HYVÄKSYTYT TEKSTIT
P6_TA(2006)0297
Rajat ylittävän poliisiyhteistyön tehostaminen *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma Alankomaiden kuningaskunnan aloitteesta neuvoston päätöksen tekemiseksi rajat ylittävän poliisiyhteistyön tehostamisesta tapahtumissa, joihin osallistuu suuri määrä ihmisiä useista jäsenvaltioista ja joissa poliisitoiminnan päämääränä on ensisijaisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ehkäiseminen ja torjuminen (6930/2005 — C6-0117/2005 — 2005/0804(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon Alankomaiden kuningaskunnan aloitteen (6930/2005) (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0117/2005), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0222/2006); |
|
1. |
hyväksyy Alankomaiden kuningaskunnan aloitteen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
|
2. |
pyytää neuvostoa muuttamaan aloitteen tekstiä vastaavasti; |
|
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
|
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Alankomaiden kuningaskunnan aloitteeseen; |
|
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Alankomaiden kuningaskunnan hallitukselle. |
|
(3 a) |
Tämä päätös perustuu 13 päivänä heinäkuuta 2001 kokoontuneen neuvoston päätelmiin Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien tilaisuuksien turvallisuudesta. |
|
(3 b) |
Tässä päätöksessä kehitetään edelleen neuvoston 26 päivänä toukokuuta 1997 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella yhteistyöstä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla hyväksymässä yhteisessä toiminnassa 97/339/YOS (2) ja neuvoston 29 päivänä huhtikuuta 2004 antamassa päätöslauselmassa Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien tilaisuuksien turvallisuudesta (3) vahvistettuja sääntöjä. |
|
(4) |
Tämä kehitys huomioon ottaen olisi aiempien aloitteiden (4) lisäksi tehostettava kansainvälistä poliisiyhteistyötä tällä alalla. |
|
(4) |
Tämä kehitys huomioon ottaen olisi suhteellisuus- ja läheisyysperiaatteen mukaisesti ja yksityisyyden suojelua koskevat eurooppalaisen säännöt huomioon ottaen aiempien aloitteiden lisäksi tehostettava kansainvälistä poliisiyhteistyötä tällä alalla. |
|
(5) |
Schengenin säännöstö ei anna riittäviä mahdollisuuksia rajat ylittävien avustustoimien tehokkaaseen toteuttamiseen, |
Poistetaan.
|
1. |
Neuvoston puheenjohtajavaltio laatii kunkin kalenterivuoden viimeisen neljänneksen aikana yhteenvedon seuraavan vuoden ennakoidusta kansainvälisen avun tarpeesta. |
|
1. |
Neuvoston puheenjohtajavaltio laatii kunkin kalenterivuoden viimeisen neljänneksen aikana yhteenvedon seuraavan vuoden ennakoidusta kansainvälisen avun tarpeesta. Mikäli jokin jäsenvaltio pyytää kyseisen määräajan jälkeen apua ennakoimattoman tilaisuuden johdosta, puheenjohtajavaltio lisää viipymättä kyseisen tilaisuuden yhteenvetoonsa ja ilmoittaa siitä luottamuksellisesti neuvostolle. |
4 a. Tämä mekanismi täydentää yhteisessä toiminnassa 97/339/YOS perustettua mekanismia.
5. Puheenjohtajavaltio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvion neuvoston vahvistettavaksi.
Poistetaan.
1. Neuvoston pääsihteeristö laatii jäsenvaltioiden tueksi selvityksen olemassa olevista rajat ylittävää avunantoa koskevista sopimuksista.
1. Neuvoston pääsihteeristö laatii jäsenvaltioiden tueksi selvityksen olemassa olevista rajat ylittävää avunantoa koskevista sopimuksista.
2. Jäsenvaltiot toimittavat kyseiset sopimustekstit neuvoston pääsihteeristölle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta .
2. Jäsenvaltiot toimittavat neuvoston pääsihteeristölle olemassa olevien sopimusten sekä uusien tai kehitteillä olevien aloitteiden tekstit .
3. Neuvosto tarkastelee 1 kohdassa tarkoitetun selvityksen tulosten perusteella vuoden kuluessa sitä, voidaanko olemassa olevat ongelmat ratkaista mukauttamalla asiaa koskevaa eurooppalaista lainsäädäntöä ja sääntelyä, erityisesti Schengenin yleissopimusta .
3. Neuvosto tarkastelee saamiensa tietojen perusteella todettuja ongelmakohtia sekä sitä, onko asiaa koskevaa eurooppalaista lainsäädäntöä ja sääntelyä tarpeen mukauttaa .
(1) EUVL C 101, 27.4.2005, s. 36.
(2) EYVL L 147, 5.6.1997, s. 1 .
(3) EUVL C 116, 30.4.2004, s. 18 .
(4) Neuvoston päätöslauselma, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien tilaisuuksien turvallisuudesta ( EUVL C 116, 30.4.2004, s. 18 ).
P6_TA(2006)0298
Sisävesialusten tekniset vaatimukset **II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (13274/1/2005 — C6-0091/2006 — 1997/0335(COD))
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (13274/1/2005 — C6-0091/2006), |
|
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1997)0644) (2), |
|
— |
ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2000)0419) (3), |
|
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0208/2006); |
|
1. |
hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EYVL C 341, 9.11.1998, s. 34 ja EYVL C 54, 25.2.2000, s. 79.
(2) EYVL C 105, 6.4.1998, s. 1.
(3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC2-COD(1997)0335
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 5. heinäkuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/…/EY antamiseksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (EP-PE_TC2-COD(1997)0335)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
|
1) |
Sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetulla neuvoston direktiivillä 82/714/ETY (3) otettiin käyttöön sisävesialusten teknisten todistusten antamista koskevat yhdenmukaiset edellytykset, mutta todistukset eivät kuitenkaan antaneet oikeutta Reinillä liikennöimiseen. Euroopassa sisävesialuksiin sovelletaan kuitenkin edelleen erilaisia teknisiä vaatimuksia. Erilaisten kansainvälisten ja kansallisten määräysten samanaikainen voimassaolo on tähän asti estänyt kansallisten liikennöintitodistusten vastavuoroisen tunnustamisen ilman ulkomaisille aluksille suoritettavia lisätarkastuksia. Lisäksi direktiivissä 82/714/ETY asetetut vaatimukset eivät osittain enää vastaa tekniikan nykytasoa. |
|
2) |
Direktiivin 82/714/ETY liitteissä asetettuihin teknisiin vaatimuksiin on sisällytetty Reinin navigaation keskuskomission (RNKK) vuonna 1982 hyväksymät Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevat määräykset olennaisilta osin. Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleisssopimuksen 22 artiklan mukaisia sisävesialustodistusten antamista koskevia edellytyksiä ja teknisiä vaatimuksia on sittemmin tarkistettu säännöllisesti ja niiden katsotaan vastaavan tekniikan nykytasoa. Kilpailu- ja turvallisuussyistä sekä teknisten vaatimusten yhdenmukaistamiseksi Euroopan tasolla olisi suotavaa, että mainittujen teknisten vaatimusten soveltamisala ja sisältö koskisi koko yhteisön sisävesiväyläverkkoa. Tältä osin on otettava huomioon kyseisessä verkossa tapahtuneet muutokset. |
|
3) |
Yhteisön sisävesialustodistusten, joilla osoitetaan alusten olevan täysin edellä tarkoitettujen tarkistettujen teknisten vaatimusten mukaiset, olisi oltava voimassa kaikilla yhteisön sisävesiväylillä. |
|
4) |
Olisi yhdenmukaistettava edellytyksiä, joiden perusteella jäsenvaltiot antavat täydentäviä yhteisön sisävesialustodistuksia 1 ja 2 vyöhykkeen vesiväylillä (joensuut) tapahtuvaa liikennöintiä sekä 4 vyöhykkeen vesiväylillä tapahtuvaa liikennöintiä varten. |
|
5) |
Matkustajien turvallisuuden takaamiseksi direktiivin 82/714/ETY soveltamisala olisi laajennettava koskemaan myös yli 12 matkustajan kuljettamiseen tarkoitettuja matkustaja-aluksia Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten mukaisesti. |
|
6) |
Vaatimusten yhdenmukaistamisen olisi turvallisuussyistä oltava korkeatasoista ja se olisi toteutettava yhteisön sisävesiväylien turvallisuusvaatimuksia lieventämättä. |
|
7) |
Olisi säädettävä siirtymäkauden järjestelmästä niitä käytössä olevia aluksia varten, joilla ei vielä ole yhteisön sisävesialustodistusta. Järjestelmää noudatettaisiin silloin kun näille aluksille suoritetaan ensimmäistä kertaa tekninen tarkastus tällä direktiivillä vahvistettujen tarkistettujen teknisten vaatimusten mukaisesti. |
|
8) |
Yhteisön sisävesialustodistusten voimassaoloaika olisi määriteltävä tapauskohtaisesti tietyissä rajoissa ja aluksen luokan mukaan. |
|
9) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti. |
|
10) |
Sisävesialusten purjehduskelpoisuuslupien vastavuoroisesta tunnustamisesta 20 päivänä tammikuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/135/ETY (5) säädetyt toimenpiteet olisi pidettävä voimassa niiden alusten osalta, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. |
|
11) |
Koska jotkut alukset kuuluvat sekä huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY (6) että tämän direktiivin soveltamisalaan, näiden kahden direktiivin liitteitä olisi mukautettava mahdollisimman pian asianmukaisia komiteamenettelyjä noudattaen, jos niiden säännökset ovat keskenään ristiriitaisia tai yhteensopimattomia. |
|
12) |
Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (7) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne. |
|
13) |
Direktiivi 82/714/ETY olisi kumottava, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Vesiväylien luokitus
1. Tässä direktiivissä yhteisön sisävesiväylät luokitellaan seuraavasti:
|
a) |
1, 2, 3 ja 4 vyöhyke:
|
|
b) |
R-vyöhyke: a alakohdassa tarkoitetuista vesiväylistä ne, joita varten todistukset on annettava Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin artikla on silloin, kun tämä direktiivi tulee voimaan. |
2. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan tehdä muutoksia liitteen I mukaiseen vesiväyliensä luokitukseen. Nämä muutokset on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tämä direktiivi koskee liitteessä II olevan 1.01 artiklan mukaisesti seuraavia aluksia:
|
a) |
aluksia, joiden pituus (L) on vähintään 20 metriä, |
|
b) |
aluksia, joiden pituuden (L), leveyden (B) ja syväyksen (T) tulo on vähintään 100 kuutiometriä. |
2. Tämä direktiivi koskee liitteessä II olevan 1.01 artiklan mukaan myös kaikkia seuraavia aluksia:
|
a) |
hinaajia ja työntöaluksia, jos ne on tarkoitettu hinaamaan tai työntämään tai siirtämään vierellään 1 kohdassa määriteltyjä aluksia tai uivaa kalustoa, |
|
b) |
matkustaja-aluksia, jotka voivat kuljettaa miehistön lisäksi enintään 12 matkustajaa, |
|
c) |
uivaa kalustoa. |
3. Tämä direktiivi ei koske seuraavia aluksia:
|
a) |
lautat, |
|
b) |
laivaston alukset, |
|
c) |
merialukset, mukaan lukien merihinaajat ja -työntöalukset, jotka
|
3 artikla
Todistuksen mukana pitämistä koskeva velvoite
1. Aluksilla, jotka liikennöivät 1 artiklassa luetelluilla yhteisön sisävesiväylillä, on oltava:
|
a) |
kun ne liikennöivät R-vyöhykkeen vesiväylillä:
|
|
b) |
muilla vesiväylillä yhteisön sisävesialustodistus sekä tarvittaessa 5 artiklassa tarkoitetut tekniset erittelyt. |
2. Yhteisön sisävesialustodistuksen on oltava liitteessä V olevassa I osassa olevan mallin mukainen, ja todistus on annettava tämän direktiivin mukaisesti.
4 artikla
Täydentävät yhteisön sisävesialustodistukset
1. Alukset, joilla on Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti annettu voimassa oleva todistus voivat liikennöidä, jollei tämän direktiivin 5 artiklan 5 kohdan säännöksistä muuta johdu, yhteisön väylillä niin, että aluksilla on ainoastaan tämä todistus.
2. Kuitenkin kaikilla aluksilla, joilla on 1 kohdassa tarkoitettu todistus, on oltava myös yhteisön sisävesialusten täydennystodistus, kun:
|
a) |
ne liikennöivät 3 ja 4 vyöhykkeen vesiväylillä, jos ne haluavat hyötyä näillä vesiväylillä noudatettavista lievennetyistä teknisistä vaatimuksista, |
|
b) |
ne liikennöivät 1 ja 2 vyöhykkeen vesiväylillä tai, kun matkustaja-alukset liikennöivät 3 vyöhykkeen vesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion purjehduskelpoisiin sisävesiväyliin, jos asianomainen jäsenvaltio on 5 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti asettanut teknisiä lisävaatimuksia näille vesiväylille. |
3. Yhteisön sisävesialusten täydennystodistuksen on oltava liitteessä V olevassa II osassa annetun mallin mukainen, ja sen antaa toimivaltainen viranomainen 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen esittämistä vastaan kyseisten vesiväylien toimivaltaisen viranomaisen vahvistamien edellytysten mukaisesti.
5 artikla
Tiettyjä alueita koskevat lisävaatimukset tai lievennetyt vaatimukset
1. Jäsenvaltio voi komissiota kuultuaan asettaa liitteessä II vahvistettujen vaatimusten lisäksi muita teknisiä vaatimuksia aluksille, jotka liikennöivät sen alueella olevilla 1 ja 2 vyöhykkeen vesiväylillä noudattaen tarvittaessa kuitenkin Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen määräyksiä.
2. Jäsenvaltio voi pitää voimassa liitteessä II olevien teknisten vaatimusten ohella muita teknisiä vaatimuksia sellaisten matkustaja-alusten osalta, jotka liikennöivät sen alueella olevilla 3 vyöhykkeen vesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion kulkukelpoisiin sisävesiväyliin. Tällaisia teknisiä vaatimuksia koskeviin muutoksiin vaaditaan komission ennakkohyväksyntä.
3. Tällöin voidaan esittää vain liitteessä III lueteltuja lisävaatimuksia. Lisävaatimukset on annettava tiedoksi viimeistään kuusi kuukautta ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
4. Edellä 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisön sisävesialustodistuksessa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa täydentävässä yhteisön sisävesialustodistuksessa on täsmennettävä, että alus on mainittujen lisävaatimusten mukainen. Kyseinen todistus vaatimustenmukaisuudesta on tunnustettava vastaavalla vyöhykkeellä yhteisön vesiväylillä.
|
5. |
|
6. Alusten, jotka liikennöivät ainoastaan 4 vyöhykkeen vesiväylillä on täytettävä vaatimukset, jotka ovat lievempiä kuin liitteessä II olevassa luvussa 19 b kyseisen alueen kaikille vesiväylille asetetut vaatimukset. Se, että lievennetyt vaatimukset täyttyvät, on täsmennettävä 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisön sisävesialustodistuksessa.
7. Jäsenvaltio voi komissiota kuultuaan sallia liitteen II teknisten vaatimusten lievennyksen aluksille, jotka liikennöivät yksinomaan sen alueella olevilla 3 ja 4 vyöhykkeen vesiväylillä.
Tällainen lievennys on rajoitettava liitteessä IV lueteltuihin kohtiin. Jos aluksen tekniset tiedot vastaavat näitä lievennettyjä teknisiä vaatimuksia, tämä on täsmennettävä yhteisön sisävesialustodistuksessa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa täydentävässä yhteisön sisävesialustodistuksessa.
Liitteen II teknisten vaatimusten lievennykset on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
6 artikla
Vaaralliset aineet
Alus, jolla on vaarallisten aineiden kuljetusta Reinillä koskevan säännön (jäljempänä ”ADNR”) mukaisesti annettu todistus, voi kuljettaa vaarallisia aineita koko yhteisön alueella todistuksessa asetetuin edellytyksin.
Jäsenvaltio voi vaatia, että alukset, joilla ei ole tällaista todistusta, saavat kuljettaa vaarallisia aineita sen alueella vain, jos alukset täyttävät tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten lisäksi asetetut vaatimukset. Nämä vaatimukset on annettava tiedoksi komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
7 artikla
Poikkeukset
1. Jäsenvaltiot voivat antaa luvan poiketa tästä direktiivistä osittain tai kokonaan seuraavien osalta:
|
a) |
purjehduskelpoisilla vesiväylillä liikennöivät alukset, hinaajat, työntöalukset ja uiva kalusto, jos väylät eivät ole sisävesitse yhteydessä muiden jäsenvaltioiden vesiväyliin, |
|
b) |
alukset, joiden kantavuus on enintään 350 tonnia kuollutta painoa, tai muuhun kuin tavarankuljetuksiin tarkoitetut alukset, joiden syväys on alle 100 m3, ja joiden köli on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 1950 ja jotka liikennöivät yksinomaan kansallisessa vesiväyläverkossa. |
2. Jäsenvaltiot voivat kansallisilla vesiväylillä liikennöintiä varten antaa luvan poiketa yhdestä tai useammasta tämän direktiivin säännöksestä maantieteellisesti rajatulla alueella tai satama-alueella tehtävien matkojen osalta. Kyseiset poikkeukset ja matkat tai alueet, joita ne koskevat, on eriteltävä aluksen todistuksessa.
3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista on ilmoitettava komissiolle, joka ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.
4. Jäsenvaltiota ei vaadita noudattamaan 9, 10 ja 12 artiklaa, jos sillä ei 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten vuoksi ole yhtään sellaista vesiväylillään liikennöivää alusta, johon sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä.
8 artikla
Yhteisön sisävesialustodistusten myöntäminen
1. Yhteisön sisävesialustodistus on annettava aluksille, joiden köli on laskettu …päivän …kuuta … (9) jälkeen, kun ennen aluksen liikkeelle laskemista tehdyssä teknisessä tarkastuksessa on varmistettu, että alus täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset.
2. Yhteisön sisävesialustodistus on annettava sellaisille direktiivin 82/714/ETY soveltamisalaan kuulumattomille, mutta tämän direktiivin soveltamisalaan sen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kuuluville aluksille, jotka sen jälkeen, kun aluksen voimassa olevan todistuksen voimassaoloajan päättyessä ja joka tapauksessa viimeistään …päivänä …kuuta … (10) tehdyssä teknisessä tarkastuksessa on varmistettu, että alus täyttää liitteessä II vahvistetut tekniset vaatimukset. Jäsenvaltioissa, joissa aluksen voimassa olevien kansallisten todistusten voimassaoloaika on alle viisi vuotta, kyseisiä todistuksia voidaan myöntää viiden vuoden ajan … (9) jälkeen.
Yhteisön sisävesialustodistuksessa on täsmennettävä kaikki puutteet liitteessä II vahvistettujen teknisten vaatimusten täyttämisessä. Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että mainitut puutteet eivät aiheuta selvää vaaraa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut alukset voivat jatkaa liikennöintiään, kunnes sellaiset aluksen komponentit tai tilat, jotka eivät todistuksen mukaan täytä vaatimuksia, korvataan tai kunnes ne muutetaan, jonka jälkeen näiden komponenttien tai tilojen on täytettävä liitteen II vaatimukset.
3. Aluksen rakenteellista kestävyyttä, ohjausta tai ohjattavuutta tai muita liitteen II mukaisia erityisominaisuuksia koskevaa puutetta on pidettävä tämän artiklan mukaisena selvänä vaarana. Liitteen II mukaisia sallittuja poikkeuksia ei ole pidettävä puutteina, jotka aiheuttavat selvän vaaran.
Osien vaihtamista samanlaisiin osiin tai tekniikaltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaaviin osiin tavanomaisen korjauksen ja huollon yhteydessä ei pidetä korvaamisena tämän artiklan merkityksessä.
4. Joko tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä tarkastuksissa tai aluksen omistajan pyynnöstä tehtävässä teknisessä tarkastuksessa, tapauksen mukaan, on tarkastettava, täyttääkö alus 5 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyt lisävaatimukset.
9 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset
1. Yhteisön sisävesialustodistuksen saa antaa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.
2. Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava luettelo viranomaisistaan, jotka ovat toimivaltaisia antamaan kyseiset yhteisön sisävesialustodistukset, ja toimitettava luettelo komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
10 artikla
Teknisten tarkastusten tekeminen
1. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä 8 artiklassa tarkoitettu tekninen tarkastus; nämä viranomaiset voivat pidättäytyä kokonaan tai osittain tekemästä aluksen teknistä tarkastusta, jos liitteessä II olevan 1.01 artiklan mukaisesti hyväksytyn luokituslaitoksen voimassa olevan todistuksen perusteella on ilmeistä, että alus täyttää kokonaan tai osittain liitteessä II vahvistetut tekniset vaatimukset. Luokituslaitokset on hyväksyttävä ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät liitteessä VII olevassa I osassa luetellut arviointiperusteet.
2. Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava luettelo viranomaisistaan, jotka ovat toimivaltaisia tekemään teknisiä tarkastuksia, ja toimitettava tämä luettelo komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
11 artikla
Yhteisön sisävesialustodistusten voimassaoloaika
1. Viranomaisen, joka on toimivaltainen antamaan yhteisön sisävesialustodistuksen, on jokaisessa yksittäistapauksessa määritettävä kyseisen todistuksen voimassaoloaika liitteen II mukaisesti.
2. Kukin jäsenvaltio voi tämän direktiivin 12 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetuissa tapauksissa antaa väliaikaisia yhteisön sisävesialustodistuksia. Väliaikaiset yhteisön sisävesialustodistukset on laadittava liitteessä V olevassa III osassa olevan mallin mukaisesti.
12 artikla
Yhteisön sisävesialustodistusten korvaaminen
Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava edellytykset, joilla kadonnut tai vahingoittunut voimassa oleva yhteisön sisävesialustodistus voidaan korvata uudella.
13 artikla
Yhteisön sisävesialustodistusten uudistaminen
1. Yhteisön sisävesialustodistus on uudistettava sen voimassaoloajan päättyessä 8 artiklasssa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
2. Uudistettaessa ennen …päivää …kuuta … (9) annettuja yhteisön sisävesialustodistuksia on kuitenkin sovellettava liitteessä II olevia siirtymämääräyksiä.
3. Uudistettaessa …päivän …kuuta … (9) jälkeen annettuja yhteisön sisävesialustodistuksia sovelletaan liitteessä II olevia siirtymämääräyksiä, jotka ovat tulleet voimaan todistuksen antamisen jälkeen.
14 artikla
Yhteisön sisävesialustodistusten voimassaoloajan pidentäminen
Viranomainen, joka on antanut tai uudistanut yhteisön sisävesialustodistuksen, voi poikkeustapauksissa pidentää todistuksen voimassaoloaikaa ilman liitteen II mukaista teknistä tarkastusta. Voimassaoloajan pidennys on merkittävä kyseiseen todistukseen.
15 artikla
Uusien yhteisön sisävesialustodistusten antaminen
Jos tehdään huomattavia muutoksia tai korjauksia, jotka vaikuttavat aluksen rakenteen kestävyyteen, ohjaukseen tai ohjattavuuteen tai liitteen II mukaisiin erityisominaisuuksiin, alukselle on ennen sen seuraavaa matkaa tehtävä uudelleen 8 artiklassa säädetty tekninen tarkastus. Tämän tarkastuksen jälkeen on annettava uusi yhteisön sisävesialustodistus, jossa mainitaan aluksen tekniset tiedot, tai muutettava vastaavasti voimassa olevaa todistusta. Jos tämä todistus annetaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa alkuperäinen todistus on annettu tai uudistettu, todistuksen antaneelle tai uudistaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta yhden kuukauden kuluessa.
16 artikla
Yhteisön sisävesialustodistusten antamisesta tai uudistamisesta kieltäytyminen ja niiden peruuttaminen
Päätös kieltäytyä antamasta tai uudistamasta yhteisön sisävesialustodistusta on perusteltava. Päätöksestä on ilmoitettava henkilölle, jota asia koskee, ja tälle on myös annettava tieto jäsenvaltiossa käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.
Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa antamansa tai uudistamansa voimassa olevan yhteisön sisävesialustodistuksen, jos alus ei enää täytä sitä koskevassa todistuksessa eriteltyjä teknisiä vaatimuksia.
17 artikla
Lisätarkastukset
Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat liitteen VIII mukaan milloin tahansa tarkastaa, onko aluksella mukana tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti voimassa oleva todistus ja täyttääkö alus sille todistuksessa asetetut vaatimukset tai onko aluksesta selvää vaaraa sillä oleville henkilöille, ympäristölle tai merenkululle. Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava liitteen VIII mukaiset toimenpiteet.
18 artikla
Kolmansien maiden alusten purjehduskelpoisuustodistusten tunnustaminen
Jos yhteisön ja kolmansien maiden välillä ei ole sopimusta purjehduskelpoisuustodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta, jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnustaa kolmansien maiden alusten purjehduskelpoisuustodistukset tämän jäsenvaltion vesiväylillä tapahtuvaan liikenteeseen.
Yhteisön sisävesialustodistukset on annettava kolmansien valtioiden aluksille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
19 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa sisävesiväylien tavara-ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjen kansallisten pätevyyskirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta 16 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/672/ETY (11) 7 artiklalla perustettu komitea, jäljempänä ”komitea”.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
20 artikla
Liitteiden mukauttaminen ja väliaikaisia todistuksia koskevat suositukset
1. Komissio tekee 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tai muiden kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Reinin navigaation keskuskomission (RNKK) työstä johtuvaan tämän alan kehitykseen sen varmistamiseksi, että 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kaksi todistusta on annettu vastaavan turvallisuustason takaavien teknisten vaatimusten perusteella, tai 5 artiklassa tarkoitettujen tapausten huomioon ottamiseksi.
Nämä muutokset on tehtävä nopeasti, jotta taataan, että Reinin vesiliikenteeseen hyväksytyn yhteisön sisävesialustodistuksen myöntämiseksi tarvittavat tekniset vaatimukset antavat vastaavan turvallisuuden tason kuin Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukainen todistus.
2. Komissio päättää komitean suositusten perusteella väliaikaisten yhteisön sisävesialustodistusten antamisesta liitteessä II olevan 2.19 artiklan mukaisesti.
21 artikla
Direktiivin 76/135/ETY soveltamisen jatkaminen
Aluksiin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin 2 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan, vaan direktiivin 76/135/ETY 1 artiklan a kohdan soveltamisalaan, sovelletaan jälkimmäisen säännöksiä.
22 artikla
Kansalliset lisävaatimukset tai lievennykset
Jäsenvaltioissa ennen …päivää …kuuta … (9) voimassa olevat lisävaatimukset aluksille, jotka liikennöivät sen alueella 1 ja 2 vyöhykkeen vesiväylillä tai ennen mainittua päivää voimassa olleet teknisten vaatimusten lievennykset aluksille, jotka liikennöivät sen alueella 3 ja 4 vyöhykkeen vesiväylillä, ovat voimassa siihen asti, kunnes 5 artiklan 1 kohdan mukaiset lisävaatimukset tai liitteessä II olevia teknisiä vaatimuksia koskevat 5 artiklan 7 kohdan mukaiset lievennykset sallitaan, kuitenkin korkeintaan …päivään …kuuta … (12) asti.
23 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden, joilla on 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sisävesiväyliä, on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan …päivästä …kuuta … (9) alkaen ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle viipymättä. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.
24 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
25 artikla
Direktiivin 82/714/ETY kumoaminen
Kumotaan direktiivi 82/714/ETY …päivästä …kuuta … (9) alkaen.
26 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin viralllisessa lehdessä.
27 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, joilla on 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sisävesiväyliä.
Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) EYVL C 157, 25.5.1998, s. 17.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu16. syyskuuta 1999 (EYVL C 54, 25.2.2000, s. 79), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 23. helmikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2006.
(3) EYVL L 301, 28.10.1982, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(5) EYVL L 21, 29.1.1976, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 78/1016/ETY (EYVL L 349, 13.12.1978, s. 31).
(6) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 15 , direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 ( EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1 ) .
(7) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(8) EYVL L 144, 15.5.1998, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/75/EY (EUVL L 190, 30.7.2003, s. 6).
(9) Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(10) 12 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(11) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(12) 30 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
LIITE I
LUETTELO YHTEISÖN SISÄVESIVÄYLISTÄ JAOTELTUNA MAANTIETEELLISESTI VYÖHYKKEISIIN 1, 2, 3 JA 4
1 LUKU
Vyöhyke 1
Saksan liittotasavalta
|
Ems: |
Linjalta, joka yhdistää entisen Greetsielin majakan ja sataman sisääntuloväylän lännenpuoleisen laiturin Eemshavenissa, merelle päin pisteeseen 53o30′ pohjoista leveyttä ja 6o45′ itäistä pituutta asti eli Alte Emsin kuivalastialusten uudelleenlastauspaikalta vähän merelle päin (1). |
Puolan tasavalta
Pomorskanlahden osa, joka jää Rügenin saarella olevan Nord Perdin ja Niechorzen majakan yhdistävän linjan eteläpuolelle.
Gdańskinlahden osa, joka jää Helin majakan ja Baltijskin sataman sisääntuloväylän poijun yhdistävän linjan eteläpuolelle.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
|
SKOTLANTI |
|||||||
|
Blue Mull Sound |
Gutcherin ja Belmontin välillä. |
||||||
|
Yell Sound |
Tofts Voen ja Ulstan välillä. |
||||||
|
Sullom Voe |
Gluss Islandin koilliskärjestä Calback Nessin pohjoiskärkeen kulkevan linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Dales Voe |
Talvella:
|
||||||
|
Dales Voe |
Kesällä:
|
||||||
|
Lerwick |
Talvella:
|
||||||
|
Lerwick |
Kesällä:
|
||||||
|
Kirkwal |
Kirkwallin ja Rousayn välillä, ei kuitenkaan Point of Graandin (Egilsay) ja Galt Nessin (Shapinsay) väliseltä linjalta itään eikä Head of Workista (Mainland) Helliar Holmin majakan kautta Shapinsay rannikon välillä; ei myöskään Eynhallow Islandin kaakkoiskärjestä luoteeseen eikä merelle päin ja linja Rousayn rannikon pisteessä 59o10,5′ pohjoista leveyttä ja 2o57,1′ läntistä pituutta ja Egilsayn rannikon pisteessä 59o10′ pohjoista leveyttä ja 2o56,4′ läntistä pituutta välillä. |
||||||
|
Stromness |
Scapaan saakka, mutta ei Scapa Flow'n ulkopuolella. |
||||||
|
Scapa Flow |
Alueella, jota rajoittavat seuraavat linjat: Hoyn saarella sijaitsevasta Point of Clettsistä Faran saarella sijaitsevaan Thomson's Hillin kolmiopisteeseen ja siitä Flottan saarella sijaitsevan Gibraltarin satamalaituriin; Flottan saarella sijaitsevan St Vincentin satamalaiturista Calf of Flottan länsikärkeen; Calf of Flottan itäkärjestä South Ronaldsayn saarella sijaitsevaan Needle Pointiin ja Ness on Mainlandista Graemsayn saarella sijaitsevaan Point of Oxanin majakkaan ja siitä Hoyn saarella sijaitsevaan Bu Pointiin; ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Balnakiel Bay |
Eilean Dubhin ja A'Chleitin välillä. |
||||||
|
Cromarty Firth |
North Sutorista Nairnin aallonmurtajalle kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Inverness |
North Sutorilta Nairnin aallonmurtajalle kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Tay-joki — Dundee |
Broughty Castlelta Tayportiin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Firth of Forth ja Forth-joki |
Kirkcaldylta Portobello-joelle kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Solway Firth |
Southerness Pointista Sillothiin kulkevan linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Loch Ryan |
Finnart's Pointista Milleur Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Clyde-joki |
Ulkoraja:
Sisäraja talvella:
Sisäraja kesällä:
Huom.: Edellä mainittua kesän sisärajaa laajennetaan 5 päivän kesäkuuta ja 5 päivän syyskuuta välisenä aikana (nämä päivät mukaan luettuina) niin, että sisärajana on linja, joka kulkee Skelmorlien linnasta kohdasta, joka on kaksi mailia Ayrshiren rannikosta Tomont Endiin Cumbraessa, sekä linja, joka kulkee Portachur Pointista Cumbraessa Inner Brigurd Pointiin Ayrshiressä. |
||||||
|
Oban |
Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Dunollie Pointin majakan ja Ard na Chruidhin välinen linja ja etelässä Rudha Seanachin ja Ard na Cuilen välinen linja. |
||||||
|
Kyle of Lochalsh |
Loch Alshin kautta Loch Duichin alkupäähän. |
||||||
|
Loch Gairloch |
Talvella:
Kesällä:
|
||||||
|
POHJOIS-IRLANTI |
|||||||
|
Belfast Lough |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Loch Neagh |
Yli kahden mailin päässä rannikosta. |
||||||
|
ENGLANNIN ITÄRANNIKKO |
|||||||
|
Humber-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
WALES JA ENGLANNIN LÄNSIRANNIKKO |
|||||||
|
Severn-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Wye-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Newport |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Cardiff |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Barry |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Swansea |
Aallonmurtajien meren puoleiset päät yhdistävän linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Menai Straits |
Menai Straits -salmen sisällä linjalta, joka yhdistää Llanddwynin saaren majakan ja Dinas Dinlleun, sekä linjoilta, jotka yhdistävät Puffinin saaren eteläkärjen Trwyn DuPointiin ja Llanfairfechanin rautatieasemaan ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Dee-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Mersey-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Preston ja Southport |
Southportin ja Blackpoolin välisen linjan sisäpuolella rantapengerten suojassa ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Fleetwood |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Lune-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Heysham |
Talvella:
Kesällä:
|
||||||
|
Morecambe |
Talvella:
Kesällä:
|
||||||
|
Workington |
Southerness Pointista Sillothiin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
ETELÄ-ENGLANTI |
|||||||
|
Colne-joki — Colchester |
Talvella:
Kesällä:
|
||||||
|
Blackwater-joki |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Crouch- ja Roach -joet |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Thames ja sen sivujoet |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Medway-joki ja Swale |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Chichester |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Langstone Harbour |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Portsmouth |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Bembridge, Isle of Wight |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Cowes, Isle of Wight |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Southampton |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Beaulieu-joki |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Keyhaven Lake |
Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Weymouth |
Portlandin satama-alueen sisällä ja Wey-joen ja Portlandin satama-alueen välillä. |
||||||
|
Plymouth |
Cawsandista aallonmurtajalle ja Staddoniin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Falmouth |
Talvella:
Kesällä:
ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Camel-joki |
Stepper Pointista Trebetherick Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Bridgewater |
Matalikon sisällä ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin. |
||||||
|
Avon-joki (Avon) |
Talvella:
Kesällä:
|
||||||
Vyöhyke 2
Tšekin tasavalta
Lipnon patojärvi.
Saksan liittotasavalta
|
Ems |
Linjalta, joka kulkee Emsin poikki lähellä Papenburgin sataman sisääntuloväylää Diemenin pumppuaseman ja Halten patoaukon välistä, linjalle, joka yhdistää entisen Greetsielin majakan ja sataman sisääntuloväylän lännenpuoleisen laiturin Eemshavenissa. |
||||||
|
Jade |
Schilligin risteysloiston ja Langwardenin kirkontornin yhdistävän linjan sisällä. |
||||||
|
Weser |
Bremenin rautatiesillan luoteisreunalta Langwardenin ja Cappelin kirkontornit yhdistävälle linjalle, mukaan luettuina Westergaten, Rekumer Lochin, Rechter Nebenarmin ja Schweiburgin sivuhaarat. |
||||||
|
Elbe |
Hampurin sataman alarajalta linjalle, joka yhdistää Dösen majakan Friedrichskoogin padon länsireunaan (Dieksand), mukaan luettuina Elben sekä Esten, Lühen, Schwingen, Osten, Pinnaun, Krückaun ja Störin sivujoet (kaikissa tapauksissa suulta padolle). |
||||||
|
Meldorfer Bucht |
Friedrichskoogin padon länsireunan (Dieksand) ja Büsumin läntisen laiturin pään yhdistävän linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Eider |
Gieselaun kanavalta Eiderin padolle. |
||||||
|
Flensburger Förde |
Kegnäsin majakan ja Birknackin yhdistävän linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Schlei |
Schleimünden laiturien päät yhdistävän linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Eckernförder Bucht |
Boknis-Eckin mantereen koilliskärkeen lähellä Dänisch Nienhofia yhdistävän linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Kieler Förde |
Bülkin majakan ja Laboen laivastomuistomerkin yhdistävän linjan sisäpuolella. |
||||||
|
Nord-Ostsee-Kanal (Kielin kanava) |
Linjalta, joka yhdistää Brunsbüttelin laiturien päät, linjalle, joka yhdistää Kiel-Holtenaun saapumisvalot sekä Obereiderseen ja Engen, Audorfer Seen, Borgstedter Seen ja Engen, Schirnauer Seen, Flemhuder Seen ja Achterwehrerin kanavan. |
||||||
|
Trave |
Rautatienostosillan luoteisreunasta ja Holstenbrücken pohjoisreunasta (Stadttrave) Lyypekissä linjalle, joka yhdistää Travemünden eteläisen sisemmän laiturin ja pohjoisen ulomman laiturin päät, mukaan luettuina Pötenitzer Wiek, Dassower See ja Altarmen Teerhofin saaren kohdalla. |
||||||
|
Leda |
Leerin merisulun ulkosataman sisääntuloväylältä suulle. |
||||||
|
Hunte |
Oldenburgin satamasta ja sijainnista, joka on Oldenburgin Amalienbrückesta 140 m alavirtaan, suulle. |
||||||
|
Lesum |
Bremen-Burgin rautatiesillalta suulle. |
||||||
|
Este |
Buxtehuden sulun alavirralta Esten padolle. |
||||||
|
Lühe |
Horneburgissa sijaitsevan Au-Mühlen alavirralta Lühen padolle. |
||||||
|
Schwinge |
Stadessa sijaitsevalta Salztorin sululta Schwingen padolle. |
||||||
|
Oste |
Bremervörden myllypadon koillisreunalta Osten padolle. |
||||||
|
Pinnau |
Pinnebergin rautatiesillan lounaisreunalta Pinnaun padolle. |
||||||
|
Krückau |
Elmshornissa sijaitsevaan Wedenkampiin johtavan sillan lounaisreunalta Krückaun padolle. |
||||||
|
Stör |
Rensingin vuorovesimittarilta Störin padolle. |
||||||
|
Freiburger Hafenpriel |
Freiburg an der Elben sulun itäreunalta suulle. |
||||||
|
Wismarbucht, Kirchsee, Breitling, Salzhaff ja Wismarin satama-alue |
Merelle päin Hoher Wieschendorf Hukin ja Timmendorfin majakan yhdistävälle linjalle ja Poelin saarella olevan Gollwitzin majakan ja Wustrowin niemen eteläkärjen yhdistävälle linjalle saakka. |
||||||
|
Warnow, mukaan luettuina Breitling ja sivuhaarat |
Mühlendammista alavirtaan Rostockin Geinitzbrücken pohjoisreunalta merelle päin Warnemünden läntisen ja itäisen laiturin pohjoispäät yhdistävälle linjalle saakka. |
||||||
|
Vedet, joita ympäröivät manner, Darßin ja Zingstin niemet sekä Hiddenseen ja Rügenin saaret (mukaan luettuna Stralsundin satama-alue) |
Merelle päin seuraavasti:
|
||||||
|
Greifswalder Bodden ja Greifswaldin satama-alue (mukaan luettuna Ryck) |
Merelle päin linjalle, joka kulkee Thiessower Hakenin (Südperd) itäkärjestä Rudenin saaren itäkärkeen ja jatkuu siitä Usedomin saaren pohjoiskärkeen (54o10′37″N, 13o47′51″E). |
||||||
|
Vedet, joita ympäröivät manner ja Usedomin saari (Peenestrom, mukaan luettuina Wolgastin satama-alue, Achterwasser ja Stettiner Haff) |
Itään Puolan tasavallan rajalle saakka Stettiner Haffissa. |
Ranskan tasavalta
Dordogne Libournen kivisillalta suulle saakka.
Garonne Bordeaux'n kivisillalta suulle saakka.
Gironde
Loire Madeleinen sivuhaaran Haudaudine-sillalta ja Pirmilin sivuhaaran Pirmil-sillalta suulle saakka.
Rhône Arlesin Trinquetaille-sillalta eteenpäin Marseillen suuntaan.
Seine Rouenin Jeanne-d'Arc-sillalta suulle saakka.
Unkarin tasavalta
Balaton-järvi.
Alankomaiden kuningaskunta
Dollard.
Eems.
Waddenzee: mukaan luettuina yhteydet Pohjanmereen.
Ijsselmeer: mukaan luettuina Markermeer ja Ijmeer, mutta lukuun ottamatta Gouwzeeta.
Nieuwe Waterweg ja Scheur.
Calandkanaal länteen Benelux-satamasta.
Hollands Diep.
Breeddiep, Beerkanaal ja siihen liittyvät satamat.
Haringvliet ja Vuile Gat: mukaan luettuina yhtäältä Goeree-Overflakkeen ja toisaalta Voorne-Puttenin ja Hoeksche Waardin väliset vesitiet.
Hellegat.
Volkerak.
Krammer.
Grevelingenmeer ja Brouwerschavensche Gat: mukaan luettuina kaikki vesitiet Schouwen-Duivelandin ja Goeree-Overflakkeen välillä.
Keten, Mastgat, Zijpe, Krabbenkreek, Itä-Scheldt ja Roompot: mukaan luettuina yhtäältä Walcheren, Noord-Bevelandin ja Zuid-Bevelandin ja toisaalta Schouwen-Duivelandin ja Tholenin väliset vesitiet, lukuun ottamatta Scheldt-Rein-kanavaa.
Scheldt ja Länsi-Scheldt ja sen suu merelle: mukaan luettuina yhtäältä Zeeland Flandersin ja toisaalta Walcherenin ja Zuid-Bevelandin väliset vesitiet, lukuun ottamatta Scheldt-Rein-kanavaa.
Puolan tasavalta
Szczecininlahti.
Kamieńinlahti.
Veikselinlahti.
Puckinlahti.
Włocławskin tekojärvi.
Śniardwy-järvi.
Niegocin-järvi.
