9.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 129/11

Valitus, jonka Aktieselskabet af 21. november 2001 on tehnyt 12.4.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-477/04, Aktieselskabet af 21. november 2001 v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), TDK Kabushiki Kaisha (TDK Corp.), 6.2.2007 antamasta tuomiosta

(Asia C-197/07 P)

(2007/C 129/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Aktieselskabet af 21. november 2001 (edustaja: asianajaja C. Barrett Christiansen)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), TDK Kabushiki Kaisha (TDK Corp.)

Kantajan vaatimukset

—

ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 6.2.2007 asiassa T-477/04 antama tuomio (riitautettu tuomio) on kumottava kokonaisuudessaan

—

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) on velvoitettava korvaamaan yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

—

sisämarkkinoiden harmonisointiviraston ensimmäisen valituslautakunnan 7.10.2004 asiassa R-364/2003-1 tekemä päätös on kumottava

—

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) on velvoitettava korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja SMHV:ssa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

 

Valittaja väittää valituksessaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki seuraavat virheet, kun se katsoi aiemmat tavaramerkit laajalti tunnetuiksi asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla:

1.

se ei tehnyt riitautetussa tuomiossa eroa 36 aikaisemman tavaramerkin välillä

2.

se otti huomioon todisteita, jotka eivät olleet SMHV:n virallisten ohjeiden mukaisia

3.

se otti huomioon todisteita, jotka eivät liity aikaisempiin tavaramerkkeihin

4.

se otti huomioon päiväämättömiä todisteita

5.

se ei ottanut huomioon, että merkityksellinen päivä laajan tunnettuuden tutkimisessa on riidanalaisen yhteisön tavaramerkkihakemuksen jättöpäivä

6.

se vahvisti laajan tunnettuuden sellaisten todisteiden perusteella, jotka eivät olleet ajankohtaisia riidanalaisen yhteisön tavaramerkkihakemuksen jättämispäivänä

7.

se otti huomioon laajaa tunnettuutta koskevan markkinatutkimuksen, josta ei ilmennyt

(a)

sitä, onko sen tehnyt riippumaton ja tunnustettu tutkimuslaitos tai yhtiö

(b)

haastateltujen henkilöiden määrää ja profiilia (sukupuoli, ikä, ammatti ja tausta)

(c)

menetelmää ja olosuhteita, joissa tutkimus tehtiin ja kysymyslomakkeessa olevien kysymysten luetteloa kokonaisuudessaan

(d)

sitä, tarkoittaako tutkimuksessa mainittu prosentuaalinen osuus kaikkien kyselyyn osallistuneiden henkilöiden määrää vai vain niitä, jotka ovat tosiasiallisesti vastanneet.

8.

se ei tarkastellut toimitettujen todisteiden yksittäistä todistusarvoa ennen kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemistä.

 

Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että kyseessä on asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu laajan tunnettuuden epäoikeudenmukainen hyväksikäyttö, se

9.

perusti virheellisesti päätöksensä epäoikeudenmukaisesta hyväksikäytöstä laajaan tunnettuuteen — ei maineeseen —, mikä on vastoin asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 5 kohtaa

10.

katsoi virheellisesti, että mahdollisuuden, jota ei voida sulkea pois, perusteella voidaan lähtökohtaisesti (prima facie) osoittaa, että on olemassa tuleva ja varma vaara siitä, että kantaja käyttää epäoikeudenmukaisesti hyväksi aikaisempien merkkien laajaa tunnettuutta.