21.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 356/5


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2019/C 356/05)

Image 1

San Marinon tasavallan liikkeeseen laskeman uuden 2 euron arvoisen erikoisrahan kansallinen puoli

Eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten kahden euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: San Marinon tasavalta

Aihe: Filippo Lippi – 550 vuotta kuolemasta

Kuvaus ulkoasusta: Kolikon keskellä on Madonna ja lapsi, yksityiskohta Filippo Lippin maalauksesta ”Madonna, Jeesus-lapsi ja kaksi enkeliä”. Kuvan yläosassa on teksti ”SAN MARINO” ja ”FILIPPO LIPPI” ja sen vasemmalla puolella vuosi ”1469” sekä Rooman rahapajan tunnus ”R”. Kuvan alaosassa vasemmalla ovat taiteilija Maria Angela Cassolin nimikirjaimet ”M.A.C.” ja alhaalla keskellä vuosiluku ”2019”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä: 60 500

Liikkeeseenlaskun ajankohta: Syyskuu 2019


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).