviä kustannuksia:

—

kustannukset ovat avustuskelpoisia avustussopimuksessa mainitusta päivästä alkaen;

—

jos avustuksen saaja voi näyttää toteen, että toimi on tarpeen aloittaa ennen sopimuksen allekirjoittamista, kustannukset voivat olla avustuskelpoisia jo ennen allekirjoittamista; avustuskelpoisuuskausi ei missään tapauksessa voi alkaa ennen avustushakemuksen jättämispäivää,

—

ne on ilmoitettu toimen alustavassa talousarviossa,

—

ne ovat tarpeen avustuksen kohteena olevan toimen toteuttamiseksi,

—

ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu avustuksen saajan kirjanpitoon ja määritetty saajan sijoittautumisvaltiossa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja saajan tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön mukaisesti,

—

ne täyttävät sovellettavassa vero- ja sosiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset,

—

ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta.

Avustuksen saajan omien kirjanpito- ja tilintarkastusmenettelyjen perusteella toimen/hankkeen ilmoitetut kustannukset ja tulot on voitava täsmäyttää suoraan toimen kirjanpidon ja tositteiden kanssa.

Samoja perusteita sovelletaan myös sidosyhteisöille aiheutuneisiin kustannuksiin.

Avustuskelpoiset kustannukset voivat olla välittömiä tai välillisiä.

11.2.1   Avustuskelpoiset välittömät kustannukset

Toimen avustuskelpoisia välittömiä kustannuksia ovat kustannukset, jotka

täyttävät avustuskelpoisuudelle edellä esitetyt ehdot ja jotka voidaan yksilöidä tietyiksi toimen toteuttamiseen välittömästi liittyviksi kustannuksiksi ja sen vuoksi kirjata suoraan sen kustannuksiksi, esimerkiksi

a)

toimen toteuttamiseen osallistuvan, avustuksen saajaan työ- tai palvelussuhteessa olevan henkilöstön kustannukset edellyttäen, että kustannukset eivät eroa avustuksen saajan tavanomaisesta palkkauskäytännöstä.

Tällaisiin kustannuksiin kuuluvat varsinaiset palkat sekä palkkoihin liittyvät sosiaalivakuutusmaksut ja muut lakisääteiset kulut; tällaiset kustannukset voivat sisältää myös lisäkorvauksia, kuten lisäsopimusten perusteella suoritettavia maksuja sopimusten luonteesta riippumatta, edellyttäen, että korvaukset maksetaan rahoituslähteestä riippumatta johdonmukaisesti tilanteissa, joissa tarvitaan asianomaista työpanosta tai asiantuntemusta.

Silloin kun luonnollinen henkilö työskentelee avustuksen saajalle muun sopimuksen kuin työsopimuksen nojalla tai kun kolmas osapuoli on siirtänyt luonnollisen henkilön työskentelemään avustuksen saajalle maksua vastaan, kyseisen henkilön kustannukset voidaan sisällyttää edellä tarkoitettuihin henkilöstökustannuksiin edellyttäen, että seuraavassa luetellut ehdot täyttyvät:

i)

henkilön työskentelyolosuhteet vastaavat avustuksen saajan työntekijöiden työskentelyolosuhteita (etenkin työn organisoinnin, työtehtävien ja työtilojen osalta);

ii)

työn tulos kuuluu avustuksen saajalle (ellei poikkeuksellisesti ole sovittu toisin); ja

iii)

kustannukset eivät merkittävästi poikkea vastaavanlaisia tehtäviä työsopimuksen nojalla hoitavan, avustuksen saajan henkilöstön kustannuksista.

Suositellut menetelmät välittömien henkilöstökustannusten laskemista varten esitetään lisäyksessä;

b)

matkakustannukset ja niihin liittyvät oleskelukustannukset, jos ne ovat avustuksen saajan tavanomaisen matkakorvauskäytännön mukaisia;

c)

(uusista tai käytetyistä) laitteista ja muista omaisuuseristä tehdyt poistot, sellaisina kuin ne on kirjattu avustuksen saajan kirjanpitoon edellyttäen, että

i)

poistot on tehty kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja avustuksen saajan tavanomaisen kirjanpitokäytännön mukaisesti; ja

ii)

laite tai omaisuuserä on hankittu avustussopimuksessa vahvistettujen, toteuttamiseen liittyviä hankintasopimuksia koskevien sääntöjen mukaisesti, jos hankinta on tehty toteutusjakson aikana.

