15.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/6

—

”Euroopan laajuisen liikenneverkon kuuden eurooppalaisen koordinaattorin vuosikertomus” ja

—

”Euroopan laajuiset verkot: kohti yhdennettyä lähestymistapaa”

—

”Euroopan laajuisten tärkeimpien liikennereittien jatkaminen”

—

muistuttaa aluksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tärkeydestä, sillä niiden avulla voidaan merkittävästi edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista.

—

korostaa, että koordinaattorit voivat edistää merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden välisen sopimuksen saavuttamista Euroopan laajuisen verkon kunkin liikennereitin tiettyihin kansallisiin osuuksiin sovellettavista yhtenäisistä parametreista. Tukeakseen tätä tavoitetta alueiden komitea kehottaa komissiota tekemään parametreista sopimisesta EU-rahoituksen saannin ennakkoedellytyksen.

—

katsoo, että Euroopan komissio voisi lisäksi edistää Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ensisijaisten hankkeiden kanssa tekemisissä olevien paikallisten ja alueellisten eri toimijoiden verkottumista järjestämällä erityisesti asiaa käsittelevän vuosittaisen keskustelufoorumin. Alueiden komitea on kiinnostunut tekemään asiassa yhteistyötä komission kanssa.

—

pahoittelee jälleen kerran täysin epäjohdonmukaista suhtautumista asiaan: vaikka Euroopan laajuiset verkot ovat erittäin tärkeitä EU:lle, mistä myös nyt käsiteltävänä olevassa tiedonannossa muistutetaan, ja vaikka unionin rahoituskannustimilla voi olla asiassa ratkaiseva rooli, tarkoitukseen osoitetut määrärahat ovat erittäin vähäiset siitäkin huolimatta, että hankkeiden toteuttamisessa keskitytään rajatylittäviin osuuksiin ja liikenteen pullonkauloihin. Sen vuoksi komitea korostaa, että kaikkien unionin tasolla käytettävissä olevien rahoituslähteiden synergiaedut on hyödynnettävä.

—

korostaa, että Euroopan laajuisia liikennereittejä on tärkeää jatkaa unionin ulkopuolelle, jotta voidaan edistää tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta EU:n ja sen naapurimaiden mutta myös muun maailman välillä.

Esittelijä

:

Bernard SOULAGE, Rhône-Alpesin aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja (FR, PSE)

1.

muistuttaa aluksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tärkeydestä, sillä niiden avulla voidaan merkittävästi edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Ne myös lujittavat alueellista yhteenkuuluvuutta sekä alueiden kilpailukykyä helpottamalla tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta. Euroopan eri alueiden asukkaat tuntevat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen vaikutukset arkielämässään, mikä lisää Euroopan unionin kannatusta.

2.

kiittää erityisesti koordinaattoreita heidän tehokkaasta työstään Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ensisijaisten hankkeiden edistämiseksi, mikä on osoitus heidän tehtävänsä hyödyllisyydestä.

3.

katsoo, että kyseinen työ sekä komission sen ansiosta saama tieto lisäävät huomattavasti hankkeiden avoimuutta ja helpottavat niiden toteuttamista. Alueiden komitea toivookin, että AK ja komissio jatkavat aktiivista vuoropuhelua asiasta, sillä useat alueet ovat suoraan kiinnostuneita tällaisista investoinneista alueilleen.

4.

kiinnittää erityishuomiota koordinaattoreiden toiminnan painopisteisiin, joiden ansiosta on etenkin ollut mahdollista

5.

katsoo, että koordinaattoreiden toiminta on myös antanut mahdollisuuden helpottaa saman maan eri ministeriöiden työskentelyn koordinointia, kun toimintaa on tarkkailtu ulkopuolelta.

6.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että rajatylittävien hankkeiden liikkeelle saamiseksi niiden käyttöön olisi osoitettava riittävästi resursseja (niiden olisi saavutettava kriittinen massa, minkä koordinaattorit katsoivat useissa tapauksissa vaativan asetuksen mahdollistaman enimmäispanostuksen), jotta saadaan aikaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus sekä vetovaikutus jäsenvaltioiden mukaantulon varmistamiseksi.

7.

korostaa yhteentoimivuuden tärkeyttä, sillä investoinneista saatava taloudellinen hyöty riippuu suurelta osin juuri siitä, sekä erityisesti päätöstä keskittyä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotossa rahtiliikenteen kuuteen ensisijaiseen käytävään, mikä helpottaa kyseisten reittien asianmukaista käyttöä ja lisää uusiin perusrakenteisiin tehtävien investointien houkuttelevuutta.