Mamry-järvi.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
|
SKOTLANTI |
|
|
Scapa Flow |
Alueella, jota rajoittavat seuraavat linjat: Flottan saarella sijaitsevasta Wharthista South Wallsin tykkitorniin; Hoyn saarella sijaitsevasta Point Clettsistä Faran saarella sijaitsevaan Thomson's Hillin kolmiopisteeseen ja siitä Flottan saarella sijaitsevaan Gibraltarin satamalaituriin. |
|
Kyle of Durness |
Eilean Dubhin eteläpuolella. |
|
Cromarty Firth |
North Sutorin ja South Sutorin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Inverness |
Fort Georgen ja Chanonry Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Findhorn Bay |
Hiekkasärkän sisäpuolella. |
|
Aberdeen |
Eteläisen aallonmurtajan ja Abercrombyn aallonmurtajan välisen linjan sisäpuolella. |
|
Montrose Basin |
Länteen linjalta, joka kulkee pohjoisesta etelään sataman sisääntuloväylän poikki Scurdie Nessin majakan kohdalla. |
|
Tay-joki — Dundee |
Dundeen vuorovesialtaan (kalasatama) ja East Newportissa sijaitsevan Craig Headin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Firth of Forth ja Forth-joki |
Firth of Forthin sisäpuolella, mutta ei Forthin rautatiesillasta itään. |
|
Dumfries |
Airds Pointin ja Scar Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Loch Ryan |
Cairn Pointin ja Kircolm Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Ayr Harbour |
Matalikon sisäpuolella. |
|
Clyde-joki |
Vyöhykkeen 1 vesistä ylävirtaan. |
|
Kyles of Bute |
Colintraiven ja Rhubodachin välillä. |
|
Campbeltown Harbour |
Macringan's Pointin ja Ottercharach Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Loch Etive |
Loch Etiven sisällä Falls of Lorasta ylävirtaan. |
|
Loch Leven |
Ballachulishin sillasta ylävirtaan. |
|
Loch Linnhe |
Corran Pointin majakan pohjoispuolella. |
|
Loch Eil |
Koko merenlahti. |
|
Caledonian Canal |
Loch Lochy, Loch Oich ja Loch Ness. |
|
Kyle of Lochalsh |
Kyle Akinin sisäpuolella, ei kuitenkaan Eilean Banin majakasta länteen eikä Eileanan Dubhasta itään. |
|
Loch Carron |
Stromemoren ja Stromen lautan välillä. |
|
Loch Broom, Ullapool |
Ullapool Pointin majakan ja Aultnaharrien välisen linjan sisäpuolella. |
|
Kylesku |
Loch Cairnbawnin poikki Garbh Eileanin itäkärjen ja Eilean na Rainichin länsikärjen välisellä alueella. |
|
Stornoway Harbour |
Arnish Pointin ja Sandwick Bayn majakan luoteispuolen välisen linjan sisäpuolella. |
|
Sound of Scalpay |
Ei Berry Covesta (Scalpay) itään eikä Croc a Loinista (Harris) länteen. |
|
North Harbour, Scalpay ja Tarbert Harbour |
Yhden mailin etäisyydellä Harrisin saaren rannikosta. |
|
Loch Awe |
Koko järvi. |
|
Loch Katrine |
Koko järvi. |
|
Loch Lomond |
Koko järvi. |
|
Loch Tay |
Koko vuono. |
|
Loch Loyal |
Koko järvi. |
|
Loch Hope |
Koko järvi. |
|
Loch Shin |
Koko järvi. |
|
Loch Assynt |
Koko järvi. |
|
Loch Glascarnoch |
Koko järvi. |
|
Loch Fannich |
Koko järvi. |
|
Loch Maree |
Koko järvi. |
|
Loch Gairloch |
Koko vuono. |
|
Loch Monar |
Koko järvi. |
|
Loch Mullardach |
Koko järvi. |
|
Loch Cluanie |
Koko järvi. |
|
Loch Loyne |
Koko järvi. |
|
Loch Garry |
Koko järvi. |
|
Loch Quoich |
Koko järvi. |
|
Loch Arkaig |
Koko järvi. |
|
Loch Morar |
Koko järvi. |
|
Loch Shiel |
Koko järvi. |
|
Loch Earn |
Koko vuono. |
|
Loch Rannoch |
Koko järvi. |
|
Loch Tummel |
Koko järvi. |
|
Loch Ericht |
Koko järvi. |
|
Loch Fionn |
Koko järvi. |
|
Loch Glass |
Koko järvi. |
|
Loch Rimsdale/nan Clar |
Koko järvi. |
|
POHJOIS-IRLANTI |
|
|
Strangford Lough |
Cloghy Pointin ja Dogtail Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Belfast Lough |
Holywoodin ja Macedon Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Larne |
Larnen laiturin ja Mageen saaren lauttalaiturin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Bann-joki |
Aallonmurtajien meren puoleisista päistä Toomen sillalle. |
|
Lough Erne |
Ylempi ja alempi Lough Erne. |
|
Lough Neagh |
Kahden mailin etäisyydellä rannikosta. |
|
ENGLANNIN ITÄRANNIKKO |
|
|
Berwick |
Aallonmurtajien sisäpuolella. |
|
Warkworth |
Aallonmurtajien sisäpuolella. |
|
Blyth |
Laiturien ulompien päiden sisäpuolella. |
|
Tyne-joki |
Dunstonin hiililaitureilta Tynen laiturien päihin. |
|
Wear-joki |
Fatfieldistä Sunderlandin laiturien päihin. |
|
Seaham |
Aallonmurtajien sisäpuolella. |
|
Hartlepool |
Middletonin aallonmurtajan ja vanhan laiturin pään välisen linjan sisäpuolella. Pohjoislaiturin pään ja etelälaiturin pään välisen linjan sisäpuolella. |
|
Tees-joki |
Linjan, joka kulkee Government Jettyltä suoraan länteen Teesin padolle, sisäpuolella. |
|
Whitby |
Whitbyn laiturien päiden sisäpuolella. |
|
Humber-joki |
North Ferribyn ja South Ferribyn välisen linjan sisäpuolella. |
|
Grimsbyn satama-allas |
Vuorovesialtaan läntiseltä pistolaiturilta kalasataman pohjoislaiturin itäiselle pistolaiturille kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Boston |
Uuden kanavan (the New Cut) sisällä. |
|
Dutch-joki |
Koko kanava. |
|
Hull-joki |
Beverley Beckistä Humber-joelle. |
|
Kielder Water |
Koko järvi. |
|
Ouse-joki |
Naburnin sulusta alavirtaan. |
|
Trent-joki |
Cromwellin sulusta alavirtaan. |
|
Wharfe-joki |
Ouse-joen yhtymäkohdasta Tadcasterin sillalle. |
|
Scarborough |
Scarboroughin laiturien päiden sisäpuolella. |
|
WALES JA ENGLANNIN LÄNSIRANNIKKO |
|
|
Severn-joki |
Pohjoiseen linjalta, joka kulkee Sharpness Pointista (51o43,4′ pohjoista leveyttä) länteen Llanthonyn ja Maisemoren padoille ja vyöhykkeen 3 vesistä merelle päin. |
|
Wye-joki |
Chepstowissa pohjoiseen pisteestä 51o38,0′ pohjoista leveyttä Monmouthiin. |
|
Newport |
Fifoots Pointsin voimalinjaristeyksestä pohjoiseen. |
|
Cardiff |
Eteläisen aallonmurtajan ja Penarth Headin sekä Cardiffinlahden padon länsipuolisten, maan ympäröimien vesien välisen linjan sisäpuolella. |
|
Barry |
Aallonmurtajien meren puoleisten päiden välisen linjan sisäpuolella. |
|
Port Talbot |
Afran-joella aallonmurtajien meren puoleisten päiden välisen linjan sisäpuolella, maan ympäröimien satama-altaiden ulkopuolella. |
|
Neath |
Baglan Bayn tankkerilaiturin avomeren puoleisesta päästä (51o37,2′N, 3o50,5′W) suoraan pohjoiseen kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Llanelli ja Burryn satama |
Alueella, jota rajoittaa Burryn sataman länsilaiturista Whiteford Pointiin kulkeva linja. |
|
Milford Haven |
Hook Pointin eteläpuolen ja Thorn Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Fishguard |
Pohjoisen ja itäisen aallonmurtajan meren puoleisten päiden välisen linjan sisäpuolella. |
|
Cardigan |
Pen-Yr-Ergydin salmien sisäpuolella. |
|
Aberystwyth |
Aallonmurtajien meren puoleisten päiden sisäpuolella. |
|
Aberdyfi |
Aberdyfin rautatieaseman ja Twyni Bachin majakan välisen linjan sisäpuolella. |
|
Barmouth |
Barmouthin rautatieaseman ja Penrhyn Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Portmadoc |
Harlech Pointin ja Graig Ddun välisen linjan sisäpuolella. |
|
Holyhead |
Alueella, jota rajoittavat pääaallonmurtaja ja linja, joka kulkee aallonmurtajan päästä Towyn Bayn Brynglas Pointiin. |
|
Menai Straits |
Menai Straits -salmen sisällä Aber Menai Pointin ja Belan Pointin sekä Beaumarisin laiturin ja Pen-y-Coed Pointin yhdistävien linjojen välillä. |
|
Conway |
Mussel Hillin ja Tremlyd Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Llandudno |
Aallonmurtajan sisäpuolella. |
|
Rhyl |
Aallonmurtajan sisäpuolella. |
|
Dee-joki |
Connahin laiturilta ylävirtaan Barrelwell Hillin vedenottopaikalle saakka. |
|
Mersey-joki |
Rockin majakan ja luoteisen Seaforthin satama-altaan välisen linjan sisäpuolella, mutta ei muissa satama-altaissa. |
|
Preston ja Southport |
Lythamin ja Southportin välisen linjan sisäpuolella ja Prestonin satama-altaiden sisällä. |
|
Fleetwood |
Alemman loiston ja Knottin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Lune-joki |
Sunderland Pointin ja Chapel Hillin välisen linjan sisäpuolella Glassonin satama-altaaseen saakka, satama-allas mukaan luettuna. |
|
Barrow |
Isle of Walneylla sijaitsevan Haws Pointin ja Roan saaren rampin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Whitehaven |
Aallonmurtajan sisäpuolella. |
|
Workington |
Aallonmurtajan sisäpuolella. |
|
Maryport |
Aallonmurtajan sisäpuolella. |
|
Carlisle |
Point Carlisle'n ja Torduffin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Coniston Water |
Koko järvi. |
|
Derwentwater |
Koko järvi. |
|
Ullswater |
Koko järvi. |
|
Windermere |
Koko järvi. |
|
ETELÄ-ENGLANTI |
|
|
Blakeney ja Morston Harbour lähialueineen |
Blakeney Pointista etelään Stiffkey-joen suulle kulkevasta linjasta itään. |
|
Orwell-joki ja Stour-joki |
Orwell-joki Blackmansheadin aallonmurtajan ja Landguard Pointin välisen linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 3 vesistä merelle päin. |
|
Blackwater-joki |
Kaikki vesitiet Mersean saaren lounaiskärjen ja Sales Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Crouch- ja Roach -joet |
Crouch-joki Holliwell Pointin ja Foulness Pointin välisen linjan sisäpuolella, Roach-joki mukaan luettuna. |
|
Thames ja sen sivujoet |
Thames ylävirtaan linjalta, joka kulkee pohjoisesta etelään Gravesendissa sijaitsevan Dentonin satamalaiturin itäkärjestä Teddingtonin sululle. |
|
Medway-joki ja Swale |
Medway-joki linjalta, joka kulkee Garrison Pointista Grain Towerin kautta Allingtonin sululle; Swale Whitstablesta Medwayhin. |
|
Stour-joki (Kent) |
Stour-joki suulta ylävirtaan Flagstaff Reachin maihinnousupaikalle. |
|
Doverin satama |
Sataman itäisen ja läntisen sisääntuloväylän poikki kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Rother-joki |
Rother-joki ylävirtaan Camberin vuorovesimerkkiasemalta Scotsin sulkuporteille ja Brede-joen sisääntuloväylän sululle. |
|
Adur-joki ja Southwickin kanava |
Shorehamin sataman sisääntuloväylän poikki Southwickin kanavan sululle ja Tarmacin satamalaiturin länsipäähän kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Arun-joki |
Arun-joki Littlehamptonin laiturista ylävirtaan Littlehamptonin venesatamaan. |
|
Ouse-joki (Sussex) Newhaven |
Ouse-joki Newhavenin sataman sisääntuloväylän pistolaitureista pohjoisen satamalaiturin pohjoispäähän kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Brighton |
Brightonin ulompi venesatama läntisen satamalaiturin eteläpäästä eteläisen satamalaiturin pohjoispäähän kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Chichester |
Eastoke Pointin ja West Witteringin kirkontornin välisen linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 3 vesistä merelle päin. |
|
Langstone Harbour |
Eastney Pointin ja Gunner Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Portsmouth |
Sataman sisääntuloväylän poikki Port Blockhouse -rakennuksesta Round Tower -torniin kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Bembridge, Isle of Wight |
Bradingin sataman sisäpuolella. |
|
Cowes, Isle of Wight |
Medina-joki itärannan aallonmurtajaloistosta länsirannan loistoon (House Light). |
|
Southampton |
Calshotin linnan ja Hookin majakan välisen linjan sisäpuolella. |
|
Beaulieu-joki |
Beaulieu-joki, ei kuitenkaan itään linjalta, joka kulkee pohjoisesta etelään Inchmery Housen kautta. |
|
Keyhaven-järvi |
Hurst Pointin alemmasta loistosta suoraan pohjoiseen Keyhavenin marskimaille kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Christchurch |
The Run |
|
Poole |
Sandbanksin ja South Haven Pointin välillä kulkevan lossin reitin sisäpuolella. |
|
Exeter |
Warren Pointista Checkstone Ledgeä vastapäätä olevaan pelastusveneasemaan idästä länteen kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Teignmouth |
Satama-alueella. |
|
Dart-joki |
Kettle Pointin ja Battery Pointin välisen linjan sisäpuolella |
|
Salcombe-joki |
Splat Pointin ja Limebury Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Plymouth |
Mount Battenin laiturista Draken saarten kautta Raveness Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella; Yealm-joella Warren Pointin ja Misery Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Fowey |
Satama-alueella. |
|
Falmouth |
St. Anthony Headin ja Pendennis Pointin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Camel-joki |
Gun Pointin ja Brea Hillin välisen linjan sisäpuolella. |
|
Taw- ja Torridge-joet |
Crow Pointin majakasta 200 astetta Skern Pointin rannikon suuntaan kulkevan linjan sisäpuolella. |
|
Bridgewater |
Etelään linjalta, joka kulkee itään Stert Pointista (51o13,0′N). |
|
Avon-joki (Avon) |
Avonmouthin laiturilta Wharf Pointiin Nethamin padolle saakka kulkevan linjan sisäpuolella. |
2 LUKU
Vyöhyke 3
Belgian kuningaskunta
Merellinen Schelde (Antwerpenin avoimesta ankkuripaikasta alavirtaan).
Tšekin tasavalta
Labe (Elbe): Ústí nad Labem-Střekovin sulusta Lovosicen sulkuun.
Patojärvet: Baška, Brněnská (Kníničky), Horka (Stráž pod Ralskem), Hracholusky, Jesenice, Nechranice, Olešná, Orlík, Pastviny, Plumov, Rozkoš, Seč, Skalka, Slapy, Těrlicko, Žermanice.
Máchovo-järvi.
Velké Žernosekyn vesialue.
Järvet: Oleksovice, Svět, Velké Dářko.
Soranottopaikkoihin syntyneet järvet: Dolní Benešov, Ostrožná Nová Ves ja Tovačov.
Saksan liittotasavalta
|
Tonava: |
Kelheimista (2 414,72 km) Saksan ja Itävallan rajalle. |
|
Rein: |
Saksan ja Sveitsin rajalta Saksan ja Alankomaiden rajalle. |
|
Elbe: |
Elbe-Seiten -kanavan suulta Hampurin sataman alarajalle. |
|
Müritz |
|
Ranskan tasavalta
Rein.
Unkarin tasavalta
Tonava: 1 812 joki-km — 1 433 joki-km.
Tonava Moson: 14 joki-km — 0 joki-km.
Tonava Szentendre: 32 joki-km — 0 joki-km.
Tonava Ráckeve: 58 joki-km — 0 joki-km.
Tisza-joki: 685 joki-km — 160 joki-km.
Dráva-joki: 198 joki-km — 70 joki-km.
Bodrog-joki: 51 joki-km — 0 joki-km.
Kettős Körös -joki: 23 joki-km — 0 joki-km.
Hármas Körös -joki: 91 joki-km — 0 joki-km.
Sió-kanava: 23 joki-km — 0 joki-km.
Velence-järvi.
Fertő-järvi.
Alankomaiden kuningaskunta
Rein.
Sneekermeer, Koevordermeer, Heegermeer, Fluessen, Slotermeer, Tjeukemeer, Beulakkerwijde, Belterwijde, Ramsdiep, Ketelmeer, Zwartemeer, Veluwemeer, Eemmeer, Alkmaardermeer, Gouwzee, Buiten Ij, Afgesloten Ij, Noordzeekanaal, Ijmuidenin satama, Rotterdamin satama-alue, Nieuwe Maas, Noord, Oude Maas, Beneden Merwede, Nieuwe Merwede, Dordische Kil, Boven Merwede, Waal, Bijlandschin kanava, Boven Rijn, Pannersdenschin kanava, Geldersche Ijssel, Neder Rijn, Lek, Amsterdam-Rein -kanava, Veerse Meer, Schelde-Rein -kanava Volkerakin suulle asti, Amer, Bergsche Maas, Maas Venlon alapuolella, Gooimeer, Europort, Calandkanaal (Benelux-satamasta itään), Hartelkanaal.
Itävallan tasavalta
Tonava: Saksan rajalta Slovakian rajalle.
Inn: suulta Passau-Inglingin voimalaitokselle.
Traun: suulta km:lle 1,8.
Enns: suulta km:lle 2,7.
March: suulta km:lle 6.
Puolan tasavalta
Biebrza-joki Augustowski-kanavan suulta Narew-joen suulle.
Brda-joki Bydgoski-kanavan yhtymäkohdasta Bydgoszczissa Veiksel-joen suulle.
Bug-joki Muchawiec-joen suulta Narew-joen suulle.
Dąbie-järvi sisäisen merivesialueen rajalle.
Augustowski-kanava Biebrza-joen yhtymäkohdasta valtion rajalle ja kyseisen kanavan varrella olevat järvet.
Bartnicki-kanava Ruda Woda -järveltä Bartężek-järvelle sekä Bartężek-järvi.
Bydgoski-kanava.
Elbląski-kanava Druzno-järveltä Jeziorak-järvelle ja Szeląg Wielki -järvi, mukaan luettuina nämä järvet ja kanavan varrella olevat järvet, sekä sivureitti Zalewon suuntaan Jeziorak-järveltä Ewingi-järvelle, järvet mukaan luettuina.
Gliwicki-kanava ja Kędzierzyński-kanava.
Jagielloński-kanava Elbląg-joen yhtymäkohdasta Nogat-joelle.
Łączański-kanava.
Śleśiński-kanava ja kanavan varrella sijaitsevat järvet sekä Gopło-järvi.
Żerański-kanava.
Martwa Veiksel -joki Veiksel-joelta Przegalinassa sisäisen merivesialueen rajalle.
Narew-joki Biebrza-joen suulta Veiksel-joen suulle sekä Zegrzyński-järvi.
Nogat-joki Veiksel-joelta Veikselinlahden suulle.
Noteć-joki (ylempi) Gopło-järveltä Górnonotecki-kanavan yhtymäkohtaan ja Górnonotecki-kanava ja Noteć-joki (alempi) Bydgoski-kanavan yhtymäkohdasta Warta-joen suulle.
Nysa Łużycka -joki Gubinista Oder-joen suulle.
Oder-joki Racibórzin kaupungista Oder-joen itäisen osan yhtymäkohtaan, joka muuttuu Regalica-joeksi Klucz-Ustowon kanavasta, ja kyseinen joki ja sen sivuhaarat Dąbie-järvelle sekä Oder-joen sivureitti Opatowicen sululta Wrocławin kaupungin sululle.
Oder-joen läntinen osa Widuchowan padolta (704,1 km Oder-jokea) sisäisen merivesialueen rajalle ja sivuhaarat sekä Klucz-Ustowo -kanava, joka yhdistää Oder-joen itäisen osan Oder-joen läntiseen osaan.
Parnica-joki ja Parnicki-kanava Oder-joen läntisestä osasta sisäisen merivesialueen rajalle.
Pisa-joki Roś-järveltä Narew-joen suulle.
Szkarpawa-joki Veiksel-joelta Veikselinlahden suulle.
Warta-joki Ślesiński-järveltä Oder-joen suulle.
Masurian järvialueen järjestelmä, joka käsittää jokien ja kanavien yhdistämät sisävedet, jotka muodostavat pääväylän Roś-järveltä (tämä mukaan luettuna) Piszissä Węgorzewski-kanavalle (kanava mukaan luettuna) Węgorzewossa, sekä seuraavat järvet: Seksty, Mikołajskie, Tałty, Tałtowisko, Kotek, Szymon, Szymoneckie, Jagodne, Boczne, Tajty, Kisajno, Dargin, Łabap, Kirsajty ja Święcajty, sekä Giżycki-kanava ja Niegociński-kanava sekä Piękna Góran kanava, sekä Ryńskie-järven sivureitti (tämä mukaan luettuna) Rynissa Nidzkie-järvelle (3 kilometriin asti, joka toimii Nidzkie-järven altaan rajana), sekä seuraavat järvet: Bełdany, Guzianka Mała ja Guzianka Wielka.
Veiksel-joki Przemsza-joen suulta Łączański-kanavan yhtymäkohtaan ja kyseiseltä kanavalta Skawinassa Veiksel-joen suulle Gdańskinlahteen, lukuun ottamatta Włocławski-allasta.
Slovakian tasavalta
Tonava: Devínistä (1 880,26 joki-km) Slovakian ja Unkarin väliselle rajalle.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
|
SKOTLANTI |
|
|
Leith (Edinburgh) |
Aallonmurtajien sisäpuolella. |
|
Glasgow |
Strathclyde Loch. |
|
Crinanin kanava |
Crinanista Ardrishaigiin. |
|
Caledonian Canal -kanava |
Kanavaosuudet. |
|
POHJOIS-IRLANTI |
|
|
Lagan-joki |
Laganin padolta Stranmillisiin. |
|
ITÄ-ENGLANTI |
|
|
Wear-joki (vuorovedestä riippumaton) |
Durhamin vanhalta rautatiesillalta Durhamin Prebends-sillalle. |
|
Tees-joki |
Teesin padolta ylävirtaan. |
|
Grimsbyn satama-allas |
Sulkujen sisällä. |
|
Imminghamin satama-allas |
Sulkujen sisällä. |
|
Hullin satama-alue |
Sulkujen sisällä. |
|
Bostonin satama-allas |
Sulkuporttien sisällä. |
|
Aire-Calder -kanava |
Goolen satama-alueelta Leedsiin; Leeds-Liverpool-kanavan yhtymäkohtaan; Bank Dolen yhtymäkohdasta Selbyyn (Ouse-joen sululle); Castlefordin yhtymäkohdasta Wakefieldiin (Fall Ingin sululle). |
|
Ancholme-joki |
Ferribyn sululta Briggiin. |
|
Calder-Hebble -kanava |
Wakefieldistä (Fall Ingin sululta) Broadcutin ylimmälle sululle. |
|
Foss-joki |
Ouse-joen yhtymäkohdasta (Blue Bridge) Monkin sillalle. |
|
Fossdyke-kanava |
Trent-joen yhtymäkohdasta Brayford Pooliin. |
|
Goolen satama-allas |
Sulkuporttien sisällä. |
|
Hornsea Mere |
Koko kanava. |
|
Hull-joki |
Struncheon Hillin sululta Beverley Beckiin. |
|
Market Weighton -kanava |
Humber-joen sululta Sod Houses -sululle. |
|
New Junction -kanava |
Koko kanava. |
|
Ouse-joki |
Naburnin sululta Nun Monktoniin. |
|
Sheffield-South Yorkshire -kanava |
Keadbyn sululta Tinsleyn sululle. |
|
Trent-joki |
Cromwellin sululta Shardlow'hun. |
|
Witham-joki |
Bostonin sululta Brayford Pooliin (Lincoln). |
|
WALES JA LÄNSI-ENGLANTI |
|
|
Severn-joki |
Llanthonyn ja Maisemoren padoista ylävirtaan. |
|
Wye-joki |
Monmouthista ylävirtaan. |
|
Cardiff |
Roath Park -järvi. |
|
Port Talbot |
Suljettujen satama-altaiden sisällä. |
|
Swansea |
Suljettujen satama-altaiden sisällä. |
|
Dee-joki |
Barrelwell Hillin vedenottopaikalta ylävirtaan. |
|
Mersey-joki |
Satama-altaat (Seaforth-satama-allasta lukuun ottamatta). |
|
Lune-joki |
Glassonin satama-altaasta ylävirtaan. |
|
Avon-joki (Midland) |
Tewkesburyn sululta Eveshamiin. |
|
Gloucester |
Gloucesterin satama-altailta Gloucester-Sharpness -kanavalle. |
|
Hollingworth-järvi |
Koko järvi. |
|
Manchesterin laivakanava |
Koko kanava ja Salfordin satama-altaat, Irwell-joki mukaan luettuna. |
|
Pickmere-järvi |
Koko järvi. |
|
Tawe-joki |
Suojapadon/venesataman ja Morfan yleisurheilustadionin välillä. |
|
Rudyard-järvi |
Koko järvi. |
|
Weaver-joki |
Northwichistä alavirtaan. |
|
ETELÄ-ENGLANTI |
|
|
Nene-joki |
Wisbech Cut ja Nene-joki Dog-in-a-Doubletin sululle. |
|
Great Ouse -joki |
Kings Lynn Cut ja Great Ouse -joki West Lynnin maantiesillasta alavirtaan. |
|
Yarmouth |
Yare-joen suisto sataman sisääntuloväylän pohjois- ja etelälaiturin päät yhdistävän linjan sisäpuolella, Breydon Water mukaan luettuna. |
|
Lowestoft |
Lowestoftin satama Mutfordin sulusta alavirtaan sataman sisääntuloväylän uloimmat laiturit yhdistävälle linjalle. |
|
Alde- ja Ore -joet |
Ore-joen suulta ylävirtaan Westrow Pointiin saakka. |
|
Deben-joki |
Deben-joen suulta ylävirtaan Felixstowen lautalle saakka. |
|
Orwell-joki ja Stour-joki |
Orwell-joella Fagbury Pointin ja Shotley Pointin väliseltä linjalta Ipswichin satama-altaalle; Stour-joella Erwarton Nessin kautta pohjoisesta etelään kulkevalta linjalta Manningtreehen. |
|
Chelmer-Blackwater -kanava |
Beeleighin sululta itään. |
|
Thames ja sen sivujoet |
Thames Teddingtonin sululta ylävirtaan Oxfordiin saakka. |
|
Adur-joki ja Southwickin kanava |
Adur-joki Tarmacin satamalaiturin länsipäästä ylävirtaan ja Southwickin kanavan sisäpuolella. |
|
Arun-joki |
Arun-joki Littlehamptonin venesatamasta ylävirtaan. |
|
Ouse-joki (Sussex), Newhaven |
Ouse-joki pohjoisen satamalaiturin pohjoispäästä ylävirtaan. |
|
Bewl Water |
Koko järvi. |
|
Grafham Water |
Koko järvi. |
|
Rutland Water |
Koko järvi. |
|
Thorpe Park -järvi |
Koko järvi. |
|
Chichester |
Cobnor Pointin ja Chalkdock Pointin yhdistävältä linjalta itään. |
|
Christchurch |
Christchurchin sataman sisällä, ei kuitenkaan The Run. |
|
Exeterin kanava |
Koko kanava. |
|
Avon-joki (Avon) |
Bristolin kaupungin satama-alue. Nethamin padolta Pulteneyn padolle. |
3 LUKU
Vyöhyke 4
Belgian kuningaskunta
Koko Belgian verkko, lukuun ottamatta vyöhykkeen 3 vesiväyliä.
Tšekin tasavalta
Kaikki muut vesiväylät, joita ei ole lueteltu vyöhykkeissä 1, 2 ja 3.
Saksan liittotasavalta
Kaikki sisävesiväylät, joita ei ole lueteltu vyöhykkeissä 1, 2 ja 3.
Ranskan tasavalta
Kaikki Ranskan sisävesiväylät, joita ei ole lueteltu vyöhykkeissä 1, 2 ja 3.
Italian tasavalta
Po-joki: Piacenzasta suulle.
Milano-Cremona-kanava, Po-joki: 15 km:n loppumatka Po-joelle.
Mincio-joki: Mantuasta, Governolosta Po-joelle.
Ferraran vesitie: Po-joelta (Pontelagoscuro) Ferrarasta Porto Garibaldiin.
Brondolon ja Vallen kanavat: itäiseltä Po-joelta Venetsian lahteen.
Fisseron kanava — Tartaro — Canalbianco: Adriasta itäiselle Po-joelle.
Venetsian rantaviiva: Venetsian lahdelta Gradoon.
Liettuan tasavalta
Koko Liettuan verkko.
Luxemburgin suurherttuakunta
Mosel.
Unkarin tasavalta
Kaikki muut vesiväylät, joita ei ole lueteltu vyöhykkeissä 2 ja 3.
Alankomaiden kuningaskunta
Kaikki muut joet, kanavat ja sisämaan merialueet, joita ei ole lueteltu vyöhykkeissä 1, 2 ja 3.
Itävallan tasavalta
Thaya: Bernhardsthaliin asti.
March: Km:stä 6 ylävirtaan.
Puolan tasavalta
Kaikki muut vesiväylät, joita ei ole lueteltu vyöhykkeissä 1, 2 ja 3.
Slovakian tasavalta
Kaikki muut vesiväylät, joita ei ole lueteltu vyöhykkeessä 3.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
|
SKOTLANTI |
|
|
Ratho-Linlithgow Union Canal -kanava |
Koko kanava. |
|
Glasgow |
Forth-Clyde -kanava. Monklandin kanava — Faskinen ja Drumpellierin osuudet. Hogganfield Loch. |
|
ITÄ-ENGLANTI |
|
|
Ancholme-joki |
Briggistä Harram Hillin sululle. |
|
Calder-Hebble -kanava |
Broadcutin ylimmältä sululta Sowerbyn sillalle. |
|
Chesterfieldin kanava |
West Stockwithistä Worksopiin. |
|
Cromfordin kanava |
Koko kanava. |
|
Derwent-joki |
Ouse-joen yhtymäkohdasta Stamfordin sillalle. |
|
Driffieldin kanava |
Struncheon Hillin sululta Great Driffieldiin. |
|
Erewashin kanava |
Trentin sululta Langley Millin sululle. |
|
Huddersfieldin kanava |
Calderin ja Hebblen yhtymäkohdasta Coopersin sillalta Huddersfieldin kanavan kapeikkoon Huddersfieldiin. Ashton-under-Lynen ja Huddersfieldin välillä. |
|
Leeds-Liverpool -kanava |
Leedsin jokisululta Skiptonin satamalaiturille. |
|
Light Water Valley -järvi |
Koko järvi. |
|
Mere, Scarborough |
Koko järvi. |
|
Ouse-joki |
Nun Monkton Poolista ylävirtaan. |
|
Pocklingtonin kanava |
Derwent-joen yhtymäkohdasta Melbournen altaalle. |
|
Sheffield-South Yorkshire -kanava |
Tinsleyn sululta Sheffieldiin. |
|
Soar-joki |
Trentin yhtymäkohdasta Lougborough'hun. |
|
Trent-Mersey -kanava |
Shardlow'sta Dellow Lanen sululle. |
|
Ure-joki ja Riponin kanava |
Ouse-joen yhtymäkohdasta Riponin kanavalle (Riponin allas). |
|
Ashtonin kanava |
Koko kanava. |
|
WALES JA LÄNSI-ENGLANTI |
|
|
Avon-joki (Midland) |
Eveshamista ylävirtaan. |
|
Birminghamin kanava |
Koko kanava. |
|
Birmingham-Fazeley -kanava |
Koko kanava. |
|
Coventryn kanava |
Koko kanava. |
|
Grand Union Canal -kanava (Naptonin yhtymäkohdasta Birminghamiin ja Fazeleyhin) |
Koko kanavan osuus. |
|
Kennet-Avon -kanava (Bathista Newburyyn) |
Koko kanavan osuus. |
|
Lancasterin kanava |
Koko kanava. |
|
Leeds-Liverpool -kanava |
Koko kanava. |
|
Llangollenin kanava |
Koko kanava. |
|
Caldonin kanava |
Koko kanava. |
|
Peak Forest -kanava |
Koko kanava. |
|
Macclesfieldin kanava |
Koko kanava. |
|
Monmouthshire-Brecon -kanava |
Koko kanava. |
|
Montgomeryn kanava |
Koko kanava. |
|
Rochdalen kanava |
Koko kanava. |
|
Swansean kanava |
Koko kanava. |
|
Neath-Tennant -kanava |
Koko kanava. |
|
Shropshire Union Canal -kanava |
Koko kanava. |
|
Staffordshire-Worcester -kanava |
Koko kanava. |
|
Stratford-upon-Avonin kanava |
Koko kanava. |
|
Trent-joki |
Koko joki. |
|
Trent-Mersey -kanava |
Koko kanava. |
|
Weaver-joki |
Northwichistä ylävirtaan. |
|
Worcester-Birmingham -kanava |
Koko kanava. |
|
ETELÄ-ENGLANTI |
|
|
Nene-joki |
Dog-in-a-Doubletin sululta ylävirtaan. |
|
Great Ouse -joki |
Kings Lynn West Lynnin maantiesillalta ylävirtaan; Great Ouse -joki ja kaikki siihen liittyvät Fenlandin vesitiet, mukaan luettuina Cam-joki ja Middle Level Navigation -kanavaverkko. |
|
Norfolk and Suffolk Broads -alueen vesitiet |
Kaikki liikennöitävät, vuorovedelle alttiit tai siitä riippumattomat joet, järvet, kanavat ja vesitiet Norfolk and Suffolk Broads -alueella, mukaan luettuina Oulton Broad, Waveney-, Yare-, Bure-, Ant- ja Thurne-joet lukuun ottamatta Yarmouthia ja Lowestoftia, jotka on mainittu erikseen. |
|
Blyth-joki |
Blyth-joki suulta Blythburghiin. |
|
Alde- ja Ore -joet |
Alde-joella Westrow Pointista ylävirtaan. |
|
Deben-joki |
Deben-joki Felixstowen lautalta ylävirtaan. |
|
Orwell-joki ja Stour-joki |
Kaikki Stour-joen vesitiet Manningtreestä ylävirtaan. |
|
Chelmer-Blackwater -kanava |
Beeleighin sululta länteen. |
|
Thames ja sen sivujoet |
Stort-joki ja Lee-joki Bow Creekistä ylävirtaan. Grand Union Canal -kanava Brentfordin sululta ylävirtaan ja Regents-kanava Limehousen altaalta ylävirtaan sekä kaikki niihin liittyvät kanavat; Wey-joki Thamesin sululta ylävirtaan; Kennet-Avon -kanava; Thames Oxfordista ylävirtaan. Oxfordin kanava. |
|
Medway-joki ja Swale |
Medway-joki Allingtonin sululta ylävirtaan. |
|
Stour-joki (Kent) |
Stour-joki Flagstaff Reachin maihinnousupaikalta ylävirtaan. |
|
Doverin satama |
Koko satama. |
|
Rother-joki |
Rother-joki ja Royal Military Canal -kanava Scotsin sulkuporteilta ylävirtaan ja Brede-joki sen suulla olevalta sululta ylävirtaan. |
|
Brighton |
Brightonin sisempi venesatama sululta ylävirtaan. |
|
Wickstead Park -järvi |
Koko järvi. |
|
Kennet-Avon -kanava |
Koko kanava. |
|
Grand Union Canal -kanava |
Koko kanava. |
|
Avon-joki (Avon) |
Pulteneyn padolta ylävirtaan. |
|
Bridgewaterin kanava |
Koko kanava. |
(1) Jos alusten kotisatama on muualla, on otettava huomioon 8 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn Emsin ja Dollartin sopimuksen 32 artikla (BGBl. 1963 II, s. 602).
(2) Jos alusten kotisatama on muualla, on otettava huomioon 8 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn Emsin ja Dollartin sopimuksen 32 artikla (BGBl. 1963 II, s. 602).