Laitteiden ja muiden omaisuuserien vuokra- ja leasingkustannukset ovat myös avustuskelpoisia edellyttäen, että ne eivät ylitä vastaavista laitteista tai omaisuuseristä tehtäviä poistoja eivätkä sisällä rahoituspalkkioita.

Avustuskelpoisia kustannuksia määritettäessä voidaan ottaa huomioon ainoastaan se osa laitteen tai omaisuuserän poistoista tai sen vuokra- tai leasingkustannuksista, joka vastaa toteutusjaksoa ja laitteen tai omaisuuserän todellista käyttöä toimen tarkoituksiin. Erityisehdoissa voidaan poikkeuksellisesti määrätä, että laitteen tai omaisuuserän koko hankintakustannus on avustuskelpoinen, jos tämä on toimen luonteen ja laitteen tai omaisuuserän käyttöyhteyden vuoksi perusteltua;

d)

kulutushyödykkeistä ja tarvikkeista aiheutuvat kustannukset, jos nämä on

i)

hankittu avustussopimuksessa vahvistettujen, toteuttamiseen liittyviä hankintasopimuksia koskevien sääntöjen mukaisesti; ja

ii)

kohdennettu suoraan toimeen;

e)

sopimuksessa asetetuista vaatimuksista suoraan aiheutuvat kustannukset (tiedotus, toimen erityisarviointi, tarkastukset, käännös- ja kopiointikulut jne.), myös vaadittujen rahoitusvakuuksien kustannukset, jos palvelut on hankittu avustussopimuksessa vahvistettujen, toteuttamiseen liittyviä hankintasopimuksia koskevien sääntöjen mukaisesti;

f)

alihankintasopimuksista johtuvat kustannukset, jos avustussopimuksessa vahvistetut alihankintaa koskevat erityisedellytykset täyttyvät;

g)

kolmansille osapuolille myönnettävästä taloudellisesta tuesta aiheutuvat kustannukset, jos avustussopimuksessa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

h)

avustuksen saajan maksamat verot ja maksut, etenkin arvonlisävero, jos ne kuuluvat avustuskelpoisiin välittömiin kustannuksiin ja jos avustussopimuksessa ei toisin määrätä.

11.2.2   Avustuskelpoiset välilliset kustannukset (yleiskustannukset)

Välilliset kustannukset ovat kustannuksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä toimen toteuttamiseen ja joiden ei voi siten katsoa aiheutuneen suoraan toimesta.

Välillisinä kustannuksina voidaan korvata kiinteä määrä, joka on 7 prosenttia toimen avustuskelpoisista välittömistä kustannuksista ja edustaa avustuksen saajan yleisiä hallintokustannuksia, joiden voidaan katsoa johtuvan toimesta/hankkeesta.

Välillisiin kustannuksiin ei saa sisältyä talousarvion muihin kohtiin kuuluvia kustannuksia.

Hakijoita pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että jos ne saavat EU:n tai Euratomin talousarviosta rahoitettua toiminta-avustusta, ne eivät saa esittää korvattavaksi välillisiä kustannuksia toiminta-avustuksen kattamilta ajanjaksoilta, elleivät ne pysty osoittamaan, ettei toiminta-avustus kata mitään toimen kustannuksia.

Tämän osoittaakseen avustuksen saajan olisi periaatteessa

a)

käytettävä analyyttistä kustannuslaskentaa, jonka ansiosta voidaan erotella kaikki kustannukset (myös yleiskustannukset), jotka kohdentuvat toiminta-avustukseen ja toimen avustukseen. Tätä tarkoitusta varten avustuksen saajan olisi käytettävä luotettavia kirjanpitokoodeja ja kohdentamismenetelmiä, joilla varmistetaan, että kustannusten kohdentaminen tehdään oikeudenmukaisella, objektiivisella ja realistisella tavalla;

b)

kirjattava erikseen:

—

kaikki kustannukset, jotka liittyvät toiminta-avustuksiin (eli henkilöstö, yleiset toimintakustannukset ja muut toimintakustannukset, jotka liittyvät sen tavanomaisiin vuotuisiin toimintoihin), ja

—

kaikki kustannukset, jotka liittyvät toimen avustuksiin (mukaan luettuna toteutuneet toimeen liittyvät välilliset kustannukset).

Jos toiminta-avustus kattaa kokonaisuudessaan avustuksen saajan tavanomaisen vuotuisen toiminnan ja budjetin, avustuksen saajalla ei ole oikeutta korvata mitään välittömiä kustannuksia toimen avustuksella.