8.

korostaa myös, että koordinaattorit voivat edistää merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden välisen sopimuksen saavuttamista Euroopan laajuisen verkon kunkin liikennereitin tiettyihin kansallisiin osuuksiin sovellettavista yhtenäisistä parametreista. Tukeakseen tätä tavoitetta alueiden komitea kehottaa komissiota tekemään parametreista sopimisesta EU-rahoituksen saannin ennakkoedellytyksen.

9.

korostaa useimpien raportoijien tavoin, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisten investointien optimaaliseksi hyödyntämiseksi: tällaisia toimenpiteitä ovat liikennemuotojen välisen jakauman muuttaminen, perusrakenteiden käyttöä koskevien ensisijaisten tavoitteiden hyvä hallinta sekä liikennereitteihin tehtävien investointien ajoituksen optimointi.

10.

ehdottaa, että koordinaattorit tarkastelevat myös hankkeiden keskinäisiä yhteyksiä varmistaakseen sovellettavien käytäntöjen yhdenmukaisuuden tai ainakin hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja rahoittamista koskevan näkemysten ja hyvien käytäntöjen vaihdon. Euroopan komissio voisi lisäksi edistää Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ensisijaisten hankkeiden kanssa tekemisissä olevien paikallisten ja alueellisten eri toimijoiden verkottumista järjestämällä erityisesti asiaa käsittelevän vuosittaisen keskustelufoorumin. Alueiden komitea on kiinnostunut tekemään asiassa yhteistyötä komission kanssa.

11.

toivoo tähänastisten myönteisten kokemusten vuoksi, että samaan aikaan nyt tehdyn nykyisten koordinaattoreiden toimeksiannon laajentamisen kanssa myös muita unionin liikennealalla rahoittamia ensisijaisia hankkeita varten nimetään tarvittaessa uusia koordinaattoreita nykyisten lisäksi. Tämä olisi suotavaa erityisesti sellaisilla aloilla, joilla tarvitaan voimakasta, usein poliittista sysäystä suunnittelu- ja rakennusvaiheen ongelmien ratkaisemiseksi, sekä ensisijaisten hankkeiden yhteydessä. Alueiden komitea huomauttaa kuitenkin, että toistaiseksi koordinaattoreita on nimetty vasta kuuteen hankkeeseen, joiden valmistelu on jo pitkällä. On kuitenkin muita keskeisiä liikennereittejä, joilla tällaista tukea tarvittaisiin, sillä niiden valmisteluun osallistuu useampia jäsenvaltioita (esim. hanke N:o 22, joka ulottuu kahdeksaan jäsenvaltioon).

12.

toteaa, että koordinaattoreiden jo heinäkuussa 2006 valmistuneissa eri raporteissa yksilöidään hankkeiden uskottavuuden säilyttämiseksi kiireesti tarvittavia edistysaskeleita sekä toimenpiteitä, joihin jäsenvaltioiden olisi sitouduttava tärkeimpien investointien optimoimiseksi.

13.

toivoo näin ollen, että kyseisten edistysaskeleiden ja sitoumusten tähänastisesta toteutumisesta tehdään selvitys, jotta voidaan helpottaa tulevia päätöksiä Euroopan laajuisen liikenneverkon käyttöön osoitettavien määrärahojen jakamisesta vuosina 2007–2013. Koordinaattorien analyysit ja suositukset tulisi ottaa oleellisella tavalla huomioon rahoituspäätöksiä tehtäessä, erityisesti päätettäessä monivuotisen TEN-ohjelman määrärahojen jakamisesta.

14.

toteaa, että yhteisöltä saatavan rahoituksen epävarmuus vuoden 2013 jälkeen saattaa jarruttaa hankkeita, joiden käyttöön tarvitsisi osoittaa vain vähän rahoitusta kuluvalla budjettikaudella. Komitea ehdottaa siksi, että suunnitellaan mekanismeja tällaisten haittojen pienentämiseksi.

15.

toteaa, että komissiolla on niiden ensisijaisten hankkeiden valmisteluasteesta, joiden toteuttamista koordinaattorit edistävät, tarkempaa, yksityiskohtaisempaa ja monisyisempää tietoa kuin muista hankkeista. Tämä ei saa haitata hankkeiden tasapuolista kohtelua.

16.

pahoittelee kuitenkin, ettei kyseisistä hankkeista, niiden etenemisestä tai yhteisvaikutuksista ole tehty vertailevaa analyysia. AK suosittaa, että komissio laatii tulevaisuudessa analyyseja ajankohtaisen, luotettavan ja asianomaisista jäsenvaltioista tarkoituksenmukaisessa muodossa kerätyn tilastotiedon pohjalta. Vaikka tiedonannossa korostetaan, että hankkeita on koordinoitava mahdollisimman hyvin Euroopan laajuisen liikenneverkon toteutuksen ajoittamisen optimoimiseksi, yhtään tällaista analyysia ei vielä ole tehty. Asiaa voitaisiin selvittää Euroopan laajuisia verkkoja käsittelevässä ohjausryhmässä. Tällainen analyysi voisi antaa lisätietoa EU:n tukien jakamista koskevien erittäin tiukkojen kriteerien selventämiseksi vuosia 2007–2013 ajatellen.