LIITE II
VYÖHYKKEIDEN 1, 2, 3 JA 4 SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVIEN ALUSTEN TEKNISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
SISÄLLYSLUETTELO
I OSA
1 LUKU
YLEISTÄ
|
1.01 artikla |
Määritelmät |
|
1.02 artikla |
(ei tekstiä) |
|
1.03 artikla |
(ei tekstiä) |
|
1.04 artikla |
(ei tekstiä) |
|
1.05 artikla |
(ei tekstiä) |
|
1.06 artikla |
Väliaikaiset vaatimukset |
|
1.07 artikla |
Hallinnolliset ohjeet |
2 LUKU
MENETTELY
|
2.01 artikla |
Tarkastuselimet |
|
2.02 artikla |
Tarkastuspyyntö |
|
2.03 artikla |
Vesikulkuneuvon esittäminen tarkastukseen |
|
2.04 artikla |
(ei tekstiä) |
|
2.05 artikla |
Väliaikainen yhteisön todistus |
|
2.06 artikla |
Yhteisön todistuksen voimassaoloaika |
|
2.07 artikla |
Yhteisön todistuksen merkinnät ja muutokset |
|
2.08 artikla |
(ei tekstiä) |
|
2.09 artikla |
Määräaikaistarkastus |
|
2.10 artikla |
Vapaaehtoinen tarkastus |
|
2.11 artikla |
(ei tekstiä) |
|
2.12 artikla |
(ei tekstiä) |
|
2.13 artikla |
(ei tekstiä) |
|
2.14 artikla |
(ei tekstiä) |
|
2.15 artikla |
Kustannukset |
|
2.16 artikla |
Tiedotus |
|
2.17 artikla |
Yhteisön todistusten rekisteri |
|
2.18 artikla |
Virallinen numero |
|
2.19 artikla |
Vastaavuus ja vapautukset |
II OSA
3 LUKU
LAIVANRAKENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
|
3.01 artikla |
Perussääntö |
|
3.02 artikla |
Lujuus ja vakavuus |
|
3.03 artikla |
Runko |
|
3.04 artikla |
Konehuoneet, kattilahuoneet ja polttoainevarastot |
4 LUKU
TURVALLISUUSVÄLI, VARALAITA JA SYVÄYSMERKIT
|
4.01 artikla |
Turvallisuusväli |
|
4.02 artikla |
Varalaita |
|
4.03 artikla |
Varalaidan vähimmäismitta |
|
4.04 artikla |
Syväysmerkit |
|
4.05 artikla |
Niiden alusten sallittu enimmäissyväys, joiden lastiruumia ei ole aina suljettu siten, että ne olisivat roiskevedenpitävät ja säänkestävät |
|
4.06 artikla |
Syväysasteikot |
5 LUKU
OHJATTAVUUS
|
5.01 artikla |
Yleistä |
|
5.02 artikla |
Koeajot |
|
5.03 artikla |
Koeajoalue |
|
5.04 artikla |
Alusten ja kytkyeiden lastimäärä koeajon aikana |
|
5.05 artikla |
Aluksen laitteiden käyttö koeajon aikana |
|
5.06 artikla |
Säädetty nopeus (eteenpäin ajettaessa) |
|
5.07 artikla |
Pysäytysominaisuudet |
|
5.08 artikla |
Peräytysominaisuudet |
|
5.09 artikla |
Suunnanmuutosominaisuudet |
|
5.10 artikla |
Kääntymisominaisuudet |
6 LUKU
OHJAUSLAITTEISTO
|
6.01 artikla |
Yleistä |
|
6.02 artikla |
Ohjauslaitteen käyttöyksiköt |
|
6.03 artikla |
Ohjauslaitteen hydraulinen käyttöyksikkö |
|
6.04 artikla |
Voimanlähde |
|
6.05 artikla |
Manuaalinen käyttöyksikkö |
|
6.06 artikla |
Säätösiipipotkuri-, vesisuihku-, sykloidipotkuri- ja keulapotkurilaitteet |
|
6.07 artikla |
Osoittimet ja valvontalaitteet |
|
6.08 artikla |
Kääntymisnopeuden säätimet |
|
6.09 artikla |
Hyväksymismenettely |
7 LUKU
OHJAUSHYTTI
|
7.01 artikla |
Yleistä |
|
7.02 artikla |
Esteetön näkyvyys |
|
7.03 artikla |
Hallinta-, osoitin- ja valvontalaitteita koskevat yleiset vaatimukset |
|
7.04 artikla |
Päämoottorien ja ohjauslaitteiston hallinta-, osoitin- ja valvontalaitteita koskevat erityiset vaatimukset |
|
7.05 artikla |
Kulkuvalot, merkkivalot ja äänimerkit |
|
7.06 artikla |
Tutkalaitteet ja kääntymisnopeuden osoittimet |
|
7.07 artikla |
Radiopuhelinlaitteisto aluksissa, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten |
|
7.08 artikla |
Aluksen sisäiset yhteydenpitolaitteet |
|
7.09 artikla |
Hälytysjärjestelmä |
|
7.10 artikla |
Lämmitys ja ilmanvaihto |
|
7.11 artikla |
Peräankkurin käyttölaitteet |
|
7.12 artikla |
Ohjaushytin korkeuden säätö |
|
7.13 artikla |
Yhteisön todistuksen merkintä aluksista, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten |
8 LUKU
KONEENRAKENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
|
8.01 artikla |
Yleistä |
|
8.02 artikla |
Turvalaitteisto |
|
8.03 artikla |
Käyttövoimayksikkö |
|
8.04 artikla |
Pakojärjestelmä |
|
8.05 artikla |
Polttoainesäiliöt, -putket ja muut varusteet |
|
8.06 artikla |
Voiteluöljyn, putkien ja muiden varusteiden säilytys |
|
8.07 artikla |
Voimansiirtojärjestelmissä, hallinta- ja käynnistysjärjestelmissä sekä lämmitysjärjestelmissä käytetyn öljyn, putkien ja muiden varusteiden säilytys |
|
8.08 artikla |
Tyhjennyslaitteet |
|
8.09 artikla |
Öljypitoisen veden ja jäteöljyn säilytys |
|
8.10 artikla |
Alusten melutaso |
|
8 a LUKU |
(ei tekstiä) |
9 LUKU
SÄHKÖLAITTEET
|
9.01 artikla |
Yleistä |
|
9.02 artikla |
Virransyöttöjärjestelmät |
|
9.03 artikla |
Kosketussuoja sekä suojaus vieraiden esineiden ja veden sisääntunkeutumiselta |
|
9.04 artikla |
Räjähdyssuoja |
|
9.05 artikla |
Suojamaadoitus |
|
9.06 artikla |
Sallitut enimmäisjännitteet |
|
9.07 artikla |
Jakelujärjestelmät |
|
9.08 artikla |
Maihinliitäntä ja liitäntä muihin ulkoisiin verkkoihin |
|
9.09 artikla |
Virransyöttö muihin vesikulkuneuvoihin |
|
9.10 artikla |
Generaattorit ja moottorit |
|
9.11 artikla |
Akut |
|
9.12 artikla |
Kytkinlaitteistot |
|
9.13 artikla |
Hätäkatkaisimet |
|
9.14 artikla |
Asennustarvikkeet |
|
9.15 artikla |
Johdot |
|
9.16 artikla |
Valaistuslaitteet |
|
9.17 artikla |
Kulkuvalot |
|
9.18 artikla |
(ei tekstiä) |
|
9.19 artikla |
Mekaanisten laitteiden hälytys- ja turvajärjestelmät |
|
9.20 artikla |
Elektroniset laitteet |
|
9.21 artikla |
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
10 LUKU
VARUSTEET
|
10.01 artikla |
Ankkurilaitteet |
|
10.02 artikla |
Muut varusteet |
|
10.03 artikla |
Käsisammuttimet |
|
10.03 a artikla |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät asuintiloissa, ohjaushyteissä ja matkustajatiloissa |
|
10.03 b artikla |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät konehuoneissa, kattilahuoneissa ja pumppuhuoneissa |
|
10.04 artikla |
Laivaveneet |
|
10.05 artikla |
Pelastusrenkaat ja pelastusliivit |
11 LUKU
TYÖTILOJEN TURVALLISUUS
|
11.01 artikla |
Yleistä |
|
11.02 artikla |
Kaatumis- ja putoamissuojaus |
|
11.03 artikla |
Työtilojen mitat |
|
11.04 artikla |
Sivukannet |
|
11.05 artikla |
Pääsy työtiloihin |
|
11.06 artikla |
Uloskäynnit ja varauloskäynnit |
|
11.07 artikla |
Portaat, tikkaat ja vastaavat välineet |
|
11.08 artikla |
Sisätilat |
|
11.09 artikla |
Melu- ja tärinäsuojaus |
|
11.10 artikla |
Luukkujen kannet |
|
11.11 artikla |
Vintturit |
|
11.12 artikla |
Nosturit |
|
11.13 artikla |
Syttyvien nesteiden säilytys |
12 LUKU
ASUINTILAT
|
12.01 artikla |
Yleistä |
|
12.02 artikla |
Erityiset suunnitteluvaatimukset |
|
12.03 artikla |
Saniteettitilat |
|
12.04 artikla |
Keittiöt |
|
12.05 artikla |
Juomavesi |
|
12.06 artikla |
Lämmitys ja ilmanvaihto |
|
12.07 artikla |
Asuintilojen muut varusteet |
13 LUKU
POLTTOAINEELLA TOIMIVAT LÄMMITYS-, RUOANLAITTO- JA JÄÄHDYTYSLAITTEET
|
13.01 artikla |
Yleistä |
|
13.02 artikla |
Nestemäisten polttoaineiden käyttö, öljylaitteet |
|
13.03 artikla |
Höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit ja sumutuspolttimella varustetut öljylämmityslaitteet |
|
13.04 artikla |
Höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit |
|
13.05 artikla |
Sumutuspolttimella varustetut öljylämmityslaitteet |
|
13.06 artikla |
Ilmalämmityslaitteet |
|
13.07 artikla |
Kiinteällä polttoaineella toimiva lämmitys |
14 LUKU
TALOUSKÄYTTÖÖN TARKOITETUT NESTEKAASULAITTEISTOT
|
14.01 artikla |
Yleistä |
|
14.02 artikla |
Laitteistot |
|
14.03 artikla |
Säiliöt |
|
14.04 artikla |
Syöttöyksiköiden sijoitus ja järjestäminen |
|
14.05 artikla |
Varasäiliöt ja tyhjät säiliöt |
|
14.06 artikla |
Paineensäätimet |
|
14.07 artikla |
Paineet |
|
14.08 artikla |
Putket ja letkut |
|
14.09 artikla |
Jakelujärjestelmä |
|
14.10 artikla |
Kaasulla toimivat laitteet ja niiden asennus |
|
14.11 artikla |
Ilmanvaihto ja palamiskaasujen poisto |
|
14.12 artikla |
Käyttö- ja turvallisuusvaatimukset |
|
14.13 artikla |
Hyväksymistarkastus |
|
14.14 artikla |
Koestukset |
|
14.15 artikla |
Todistus |
15 LUKU
MATKUSTAJA-ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
|
15.01 artikla |
Yleiset säännökset |
|
15.02 artikla |
Alusten rungot |
|
15.03 artikla |
Vakavuus |
|
15.04 artikla |
Turvallisuusväli ja varalaita |
|
15.05 artikla |
Suurin sallittu matkustajamäärä |
|
15.06 artikla |
Matkustajatilat |
|
15.07 artikla |
Käyttövoimajärjestelmä |
|
15.08 artikla |
Turvalaitteet |
|
15.09 artikla |
Hengenpelastusvälineet |
|
15.10 artikla |
Sähkölaitteet |
|
15.11 artikla |
Paloturvallisuus |
|
15.12 artikla |
Palontorjunta |
|
15.13 artikla |
Turvallisuusjärjestelyt |
|
15.14 artikla |
Jätevesien keruu ja hävittäminen |
|
15.15 artikla |
Tiettyjä matkustaja-aluksia koskevat poikkeukset |
15 a LUKU
MATKUSTAJAPURJEALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
|
15 a.01 artikla |
II osan soveltaminen |
|
15 a.02 artikla |
Tiettyjä matkustajapurjealuksia koskevat poikkeukset |
|
15 a.03 artikla |
Purjealuksia koskevat vakavuusvaatimukset |
|
15 a.04 artikla |
Laivanrakennusta koskevat ja mekaaniset vaatimukset |
|
15 a.05 artikla |
Takila yleisesti |
|
15 a.06 artikla |
Mastot ja puomit yleisesti |
|
15 a.07 artikla |
Mastoja koskevat erityissäännökset |
|
15 a.08 artikla |
Märssytankoja koskevat erityissäännökset |
|
15 a.09 artikla |
Kokkapuita koskevat erityissäännökset |
|
15 a.10 artikla |
Halkaisijapuomeja koskevat erityissäännökset |
|
15 a.11 artikla |
Isopuomeja koskevat erityissäännökset |
|
15 a.12 artikla |
Kahveleita koskevat erityissäännökset |
|
15 a.13 artikla |
Seisovaa ja juoksevaa takilaa koskevat yleiset säännökset |
|
15 a.14 artikla |
Seisovaa takilaa koskevat erityissäännökset |
|
15 a.15 artikla |
Juoksevaa takilaa koskevat erityissäännökset |
|
15 a.16 artikla |
Takilan osat ja varusteet |
|
15 a.17 artikla |
Purjeet |
|
15 a.18 artikla |
Varusteet |
|
15 a.19 artikla |
Koestus |
16 LUKU
ERITYISVAATIMUKSET VESIKULKUNEUVOILLE, JOTKA ON SUUNNITELTU KYTKETTÄVIKSI TYÖNTÖKYTKYEESEEN, HINATTAVAAN KYTKYEESEEN TAI RINNAKKAISRYHMITELMÄÄN
|
16.01 artikla |
Työntämiseen soveltuvat vesikulkuneuvot |
|
16.02 artikla |
Työnnettäviksi soveltuvat vesikulkuneuvot |
|
16.03 artikla |
Rinnakkaisryhmitelmien kuljettamiseen soveltuvat vesikulkuneuvot |
|
16.04 artikla |
Kytkyeissä kuljetettaviksi soveltuvat vesikulkuneuvot |
|
16.05 artikla |
Hinaukseen soveltuvat vesikulkuneuvot |
|
16.06 artikla |
Kytkyeiden koeajot |
|
16.07 artikla |
Yhteisön todistuksen merkinnät |
17 LUKU
UIVAA KALUSTOA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
|
17.01 artikla |
Yleistä |
|
17.02 artikla |
Vapautukset |
|
17.03 artikla |
Lisävaatimukset |
|
17.04 artikla |
Jäännösturvallisuusväli |
|
17.05 artikla |
Jäännösvaralaita |
|
17.06 artikla |
Kallistuskoe |
|
17.07 artikla |
Vakavuuden osoittaminen |
|
17.08 artikla |
Vakavuuden osoittaminen pienennetyllä jäännösvaralaidalla |
|
17.09 artikla |
Syväysmerkit ja syväysasteikot |
|
17.10 artikla |
Uiva kalusto, jonka vakavuutta ei ole osoitettu |
18 LUKU
TYÖALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
|
18.01 artikla |
Käyttöedellytykset |
|
18.02 artikla |
II osan soveltaminen |
|
18.03 artikla |
Poikkeukset |
|
18.04 artikla |
Turvallisuusväli ja varalaita |
|
18.05 artikla |
Laivaveneet |
19 LUKU
HISTORIALLISIA ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET (ei tekstiä)
19 a LUKU
KANAVAPROOMUJA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET (ei tekstiä)
19 b LUKU
ERITYISVAATIMUKSET VESIKULKUNEUVOILLE, JOTKA LIIKENNÖIVÄT VYÖHYKKEEN 4 VESIVÄYLILLÄ
|
19 b.01 artikla |
4 luvun soveltaminen |
20 LUKU
MERIALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET (ei tekstiä)
21 LUKU
HUVIALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
|
21.01 artikla |
Yleistä |
|
21.02 artikla |
II osan soveltaminen |
|
21.03 artikla |
(ei tekstiä) |
22 LUKU
KONTTIALUSTEN VAKAVUUS
|
22.01 artikla |
Yleistä |
|
22.02 artikla |
Irtokontteja kuljettavien alusten vakavuuden osoittamisessa käytettävät raja-arvot ja laskentamenettely |
|
22.03 artikla |
Kiinnitettyjä kontteja kuljettavien alusten vakavuuden osoittamisessa käytettävät raja-arvot ja laskentamenettely |
|
22.04 artikla |
Aluksen vakavuuden arviointimenettely |
22 a LUKU
ERITYISVAATIMUKSET VESIKULKUNEUVOILLE, JOIDEN PITUUS ON YLI 110 M
|
22 a.01 artikla |
I osan soveltaminen |
|
22 a.02 artikla |
II osan soveltaminen |
|
22 a.03 artikla |
Lujuus |
|
22 a.04 artikla |
Kelluvuus ja vakavuus |
|
22 a.05 artikla |
Lisävaatimukset |
|
22 a.06 artikla |
IV osan soveltaminen aluksen rakenteen muutoksiin |
22 b LUKU
SUURNOPEUSALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
|
22 b.01 artikla |
Yleistä |
|
22 b.02 artikla |
I osan soveltaminen |
|
22 b.03 artikla |
II osan soveltaminen |
|
22 b.04 artikla |
Istuimet ja turvavyöt |
|
22 b.05 artikla |
Varalaita |
|
22 b.06 artikla |
Kelluvuus, vakavuus ja osastoiminen |
|
22 b.07 artikla |
Ohjaushytti |
|
22 b.08 artikla |
Lisävarustus |
|
22 b.09 artikla |
Suljetut tilat |
|
22 b.10 artikla |
Uloskäynnit ja poistumistiet |
|
22 b.11 artikla |
Paloturvallisuus ja palonehkäisy |
|
22 b.12 artikla |
Siirtymäsäännökset |
III OSA
23 LUKU
ALUSTEN VARUSTAMINEN MIEHITYKSEN OSALTA
|
23.01 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.02 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.03 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.04 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.05 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.06 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.07 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.08 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.09 artikla |
Alusten varusteet |
|
23.10 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.11 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.12 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.13 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.14 artikla |
(ei tekstiä) |
|
23.15 artikla |
(ei tekstiä) |
IV OSA
24 LUKU
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
|
24.01 artikla |
Siirtymäsäännösten soveltaminen jo liikenteessä oleviin vesikulkuneuvoihin |
|
24.02 artikla |
Jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja koskevat poikkeukset |
|
24.03 artikla |
Huhtikuun 1 päivänä 1976 tai sitä ennen vesille laskettuja vesikulkuneuvoja koskevat poikkeukset |
|
24.04 artikla |
Muut poikkeukset |
|
24.05 artikla |
(ei tekstiä) |
|
24.06 artikla |
24.01 artiklan soveltamisalaan kuulumattomia vesikulkuneuvoja koskevat poikkeukset |
|
24.07 artikla |
(ei tekstiä) |
24 a LUKU
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET ALUKSILLE, JOTKA EIVÄT LIIKENNÖI VYÖHYKKEEN R VESITEILLÄ
|
24 a.01 artikla |
Siirtymäsäännösten soveltaminen jo liikenteessä oleviin vesikulkuneuvoihin ja aikaisempien yhteisön todistusten voimassaoloaika |
|
24 a.02 artikla |
Jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja koskevat vapautukset |
|
24 a.03 artikla |
Aluksia, joiden köli on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 1985, koskevat vapautukset |
|
24 a.04 artikla |
Muut poikkeukset |
|
Lisäys I |
TURVALLISUUSMERKIT |
|
Lisäys II |
HALLINNOLLISET OHJEET |
I OSA
1 luku
Yleistä
1.01 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä ja sen liitteissä tarkoitetaan:
|
|
Alustyypit
|
|
|
Vesikulkuneuvoryhmät
|
|
|
Aluksen eri osat
|
|
|
Laivateknisiä termejä
|
|
|
Ohjauslaitteisto
|
|
|
Rakenteiden osien ja materiaalien ominaisuudet
|
|
|
Muita määritelmiä
|
1.02 artikla
(ei tekstiä)
1.03 artikla
(ei tekstiä)
1.04 artikla
(ei tekstiä)
1.05 artikla
(ei tekstiä)
1.06 artikla
Väliaikaiset vaatimukset
Väliaikaisia vaatimuksia voidaan asettaa tämän direktiivin 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, kun sisävesiliikenteen teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi on kiireellisissä tapauksissa tarpeen poiketa tämän direktiivin säännöksistä jo ennen odotettavissa olevaa tämän direktiivin muutosta tai sallia kokeita. Vaatimukset julkaistaan, ja ne ovat voimassa korkeintaan kolme vuotta. Ne tulevat voimaan samanaikaisesti ja ne kumotaan samoin edellytyksin kaikissa jäsenvaltioissa.
1.07 artikla
Hallinnolliset ohjeet
Tämän direktiivin soveltamisen helpottamiseksi ja yhtenäistämiseksi voidaan tämän direktiivin 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti päättää tarkastuksia koskevista sitovista hallinnollisista ohjeista.
2 luku
Menettely
2.01 artikla
Tarkastuselimet
1. Jäsenvaltioiden on perustettava tarkastuselimiä.
2. Tarkastuselinten on koostuttava puheenjohtajasta ja asiantuntijoista.
Asiantuntijoiksi on jokaiseen tarkastuselimeen kutsuttava vähintään
|
a) |
yksi sisävesiliikenteestä vastaavan hallinnonalan virkamies; |
|
b) |
yksi sisävesialusten ja niiden koneiden suunnittelun asiantuntija; |
|
c) |
yksi merenkulun asiantuntija, jolla on navigointitodistus. |
3. Sen valtion viranomaisten, johon tarkastuselin perustetaan, on nimettävä kunkin elimen puheenjohtaja ja asiantuntijat. Puheenjohtajan ja asiantuntijoiden on tehtäviinsä ryhtyessään vakuutettava kirjallisesti, että he hoitavat tehtäviään täysin riippumattomalla tavalla. Virkamiehiltä ei edellytetä tällaista vakuutusta.
4. Tarkastuselimet voivat kutsua avukseen erityisasiantuntijoita soveltuvien kansallisten säännösten mukaisesti.
2.02 artikla
Tarkastuspyyntö
1. Menettely, jota on noudatettava tarkastuspyynnön esittämisessä ja tarkastuksen suorittamispaikan ja -ajan vahvistamisessa, kuuluu todistuksen antavien viranomaisten toimivaltaan. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava, mitkä asiakirjat sille on esitettävä. Menettelyn on oltava sellainen, että tarkastus voi tapahtua kohtuullisen ajan kuluessa tarkastuspyynnön esittämisestä.
2. Sellaisen aluksen omistaja, johon tätä direktiiviä ei sovelleta, tai tämän edustaja voi hakea yhteisön todistusta. Todistus on myönnettävä, jos alus täyttää tämän direktiivin vaatimukset.
2.03 artikla
Vesikulkuneuvon esittäminen tarkastukseen
1. Omistajan tai tämän edustajan on esitettävä vesikulkuneuvo tarkastusta varten lastaamattomana, puhdistettuna ja varustettuna. Omistajan on avustettava tarvittavassa määrin, esimerkiksi toimittamalla tarkoituksenmukainen laivavene, antamalla henkilökuntaa käyttöön ja helpottamalla sellaisten rungon tai laitteiden osien tutkimista, joihin ei ole suoraa pääsyä tai jotka eivät ole näkyvillä.
2. Tarkastuselimen on tarkastettava alus ensimmäisen kerran telakalla. Tarkastus telakalla voidaan jättää suorittamatta, jos vesikulkuneuvolla on luokitustodistus tai hyväksytyn luokituslaitoksen todistus, jonka mukaan rakennustapa vastaa sen vaatimuksia, tai jos esitetystä todistuksesta käy ilmi, että toimivaltainen viranomainen on jo suorittanut tarkastuksen telakalla muuta tarkoitusta varten. Määräaikaistarkastuksessa tai tämän direktiivin 15 artiklassa tarkoitetussa tarkastuksessa tarkastuselin voi vaatia tarkastusta telakalla.
Tarkastuselimen on suoritettava koeajoja, jos moottorialusta tai kytkyettä tarkastetaan ensimmäistä kertaa tai jos kuljetus- tai ohjauslaitteisiin on tehty merkittäviä muutoksia.
3. Tarkastuselin voi vaatia ylimäräisiä toiminnallisia kokeita sekä lisätodisteita. Tätä säännöstä sovelletaan myös aluksen rakennusvaiheessa.
2.04 artikla
(ei tekstiä)
2.05 artikla
Väliaikainen yhteisön todistus
1. Toimivaltainen viranomainen voi antaa väliaikaisen yhteisön todistuksen
|
a) |
vesikulkuneuvoille, joiden on tarkoitus ajaa toimivaltaisen viranomaisen luvalla tiettyyn paikkaan yhteisön todistuksen saamista varten; |
|
b) |
vesikulkuneuvoille, joilla ei tilapäisesti ole yhteisön todistusta tämän direktiivin 2.07 tai 12 ja 16 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa; |
|
c) |
vesikulkuneuvoille, joiden yhteisön todistus on vielä tarkastuksen jälkeen käsiteltävänä; |
|
d) |
vesikulkuneuvoille, jotka eivät täytä kaikkia yhteisön todistuksen myöntämisedellytyksiä liitteessä Volevassa I osassa vahvistetun mukaisesti; |
|
e) |
vesikulkuneuvoille, joiden kunto ei vahingon seurauksena enää ole yhteisön todistuksen mukainen; |
|
f) |
uiville laitteistoille tai kalustoille, jos erityiskuljetuksista vastaava viranomainen vaatii jäsenvaltioissa sovellettavien merenkulkuviranomaisen säännösten mukaisesti erikoiskuljetuksiin tarvittavan luvan saamiseksi tällaista yhteisön todistusta; |
|
g) |
vesikulkuneuvoille, jotka poikkeavat II osan säännöksistä, 2.19 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti. |
2. Tilapäinen yhteisön todistus annetaan liitteessä Volevassa III osassa esitetyn mallin mukaisesti, jos vesikulkuneuvon, uivan laitteiston tai uivan kaluston purjehduskelpoisuus vaikuttaa riittävältä.
Siihen sisällytetään toimivaltaisen viranomaisen tarpeellisina pitämät ehdot, ja se on voimassa
|
a) |
1 kohdan a ja d-f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tietyn yksittäisen, sopivan ajan sisällä, kuitenkin enintään kuukauden kuluessa tehtävän matkan ajan; |
|
b) |
1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asiaankuuluvan ajan; |
|
c) |
1 kohdan g alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuuden kuukauden ajan. Väliaikaisen yhteisön todistuksen voimassaoloa voidaan jatkaa kuudella kuukaudella, jos komitea ei ole vielä tehnyt päätöstä. |
2.06 artikla
Yhteisön todistuksen voimassaoloaika
1. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava uusille aluksille tämän direktiivin säännösten mukaisesti myönnettävien yhteisön todistusten voimassaoloaika, joka voi olla enintään
|
a) |
viisi vuotta matkustaja-aluksille; |
|
b) |
kymmenen vuotta kaikille muille vesikulkuneuvoille. |
Voimassaoloaika on merkittävä yhteisön todistukseen.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava yhteisön todistuksen voimassaoloaika tapauskohtaisesti tarkastustulosten perusteella sellaisille aluksille, jotka ovat jo liikennöineet ennen tarkastusta. Voimassaoloaika ei saa kuitenkaan ylittää 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja.
2.07 artikla
Yhteisön todistuksen merkinnät ja muutokset
1. Vesikulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki nimen muutokset, omistajanvaihdokset, vesikulkuneuvon mahdolliset uudelleen mittaukset sekä kaikki virallisen numeron, rekisteröinnin tai kotisataman muutokset. Samalla on lähetettävä viranomaiselle yhteisön todistus muutosten merkitsemistä varten.
2. Kaikki yhteisön todistuksen merkinnät ja muutokset voi tehdä mikä tahansa toimivaltainen viranomainen.
3. Kun toimivaltainen viranomainen tekee muutoksen tai merkinnän yhteisön todistukseen, sen on ilmoitettava tästä yhteisön todistuksen myöntäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.
2.08 artikla
(ei tekstiä)
2.09 artikla
Määräaikaistarkastus
1. Vesikulkuneuvoille on tehtävä määräaikaistarkastus ennen niiden yhteisön todistuksen voimassaolon päättymistä.
2. Jos vesikulkuneuvon omistaja tai tämän edustaja esittää perustellun pyynnön, toimivaltainen viranomainen voi jatkaa yhteisön todistuksen voimassaoloaikaa ilman lisätarkastusta poikkeuksellisesti enintään kuudella kuukaudella. Tällainen pidennys myönnetään kirjallisesti, ja se on säilytettävä vesikulkuneuvossa.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on tämän tarkastuksen tulosten perusteella vahvistettava yhteisön todistuksen uusi voimassaoloaika.
Voimassaoloaika on merkittävä yhteisön todistukseen ja ilmoitettava yhteisön todistuksen myöntäneelle viranomaiselle.
4. Jos yhteisön todistuksen 3 kohdan mukaisen voimassaolon pidentämisen sijasta myönnetään uusi yhteisön todistus, vanha yhteisön todistus on palautettava sen myöntäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.
2.10 artikla
Vapaaehtoinen tarkastus
Vesikulkuneuvon omistaja tai tämän edustaja voi milloin tahansa vapaaehtoisesti pyytää tarkastusta.
Tarkastuspyyntö on hyväksyttävä.
2.11 artikla
(ei tekstiä)
2.12 artikla
(ei tekstiä)
2.13 artikla
(ei tekstiä)
2.14 artikla
(ei tekstiä)
2.15 artikla
Kustannukset
Vesikulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on vastattava kaikista aluksen tarkastuksen ja yhteisön todistuksen myöntämisen aiheuttamista kustannuksista erityisen, kunkin jäsenvaltion säätämän kustannusjärjestelmän mukaisesti.
2.16 artikla
Tiedotus
Toimivaltainen viranomainen voi antaa tiedot yhteisön todistuksen sisällöstä henkilöille, jotka osoittavat, että heillä on perusteltu syy saada kyseiset tiedot, ja se voi toimittaa yhteisön todistuksista otteita tai oikeiksi todistettuja jäljennöksiä, jotka on merkittävä sellaisiksi.
2.17 artikla
Yhteisön todistusten rekisteri
1. Toimivaltaisten viranomaisten on merkittävä myöntämiinsä yhteisön todistuksiin järjestysnumero. Niiden on pidettävä rekisteriä liitteessä VI vahvistetun mallin mukaisesti kaikista myöntämistään yhteisön todistuksista.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä kirjaa tai säilytettävä jäljennös kaikista myöntämistään yhteisön todistuksista ja merkittävä niihin kaikki yhteisön todistuksiin tehdyt merkinnät, muutokset, peruutukset ja korvaamiset.
2.18 artikla
Virallinen numero
1. Yhteisön todistuksen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on merkittävä kyseiseen yhteisön todistukseen virallinen numero, jonka sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa vesikulkuneuvo on rekisteröity tai jossa sen kotisatama sijaitsee, on antanut vesikulkuneuvolle.
Yhteisön ulkopuolisten valtioiden vesikulkuneuvojen osalta yhteisön todistukseen merkittävän virallisen numeron antaa yhteisön todistuksen myöntävä toimivaltainen viranomainen.
Näitä vaatimuksia ei sovelleta huvialuksiin.
2. (ei tekstiä)
3. (ei tekstiä)
4. Vesikulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus saadakseen alukselleen virallisen numeron. Omistaja tai tämän edustaja on myös velvollinen kiinnittämään alukseen yhteisön todistukseen merkityn virallisen numeron ja poistamaan sen heti, kun numeron voimassaoloaika on päättynyt.
2.19 artikla
Vastaavuus ja vapautukset
1. Jos II osan säännösten mukaan vesikulkuneuvossa on käytettävä tiettyjä materiaaleja, laitteita tai varusteita tai niiden on oltava vesikulkuneuvossa, tai jos tietyt rakenteelliset toimenpiteet tai järjestelyt on suoritettava, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että kyseisessä vesikulkuneuvossa käytetään tai säilytetään muita materiaaleja, laitteita tai varusteita tai että siinä suoritetaan muita rakenteellisia toimenpiteitä tai muita järjestelyjä, jos ne todetaan vastaaviksi tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
2. Jos komitea ei ole vielä tehnyt tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettua vastaavuutta koskevaa päätöstä, toimivaltainen viranomainen voi antaa väliaikaisen yhteisön todistuksen.
Toimivaltaiset viranomaiset tekevät komitealle tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti kuukauden kuluessa väliaikaisen yhteisön todistuksen myöntämisestä ilmoituksen, jossa mainitaan vesikulkuneuvon nimi ja virallinen numero, poikkeuksen laji sekä valtio, jossa vesikulkuneuvo on rekisteröity tai jossa sen kotisatama sijaitsee.
3. Toimivaltainen viranomainen voi tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti myöntää komitean suosituksesta koemielessä ja tietyksi ajaksi yhteisön todistuksen vesikulkuneuvolle, jossa noudatetaan uusia II osan vaatimuksista poikkeavia teknisiä vaatimuksia, jos nämä vaatimukset takaavat vastaavan turvallisuuden.
4. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut vastaavuudet ja vapautukset on merkittävä yhteisön todistukseen. Niistä on ilmoitettava komissiolle.
II OSA
3 luku
Laivanrakennusta koskevat vaatimukset
3.01 artikla
Perussääntö
Alukset on rakennettava hyvän laivanrakennustavan mukaisesti.
3.02 artikla
Lujuus ja vakavuus
1. Rungon on oltava riittävän vahva kestämään kaikki siihen tavallisissa oloissa kohdistuvat kuormitukset.
|
a) |
Uusissa aluksissa ja merkittävissä muutoksissa, jotka voivat vaikuttaa aluksen lujuuteen, rungon riittävä lujuus on osoitettava laskelmilla. Jos aluksella on luokitustodistus tai vakuutus hyväksytyltä luokituslaitokselta, laskelmia ei tarvita. |
|
b) |
Edellä 2.09 artiklan mukaisessa tarkastuksessa pohja-, palle- ja sivulaidoituksen vähimmäispaksuus on tarkistettava seuraavalla menetelmällä: Teräksestä valmistetuilla aluksilla vähimmäispaksuus tmin on suurin seuraavien kaavojen avulla saaduista arvoista:
|
|
c) |
Aluksilla, joissa on pitkittäiskaaritus sekä kaksoispohja ja sivusäiliöt, b kohdassa esitettyjen kaavojen avulla saatavan laidoituksen paksuuden vähimmäisarvo voidaan alittaa; tällöin on kuitenkin noudatettava hyväksytyn luokituslaitoksen vahvistamaa vähimmäisarvoa, jota rungon riittävä lujuus (pitkittäis- ja poikittaislujuus sekä paikallinen lujuus) laskennallisesti edellyttää. Laidoitus on uusittava, jos pohja-, palle- tai sivulaidoituksen paksuus alittaa näin määritetyn sallitun vähimmäisarvon. |
Edellä mainitun menettelyn mukaisesti lasketut laidoitusten vähimmäispaksuudet ovat raja-arvoja, joissa otetaan huomioon normaali tasainen kuluminen ja jotka edellyttävät, että käytetään laivanrakennusterästä ja että sisärakenneosat, kuten kaaret, pohjan poikittaiskaaret sekä pääasialliset pitkittäis- ja poikittaisrakenteet, ovat hyvässä kunnossa eikä rungossa ole merkkejä pituuslujuuden ylikuormituksesta.
Jos näin lasketut arvot alittuvat, kyseiset laidoitukset on korjattava tai vaihdettava. Paikallisia ohuempia kohtia voidaan sallia pienillä alueilla, jos ero laskennallisiin arvoihin ei ole enempää kuin 10 prosenttia.
2. Jos runko on rakennettu muusta materiaalista kuin teräksestä, on todistettava laskelmien avulla, että rungon lujuus (pitkittäis- ja poikittaislujuus sekä paikallinen lujuus) on vähintään sama, kuin jos olisi käytetty terästä olettaen, että vähimmäispaksuus on 1 kohdan mukainen. Jos aluksella on luokitustodistus tai hyväksytyn luokituslaitoksen antama todistus, laskelmia ei tarvita.
3. Alusten vakavuuden on vastattava niiden käyttötarkoitusta.
3.03 artikla
Runko
1. Seuraavat laipiot, jotka ulottuvat kanteen tai, jos kantta ei ole, parrakseen, on asennettava:
|
a) |
Törmäyslaipio sopivalle etäisyydelle keulasta siten, että taataan täydessä lastissa olevan aluksen kelluvuus ja säilytetään 100 mm:n jäännösturvallisuusväli, jos törmäyslaipion edessä olevaan vesitiiviiseen osastoon pääsee vettä. Edellä olevan 1 kohdan vaatimuksen katsotaan pääsääntöisesti täyttyvän, kun törmäyslaipio on asennettu keulapystysuorasta enimmäissyväystasolla mitattuna 0,04 L ja 0,04 L + 2 m:n etäisyydelle. Jos tämä välimatka on suurempi kuin 0,04 L + 2 m, on 1 kohdan vaatimuksen täyttyminen osoitettava laskelmilla. Välimatkaa voidaan pienentää arvoon 0,03 L saakka. Tällöin 1 kohdan vaatimuksen täyttyminen on osoitettava laskelmilla, joissa törmäyslaipion edessä oleva osasto ja sen välittömässä läheisyydessä olevat osastot täyttyvät kaikki vedellä. |
|
b) |
Peräsoppilaipio sopivalle etäisyydelle perästä, jos aluksen pituus L on yli 25 m. |
2. Törmäyslaipion etupuolella ei saa olla asuintiloja eikä aluksen turvallisuuteen tai toimintaan tarvittavia laitteita. Tämä vaatimus ei koske ankkurilaitteita.
3. Asuintilat, konehuoneet ja kattilahuoneet sekä kaikki niiden osana olevat työtilat on erotettava lastiruumista vedenpitävillä kanteen asti ulottuvilla poikittaislaipioilla.
4. Asuintilat on eristettävä konehuoneista, kattilahuoneista ja lastiruumista kaasutiiviisti, ja niihin on voitava päästä suoraan kannelta. Jos tällaista pääsyä ei ole, on oltava suoraan kannelle johtava varauloskäynti.
5. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa laipioissa ja 4 kohdassa tarkoitetuissa väliseinissä ei saa olla aukkoja.
Peräsoppilaipiossa olevat ovet ja akselien ja putkien läpiviennit sallitaan, jos ne on suunniteltu siten, etteivät ne vaikuta tilojen välillä olevien laipioiden ja muiden väliseinien tehokkuuteen. Peräsoppilaipiossa olevien ovien molemmilla puolilla on oltava näkyvällä paikalla teksti:
”Ovi pidettävä aina suljettuna”.
6. Veden sisääntulo ja tyhjennys sekä niihin liittyvät putket on suunniteltava siten, ettei vettä voi päästä alukseen vahingossa.
7. Alusten keulalohkot on rakennettava siten, että ankkurit eivät työnny kokonaan tai osittain sivulaidoituksen ulkopuolelle.
3.04 artikla
Konehuoneet, kattilahuoneet ja polttoainevarastot
1. Kone- ja kattilahuoneet on järjestettävä niin, että niissä olevia laitteita on helppoa ja vaaratonta käyttää, huoltaa ja ylläpitää.
2. Nestemäisen polttoaineen tai voiteluöljyn varastoilla ei saa olla sellaisia yhteisiä pintoja matkustajatilojen ja asuintilojen kanssa, joihin normaalissa käytössä kohdistuu nesteen staattista painetta.
3. Konehuoneiden, kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen laipioiden, sisäkattojen ja ovien on oltava teräksestä tai muusta yhtä palamattomasta materiaalista.
Konehuoneissa käytettävä eristysmateriaali on suojattava polttoaineelta ja polttoainehöyryiltä.
Kaikki konehuoneiden, kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen seinissä, sisäkatossa ja ovissa olevat aukot on voitava sulkea tilan ulkopuolelta. Sulkemislaitteiden on oltava teräksestä tai muusta yhtä palamattomasta materiaalista.
4. Kone- ja kattilahuoneissa ja muissa tiloissa, joissa saattaa kehittyä syttyviä tai myrkyllisiä kaasuja, on oltava riittävä ilmanvaihto.
5. Konehuoneisiin, kattilahuoneisiin ja polttoainevarastoihin johtavien portaiden ja tikkaiden on oltava tukevasti kiinnitettyjä ja teräksestä tai muusta iskunkestävästä ja palamattomasta materiaalista valmistettuja.
6. Konehuoneissa ja kattilahuoneissa on oltava kaksi uloskäyntiä, joista toinen voi olla varauloskäynti.
Toista uloskäyntiä ei tarvita, jos
|
a) |
kone- tai kattilahuoneen kokonaislattiapinta-ala (keskipituus × keskileveys lattian tasolla) ei ole enempää kuin 35 m2, ja |
|
b) |
välimatka jokaisesta paikasta, jossa suoritetaan huolto- tai kunnossapitotöitä, uloskäytävään tai uloskäytävän portaiden alimpaan kohtaan ei ole pidempi kuin 5 m, ja |
|
c) |
uloskäynnin ovesta katsoen kauimmaisessa huoltopisteessä on käsisammutin. Tätä sovelletaan 10.03 artiklan 1 kohdan e alakohdasta poiketen myös silloin, kun asennetun koneen teho on 100 kW tai vähemmän. |
7. Suurin sallittu äänenpainetaso konehuoneissa on 110 dB(A). Mittauspisteet on valittava ottaen huomioon tilassa olevan laitteiston kunnossapidon tarve tavanomaisissa olosuhteissa.
4 luku
Turvallisuusväli, varalaita ja syväysmerkit
4.01 artikla
Turvallisuusväli
1. Turvallisuusvälin on oltava vähintään 300 mm.
2. Aluksissa, joissa on aukkoja, joita ei voida sulkea roiskevedenpitävällä ja säänkestävällä tavalla, ja aluksissa, joissa on avoin lastiruuma, on turvallisuusväliä korotettava siten, että kyseiset aukot ovat vähintään 500 mm enimmäissyväyksestä.
4.02 artikla
Varalaita
1. Alusten varalaidan on oltava 150 mm, kun niissä on jatkuva kansi, mutta ei ketkaa eikä kansirakenteita.
2. Varalaita aluksille, joissa on ketkaa ja kansirakenteita, lasketaan seuraavan kaavan avulla:
jossa:
|
α |
= |
korjauskerroin, jossa otetaan huomioon kaikki kyseiset kansirakenteet; |
|
βv |
= |
korjauskerroin keulan ketkan vaikutusta varten, joka aiheutuu kansirakenteiden sijainnista yhden neljänneksen alueella aluksen pituudesta (L) keulasta katsottuna; |
|
βa |
= |
korjauskerroin perän ketkan vaikutusta varten, joka aiheutuu kansirakenteiden sijainnista yhden neljänneksen alueella aluksen pituudesta (L) perästä katsottuna; |
|
Sev |
= |
keulan tehollinen ketka (mm); |
|
Sea |
= |
perän tehollinen ketka (mm). |
3. Korjauskerroin α saadaan seuraavan kaavan avulla:
jossa:
|
lem |
= |
kansirakenteen tehollinen pituus metreinä aluksen keskiosassa, joka vastaa puolta aluksen pituudesta L; |
|
lev |
= |
kansirakenteen tehollinen pituus metreinä yhden neljänneksen alueella aluksen pituudesta keulasta katsottuna; |
|
lea |
= |
kansirakenteen tehollinen pituus metreinä yhden neljänneksen alueella aluksen pituudesta perästä katsottuna. |
Kansirakenteen tehollinen pituus lasketaan seuraavan kaavan avulla:
jossa:
|
l |
= |
kyseisen kansirakenteen tehollinen pituus (m); |
|
b |
= |
kyseisen kansirakenteen leveys (m); |
|
B1 |
= |
aluksen leveys (m) mitattuna pystysivulaidoituksen ulkoreunasta kannen korkeudelta ja kyseisen kansirakenteen pituuden puolivälistä; |
|
h |
= |
kyseisen kansirakenteen korkeus (m). Kansiluukkujen osalta h saadaan kuitenkin vähentämällä kehysten korkeudesta puolet 4.01 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesta turvallisuusvälistä. Arvoa, joka on suurempi kuin 0,36 m, ei saa missään tapauksessa ottaa h:n arvoksi. |
4. Korjauskertoimet βv ja βa lasketaan seuraavien kaavojen avulla:
5. Kulloinenkin keulan ja perän tehollinen ketka Sev ja Sea lasketaan seuraavien kaavojen avulla:
|
|
Sev = Sv · p |
|
|
Sea = Sa · p |
joissa:
|
Sv |
= |
keulan tosiasiallinen ketka (mm); arvoa, joka on suurempi kuin 1 000 mm, ei kuitenkaan saa ottaa Sv:ksi; |
|
Sa |
= |
perän tosiasiallinen ketka (mm); arvoa, joka on suurempi kuin 500 mm, ei kuitenkaan saa ottaa Sv:ksi; |
|
p |
= |
korjauskerroin, joka saadaan seuraavan kaavan avulla: 
|
|
x |
= |
x-akseli mitattuna keulasta tai perästä pisteeseen, jossa ketka on yhtä kuin 0,25 Sv tai 0,25 Sa (katso jäljempänä oleva kaavio):
|
Arvoa, joka on suurempi kuin 1, ei kuitenkaan saa ottaa korjauskertoimeksi p.
6. Jos βa · Sea on suurempi kuin βv · Sev, βv · Sev:n arvoa käytetään βa · Sea:n arvona.
4.03 artikla
Varalaidan vähimmäismitta
Kun otetaan huomioon 4.02 artiklassa tarkoitetut vähennykset, varalaidan mitan on oltava vähintään 0 mm.
4.04 artikla
Syväysmerkit
1. Enimmäissyväystaso on määritettävä sellaiseksi, että sillä varmistetaan varalaidan vähimmäismittaa ja vähimmäisturvallisuusväliä koskevien vaatimusten noudattaminen. Tarkastuselin voi kuitenkin turvallisuussyistä vahvistaa suuremman turvallisuusvälin tai varalaidan. Enimmäissyväystaso on määritettävä ainakin vyöhykkeelle 3.
2. Enimmäissyväystaso on ilmaistava selvästi näkyvällä pysyvällä syväysmerkillä.
3. Syväysmerkin, jota käytetään vyöhykkeellä 3, on oltava vaakatasoinen 300 mm pitkä ja 40 mm korkea suorakaide, jonka alareuna on yhdenmukainen sallitun enimmäissyväystason kanssa. Muuntyyppisissä syväysmerkeissä on oltava mukana tällainen suorakulmio.
4. Kaikissa aluksissa on oltava ainakin kolme paria syväysmerkkejä, yksi pari keskilaivassa ja muut noin yhden kuudesosan verran aluksen pituudesta vastaavasti keulasta ja perästä katsottuna.
Kuitenkin:
|
a) |
jos aluksen pituus on alle 40 m, kaksi merkkiparia yhden neljänneksen verran aluksen pituudesta vastaavasti keulasta ja perästä katsottuna riittävät; |
|
b) |
jos alusta ei ole tarkoitettu tavaroiden kuljetukseen, yksi merkkipari suunnilleen keskilaivassa riittää. |
5. Merkit tai tiedot, jotka lakkaavat olemasta voimassa uuden tarkastuksen tuloksena, on poistettava tai merkittävä pätemättömiksi tarkastuselimen valvonnassa. Epäselvät syväysmerkit saa korvata vain tarkastuselimen valvonnassa.
6. Jos alus on mitattu sisävesialusten mittaamisesta tehdyn vuoden 1966 yleissopimuksen mukaisesti ja mallimerkit ovat samalla korkeudella kuin tämän direktiivin mukaiset syväysmerkit, kyseiset mallimerkit korvaavat syväysmerkit. Tästä on tehtävä asianomainen merkintä yhteisön todistukseen.
7. Jos alukset liikennöivät muilla sisävesivyöhykkeillä kuin vyöhykkeellä 3 (vyöhyke 1, 2 tai 4), niihin on merkittävä 4 kohdassa tarkoitettujen keulassa ja perässä olevien syväysmerkkiparien lisäksi pystysuora viiva, johon merkitään yksi tai, jos alus liikennöi useilla vyöhykkeillä, useampi 150 mm pitkä syväysviiva, jotka kulkevat keulaa kohti suhteessa vyöhykkeen 3 syväysmerkkiin.
Pystysuoran viivan ja vaakasuoran viivan on oltava 30 mm paksuja. Keulaa kohti kulkevan syväysmerkin vierellä on oltava 60 mm korkea ja 40 mm leveä numero, joka ilmaisee kyseisen vyöhykkeen (katso kuva 1).
Kuva 1
4.05 artikla
Niiden alusten sallittu enimmäissyväys, joiden lastiruumia ei ole aina suljettu siten, että ne olisivat roiskevedenpitävät ja säänkestävät
Jos vyöhykkeellä 3 sovellettava enimmäissyväystaso on vahvistettu sillä edellytyksellä, että lastiruumat ovat vedenpitävät ja säänkestävät, ja jos enimmäissyväystason ja kehyksen yläkulman välinen etäisyys on pienempi kuin 500 mm, on määritettävä sallittu enimmäissyväys avoimia lastiruumia käytettäessä.
Yhteisön todistukseen on merkittävä:
”Jos lastiruuman luukut ovat kokonaan tai osittain avoimet, alus saa olla lastattuna enintään … mm alle vyöhykkeen 3 syväysmerkkien.”
4.06 artikla
Syväysasteikot
1. Aluksissa, joiden syväys voi olla 1 m tai enemmän, on oltava syväysasteikot molemmin puolin perän puolella; aluksissa voi olla myös lisäsyväysasteikkoja.
2. Jokaisen syväysasteikon nollapiste on määritettävä pystysuorasti asteikkoon nähden tasolla, joka on samansuuntainen kuin enimmäissyväystaso, ja sen on kuljettava rungon tai, jos aluksessa on köli, kölin alimman pisteen kautta. Pystysuora välimatka nollan yläpuolella on jaoteltava desimetreihin. Nämä jaottelut on merkittävä stanssatuilla tai kaiverretuilla viivoilla kuormaamattoman vesiviivan tasosta 100 mm enimmäissyväystason yläpuolelle ja maalattava kahdella erilaisella maalilla vuorotellen siten, että ne ovat selvästi näkyviä. Jaottelu on merkittävä numeroilla asteikon viereen viiden desimetrin välein ja asteikon yläpäähän.
3. Kaksi perässä olevaa mitta-asteikkoa, jotka on tehty 4.04 artiklan 6 kohdassa mainitun yleissopimuksen mukaisesti, voivat korvata syväysasteikot, jos ne on jaoteltu edellä olevien vaatimusten mukaisesti ja jos tarvittaessa on lisätty syväystä ilmaisevat numerot.
5 luku
Ohjattavuus
5.01 artikla
Yleistä
Kaikilla aluksilla ja kytkyeillä on oltava riittävät ajo-ominaisuudet ja riittävä ohjattavuus.