11.3   Kustannukset, jotka eivät ole avustuskelpoisia

Seuraavia ei pidetä avustuskelpoisina kustannuksina:

a)

avustuksen saajan maksama pääoman tuotto ja osinko;

b)

lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kustannukset;

c)

varaukset tappioiden tai velkojen varalta;

d)

korkokustannukset;

e)

epävarmat saamiset;

f)

kurssitappiot;

g)

kustannukset, jotka avustuksen saajan pankki on veloittanut komissiolta tulevista tilisiirroista;

h)

kustannukset, jotka avustuksen saaja ilmoittaa ja jotka katetaan jonkin toisen, unionin talousarviosta rahoitettavan avustuksen saavan toimen yhteydessä. Tällaisiin avustuksiin kuuluvat myös jäsenvaltioiden myöntämät unionin talousarviosta rahoitetut avustukset ja muiden elinten kuin komission unionin talousarvion toteuttamiseksi myöntämät avustukset. Avustuksen saaja, joka saa EU:n tai Euratomin talousarviosta rahoitettua toiminta-avustusta, ei saa esittää korvattavaksi välillisiä kustannuksia toiminta-avustuksen kattamilta ajanjaksoilta, ellei se pysty osoittamaan, ettei toiminta-avustus kata mitään toimen kustannuksia;

i)

kolmansilta peräisin olevat luontoissuoritukset;

j)

kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset;

k)

vähennyskelpoinen arvonlisävero.

Arvonlisävero (15) ei ole avustuskelpoista, kun avustuksella tuettava toiminta on sellaista veronalaista tai verosta vapautettua toimintaa, johon sovelletaan vähennysoikeutta, tai toimintaa, jota harjoittaa jäsenvaltion julkisena viranomaisena toimiva julkisoikeudellinen elin (eli toimintaa, joka perustuu siihen, että jäsenvaltiot käyttävät täysivaltaisia valtuuksiaan tai oikeuksiaan jäsenvaltioihin neuvoston direktiivin 2006/112/EY (16) 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovellettavan oikeudellisen järjestelmän nojalla: esim. poliisi, oikeuslaitos, julkisen politiikan määrittely ja täytäntöönpano).

11.4   Tasapainoinen budjetti

Hakulomakkeeseen on liitettävä toimen budjettiarvio. Arviossa tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Budjetti on laadittava euroissa.

Hakijoiden, joiden kustannukset eivät ole euromääräisiä, olisi käytettävä InforEuro-verkkosivulla seuraavassa osoitteessa julkaistavaa valuuttakurssia:

http://ec.europa.eu/budget/contracts_grants/info_contracts/inforeuro/inforeuro_en.cfm

Hakijan on huolehdittava, että toimen toteuttamiseksi tarvittavia varoja ei kateta kokonaan EU:n avustuksella.

Toimen yhteisrahoitus voi olla peräisin

—

avustuksen saajan omista varoista

—

toimen tai työohjelman tuottamasta tulosta

—

kolmansien osapuolten rahoitusosuuksista.

11.5   Avustuksen lopullisen määrän laskeminen

Komissio laskee avustuksen lopullisen määrän loppumaksun suoritusajankohtana. Laskennassa on seuraavat vaiheet:

Vaihe 1 – Korvausosuuden soveltaminen avustuskelpoisiin kustannuksiin ja kiinteämääräisen korvauksen lisääminen

Vaiheen 1 mukainen määrä saadaan soveltamalla kohdassa 11.1.1 ilmoitettua korvausosuutta komission hyväksymiin todellisuudessa koituneisiin avustuskelpoisiin kustannuksiin, mukaan lukien kiinteämääräisinä ilmoitetut kustannukset, joihin sovelletaan yhteisrahoituksen määrää kohdan 11.1.2 mukaisesti.

Vaihe 2 – Määrän rajoittaminen avustuksen enimmäismäärään

Kokonaismäärä, jonka komissio maksaa avustuksen saajille, ei saa missään olosuhteissa ylittää avustussopimuksessa ilmoitettua avustuksen enimmäismäärää. Jos vaiheessa 1 laskettu määrä on suurempi kuin avustuksen enimmäismäärä, avustuksen lopullinen määrä rajoitetaan enimmäismäärään.

Jos vapaaehtoistyön arvo ilmoitetaan osana välittömiä avustuskelpoisia kustannuksia, avustuksen lopullinen määrä saa olla enintään komission hyväksymien avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärä vähennettynä komission hyväksymällä vapaaehtoistyön arvolla.

