Hakuilmoitus

Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta

(2019/C 57/13)

Euroopan investointipankki-instituutin Knowledge-ohjelmahanke kanavoi tutkimusapurahansa eri rahoitusohjelmien kautta, joista yksi on:

EIBURS, EIB University Research Sponsorship Programme

EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja EU:n jäsenvaltioissa, jäsenehdokasvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa toimiville yliopistojen laitoksille ja yliopistoihin sidoksissa oleville tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät Euroopan investointipankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden parissa. EIBURS-tutkimusapurahan suuruus on enintään 100 000 euroa vuodessa, ja se myönnetään kolmeksi vuodeksi. Apuraha jaetaan kilpailumenettelyn kautta yliopistojen laitoksille tai tutkimuskeskuksille, joilla on tunnustettua asiantuntemusta valitulla aihealueella. Tuettavaan hankkeeseen on sisällyttävä erilaisia tuotoksia, joista sovitaan erikseen EIP:n kanssa.

EIBURS-ohjelma hakee ehdotuksia kaudelle 2019-2020 uudesta tutkimusaiheesta:

”Ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallinnointitapaan liittyvien kriteerien (ESG-kriteerien) huomioon ottaminen luottokelpoisuuden arvioinnissa ja luokituksissa” – ”Incorporating Environmental, Social and Governance (ESG) Criteria in Credit Analysis and Ratings”

1.   Tutkimushankkeen painopiste

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää luotettavaan akateemiseen tutkimukseen perustuva menetelmä, jolla ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallinnointiin (Environmental, Social and Governance) liittyvät ESG-kriteerit voidaan ottaa huomioon luottokelpoisuuden arvioinnissa ja luokituksissa.

Sijoitusvarojen kohdentamisesta päätettäessä selvä kehitystrendi on yhdistää kestävyyskriteerit osaksi sijoitussalkun rakentamista. Kymmenestä suurimmasta sijoittajasta seitsemän huomioi kestävyyden sisältövaatimukset koko sijoitusprosessissaan. Vastuullisesti sijoitetun varallisuuden määrä kasvoi Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa 13 biljoonasta Yhdysvaltain dollarista vuonna 2012 jopa 23 biljoonaan dollariin vuonna 2016. Luottoluokituslaitos Moody’sin äskettäin järjestämässä ESG-konferenssissa useimmat lainojen liikkeeseenlaskijat ja sijoittajat pitivät ESG-näkökohtien huomioon ottamista ”pysyvänä muutoksena” sijoitusmaailmassa, ja noin kolmasosa odotti sen ”yleistyvän seuraavien 3–5 vuoden aikana”. Kukaan ei valinnut vaihtoehtoa ”ESG-asioilla ei ole merkitystä”. Samassa kyselyssä 80 prosenttia vastaajista piti suurimpana vaikeutena ”mittaamista ja mallintamista”, kun ESG-näkökohtiin halutaan kiinnittää huomiota luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Lisäksi kansainvälinen vastuullisten sijoittajien PRI-verkosto (Principles for Responsible Investment) julkaisi toukokuussa 2016 kannanottonsa ESG:stä luottoluokituksessa (Statement on ESG in credit ratings). Kannanottoa tuki yli 135 sijoittajaa, jotka hallinnoivat yhteensä 27 biljoonan Yhdysvaltain dollarin sijoitusvarallisuutta, sekä 17 luottoluokituslaitosta. Sen mukaan ESG-tekijät voivat vaikuttaa lainanottajan kassavirtaan ja velkasitoumusten hoidon laiminlyönnin todennäköisyyteen, minkä vuoksi ne ovat luokituslaitokselle tärkeitä seikkoja lainaajan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Tämän seurauksena esimerkiksi kaksi suurinta luottoluokituslaitosta (Moody’s ja S&P) ovat viime aikoina julkistaneet selontekoja siitä, miten ESG-tekijät otetaan huomioon niiden luokitusmenetelmissä.

Sääntelyn osalta Euroopan komissio vahvisti 24. toukokuuta 2018 ensimmäiset neljä lainsäädäntöehdotusta, jotka liittyvät komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaan. Ehdotuksiin sisältyvät vertailuarvot, vihreän rahoituksen määrittely, sijoittajien velvollisuudet sekä säännökset yksityissijoittamisesta. Komission suunnitelmissa on asettaa yhteisösijoittajille ja varainhoitajille tiedonantovelvoitteita siitä, millä tavoin ne huomioivat ESG-kestävyystekijät riskiprosessissaan.

Euroopan komissio puhuu nimenomaisesti yhteistyöstä kaikkien sidosryhmien kanssa sen selvittämiseksi, millä tavoin kestävyystekijät voidaan ottaa huomioon luottoluokituslaitosten arvioinneissa, mukaan lukien se mahdollisuus, että syntyisi tähän tavoitteeseen pyrkiviä uusia luottoluokituslaitoksia. Komissio myöntää, että kestävyystutkijoiden keskittyminen suurimpiin liikkeellelaskijoihin antaa pienempien liikkeeseenlaskijoiden houkuttelevuudesta negatiivisen kuvan yhteisösijoittajille. Se toivottaakin tervetulleiksi ratkaisuja, jotta pienempien toimijoiden mahdollisuus päästä markkinoille säilyy.