Alusten, joilla ei ole omaa käyttövoimaa ja jotka on tarkoitettu hinattavaksi, on täytettävä tarkastuselimen erityisvaatimukset.
Alusten, joilla on oma käyttövoima, ja kytkyeiden on täytettävä 5.02-5.10 artiklan vaatimukset.
5.02 artikla
Koeajot
1. Ajo-ominaisuudet ja ohjattavuus on selvitettävä koeajoin. Tällöin tutkitaan erityisesti 5.06-5.10 artiklan vaatimusten mukaisuus.
2. Tarkastuselin voi luopua koeajoista osittain tai kokonaan, jos ajo-ominaisuuksia ja ohjattavuutta koskevien vaatimusten mukaisuus osoitetaan jollakin muulla tavalla.
5.03 artikla
Koeajoalue
1. Edellä 5.02 artiklan mukaiset koeajot on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten osoittamilla sisävesiväylillä.
2. Näiden koeajoalueiden tulee sijaita mahdollisimman suorilla, vähintään 2 km pitkillä ja riittävän leveillä väylillä, joissa vesi virtaa tai seisoo ja joilla on selvästi tunnistettavat merkit, joiden avulla aluksen paikka voidaan todeta.
3. Tarkastuselimen on voitava määrittää vettä koskevat tiedot, kuten veden syvyys, ajoväylän leveys ja keskimääräinen virtausnopeus ajoväylällä veden pinnan eri korkeuksissa.
5.04 artikla
Alusten ja kytkyeiden lastimäärä koeajon aikana
Alusten ja kytkyeiden, jotka on tarkoitettu kuljettamaan tavaroita, on oltava koeajon aikana lastattuja vähintään 70 prosenttiin asti vetoisuudestaan, ja lasti on jaettava niin, että alus pysyy mahdollisimman vaakasuorassa. Jos koeajo suoritetaan pienemmällä lastimäärällä, myötävirtaan ajoa koskeva hyväksyntä on rajoitettava kyseiseen lastimäärään.
5.05 artikla
Aluksen laitteiden käyttö koeajon aikana
1. Kaikkia yhteisön todistuksen kohdissa 34 ja 52 tarkoitettuja laitteita, joita voidaan käyttää ohjaushytistä käsin, saa käyttää koeajon aikana, lukuun ottamatta ankkureita.
2. Jäljempänä 5.10 artiklassa tarkoitetussa vastavirtaan suoritettavassa kääntymiskokeessa saa kuitenkin käyttää keula-ankkureita.
5.06 artikla
Säädetty nopeus (eteenpäin ajettaessa)
1. Alusten ja kytkyeiden on saavutettava suhteessa veteen nopeus, joka on vähintään 13 km/h. Tätä ei sovelleta työntöhinaajiin, kun ne ajavat yksinään.
2. Tarkastuselin voi myöntää vapautuksia aluksille ja kytkyeille, jotka liikennöivät vain jokisuistoissa ja satamissa.
3. Tarkastuselimen on tarkastettava, kykeneekö lastaamaton alus ylittämään nopeuden 40 km/h suhteessa veteen. Jos tämä voidaan todeta, yhteisön todistuksen kohtaan 52 on merkittävä seuraavaa:
”Aluksen nopeus voi olla yli 40 km/h suhteessa veteen.”
5.07 artikla
Pysäytysominaisuudet
1. Alusten ja kytkyeiden on pystyttävä pysähtymään myötävirtaan ajettaessa asianmukaisessa ajassa, säilyttäen samalla riittävän ohjattavuuden.
2. Nämä pysäytysominaisuudet voidaan korvata kääntymisominaisuuksilla enintään 86 m pitkissä ja enintään 22,90 m leveissä aluksissa ja kytkyeissä.
3. Pysäytysominaisuudet on osoitettava pysäytyskokeella 5.03 artiklan mukaisella koeajoalueella ja kääntymisominaisuudet 5.10 artiklan mukaisella kääntymiskokeella.
5.08 artikla
Peräytysominaisuudet
Jos 5.07 artiklassa edellytetty pysäytyskoe suoritetaan seisovassa vedessä, on lisäksi suoritettava peräytyskoe.
5.09 artikla
Suunnanmuutosominaisuudet
Alusten ja kytkyeiden on pystyttävä väistämään asianmukaisessa ajassa. Suunnanmuutosominaisuudet on osoitettava suunnanmuutoskokeella 5.03 artiklan mukaisella koeajoalueella.
5.10 artikla
Kääntymisominaisuudet
Enintään 86 m pitkien ja 22,90 m leveiden alusten ja kytkyeiden on pystyttävä kääntymään asianmukaisessa ajassa.
Kääntymisominaisuudet voidaan korvata 5.07 artiklan mukaisilla pysäytysominaisuuksilla.
Kääntymisominaisuudet on osoitettava vastavirtaan suoritettavalla kääntymiskokeella.
6 luku
Ohjauslaitteisto
6.01 artikla
Yleistä
1. Kaikissa aluksissa on oltava luotettava ohjauslaitteisto, jolla varmistetaan vähintään 5 luvussa edellytetty ohjattavuus.
2. Konekäyttöinen ohjauslaitteisto on suunniteltava siten, että peräsin ei voi tahattomasti muuttaa asentoa.
3. Koko ohjauslaitteisto on suunniteltava siten, että se kestää aluksen pysyvät poikittaiset kallistumat 15°:seen saakka ja ympäristön lämpötilat – 20 °C:sta + 50 °C:seen saakka.
4. Ohjauslaitteiston osien on oltava riittävän vahvoja, jotta ne kestävät kaikki rasitukset, jotka voivat kohdistua niihin tavallisissa käyttöoloissa. Ulkoiset peräsimeen kohdistuvat voimat eivät saa haitata ohjauslaitteen ja sen käyttöyksikön toimintakykyä.
5. Ohjauslaitteistossa on oltava konekäyttöinen käyttöyksikkö, jos peräsimen käyttöön tarvittavat voimat sitä edellyttävät.
6. Konekäyttöisellä käyttöyksiköllä varustettu ohjauslaite on suojattava ylikuormitukselta järjestelmällä, joka rajoittaa käyttöyksikön aiheuttamaa vääntöä.
7. Peräsintukkien läpiviennit on suunniteltava niin, että niistä ei voi päästä ympäristöön vesistöjä pilaavia voiteluaineita.
6.02 artikla
Ohjauslaitteen käyttöyksiköt
1. Jos ohjauslaitteessa on konekäyttöinen käyttöyksikkö, on ohjauslaitteen käyttöyksikön vian tai toimintahäiriön aikana voitava ottaa käyttöön viidessä sekunnissa itsenäinen varakäyttöyksikkö tai manuaalinen käyttöyksikkö.
2. Jos varakäyttöyksikkö tai manuaalinen käyttöyksikkö ei kytkeydy automaattisesti päälle, perämiehen on voitava kytkeä se välittömästi yhdellä nopealla ja helpolla toimenpiteellä.
3. Varakäyttöyksikön tai manuaalisen käyttöyksikön avulla on myös saavutettava 5 luvun vaatimusten mukainen ohjattavuus.
6.03 artikla
Ohjauslaitteen hydraulinen käyttöyksikkö
1. Ohjauslaitteen hydrauliseen käyttöyksikköön ei saa liittää muita tehoa kuluttavia laitteita. Jos käytössä on kaksi erillistä käyttöyksikköä, voidaan toiseen niistä kuitenkin liittää muita laitteita, jos laitteet on liitetty paluujohtoon, ja ne voidaan erottaa käyttöyksiköstä sulkulaitteella.
2. Kun hydraulisia käyttöyksiköitä on kaksi, tarvitaan kullekin yksikölle erillinen hydraulisäiliö. Kaksoissäiliöt ovat kuitenkin sallittuja. Hydraulisäiliöissä on oltava täyttötasohälyttimet, jotka valvovat öljynpinnan laskemista alle moitteettoman toiminnan takaavan alimman täyttötason.
3. Jos ohjausventtiiliä voidaan käyttää manuaalisesti tai manuaalisesti ohjattavalla hydraulisella käyttölaitteella ohjaushytistä käsin, ei tarvita kahta ohjausventtiiliä.
4. Putkien mittojen, rakenteen ja järjestelyn on oltava sellainen, että suljetaan pois mekaaninen tai tulipalon aiheuttama vahingoittuminen.
5. Hydraulisten käyttöyksiköiden osalta ei varakäyttöyksikössä tarvita erillistä putkistoa, jos kummankin käyttöyksikön itsenäinen toiminta varmistetaan ja putkisto kestää vähintään 1,5 kertaa suurimman sallitun käyttöpaineen.
6. Hydrauliletkut ovat sallittuja vain, jos värinänvaimennus tai osien liikkumatila edellyttää niiden käyttöä. Ne on suunniteltava vähintään suurimmalle sallitulle käyttöpaineelle.
6.04 artikla
Voimanlähteet
1. Ohjauslaitteistoissa, joissa on kaksi konekäyttöistä käyttöyksikköä, on oltava vähintään kaksi voimanlähdettä.
2. Jos konekäyttöisen käyttöyksikön toinen voimanlähde ei ole aluksen ajon aikana jatkuvasti käyttövalmiina, on sen käynnistykseen tarvittavaksi ajaksi varmistettava riittävä kapasiteetti puskurijärjestelmällä.
3. Jos käytetään sähköisiä voimanlähteitä, ohjauslaitteiston päävoimanlähteeseen ei saa liittää muita tehoa kuluttavia laitteita.
6.05 artikla
Manuaalinen käyttöyksikkö
1. Konekäyttöinen käyttöyksikkö ei saa vaikuttaa manuaalisen käyttöyksikön ruoriin.
2. Ruorin pyöriminen on estettävä missä tahansa peräsimen asennossa, kun manuaalinen käyttöyksikkö kytkeytyy päälle automaattisesti.
6.06 artikla
Säätösiipipotkuri-, vesisuihku-, sykloidipotkuri- ja keulapotkurilaitteet
1. Jos säätösiipipotkuri-, vesisuihku-, sykloidipotkuri- tai keulapotkurilaitteen työnnön suunnanmuutoksen kauko-ohjaus on sähköinen, hydraulinen tai pneumaattinen, ohjaushytin ja potkurilaitteiston välillä on oltava kaksi erillistä, toisistaan riippumatonta ohjausjärjestelmää, jotka ovat soveltuvin osin 6.01-6.06 artiklan vaatimusten mukaisia.
Tätä kohtaa ei sovelleta, jos tällaista laitetta ei tarvitse käyttää 5 luvun mukaisen ohjattavuuden saavuttamiseksi tai jos sitä tarvitaan vain pysäytyskokeessa.
2. Jos toisistaan riippumattomia säätösiipipotkuri-, vesisuihku-, sykloidipotkuri- tai keulapotkurilaitteistoja on kaksi tai enemmän, itsenäistä varaohjausjärjestelmää ei vaadita, jos 5 luvussa vaadittu aluksen ohjattavuus säilyy yhden laitteiston vikaantuessa.
6.07 artikla
Osoittimet ja valvontalaitteet
1. Peräsimen asennon on oltava selvästi nähtävillä ohjauspaikalta. Sähköisillä peräsinkulman osoittimilla on oltava itsenäinen virransyöttö.
2. Ohjauspaikalla on oltava vähintään seuraavat osoittimet ja valvontalaitteet:
|
a) |
hydraulisäiliöiden öljynpinnan taso 6.03 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja hydraulijärjestelmän käyttöpaine; |
|
b) |
ohjauksen sähköisen voimanlähteen vikaantuminen; |
|
c) |
käyttöyksiköiden sähköisen voimanlähteen vikaantuminen; |
|
d) |
kääntymisnopeuden säätimen vikaantuminen; |
|
e) |
vaadittujen puskurijärjestelmien vikaantuminen. |
6.08 artikla
Kääntymisnopeuden säätimet
1. Kääntymisnopeuden säädinten ja niiden osien on oltava 9.20 artiklan vaatimusten mukaisia.
2. Kääntymisnopeuden säätimen moitteeton toiminta on osoitettava vihreänä merkkivalona ohjauspaikalla.
Syöttöjännitteen katkeamista tai sen liian suurta vaihtelua sekä gyroskoopin kierrosluvun liiallista pienenemistä on valvottava.
3. Jos kääntymisnopeuden säätimen lisäksi on muitakin ohjausjärjestelmiä, on ohjauspaikalla oltava selvästi nähtävillä, mikä järjestelmä on kytketty päälle. Järjestelmästä toiseen siirtymisen on voitava tapahtua välittömästi. Kääntymisnopeuden säädin ei saa vaikuttaa näihin muihin ohjauslaitteistoihin.
4. Kääntymisnopeuden säätimen sähkönsyötön on oltava riippumaton muista tehoa kuluttavista laitteista.
5. Kääntymisnopeuden säätimissä käytettyjen gyroskooppien, ilmaisimien ja kääntymisnopeuden osoittimien on vastattava liitteessä IX asetettuja sisävesialusten kääntymisnopeuden osoittimia koskevia vähimmäisvaatimuksia ja koeolosuhteita.
6.09 artikla
Hyväksymismenettely
1. Tarkastuselimen on tarkastettava asennetun ohjauslaitteiston vaatimustenmukaisuus. Se voi vaatia tätä tarkoitusta varten esitettäväksi seuraavat asiakirjat:
|
a) |
ohjauslaitteiston kuvaus; |
|
b) |
käyttöyksiköitä ja ohjauslaitteiden hallintaa koskevat piirustukset ja tiedot; |
|
c) |
tietoja ohjauslaitteesta; |
|
d) |
sähköasennusten kytkentäkaavio; |
|
e) |
kääntymisnopeuden säätimen kuvaus; |
|
f) |
ohjauslaitteiston käyttöohjeet. |
2. Koeajon yhteydessä on tarkastettava koko ohjauslaitteiston toiminta. Jos laitteistoon on asennettu kääntymisnopeuden säädin, on tarkastettava, että annettu kurssi voidaan luotettavasti pitää ja että ajo käänteissä on varmaa.
7 luku
Ohjaushytti
7.01 artikla
Yleistä
1. Ohjaushytti on järjestettävä siten, että perämies voi aina hoitaa tehtävänsä ajon aikana.
2. Tavanomaisissa käyttöoloissa aluksen tuottaman melun taso ei saa ylittää 70 dB(A) perämiehen pään tasolla ohjauspaikalla mitattuna.
3. Yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten suunnitelluissa ohjaushyteissä perämiehen on voitava hoitaa kaikki tehtävänsä istuallaan, ja kaikki näyttö- ja valvontalaitteet sekä kaikki aluksen ohjaukseen tarvittavat hallintalaitteet on järjestettävä siten, että perämies voi käyttää niitä helposti matkan aikana nousematta istuimeltaan ja menettämättä näköyhteyttä tutkakuvaan.
7.02 artikla
Esteetön näkyvyys
1. Ohjauspaikalta on oltava kaikkiin suuntiin riittävän esteetön näkyvyys.
2. Lastaamattoman, puolilla varastoilla varustetun mutta ilman painolastia olevan aluksen edessä perämiehen näkyvyys ei saa olla estynyt enempää kuin kahden aluksen pituuden tai 250 metrin matkalla sen mukaan, kumpi näistä on vähemmän, veden pintaan kaaresta, joka kulkee aluksen kultakin puolelta kohtisuoraan sivulle ja sieltä suoraan aluksen eteen.
Esteellisen näkyvyyden alueen pienentämiseen käytettäviä optisia ja sähköisiä apuvälineitä ei saa ottaa huomioon tarkastuksessa.
Esteellisen näkyvyyden alueen pienentämiseen saa käyttää vain siihen tarkoitettuja sähköisiä laitteita.
3. Perämiehen esteettömän näkökentän on hänen tavanomaiselta paikaltaan oltava vähintään 240° horisontista ja vähintään 140° etumaisen puoliympyrän sisällä.
Perämiehen tavanomaisella näköakselilla ei saa olla ikkunan puitteita, pylväitä tai kansirakenteita.
Vaikka esteetön näkökenttä olisi 240° horisontista, tarkastuselin voi vaatia muita toimenpiteitä, erityisesti asianmukaisten optisten tai sähköisten apuvälineiden asentamista, jos taaksepäin ei ole turvattu riittävää esteetöntä näkyvyyttä.
Sivuikkunoiden alalaidan on oltava mahdollisimman matalalla. Sivu- ja takaikkunoiden ylälaidan on oltava mahdollisimman korkealla.
Määritettäessä, täyttyvätkö tässä artiklassa asetetut näkyvyyttä ohjaushytistä koskevat vaatimukset, perämiehen silmien oletetaan olevan 1 650 mm:n korkeudella kannesta ohjauspaikalla.
4. Ohjaushytin etuikkunoiden yläreunan on oltava riittävän korkealla, jotta ohjauspaikalla olevalla henkilöllä, jonka silmät ovat 1 800 mm:n korkeudella, on selvä näkyvyys eteenpäin vähintään 10 asteeseen horisontin yläpuolella silmänkorkeudella.
5. Selvä näkyvyys etuikkunan läpi on oltava turvattu asianmukaisin keinoin kaikissa sääoloissa.
6. Ohjaushytissä käytettävän ikkunalasin on oltava varmuuslasia ja läpäistävä valoa vähintään 75 prosenttia.
Heijastusten välttämiseksi komentosillan etuikkunoiden on oltava häikäisemättömät ja pystysuoraan nähden kallistetut niin, että yläreuna on ulompana vähintään 10° ja enintään 25°.
7.03 artikla
Hallinta-, osoitin- ja valvontalaitteita koskevat yleiset vaatimukset
1. Aluksen ohjaukseen tarvittavat hallintalaitteet on voitava asettaa käyttöasentoonsa helposti. Tämän asennon on oltava yksiselitteisesti tunnistettavissa.
2. Valvontalaitteiden on oltava helposti luettavissa. Niiden valaistusta on voitava säätää portaattomasti sammuttamiseen saakka. Valonlähteet eivät saa estää tai haitata valvontalaitteiden luettavuutta.
3. Aluksessa on oltava varoitus- ja merkkivalojen testausjärjestelmä.
4. On oltava selvästi havaittavissa, onko jokin järjestelmä toiminnassa. Jos toiminnassa oleminen ilmoitetaan merkkivalolla, valon on oltava vihreä.
5. Valvontaa vaativat järjestelmien häiriöt tai vikaantuminen on osoitettava punaisella varoitusvalolla.
6. Samanaikaisesti punaisen varoitusvalon syttymisen kanssa on kuuluttava äänimerkki. Hälytysäänimerkit voidaan antaa yksittäisenä yhteissignaalina. Tämän äänimerkin äänitason on oltava vähintään 3 dB(A) suurempi kuin ohjauspaikalla vallitseva enimmäismelutaso.
7. Äänimerkki on voitava katkaista häiriön tai vian tunnistamisen jälkeen. Äänimerkin katkaiseminen ei saa estää äänimerkin laukeamista mahdollisten muiden häiriöiden kohdalla. Punaiset varoitusvalot saavat kuitenkin sammua vasta häiriön korjaamisen jälkeen.
8. Valvonta- ja osoitinlaitteiden on kytkeydyttävä automaattisesti toiseen voimanlähteeseen, jos niiden oma voimanlähde vioittuu.
7.04 artikla
Päämoottorien ja ohjauslaitteiston hallinta-, osoitin- ja valvontalaitteita koskevat erityiset vaatimukset
1. Päämoottorien ja ohjauslaitteiston hallinnan ja valvonnan on oltava mahdollista ohjauspaikalta käsin. Jos päämoottoriin kuuluu ohjauspaikalta käytettävä kytkin tai ohjauspaikalta ohjattava säätösiipipotkuri, riittää, kun sen voi käynnistää ja sammuttaa konehuoneesta käsin.
2. Kutakin päämoottoria on ohjattava erillisellä vivulla, joka liikkuu ympyrän kaaren kautta pystytasossa suunnilleen samansuuntaisena kuin aluksen pituusakseli. Vivun siirto keulaa kohti aiheuttaa aluksen liikkumisen eteenpäin ja sen siirto perää kohti aiheuttaa peräytysliikkeen. Vaihteen on kytkeydyttävä tai kulkusuunnan vaihduttava, kun vipu on suunnilleen vapaa-asennossa. Vivun on pysyttävä vapaa-asennossa.
3. Yhden henkilön tutkaohjaukseen suunnitelluissa ohjaushyteissä on näytettävä alukseen vaikuttavan työntövoiman suunta ja potkurin tai päämoottorien kierrosluku.
4. Edellä 6.07 artiklan 2 kohdan, 8.03 artiklan 2 kohdan ja 8.05 artiklan 13 kohdan mukaiset osoitin- ja valvontalaitteet on sijoitettava ohjauspaikalle.
5. Aluksia, joissa on yhden henkilön tutkaohjaukseen suunniteltu ohjaushytti, on ohjattava vivulla. Vipua on oltava helppo liikuttaa käsin. Vivun asennon on vastattava täsmälleen peräsimen lapojen asentoa aluksen pituusakseliin nähden. Ote vivusta on voitava irrottaa missä tahansa asennossa ilman, että peräsimen lapojen asento muuttuu. Vivun vapaa-asennon on oltava hyvin havaittavissa.
6. Jos alus on varustettu keulaperäsimillä tai erityisperäsimillä erityisesti peräytysajoa varten ja sen ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön tutkaohjausta varten, peräsimiä on voitava käyttää erityisillä vivuilla, jotka vastaavat soveltuvin osin 5 kohdan vaatimuksia.
Tätä vaatimusta sovelletaan myös, kun kytkyeissä käytetään muuta ohjauslaitteistoa kuin kytkyeen kuljettamiseen käytettävän vesikulkuneuvon ohjauslaitteistoa.
7. Kääntymisnopeuden säätimiä käytettäessä on kääntymisnopeuden ohjain voitava vapauttaa missä tahansa asennossa ilman, että se vaikuttaa säädettyyn kääntymisnopeuteen.
Ohjaimen kiertoliikkeen on muodostettava riittävän laaja kaari, jotta säätäminen voidaan suorittaa riittävän tarkasti. Vapaa-asennon on erottava selvästi muista asennoista. Asteikko on voitava valaista portaattomasti säätäen.
8. Koko ohjauslaitteiston kauko-ohjauslaitteet on asennettava kiinteästi ja järjestettävä siten, että valittu kurssi on selvästi havaittavissa. Jos kauko-ohjauslaitteet voidaan kytkeä pois päältä, niissä on oltava osoitinlaitteet, jotka ilmaisevat, onko laite ”käytössä” vai ”pois käytöstä”. Ohjainten sijoittelun ja käsittelyn on oltava toimivaa.
Ohjauslaitteiston apulaitteissa, kuten keulapotkureissa, voidaan käyttää muita kuin kiinteitä kauko-ohjauslaitteita, jos apulaite voidaan ottaa käyttöön ohituksella ohjaushytistä käsin milloin tahansa.
9. Säätösiipipotkuri-, vesisuihku-, sykloidipotkuri- ja keulaperäsinlaitteissa vastaavat laitteet hyväksytään hallinta-, osoitin- ja valvontalaitteiksi.
Edellä olevien 1-8 kohdan vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin ja ottaen huomioon edellä mainittujen aktiivisten ohjaus- ja työntövoimayksiköiden erityisominaisuudet ja järjestely. Osoitinlaitteen asennosta on käytävä selvästi ilmi jokaisen laitteen osalta alukseen vaikuttavan työnnön tai suihkun suunta.
7.05 artikla
Kulkuvalot, merkkivalot ja äänimerkit
1. Tässä artiklassa tarkoitetaan:
|
a) |
”kulkuvaloilla” mastovaloja, sivuvaloja, perävaloja, kaikilta puolilta nähtäviä valoja, sinisiä vilkkuvia valoja, suurnopeusalusten keltaisia nopeasti vilkkuvia voimakkaita valoja ja sinisiä valoja, jotka ilmoittavat vaarallisten aineiden kuljetuksesta; |
|
b) |
”merkkivaloilla” äänimerkkeihin liittyviä valoja ja siniseen tauluun kuuluvaa valoa. |
2. Kulkuvalojen valvontaa varten ohjaushyttiin on asennettava merkkivaloja tai vastaavia valoja, kuten merkkilamppuja, jos tämä valvonta ei ole mahdollista suoraan ohjaushytistä käsin.
3. Yhden henkilön tutkaohjausta varten suunniteltujen ohjaushyttien ohjaustauluihin on asennettava merkkilamput kulkuvalojen ja merkkivalojen valvontaa varten. Kulkuvalojen kytkimet sisällytetään merkkilamppuihin tai sijoitetaan niiden viereen.
Kunkin kulkuvalon ja merkkivalon merkkilampun järjestelyn ja värin on vastattava kyseisten valojen todellista sijaintia ja väriä.
Kulkuvalon tai merkkivalon vioittumisen on aiheutettava vastaavan merkkilampun sammuminen tai ilmaistava tämä jollakin muulla signaalilla.
4. Yhden henkilön tutkaohjaukseen suunnitelluissa ohjaushyteissä äänimerkkejä on voitava antaa jalkakäyttöisen kytkimen avulla. Tämä ei koske ”ei saa lähestyä” -äänimerkkiä asiassa sovellettavien jäsenvaltioiden merenkulkuviranomaisten säännösten mukaisesti.
5. Kulkuvalojen on oltava liitteessä IX olevan 1 osan vaatimusten mukaisia.
7.06 artikla
Tutkalaitteet ja kääntymisnopeuden osoittimet
1. Tutkalaitteen ja kääntymisnopeuden osoittimen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää tyyppiä. Liitteessä IX asetettujen tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien asennusta ja toiminnan testausta koskevia vaatimuksia on noudatettava. Sisävesien ECDIS-laitteistoa, jota voidaan käyttää navigointitilassa, pidetään tutkalaitteena. Lisäksi on noudatettava sisävesien ECDIS-standardin vaatimuksia.
Kääntymisnopeuden osoittimen on sijaittava perämiehen edessä tämän näkökentässä.
2. Ohjaushyteissä, jotka on suunniteltu yhden henkilön tutkaohjausta varten:
|
a) |
tutkanäyttö ei saa olla olennaisesti perämiehen näköakselin ulkopuolella tavanomaisessa asennossaan; |
|
b) |
tutkakuvan on oltava täysin näkyvissä ilman häikäisysuojaa tai varjostinta riippumatta ohjaushytin ulkopuolella vallitsevista valaistusoloista; |
|
c) |
kääntymisnopeuden osoitin on asennettava suoraan tutkakuvan ylä- tai alapuolelle tai sen on sisällyttävä tutkakuvaan. |
7.07 artikla
Radiopuhelinlaitteisto aluksissa, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten
1. Aluksissa, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten, alukselta toiselle tapahtuvan yhteydenpidon merenkulkutiedotusten vastaanoton on tapahduttava kovaäänisen avulla ja lähetyksen kiinteän mikrofonin avulla. Vaihdon vastaanotosta lähetykseen on tapahduttava painikkeen avulla.
Näiden verkkojen mikrofoneja ei saa voida käyttää puheluihin yleisen verkon kautta.
2. Jos ohjaushyteissä, jotka on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten, on yleiseen verkkoon liitetty radiopuhelinlaitteisto, vastaanoton on voitava tapahtua perämiehen istumapaikalta.
7.08 artikla
Aluksen sisäiset yhteydenpitolaitteet
Aluksissa, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten, on oltava sisäiset yhteydenpitolaitteet.
Ohjauspaikalta on voitava saada puheyhteys seuraaviin paikkoihin:
|
a) |
aluksen tai kytkyeen keula; |
|
b) |
aluksen tai kytkyeen perä, jos suora yhteys ohjauspaikalta käsin ei ole mahdollinen; |
|
c) |
miehistön asuintilat; |
|
d) |
kuljettajan hytti. |
Vastaanoton on kaikissa edellä mainituissa paikoissa tapahduttava kovaäänisen avulla ja lähetyksen kiinteän mikrofonin avulla. Aluksen tai kytkyeen keulaan tai perään voi olla radiopuhelinyhteys.
7.09 artikla
Hälytysjärjestelmä
1. Aluksella on oltava itsenäinen hälytysjärjestelmä, jolla voidaan tavoittaa asuintilat, konehuoneet ja tarvittaessa erilliset pumppuhuoneet.
2. Perämiehen ulottuvilla on oltava hälytysmerkin päälle ja pois päältä kytkevä katkaisin. Kytkimet, jotka automaattisesti palaavat ”pois päältä” -asentoon, kun ne vapautetaan, eivät ole sallittuja.
3. Hälytysmerkin äänenvoimakkuuden on oltava vähintään 75 dB(A) asuintiloissa.
Kone- ja pumppuhuoneissa hälytysmerkin on oltava koko tilassa hyvin havaittavissa oleva ja hyvin näkyvä vilkkuva valo.
7.10 artikla
Lämmitys ja ilmanvaihto
Ohjaushyteissä on oltava tehokas ja säädettävä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä.
7.11 artikla
Peräankkurin käyttölaitteet
Aluksissa ja kytkyeissä, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten, ja yli 86 m pitkillä tai yli 22,90 m leveillä aluksilla perämiehen on voitava pudottaa peräankkurit paikaltaan.
7.12 artikla
Ohjaushytin korkeuden säätö
Korkeuden säädöllä varustetuissa ohjaushyteissä on oltava hätälaskujärjestelmä.
Automaattisen varoitusäänen on kuuluttava selvästi aina ohjaushyttiä laskettaessa. Varoitusääntä ei tarvita, jos sopivin rakenteellisin toimenpitein voidaan estää korkeuden säädön aiheuttama loukkaantumisvaara.
Ohjaushytistä on voitava poistua turvallisesti kaikissa korkeusasennoissa.
7.13 artikla
Yhteisön todistuksen merkintä aluksista, joiden ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten
Jos alus vastaa yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta koskevia erityisiä säännöksiä 7.01, 7.04 — 7.08 ja 7.11 artiklan mukaisesti, yhteisön todistukseen on tehtävä seuraava merkintä:
”Aluksessa on yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten suunniteltu ohjaushytti”.
8 luku
Koneenrakennusta koskevat vaatimukset
8.01 artikla
Yleistä
1. Moottorit ja niihin liittyvät laitteet on suunniteltava, rakennettava ja asennettava parhaiden toimintatapojen mukaisesti.
2. Säännöllistä tarkastusta vaativien laitteistojen, erityisesti höyrykattiloiden, muiden paineastioiden ja niiden varusteiden sekä hissien, on oltava jossakin yhteisön jäsenvaltiossa sovellettavien säännösten mukaisia.
3. Asentaa saa vain polttomoottoreita, jotka käyvät polttoaineella, jonka leimahduspiste on alle 55 °C.
8.02 artikla
Turvalaitteisto
1. Moottorit on asennettava ja kiinnitettävä siten, että niille on asianmukainen pääsy käyttöä ja kunnossapitoa varten, ja siten, että kyseisiä tehtäviä hoitaville henkilöille ei aiheudu vaaraa. Tahaton käynnistyminen on voitava estää.
2. Päämoottorit, apumoottorit, höyrykattilat, painesäiliöt ja niiden lisälaitteet on varustettava turvalaitteilla.
3. Hätätapauksessa on myös voitava pysäyttää moottorit, jotka käyttävät puhaltimia ja imutuulettimia, sen tilan ulkopuolelta, johon ne on asennettu, ja konehuoneen ulkopuolelta.
4. Tarvittaessa sellaisten putkien liitoskohdat, joissa on polttoöljyä, voiteluöljyä tai voimansiirto-, ohjaus- ja käynnistysjärjestelmissä sekä lämmitysjärjestelmissä käytettyjä öljyjä, on peitettävä tai muulla tavoin suojattava jotta vältettäisiin öljyn roiskuminen tai vuotaminen kuumille pinnoille, koneiston ilmanottoaukkoihin tai muihin syttyviin lähteisiin. Putkien liitoskohtia on oltava mahdollisimman vähän.
5. Dieselmoottorien polttoaineensyöttöön tarkoitetut ulkoiset korkeapaineputket korkeapaineisten polttoainepumppujen ja polttoaineruiskujen välillä on suojattava kaksinkertaisilla seinämillä varustetulla putkistolla, joka kykenee vastaanottamaan rikkoutuneesta korkeapaineputkesta vuotanutta polttoainetta. Kaksinkertaisilla seinämillä varustetussa putkistossa on oltava vuotojen keruujärjestelmiä. Polttoaineputken rikkoutumisen on laukaistava hälytys. Hälytystä ei kuitenkaan tarvita moottoreissa, joissa on enintään kaksi sylinteriä. Kaksinkertaisilla seinämillä varustettuja putkistoja ei tarvitse soveltaa avointen kansien moottoreihin, joilla käytetään ankkuri- ja kiinnitysvinttureita.
6. Moottorin osien eristämisessä on noudatettava 3.04 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan vaatimuksia.
8.03 artikla
Käyttövoimayksikkö
1. Aluksen käyttövoima on voitava käynnistää ja pysäyttää ja sen suuntaa on voitava muuttaa luotettavasti ja nopeasti.
2. Seuraavia arvoja on valvottava asianmukaisilla laitteilla, jotka hälyttävät, kun saavutetaan kriittinen taso:
|
a) |
päämoottorin jäähdytysveden lämpötila; |
|
b) |
päämoottorien ja vaihteiston voiteluöljyn paine; |
|
c) |
päämoottorin suunnanvaihtokoneiston, kääntymisvaihteiston tai potkurien öljyn- ja ilmanpaine. |
3. Aluksissa, joissa on vain yksi päämoottori, moottori ei saa pysähtyä automaattisesti, paitsi ylinopeussuojan vaikutuksesta.
4. Aluksissa, joissa on vain yksi päämoottori, moottori voidaan varustaa automaattisella kierrosluvun pienentämislaitteella vain, jos moottorin kierrosluvun lasku osoitetaan ohjaushytissä sekä merkkivalolla että äänimerkillä ja jos moottorin kierrosluvun pienentämislaite voidaan kytkeä pois päältä perämiehen paikalta.
5. Akselien läpiviennit on tehtävä niin, että niistä ei voi päästä valumaan vesistöjä pilaavia voiteluaineita.
8.04 artikla
Pakojärjestelmä
1. Pakokaasut on johdettava kokonaan aluksen ulkopuolelle.
2. Pakokaasujen pääseminen aluksen eri tiloihin on estettävä tarkoituksenmukaisin toimenpitein. Jos asuintilojen tai ohjaushytin läpi kulkee pakokaasujen poistoputkia, ne on suojattava näissä tiloissa kaasutiiviillä vaipalla. Pakokaasuputken ja vaipan välisen tilan on oltava yhteydessä ulkoilmaan.
3. Pakokaasuputket on järjestettävä ja suojattava siten, että ne eivät voi aiheuttaa tulipaloa.
4. Konehuoneissa pakokaasuputket on riittävästi eristettävä tai jäähdytettävä. Konehuoneiden ulkopuolella saattaa riittää pelkkä kosketussuoja.
8.05 artikla
Polttoainesäiliöt, -putket ja muut varusteet
1. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä aluksen runkoon kuuluvissa tai alukseen kiinteästi asennetuissa terässäiliöissä. Jos aluksen rakenne niin vaatii, voidaan käyttää palonkestävyyden suhteen vastaavaa materiaalia. Nämä vaatimukset eivät koske apumoottorien säiliöitä, joiden tilavuus on enintään 12 litraa ja jotka on liitetty näihin kiinteästi tehtaalla. Polttoainesäiliöillä ei saa olla yhteisiä pintoja juomavesisäiliöiden kanssa.
2. Säiliöt ja niiden putkistot ja muut varusteet on sijoitettava ja järjestettävä siten, että polttoainetta tai polttoainehöyryä ei voi vahingossa päästä aluksen sisätiloihin. Polttoainenäytteiden ottoon tai vedentyhjennykseen tarkoitettujen venttiilien on oltava itsestään sulkeutuvia.
3. Törmäyslaipion etupuolella ei saa olla polttoainesäiliöitä.
4. Polttoainesäiliöitä ja niiden varusteita ei saa sijoittaa välittömästi moottorien tai pakokaasuputkien ylläpuolelle.
5. Polttoainesäiliöiden täyttöaukot on merkittävä selvästi.
6. Polttoainesäiliöiden täyttöputkien aukon on sijaittava kannella. Poikkeuksen muodostavat päivittäiseen käyttöön tarkoitetut säiliöt. Täyttöputkien on oltava varustettuja eurooppalaisen standardin EN 12 827:1999 mukaisella liitännällä.
Tällaisissa säiliöissä on oltava ilmaputki, joka johtaa ulkoilmaan kannen yläpuolella ja on asennettu siten, että siihen ei pääse vettä. Ilmaputken poikkipinnan on oltava vähintään 1,25-kertainen täyttöputken poikkipintaan nähden.
Jos säiliöt ovat yhteydessä toisiinsa, yhdysputken poikkipinnan on oltava vähintään 1,25-kertainen täyttöputken poikkipintaan nähden.
7. Polttoaineen jakeluun tarkoitetut putket on varustettava heti säiliöiden ulostulon kohdalla lukituslaitteella, jota voidaan käyttää kannelta käsin.
Tämä ei koske polttoainesäiliöitä, jotka on asennettu suoraan moottoriin.
8. Polttoaineputket, niiden liitännät, tiivisteet ja varusteet on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät niihin todennäköisesti kohdistuvan mekaanisen, kemiallisen ja termisen rasituksen. Polttoaineputkia ei saa saattaa alttiiksi haitalliselle lämpövaikutukselle, ja ne on voitava tarkastaa niiden koko pituudelta.
9. Polttoainesäiliöissä on oltava asianmukainen mittalaite. Mittalaitteiden on oltava luettavissa enimmäistäyttömäärään asti. Mittalasit on iskusuojattava tehokkaasti, niiden alapäässä on oltava itsesulkeutuva laite ja yläpään on oltava kiinnitettynä säiliöön enimmäistäyttömäärän yläpuolella. Mittalasien materiaalin on säilytettävä muotonsa tavanomaisissa ympäristön lämpötiloissa. Peilausputket eivät saa päättyä asuintiloihin. Kone- tai kattilahuoneeseen päättyvät peilausputket on varustettava asianmukaisella itsesulkeutuvalla laitteella.
|
10. |
|
11. Jos polttoainesäiliössä on automaattinen sulkulaite, anturien on keskeytettävä säiliön täyttäminen täyttöasteen saavuttaessa 97 prosenttia; näiden laitteiden on oltava myös vikaantuessaan turvallisia.
Jos anturi joutuu sähkökontaktiin, joka voi keskeyttää täyttöasemalta syötetyn virtasilmukan binaarisen signaalin muodossa, signaali on voitava siirtää täyttöasemalle käyttäen IEC-julkaisun 60309-1:1999 mukaista 40-50 V:n tasavirtaa välittävää vesitiivistä liitäntäpistoketta, jonka tunnusväri on valkoinen ja jossa maadoituksen kosketusasento on klo 10:ssä.
12. Polttoainesäiliöt on varustettava vuototiiviisti suljettavilla puhdistus- ja tarkastusaukoilla.
13. Välittömästi päämoottoreihin ja aluksen turvalliseen käyttöön tarvittaviin moottoreihin liitetyt polttoainesäiliöt on varustettava laitteella, joka osoittaa ohjaushytissä sekä merkkivalolla että äänimerkillä, että säiliön täyttöaste ei ole riittävä turvallisen käytön jatkamiseksi.
8.06 artikla
Voiteluöljyn, putkien ja muiden varusteiden säilytys
1. Voiteluöljy on säilytettävä aluksen runkoon kuuluvissa tai alukseen kiinteästi asennetuissa terässäiliöissä. Jos aluksen rakenne niin vaatii, voidaan käyttää palonkestävyyden suhteen vastaavaa materiaalia. Nämä vaatimukset eivät koske säiliöitä, joiden tilavuus on enintään 25 litraa. Voiteluöljysäiliöillä ei saa olla yhteisiä pintoja juomavesisäiliöiden kanssa.
2. Voiteluöljysäiliöt ja niiden putkistot ja muut varusteet on sijoitettava ja järjestettävä siten, että voiteluöljyä tai voiteluöljyhöyryä ei voi vahingossa päästä aluksen sisätiloihin.
3. Törmäyslaipion etupuolella ei saa olla voiteluöljysäiliöitä.
4. Voiteluöljysäiliöitä ja niiden varusteita ei saa sijoittaa välittömästi moottorien tai pakokaasuputkien yläpuolelle.
5. Voiteluöljysäiliöiden täyttöaukot on merkittävä selvästi.
6. Voiteluöljyputket, niiden liitännät, tiivisteet ja varusteet on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät niihin todennäköisesti kohdistuvan mekaanisen, kemiallisen ja termisen rasituksen. Putkia ei saa saattaa alttiiksi haitalliselle lämpövaikutukselle, ja ne on voitava tarkastaa niiden koko pituudelta.
7. Voiteluöljysäiliöissä on oltava asianmukainen mittalaite. Mittalaitteiden on oltava luettavissa enimmäistäyttömäärään asti. Mittalasit on iskusuojattava tehokkaasti, niiden alapäässä on oltava itsesulkeutuva laite ja yläpään on oltava kiinnitettynä säiliöön enimmäistäyttömäärän yläpuolella. Mittalasien materiaalin on säilytettävä muotonsa tavanomaisissa ympäristön lämpötiloissa. Peilausputket eivät saa päättyä asuintiloihin. Kone- tai kattilahuoneeseen päättyvät peilausputket on varustettava asianmukaisella itsesulkeutuvalla laitteella.
8.07 artikla
Voimansiirtojärjestelmissä, hallinta- ja käynnistysjärjestelmissä sekä lämmitysjärjestelmissä käytetyn öljyn, putkien ja muiden varusteiden säilytys
1. Voimansiirtojärjestelmissä, hallinta- ja käynnistysjärjestelmissä sekä lämmitysjärjestelmissä käytetyt öljyt on säilytettävä aluksen runkoon kuuluvissa tai alukseen kiinteästi asennetuissa terässäiliöissä. Jos aluksen rakenne niin vaatii, voidaan käyttää palonkestävyyden suhteen vastaavaa materiaalia. Nämä vaatimukset eivät koske säiliöitä, joiden tilavuus on enintään 25 litraa. Asianomaisilla öljysäiliöillä ei saa olla yhteisiä pintoja juomavesisäiliöiden kanssa.
2. Öljysäiliöt ja niiden putkistot ja muut varusteet on sijoitettava ja järjestettävä siten, että öljyä tai öljyhöyryä ei voi vahingossa päästä aluksen sisätiloihin.
3. Törmäyslaipion etupuolella ei saa olla öljysäiliöitä.
4. Öljysäiliöitä ja niiden varusteita ei saa sijoittaa välittömästi moottorien tai pakokaasuputkien yläpuolelle.
5. Öljysäiliöiden täyttöaukot on merkittävä selvästi.
6. Öljyputket, niiden liitännät, tiivisteet ja varusteet on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät niihin todennäköisesti kohdistuvan mekaanisen, kemiallisen ja termisen rasituksen. Putkia ei saa saattaa alttiiksi haitalliselle lämpövaikutukselle, ja ne on voitava tarkastaa niiden koko pituudelta.