Vaihe 3 – Voiton tuottamista koskevaan kieltoon perustuva vähennys

’Voitolla’ tarkoitetaan ylijäämää, joka syntyy, kun tuloista vähennetään toimen avustuskelpoiset kokonaiskustannukset, kun tulot ovat vaiheiden 1 ja 2 mukaisesti laskettu määrä lisättynä toimen sellaisille avustuksen saajille ja sidosyhteisöille, jotka eivät ole voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, tuottamilla tuloilla.

Luontoissuoritusten tai rahoituksen muodossa olevia kolmansien osapuolten rahoitusosuuksia ei katsota tuloiksi.

Toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärä on niiden avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärä, jotka komissio on hyväksynyt. Toimen tuottamien tulojen määrä on sellaisten avustuksen saajien ja sidosyhteisöjen osalta, jotka eivät ole voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, todettujen, tuotettujen tai vahvistettujen tulojen kokonaismäärä päivänä, jona loppumaksupyyntö laaditaan.

Mahdollinen voitto vähennetään sitä lopullista korvausosuutta vastaavassa suhteessa, jonka mukaisesti korvataan komission hyväksymät toimen todelliset avustuskelpoiset kustannukset.

Vaihe 4 – Sopimuksenvastaisesta toteutuksesta tai muiden sopimusvelvoitteiden rikkomisesta johtuva vähennys

Komissio voi pienentää avustuksen enimmäismäärää, jos toimea ei ole toteutettu asianmukaisesti (ts. jos toimea ei ole toteutettu tai jos se on toteutettu puutteellisesti, vain osittain tai myöhässä) tai jos jotakin muuta sopimusvelvoitetta on rikottu.

Avustusta pienennetään suhteessa toimen sopimuksenvastaisen toteuttamisen tai muun sopimusrikkomuksen vakavuuteen.

11.6   Raportointi ja maksujärjestelyt

11.6.1   Maksujärjestelyt

Avustuksen saaja voi pyytää seuraavia maksueriä suoritettaviksi, kunhan avustussopimuksen ehdot täyttyvät (esim. maksujen määräajat, katot, jne.). Maksupyyntöihin on liitettävä jäljempänä määrätyt ja avustussopimuksessa yksityiskohtaisesti esitetyt asiakirjat:

Maksupyyntö

Mukaan liitettävät asiakirjat

Ennakkomaksu, joka on 40 prosenttia avustuksen enimmäismäärästä

rahoitusvakuus (ks. kohta 11.6.2)

Yksi välimaksu:

Välimaksuna maksettavan määrän määrittämiseksi komission hyväksymiin avustuskelpoisiin kustannuksiin sovellettava korvausosuus on 80 prosenttia.

Välimaksu voi olla enintään 40 prosenttia avustuksen enimmäismäärästä.

Ennakko- ja välimaksujen kokonaismäärä saa olla enintään 80 prosenttia avustuksen enimmäismäärästä.

a)

tekninen väliraportti

b)

taloutta koskeva väliselvitys

Loppumaksun suorittaminen

Komissio vahvistaa tämän maksun määrän lopullista avustusmäärää koskevan laskelman perusteella (ks. edellä kohta 11.5). Jos jo suoritettujen maksujen kokonaismäärä on suurempi kuin avustuksen lopullinen määrä, komission liikaa maksama määrä peritään avustuksen saajalta takaisin.

a)

tekninen loppuraportti

b)

taloutta koskeva loppuselvitys

c)

taloutta koskeva yhteenvetoselvitys, jossa on yhdistelty aikaisemmin toimitetut taloutta koskevat selvitykset ja ilmoitettu tulot

Jos taloudelliset edellytykset ovat heikot, sovelletaan kohtaa 8.1.

11.6.2   Ennakkomaksuvakuus

Enintään ennakkomaksun suuruisen ennakkomaksuvakuuden vaatimisen tarkoituksena on rajoittaa ennakkomaksuun liittyviä taloudellisia riskejä.

Rahoitusvakuuden (euroina) antaa johonkin Euroopan unionin jäsenvaltioon sijoittautunut hyväksytty pankki tai rahoituslaitos. Jos avustuksen saaja on sijoittautunut kolmanteen maahan, komissio voi hyväksyä kyseiseen maahan sijoittautuneen pankin tai rahoituslaitoksen antaman vakuuden, jos se katsoo, että tämä tarjoaa vastaavat takeet ja ominaisuudet kuin jäsenvaltioon sijoittautunut pankki tai rahoituslaitos. Pankkitileille jäädytettyjä määriä ei voida hyväksyä rahoitusvakuudeksi.