17.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että samaan liikenneakseliin liittyvien TEN-hankkeiden yhteisvaikutukset on varmistettava, sillä siitä voi olla hyötyä sekä investointeja (kustannusten ja alueellisten vaikutusten pienentyminen) että hankkeiden tehokkuutta ajatellen.

18.

toivoo, että kyseinen synergiatavoite huomioidaan suunnitellun parhaita toimintatapoja sisältävän käsikirjan julkaisemisen lisäksi myös koordinaattorien tehtävissä, kun otetaan huomioon luonteeltaan hyvin erilaisten hankkeiden (esim. rautatietunnelit ja suurjännitelinjat) yhdistämisessä havaitut ongelmat.

19.

pahoittelee jälleen kerran täysin epäjohdonmukaista suhtautumista asiaan: vaikka Euroopan laajuiset verkot ovat erittäin tärkeitä EU:lle, mistä myös nyt käsiteltävänä olevassa tiedonannossa muistutetaan, ja vaikka unionin rahoituskannustimilla voi olla asiassa ratkaiseva rooli, tarkoitukseen osoitetut määrärahat ovat erittäin vähäiset siitäkin huolimatta, että hankkeiden toteuttamisessa keskitytään rajatylittäviin osuuksiin ja liikenteen pullonkauloihin. Sen vuoksi komitea korostaa, että kaikkien unionin tasolla käytettävissä olevien rahoituslähteiden synergiaedut on hyödynnettävä. Euroopan komission olisi myös tutkittava, minkälaisia uusia rahoituslähteitä voitaisiin käyttää tulevaisuudessa. Eurovignette-direktiivin väliarviointi vaikuttaakin välttämättömältä, jotta voidaan ottaa huomioon ulkoiset kustannukset.

20.

toteaa, että 30 ensisijaisen hankkeen toteuttaminen vähentää liikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kasvua erittäin vähän eli vain 4 prosenttia. Komitea toivoo siksi, että nykyisen Eurovignette-direktiivin tarkistuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota ulkoisiin kustannuksiin, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä liikennemuotojen välisen jakauman muuttamiseksi. Tämä on tarpeen erityisesti muttei yksinomaan kaikkein herkimmillä alueilla; niillä tulisi harkita myös nykyistä suorempia ja tarkemmin kohdennettuja toimia. Tiedonannossa ehdotettu uuden tietotekniikan hyödyntäminen voi auttaa tavoitteen saavuttamisessa samoin kuin älykkäiden liikennejärjestelmien kehittäminen, missä esimerkiksi Aasian maat ovat paljon Eurooppaa edellä.

21.

kannattaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ehdotettua kehittämistä erityisesti parantamalla oikeusvarmuutta sekä luomalla innovatiivisia rahoitusvälineitä Euroopan investointipankissa. Tällaisten rakenteiden tuomia kiistattomia etuja arvioitaessa on kuitenkin aina kiinnitettävä huomiota niiden perustamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin, ja myös riskinsiirtojärjestelyt on määritettävä tarkasti.

22.

korostaa, että koska televiestintäalan avaaminen kilpailulle on kiistatta osoittautunut hyödylliseksi, samat edut pitäisi voida saada aikaan myös rautatieliikenteessä. On ehkä epärealistista toivoa, että rautateiden investointeihin saataisiin yhtä paljon yksityistä rahoitusta kuin televiestintäalalla, mutta rautatiealan avaamisen kilpailulle pitäisi ainakin antaa mahdollisuus hyödyntää julkisen sektorin tekemät investoinnit nykyistä paremmin.

23.

ehdottaa, että Euroopan laajuisiin verkkoihin tehtäviä investointeja varten määritetään tarkat säännöt siitä, missä tapauksessa kyseiseen tarkoitukseen myönnettäviä luottoja ei tarvitse laskea osaksi valtionvelkaa (Maastrichtissa sovittujen lähentymiskriteerien mukaisesti), ja että kyseisiä sääntöjä tarvittaessa joustavoitetaan. Tätä kysymystä olisi ilmeisesti tarkasteltava kaikkien unionin kehittämiseen tähtäävien investointistrategioiden yhteydessä.

24.

korostaa, että Euroopan laajuisia liikennereittejä on tärkeää jatkaa unionin ulkopuolelle, jotta voidaan edistää tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta EU:n ja sen naapurimaiden mutta myös muun maailman välillä.