7. Öljysäiliöissä on oltava asianmukainen mittalaite. Mittalaitteiden on oltava luettavissa enimmäistäyttömäärään asti. Mittalasit on iskusuojattava tehokkaasti, niiden alapäässä on oltava itsesulkeutuva laite ja yläpään on oltava kiinnitettynä säiliöön enimmäistäyttömäärän yläpuolella. Mittalasien materiaalin on säilytettävä muotonsa tavanomaisissa ympäristön lämpötiloissa. Peilausputket eivät saa päättyä asuintiloihin. Kone- tai kattilahuoneeseen päättyvät peilausputket on varustettava asianmukaisella itsesulkeutuvalla laitteella.
8.08 artikla
Tyhjennyslaitteet
1. Kaikki vesitiiviit osastot on voitava tyhjentää erikseen. Tämä ei kuitenkaan koske vesitiiviitä osastoja, jotka yleensä suljetaan ilmatiiviisti ajon aikana.
2. Miehitetyt alukset on varustettava kahdella itsenäisellä tyhjennyspumpulla, joita ei saa sijoittaa samaan tilaan. Ainakin toisen niistä on oltava moottorikäyttöinen. Aluksilla, joiden teho on alle 225 kW tai joiden kantavuus on alle 350 tonnia, tai aluksilla, joita ei ole tarkoitettu tavaroiden kuljetukseen ja joiden uppouma on alle 250 m3, riittää yksi käsi- tai moottorikäyttöinen tyhjennyspumppu.
Kutakin vaadittua pumppua on voitava käyttää kaikissa vesitiiviissä osastoissa.
3. Ensimmäisen tyhjennyspumpun vähimmäistyhjennyskapasiteetti Q1 saadaan seuraavan kaavan mukaan:
|
|
Q1 = 0,1 · d1 2 [l/min] |
d1 saadaan seuraavan kaavan mukaan:
Toisen tyhjennyspumpun vähimmäistyhjennyskapasiteetti Q2 saadaan seuraavan kaavan mukaan:
|
|
Q2 = 0,1 . d2 2 [l/min] |
d2 saadaan seuraavan kaavan mukaan:
Kuitenkaan d2:n ei tarvitse olla suurempi kuin d1.
Laskettaessa arvoa Q2 l on pisimmän vesitiiviin osaston pituus.
Kaavoissa:
|
l |
= |
kyseisen vesitiiviin osaston pituus [m]; |
|
d1 |
= |
päätyhjennysputken laskennallinen sisähalkaisija [mm]; |
|
d2 |
= |
haaraputken laskennallinen sisähalkaisija [mm]. |
4. Jos tyhjennyspumput on liitetty tyhjennysjärjestelmään, on tyhjennysputken sisähalkaisijan oltava vähintään d1 (mm) ja haaraputkien sisähalkaisijan vähintään d2 (mm).
Alle 25 m pitkillä aluksilla arvot d1 ja d2 voivat olla alimmillaan 35 mm.
5. Ainoastaan itsesyöttävät tyhjennyspumput ovat sallittuja.
6. Jokaista yli 5 m:n levyistä tasapohjaista osastoa kohti on oltava ainakin yksi imusihti kummallakin puolella.
7. Peräsoppi voidaan tyhjentää pääkonehuoneen kautta sellaisten automaattisesti sulkeutuvien valumisputkien avulla, joille pääsy on helppoa.
8. Yksittäisten osastojen haaraputket on yhdistettävä päätyhjennysputkeen lukittavalla takaiskuventtiilillä.
Osastot tai muut tilat, joissa voidaan pitää painolastia, on yhdistettävä tyhjennysjärjestelmään vain yksinkertaisella sulkulaitteella. Tämä ei koske lastiruumia, joissa voidaan pitää painolastia. Tällaisten lastiruumien täyttäminen painolastivedellä on suoritettava tyhjennysputkista erillisellä, kiinteällä painolastiputkistolla tai haaraputkilla, jotka voidaan liittää päätyhjennysputkeen letkuilla tai letkuliittimillä. Lastiruuman pohjassa sijaitsevat vedenottoventtiilit eivät ole sallittuja tähän tarkoitukseen.
9. Lastiruuman pilssi on varustettava mittalaitteilla.
10. Jos aluksen tyhjennysjärjestelmässä on kiinteät putket, öljypitoisen veden keräämiseen tarkoitetut pilssin tyhjennysputket on varustettava sulkemislaittein, jotka tarkastuselin on varustanut sinetillä. Sulkemislaitteiden määrä ja sijainti on merkittävä yhteisön todistukseen.
11. Sulkemislaitteiden lukitseminen vastaa 10 kohdan mukaista sinetöintiä. Sulkemislaitteiden lukitsemiseen käytettävä avain tai avaimet on merkittävä asianmukaisesti ja säilytettävä merkityssä paikassa ja helposti saatavilla konehuoneessa.
8.09 artikla
Öljypitoisen veden ja jäteöljyn säilytys
1. Ajon aikana kerääntyvä öljypitoinen vesi on voitava säilyttää aluksessa. Konehuoneen pilssi katsotaan tätä tarkoitusta varten säilytystilaksi.
2. Konehuoneessa on oltava jäteöljyn säilytystä varten yksi tai useampi säiliö, joiden tilavuus on vähintään 1,5-kertainen kaikkien polttomoottoreiden ja vaihteistojen sumppujen jäteöljyn määrään sekä hydraulinestesäiliön hydraulinesteen määrään nähden.
Edellä mainittujen säiliöiden tyhjennysliitäntöjen on oltava eurooppalaisen standardin EN 1305:1996 mukaisia.
3. Tarkastuselin voi myöntää vapautuksia 2 kohdan vaatimuksista aluksille, jotka liikennöivät vain lyhyillä matkoilla.
8.10 artikla
Alusten melutaso
1. Aluksen ajon aikana aiheuttamaa melua, erityisesti moottoreiden imu- ja pakoääniä, on vaimennettava asianmukaisin laittein.
2. Aluksen ajon aikana aiheuttaman melun taso ei saa sivusuunnassa 25 m:n etäisyydellä laidoituksesta olla suurempi kuin 75 dB(A).
3. Pysähdyksissä olevien alusten melutaso ei saa sivusuunnassa 25 m:n etäisyydellä laidoituksesta olla suurempi kuin 65 dB(A) muulloin kuin lastauksen aikana.
8 a LUKU
(ei tekstiä)
9 LUKU
SÄHKÖLAITTEET
9.01 artikla
Yleistä
1. Jos jonkin laitteiston tietyistä osista ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia, niiden turvallisuus katsotaan riittäväksi, jos kyseiset osat on toteutettu voimassa olevan eurooppalaisen standardin mukaisesti tai hyväksytyn luokituslaitoksen vaatimusten mukaisesti.
Tarkastuselimelle on esitettävä tarvittavat asiakirjat.
2. Aluksella on säilytettävä tarkastuselimen asianmukaisesti leimaamat asiakirjat, joissa on seuraavat tiedot:
|
a) |
yleispiirustukset koko sähkölaitteistosta; |
|
b) |
pää-, vara- ja jakotaulun kytkentäkaaviot sekä tärkeimmät tekniset tiedot, jotka koskevat esimerkiksi suoja- ja valvontalaitteiden sähkövirran voimakkuutta ja nimellisvirtaa; |
|
c) |
käytettävien sähköisten koneiden ja laitteiden tehotiedot; |
|
d) |
kaapelityypit ja tiedot johdinten poikkipinnoista. |
Miehittämättömillä aluksilla näiden asiakirjojen säilyttäminen aluksella ei ole välttämätöntä, mutta niiden on oltava saatavilla omistajalta milloin tahansa.
3. Sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät pysyvän poikittaiskallistuman 15°:seen asti ja ympäröivää sisälämpötilaa 0 °C:sta + 40 °C:seen ja kannella lämpötilaa – 20 °C:sta + 40 °C:seen. Niiden on toimittava näiden raja-arvojen puitteissa moitteettomasti.
4. Pääsy kaikkien sähköisten ja elektronisten laitteistojen ja laitteiden luo on taattava, ja niiden on oltava helppoja huoltaa.
9.02 artikla
Virransyöttöjärjestelmät
1. Vesikulkuneuvoissa, joissa on sähkölaitteisto, virransyöttöjärjestelmässä on oltava vähintään kaksi virtalähdettä, niin että yhden virtalähteen vikaantuessa toinen virtalähde pystyy syöttämään virtaa sähkölaitteille, joita tarvitaan aluksen turvalliseen toimintaan, vähintään 30 minuuttia.
2. Virransyöttöjärjestelmän riittävä mitoitus on osoitettava tehovarannolla. Samalla voidaan huomioida asianmukainen samanaikaisuuskerroin.
3. Ohjauslaitteiston (peräsinlaitteet) voimanlähteeseen sovelletaan 6.04 artiklaa 1 kohdasta riippumatta.
9.03 artikla
Kosketussuoja sekä suojaus vieraiden esineiden ja veden sisääntunkeutumiselta
Laitteiston kiinteiden osien vähimmäissuojausluokan on oltava seuraavan taulukon mukainen:
|
Sijainti |
Vähimmäissuojausluokka (IEC-julkaisun 60529:1992 mukaisesti) |
|||||
|
Generaattorit |
Moottorit |
Muuntajat |
Ohjaustaulut Jakelu Kytkimet |
Asennus-tarvikkeet |
Valaistus-laitteet |
|
|
Työskentelytilat, konehuoneet ja ohjauslaiteosastot |
IP 22 |
IP 22 |
(2)IP 22 |
IP 44 |
IP 22 |
|
|
Lastiruumat |
|
|
|
|
IP 55 |
IP 55 |
|
Akkujen ja maalien säilytyskaapit |
|
|
|
|
|
IP 44 ja (räj.) (3) |
|
Vapaa kansi ja avoimet ohjauspaikat |
|
IP 55 |
|
IP 55 |
IP 55 |
IP 55 |
|
Ohjaushytti |
|
IP 22 |
IP 22 |
IP 22 |
IP 22 |
IP 22 |
|
Asuintilat lukuun ottamatta saniteetti- ja pesutiloja |
|
|
|
IP 22 |
IP 20 |
IP 20 |
|
Saniteetti- ja pesutilat |
|
IP 44 |
IP 44 |
IP 44 |
IP 55 |
IP 44 |
9.04 artikla
Räjähdyssuoja
Tiloissa, joihin voi kerääntyä räjähtäviä kaasuja tai kaasuseoksia, esimerkiksi akkujen tai helposti syttyvien aineiden säilytystiloissa, sallitaan vain räjähdyssuojatut sähkölaitteet (varmennettu turvallisuus). Valojen katkaisimia tai muita sähkölaitteita ei saa asentaa tällaisiin tiloihin. Räjähdyssuojan on vastattava niiden mahdollisti räjähtävien kaasujen ja kaasuseosten ominaisuuksia, joita tilaan todennäköisesti voi kerääntyä (räjähdysluokka, lämpötilaluokka).
9.05 artikla
Suojamaadoitus
1. Laitteet, joiden jännite on yli 50 V, on maadoitettava.
2. Metalliosat, joiden kanssa on mahdollista joutua kosketuksiin ja jotka eivät ole jännitteellisiä tavanomaisen käytön aikana, kuten koneiden, laitteiden ja valaistuslaitteiden rungot ja kotelot, on maadoitettava erikseen, jos niitä ei ole asennettu siten, että niillä on sähköinen kosketus aluksen runkoon.
3. Siirrettävien ja kannettavien sähkölaitteiden kotelot on tavanomaisen käytön aikana maadoitettava syöttökaapeliin yhdistetyllä lisämaadoitusjohtimella.
Lisämaadoitusjohtimia ei tarvita, kun käytetään suojaeristysmuuntajaa, eikä suojauseristetyissä laitteissa (kaksoiseristys).
4. Maadoitusjohtimen poikkipinnan on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen:
|
Ulkojohtimien poikkipinta [mm2] |
Maadoitusjohtimien vähimmäispoikkipinta |
|
|
eristetyissä kaapeleissa [mm2] |
erikseen asennetuissa [mm2] |
|
|
0,5-4 |
sama kuin ulkojohtimen poikkipinta |
4 |
|
yli 4-16 |
sama kuin ulkojohtimen poikkipinta |
sama kuin ulkojohtimen poikkipinta |
|
yli 16-35 |
16 |
16 |
|
yli 35-120 |
puolet ulkojohtimen poikkipinnasta |
puolet ulkojohtimen poikkipinnasta |
|
yli 120 |
70 |
70 |
9.06 artikla
Sallitut enimmäisjännitteet
1. Seuraavia jännitteitä ei saa ylittää:
|
Laitteen tyyppi |
Sallittu enimmäisjännite |
||||
|
Tasavirta |
Yksivaihevaihtovirta |
Kolmivaihevaihtovirta |
|||
|
250 V |
250 V |
500 V |
||
|
250 V |
250 V |
— |
||
|
|
|
|
||
|
50 V (4) |
50 V (4) |
— |
||
|
— |
250 V (5) |
— |
||
|
— |
250 V |
— |
||
|
250 V |
250 V |
500 V |
||
|
250 V |
250 V |
500 V |
||
|
50 V (4) |
50 V (4) |
— |
||
2. Edellä 1 kohdasta poiketen korkeammat jännitteet sallitaan, jos tarpeelliset suojatoimenpiteet toteutetaan:
|
a) |
voimalaitteissa, joiden teho sitä vaatii; |
|
b) |
aluksen erityislaitteissa (mm. radiolaitteet ja sytytysjärjestelmät). |
9.07 artikla
Jakelujärjestelmät
1. Tasavirralle ja yksivaihevaihtovirralle sallitaan seuraavat jakelujärjestelmät:
|
a) |
2-johdinjärjestelmä, joista toinen on maadoitettu (L1/N/PE); |
|
b) |
1-johdinjärjestelmä ja paluu rungon kautta, vain paikallisesti rajatuissa laitteistoissa (esimerkiksi polttomoottorin käynnistyslaite, katodinen suojaus) (L1/PEN); |
|
c) |
2-johdinjärjestelmä eristettynä rungosta (L1/L2/PE). |
2. Kolmivaihevaihtovirralle sallitaan seuraavat jakelujärjestelmät:
|
a) |
4-johdinjärjestelmä, jossa on maadoitettu nollapiste ilman paluuta rungon kautta (L1/L2/L3/N/PE) = (TN-S-verkko) tai (TT-verkko); |
|
b) |
3-johdinjärjestelmä eristettynä rungosta (L1/L2/L3/PE) = (IT-verkko); |
|
c) |
3-johdinjärjestelmä, jossa on maadoitettu nollapiste ja paluu rungon kautta; tätä ei kuitenkaan sallita päätepiireille (L1/L2/L3/PEN). |
3. Tarkastuselin voi sallia muiden järjestelmien käytön.
9.08 artikla
Maihinliitäntä ja liitäntä muihin ulkoisiin verkkoihin
1. Jos aluksen verkkoon kuuluva laitteisto saa syöttövirran maissa olevasta virtalähteestä tai muusta ulkoisesta verkosta, saapuvalla syöttölinjalla on oltava pysyvä liitäntä aluksella kiinteiden pääteliittimien tai kiinteiden pistorasioiden muodossa. On varmistettava, etteivät kaapeliliitännät joudu vetokuormitukseen.
2. Jos liitosjännite ylittää 50 V, runko on voitava maadoittaa tehokkaasti. Maadoitusliitännässä on oltava erityinen merkintä.
3. Liitännän kytkimet on järjestettävä niin, ettei aluksen generaattoreiden käyttö samanaikaisesti maissa olevan virtalähteen tai muun ulkoisen verkon kanssa ole mahdollista. Lyhytaikainen samanaikainen käyttö sallitaan, jotta voidaan siirtyä järjestelmästä toiseen jännitettä katkaisematta.
4. Liitännän on oltava suojattu oikosululta ja ylikuormitukselta.
5. Pääsähkötaulussa on oltava ilmaisin, joka näyttää, onko liitäntä jännitteellinen.
6. Aluksessa on oltava ilmaisimet, joiden avulla voidaan verrata tasavirran polaarisuutta ja kolmivaihevaihtovirran vaihejärjestystä liitännän ja aluksen verkon välillä.
7. Liitännän viereen kiinnitetyssä ohjetaulussa on ilmoitettava:
|
a) |
toimenpiteet liitännän tekemiseksi; |
|
b) |
virran tyyppi ja nimellisjännite, vaihtovirrassa lisäksi taajuus. |
9.09 artikla
Virransyöttö muihin vesikulkuneuvoihin
1. Jos muille vesikulkuneuvoille syötetään virtaa, on käytettävä erillistä liitäntää. Jos virransyötössä käytetään yli 16 A:n pistorasioita, on oltava laitteet (esimerkiksi kytkimet tai varmuuslukitukset), joilla varmistetaan, että liitännän tekeminen tai katkaisu on mahdollista vain virrattomassa tilassa.
2. On varmistettava, etteivät kaapeliliitännät joudu vetokuormitukseen.
3. Edellä 9.08 artiklan 3-7 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
9.10 artikla
Generaattorit ja moottorit
1. Generaattorit, moottorit ja niiden päätekotelot on sijoitettava siten, että ne on helppo tarkastaa, mittata ja korjata. Suojausluokan on vastattava sijaintipaikkaa (katso 9.03 artikla).
2. Päämoottorin, potkuriakselin tai muuhun tehtävään tarkoitetun apumoottorin käyttämät generaattorit on suunniteltava kestämään tavallisissa käyttöoloissa ilmeneviä kierrosluvun vaihteluita.
9.11 artikla
Akut
1. Pääsy akkujen luo on taattava, ja ne on järjestettävä niin, että ne eivät pääse siirtymään aluksen liikkeiden mukana. Niitä ei saa sijoittaa siten, että ne altistuvat liialliselle kuumuudelle, äärimmäiselle kylmyydelle, roiskeille tai höyrylle.
Akkuja ei saa asentaa ohjaushyttiin, asuintiloihin eikä lastiruumaan. Tämä ei koske siirrettävien laitteiden akkuja eikä alle 0,2 kW:n akkuja.
2. Jos akkujen varauksen tehontarve on yli 2 kW (laskettu enimmäisvarausvirrasta ja akun nimellisjännitteestä sekä latauslaitteen ominaiskäyrä huomioon ottaen), ne on asennettava niille erityisesti varattuun tilaan. Jos akut sijoitetaan kannelle, niiden sijoittaminen kaappiin riittää.
Jos akkujen varauksen tehontarve on enintään 2 kW, akut voidaan asentaa kaappiin tai laatikkoon paitsi kannella, myös kansien alla. Ne voidaan asentaa myös konehuoneeseen tai johonkin muuhun paikkaan, jossa on hyvä ilmanvaihto, jos ne on suojattu putoavilta esineiltä ja tippuvalta vedeltä.
3. Kaikkien tilojen, kaappien, laatikoiden, hyllyjen ja muiden akuille erityisesti tarkoitettujen rakenteiden sisäpinnat on suojattava elektrolyyttien haitallista vaikutusta vastaan.
4. Jos akut on sijoitettu suljettuun tilaan, kaappiin tai laatikkoon, ilmanvaihdon on oltava tehokas. Tilat on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla, jos varauksen tehontarve on yli 2 kW nikkeli-kadmium-akuilla ja yli 3 kW lyijyakuilla.
Ilman on tultava pohjalta ja mentävä pois ylhäältä siten, että kaasut poistuvat kokonaan.
Ilmanvaihtokanavissa ei saa olla laitteita, jotka voivat estää ilmavirtauksen, esimerkiksi sulkuventtiilejä.
5. Tarvittava läpi kulkevan ilman määrä (Q) saadaan seuraavan kaavan avulla:
|
|
Q = 0,11 · I · n [m3/h] |
jossa:
|
I |
= |
|
|
n |
= |
kennojen määrä. |
varauslaitteen enimmäisvirrasta (A);Jos akuilla on puskurikytkentä aluksen verkon kanssa, tarkastuselin voi hyväksyä muita laskentamenetelmiä, jos niissä on otettu huomioon latauslaitteen ominaiskäyrä ja jos ne perustuvat hyväksyttyjen luokituslaitosten määräyksiin tai asiaa koskeviin standardeihin.
6. Luonnollisessa ilmanvaihdossa kanavien poikkipinnan on oltava riittävä tarvittavalle ilmavirralle nopeudella 0,5 m/s. Sen on kuitenkin oltava vähintään 80 cm2 lyijyakuille ja vähintään 120 cm2 nikkeli-kadmium-akuille.
7. Jos käytetään koneellista ilmanvaihtoa, on asennettava tuuletin — mieluiten imutuuletin — jonka moottori on erillään kaasu- tai ilmavirtauksesta.
Tuulettimen on oltava rakenteeltaan sellainen, että kipinöiden syntyminen puhaltimen siiven ja tuulettimen kotelon välisen kontaktin kautta ei ole mahdollista ja että sähköstaattinen varaus estyy.
8. Lisäyksessä I olevan kuvan 2 mukainen, läpimitaltaan vähintään 10 cm:n kokoinen ”Tulenteko ja tupakointi kielletty” -merkki on sijoitettava akkuja sisältävien osastojen, kaappien ja laatikoiden oviin tai kansiin.
9.12 artikla
Kytkinlaitteistot
1. Sähkötaulut
|
a) |
Sähkötaulujen laitteet, kytkimet, varokkeet ja mittarit on järjestettävä selkeästi, ja niitä on päästävä helposti huoltamaan ja korjaamaan. Alle 50 V:n jännitteiden ja yli 50 V:n jännitteiden pääteliittimet on sijoitettava toisistaan erilleen ja merkittävä asianmukaisesti. |
|
b) |
Sähkötauluissa kaikilla kytkimillä ja laitteilla on oltava nimikilvet, joissa ilmoitetaan niiden virtapiiri. Varokkeisiin on merkittävä nimellisvirranvoimakkuus ja virtapiiri. |
|
c) |
Kun laitteita, joiden käyttöjännite on yli 50 V, on sijoitettu ovien taakse, laitteiden jännitettä johtavat osat on suojattava satunnaiskosketusten estämiseksi ovien ollessa auki. |
|
d) |
Sähkötauluissa käytettyjen materiaalien on oltava mekaanisesti lujia, kestäviä, palamista hidastavia ja itsestään sammuvia, eivätkä ne saa olla kosteutta sitovia. |
|
e) |
Jos sähkötaulussa on varokkeita, joilla on suuri katkaisukyky (HRC-varokkeita), on oltava käytettävissä apuvälineitä ja henkilönsuojaimia näiden varokkeiden asentamista ja irrottamista varten. |
2. Kytkimet, suojalaitteet
|
a) |
Kaikki generaattorien ja sähkölaitteiden piirit on suojattava oikosululta ja ylikuormitukselta kaikissa maadoittamattomissa johtimissa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää automaattisia kytkinlaitteita, joissa on oikosulku- ja ylijännitelaukaisimet, tai varokkeita. Käyttöyksiköiden sähkömoottorien (ohjauslaitteisto) virtapiirit ja niiden ohjausvirtapiirit on suojattava ainoastaan oikosululta. Jos virtapiireissä on lämpökatkaisimia, ne on neutraloitava tai säädettävä vähintään kaksinkertaiselle nimellisvirralle. |
|
b) |
Pääsähkötaulun sähkölaitehaarautumat, joiden virranvoimakkuus on yli 16 A, on varustettava kuormituskytkimillä tai tehokytkimillä. |
|
c) |
Sähkölaitteet, joita tarvitaan vesikulkuneuvon kuljettamiseen, ohjauslaitteistoon, peräsimen asennon ilmaisimeen, navigointi- tai turvajärjestelmiin sekä sähkölaitteet, joiden nimellisvirta on yli 16 A, on liitettävä erillisiin virtapiireihin. |
|
d) |
Niiden sähkölaitteiden virtapiirit, joita tarvitaan aluksen käyttöön ja ohjaamiseen, on liitettävä suoraan pääsähkötauluun. |
|
e) |
Katkaisijat on valittava niiden nimellisvirran, lämpö- ja dynaamisen lujuuden sekä katkaisemisominaisuuksien perusteella. Kytkinten on kytkettävä kaikki jännitteiset johtimet yhtä aikaa. Kytkentäasennon on oltava selvästi tunnistettavissa. |
|
f) |
Varokkeilla on oltava suljettu sulamistila, ja niiden on oltava keraamisia tai vastaavaa materiaalia. Ne on voitava vaihtaa ilman, että vaihtajalle aiheutuu vaaraa kosketuksesta. |
3. Valvonta- ja mittauslaitteet
|
a) |
Generaattori-, akku- ja jakeluvirtapiireissä on oltava laitteen turvallisen käytön vaatimat valvonta- ja mittauslaitteet. |
|
b) |
Maadoittamattomissa verkoissa, joiden jännite on yli 50 V, on oltava asianmukainen laite, joka valvoo eristystä suhteessa maahan ja joka voi antaa sekä valo- että äänihälytyksen. Toissijaisissa laitteissa, kuten ohjausvirtapiireissä, tällaista laitetta ei tarvita. |
4. Sähkötaulujen sijoitus
|
a) |
Sähkötaulujen on sijaittava helppopääsyisissä paikoissa, joissa on hyvä ilmanvaihto, ja ne on suojattava vesi- ja mekaanisilta vahingoilta. Putket ja ilmakanavat on sijoitettava niin, että mahdolliset vuodot eivät vahingoita sähkötauluja. Jos ei voida välttää niiden asentamista sähkötaulujen lähelle, putkissa ei saa olla irrotettavia liitäntöjä sähkötaulujen läheisyydessä. |
|
b) |
Kaappien ja syvennysten, joihin suojaamattomat kytkinlaitteet on sijoitettu, on oltava palamista hidastavasta materiaalista, tai ne on suojattava metallisella tai muusta palamista hidastavasta materiaalista olevalla vaipalla. |
|
c) |
Kun jännite on yli 50 V, pääsähkötaulun eteen on käyttäjän paikalle sijoitettava eristävä ristikko tai matto. |
9.13 artikla
Hätäkatkaisimet
Öljypolttimia, polttoainepumppuja, polttoaineseparaattoreita ja konehuoneen tuulettimia varten on oltava niiden sijaintitilan ulkopuolella keskeisellä paikalla hätäkatkaisimet.
9.14 artikla
Asennustarvikkeet
1. Kaapelien sisäänviennit on mitoitettava liitettäville kaapeleille ja sovitettava käytettäville kaapelityypeille.
2. Eri jakeluvirtapiirien, joiden jännitteet tai taajuudet poikkeavat toisistaan, pistorasioiden on erotuttava toisistaan selvästi.
3. Kytkinten on kytkettävä kaikki virtapiirin maadoittamattomat johtimet samanaikaisesti. Yksinapaiset kytkimet maadoittamattomissa verkoissa sallitaan kuitenkin asuintilojen valaistuksen virtapiireissä, pesuloita, pesu- ja kylpyhuoneita ja muita kosteita tiloja lukuun ottamatta.
4. Jos virran voimakkuus on yli 16 A, pistorasiat on voitava lukita kytkimellä siten, että pistoketta, jossa on virtaa, ei voida panna pistorasiaan eikä irrottaa pistorasiasta.
9.15 artikla
Kaapelit
1. Kaapelien on oltava palamista hidastavia, itsestään sammuvia sekä vettä ja öljyä kestäviä.
Asuintiloissa voidaan käyttää muuntyyppisiä kaapeleita, jos ne on suojattu tehokkaasti, jos niillä on palamista hidastavia ominaisuuksia ja jos ne ovat itsestään sammuvia.
Sähkökaapeleiden palamista hidastavien ominaisuuksien on oltava seuraavien normien mukaisia:
|
a) |
kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) julkaisut 60332-1:1993, 60332-3:2000 tai |
|
b) |
jonkin jäsenvaltion tunnustamat vastaavat määräykset. |
2. Voima- ja valaistuslaitteiden virtapiireissä on käytettävä kaapeleita, joiden johtimien vähimmäispoikkipinta on 1,5 mm2.
3. Kaapeleiden metallipäällyksiä, -suojia ja -vaippoja ei saa tavallisen käytön aikana käyttää johtimina eikä maadoitusjohtimina.
4. Voima- ja valaistuslaitteiden kaapeleiden metallipäällykset ja -suojat on maadoitettava ainakin yhdestä päästä.
5. Johtimen poikkipinnan on oltava johtimen pään sallitun enimmäislämpötilan (virransieto) ja sallitun jännitepudotuksen mukainen. Jännitepudotus pääsähkötaulun ja laitteen epäedullisimman pisteen välillä ei saa olla enempää kuin 5 prosenttia valaistuksen ja 7 prosenttia voima- ja lämmitysvirtapiirien osalta suhteessa nimellisjännitteeseen.
6. Kaapelit on suojattava mekaaniselta vaurioitumiselta.
7. Kaapeleiden kiinnityksellä on varmistettava, että mahdollinen vetokuormitus pysyy sallittujen raja-arvojen sisällä.
8. Jos kaapeleita viedään laipioiden tai kansien läpi, kaapeleiden läpiviennit eivät saa vaikuttaa kyseisten laipioiden tai kansien mekaaniseen lujuuteen, vesitiiviyteen tai palonkestävyyteen.
9. Kaikkien johtimien päät ja liitoskohdat on tehtävä niin, että alkuperäiset sähkönjohtavuus-, mekaaniset, palamista hidastavat ja tarvittaessa palonkestävät ominaisuudet säilyvät.
10. Ohjaushytteihin, joiden korkeutta voidaan säätää, liitettyjen kaapeleiden on oltava riittävän joustavia, ja ne on eristettävä niin, että ne ovat riittävän joustavia aina – 20 °C:een asti ja kestävät höyryjä, UV-säteilyä ja otsonia.
9.16 artikla
Valaistuslaitteet
1. Kaikki valaistuslaitteet on asennettava niin, että niiden säteilemä lämpö ei sytytä tuleen lähellä olevia syttyviä esineitä tai osia.
2. Avointen kansien valaistuslaitteet on sijoitettava niin, etteivät ne haittaa kulkuvalojen tunnistettavuutta.
3. Jos kone- tai kattilahuoneessa on kaksi tai useampia valaistuslaitteita, ne on jaettava vähintään kahteen virtapiiriin. Tämä koskee myös tiloja, joissa on jäähdytyslaitteita, hydraulikoneita tai sähkömoottoreita.
9.17 artikla
Kulkuvalot
1. Kulkuvalojen sähkötaulut on asennettava ohjaushyttiin. Niiden syötön on tapahduttava pääsähkötaulusta erillisellä syöttökaapelilla tai kahdella toisistaan riippumattomalla toisiokaapelilla.
2. Kulkuvalojen syöttö, suojaus ja kytkentä tapahtuu erikseen kulkuvalojen sähkötaulusta.
3. Edellä 7.05 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvontalaitteen vika ei saa vaikuttaa sen valvonnassa olevan valon toimintaan.
4. Valoja, jotka muodostavat paikallisesti ja toiminnallisesti ryhmän, voidaan syöttää, kytkeä ja valvoa yhdestä virtapiiristä. Valvontalaitteen on kyettävä tunnistamaan minkä tahansa valon vioittuminen. Kaksoisvaloissa (kaksi samaan koteloon tai päällekkäin asennettua valoa) molempia valolähteitä ei kuitenkaan saa käyttää samanaikaisesti.
9.18 artikla
(ei tekstiä)
9.19 artikla
Mekaanisten laitteiden hälytys- ja turvajärjestelmät
Hälytys- ja turvajärjestelmien, joilla valvotaan ja suojataan mekaanisia laitteita, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
a) |
Hälytysjärjestelmät Hälytysjärjestelmät on suunniteltava niin, että hälytysjärjestelmän vika ei voi vioittaa valvottavaa laitetta tai laitteistoa. Binaariset lähettimet on asennettava lepovirtaperiaatteella tai valvotun kuormitusvirran periaatteella. Valohälytysten on pysyttävä näkyvissä, kunnes vika on korjattu; kuitattu hälytys on voitava erottaa kuittaamattomasta. Kaikki hälytykset on annettava myös äänimerkkeinä. Äänihälytykset on voitava sammuttaa. Äänihälytyksen sammuttaminen ei saa estää uudesta viasta ilmoittavan hälytyksen laukeamista. Poikkeuksia voidaan sallia, jos hälytyslaitteissa on vähemmän kuin viisi mittauskohtaa. |
|
b) |
Turvajärjestelmät Turvajärjestelmät on suunniteltava niin, että ne lopettavat vaarassa olevan laitteen toiminnan tai hidastavat sitä tai antavat varoituksen jatkuvasti miehitetylle asemalle, ennen kuin kriittinen tila on saavutettu. Binaariset lähettimet on asennettava kuormitusvirtaperiaatteella. Jos turvajärjestelmät eivät ole itsevalvovia, niiden moitteeton toiminta on voitava tarkistaa. Turvajärjestelmien on oltava riippumattomia muista järjestelmistä. |
9.20 artikla
Elektroniset laitteet
1. Yleistä
Jäljempänä 2 kohdassa asetetut testausvaatimukset koskevat vain elektronisia laitteita, joita tarvitaan ohjauslaitteistoon ja vesikulkuneuvon käyttövoimalaitteisiin, mukaan lukien niiden apulaitteet.
2. Testausvaatimukset
|
a) |
Seuraavista testauksista aiheutuvat rasitukset eivät saa vahingoittaa sähkölaitteita tai aiheuttaa niissä häiriöitä. Asiaa koskevien kansainvälisten standardien, esimerkiksi IEC-julkaisun 60092-504:2001, mukaiset testaukset kylmätestausta lukuun ottamatta on suoritettava laitteen ollessa päällä. Testeissä on tarkistettava asianmukainen toiminta. |
|
b) |
Jännite- ja taajuusvaihtelut
|
|||||||||||||||||
|
c) |
Lämpötestaus Testattava laite lämmitetään puolessa tunnissa 55 °C:een. Lämpötilan saavuttamisen jälkeen sitä pidetään yllä 16 tuntia. Tämän jälkeen suoritetaan toimintatesti. |
|
d) |
Kylmätestaus Testattava laite jäähdytetään virta pois kytkettynä – 25 °C:een ja lämpötila pidetään kahden tunnin ajan. Lopuksi lämpötila nostetaan 0 °C:een, ja suoritetaan toimintatesti. |
|
e) |
Värähtelytestaus Värähtelytestaus on suoritettava laitteen tai osien resonanssitaajuudella kussakin kolmessa akselissa 90 minuutin ajan. Jos selvää resonanssia ei todeta, värähtelytestaus on suoritettava 30 hertsillä. Värähtelytestaus tehdään sinimuotoisella värähtelyllä seuraavien rajojen sisällä: Yleisesti: f = 2,0 - 13,2 Hz; a = ± 1 mm (amplitudi a = f = 13,2 Hz - 100 Hz: kiihtyvyys ± 0,7 g. Laitteet, jotka asennetaan dieselmoottoreihin tai ohjauslaitteisiin, on testattava seuraavasti: f = 2,0 - 25 Hz; a = ± 1,6 mm (amplitudi a = f = 25 Hz - 100 Hz; kiihtyvyys ± 4 g. Dieselmoottoreiden pakokaasuputkiin asennettavat anturit voivat joutua alttiiksi selvästi suuremmalle kuormitukselle. Tämä on otettava huomioon testauksessa. |
värähtelyn laajuus)
värähtelyn laajuus)|
f) |
Sähkömagneettisen yhteensopivuuden testaukset on suoritettava IEC-julkaisujen 61000-4-2:1995, 61000-4-3:2002 ja 61000-4-4:1995 ja testausasteen 3 perusteella. |
|
g) |
Valmistajan on osoitettava, että sähkölaitteet ovat näiden testausvaatimusten mukaisia. Osoitukseksi riittää myös hyväksytyn luokituslaitoksen todistus. |
9.21 artikla
Sähkömagneettinen yhteensopivuus
Sähkömagneettiset häiriöt eivät saa haitata sähkölaitteiden eivätkä elektronisten laitteiden toimintaa. Yleisillä toimilla on pyrittävä kaikkiin seuraaviin:
|
a) |
kytkemään irti häiriön lähteen ja asianomaisten laitteiden väliset siirtokanavat; |
|
b) |
vähentämään häiriönaiheuttajia häiriölähteissä; |
|
c) |
vähentämään asianomaisten laitteiden häiriöherkkyyttä. |
10 luku
Varusteet
10.01 artikla
Ankkurilaitteet
1. Tavarankuljetukseen tarkoitetuissa aluksissa, lukuun ottamatta proomuemälaivan proomuja, joiden pituus (L) on enintään 40 m, on oltava keula-ankkurit, joiden kokonaispaino (P) saadaan seuraavan kaavan avulla:
|
|
P = k · B · T [kg] |
jossa:
|
k |
= |
kerroin, joka huomioi pituuden (L) ja leveyden (B) välisen suhteen sekä aluksen tyypin: 
työntöproomuilla kuitenkin k = c; |
|
c |
= |
empiirinen kerroin seuraavan taulukon mukaisesti:
|
Tarkastuselin voi sallia aluksille, joiden kantavuus on enintään 400 t ja joita rakenteensa ja käyttötarkoituksensa vuoksi käytetään vain lyhyillä matkoilla, keula-ankkurit, joiden paino on vain 2/3 kokonaispainosta (P).
2. Matkustaja-aluksissa ja muissa kuin tavarankuljetukseen tarkoitetuissa aluksissa, lukuun ottamatta työntöaluksia, on oltava keula-ankkurit, joiden kokonaispaino (P) saadaan seuraavan kaavan avulla:
|
|
P = k · B · T [kg] |
jossa:
|
k |
= |
1 kohdan mukainen kerroin, jolloin on kuitenkin käytettävä empiirisen kertoimen (c) määrityksessä yhteisön todistukseen merkittyä uppoumaa (m3) kantavuuden sijasta. |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa enintään 86 m pitkissä aluksissa on oltava peräankkurit, joiden kokonaispaino on 25 prosenttia painosta (P).
Yli 86 m pitkissä aluksissa on oltava peräankkurit, joiden kokonaispaino on 50 prosenttia painosta (P) 1 tai 2 kohdan mukaisesti laskettuna.
Peräankkureita ei tarvita:
|
a) |
aluksissa, joissa peräankkureiden kokonaispaino olisi alle 150 kg; keula-ankkureiden pienempi paino on otettava huomioon 1 kohdan viimeisessä kohdassa tarkoitetuissa aluksissa; |
|
b) |
työntöproomuissa. |
4. Aluksissa, jotka on tarkoitettu kuljettamaan enintään 86 m pitkiä kiinteitä kytkyeitä, on oltava peräankkurit, joiden kokonaispaino on 25 prosenttia enimmäispainosta (P), 1 kohdan mukaisesti laskettuna yhteisön todistukseen merkityille sallituille ryhmille (joiden katsotaan muodostavan yhden liikennöivän yksikön).
Aluksissa, jotka on tarkoitettu kuljettamaan yli 86 m pitkiä kiinteitä kytkyeitä, on oltava peräankkurit, joiden kokonaispaino on 50 prosenttia enimmäispainosta (P), 1 kohdan mukaisesti laskettuna yhteisön todistukseen merkityille sallituille ryhmille (joiden katsotaan muodostavan yhden liikennöivän yksikön).
5. Edellä 1-4 kohdan mukaisesti määritellyt ankkurien painot voivat olla pienempiä tietyillä erikoisankkureilla.
6. Keula-ankkureille määritelty kokonaispaino (P) voidaan jakaa yhdelle tai kahdelle ankkurille. Sitä voidaan vähentää 15 prosentilla, jos aluksessa on vain yksi keula-ankkuri ja ankkuriklyysi sijaitsee keskilaivassa.
Peräankkurien vaadittu enimmäispaino voidaan työntöaluksissa tai aluksissa, joiden enimmäispituus on yli 86 m, jakaa yhdelle tai kahdelle ankkurille.
Kevyemmän ankkurin painon on oltava vähintään 45 prosenttia kokonaispainosta.
7. Valurautaiset ankkurit eivät ole sallittuja.
8. Ankkureihin on merkittävä niiden paino pysyvästi kohokirjoituksella.
9. Yli 50 kg painavissa ankkureissa on oltava ankkurivintturit.
10. Kunkin keula-ankkurin kettingin pituuden on oltava vähintään:
|
a) |
40 m aluksissa, jotka ovat enintään 30 m pitkiä; |
|
b) |
10 m enemmän kuin aluksen pituus, jos pituus on 30 m — 50 m; |
|
c) |
60 m aluksissa, joiden pituus on yli 50 m. |
Peräankkurien kettinkien on kunkin oltava vähintään 40 m pitkä. Kuitenkin aluksissa, joiden on voitava pysähtyä keula vastavirtaan, peräankkurien kettinkien on kunkin oltava vähintään 60 m pitkä.
11. Ankkurikettinkien vähimmäisvetolujuus (R) saadaan seuraavan kaavan avulla:
|
a) |
ankkurit, jotka painavat enintään 500 kg: R = 0,35 · P' [kN]; |
|
b) |
ankkurit, jotka painavat 500 kg — 2 000 kg:
|
;|
c) |
ankkurit, jotka painavat yli 2 000 kg: R = 0,25 · P' [kN]. |
jossa:
|
P' |
= |
yksittäisen ankkurin teoreettinen, 1-4 ja 6 kohdan mukaisesti laskettu paino. |
Ankkurikettinkien vetolujuus on ilmoitettava jossakin jäsenvaltiossa voimassa olevan standardin mukaisesti.
Jos ankkurit ovat 1-6 kohdassa säädettyä painavammat, ankkurikettinkien vetolujuus on laskettava ankkurin todellisen painon mukaan.
12. Jos aluksessa on painavampia ankkureita ja niihin kuuluvia lujempia ankkurikettinkejä, yhteisön todistukseen merkitään vain 1-6 ja 11 kohdan mukaiset vähimmäispainot ja vähimmäisvetolujuudet.
13. Ankkurin ja kettingin välisten liitososien (leikarien) vetolujuuden on oltava 20 prosenttia suurempi kuin kyseisen kettingin vetolujuus.
14. Ankkurikettinkien sijasta voidaan käyttää teräsköysiä. Köysien vetolujuuden on oltava sama kuin vaatimustenmukaisilla ankkurikettingeillä, mutta niiden on oltava 20 prosenttia pidempiä.