Vakuuden sijasta mahdollinen on myös jompikumpi seuraavista:

—

kolmannen osapuolen yhteisvastuullinen takaus tai

—

saman avustussopimuksen osapuolina olevien avustuksen saajien yhteistakaus.

Vakuus vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään väli- tai loppumaksuista avustussopimusehtojen mukaisesti.

Vaihtoehtona ennakkomaksuvakuuden vaatimiselle komissio voi päättää jakaa ennakkomaksun maksamisen useaan erään.

11.7   Muut rahoitusehdot

a)    Päällekkäisten avustusten kielto

Yhteen toimeen voi saada EU:n talousarviosta vain yhden avustuksen.

b)    Taannehtivuuskielto

Päättyneisiin toimiin ei myönnetä avustusta takautuvasti.

Avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen vain, jos hakija voi avustushakemuksessa osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista.

Avustuskelpoiset kustannukset eivät tällöin kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

c)    Toteuttamiseen liittyvät hankintasopimukset/alihankinta

Kun toimen toteuttaminen edellyttää julkisia hankintoja (toteuttamiseen liittyvät hankintasopimukset), avustuksen saaja voi myöntää sopimuksen tavanomaisten hankintakäytäntöjensä mukaisesti sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tai tarvittaessa halvimman tarjouksen perusteella ja siten, ettei eturistiriitoja synny.

Avustuksen saajan on dokumentoitava tarjouskilpailumenettely asianmukaisesti ja säilytettävä asiakirjat mahdollista tarkastusta varten.

Yhteisöjen, jotka toimivat direktiivissä 2014/24/EU (17) tarkoitettuina hankintaviranomaisina tai direktiivissä 2014/25/EU (18) tarkoitettuina hankintayksikköinä, on noudatettava sovellettaviksi tulevia kansallisia hankintasääntöjä.

Avustuksen saajat saavat käyttää toimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi alihankintaa. Niiden on tällöin varmistettava, että edellä mainittujen, kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta ja eturistiriitojen puuttumista koskevien edellytysten lisäksi seuraavassa luetellut edellytykset täyttyvät:

a)

alihankinta ei kata toimeen sisältyviä keskeisiä tehtäviä;

b)

alihankinnan käyttö voidaan perustella toimen luonteella ja sen toteuttamiseen liittyvillä tarpeilla;

c)

alihankinnan arvioidut kustannukset ovat selvästi erotettavissa alustavassa talousarviossa;

d)

avustuksen saaja ilmoittaa alihankinnan käyttämisestä kaikissa tapauksissa, joissa siitä ei ole määrätty toimen kuvauksessa, ja komissio hyväksyy sen. Komissio voi antaa hyväksyntänsä:

i)

ennen kuin alihankinnan käyttö aloitetaan, jos avustuksen saajat pyytävät sopimuksen muuttamista;

ii)

sen jälkeen, kun alihankinnan käyttö on aloitettu:

—

jos alihankinnan käytölle on esitetty erityiset perusteet teknisessä väli- tai loppuraportissa ja

—

jos alihankinnan käyttö ei aiheuta avustussopimukseen muutoksia, jotka saattaisivat kyseenalaiseksi avustuksen myöntämispäätöksen tai olisivat vastoin hakijoiden tasavertaisen kohtelun periaatetta;

e)

avustuksen saajat varmistavat, että tiettyjä avustuksen saajiin sovellettavia määräyksiä, jotka luetellaan avustussopimuksessa (esim. näkyvyys, luottamuksellisuus jne.), sovelletaan myös alihankkijoihin.

d)    Kolmansille myönnettävä taloudellinen tuki

Hakemuksiin ei saa sisältyä kolmansille osapuolille myönnettävää taloudellista tukea.

12.   JULKISUUS

12.1   Avustuksen saajien toimesta

Avustuksen saajien on selvästi ilmaistava Euroopan unionin osallistuminen kaikissa julkaisuissa tai toiminnoissa, joihin avustusta käytetään.

Avustuksen saajien on lisäksi esitettävä näkyvästi Euroopan komission nimi ja tunnus kaikissa yhteisrahoitettuun hankkeeseen liittyvissä julkaisuissaan, julisteissaan, ohjelmissaan ja muissa tuotteissaan sekä asiaan liittyvän toiminnan (esimerkiksi konferenssit ja seminaarit) aikana.