Tutkimuksen tuloksena syntyvä menetelmä tai muu lopputulos tulisi julkistaa markkinoilla.

2.   Ehdotettu toimintasuunnitelma

Kyseessä on rajaamaton tutkimustehtävä, ja aiheesta on tehty vain vähän akateemista tutkimusta. Siksi käytettävästä metodologiasta ei tässä vaiheessa voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita. Tutkimustehtävän ensimmäisiä tavoitteita onkin määritellä aiheeseen soveltuva tutkimusmetodi. Alustavasti on kuitenkin suunniteltu, että tutkimukseen voisi toimivan metodin aikaansaamiseksi kuulua seuraavia vaiheita:

1.

Lähdekirjallisuuden analyysi: käydään perusteellisesti ja kattavasti läpi aihetta koskeva akateeminen ja käytännön asiantuntijakirjallisuus. ESG-tekijöiden uskotaan yleisesti vaikuttavan paitsi yrityksen arvoon, myös sen luottoluokitukseen. Kuten sanottu, aiheesta on kuitenkin tähän mennessä tehty suhteellisen vähän akateemista tutkimusta.

2.

Pohjatietojen keruu: kootaan eri mallien ja lähestymistapojen tarkastelussa käytettävät tiedot. Näihin kuuluvat yksityiskohtaiset tiedot luottoriskeistä sekä ESG- ja ilmastoriskikriteereistä eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla. Tietojen tarkkuus ja laatu ovat tässä hankkeessa keskeistä, ja historiatiedot olisi kerättävä riittävän pitkän ajanjakson kattavasta, luotettavasta otoksesta.

3.

Tietojen analysointi: tutkimushankkeen päätavoitteena on selvittää ESG-tekijöiden vaikutusta luottoluokitukseen, mutta siinä olisi tarkasteltava myös vaikutuksia sijoitustuottoon. Tässä yhteydessä tarkoituksena on tutkia erikseen kaikkien kolmen tekijän – ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallinnointiin liittyvien tekijöiden – suhteellista merkitystä sekä yksittäisen sijoituskohteen että koko toimialan tasolla.

4.

Luottoriskin rakennemallien testaus ja kalibrointi: suunnitellaan menetelmä, jolla ESG-tekijät voitaisiin ottaa järjestelmällisesti huomioon luottoluokituksissa. Analysoidaan ESG-tekijöiden ja rahoitusmarkkinoilla hinnoitellun luottoriskin välistä suhdetta sekä tarkastellaan sen vaikutuksia luottokelpoisuuden luokituksessa ja arvioinnissa käytettäviin menetelmiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mallien huolelliseen hienosäätöön ja kalibrointiin, jolla varmistetaan niiden soveltuvuus tavanomaisten makro- ja mikrotason rahoitusriskitekijöiden lisäksi myös ei- taloudellisten riskien analysointiin.

5.

Skenaarioanalyysi: edeltävä analyysi tarkastelee ESG-tekijöiden jälkikäteistä vaikutusta (ex-post) luottoriskiin, mutta se ei anna päätöksentekijöille ennakolta tietoa poikkeuksellisten tapahtumien tai skenaarioiden (esim. ilmastoskenaariot) mahdollisesta vaikutuksesta. Skenaarioanalyysin tarkoituksena on täydentää ESG-tekijöiden luottoluokitusvaikutuksen mittausta ennakoivasta (ex-ante) näkökulmasta.

6.

Häiriönsietokyvyn tarkistukset: suoritetaan häiriönsietokyvyn tarkistuksia, joihin kuuluu myös luottoluokitusten jaottelu sen osoittamiseksi, onko matalan ESG-tason arvopapereiden tuottojen volatiliteetti yleisesti ottaen suurempi kuin saman luokituksen arvopapereiden tuotot, joiden ESG-taso on korkea. Tutkimuksessa olisi tehtävä perusteellinen analyysi sen arvioimiseksi, auttavatko vaiheissa 4 ja 5 laaditut uudet määrälliset indikaattorit selittämään tuottoeron vaihtelua toimialojen välillä, siltä osin kuin ne eivät johdu yksinomaan luottoluokituksen erosta.

7.	Järjestelmällinen menetelmä ESG-tekijöiden huomioon ottamiseksi luottoluokituksessa: ehdotetaan tutkimustyön perusteella kattavaa menetelmää, jolla ESG-tekijät olisi mahdollista ottaa huomioon luottokelpoisuuden luokittelussa.

EIP:n tietämyksen mukaan toistaiseksi ei ole kehitetty järjestelmällistä luokitusmetodia, joka sisältäisi myös ESG-kriteerit. Tämän tutkimushankkeen tulisi edistää tällaisen menetelmän kehittämistä ja erityisesti sen soveltuvuutta pienemmille liikkeeseenlaskijoille, jotta Euroopan komission pyynnön mukaisesti myös pienempien toimijoiden pääsy markkinoille säilyy.

Hakemukset on laadittava englanniksi. Määräaika ehdotusten jättämiselle on 15. huhtikuuta 2019 klo 24.00 Keski-Euroopan aikaa (CET). Määräajan jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen:

Events.EIBInstitute@eib.org

Tarkempaa tietoa EIBURS-ohjelman valintamenettelystä ja EIP-instituutista saat osoitteesta: http://institute.eib.org/.