10.02 artikla
Muut varusteet
1. Aluksissa on oltava ainakin seuraavat varusteet jäsenvaltioissa sovellettavien voimassa olevien merenkulkuviranomaisen säännösten mukaisesti:
|
a) |
radiopuhelinlaitteisto, |
|
b) |
laitteet ja välineet merkkivalojen ja äänimerkkien antamiseen sekä alusten merkinantoon päivä- ja yöaikaan, |
|
c) |
aluksen päävirtapiiristä riippumattomat varavalot vaadituille ankkurivaloille, |
|
d) |
selvästi merkitty, palonkestävä kannellinen säiliö öljyisten puhdistusliinojen säilyttämistä varten, |
|
e) |
selvästi merkitty, palonkestävä kannellinen säiliö kiinteiden vaarallisten tai ongelmajätteiden säilyttämistä varten ja selvästi merkitty, palonkestävä kannellinen säiliö nestemäisten vaarallisten tai ongelmajätteiden säilyttämistä varten jäsenvaltioissa sovellettavien merenkulkuviranomaisen säännösten mukaisesti, |
|
f) |
selvästi merkitty, palonkestävä kannellinen säiliö jätevesien säilyttämistä varten. |
2. Lisäksi aluksessa on oltava vähintään seuraavat varusteet:
|
a) |
Kiinnitysköydet: Aluksissa on oltava kolme kiinnitysköyttä. Niiden vähimmäispituudet ovat seuraavat:
Lyhintä köyttä ei tarvita aluksissa, joiden pituus (L) on alle 20 m. Köysien vetolujuus (Rs) saadaan seuraavan kaavan avulla: L B · T 1 000 m3:iin asti: L B · T yli 1 000 m3: Aluksessa on oltava vaadittuja köysiä koskeva, eurooppalaisen standardin EN 10 204:1991 kohdan 3.1 mukainen todistus. Köydet voidaan korvata pituudeltaan ja vetolujuudeltaan vastaavilla punotuilla köysillä. Tällaisten köysien vähimmäisvetolujuus on mainittava todistuksessa. |
;
.|
b) |
Hinausköydet:
|
|
c) |
Heittoliina. |
|
d) |
Maihinnoususilta, jonka leveys on vähintään 0,4 m ja pituus vähintään 4 m ja jonka sivureunat on merkitty kirkkaanvärisin viivoin. Sillassa on oltava kaiteet. Tarkastuselin voi sallia lyhyemmän maihinnoususillan pienille aluksille. |
|
e) |
Venehaka. |
|
f) |
Asianmukainen ensiapupakkaus, jonka sisältö on jonkin jäsenvaltion asiaa koskevan standardin mukainen. Ensiapupakkausta on säilytettävä asuintiloissa tai ohjaushytissä, ja sen on oltava helposti ja turvallisesti saatavilla tarvittaessa. Jos ensiapupakkausta säilytetään suljetussa paikassa, sen oveen tai päällykseen on kiinnitettävä lisäyksessä I olevan kuvan 8 mukainen ensiapupakkausta tarkoittava merkki, jonka sivun pituus on vähintään 10 cm. |
|
g) |
Kiikarit, joiden linssin halkaisija on 7 × 50 tai suurempi. |
|
h) |
Ohjeet veden varaan joutuneiden henkilöiden pelastamisesta ja elvyttämisestä. |
|
i) |
Valonheitin, jota voidaan käyttää ohjaushytistä käsin. |
3. Jos aluksen kansi on yli 1,5 m tyhjän aluksen vesiviivan yläpuolella, aluksessa on oltava laskuportaat tai -tikkaat.
10.03 artikla
Käsisammuttimet
1. Seuraavissa paikoissa on oltava vähintään yksi eurooppalaisen standardin EN 3:1996 mukainen käsisammutin:
|
a) |
ohjaushytissä, |
|
b) |
jokaisen kannelta asuintiloihin vievän sisäänkäynnin lähellä, |
|
c) |
jokaisen työtiloihin vievän sisäänkäynnin lähellä, jos kyseisiin tiloihin ei pääse asuintiloista ja jos niihin on asennettu kiinteällä tai nestemäisellä polttoaineella tai nestekaasulla toimivia lämmitys-, ruoanlaitto- tai jäähdytyslaitteita, |
|
d) |
jokaisen konehuoneiden ja kattilahuoneiden sisäänkäynnin kohdalla, |
|
e) |
sopivissa kohdissa kannen alla konehuoneissa ja kattilahuoneissa niin, että mikään kohta ei ole yli 10 metrin kävelymatkan päässä sammuttimesta. |
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaiset käsisammuttimet voivat olla ainoastaan jauhesammuttimia, joiden sisältö on vähintään 6 kg, tai muita käsisammuttimia, joilla on sama sammutuskapasiteetti. Niiden on sovelluttava A-, B- ja C-luokkien palojen ja sähköjärjestelmien palojen sammuttamiseen 1 000 V:iin asti.
3. Lisäksi voidaan käyttää jauhe-, vesi- tai vaahtosammuttimia, jotka soveltuvat vähintään sen paloluokan sammuttamiseen, joka on todennäköisin tilassa, johon ne on tarkoitettu.
4. Käsisammuttimia, joiden sammutteena on hiilidioksidi, voidaan käyttää vain keittiöiden ja sähkölaitteiden palojen sammuttamiseen. Näiden sammuttimien sisältö saa olla korkeintaan 1 kg kutakin sammuttimen käyttötilan 15 m3:ä kohti.
5. Käsisammuttimet on tarkastettava vähintään kerran kahdessa vuodessa. Tarkastuksesta on annettava todistus, jossa on tarkastajan allekirjoitus ja tarkastuspäivämäärä.
6. Jos käsisammuttimet on asennettu niin, että ne eivät ole näkyvillä, niitä peittävään seinään on kiinnitettävä lisäyksessä I olevan kuvan 3 mukainen sammuttimen merkki, jonka sivun pituus on vähintään 10 cm.
10.03 a artikla
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät asuintiloissa, ohjaushyteissä ja matkustajatiloissa
1. Asuintilojen, ohjaushyttien ja matkustajatilojen palosuojeluun on käytettävä vain kiinteiksi palonsammutusjärjestelmiksi asennettuja automaattisesti toimivia sprinklereitä.
2. Järjestelmien asennuksia tai muutoksia voivat tehdä vain erikoistuneet yritykset.
3. Järjestelmien on oltava teräksestä tai muusta yhtä palamattomasta materiaalista.
4. Järjestelmien on kyettävä suihkuttamaan vettä vähintään 5 l/m2 minuutissa suurimman suojeltavan tilan alueelle.
5. Järjestelmillä, jotka suihkuttavat tätä pienempiä vesimääriä, on oltava IMOn päätöslauselman A 800(19) tai muun tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tunnustetun standardin mukainen tyyppihyväksyntä. Hyväksytyn luokituslaitoksen tai hyväksytyn testauslaitoksen on suoritettava tyyppihyväksyntä. Hyväksyttyjen testauslaitosten on noudatettava testauslaboratorioiden toimintaa koskevia yhdenmukaisia standardeja (EN ISO/IEC 17025:2000).
6. Asiantuntijan on tarkastettava järjestelmät:
|
a) |
ennen niiden käyttöönottoa, |
|
b) |
ennen käyttöönottoa uudelleen sen jälkeen, kun ne on laukaistu, |
|
c) |
muutosten tai korjausten jälkeen, |
|
d) |
säännöllisesti vähintään kahden vuoden välein. |
7. Suorittaessaan 6 kohdan mukaisen tarkastuksen asiantuntijan on tarkistettava, täyttävätkö järjestelmät tämän artiklan vaatimukset.
Tarkastukseen on kuuluttava ainakin:
|
a) |
koko järjestelmän ulkoinen tarkastus, |
|
b) |
turvajärjestelmien ja suutinten toiminnan testaaminen, |
|
c) |
painesäiliöiden ja pumppausjärjestelmän toiminnan testaaminen. |
8. Tarkastuksesta on annettava todistus, jossa on tarkastajan allekirjoitus ja tarkastuspäivämäärä.
9. Asennettujen järjestelmien lukumäärä on merkittävä yhteisön todistukseen.
10. Kiinteät palonsammutusjärjestelmät sallitaan asuintiloissa, ohjaushyteissä ja matkustajatiloissa olevien kohteiden suojelua varten vain komitean suosituksesta.
10.03 b artikla
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät konehuoneissa, kattilahuoneissa ja pumppuhuoneissa
1. Sammutteet
Konehuoneiden, kattilahuoneiden ja pumppuhuoneiden suojelemiseksi asennetuissa kiinteissä palonsammutusjärjestelmissä voidaan käyttää seuraavia sammutteita:
|
a) |
CO2 (hiilidioksidi), |
|
b) |
HFC 227ea (heptafluoripropaani), |
|
c) |
IG-541 (52 prosenttia vetyä, 40 prosenttia argonia ja 8 prosenttia hiilidioksidia). |
Muut sammutteet sallitaan vain tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
2. Tuuletus, ilmanotto
|
a) |
Kuljetuskoneiston käyttämää polttoilmaa ei saa ottaa tiloista, joita on jatkuvasta suojeltava kiinteillä palonsammutusjärjestelmillä. Tätä ei sovelleta, jos aluksessa on kaksi toisistaan riippumatonta ja ilmatiiviisti eristettyä pääkonehuonetta tai jos pääkonehuoneen vieressä on erillinen konehuone, jossa on keulapotkuri, jolloin on varmistettu, että alus voi kulkea omalla käyttövoimallaan palon sattuessa pääkonehuoneessa. |
|
b) |
Suojeltavassa tilassa mahdollisesti olevan koneellisen ilmanvaihdon on kytkeydyttävä automaattisesti pois päältä, jos palonsammutusjärjestelmä laukeaa. |
|
c) |
Suojeltavassa tilassa on oltava laitteet, joiden avulla voidaan nopeasti sulkea kaikki aukot, joista ilmaa voi päästä sisään tai kaasua ulos. Niistä on voitava selkeästi havaita, ovatko ne auki vai kiinni. |
|
d) |
Konehuoneiden paineilmasäiliöiden varoventtiileistä vapautuva ilma on johdettava ulkoilmaan. |
|
e) |
Sammutteen sisäänotosta johtuva yli- tai alipaine ei saa rikkoa suojeltavan tilan osia eikä väliseiniä. Paine on voitava tasata vaaratta. |
|
f) |
Suojeltavissa tiloissa on oltava laitteet sammutteen ja palamiskaasujen poistamista varten. Tällaisia laitteita on voitava käyttää suojeltavien tilojen ulkopuolelta paikoista, joihin pääsy ei estyisi palon sattuessa kyseisissä tiloissa. Jos järjestelmään kuuluu kiinteitä poistolaitteita, niitä ei saa voida kytkeä päälle palon sammuttamisen aikana. |
3. Palohälytysjärjestelmä
Suojeltavaa tilaa on valvottava asianmukaisella palohälytysjärjestelmällä. Hälytyksen on oltava havaittavissa ohjaushytissä, asuintiloissa ja suojeltavassa tilassa.
4. Putkisto
|
a) |
Sammute on johdettava suojeltavaan tilaan ja levitettävä sen sisällä kiinteän putkiston avulla. Suojeltavassa huoneessa olevan putkiston ja sen liitäntöjen on oltava teräksestä. Tämä ei koske säiliöiden yhdysputkia eikä laajennusliitoksia, jos käytetty materiaali vastaa palonkestävyydeltään terästä. Putket on suojattava korroosiolta sekä sisä- että ulkopuolelta. |
|
b) |
Suutinaukkojen koon ja asennuksen avulla on varmistettava sammutteen tasainen jakautuminen. |
5. Laukaisulaite
|
a) |
Automaattisesti laukeavat palonsammutusjärjestelmät eivät ole sallittuja. |
|
b) |
Palonsammutusjärjestelmä on voitava laukaista sopivasta paikasta suojeltavan tilan ulkopuolelta. |
|
c) |
Laukaisulaitteet on asennettava niin, että niitä voidaan käyttää myös palon sattuessa ja niin, että tarvittava määrä sammutetta on käytettävissä myös palon tai räjähdyksen vaurioittaessa suojeltavaa tilaa. Muiden kuin mekaanisten laukaisulaitteiden on saatava käyttövoimansa kahdesta toisistaan riippumattomasta energialähteestä. Näiden energialähteiden on sijaittava suojeltavan tilan ulkopuolella. Suojeltavan tilan ohjauslinjat on suunniteltava niin, että ne ovat toimintakykyisiä ainakin 30 minuutin ajan palon sattuessa. Tämä vaatimus täyttyy sähköjohtojen osalta, jos ne ovat IEC-standardin 60331-21:1999 mukaisia. Jos laukaisulaitteet on asennettu niin, että ne eivät ole näkyvillä, niitä peittävään seinään on kiinnitettävä lisäyksessä I olevan kuvan 6 mukainen palonsammutusjärjestelmän merkki, jonka sivun pituus on vähintään 10 cm, ja seuraava teksti punaisin kirjaimin valkoisella pohjalla: ”Feuerlöscheinrichtung Installation d'extinction Brandblusinstallatie Fire-fighting installation”. |
|
d) |
Jos palonsammutusjärjestelmä on tarkoitettu suojaamaan useampia tiloja, kunkin tilan laukaisulaitteiden on oltava erillään ja selkeästi merkittyjä. |
|
e) |
Kunkin laukaisulaitteen viereen on kiinnitettävä näkyvällä ja häviämättömällä tavalla käyttöohjeet jollakin jäsenvaltioiden kielistä. Niissä on oltava ohjeet erityisesti seuraavista:
|
|
f) |
Käyttöohjeessa on mainittava, että ennen palonsammutusjärjestelmän laukaisemista on sammutettava polttomoottorit, jotka ottavat ilmaa suojeltavasta tilasta. |
6. Varoitusjärjestelmä
|
a) |
Kiinteissä palonsammutusjärjestelmissä on oltava ääni- ja valohälytysjärjestelmät. |
|
b) |
Varoitusjärjestelmän on käynnistyttävä automaattisesti heti, kun palonsammutusjärjestelmä laukaistaan. Varoitusäänimerkin on kuuluttava asianmukaisen ajan ennen sammutteen levittämistä, eikä sen kytkeminen pois päältä saa olla mahdollista. |
|
c) |
Varoitusmerkkien on oltava selkeästi näkyvissä suojeltavissa tiloissa ja niiden sisäänkäyntien ulkopuolella ja kuuluttava selkeästi myös sellaisissa käyttöolosuhteissa, joissa alus tuottaa korkeimman sille ominaisen melutason. Niiden on erotuttava selkeästi kaikista muista äänimerkeistä ja merkkivaloista suojeltavassa tilassa. |
|
d) |
Varoitusäänimerkin on kuuluttava selvästi viereisiin tiloihin myös väliovien ollessa kiinni ja käyttöolosuhteissa, joissa alus tuottaa korkeimman sille ominaisen melutason. |
|
e) |
Jos varoitusjärjestelmä ei ole itsevalvova oikosulkujen, johtojen rikkoutumisen ja jännitepudotuksen varalta, sen moitteeton toiminta on voitava tarkistaa. |
|
f) |
Kunkin sellaisen tilan sisäänkäynnin kohdalle, johon voidaan levittää sammutetta, on kiinnitettävä selkeästi näkyvä ohje, jossa on seuraava teksti punaisin kirjaimin valkoisella taustalla: ”Vorsicht, Feuerlöscheinrichtung! Bei Ertönen des Warnsignals (Beschreibung des Signals) den Raum sofort verlassen! Attention, installation d'extinction d'incendie Quitter immédiatement ce local au signal (description du signal)! Let op, brandblusinstallatie! Bij het in werking treden van het alarmsignaal (omschrijving van het signaal) deze ruimte onmiddellijk verlaten! Warning, fire-fighting installation! Leave the room as soon as the warning signal sounds (description of signal)”. |
7. Painesäiliöt, niiden varusteet ja paineputket
|
a) |
Painesäiliöiden, niiden varusteiden ja paineputkien on oltava jossakin jäsenvaltiossa voimassa olevien säännösten mukaisia. |
|
b) |
Painesäiliöt on asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. |
|
c) |
Painesäiliöitä, niiden varusteita ja paineputkia ei saa asentaa asuintiloihin. |
|
d) |
Painesäiliöitä sisältävien kaappien ja sijoitustilojen lämpötila ei saa ylittää 50 °C:ta. |
|
e) |
Kannella olevat kaapit ja sijoitustilat on kiinnitettävä tukevasti, ja niissä on oltava ilma-aukkoja, jotka on järjestettävä niin, että painesäiliön vuotaessa kaasua ei pääse aluksen sisätiloihin. Ne eivät saa olla suorassa yhteydessä muihin tiloihin. |
8. Sammutteen määrä
Jos sammutteen määrällä on tarkoitus suojata useampia kuin yhtä tilaa, käytettävissä olevan sammutteen kokonaismäärän ei tarvitse olla suurempi kuin suurimman suojeltavan tilan edellyttämä määrä.
9. Asennus, tarkastus ja asiakirjat
|
a) |
Järjestelmän saa asentaa tai sitä saa muuttaa vain palonsammutusjärjestelmiin erikoistunut yritys. Sammutteen valmistajan ja järjestelmän valmistajan vaatimuksia (tuotetiedot ja turvallisuustiedot) on noudatettava. |
|
b) |
Asiantuntijan on tarkastettava järjestelmä:
|
|
c) |
Asiantuntijan on tarkistettava, täyttääkö järjestelmä tämän luvun vaatimukset. |
|
d) |
Tarkastuksen on katettava ainakin seuraavat:
|
|
e) |
Tarkastuksesta on annettava todistus, jossa on tarkastajan allekirjoitus ja tarkastuspäivämäärä. |
|
f) |
Pysyvästi asennettujen palonsammutusjärjestelmien lukumäärä on merkittävä yhteisön todistukseen. |
10. Hiilidioksidisammutusjärjestelmät
Palonsammutusjärjestelmien, joissa käytetään sammutteena hiilidioksidia (CO2), on oltava seuraavien säännösten mukaisia sen lisäksi, että ne täyttävät 1-9 kohdan vaatimukset:
|
a) |
CO2-säiliöt on sijoitettava suojeltavan tilan ulkopuolelle muista tiloista ilmatiiviisti eristettyyn tilaan tai kaappiin. Tällaisten sijoitustilojen ja kaappien ovien on auettava ulospäin, niissä on oltava lukot ja niiden ulkoseinään on kiinnitettävä lisäyksessä I olevan kuvan 4 mukainen yleinen varoitusmerkki, jonka korkeus on vähintään 5 cm, sekä merkintä ”CO2” samalla värillä ja saman korkuisena. |
|
b) |
Kansien alla oleviin CO2-säiliöiden sijoitustiloihin on oltava pääsy ainoastaan ulkokautta. Tällaisilla tiloilla on oltava oma koneellinen ilmanvaihtojärjestelmänsä ja ilmanpoistoputkensa, jotka ovat täysin erillisiä aluksen muista ilmanvaihtojärjestelmistä. |
|
c) |
CO2-säiliöiden täyttöaste ei saa olla enempää kuin 0,75 kg/l. Paineistamattoman CO2-kaasun ominaistilavuudeksi on katsottava 0,56 m3/kg. |
|
d) |
Suojeltavan tilan CO2-määrän on oltava vähintään 40 prosenttia sen bruttotilavuudesta. Tämä määrä on voitava purkauttaa 120 sekunnissa. Samalla on voitava tarkistaa, onko purkautus suoritettu loppuun. |
|
e) |
Säiliön venttiilien avaamisen ja jakoventtiilin käytön on oltava toisistaan erillisiä toimenpiteitä. |
|
f) |
Edellä 6 kohdan b alakohdassa mainitun asianmukaisen ajan on oltava vähintään 20 sekuntia. Järjestelmässä on oltava luotettava laite, jolla varmistetaan odotusaika ennen CO2-kaasun purkauttamista. |
11. HFC-227ea-sammutusjärjestelmät
Palonsammutusjärjestelmien, joissa käytetään sammutteena HFC 227ea -kaasua, on oltava seuraavien säännösten mukaisia sen lisäksi, että ne täyttävät 1-9 kohdan vaatimukset:
|
a) |
Jos suojeltavia tiloja on useampia ja niillä on eri bruttotilavuudet, kussakin tilassa on oltava oma palonsammutusjärjestelmänsä. |
|
b) |
Kaikissa suojeltavaan tilaan asennetuissa HFC 227ea -säiliöissä on oltava ylipaineventtiilit. Venttiilin on vapautettava säiliön sisältö suojeltavaan tilaan vahinkoa tuottamatta, jos säiliö joutuu tulipaloon eikä palonsammutusjärjestelmää ole laukaistu. |
|
c) |
Kussakin säiliössä on oltava laite, jonka avulla kaasunpaine voidaan tarkistaa. |
|
d) |
Säiliöiden täyttöaste ei saa olla enempää kuin 1,15 kg/l. Paineistamattoman HFC 227ea -kaasun ominaistilavuudeksi on katsottava 0,1374 m3/kg. |
|
e) |
Suojeltavan tilan HFC 227ea -määrän on oltava vähintään 8 prosenttia tilan bruttotilavuudesta. Tämä määrä on voitava purkauttaa 10 sekunnissa. |
|
f) |
HFC 227ea -säiliöissä on oltava paineenilmaisin, joka laukaisee ääni- ja valohälytyksen ohjaushytissä, jos ponneaineen määrä laskee liian alas. Jos aluksessa ei ole ohjaushyttiä, hälytys on annettava suojeltavan tilan ulkopuolella. |
|
g) |
Purkauttamisen jälkeen aineen pitoisuus suojeltavassa tilassa ei saa olla korkeampi kuin 10,5 prosenttia. |
|
h) |
Palonsammutusjärjestelmässä ei saa olla alumiinisia osia. |
12. IG-541 -sammutusjärjestelmät
Palonsammutusjärjestelmien, joissa käytetään sammutteena IG-541 -kaasua, on oltava seuraavien säännösten mukaisia sen lisäksi, että ne täyttävät 1-9 kohdan vaatimukset:
|
a) |
Jos suojeltavia tiloja on useampia ja niillä on eri bruttotilavuudet, kussakin tilassa on oltava oma palonsammutusjärjestelmänsä. |
|
b) |
Kaikissa suojeltavaan tilaan asennetuissa IG-541 -säiliöissä on oltava ylipaineventtiilit. Venttiilin on vapautettava säiliön sisältö suojeltavaan tilaan vahinkoa tuottamatta, jos säiliö joutuu tulipaloon eikä palonsammutusjärjestelmää ole laukaistu. |
|
c) |
Kussakin säiliössä on oltava laite, jonka avulla sen sisältö voidaan tarkistaa. |
|
d) |
Säiliön täyttöpaine ei saa olla yli 200 bar + 15 °C:ssa. |
|
e) |
Suojeltavan tilan IG-541 -määrän on oltava vähintään 44 prosenttia ja korkeintaan 50 prosenttia tilan bruttotilavuudesta. Tämä määrä on voitava purkauttaa 120 sekunnissa. |
13. Kohteiden suojeluun tarkoitetut palonsammutusjärjestelmät
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät sallitaan konehuoneissa, kattilahuoneissa ja pumppuhuoneissa olevien kohteiden suojelua varten vain komitean suosituksesta.
10.04 artikla
Laivaveneet
1. Seuraavissa vesikulkuneuvoissa on oltava laivavene eurooppalaisen standardin EN 1914:1997 mukaisesti:
|
a) |
moottorialukset ja proomut, joiden kantavuus on yli 150 t, |
|
b) |
hinaajat ja työntöalukset, joiden uppouma on yli 150 m3, |
|
c) |
uivat kalustot, |
|
d) |
matkustaja-alukset. |
2. Yhden henkilön on voitava laskea laivaveneet turvallisesti veteen viiden minuutin kuluessa ensimmäisestä tarvittavasta manuaalisesta toimenpiteestä. Jos laivavene lasketaan veteen konekäyttöisellä laitteella, laite on suunniteltava niin, että vene voidaan laskea veteen nopeasti ja turvallisesti myös sen voimanlähteen vikaantuessa.
3. Puhallettavat laivaveneet on tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaisesti.
10.05 artikla
Pelastusrenkaat ja pelastusliivit
1. Vesikulkuneuvoissa on oltava vähintään kolme pelastusrengasta eurooppalaisen standardin EN 14 144:2002 mukaisesti. Niiden on oltava valmiina käyttöön, ja niitä on säilytettävä kannella tarkoituksenmukaisissa paikoissa, mutta niitä ei saa kiinnittää telineisiinsä. Vähintään yksi pelastusrengas on sijoitettava ohjaushytin välittömään läheisyyteen ja varustettava itsesyttyvällä, paristokäyttöisellä valolla, joka ei sammu vedessä.
2. Jokaisen vesikulkuneuvolla säännöllisesti olevan henkilön saatavilla on oltava henkilökohtainen, automaattisesti täyttyvä pelastusliivi, joka on eurooppalaisen standardin EN 395:1998 tai EN 396:1998 mukainen.
Lapsille sallitaan myös muut kuin täyttyvät pelastusliivit kyseisten standardien mukaisesti.
3. Ne on tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaisesti.
11 luku
Työtilojen turvallisuus
11.01 artikla
Yleistä
1. Alukset on rakennettava, järjestettävä ja varustettava niin, että niillä voidaan työskennellä ja kulkea turvallisesti.
2. Aluksella työskentelyyn tarvittavat kiinteät laitteet on järjestettävä, sijoitettava ja kiinnitettävä niin, että niitä voidaan hoitaa, käyttää ja huoltaa helposti ja turvallisesti. Tarvittaessa liikkuvat ja kuumenevat osat on varustettava suojalaitteilla.
11.02 artikla
Kaatumis- ja putoamissuojaus
1. Kansien ja sivukansien on oltava tasaisia eikä niissä saa olla kohtia, joissa voi kompastua; veden kerääntyminen on estettävä.
2. Kansien, sivukansien, konehuoneiden lattioiden, tasanteiden, portaiden ja sivukansien pollarien yläpäiden on oltava liukastumista ehkäiseviä.
3. Sivukansien pollarien yläpäät ja käytävillä olevat esteet, kuten portaiden reunat, on maalattava ympäröivän kannen vastavärillä.
4. Kansien ulkoreunoissa sekä sellaisissa työtiloissa, joissa putoamiskorkeus voi olla enemmän kuin 1 m, on oltava kaiteet tai kehykset, jotka ovat vähintään 0,70 m korkeita tai joissa on eurooppalaisen standardin EN 711:1995 mukaiset suojakaiteet, jotka muodostuvat käsikaiteesta, polven korkeudella olevasta kaiteesta ja jalkalistasta. Sivukansilla on oltava kehykseen kiinnitetty jalkalista ja käsikaide koko matkalla. Jos sivukansilla on suojakaiteet, joita ei voi taittaa, kehyksen käsikaidetta ei tarvita.
5. Työtiloissa, joissa putoamiskorkeus voi olla enemmän kuin 1 m, tarkastuselin voi vaatia asianmukaisten varusteiden asentamista työturvallisuuden varmistamiseksi.
11.03 artikla
Työtilojen mitat
Työtilojen on oltava mitoiltaan sellaiset, että kullakin niissä työskentelevällä henkilöllä on riittävä tila liikkua.
11.04 artikla
Sivukannet
1. Sivukannen sisäleveyden on oltava vähintään 0,60 m. Tietyissä aluksen toiminnan kannalta tarpeellisissa kohdissa, kuten kannenpesuventtiilien kohdalla, sisäleveydeksi riittää 0,50 m. Pollarien ja knaapien kohdalla sisäleveydeksi riittää 0,40 m.
2. Kun korkeus sivukannen yläpuolella on korkeintaan 0,90 m, sivukannen sisäleveydeksi riittää 0,54 m, jos sen yläpuolella rungon ulkoreunan ja lastiruuman sisäreunan välillä on vähintään 0,65 m:n sisäleveys. Sivukannen sisäleveys voi tällöin olla vain 0,50 m, jos sivukannen ulkoreunaan on asennettu eurooppalaisen standardin EN 711:1995 mukainen suojakaide putoamisen estämiseksi. Vesikulkuneuvoissa, jotka ovat enintään 55 m pitkiä ja joissa asuintilat ovat aluksen perässä, suojakaiteita ei tarvita.
3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisia vaatimuksia sovelletaan 2,00 metrin korkeuteen saakka sivukannen yläpuolella.
11.05 artikla
Pääsy työtiloihin
1. Henkilöiden kulkemiseen tai tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut sisäänkäynnit ja käytävät on järjestettävä niin, että:
|
a) |
sisäänkäyntiaukkojen edessä on riittävästi tilaa esteettömälle liikkumiselle; |
|
b) |
käytävien sisäleveys on työtilan käyttötarkoituksen mukainen, kuitenkin vähintään 0,60 m; enintään 8 m leveissä aluksissa käytävien leveydeksi kuitenkin riittää 0,50 m; |
|
c) |
käytävien sisäkorkeus on kynnys mukaan luettuna vähintään 1,90 m. |
2. Ovet on voitava avata ja sulkea molemmilta puolilta turvallisesti. Ne on suojattava epähuomiossa tapahtuvalta avaamiselta tai sulkemiselta.
3. Sisään- ja uloskäynneissä sekä käytävissä, joissa tasoeroa on yli 0,50 m, on oltava asianmukaiset portaat, tikkaat tai askelmat.
4. Jatkuvasti miehitetyissä työtiloissa on oltava portaat, jos niissä on yli 1,00 m:n tasoero. Tämä vaatimus ei koske varauloskäyntejä.
5. Aluksissa, joissa on lastiruumia, on oltava vähintään yksi pysyvästi asennettu kulkuväylä kunkin lastiruuman kummassakin päässä.
Ensimmäisestä alakohdasta poiketen kiinteää kulkuväylää ei tarvita, jos lastiruumassa on ainakin kahdet siirreltävät tikkaat, jotka ulottuvat vähintään kolmen tikaspuolan verran luukun kehyksen yli 60°:n kulmassa.
11.06 artikla
Uloskäynnit ja varauloskäynnit
1. Uloskäyntien ja varauloskäyntien määrän, järjestelyn ja mittojen on oltava asianomaisten tilojen käyttötarkoituksen ja koon mukaisia. Jos jokin uloskäynneistä on varauloskäynti, se on merkittävä sellaiseksi selvästi.
2. Varauloskäynneissä ja ikkunoissa tai valoarkkujen kansissa, jotka on suunniteltu käytettäviksi varauloskäynteinä, on oltava vähintään 0,36 m2:n vapaa aukko, ja niiden pienimmän halkaisijan on oltava vähintään 0,50 m.
11.07 artikla
Portaat, tikkaat ja vastaavat välineet
1. Portaat ja tikkaat on kiinnitettävä lujasti. Portaiden on oltava vähintään 0,60 m leveitä ja niiden käsikaiteiden välisen vapaan leveyden on oltava vähintään 0,60 m. Askelman syvyys ei saa olla pienempi kuin 0,15 m, ja askelmien pinnan on oltava liukumaton. Portaissa, joissa on enemmän kuin kolme askelmaa, on oltava käsikaiteet.
2. Tikkaiden ja erikseen kiinnitettyjen tikaspuolien sisäleveyden on oltava vähintään 0,30 m. Puolien väli ei saa olla suurempi kuin 0,30 m. Puolien etäisyyden rakenteista on oltava vähintään 0,15 m.
3. Tikkaiden ja erikseen kiinnitettyjen tikaspuolien on oltava tunnistettavissa yläpuolelta, ja ne on varustettava uloskäyntien yläpuolella sijaitsevilla kädensijoilla.
4. Liikuteltavien tikkaiden on oltava vähintään 0,40 m leveitä ja alapäästä vähintään 0,50 m leveitä, ja on voitava varmistaa, etteivät ne kaadu tai luista. Tikaspuolat on kiinnitettävä lujasti sivutukiin.
11.08 artikla
Sisätilat
1. Aluksen sisätiloissa sijaitsevien työtilojen on sovittava mitoituksensa, järjestelynsä ja sijoittelunsa puolesta niissä suoritettaviin töihin ja täytettävä terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Niissä on oltava riittävä valaistus, joka ei häikäise, sekä riittävä tuuletus. Tarvittaessa niissä on oltava lämmityslaitteet, joilla voidaan pitää yllä sopiva lämpötila.
2. Aluksen sisäosissa sijaitsevien työtilojen lattian on oltava luja ja kestävä, ja se on suunniteltava kaatumista ja liukastumista estäväksi. Kannen ja lattian aukot on suojattava putoamisvaaran varalta niiden ollessa auki. Ikkunat ja valoarkut on suunniteltava ja sijoitettava niin, että niitä voidaan käyttää ja puhdistaa turvallisesti.
11.09 artikla
Melu- ja tärinäsuojaus
1. Työtilat on sijoitettava, varustettava ja suunniteltava niin, etteivät miehistön jäsenet altistu haitalliselle tärinälle.
2. Pysyvät työtilat on lisäksi rakennettava ja äänieristettävä niin, että melu ei voi vaarantaa miehistön jäsenten terveyttä ja turvallisuutta.
3. Miehistön jäsenille, joihin kohdistuva päivittäinen melukuormitus on todennäköisesti yli 85 dB(A), on oltava henkilökohtaiset kuulosuojaimet. Työtiloissa, joissa melutaso on yli 90 dB(A), on ilmoitettava kuulosuojaimien pakollisesta käytöstä lisäyksessä I olevan kuvan 7 mukaisella ”Käytä kuulosuojaimia” -merkillä, jonka halkaisija on vähintään 10 cm.
11.10 artikla
Luukkujen kannet
1. Luukkujen kansien on oltava helposti ja turvallisesti käsiteltävissä. Luukkujen kannet, jotka painavat yli 40 kg, on lisäksi suunniteltava siten, että ne liukuvat tai kääntyvät saranan ympäri, tai niihin on asennettava mekaaniset aukaisulaitteet. Luukkujen kannet, joita käsitellään nostolaitteiden avulla, on varustettava asianmukaisin, helposti saatavilla olevin kiinnityslaittein. Jos luukkujen kannet eivät ole keskenään vaihdettavissa, niihin ja niiden kehyksiin on merkittävä selvästi, mihin luukkuun ne kuuluvat, ja osoitettava niiden oikea asento kyseisissä luukuissa.
2. Luukkujen kannet on suojattava tuulen ja lastauslaitteiden aiheuttamalta aukeamiselta. Liukuvat kannet on varustettava pidikkeillä, jotka estävät tahattoman yli 0,40 m:n liikkumisen vaakasuuntaan, ja kannet on voitava lukita lopulliseen asentoonsa. Pinottujen luukun kansien paikoillaan pitämiseen on oltava asianmukaiset välineet.
3. Mekaanisesti käytettävissä luukun kansissa virran syötön on keskeydyttävä automaattisesti ohjauskytkimen vapautuksen jälkeen.
4. Luukkujen kansien on kestettävä niihin todennäköisesti kohdistuvat kuormitukset. Jos luukkujen kansilla on tarkoitus kävellä, niiden on kestettävä vähintään 75 kg:n paikallinen kuormitus. Jos luukkujen kansilla ei ole tarkoitus kävellä, tämä on merkittävä niihin. Jos luukkujen kansien päälle on tarkoitus lastata kansilastia, niihin on merkittävä sallittu kuormitus t/m2. Jos sallittuun kuormitukseen tarvitaan tukia, tämä on merkittävä sopivaan kohtaan. Tällöin aluksella on oltava asiaa koskevat piirustukset.
11.11 artikla
Vintturit
1. Vintturit on suunniteltava sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Niissä on oltava laitteet, jotka estävät tahattoman lastin irtoamisen. Vinttureissa, jotka eivät ole itsepidättäviä, on oltava vetovoiman mukaisesti mitoitettu jarru.
2. Käsikäyttöisissä vinttureissa on oltava laite, joka estää kammen takaisin kiertymisen. Vinttureiden, joissa on sekä kone- että käsikäyttö, on oltava rakenteeltaan sellaisia, että käyttövoiman ohjauksella ei voi käyttää manuaalista ohjausta.
11.12 artikla
Nosturit
1. Nosturit on rakennettava hyvän rakennustavan mukaisesti. Niiden käytön aikana syntyvä voima on voitava johtaa turvallisesti aluksen rakenteeseen, eikä se saa vaarantaa aluksen vakavuutta.
2. Nostureissa on oltava valmistajan kilpi, josta ilmenevät seuraavat tiedot:
|
a) |
valmistajan nimi ja osoite, |
|
b) |
CE-merkintä sekä valmistusvuosi, |
|
c) |
sarja tai tyyppi, |
|
d) |
mahdollinen sarjanumero. |
3. Nostureihin on merkittävä suurimmat sallitut kuormitukset pysyvästi ja selvästi.
Nostureihin, joiden turvallinen käyttökuormitus on korkeintaan 2 000 kg, tarvitsee merkitä vain suurin sallittu käyttökuormitus nosturin suurimmalla käyttösäteellä pysyvästi ja selvästi.
4. Murskautumis- ja leikkautumisvaaran ehkäisemiseksi on oltava suojalaitteita. Nosturin ulkoisilla osilla on oltava keskenään ja kaikkiin ympäröiviin osiin nähden vähintään 0,5 m:n turvallisuusväli ylä- ja alapuolella sekä sivuilla. Sivusuuntaista turvallisuusväliä ei tarvita työtilojen ja käytävien ulkopuolella.
5. Konekäyttöiset nosturit on suojattava luvatonta käyttöä vastaan. Ne on voitava käynnistää vain nosturin ohjauspaikalta. Ohjauksen on oltava itsestään palautuva (painikkeet ilman pidikkeitä), ja niiden toimintasuunnan on oltava yksiselitteisen selvä.
Käyttövoiman katkon aikana lasti ei saa päästä putoamaan hallitsemattomasti. Nosturin tarkoituksettomat liikkeet on voitava estää.
Nostolaitteen ylöspäin liikkumista ja käyttökuormituksen ylitystä on rajoitettava asianmukaisella laitteella. Myös nostolaitteen alaspäin liikkumista on rajoitettava, jos missä tahansa mahdollisissa käyttöoloissa koukkua kiinnitettäessä köysirummun alla voi olla vähemmän kuin kaksi nostoköyden kierrosta. Automaattisten rajoitinlaitteiden päälle kytkemisen jälkeen vastaliikkeen on oltava aina mahdollinen.
Juoksevan köysistön köysien vetolujuuden on oltava vähintään viisinkertainen köyden sallittuun kuormitukseen nähden. Köyden rakenteen on oltava moitteeton ja sovelluttava käytettäväksi nostureissa.
6. Ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja ennen käyttöönottoa uudelleen olennaisten muutosten jälkeen nosturin riittävä lujuus ja vakavuus on osoitettava laskelmin sekä kuormituskokeella.
Jos nosturin turvallinen käyttökuormitus on enintään 2 000 kg, asiantuntija voi päättää, voidaanko laskennallinen osoitus korvata kokonaan tai osittain kokeella, joka suoritetaan 1,25-kertaisella turvallisella käyttökuormituksella ja joka kattaa koko käyttösäteen.
Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisen hyväksyntäkokeen suorittajana on oltava tarkastuselimen hyväksymä asiantuntija.
7. Toimivaltaisen henkilön on tarkastettava nosturit säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksessa nosturin turvallinen käyttökunto on todettava silmämääräisesti sekä toiminnan tarkastuksella.
8. Tarkastuselimen hyväksymän asiantuntijan on tarkastettava nosturi uudelleen vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
9. Nostureiden, joiden turvallinen käyttökuormitus on yli 2 000 kg tai joita käytetään uudelleenlastaukseen tai jotka ovat nostimilla, ponttoneilla ja muulla uivalla kalustolla tai työaluksilla, on lisäksi oltava jonkin jäsenvaltion vaatimusten mukaisia.
10. Aluksilla on oltava kaikista nostureista vähintään seuraavat asiakirjat:
|
a) |
nosturin valmistajan käyttöohje, jossa on vähintään seuraavat tiedot:
|
|
b) |
todistus 6-8 tai 9 kohdan mukaisten tarkastusten suorittamisesta. |
11.13 artikla
Syttyvien nesteiden säilytys
Kannella on oltava palamattomasta materiaalista tehty ja ilmanvaihdolla varustettu kaappi sellaisten syttyvien nesteiden säilytystä varten, joiden leimahduspiste on alle 55 °C. Kaapin ulkoseinässä on oltava lisäyksessä I olevan kuvan 2 mukainen ”Tulenteko ja tupakointi kielletty” -merkki, jonka halkaisija on vähintään 10 cm.
12 LUKU
ASUINTILAT
12.01 artikla
Yleistä
1. Aluksilla on oltava asuintilat niillä tavallisesti majoittuville henkilöille ja vähintään vähimmäismiehistölle.
2. Asuintilat on suunniteltava, järjestettävä ja varustettava siten, että ne täyttävät aluksella olevien henkilöiden terveyttä, turvallisuutta ja mukavuutta koskevat tarpeet. Niihin on päästävä helposti ja turvallisesti, ja ne on eristettävä riittävästi kylmää ja kuumaa vastaan.
3. Tarkastuselin voi sallia poikkeuksia tämän luvun säännöksistä, jos aluksella olevien henkilöiden terveys ja turvallisuus turvataan jollakin muulla tavalla.
4. Tarkastuselimen on merkittävä yhteisön todistukseen aluksen päivittäisten käyttöaikojen ja sen käyttömuodon rajoitukset, jotka johtuvat 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista.
12.02 artikla
Erityiset suunnitteluvaatimukset
1. Asuintilat on voitava tuulettaa riittävästi, vaikka ovet olisivat suljettuina. Lisäksi yhteisiin oleskelutiloihin on päästävä riittävästi päivänvaloa, ja niistä on mahdollisuuksien mukaan voitava nähdä ulos.
2. Jos kannen tasolta ei ole pääsyä asuintiloihin ja jos tasoero on 0,30 m tai enemmän, käynti asuintiloihin on järjestettävä portaiden avulla.
3. Aluksen keulaosassa lattiat eivät saa olla enempää kuin 1,20 m enimmäissyväystason alapuolella.
4. Oleskelu- ja yöpymistiloissa on oltava vähintään kaksi uloskäyntiä, jotka sijaitsevat mahdollisimman kaukana toisistaan ja jotka toimivat poistumisreitteinä. Toinen uloskäynneistä voidaan suunnitella varauloskäynniksi. Tämä ei koske tiloja, joista on uloskäynti suoraan kannelle tai käytävään, joka toimii poistumisreittinä, jos käytävässä on kaksi toisistaan erillään sijaitsevaa uloskäyntiä aluksen vasemmalle ja oikealle puolelle. Varauloskäyntien sekä varauloskäynteinä käytettäviksi suunniteltujen ikkunoiden ja valoarkkujen vapaan aukon on oltava vähintään 0,36 m2 ja lyhyimmän sivun vähintään 0,50 m, ja niistä on oltava mahdollista poistua nopeasti hätätapauksessa. Varauloskäynnit on eristettävä ja päällystettävä palamista hidastavilla materiaaleilla, ja poistumisreittien käyttömahdollisuus milloin tahansa on taattava asianmukaisin toimenpitein, kuten tikkailla tai erikseen kiinnitetyillä tikaspuolilla.
5. Asuintilat on suojattava liialliselta melulta ja tärinältä. Äänenpaineen enimmäistasot ovat:
|
a) |
70 dB(A) yhteisissä oleskelutiloissa, |
|
b) |
60 dB(A) yöpymistiloissa. Tämä ei koske aluksia, joita käytetään yksinomaan miehistön lepoajan ulkopuolella jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Päivittäisen toiminta-ajan rajoitus on merkittävä yhteisön todistukseen. |
6. Asuintilojen seisontakorkeuden on oltava vähintään 2,00 m.
7. Yleensä aluksissa on oltava vähintään yksi yöpymistiloista erillään oleva yhteinen oleskelutila.
8. Yhteisten oleskelutilojen vapaan lattiatilan on oltava vähintään 2 m2 henkilöä kohti, kuitenkin yhteensä vähintään 8 m2. Vapaaseen lattiatilaan eivät sisälly huonekalut pöytiä ja tuoleja lukuun ottamatta.
9. Jokaisen yksityisen oleskelu- ja yöpymistilan tilavuuden on oltava vähintään 7 m3.
10. Yksityisten oleskelutilojen ilmatilavuuden henkeä kohti on oltava vähintään 3,5 m3. Yöpymistiloissa ilmatilavuuden on oltava vähintään 5 m3 ensimmäistä henkilöä kohti ja vähintään 3 m3 jokaista seuraavaa henkilöä kohti. Tähän ei sisälly huonekalujen tilavuus. Yöpymistilat on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava enintään kahdelle henkilölle. Vuoteiden on oltava vähintään 0,30 m:n korkeudella lattiasta. Jos vuoteet on sijoitettu päällekkäin, on jokaisen vuoteen yläpuolella oltava vapaata tilaa vähintään 0,60 m.