Tätä varten niiden on käytettävä

—

tekstiä ”Euroopan unionin taloudellisella tuella”

—

tunnusta, joka on saatavilla osoitteessa https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/flag_fi

—

seuraavia vastuuvapauslausekkeita:

Painetut tai sähköiset julkaisut:

”Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Sen sisällöstä vastaa yksinomaan <tekijän/kumppanin nimi>, eikä sisältö välttämättä edusta Euroopan unionin näkemyksiä.”

Verkkosivustot ja sosiaalisen median tilit:

”<Verkkosivusto/tili> on luotu ja sitä ylläpidetään Euroopan unionin taloudellisella tuella. Sen sisällöstä vastaa yksinomaan <tekijän/kumppanin nimi>, eikä sisältö välttämättä edusta Euroopan unionin näkemyksiä.”

Videot ja muu audiovisuaalinen materiaali:

”<Video/elokuva/ohjelma/tallenne> on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Sen sisällöstä vastaa yksinomaan <tekijän/kumppanin nimi>, eikä sisältö välttämättä edusta Euroopan unionin näkemyksiä.”

Ellei tätä vaatimusta noudateta kaikilta osin, avustuksen saajan avustusta voidaan pienentää avustussopimuksen mukaisesti.

Edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi avustuksen saajia kehotetaan päivittämään (vapaaehtoisesti) Inforegio-verkkosivustolla olevaa karttaa (kertomalla toimistaan ja antamalla niistä esimerkkejä).

12.2   Komission toimesta

Lukuun ottamatta luonnollisille henkilöille myönnettyjä apurahoja ja muuta suoraa tukea, jota myönnetään sitä eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille, kaikki tiettynä varainhoitovuonna myönnettyjä avustuksia koskevat tiedot julkaistaan Euroopan unionin toimielinten internetsivuilla viimeistään sen vuoden 30. päivänä kesäkuuta, joka seuraa sitä varainhoitovuotta, jona avustukset myönnettiin.

Komissio julkaisee seuraavat tiedot:

—

avustuksen saajan nimi,

—

jos avustuksen saaja on oikeushenkilö, tämän osoite, ja jos luonnollinen henkilö, alue määriteltynä NUTS 2 -tasolla (19), jos avustuksen saajan kotipaikka on EU:ssa, tai vastaavalla tasolla, jos kotipaikka on EU:n ulkopuolella,

—

avustuksen kohde,

—

myönnetty avustusmäärä.

Avustuksen saajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä julkaisemisesta luovutaan, jos se saattaisi uhata asianomaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia, sellaisina kuin ne ovat suojattuina Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai jos se saattaisi vahingoittaa avustuksen saajien kaupallisia etuja.

13.   HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

Ehdotuspyyntöön vastaaminen merkitsee henkilötietojen (kuten nimen, osoitteen ja ansioluettelon) kirjaamista ja käsittelyä. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta annettua asetusta (EU) 2018/1725. Jollei toisin mainita, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (REGIO) talousarvio- ja varainhallintoyksikkö käsittelee kysymyksiä ja henkilötietoja, jotka ovat tarpeen hakemuksen arvioimiseksi tarjouspyynnön mukaisesti, ainoastaan tätä tarkoitusta varten.

Henkilötietoja voidaan kirjata komission varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään, jos avustuksen saajaa koskee jokin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (20) 136 ja 141 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Lisätietoja tietosuojaselosteessa osoitteessa

https://ec.europa.eu/info/data-protection-public-procurement-procedures_fi

14.   EHDOTUSTEN JÄTTÄMISMENETTELY

Ehdotukset on jätettävä jaksossa 3 esitetyssä määräajassa.

Hakemusta ei voi muuttaa määräajan päätyttyä. Jos kuitenkin on tarpeen selventää tiettyjä seikkoja tai korjata kirjoitusvirheitä, komissio voi ottaa yhteyttä hakijaan arviointimenettelyn aikana.

Hakijoille ilmoitetaan kirjallisesti valintamenettelyn tuloksista.

Hakijoita pyydetään toimittamaan hakemuksensa sähköpostitse pdf-muodossa seuraavaan osoitteeseen:

REGIO-CALL-FOR-MEDIA@ec.europa.eu

Hakemuksen sisältävän sähköpostiviestin vastaanottopäivä ja -aika muodostavat todisteen lähettämisestä.

