Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2016/C 409/05)

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Andorra

Aihe : 150 vuotta vuoden 1866 uusreformista

Kuvaus ulkoasusta : Kuva-aiheessa esitetään Andorran parlamentin rakennuksen (Casa de la Vall) pääsali. Lisäksi siihen on kaiverrettu teksti ”150 ANYS DE LA NOVA REFORMA DE 1866”, liikkeeseenlaskuvuosi ”2016” ja liikkeeseenlaskun toteuttavan valtion nimi ”ANDORRA”. Tällä erikoisrahalla juhlistetaan sitä, että uusreformisäädöksen hyväksymisestä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Säädös oli yksi suurimmista askeleista Andorran ja Andorran parlamentin (Consell General) historiassa, ja se merkitsi sosiaalista ja poliittista muutosta Andorran ruhtinaskunnassa.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä :

Kolikon lyöntivuosi : joulukuu 2016

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).