11. Ovien aukon yläreunan on oltava vähintään 1,90 m kannen tai lattian yläpuolella, ja sisäleveyden on oltava vähintään 0,60 m. Vaadittu korkeus voidaan saavuttaa liuku- tai saranakansilla tai -luukuilla. Ovien on avauduttava ulospäin, ja ne on voitava avata molemmilta puolilta. Kynnykset saavat olla enintään 0,40 m korkeita, mutta niiden on kuitenkin oltava muiden turvallisuussäännösten mukaisia.
12. Portaiden on oltava pysyvästi kiinnitetyt, ja niissä on voitava kulkea turvallisesti. Portaat katsotaan tällaisiksi, kun:
|
a) |
ne ovat vähintään 0,60 m leveät, |
|
b) |
askelmasyvyys on vähintään 0,15 m, |
|
c) |
askelmat ovat liukumista ehkäisevät, |
|
d) |
yli kolmeaskelmaisissa portaissa on vähintään käsikaide tai kädensija. |
13. Vaarallisia kaasuja tai nesteitä johtavia putkia, erityisesti sellaisia, joiden paine on niin korkea, että vuoto voi olla henkilöille vaarallinen, ei saa sijoittaa asuintiloihin eikä niihin johtaviin käytäviin. Tämä ei koske höyry- ja hydraulijärjestelmien putkia, jos ne on sijoitettu metalliseen suojaputkeen, eikä talouskäyttöön tarkoitettujen nestekaasulaitteiden putkia.
12.03 artikla
Saniteettitilat
1. Aluksissa, joissa on asuintilat, on oltava vähintään seuraavat saniteettitilat:
|
a) |
yksi WC asuinyksikköä tai kuutta miehistön jäsentä kohti. WC:t on voitava tuulettaa raikkaalla ilmalla; |
|
b) |
yksi kuumaan ja kylmään juomakelpoiseen veteen liitetty ja viemärillä varustettu pesuallas asuinyksikköä tai neljää miehistön jäsentä kohti; |
|
c) |
yksi kuumaan ja kylmään juomakelpoiseen veteen liitetty kylpyamme tai suihku asuinyksikköä tai kuutta miehistön jäsentä kohti. |
2. Saniteettitilojen on oltava asuintilojen välittömässä läheisyydessä. WC-tiloista ei saa olla suoraa käyntiä keittiöihin, messeihin tai yhteisiin oleskelutiloihin/keittiöihin.
3. WC-tilojen pinta-alan on oltava vähintään 1 m2, jolloin leveys ei saa olla alle 0,75 m eikä pituus alle 1,10 m. Enintään kahden henkilön hyteissä WC-tilat voivat olla pienempiä. Jos WC-tilassa on pesuallas ja/tai suihku, lattiapinta-alaa on suurennettava vähintään pesualtaan ja/tai suihkualtaan (tai kylpyammeen) pinta-alan verran.
12.04 artikla
Keittiöt
1. Keittiöt voivat sijaita yhteisten oleskelutilojen yhteydessä.
2. Keittiöissä on oltava:
|
a) |
liesi, |
|
b) |
viemäröity allas, |
|
c) |
juomavesipiste, |
|
d) |
jääkaappi, |
|
e) |
riittävät säilytys- ja työtilat. |
3. Yhdistettyjen keittiöiden ja yhteisten oleskelutilojen ruokailualueen on oltava riittävän suuri sellaiselle määrälle miehistön jäseniä, joka tavallisesti käyttää sitä samanaikaisesti. Istuinten on oltava vähintään 0,60 m leveitä.
12.05 artikla
Juomavesi
1. Alukset, joissa on asuintilat, on varustettava juomavesilaitteistolla. Juomavesisäiliön täyttöaukkoihin ja juomavesiletkuihin on merkittävä selvästi, että ne on tarkoitettu vain juomavedelle. Juomaveden täyttöliittimien on sijaittava kannen yläpuolella.
2. Juomavesilaitteistojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
a) |
niiden sisäpinnan on oltava korroosionkestävää ja fysiologisesti vaaratonta materiaalia; |
|
b) |
niissä ei saa olla putkien osia, joissa veden säännöllinen virtaus ei ole taattu; |
|
c) |
ne on suojattava liialliselta lämmöltä. |
3. Edellä 2 kohdan vaatimusten lisäksi juomavesisäiliöiden on vastattava seuraavia vaatimuksia:
|
a) |
niiden kapasiteetin on oltava vähintään 150 l kutakin aluksella yleensä asuvaa henkilöä kohti ja vähintään jokaista vähimmäismiehistön jäsentä kohti; |
|
b) |
niissä on oltava sopiva suljettava aukko sisäpuolen puhdistusta varten; |
|
c) |
niissä on oltava täyttömäärän osoitin; |
|
d) |
niissä on oltava tuuletusputket, jotka ovat yhteydessä ulkoilmaan tai joissa on asianmukaiset suodattimet. |
4. Juomavesisäiliöillä ei saa olla yhteisiä seinämiä muiden säiliöiden kanssa. Juomavesiputket eivät saa kulkea sellaisten säiliöiden kautta, joissa on muita nesteitä. Juomavesijärjestelmän ja muiden putkien väliset liitokset eivät ole sallittuja. Kaasuja tai muita nesteitä kuin juomavettä kuljettavat putket eivät saa kulkea juomavesisäiliön kautta.
5. Juomavedelle tarkoitettujen painesäiliöiden on toimittava ainoastaan luonnonseoksisella paineilmalla. Jos paineilma tuotetaan kompressorien avulla, asianmukaiset ilmansuodattimet tai öljynerottimet on asennettava suoraan painesäiliön etupuolelle, paitsi jos vesi ja ilma erotetaan kalvolla.
12.06 artikla
Lämmitys ja ilmanvaihto
1. Asuintilat on voitava lämmittää niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Lämmitysjärjestelmän on vastattava sääoloja, joihin alus mahdollisesti joutuu.
2. Asuin- ja yöpymistiloja on voitava tuulettaa asianmukaisesti myös ovien ollessa suljettuina. Tuuletuksen on taattava riittävä ilmanvaihto kaikissa ilmasto-oloissa.
3. Asuintilat on suunniteltava ja järjestettävä niin, että estetään mahdollisimman tehokkaasti saastuneen ilman pääsy asuintiloihin aluksen muista osastoista, esimerkiksi konehuoneista tai lastiruumista. Jos käytetään koneellista ilmanvaihtoa, ilmanottoaukot on sijoitettava siten, että nämä vaatimukset täyttyvät.
12.07 artikla
Asuintilojen muut varusteet
1. Jokaisella aluksella oleskelevalla miehistön jäsenellä on oltava oma vuode ja oma lukittava vaatekaappi. Vuoteen sisämittojen on oltava vähintään 2,00 × 0,90 m.
2. Työvaatteiden säilyttämistä ja kuivaamista varten on varattava sopivat tilat yöpymistilojen ulkopuolelta.
3. Kaikissa asuintiloissa on oltava sähkövalaistus. Kaasulla tai nestemäisillä polttoaineilla toimivat lisälamput sallitaan vain yhteisissä oleskelutiloissa. Nestemäisellä polttoaineella toimivien valaisinten on oltava metallisia, ja niissä saa käyttää vain polttoaineita, joiden leimahduspiste on yli 55 °C, tai tavallista parafiiniöljyä. Ne on sijoitettava tai kiinnitettävä niin, että palovaaraa ei synny.
13 LUKU
POLTTOAINEELLA TOIMIVAT LÄMMITYS-, RUOANLAITTO- JA JÄÄHDYTYSLAITTEET
13.01 artikla
Yleistä
1. Nestekaasukäyttöisten lämmitys-, ruoanlaitto- ja jäähdytyslaitteiden on täytettävä tässä liitteessä olevan 14 luvun vaatimukset.
2. Lämmitys-, ruoanlaitto- ja jäähdytyslaitteistot sekä niiden lisälaitteet on suunniteltava ja sijoitettava niin, että niistä ei ole vaaraa, vaikka tapahtuisi ylikuumenemista. Ne on asennettava niin, etteivät ne voi kaatua tai siirtyä tahattomasti.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja laitteita ei saa sijoittaa tiloihin, joissa käytetään tai säilytetään aineita, joiden leimahtamispiste on alle 55 °C. Laitteiden hormit eivät saa kulkea tällaisten tilojen kautta.
4. Palamiseen tarvittavan ilman saanti on varmistettava.
5. Lämmityslaitteet on liitettävä tukevasti hormeihin, jotka on varustettava sopivilla kuvuilla tai suojuksilla tuulta vastaan. Ne on sijoitettava niin, että ne voidaan puhdistaa.
13.02 artikla
Nestemäisten polttoaineiden käyttö, öljylaitteet
1. Nestemäisellä polttoaineella toimivissa lämmitys-, ruoanlaitto- ja jäähdytyslaitteissa saa käyttää vain polttoaineita, joiden leimahduspiste on yli 55 °C.
2. Edellä 1 kohdasta poiketen asuintiloissa ja ohjaushyteissä voidaan sallia ruoanlaitto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteet, joiden polttimessa on sydänlanka ja jotka toimivat tavallisella parafiiniöljyllä, jos niiden polttoainesäiliön tilavuus ei ole suurempi kuin 12 litraa.
3. Sydänlangalla varustetut polttimet on:
|
a) |
varustettava metallisella polttoainesäiliöllä, jossa on lukittava täyttöaukko ja jolla ei ole pehmeäjuotettuja liitoksia enimmäistäyttömäärän alapuolella, ja suunniteltava ja sijoitettava niin, ettei polttoainesäiliö voi vahingossa avautua eikä tyhjentyä; |
|
b) |
voitava sytyttää käyttämättä muuta palavaa nestettä; |
|
c) |
sijoitettava niin, että palamiskaasut voidaan poistaa turvallisesti. |
13.03 artikla
Höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit ja sumutuspolttimella varustetut öljylämmityslaitteet
1. Höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit ja sumutuspolttimella varustetut öljylämmityslaitteet on rakennettava hyvän rakennustavan mukaisesti.
2. Jos höyrystyspolttimella varustettu öljylämmitysuuni tai sumutuspolttimella varustettu öljylämmityslaite sijoitetaan konehuoneeseen, lämmityslaitteen ja moottorien ilmansaanti on järjestettävä niin, että lämmityslaite ja moottorit voivat toimia toisistaan riippumatta moitteettomasti ja turvallisesti. Tarvittaessa on järjestettävä erillinen ilmansaanti. Laitteisto on sijoitettava niin, että polttimen liekit eivät voi vaurioittaa muita konehuoneen laitteistojen osia.
13.04 artikla
Höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit
1. Höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit on voitava sytyttää ilman muita palavia nesteitä. Ne on kiinnitettävä metallisen öljyloukun yläpuolelle siten, että öljyloukku kattaa kaikki polttoainetta johtavat osat. Sen reunakorkeus on vähintään 20 mm ja tilavuus vähintään 2 litraa.
2. Konehuoneeseen sijoitetun höyrystyspolttimella varustetun öljylämmitysuunin 1 kohdan mukaisen metallisen öljyloukun reunojen on oltava vähintään 200 mm korkeat. Höyrystyspolttimen alareunan on oltava öljyloukun reunan päällä. Lisäksi öljyloukun yläreunan korkeuden on oltava vähintään 100 mm lattiasta.
3. Höyrystyspolttimella varustetuissa öljylämmitysuuneissa on oltava asianmukainen säädin, joka takaa kulloinkin valitulla säädöllä käytännössä jatkuvan öljyn virtauksen polttimeen ja joka estää polttoaineen vuotamisen liekin mahdollisesti sammuessa. Sopivina pidetään säätimiä, jotka toimivat moitteettomasti myös altistuessaan tärinälle ja 12°:en kulmaan saakka, ja joissa on täyttötason säädön uimurin lisäksi
|
a) |
toinen uimuri, joka sulkee polttoaineen syötön turvallisesti ja luotettavasti sallitun tason ylittyessä, tai |
|
b) |
ylivuotoputki, mutta ainoastaan silloin, kun öljyloukkuun mahtuu vähintään polttoainesäiliön sisältö. |
4. Jos polttoainesäiliö on sijoitettu erilleen höyrystyspolttimella varustetusta öljylämmitysuunista:
|
a) |
se ei saa olla korkeammalla kuin laitteen valmistajan käyttöohjeet sallivat; |
|
b) |
se on suojattava liialliselta kuumenemiselta; |
|
c) |
polttoaineen syöttö on voitava keskeyttää kannelta käsin. |
5. Höyrystyspolttimilla varustettujen öljylämmitysuunien hormeissa on oltava laitteet, jotka estävät vedon suunnanmuutoksen.
13.05 artikla
Sumutuspolttimella varustetut öljylämmityslaitteet
Sumutuspolttimella varustettujen öljylämmityslaitteiden on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:
|
a) |
polttimen riittävä ilmanvaihto on varmistettava ennen polttoaineen syöttöä; |
|
b) |
polttoaineen syöttöä on säädettävä termostaatilla; |
|
c) |
sytytyksen on tapahduttava sähköisesti tai sytytysliekillä; |
|
d) |
öljylämmityslaitteessa on oltava liekinvalvontajärjestelmä, joka liekin sammuessa katkaisee polttoaineen syötön; |
|
e) |
pääkytkin on sijoitettava laitteen sijoitustilan ulkopuolelle helppopääsyiseen paikkaan. |
13.06 artikla
Ilmalämmityslaitteet
Ilmalämmityslaitteiden, joissa kuuma ilma johdetaan paineella palamiskammion kautta jakelujärjestelmään tai huoneeseen, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
a) |
Jos polttoaine sumutetaan paineella, palamisilma on syötettävä puhaltimella. |
|
b) |
Palamiskammio on tuuletettava hyvin ennen kuin poltin voidaan sytyttää. Tuuletus on riittävä, jos palamisilmapuhallin käy vielä liekin sammuttua. |
|
c) |
Polttoaineen syötön on katkettava automaattisesti, jos:
|
|
d) |
Palamis- ja lämmitysilmapuhaltimet on voitava kytkeä pois päältä lämmityslaitteen sijoitustilan ulkopuolelta. |
|
e) |
Jos lämmitysilma imetään ulkoa, imuaukkojen on sijaittava mahdollisimman paljon kannen yläpuolella. Ne on asennettava niin, ettei sade- ja roiskevesi pääse sisään. |
|
f) |
Lämmitysilmaputkien on oltava metallisia. |
|
g) |
Lämmitysilman poistoaukkoja ei saa voida sulkea kokonaan. |
|
h) |
Mahdollisesti vuotava polttoaine ei saa päästä leviämään lämmitysilmaputkiin asti. |
|
i) |
Ilmalämmityslaitteet eivät saa imeä lämmitysilmaansa konehuoneesta. |
13.07 artikla
Kiinteällä polttoaineella toimiva lämmitys
1. Kiinteällä polttoaineella toimivat lämmityslaitteet on sijoitettava metallisen levyn päälle, jonka reunat on käännetty ylöspäin sen varmistamiseksi, ettei palava polttoaine tai kuuma tuhka putoa levyn ulkopuolelle.
Tämä ei koske laitteita, jotka on asennettu palamattomasta materiaalista rakennettuihin osastoihin, jotka on suunniteltu yksinomaan kattilahuoneiksi.
2. Kiinteällä polttoaineella toimivat kattilat on varustettava palamisilmavirran säätämiseen tarkoitetuilla termostaattiohjaimilla.
3. Jokaisen lämmityslaitteen läheisyyteen on sijoitettava tuhkan välittömään sammuttamiseen tarkoitetut välineet.
14 LUKU
TALOUSKÄYTTÖÖN TARKOITETUT NESTEKAASULAITTEISTOT
14.01 artikla
Yleistä
1. Nestekaasulaitteistot koostuvat pääasiassa syöttöyksiköstä, joka sisältää yhden tai useamman kaasusäiliön, ja yhdestä tai useammasta paineensäätimestä, jakelujärjestelmästä sekä kaasulla toimivista laitteista.
Syöttöyksikön ulkopuolella olevia vara- ja tyhjiä säiliöitä ei pidetä nestekaasulaitteiston osina. Niihin sovelletaan vastaavasti 14.05 artiklaa.
2. Laitteistot saavat toimia ainoastaan kaupallisella propaanilla.
14.02 artikla
Laitteistot
1. Nestekaasulaitteistojen on kokonaisuudessaan sovelluttava käytettäviksi propaanilla, ja ne on rakennettava ja asennettava hyvän toimintatavan mukaisesti.
2. Nestekaasulaitteistoa voidaan käyttää vain talouskäyttöön asuintiloissa ja ohjaushytissä sekä vastaaviin tarkoituksiin matkustaja-aluksilla.
3. Aluksella saa olla useita erillisiä nestekaasulaitteistoja. Samaa laitteistoa ei saa käyttää erillään olevissa asuintiloissa, joiden välissä on lastiruuma tai kiinteä säiliö.
4. Konehuoneessa ei saa olla mitään nestekaasulaitteiston osaa.
14.03 artikla
Säiliöt
1. Sallittuja ovat ainoastaan säiliöt, joiden hyväksytty vetoisuus on 5-35 kg. Matkustaja-aluksilla tarkastuselin voi sallia tätä suurempien säiliöiden käytön.
2. Säiliöissä on oltava virallinen leima todisteena siitä, että ne on hyväksytty sääntömääräisen koestuksen jälkeen.
14.04 artikla
Syöttöyksiköiden sijoitus ja järjestäminen
1. Syöttöyksiköt on asennettava kannelle erilliseen kaappiin tai seinäkaappiin, joka sijaitsee asuintilojen ulkopuolella sellaisessa paikassa, ettei siitä aiheudu haittaa aluksella liikkumiselle. Niitä ei kuitenkaan saa asentaa keula- tai peräparrasta vasten. Kaappi voi olla seinäkaappi, joka on asennettu aluksen kansirakenteen sisään, jos se on kaasutiivis ja voidaan avata ainoastaan kansirakenteen ulkopuolelta. Se on sijoitettava niin, että kaasunkulutuspisteisiin johtavat jakeluputket ovat mahdollisimman lyhyitä.
Yhtäaikaisesti toimivia säiliöitä ei saa olla enempää kuin mitä laitteiston toiminta edellyttää. Laitteistoon saa liittää useampia säiliöitä vain, jos käytetään kääntökytkintä. Kuhunkin syöttöyksikköön voi kytkeä enintään neljä säiliötä. Aluksella olevien säiliöiden määrä, varasäiliöt mukaan luettuina, ei saa ylittää kuutta yhtä laitetta kohti.
Matkustaja-aluksilla, joissa on keittiöitä tai kanttiineja matkustajia varten, laitteistoon voidaan liittää kuusi säiliötä. Aluksella olevien säiliöiden määrä, varasäiliöt mukaan luettuina, ei saa ylittää yhdeksää yhtä laitetta kohti.
Paineensäätimet tai kaksivaihepaineensäädön ensimmäinen paineensäädin on kiinnitettävä seinään samaan kaappiin kuin säiliöt.
2. Syöttöyksiköt on asennettava niin, että mahdollisesti vuotava kaasu voi päästä ulos kaapista ilman vaaraa siitä, että se tunkeutuisi aluksen sisään tai joutuisi kosketuksiin minkään syttymislähteen kanssa.
3. Kaapin on oltava palamista hidastavasta materiaalista, ja sen on oltava riittävästi tuuletettu sen pohjassa ja katossa olevien aukkojen avulla. Säiliöt on sijoitettava pystyasentoon kaappeihin niin, että ne eivät voi kaatua.
4. Kaapit on rakennettava ja sijoitettava niin, että säiliöiden lämpötila ei voi ylittää 50 °C:tta.
5. Kaapin ulkoseinään on kiinnitettävä varoituskilpi ”nestekaasulaite” ja lisäyksessä I olevan kuvan 2 mukainen ”Tulenteko ja tupakointi kielletty” -kilpi, jonka halkaisija on vähintään 100 mm.
14.05 artikla
Varasäiliöt ja tyhjät säiliöt
Varasäiliöt ja tyhjät säiliöt, joita ei pidetä syöttöyksikössä, on varastoitava asuintilojen ja ohjaushytin ulkopuolelle kaappiin, joka on rakennettu 14.04 artiklan vaatimusten mukaisesti.
14.06 artikla
Paineensäätimet
1. Kaasulla toimivat laitteet voidaan liittää säiliöihin ainoastaan sellaisen jakelujärjestelmän kautta, joka on varustettu yhdellä tai useammalla paineensäätimellä, jotka alentavat kaasun paineen käyttöpaineeseen. Painetta voidaan alentaa yksi- tai kaksivaiheisesti. Kaikki paineensäätimet on säädettävä pysyvästi 14.07 artiklan mukaisesti määriteltyyn paineeseen.
2. Viimeisissä paineensäätimissä tai heti niiden jälkeen on oltava laite, joka suojaa putkea automaattisesti liikapainetta vastaan paineensäätimen toimintahäiriön sattuessa. On varmistettava, että varoventtiilin vuodon sattuessa mahdollisesti vuotava kaasu pääsee ulos ilman vaaraa, että kaasu tunkeutuisi aluksen sisään tai joutuisi kosketuksiin minkään syttymislähteen kanssa. Tarvittaessa tätä varten on asennettava erityinen putki.
3. Varoventtiilit ja tuuletusaukot on suojattava vedeltä.
14.07 artikla
Paineet
1. Jos käytetään kaksivaiheista säätöjärjestelmää, keskimääräinen paine saa olla enintään 2,5 baaria ilmanpainetta suurempi.
2. Viimeisen paineensäätimen ulostulossa olevan paineen on oltava enintään 0,05 baaria ilmanpainetta suurempi 10 prosentin poikkeamalla.
14.08 artikla
Putket ja letkut
1. Putkien on oltava kiinteää teräs- tai kupariputkea.
Säiliöihin liitettyjen putkien on kuitenkin oltava korkeapaineletkuja tai kierukkaletkuja, jotka sopivat propaanille. Jos kaasulla toimivia laitteita ei ole asennettu kiinteästi, ne voidaan liittää sopivilla letkuilla, joiden pituus on enintään 1 m.
2. Putkien on kestettävä aluksella tavallisissa käyttöoloissa ilmeneviä rasituksia, erityisesti korroosion ja lujuuden osalta, ja niiden ominaisuuksien ja sijoituksen on oltava sellaiset, että niillä varmistetaan riittävä kaasuvirta asianmukaisella paineella kaasulla toimiville laitteille.
3. Putkissa on oltava mahdollisimman vähän liitoksia. Sekä putkien että liitosten on oltava kaasutiiviitä, ja niiden on pysyttävä kaasutiiviinä huolimatta tärinästä tai laajenemisesta, joka niihin voi vaikuttaa.
4. Putkille on päästävä vaivattomasti, ne on kiinnitettävä asianmukaisesti ja suojattava kaikissa kohdissa, joissa ne voivat joutua iskun tai hankauksen kohteeksi, erityisesti kohdissa, joissa ne kulkevat teräslaipioiden tai metalliseinien läpi. Teräsputkien on oltava kokonaisuudessaan käsitelty korroosiota vastaan.
5. Letkujen ja niiden liitosten on kestettävä kuormituksia, jotka voivat ilmetä tavallisissa käyttöoloissa aluksella. Ne on asennettava niin, että niihin ei kohdistu vetojännitystä, ne eivät kuumene liikaa ja ne voidaan tarkastaa niiden koko pituudelta.
14.09 artikla
Jakelujärjestelmä
1. Koko jakelujärjestelmä on voitava sulkea pääsulkuventtiilillä, jolle pääsyn on oltava kaikkina aikoina helppoa ja nopeaa.
2. Jokaista kaasulla toimivaa laitetta on syötettävä jakelujärjestelmän erillisestä haarasta, ja jokaista haaraa on ohjattava erillisellä sulkulaitteella.
3. Venttiilit on asennettava kohtiin, joissa ne ovat suojassa sään vaikutuksilta ja iskuilta.
4. Kunkin paineensäätimen jälkeen on asennettava tarkastusliitäntä. Tarkastuksen yhteydessä on varmistettava sulkulaitteen avulla, että koestuspaine ei kohdistu paineensäätimeen.
14.10 artikla
Kaasulla toimivat laitteet ja niiden asennus
1. Asentaa saa vain jossakin yhteisön jäsenvaltiossa hyväksyttyjä, propaanilla toimivia laitteita, jotka on varustettu siten, että kaasun ulosvirtaus käyttö- tai sytytysliekin sammuessa estetään tehokkaasti.
2. Laitteet on sijoitettava ja liitettävä siten, etteivät ne pääse kaatumaan eivätkä vahingossa liikkumaan, ja etteivät liitäntäputket pääse vahingossa irtoamaan.
3. Lämmitys- ja vedenlämmityslaitteet ja jääkaapit on liitettävä hormiin, joka poistaa palamiskaasut ulkoilmaan.
4. Kaasulla toimivien laitteiden asentaminen ohjaushyttiin on sallittua vain, jos ohjaushytti on rakennettu niin, että vuotava kaasu ei voi päästä vesikulkuneuvon alaosiin, etenkään ohjauslinjojen läpivientien kautta konehuoneeseen.
5. Kaasulla toimivia laitteita saa asentaa yöpymistiloihin vain, jos palaminen tapahtuu riippumatta tilojen ympäröivästä ilmasta.
6. Kaasulla toimivat laitteet, joissa palaminen riippuu ympäröivästä ilmasta, on asennettava riittävän suuriin tiloihin.
14.11 artikla
Ilmanvaihto ja palamiskaasujen poisto
1. Tiloissa, joissa on kaasulla toimivia laitteita, joissa palaminen riippuu ympäröivästä ilmasta, raikasilmansyöttö ja palamiskaasujen poisto on varmistettava riittävän suurilla ilmanvaihtoaukoilla, joiden vapaa aukko on vähintään 150 cm2 aukkoa kohti.
2. Ilmanvaihtoaukoissa ei saa olla mitään sulkulaitteita, eivätkä aukot saa johtaa yöpymistiloihin.
3. Poistolaitteet on suunniteltava niin, että niillä varmistetaan palamiskaasujen turvallinen poisto. Niiden toiminnan on oltava luotettavaa ja ne on valmistettava palamattomasta materiaalista. Koneellinen ilmanvaihto ei saa vaikuttaa niiden toimintaan.
14.12 artikla
Käyttö- ja turvallisuusvaatimukset
Käyttöohjeet on kiinnitettävä sopivaan paikkaan aluksella. Niissä on oltava ainakin seuraavat maininnat:
”Säiliöiden venttiilien on oltava kiinni, jos niitä ei ole liitetty jakelujärjestelmään, vaikka säiliöiden oletetaan olevan tyhjiä.”
”Letkut on vaihdettava heti, kun niiden kunto sitä vaatii.”
”Kaikki kaasulla toimivat laitteet on pidettävä liitettyinä, tai vastaavat liitosjohdot on suljettava.”
14.13 artikla
Hyväksymistarkastus
Ennen nestekaasulaitteiston käyttöönottoa, jokaisen muutostyön tai korjauksen jälkeen sekä uusittaessa 14.15 artiklassa tarkoitettua todistusta, tarkastuselimen hyväksymän asiantuntijan on tarkastettava koko laitteisto. Hyväksymistarkastuksen aikana asiantuntijan on tarkastettava, että laitteisto täyttää tämän luvun vaatimukset. Hänen on toimitettava hyväksymiskertomus tarkastuselimelle.
14.14 artikla
Koestukset
Laitteiston koestukset on tehtävä seuraavasti:
|
1. |
Keskipaineputket ensimmäisen paineensäätimen 14.09 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sulkulaitteen ja viimeistä paineensäädintä ennen asetettujen sulkuventtiilien välillä:
|
|
2. |
Putket, joiden on kestettävä käyttöpaineessa, ainoan paineensäätimen tai viimeisen paineensäätimen 14.09 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sulkulaitteen ja ennen kaasulla toimivia laitteita asennettujen venttiilien välillä:
|
|
3. |
Putket, jotka ovat ainoan paineensäätimen tai viimeisen paineensäätimen 14.09 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sulkulaitteen ja kaasulla toimivien laitteiden ohjainten välillä:
|
|
4. |
Edellä 1 kohdan b alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa koestuksissa putket katsotaan kaasutiiviiksi, jos tasapainottumiseen ilmanpaineen kanssa varatun riittävän ajan jälkeen koestuspaineessa ei havaita alenemista seuraavien 10 minuutin aikana. |
|
5. |
Säiliöliittimet, putkien liitokset ja muut varusteet, jotka joutuvat säiliöissä olevan paineen alaisiksi, sekä paineensäätimen ja jakeluputken väliset liitokset:
|
|
6. |
Kaikki kaasulla toimivat laitteet on otettava käyttöön nimellisteholla, ja on testattava, että palaminen on moitteetonta ja häiriötöntä eri tehonsäädöillä. Turvalaitteet on tarkastettava niiden tyydyttävän toiminnan varmistamiseksi. |
|
7. |
Edellä 6 kohdassa tarkoitetun koestuksen jälkeen on tarkastettava jokaisen hormiin kytketyn kaasulaitteen osalta erikseen, pääseekö palamiskaasuja ilmanottoaukkojen kautta tilaan viiden minuutin käytön jälkeen nimellisteholla, kun ikkunat ja ovet ovat suljettuja ja tuuletinlaitteet toiminnassa. Jos tällaisia kaasuja vuotaa enemmän kuin satunnaisesti, syy on selvitettävä ja korjattava välittömästi. Laitetta ei saa hyväksyä käyttöön ennen kuin kaikki viat on korjattu. |
14.15 artikla
Todistus
1. Yhteisön todistukseen liitettävällä todistuksella on osoitettava, että kaikki nestekaasulaitteistot ovat tämän luvun vaatimusten mukaisia.
2. Tarkastuselin antaa todistuksen 14.13 artiklassa tarkoitetun hyväksymistarkastuksen jälkeen.
3. Todistus on voimassa enintään kolme vuotta. Se voidaan uusia ainoastaan uuden 14.13 artiklan mukaisen hyväksymistarkastuksen jälkeen.
Jos aluksen omistaja tai tämän edustaja esittää perustellun pyynnön, tarkastuselin voi poikkeuksellisesti jatkaa todistuksen voimassaoloaikaa enintään kolmella kuukaudella ilman 14.13 artiklassa tarkoitetun hyväksymistarkastuksen tekemistä. Tällainen pidennys on merkittävä yhteisön todistukseen.
15 LUKU
MATKUSTAJA-ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
15.01 artikla
Yleiset säännökset
1. Seuraavia säännöksiä ei sovelleta:
|
a) |
3.02 artiklan 1 kohdan b alakohta, |
|
b) |
4.01-4.03 artikla, |
|
c) |
8.08 artiklan 2 kohdan toinen virke ja 7 kohta, |
|
d) |
9.14 artiklan 3 kohdan toinen virke yli 50 V:n jännitteiden osalta. |
2. Seuraavat laitteet ovat kiellettyjä matkustaja-aluksilla:
|
a) |
edellä 12.07 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut nestekaasulla tai nestemäisellä polttoaineella toimivat lamput, |
|
b) |
edellä 13.04 artiklassa tarkoitetut höyrystyspolttimilla varustetut öljylämmitysuunit, |
|
c) |
edellä 13.07 artiklassa tarkoitetut kiinteällä polttoaineella toimivat lämmityslaitteet, |
|
d) |
edellä 13.02 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut laitteet, joiden polttimessa on sydänlanka, |
|
e) |
edellä 14 luvussa tarkoitetut nestekaasulaitteet. |
3. Aluksille, joilla ei ole omaa käyttövoimaa, ei voida myöntää lupaa matkustajien kuljetukseen.
4. Matkustaja-aluksilla on järjestettävä erityisiä alueita liikuntaesteisiä henkilöitä varten tämän luvun säännösten mukaisesti. Jos tämän luvun sellaisten säännösten, joissa on otettu huomioon liikuntaesteisten henkilöiden erityiset turvallisuustarpeet, soveltaminen on vaikeaa tai aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, tarkastuselin voi sallia näistä säännöksistä poikkeamisen tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Tällaiset poikkeukset on merkittävä yhteisön todistukseen.
15.02 artikla
Alusten rungot
1. Edellä 2.09 artiklassa tarkoitetuissa tarkastuksissa teräsrunkoisten matkustaja-alusten ulkolaidoituksen paksuus on määritettävä seuraavasti:
|
a) |
Matkustaja-alusten uloimman rungon pohja-, palle- ja sivulaidoituksen vähimmäispaksuus tmin on määritettävä seuraavien kaavojen avulla saatavan suuremman arvon mukaisesti:
joissa:
|
;
,|
b) |
Edellä a alakohdan mukaisesti määritetty laidoituksen paksuuden vähimmäisarvo voidaan alittaa, jos sallittu arvo on määritetty ja varmennettu matemaattisin todistein aluksen rungon riittävästä lujuudesta (pitkittäis- ja poikittaislujuus sekä paikallinen lujuus). |
|
c) |
Edellä a tai b alakohdan mukaisesti laskettu paksuus ei saa missään ulkolaidoituksen kohdassa olla vähempää kuin 3 mm. |
|
d) |
Laidoitusta on uusittava, kun pohja-, palle- tai sivulaidoituksen paksuudet alittavat a tai b alakohdan sekä c alakohdan mukaisesti määritetyn vähimmäisarvon. |
2. Laipioiden lukumäärä ja sijoitus on suunniteltava niin, että aluksen täyttyessä vedellä se säilyttää kelluvuutensa 15.03 artiklan 7-13 kohdan mukaisesti. Kaikkien alusten osastoimisen tehokkuuteen vaikuttavien sisärakenteiden osien on oltava vesitiiviitä ja suunniteltava niin, että osastoimisen eheys säilyy.
3. Törmäyslaipion etäisyys keulapystysuorasta ei saa olla alle 0,04 LWL eikä yli 0,04 LWL + 2 m.
4. Poikittaislaipiossa voi olla laipiosyvennys, jos kaikki tämän ulkoneman osat sijaitsevat turvallisella alueella.
5. Laipioiden, jotka otetaan huomioon laskettaessa vahingoittuneen aluksen vakavuutta 15.03 artiklan 7-13 kohdan mukaisesti, on oltava vesitiiviitä, ja niiden on ulotuttava laipiokanteen asti. Jos aluksessa ei ole laipiokantta, näiden laipioiden on ulotuttava vähintään 20 cm upporajan yläpuolelle.
6. Näiden laipioiden aukkojen määrä on pidettävä niin vähäisenä kuin on tarkoituksenmukaista aluksen rakenteen ja tavanomaisen käytön kannalta. Aukot ja läpiviennit eivät saa vaikuttaa haitallisesti laipioiden vesitiiviyteen.
7. Törmäyslaipioissa ei saa olla aukkoja eikä ovia.
8. Edellä olevan 5 kohdan mukaisissa laipioissa, jotka erottavat konehuoneet matkustajatiloista tai miehistön ja aluksen henkilökunnan asuintiloista, ei saa olla ovia.
9. Käsikäyttöiset ovet, joissa ei ole kauko-ohjausta sallitaan 5 kohdassa tarkoitetuissa laipioissa vain alueilla, joille matkustajilla ei ole pääsyä. Niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
a) |
Niiden on oltava jatkuvasti suljettuina, ja niitä saa käyttää vain hetkellisesti läpikulkua varten. |
|
b) |
Niissä on oltava sopivat välineet, joilla ne voidaan sulkea nopeasti ja turvallisesti. |
|
c) |
Ovien molemmille puolille on kiinnitettävä seuraava ohje: ”Ovi on pidettävä aina suljettuna”. |
10. Edellä 5 kohdassa tarkoitetuissa laipioissa olevien ovien, joita pidetään auki pitkiä aikoja, on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Ne on voitava sulkea laipion molemmilta puolilta ja helppopääsyisestä kohdasta laipiokannen yläpuolelta. |
|
b) |
Kun ovi on suljettu kauko-ohjauksella, se on voitava avata uudestaan paikallisesti ja sulkea turvallisesti. Matot, jalkalistat tai muut esteet eivät saa haitata sulkemista. |
|
c) |
Kauko-ohjatun sulkemisen on kestettävä vähintään 30 sekuntia, kuitenkin enintään 60 sekuntia. |
|
d) |
Oven luona on sen sulkeutuessa kuuluttava automaattinen hälytysääni. |
|
e) |
Ovenohjaimen ja hälytyksen on voitava toimia myös aluksen virransyötöstä riippumatta. Kauko-ohjauspaikalla on voitava nähdä, onko ovi auki vai kiinni. |
11. Edellä 5 kohdassa tarkoitetuissa laipioissa olevien ovien ja niiden ohjainten on sijaittava turvallisella alueella.
12. Ohjaushytissä on oltava varoitusjärjestelmä, joka ilmoittaa, mitkä 5 kohdassa tarkoitettujen laipioiden ovista ovat auki.
13. Avonaiset putket ja tuuletuskanavat on sijoitettava niin, että missä tahansa mahdollisessa vuototilanteessa vesi ei pääse tunkeutumaan muihin tiloihin tai säiliöihin niiden kautta.
|
a) |
Jos useampia osastoja on avoimessa yhteydessä toisiinsa putkien tai tuuletuskanavien kautta, tällaiset putket ja kanavat on johdettava sopivasta kohdasta epäedullisinta vuototilannetta vastaavan vesiviivan yläpuolelle. |
|
b) |
Putkiston ei tarvitse olla a alakohdan mukainen, jos se on varustettu sulkulaitteilla kohdissa, joissa se viedään laipioiden läpi, ja jos sulkulaitteita voidaan käyttää kauko-ohjauksella laipiokannen yläpuolelta. |
|
c) |
Jos putkistolla ei ole jossakin osastossa avointa ulostuloa, putkiston katsotaan osaston vahingoittuessa olevan vahingoittumaton, jos se kulkee turvallisella alueella ja yli 0,50 m:n etäisyydellä aluksen pohjasta. |
14. Edellä olevan 10 kohdan mukaiset laipio-ovien kauko-ohjaimet ja 13 kohdan b alakohdan mukaiset sulkulaitteet laipiokannen yläpuolella on merkittävä selkeästi.
15. Jos aluksessa on kaksoispohjia, niiden korkeuden on oltava vähintään 0,60 m, ja jos niissä on sivusäiliöitä, niiden leveyden on oltava vähintään 0,60 m.
16. Ikkunoita saa sijoittaa upporajan alapuolelle, jos ne ovat vesitiiviitä, niitä ei voi avata, ne ovat riittävän lujia ja 15.06 artiklan 14 kohdan vaatimusten mukaisia.
15.03 artikla
Vakavuus
1. Hakijan on osoitettava vahingoittumattoman aluksen asianmukainen vakavuus laskelmin, jotka perustuvat vahingoittumattoman aluksen vakavuutta koskevan standardin soveltamiseen. Laskelmat on tehtävä vapaalla viippauksella ja painumalla.
2. Vahingoittumattoman aluksen vakavuus on osoitettava seuraavilla lastitilanteen standardiarvoilla:
|
a) |
matkan alussa: 100 prosenttia matkustajista, 98 prosenttia polttoaineesta ja makeasta vedestä, 10 prosenttia jätevedestä; |
|
b) |
matkan aikana: 100 prosenttia matkustajista, 50 prosenttia polttoaineesta ja makeasta vedestä, 50 prosenttia jätevedestä; |
|
c) |
matkan lopussa: 100 prosenttia matkustajista, 10 prosenttia polttoaineesta ja makeasta vedestä, 98 prosenttia jätevedestä; |
|
d) |
tyhjä alus: ei matkustajia, 10 prosenttia polttoaineesta ja makeasta vedestä, ei jätevettä. |
Kaikilla lastitilanteen standardiarvoilla painolastisäiliöiden katsotaan olevan joko tyhjiä tai täysiä tavanomaisten käyttöolojen mukaisesti.
Jotta painolasti voitaisiin vaihtaa matkan aikana, 3 kohdan d alakohdan vaatimus on osoitettava seuraavalla lastitilanteella:
100 prosenttia matkustajista, 50 prosenttia polttoaineesta ja makeasta vedestä, 50 prosenttia jätevedestä, kaikki muut nestesäiliöt (painolastivesisäiliö mukaan luettuna) katsotaan täytetyiksi 50 prosenttiin asti.
Jos tämä edellytys ei täyty, yhteisön todistuksen kohtaan 52 on tehtävä merkintä, jonka mukaan painolastivesisäiliöt voivat matkan aikana olla vain joko tyhjät tai täydet, eikä painolastitilannetta saa muuttaa matkan aikana.
3. Laskelmiin perustuva vahingoittumattoman aluksen asianmukainen vakavuus on osoitettava käyttäen seuraavia vahingoittumattoman aluksen vakavuuden määritelmiä ja 2 kohdan a-d alakohdassa mainittuja lastitilanteen standardiarvoja:
|
a) |
oikaisevan momenttivarren enimmäisarvo hmax on saatava kallistuskulmassa φmax ≥ 15°, eikä se saa olla vähempää kuin 0,20 m. Jos kuitenkin φf < φmax, oikaiseva momenttivarsi vuotokulmassa φf ei saa olla vähempää kuin 0,20 m; |
|
b) |
vuotokulman φf on oltava vähintään 15°; |
|
c) |
alueen A oikaisevan momenttivarren käyrän alapuolella on saavutettava vähintään seuraavat arvot, φf- ja φmax-kulmista riippuen:
jossa:
|
|
d) |
alkuperäinen vaihtokeskuskorkeus (GMo) korjattuna nestesäiliöiden vapaiden pintojen vaikutuksella, ei saa olla vähempää kuin 0,15 m; |
|
e) |
kummassakaan seuraavista tapauksista kallistuskulma ei saa olla suurempi kuin 12°:
|
|
f) |
matkustajista, tuulesta ja kääntymisestä johtuvien 4, 5 ja 6 kohdan mukaisten momenttien aiheuttaman kallistusmomentin osalta jäännösvaralaidan on oltava vähintään 200 mm; |
|
g) |
aluksilla, joiden rungossa on laipiokansien alapuolella ikkunoita tai muita aukkoja, joita ei voida sulkea vesitiiviisti, jäännösturvallisuusvälin on oltava vähintään 100 mm sovellettaessa f alakohdan mukaisia kolmea kallistusmomenttia. |
4. Henkilöiden kerääntymisestä toiselle laidalle johtuva kallistusmomentti saadaan seuraavan kaavan avulla:
Mp = g · P · y = g · ΣPi · yi [kNm]
jossa:
|
P |
= |
aluksessa olevien henkilöiden kokonaispaino (t), joka saadaan laskemalla yhteen suurin sallittu matkustajamäärä sekä aluksen henkilökunnan ja miehistön enimmäismäärä tavallisissa käyttöoloissa, olettaen keskimääräiseksi painoksi 0,075 t henkilöä kohti |
|||||||||||
|
y |
= |
henkilöiden kokonaispainon (P) painopisteen etäisyys sivusuunnassa keskiviivasta (m) |
|||||||||||
|
g |
= |
painovoiman kiihtyvyys (g = 9,81 m/s2) |
|||||||||||
|
Pi |
= |
alueelle A1 kerääntyneiden henkilöiden paino (t)
|
|||||||||||
|
yi |
= |
alueen Ai geometrisen keskuksen etäisyys sivusuunnassa keskiviivasta (m). |
Laskelma on suoritettava henkilöiden kerääntymisestä sekä aluksen oikealle että vasemmalle laidalle.