Postitse tai faksilla lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

Yhteyshenkilöt

Tähän ehdotuspyyntöön liittyvät mahdolliset kysymykset voi lähettää osoitteeseen REGIO-CONTRACTS@ec.europa.eu. Jotta kyselyt pystytään käsittelemään tehokkaasti, ilmoittakaa selkeästi tämän ehdotuspyynnön viitetiedot sähköpostin otsikossa tai itse tekstissä.

Saatuihin kysymyksiin annetut vastukset julkaistaan kysymysten ja vastausten luettelossa (Q&A) osoitteessa https://ec.europa.eu/regional_policy/en/newsroom/funding-opportunities/calls-for-proposal/, jotta varmistetaan kaikkien mahdollisten hakijoiden tasapuolinen kohtelu. Mahdolliset kysymykset on lähetettävä edellä mainittuun osoitteeseen viimeistään 10 päivää ennen ehdotusten jättämisen määräaikaa.

Liitteet:

—

Hakulomake

—

Tarkistuslista ehdotuspyyntöön liitettävistä asiakirjoista

—

Avustussopimusmalli


(1)  https://ec.europa.eu/regional_policy/sources/tender/pdf/official/2020_financing_decision_ta.pdf

(2)  http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/what/investment-policy/

(3)  http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/gac/2017/04/25/

(4)  http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT+A8-2017-0201+0+DOC+XML+V0//EN&language=fi

(5)  http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/informing/events/3005-pamhagen/20170523_joint_communication_actions.pdf

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (erityisesti 115–117 artikla ja liite XII) (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(7)  Tässä ehdotuspyynnössä ’tiedotustoimenpiteellä’ tarkoitetaan kattavaa ja yhtenäistä EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvän tiedotustoiminnan kokonaisuutta.

(8)  Euroopan komissio tukee tämän ehdotuspyynnön avulla EU:n koheesiopolitiikkaan liittyviä tiedotustoimenpiteitä. Koheesiopolitiikkaa toteutetaan etupäässä seuraavien kolmen rahaston avulla: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), koheesiorahasto ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Näin ollen tukea voidaan myöntää sellaiselle hankkeelle, jossa käsitellään jonkin edellä mainitun rahaston vaikutuksia tietyllä alueella.

(9)  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal/actions-being-taken-eu/just-transition-mechanism/just-transition-funding-sources_fi

(10)  https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/health/coronavirus-response/recovery-plan-europe_fi

(11)  Tämä luettelo ei ole tyhjentävä.

(12)  Julkisoikeudelliset elimet tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset elimet.

(13)  Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(15)  Varainhoitoasetuksen 186 artiklan 4 kohdan c alakohta.

(16)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(19)  Komission asetus (EY) N:o 105/2007, annettu 1 päivänä helmikuuta 2007, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 39, 10.2.2007, s. 1).

(20)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R1046


Lisäys

Välittömiä henkilöstökustannuksia koskevat erityisehdot

1.   Laskelmat

Avustuskelpoisten välittömien henkilöstökustannusten laskentaa varten suositellaan kohdissa a) ja b) esitettyjä laskentamalleja, joiden katsotaan hyväksyttävästi osoittavan, että kustannukset ovat toteutuneet ilmoitetulla tavalla.

Komissio voi hyväksyä myös muun henkilöstökustannusten laskentatavan, jos laskentatavalla voidaan komission näkemyksen mukaan riittävässä määrin varmistaa, että kustannukset ovat toteutuneet ilmoitetulla tavalla.

a)   Täysipäiväisesti toimessa työskentelevät henkilöt:

{henkilön kuukausipalkka

kerrottuna

toimessa työskenneltyjen kuukausien toteutuneella määrällä}

Näiden henkilöiden osalta ilmoitettuja kuukausia ei saa ilmoittaa minkään muun EU:n tai Euratomin avustuksen yhteydessä.

Kuukausipalkka lasketaan seuraavasti:

{henkilön vuotuiset henkilöstökustannukset

jaettuna 12:lla}

käyttäen kunkin raportointijaksoon sisältyvän kokonaisen tilikauden vuotuisia henkilöstökustannuksia.