25.

toteaa lisäksi, että yhteyksien parantaminen unionin naapurimaihin parantaa myös Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon tehtävien merkittävien investointien tehokkuutta.

26.

katsoo, että EU:n ja sen naapurimaiden liikennesektorien hallittu kehittäminen ja integrointi edesauttavat Lissabonin strategian toteuttamista edistämällä kauppaa ja kestävää kasvua sekä sosiaalista koheesiota.

27.

katsoo, että tällainen laajentaminen on merkittävää naapurimaiden demokratian ja talouden vakiintumisen kannalta ja edistää myös Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja unionin käytäntöjen levittämistä. Tämä taas helpottaa unionin naapurimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä kaikilla tasoilla sekä valmistelee tiettyjen maiden mahdollista tulevaa liittymistä unioniin.

28.

korostaa aluksi korkean tason työryhmän raportin erittäin korkeaa laatua ja kunnioittaa työryhmän puheenjohtajana toimineen Loyola de Palacion muistoa.

29.

pitää arvossa kuulemismenettelyä, joka antoi mahdollisuuden arvioida ja rikastuttaa korkean tason ryhmän työskentelyä.

30.

toivoo, että tämä erittäin monipuolinen ja yksityiskohtainen raportti voi toimia perustana lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden täsmälliselle määrittelylle.

31.

pitää raportissa määritettyjä ylikansallisia väyliä tarkoituksenmukaisina:

32.

on tässä yhteydessä tyytyväinen komission aloitteeseen, jonka tarkoituksena on ryhtyä määrittämään ja poistamaan tavaraliikenteen logistiikan konkreettisia esteitä.

33.

huomauttaa, että raportissa ehdotettuja määräaikoja ei ole otettu huomioon tiedonannossa: ensisijaisia reittejä, hankkeita ja horisontaalisia toimenpiteitä koskevien tutkimusten sekä hankkeiden ajantasaistamisen pitäisi valmistua vuoteen 2010 mennessä, ja asian etenemistä koskeva väliarviointi tehtäisiin vuonna 2008.

34.

kannattaa komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaa suositusta, että ne hyväksyvät ehdotuksen tarkistaa yleiseurooppalaisten liikennekäytävien ja -alueiden konseptia raportissa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

35.

pahoittelee kuitenkin, että vaikka reittien on tarkoitus olla multimodaalisia, minkäänlaista yleislinjausta ei ole tehty siitä, mitkä liikennemuodot asetetaan etusijalle. Ainoan poikkeuksen muodostavat merten moottoritiet, joiden tärkeyttä myös alueiden komitea korostaa. Tällainen yleislinjaus antaisi ennen kaikkea mahdollisuuden edistää siirtymistä ympäristöä säästäviin liikennemuotoihin.

36.

palauttaa tässä yhteydessä mieleen liikennepolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan väliarvioinnista 14. helmikuuta 2007 antamansa lausunnon pääkohdat:

37.

toivoo siksi julkisissa kuulemisissa esitettyjen huolenaiheiden mukaisesti, että ympäristönäkökohtiin kiinnitetään asianmukaista huomiota ja että käytettävät liikennemuodot valitaan Kioton sopimusten sitoumusten ja kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

38.

korostaa, että on tärkeää ryhtyä kiireellisiin horisontaalisiin toimenpiteisiin yhteentoimivuuden edistämiseksi. Kyseiset toimenpiteet esitetään asianmukaisesti tiedonannossa, minkä lisäksi siinä määritetään yksityiskohtaisesti toimintasuunnitelmien laatimista koskevat periaatteet.

39.

kannattaa ehdotettua kolmitasoista institutionaalista rakennetta. Tasot ovat seuraavat:

Lisäksi komitea ehdottaa, että tulevaisuudessa

40.

pahoittelee tiedonannon jossain määrin varauksellista suhtautumista investointeja sekä instutionaalisten ehdotusten täytäntöönpanoa koskeviin toimenpiteisiin.

41.

toivoo sen vuoksi, että naapurimaiden kanssa käynnistettäisiin kiireesti asiaa koskevat alustavat keskustelut ja että samaan aikaan perustettaisiin alueellisia ohjausryhmiä, joiden tehtävänä on määrittää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toteutettavat toimenpiteet.

42.

ehdottaa, että kyseisen menettelyn aluksi vahvistetaan rahoitusvaikutukset. Rahoitusvaikutukset esitetään täsmällisesti korkean tason työryhmän raportissa, mutta niitä ei mainita tiedonannossa.

43.

ehdottaa lisäksi, että asianomaiset alue- ja paikallishallinnon tasot kutsutaan laajasti mukaan toimenpiteiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon, jotta saataisiin aikaan tehokkaita yhteisvaikutuksia paikallisen talouskehityksen ja maankäytön suunnittelun kanssa.