Jos tilikausi ei pääty raportointijakson lopussa, avustuksen saajien on käytettävä laskelmassa viimeisimmän saatavilla olevan kokonaisen tilikauden kuukausipalkkaa.

b)   Osa-aikaisesti toimessa työskentelevät henkilöt:

i)

Jos henkilö työskentelee toimessa kiinteän osuuden kokonaistyöajastaan:

{henkilön kuukausipalkka kerrottuna toimessa työskennellyllä osuudella

kerrottuna

toimessa työskenneltyjen kuukausien toteutuneella määrällä}

Tällaisen henkilön työajasta ilmoitettua osuutta ei saa ilmoittaa minkään muun EU:n tai Euratomin avustuksen yhteydessä.

Kuukausipalkka lasketaan edellä kerrotulla tavalla.

ii)

Muissa tapauksissa:

{henkilön tuntipalkka kerrottuna toimessa työskenneltyjen tuntien toteutuneella määrällä}

tai

{henkilön päiväpalkka kerrottuna toimessa työskenneltyjen päivien toteutuneella määrällä}

(lähimpään puolikkaaseen päivään pyöristettynä).

Henkilön kohdalla ilmoitettujen toteutuneiden tuntien/päivien on oltava eriteltävissä ja todennettavissa.

EU- tai Euratom-avustusta varten ilmoitettu työntekijän vuosityötuntien/-päivien kokonaismäärä ei voi olla suurempi kuin tunti-/päiväpalkan laskennassa käytetty vuotuisten tehokkaiden työtuntien/-päivien määrä. Avustusta varten ilmoitettu tuntien/päivien määrä voi olla siis enintään:

{vuotuinen tehokas tuntien/päivien määränä (ks. jäljempänä)

miinus

rahoituksen saajan kyseiselle työntekijälle kyseiseltä vuodelta muita EU- tai Euratom-avustuksia varten ilmoittama tuntien ja päivien kokonaismäärä}.

Tunti-/päiväpalkka lasketaan seuraavasti:

{henkilön vuotuiset henkilöstökustannukset

jaettuna

vuotuisilla tehokkailla työtunneilla/-päivillä},

missä otetaan huomioon kyseisen raportointijakson kattaman kokonaisen tilikauden henkilöstökustannukset ja vuotuisten tehokkaiden työtuntien/-päivien määrä.

Jos tilikausi ei pääty raportointijakson lopussa, avustuksen saajien on käytettävä laskelmassa viimeisimmän saatavilla olevan kokonaisen tilikauden tunti-/päiväpalkkaa.

Työntekijän vuotuisten tehokkaiden työtuntien/-päivien määrä on työntekijän toteutuneiden vuosityötuntien tai -päivien kokonaismäärä. Siihen ei lueta mukaan lomia ja muita poissaoloja (kuten sairausloma, äitiysloma tai muu erityisvapaa). Siihen voidaan kuitenkin lukea mukaan ylityöhön sekä kokouksiin, koulutuksiin ja muuhun vastaavaan toimintaan käytetty aika.

2.   Toteutuneiksi ilmoitettujen henkilöstökustannusten perusteena oleva asiakirja-aineisto

Täysipäiväisesti toimessa työskentelevien henkilöiden osalta työaikakirjanpitoa ei tarvitse pitää, jos välittömät henkilöstökustannukset lasketaan kohdan a) mukaisesti ja avustuksen saajan allekirjoittamalla ilmoituksella vahvistetaan, että kyseiset henkilöt ovat työskennelleet toimessa täysipäiväisesti.

Kiinteän osuuden kokonaistyöajastaan toimessa työskentelevien henkilöiden osalta työaikakirjanpitoa ei tarvitse pitää, jos välittömät henkilöstökustannukset lasketaan kohdan b alakohdan i mukaisesti ja avustuksen saajan allekirjoittamalla ilmoituksella vahvistetaan, että kyseiset henkilöt ovat käyttäneet kiinteän osuuden tehokkaasta työajastaan toimessa työskentelyyn.

Osa-aikaisesti toimessa työskentelevien henkilöiden osalta avustuksen saajan on pidettävä työaikakirjanpitoa ilmoitetuista työpäivistä/työtunneista, jos välittömät henkilöstökustannukset lasketaan kohdan b alakohdan ii mukaisesti. Työaikakirjanpidon on oltava kirjallinen, ja toimessa työskentelevien henkilöiden ja heidän esimiestensä on hyväksyttävä se vähintään kuukausittain.

Jos toimessa tehtyjen työtuntien määrää osoittavaa luotettavaa työaikakirjanpitoa ei ole käytettävissä, komissio voi hyväksyä vaihtoehtoisia todisteita, jotka tukevat ilmoitettujen tuntien määrää, jos se katsoo, että niiden luotettavuuden taso on riittävä.