Lähtökohtana on pidettävä vakavuuden suhteen epäedullisinta henkilöiden jakautumista. Henkilöistä johtuvaa momenttia laskettaessa hyttien on oletettava olevan tyhjiä.
Lastitapauksia laskettaessa henkilön painopiste on 1 m kannen alimman kohdan yläpuolella arvolla 0,5 LWL huomioimatta kannen mahdollista kaarevuutta ja olettaen yhden henkilön painoksi 0,075 t.
Kansialueiden, joilla on henkilöitä, yksityiskohtaisia laskelmia ei tarvita, jos käytetään seuraavia arvoja:
|
P |
= |
jossa:
|
|||||||
|
y |
= |
B/2 [m]. |
5. Tuulen paineen aiheuttama momentti (Mw) lasketaan seuraavan kaavan avulla:
|
|
Mw = pw · Aw · (lw+T/2) [kNm] |
jossa:
|
pw |
= |
erityinen tuulen paine 0,25 kN/m2; |
|
Aw |
= |
aluksen sivupinta-ala (m2) syväystason yläpuolella valitun lastitilanteen mukaisesti; |
|
lw |
= |
aluksen sivupinta-alan AW painopisteen etäisyys (m) syväystasosta valitun lastitilanteen mukaisesti. |
6. Keskipakovoiman aiheuttama momentti (Mdr) aluksen kääntyessä lasketaan seuraavan kaavan avulla:
|
|
Mdr = cdr · CB · v2 · D/LWL · (KG - T/2) [kNm] |
jossa:
|
cdr |
= |
kerroin 0,45; |
|
CB |
= |
täyteläisyyskerroin (ellei tiedossa, oletusarvo 1,0); |
|
v |
= |
aluksen suurin nopeus (m/s); |
|
KG |
= |
painopisteen ja kölilinjan välinen etäisyys (m). |
Matkustaja-aluksilla, joiden käyttövoimajärjestelmät ovat 6.06 artiklan mukaisia, Mdr on johdettava täysimittaisista tai mallikokeista taikka vastaavista laskelmista.
7. Hakijan on osoitettava menetetyn kelluvuuden menetelmään perustuvalla laskelmalla, että vahingoittuneen aluksen vakavuus on riittävä vuodon sattuessa. Laskelmat on tehtävä vapaalla viippauksella ja painumalla.
8. Aluksen kelluvuus vuodon sattuessa on osoitettava 2 kohdassa määritellyillä lastitilanteen standardiarvoilla. Riittävä vakavuus on osoitettava laskennallisesti vuodon kolmen kriittisen välivaiheen (25 prosentin, 50 prosentin ja 75 prosentin täyttymisasteet) ja loppuvaiheen osalta.
9. Matkustaja-alusten on kestettävä joko yhden tai kahden osaston täyttyminen uppoamatta.
Vuodon sattuessa on otettava huomioon seuraavat oletusarvot vahingon laajuudesta:
|
|
Yhden osaston alukset |
Kahden osaston alukset |
|
Aluksen sivun vaurion laajuus |
|
|
|
pituussuunnassa l (m) |
1,20 + 0,07 · LWL |
|
|
poikittaissuunnassa b (m) |
B/5 |
0,59 |
|
pystysuunnassa h (m) |
aluksen pohjasta ylimpään kohtaan rajoituksitta |
|
|
Aluksen pohjan vaurion laajuus |
|
|
|
pituussuunnassa l (m) |
1,20 + 0,07 · LWL |
|
|
poikittaissuunnassa b (m) |
B/5 |
|
|
pystysuunnassa h (m) |
0,59, 15.02 artiklan 13 kohdan c alakohdan mukaisesti asennetut putkistot katsotaan vahingoittumattomiksi |
|
|
a) |
Yhden osaston täyttymisen kestävissä aluksissa laipiot voidaan katsoa vahingoittumattomiksi, jos kahden vierekkäisen laipion välinen etäisyys on suurempi kuin vaurion pituus. Pitkittäislaipioita, joiden etäisyys ulkolaidoituksesta on alle B/3 mitattuna keskiviivaan nähden kohtisuoraan laidoituksen ulkoreunasta enimmäissyväystasolla, ei saa ottaa huomioon laskelmissa. |
|
b) |
Kahden osaston täyttymisen kestävissä aluksissa kaikki vaurion ulottuvuudella sijaitsevat laipiot katsotaan vahingoittuneiksi. Laipiot on siis sijoitettava niin, että varmistetaan matkustaja-aluksen kelluvuus kahden tai useamman pitkittäissuunnassa vierekkäisen osaston täyttyessä. |
|
c) |
Muiden kuin vesitiiviiden aukkojen (esimerkiksi ovien, ikkunoiden ja luukkujen) alimman kohdan on oltava vähintään 0,10 m vahingoittuneen aluksen vesiviivan yläpuolella. Laipiokansi ei saa joutua veden alle vuodon loppuvaiheessa. |
|
d) |
Täyttymän oletetaan olevan 95 prosenttia. Jos laskennallisesti osoitetaan, että keskimääräinen täyttymä jossakin osastossa on pienempi kuin 95 prosenttia, voidaan käyttää kyseistä laskennallista arvoa. Arvojen on seuraavissa tiloissa oltava vähintään: Oleskelutilat 95 % Kone- ja kattilahuoneet 85 % Matkatavara- ja varastotilat 75 % Kaksoispohjat, polttoainevarastosäiliöt ja muut säiliöt sen mukaan, oletetaanko niiden käyttötarkoituksensa perusteella olevan täysiä vai tyhjiä, kun alus kelluu enimmäissyväystasolla 0 tai 95 %. Vapaiden pinta-alojen vaikutus vuodon välivaiheissa on laskettava vahingoittuneiden osastojen bruttopinta-alan perusteella. |
|
e) |
Jos edellä esitettyä pienempi vaurio aiheuttaa vakavammat seuraukset kallistuman tai vaihtokeskuskorkeuden menettämisen kannalta, kyseinen vaurio on huomioitava laskelmissa. |
10. Seuraavien edellytysten on täytyttävä kaikissa 8 kohdassa tarkoitetuissa vuodon välivaiheissa:
|
a) |
Kallistuskulma φ ei saa ylittää 15°:tta kulloisenkin välivaiheen tasapainotilassa. |
|
b) |
Kulloisenkin välivaiheen tasapainotilan kallistuman ylittyessä oikaisevan momenttivarren käyrän positiivisen osan osoittaman oikaisevan momenttivarren arvon on oltava GZ ≥ 0,02 m ennen kuin ensimmäinen suojaamaton aukko joutuu veden alle tai saavutetaan 25°:n kallistuskulma φ. |
|
c) |
Muut kuin vesitiiviit aukot eivät saa joutua veden alle ennen kuin kulloisenkin välivaiheen tasapainotilan kallistuskulma on saavutettu. |
11. Vuodon loppuvaiheessa seuraavien edellytysten on täytyttävä, kun otetaan huomioon henkilöistä johtuva kallistusmomentti 4 kohdan mukaisesti:
|
a) |
Kallistuskulma φE ei saa olla suurempi kuin 10°. |
|
b) |
Tasapainotilan ylittyessä oikaisevan momenttivarren käyrän positiivisen osan on osoitettava oikaisevan momenttivarren arvoa GZR ≥ 0,05 m alueella A ≥ 0,0065 mrad. Näiden vakavuuden vähimmäisarvojen on täytyttävä ensimmäisen suojaamattoman aukon veden alle joutumiseen saakka ja joka tapauksessa ennen kallistuskulman φm ≤ 25° saavuttamista. 
|
|
c) |
Muut kuin vesitiiviit aukot eivät saa joutua veteen ennen kuin tasapainotila on saavutettu. Jos tällaiset aukot joutuvat veden alle ennen kyseistä pistettä, niihin johtavat tilat katsotaan vedellä täyttyneiksi laskettaessa vahingoittuneen aluksen vakavuutta. |
12. Sulkulaitteet on voitava sulkea vesitiiviisti, ja ne on merkittävä asianmukaisesti.
13. Jos aluksessa on aukkoja vuotoveden johtamiseksi poikittaissuuntaan epäsymmetrisen täyttymisen vähentämiseksi, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
a) |
Vuotoveden poikittaisen johtamisen laskennassa on sovellettava IMOn päätöslauselmaa A.266 (VIII). |
|
b) |
Niiden on oltava itsetoimivia. |
|
c) |
Niissä ei saa olla sulkulaitteita. |
|
d) |
Tasapainottamiseen kuluva kokonaisaika ei saa ylittää 15 minuuttia. |
15.04 artikla
Turvallisuusväli ja varalaita
1. Turvallisuusvälin on oltava vähintään:
|
a) |
sivun uppouman lisäyksen, joka saadaan ulkolaidoituksesta mitattuna 15.03 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen sallitun kallistuskulman tuloksena, ja |
|
b) |
15.03 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisen jäännösturvallisuusvälin summa. |
Aluksissa, joissa ei ole laipiokantta, turvallisuusvälin on oltava vähintään 500 mm.
2. Varalaidan on oltava vähintään:
|
a) |
sivun uppouman lisäyksen, joka saadaan ulkolaidoituksesta mitattuna 15.03 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen kallistuskulman tuloksena, ja |
|
b) |
15.03 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisen jäännösvaralaidan summa. |
Varalaidan on kuitenkin oltava vähintään 300 mm.
3. Enimmäissyväystaso on vahvistettava niin, että 1 kohdan mukaista turvallisuusväliä, 2 kohdan mukaista varalaitaa sekä 15.02 ja 15.03 artiklaa noudatetaan.
4. Tarkastuselin voi kuitenkin turvallisuussyistä määrätä suuremman turvallisuusvälin tai varalaidan.
15.05 artikla
Suurin sallittu matkustajamäärä
1. Tarkastuselin vahvistaa suurimman sallitun matkustajamäärän ja merkitsee sen yhteisön todistukseen.
2. Suurin sallittu matkustajamäärä ei saa ylittää mitään seuraavista:
|
a) |
matkustajamäärä, jonka osalta on osoitettu 15.06 artiklan 8 kohdan mukaisen evakuointialueen olemassaolo; |
|
b) |
matkustajamäärä, joka on otettu huomioon 15.03 artiklan mukaisessa vakavuuslaskelmassa; |
|
c) |
yöpymistä edellyttäviin matkoihin käytettyjen risteilyalusten matkustajien käytettävissä olevien vuoteiden lukumäärä. |
3. Risteilyaluksille, joita käytetään myös päiväristeilyaluksina, matkustajamäärä on laskettava sekä päiväristeily- että risteilykäyttöä varten ja merkittävä yhteisön todistukseen.
4. Suurin sallittu matkustajamäärä on merkittävä aluksessa selkeisiin ja näkyvälle paikalle kiinnitettyihin kilpiin.
15.06 artikla
Matkustajatilat
1. Matkustajatilat on:
|
a) |
sijoitettava kaikilla kansilla törmäyslaipion tasosta perään päin, ja jos ne ovat laipiokannen alapuolella, peräsoppilaipion keulapuolelle, |
|
b) |
eristettävä kaasutiiviisti kone- ja kattilahuoneista, |
|
c) |
järjesteltävä niin, etteivät ne haittaa 7.02 artiklan mukaista näkyvyyttä. |
2. Edellä 11.13 artiklassa tarkoitetut kaapit ja huoneet, jotka on tarkoitettu syttyvien nesteiden säilytykseen, on sijoitettava matkustajatilojen ulkopuolelle.
3. Matkustajatilojen uloskäyntien lukumäärän ja leveyden on vastattava seuraavia vaatimuksia:
|
a) |
Tiloissa tai tilaryhmissä, jotka on suunniteltu ja järjestelty 30 tai useammalle matkustajalle tai joissa on 12 vuodepaikkaa tai enemmän, on oltava vähintään kaksi uloskäyntiä. Päiväristeilyaluksissa toinen uloskäynneistä voidaan korvata kahdella varauloskäynnillä. |
|
b) |
Jos tilat sijaitsevat laipiokannen alapuolella, toinen uloskäynneistä voi olla 15.02 artiklan 10 kohdan mukainen vesitiivis laipio-ovi, joka johtaa viereiseen osastoon, josta pääsee suoraan ylemmälle kannelle. Toisen uloskäynnin on johdettava suoraan, tai jos se on a alakohdan mukaisesti sallittua, varauloskäyntinä, ulos tai laipiokannelle. Tämä ei koske yksittäisiä hyttejä. |
|
c) |
Edellä olevien a ja b alakohdan mukaiset uloskäynnit on järjesteltävä asianmukaisesti. Niiden sisäleveyden on oltava vähintään 0,80 m ja sisäkorkeuden vähintään 2,00 m. Matkustajahyttien ja muiden pienten tilojen ovien sisäleveys voi olla 0,70 m. |
|
d) |
Tiloissa tai tilaryhmissä, jotka on tarkoitettu yli 80 matkustajalle, kaikkien matkustajille tarkoitettujen uloskäyntien, joita näiden on käytettävä hätätapauksessa, leveyden summan oltava vähintään 0,01 m matkustajaa kohti. |
|
e) |
Jos uloskäyntien kokonaisleveys määräytyy matkustajamäärän mukaisesti, kunkin uloskäynnin leveyden on oltava vähintään 0,005 m matkustajaa kohti. |
|
f) |
Varauloskäyntien lyhyimmän sivun on oltava vähintään 0,60 m pitkä ja halkaisijan vähintään 0,70 m. Niiden on avauduttava poistumissuuntaan, ja ne on merkittävä molemmilta puolilta. |
|
g) |
Jos tilat on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, niiden uloskäyntien sisäleveyden on oltava vähintään 0,90 m. Jos uloskäyntejä käytetään yleensä liikuntaesteisten henkilöiden alukseen siirtymiseen tai siitä poistumiseen, niiden sisäleveyden on oltava vähintään 1,50 m. |
4. Matkustajatilojen ovien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Yhteyskäytäviin johtavia ovia lukuun ottamatta ovien on avauduttava ulospäin tai niiden on oltava liukuovia. |
|
b) |
Hyttien ovien on oltava sellaisia, että niiden lukot voidaan milloin tahansa avata myös ulkopuolelta. |
|
c) |
Konekäyttöisten ovien on avauduttava helposti, jos järjestelmän virransyöttö katkeaa. |
|
d) |
Jos ovet on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, niissä on oltava oven avautumissuunnasta katsottuna vähintään 0,60 m:n väli ovenkarmin lukonpuoleisesta sisäreunasta viereiseen kohtisuoraan seinään. |
5. Yhteyskäytävien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niiden sisäleveyden on oltava vähintään 0,80 m tai 0,01 m matkustajaa kohti, jos ne johtavat yli 80 matkustajan käyttämiin tiloihin. |
|
b) |
Niiden sisäkorkeus ei saa olla alle 2,00 m. |
|
c) |
Jos yhteyskäytävät on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, niiden sisäleveyden on oltava 1,30 m. Yli 1,50 m leveissä yhteyskäytävissä on oltava käsikaiteet molemmilla puolilla. |
|
d) |
Jos johonkin aluksen osaan tai tilaan, joka on tarkoitettu matkustajille, johtaa vain yksi yhteyskäytävä, sen sisäleveyden on oltava vähintään 1,00 m. |
|
e) |
Yhteyskäytävissä ei saa olla askelmia. |
|
f) |
Niiden on johdettava vain avoimille kansille, tiloihin tai portaisiin. |
|
g) |
Yhteyskäytävien umpinaiset päät eivät saa olla pidempiä kuin kaksi metriä. |
6. Edellä 5 kohdan säännösten lisäksi poistumisreittien on oltava myös seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Portaat, uloskäynnit ja varauloskäynnit on sijoitettava niin, että tulipalon sattuessa missä tahansa tilassa muista tiloista voidaan poistua turvallisesti. |
|
b) |
Poistumisreittien on johdettava lyhintä tietä 8 kohdan mukaisille evakuointialueille. |
|
c) |
Poistumisreitit eivät saa kulkea konehuoneiden eivätkä keittiöiden kautta. |
|
d) |
Poistumisreiteillä ei saa missään kohdassa olla tikaspuolia, tikkaita eikä muita niiden kaltaisia rakennelmia. |
|
e) |
Poistumisreiteille johtavat ovat on rakennettava niin, etteivät ne vähennä poistumisreitin 5 kohdan a tai d alakohdassa tarkoitettua vähimmäisleveyttä. |
|
f) |
Poistumisreitit ja varauloskäynnit on merkittävä selvästi. Merkkien valaistuksen on tultava hätävalaistusjärjestelmästä. |
7. Poistumisreiteillä ja varauloskäynneillä on oltava sopiva turvaohjausjärjestelmä.
8. Kaikille aluksella oleville henkilöille on oltava seuraavien vaatimusten mukaiset kokoontumisalueet:
|
a) |
Kokoontumisalueiden kokonaispinta-alan (m2) on vastattava vähintään arvoa, joka saadaan seuraavien kaavojen avulla:
joissa:
|
|
b) |
Kunkin yksittäisen kokoontumis- tai evakuointialueen on oltava suurempi kuin 10 m2. |
|
c) |
Kokoontumisalueilla ei saa olla siirreltäviä eikä kiinteitä kalusteita. |
|
d) |
Jos tilassa, jonka osa on määritelty kokoontumisalueeksi, on siirreltäviä kalusteita, ne on kiinnitettävä asianmukaisesti liukumisen välttämiseksi. |
|
e) |
Hengenpelastusvälineiden on oltava helposti saatavilla evakuointialueilta. |
|
f) |
Ihmiset on voitava evakuoida turvallisesti evakuointialueilta aluksen kummalle tahansa puolelle. |
|
g) |
Kokoontumisalueiden on oltava upporajan yläpuolella. |
|
h) |
Kokoontumis- ja evakuointialueet on merkittävä turvallisuuskaavioon ja merkittävä opastein aluksella. |
|
i) |
Jos tilassa, jonka osa on määritelty kokoontumisalueeksi, on kiinteitä istuimia tai penkkejä, vastaavaa määrää henkilöitä ei tarvitse ottaa huomioon laskettaessa a alakohdan mukaista kokoontumisalueiden kokonaispinta-alaa. Henkilömäärä, jolle tarkoitetut tietyssä tilassa olevat kiinteät istuimet tai penkit otetaan huomioon, ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin henkilömäärä, jolle kyseisessä tilassa on kokoontumisalueet. |
|
j) |
Edellä olevien d ja i alakohdan säännöksiä sovelletaan myös avoimiin kansiin, joilla on määritelty kokoontumisalueita. |
|
k) |
Jos aluksella on 15.09 artiklan 5 kohdan mukaisia yhteispelastusvälineitä, henkilömäärä, jonka käytettävissä tällaiset välineet ovat, voidaan jättää huomioimatta laskettaessa a alakohdassa tarkoitettua kokoontumisalueiden kokonaispinta-alaa. |
|
l) |
Kaikissa tapauksissa, joissa sovelletaan i-k alakohdan mukaisia vähennyksiä, a alakohdan mukaisen kokonaispinta-alan on kuitenkin oltava riittävä vähintään 50 prosentille suurimmasta sallitusta matkustajamäärästä. |
9. Matkustajatiloissa olevien portaiden ja niiden porrastasanteiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Ne on rakennettava eurooppalaisen standardin EN 13056:2000 mukaisesti. |
|
b) |
Niiden sisäleveyden on oltava vähintään 0,80 m tai 0,01 m matkustajaa kohti, jos ne johtavat yhteyskäytäviin tai yli 80 matkustajan käyttämiin tiloihin. |
|
c) |
Niiden sisäleveyden on oltava vähintään 1,00 m, jos ne ovat ainoa sisäänkäynti matkustajille tarkoitettuun tilaan. |
|
d) |
Jos samassa tilassa ei ole vähintään yhtä portaikkoa aluksen kummallakin sivulla, niiden on sijaittava turvallisella alueella. |
|
e) |
Jos portaat on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, niiden on lisäksi oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut hissit ja nostolaitteet, kuten porrashissit tai nostolavat, on rakennettava asianmukaisen standardin tai jäsenvaltion säännöksen mukaisesti.
10. Matkustajille tarkoitettujen kannen osien, jotka eivät ole suljettuja, on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niiden ympärillä on oltava vähintään 1,00 m korkea kiinteä parras tai suojakaide tai eurooppalaisen standardin EN 711:1995 mukainen, rakennustyyppiä PF, PG tai PZ oleva kaide. Jos kannet on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, partaiden ja kaiteiden on oltava vähintään 1,10 m korkeita. |
|
b) |
Alukseen siirtymiseen tai siitä poistumiseen käytettävät aukot ja välineet sekä lastaamiseen ja lastin purkamiseen tarkoitetut aukot on voitava sulkea kunnolla, ja niiden sisäleveyden on oltava vähintään 1,00 m. Jos aukkoja käytetään yleensä liikuntaesteisten henkilöiden alukseen siirtymiseen tai siitä poistumiseen, niiden sisäleveyden on oltava vähintään 1,50 m. |
|
c) |
Jos alukseen siirtymiseen tai siitä poistumiseen käytettäviä aukkoja ja välineitä ei voida valvoa ohjaushytistä, tätä varten on oltava optiset tai elektroniset apuvälineet. |
|
d) |
Istuvat matkustajat eivät saa haitata 7.02 artiklan mukaista näkyvyyttä. |
11. Aluksen osat, joita ei ole tarkoitettu matkustajille, erityisesti kulku ohjaushyttiin, vinttureille ja konehuoneisiin, on järjestettävä niin, että luvaton pääsy niihin voidaan estää. Tällaisiin osiin johtaville kulkuväylille on kiinnitettävä näkyvälle paikalle lisäyksessä I olevan kuvan 1 mukainen merkki.
12. Laskuportaat on rakennettava eurooppalaisen standardin EN 14206:2003 mukaisesti. Edellä 10.02 artiklan 2 kohdan d alakohdasta poiketen niiden pituus voi olla alle 4 m.
13. Jos kulkualueet on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, niiden sisäleveyden on oltava 1,30 m, eikä niissä saa olla yli 0,025 m korkeita kynnyksiä. Jos kulkualueet on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön, niiden seinissä on oltava käsikaiteet 0,90 m:n korkeudella lattiasta.
14. Kulkualueilla olevat lasiovet ja -seinät sekä ikkunalasit on valmistettava karkaistusta tai laminoidusta lasista. Ne voivat olla myös synteettistä materiaalia, jos sen käyttö on sallittu palosuojelun kannalta.
Kulkualueiden lattiaan asti ulottuvat läpinäkyvät ovet ja seinät on merkittävä selkeästi.
15. Kokonaan panoraamaikkunoista koostuvien kansirakenteiden tai niiden kattojen on oltava valmistettu materiaaleista, jotka onnettomuustilanteessa vähentävät mahdollisimman paljon aluksella oleviin henkilöihin kohdistuvaa loukkaantumisriskiä.
16. Juomavesijärjestelmien on oltava vähintään 12.05 artiklan vaatimusten mukaiset.
17. Matkustajien käytössä on oltava WC-tiloja. Vähintään yksi WC on varustettava liikuntaesteisten henkilöiden käyttöä varten asian mukaisen standardin tai jäsenvaltion säännöksen mukaisesti, ja siihen on päästävä tiloista, jotka on tarkoitettu liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön.
18. Hytit, joissa ei ole avattavaa ikkunaa, on liitettävä ilmanvaihtojärjestelmään.
19. Miehistön jäsenten ja aluksen henkilökunnan asuintiloissa on vastaavasti noudatettava tämän artiklan säännöksiä.
15.07 artikla
Käyttövoimajärjestelmä
Pääasiallisen käyttövoimajärjestelmän lisäksi aluksissa on oltava toinen itsenäinen käyttövoimajärjestelmä sen varmistamiseksi, että alus voi pääasiallisen käyttövoimajärjestelmän rikkoutuessa säilyttää ohjausvauhdin omalla käyttövoimallaan.
Toinen itsenäinen käyttövoimajärjestelmä on sijoitettava erilliseen konehuoneeseen. Jos molemmilla konehuoneilla on yhteisiä väliseiniä, ne on rakennettava 15.11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
15.08 artikla
Turvalaitteet
1. Kaikissa matkustaja-aluksissa on oltava 7.08 artiklan mukaiset sisäiset viestintävälineet. Välineiden on oltava käytettävissä myös toimintatiloista ja — jos ohjaushytistä ei ole suoraa yhteyttä — 15.06 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuilta matkustajien kokoontumis- ja evakuointialueilta.
2. Kaikkiin matkustajatiloihin on oltava yhteys kovaäänisten kautta. Järjestelmän suunnittelulla on varmistettava, että lähetetyt tiedot erottuvat selkeästi taustamelusta. Kovaääniset ovat valinnaisia, jos ohjaushytin ja matkustajatilojen välillä on suora viestintäyhteys.
3. Aluksessa on oltava hälytysjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava:
|
a) |
Hälytysjärjestelmä, jonka avulla matkustajat, miehistön jäsenet ja aluksen henkilökunta voivat antaa hälytyksen aluksen päällystölle ja miehistölle. Hälytys olisi annettava vain aluksen päällystölle ja miehistölle tarkoitetuissa tiloissa, ja vain aluksen päällystön olisi voitava kytkeä se pois päältä. Hälytys on voitava laukaista vähintään seuraavista paikoista:
Hälytyksen laukaisimet on asennettava 0,85-1,10 m:n korkeudelle lattiasta. |
|
b) |
Hälytysjärjestelmä, jonka avulla aluksen päällystö voi antaa hälytyksen matkustajille. Tämän hälytyksen on kuuluttava kaikissa matkustajille tarkoitetuissa tiloissa selvästi ja erehtymättömästi. Se on voitava laukaista ohjaushytistä ja toiselta jatkuvasti miehitetyltä paikalta. |
|
c) |
Hälytysjärjestelmä, jonka avulla aluksen päällystö voi antaa hälytyksen miehistölle ja aluksen henkilökunnalle. Edellä 7.09 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hälytysjärjestelmän on katettava myös aluksen henkilökunnan virkistystilat, kylmävarastot ja muut varastot. |
Hälytyksen laukaisimet on suojattava tahattomalta käytöltä.
4. Kussakin vesitiiviissä osastossa on oltava pilssiveden tasohälytin.
5. Aluksessa on oltava kaksi moottorikäyttöistä tyhjennyspumppua.
6. Aluksessa on oltava 8.06 artiklan 4 kohdan mukainen, pysyvästi asennettu tyhjennysjärjestelmä.
7. Kylmävarastojen ovet on lukittuinakin voitava avata myös sisäpuolelta.
8. Jos kannen alla oleviin tiloihin on sijoitettu CO2-käyttöisiä baarijärjestelmiä, tiloissa on oltava automaattinen ilmanvaihtojärjestelmä, joka käynnistyy automaattisesti, kun tilaan vievä ovi tai luukku avataan. Tuuletuskanavien on ulotuttava 0,05 m:n päähän kyseisen tilan lattiasta.
9. Edellä 10.02 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun ensiapupakkauksen lisäksi muita ensiapupakkauksia on oltava saatavilla riittävästi. Ensiapupakkausten ja niiden varastoinnin on oltava 10.02 artiklan 2 kohdan f alakohdan vaatimusten mukaisia.
15.09 artikla
Hengenpelastusvälineet
1. Edellä 10.05 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pelastusrenkaiden lisäksi kaikissa matkustajien käyttöön tarkoitetuissa kannen osissa, jotka eivät ole suljettuja, on oltava pelastusrenkaat eurooppalaisen standardin EN 14144:2003 mukaisesti aluksen molemmilla laidoilla korkeintaan 20 m:n välein.
Puolessa kaikista vaadituista pelastusrenkaista on oltava vähintään 30 m pitkä, halkaisijaltaan 8-11 mm:n kelluva köysi. Lopuissa vaadituista pelastusrenkaista on oltava itsesyttyvä, paristokäyttöinen valo, joka ei sammu vedessä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen pelastusrenkaiden lisäksi seuraavien välineiden on oltava saatavilla ja käyttövalmiina:
|
a) |
edellä olevan 10.05 artiklan 2 kohdan mukaiset henkilökohtaiset pelastusvälineet aluksen henkilökunnalle, joka vastaa turvallisuusasiakirjan mukaisista tehtävistä; |
|
b) |
eurooppalaisen standardin EN 395:1998 tai EN 396:1998 mukaiset henkilökohtaiset pelastusvälineet aluksen muulle henkilökunnalle. |
3. Matkustaja-aluksilla on oltava asianmukaiset varusteet henkilöiden siirtämiseksi turvallisesti matalaan veteen, rannalle tai toiseen alukseen.
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen pelastusvälineiden lisäksi aluksella on oltava eurooppalaisen standardin EN 395:1998 tai EN 396:1998 mukaiset henkilökohtaiset pelastusvälineet 100 prosentille suurimmasta sallitusta matkustajamäärästä.
Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut pelastusvälineet eivät sovellu myös lapsille, aluksella on oltava 10 prosentille suurimmasta sallitusta matkustajamäärästä eurooppalaisen standardin EN 395:1998 mukaiset henkilökohtaiset pelastusvälineet korkeintaan 30 kg painaville lapsille.
5. Ilmaisu ”yhteispelastusvälineet” kattaa 10.04 artiklan mukaiset laivaveneet sekä pelastuslautat.
Pelastuslauttojen on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niissä on oltava merkintä niiden tarkoituksesta ja henkilömäärästä, jolle ne on hyväksytty. |
|
b) |
Niissä on oltava asianmukaiset istuintilat sallitulle henkilömäärälle. |
|
c) |
Niiden kelluvuuden makeassa vedessä on oltava vähintään 750 N henkilöä kohti. |
|
d) |
Niissä on oltava matkustaja-alukseen liitetty köysi pois ajelehtimisen estämiseksi. |
|
e) |
Ne on valmistettava sopivista materiaaleista ja niiden on kestettävä öljyä, öljytuotteita ja lämpöä 50 °C:een saakka. |
|
f) |
Niiden on saavutettava vakaa tasapainotila ja pysyttävä siinä, ja niissä on oltava asianmukaiset kahvat, joihin ohjeidenmukainen määrä henkilöitä voi tarttua. |
|
g) |
Niiden on oltava heijastavan oranssin värisiä tai niissä on oltava kaikilta puolilta näkyviä heijastavia pintoja vähintään 100 cm2. |
|
h) |
Yhden henkilön on voitava vapauttaa ne varastointipaikalta ja saatava ne veteen nopeasti ja turvallisesti, tai niiden on voitava kellua vapaasti varastointipaikalta. |
|
i) |
Edellä 15.06 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuilta evakuointialueilta on oltava asianmukaiset evakuointikeinot pelastuslautoille, jos evakuointialueiden kannen ja enimmäissyväystason välinen pystysuora etäisyys on enemmän kuin 1 m. |
6. Yhteiset lisäpelastusvälineet ovat pelastusvälineitä, joilla varmistetaan useiden henkilöiden kelluminen vedessä. Niiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niissä on oltava merkintä niiden tarkoituksesta ja henkilömäärästä, jolle ne on hyväksytty. |
|
b) |
Niiden kantavuuden makeassa vedessä on oltava vähintään 100 N henkilöä kohti. |
|
c) |
Ne on valmistettava sopivista materiaaleista ja niiden on kestettävä öljyä, öljytuotteita ja lämpöä 50 °C:een saakka. |
|
d) |
Niiden on saavutettava vakaa tasapainotila ja pysyttävä siinä, ja niissä on oltava asianmukaiset kahvat, joihin ohjeidenmukainen määrä henkilöitä voi tarttua. |
|
e) |
Niiden on oltava heijastavan oranssin värisiä tai niissä on oltava kaikilta puolilta näkyviä heijastavia pintoja vähintään 100 cm2. |
|
f) |
Yhden henkilön on voitava vapauttaa ne varastointipaikalta ja saatava ne veteen nopeasti ja turvallisesti, tai niiden on voitava kellua vapaasti varastointipaikalta. |
7. Puhallettavien yhteispelastusvälineiden on lisäksi:
|
a) |
koostuttava vähintään kahdesta erillisestä ilmakammiosta; |
|
b) |
täytyttävä veteen laskettaessa automaattisesti tai käsin laukaisemalla; |
|
c) |
saavutettava vakaa tasapainotila ja pysyttävä siinä kaikissa mahdollisissa kuormituksissa, vaikka ilmakammiot olisivat vain puolillaan ilmaa. |
8. Pelastusvälineet on varastoitava alukseen niin, että ne ovat helposti ja turvallisesti saatavilla tarvittaessa. Katetut varastointipaikat on merkittävä selvästi.
9. Pelastusvälineet on tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaisesti.
10. Laivaveneessä on oltava moottori ja valonheitin.
11. Saatavilla on oltava asianmukaiset paarit.
15.10 artikla
Sähkölaitteet
1. Valaistukseen saa käyttää vain sähkölaitteita.
2. Edellä olevan 9.16 artiklan 3 kohtaa sovelletaan lisäksi myös käytäviin ja matkustajien virkistystiloihin.
3. Seuraavissa tiloissa on oltava asianmukainen valaistus ja hätävalaistus:
|
a) |
tilat, joissa säilytetään pelastusvälineitä ja joissa ne tavallisesti otetaan käyttöön; |
|
b) |
poistumisreitit, matkustajien kulkuväylät, mukaan luettuina laskuportaat, sisään- ja uloskäynnit, yhteyskäytävät, hissit ja asuintilojen käytävät, hytti- ja asuintilojen alueet; |
|
c) |
poistumisreittien ja varauloskäyntien merkinnät; |
|
d) |
liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut muut alueet; |
|
e) |
toimintatilat, kone- ja ohjauslaitehuoneet ja niiden uloskäynnit; |
|
f) |
ohjaushytti; |
|
g) |
varavirtalähteen sijoitushuone; |
|
h) |
paikat, joissa sammuttimet ja palonsammutuslaitteet sijaitsevat; |
|
i) |
alueet, joihin matkustajat, aluksen henkilökunta ja miehistö kokoontuvat vaaratilanteessa. |
4. Aluksessa on oltava varavirtajärjestelmä, johon kuuluu varavirtalähde ja varasähkötaulu, joita voidaan välittömästi käyttää varalähteinä seuraavien sähkölaitteiden virransyötön katketessa, jos laitteilla ei ole omaa virtalähdettä:
|
a) |
kulkuvalot, |
|
b) |
äänimerkinantolaitteet, |
|
c) |
edellä olevan 3 kohdan mukainen hätävalaistus, |
|
d) |
radiopuhelinlaitteistot, |
|
e) |
hälytys-, kovaäänis- ja aluksen viestinantojärjestelmät, |
|
f) |
edellä olevan 10.02 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaiset valonheittimet, |
|
g) |
palohälytysjärjestelmät, |
|
h) |
muut turvalaitteet, esimerkiksi automaattiset sprinklerijärjestelmät tai sammutuspumput, |
|
i) |
edellä olevan 15.06 artiklan 9 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetut hissit ja nostolaitteet. |
5. Hätävalaistuksen valopisteet on merkittävä selvästi.
6. Varavirtajärjestelmä on asennettava pääkonehuoneen ulkopuolelle, 9.02 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen energialähteiden sijoitustilojen ulkopuolelle ja pääsähkötaulun sijoitustilan ulkopuolelle, ja se on erotettava kyseisistä tiloista 15.11 artiklan 2 kohdan mukaisilla väliseinillä.
Hätätilanteessa käytettävät sähkölaitteiden virransyöttökaapelit on asennettava ja reititettävä niin, että laitteiden virransaannin jatkuminen varmistetaan tulipalon tai vuodon sattuessa. Näitä kaapeleita ei saa koskaan vetää pääkonehuoneen, keittiöiden eikä sellaisten tilojen läpi, joihin pääenergialähde ja siihen liitetyt laitteet on asennettu, paitsi jos se on välttämätöntä tällaisissa tiloissa olevien varalaitteiden virransaannille.
Varavirtajärjestelmä on asennettava upporajan yläpuolelle.
7. Seuraavia saa käyttää varavirtalähteinä:
|
a) |
apugeneraattorit, joilla on oma, itsenäinen polttoaineen syöttöjärjestelmä ja itsenäinen jäähdytysjärjestelmä ja jotka virransyötön katketessa käynnistyvät automaattisesti ja alkavat automaattisesti syöttää virtaa 30 sekunnin kuluessa tai jotka voidaan käynnistää käsin, jos ne sijaitsevat ohjaushytin tai muun miehistön jäsenten jatkuvasti miehittämän paikan välittömässä läheisyydessä, tai |
|
b) |
akkuparistot, jotka virransyötön katketessa käynnistyvät automaattisesti tai jotka voidaan käynnistää käsin, jos ne sijaitsevat ohjaushytin tai muun miehistön jäsenten jatkuvasti miehittämän paikan välittömässä läheisyydessä. Niiden on kyettävä tuottamaan virtaa edellä mainituille sähkölaitteille koko vaaditun ajan ilman lataamista ja ilman liiallista jännitteen laskua. |
8. Varavirtalähteen suunniteltu käyttöaika on määriteltävä matkustaja-alukselle määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti. Sen on oltava vähintään 30 minuuttia.
9. Sähköjärjestelmien eristysvastukset ja maadoitukset on testattava 2.09 artiklan mukaisissa tarkastuksissa.
10. Edellä olevan 9.02 artiklan 1 kohdan mukaisten virtalähteiden on oltava toisistaan riippumattomia.
11. Pää- tai varavirtalähteen häiriöt eivät saa vaikuttaa vastavuoroisesti laitteiden käyttöturvallisuuteen.
15.11 artikla
Paloturvallisuus
1. Hyväksytyn testauslaitoksen on vahvistettava materiaalien ja osien soveltuvuus paloturvallisuuden kannalta asianmukaisten testausmenetelmien perusteella.
|
a) |
Testauslaitoksen on noudatettava:
|
|
b) |
Materiaalien syttymättömyyden määrittämiseen hyväksytyt testausmenetelmät ovat:
|
|
c) |
Hyväksytyt testausmenetelmät sen määrittämiseen, että materiaali on palamista hidastava, ovat:
|
|
d) |
Palonkestävyyden määrittämiseen hyväksytyt testausmenetelmät ovat:
|
2. Tilojen väliseinät on suunniteltava seuraavien taulukoiden mukaisesti:
Väliseinät tiloissa, joihin ei ole asennettu 10.03 a artiklan mukaista sprinklerijärjestelmää
|
Tilat |
Valvontakeskukset |
Porraskuilut |
Kokoontumisalueet |
Oleskelutilat |
Konehuoneet |
Keittiöt |
Varastot |
|
Valvontakeskukset |
— |
A0 |
A0/B15 (6) |
A30 |
A60 |
A60 |
A60 |
|
Porraskuilut |
|
— |
A0 |
A30 |
A60 |
A60 |
A60 |
|
Kokoontumisalueet |
|
|
— |
A30/B15 (7) |
A60 |
A60 |
A60 |
|
Oleskelutilat |
|
|
|
-/B15 (8) |
A60 |
A60 |
A60 |
|
Konehuoneet |
|
|
|
|
A60/A0 (9) |
A60 |
A60 |
|
Keittiöt |
|
|
|
|
|
A0 |
A60/B15 (10) |
|
Varastot |
|
|
|
|
|
|
— |
Väliseinät tiloissa, joihin on asennettu 10.03 a artiklan mukainen sprinklerijärjestelmä
|
Tilat |
Valvontakeskukset |
Porraskuilut |
Kokoontumisalueet |
Oleskelutilat |
Konehuoneet |
Keittiöt |
Varastot |
|
Valvontakeskukset |
— |
A0 |
A0/B15 (11) |
A0 |
A60 |
A60 |
A30 |
|
Porraskuilut |
|
— |
A0 |
A0 |
A60 |
A30 |
A0 |
|
Kokoontumisalueet |
|
|
— |
A30/B15 (12) |
A60 |
A60 |
A60 |
|
Oleskelutilat |
|
|
|
-/B0 (13) |
A60 |
A30 |
A0 |
|
Konehuoneet |
|
|
|
|
A60/A0 (14) |
A60 |
A60 |
|
Keittiöt |
|
|
|
|
|
— |
B15 |
|
Varastot |
|
|
|
|
|
|
— |
|
a) |
Tyypin A väliseiniksi luetaan laipiot, seinät ja kannet, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
|
|
b) |
Tyypin B väliseiniksi luetaan laipiot, seinät, kannet, välikatot ja vuoraukset, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
|
|
c) |
Tarkastuselin voi palokoesäännöstön mukaisesti määrätä satunnaisen väliseinän testauksen sen varmistamiseksi, että edellä olevia palonkestävyyttä ja lämpötilan nousua koskevia säännöksiä noudatetaan. |
3. Muissa tiloissa kuin konehuoneissa ja varastoissa käytettävien maalien, lakkojen ja pintakäsittelyaineiden on oltava palamista hidastavia. Mattojen, kankaiden, verhojen ja muiden riippuvien tekstiilien sekä verhoiltujen huonekalujen ja vuodevaatteiden on oltava palamista hidastavia, jos niiden sijoitustiloihin ei ole asennettu 10.03 a artiklan mukaista sprinklerijärjestelmää.
4. Oleskelutilojen välikatot ja seinäpäällysteet, niiden perusrakenteet mukaan luettuina, on valmistettava palamattomasta materiaalista, jos oleskelutiloissa ei ole 10.03 a artiklan mukaista sprinklerijärjestelmää, lukuun ottamatta niiden pintoja, joiden on oltava vähintään palamista hidastavia.
5. Jos oleskelutilat toimivat kokoontumisalueina ja jos niissä ei ole 10.03 a artiklan mukaista sprinklerijärjestelmää, niiden huonekalut ja varusteet on valmistettava palamattomasta materiaalista.
6. Näkyvissä sisätiloissa käytetyt maalit, lakat ja muut materiaalit eivät saa tuottaa liiallisia määriä savua eivätkä myrkyllisiä aineita. Tämä on osoitettava palokoesäännöstön mukaisesti.
7. Oleskelutilojen eristysmateriaalien on oltava palamattomia. Tämä ei koske jäähdytysainetta johtavien putkien eristystä. Kyseisten putkien eristysmateriaalien pintojen on oltava vähintään palamista hidastavia.
8. Edellä olevan 2 kohdan mukaisissa väliseinissä olevien ovien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niiden on täytettävä samat 2 kohdassa asetetut vaatimukset kuin väliseinien. |
|
b) |
Niiden on oltava itsesulkeutuvia, jos ne ovat 10 kohdan mukaisissa väliseinissä tai konehuoneita, keittiöitä tai porraskuiluja ympäröivissä seinissä. |
|
c) |
Itsesulkeutuvat ovat, jotka pidetään auki tavanomaisen käytön aikana, on voitava sulkea paikasta, jossa on jatkuvasti aluksen henkilökuntaa tai miehistön jäseniä. Kauko-ohjauksella tehdyn sulkemisen jälkeen ovi on voitava avata uudelleen ja sulkea turvallisesti paikan päällä. |
|
d) |
Edellä olevan 15.02 artiklan mukaisia vesitiiviitä ovia ei tarvitse eristää. |
9. Edellä olevan 2 kohdan mukaisten seinien on jatkuttava kannesta kanteen tai päätyttävä jatkuvaan välikattoon, joka täyttää samat vaatimukset kuin 2 kohdassa.
10. Seuraavat matkustajatilat on jaettava osiin 2 kohdan mukaisilla pystysuorilla väliseinillä:
|
a) |
matkustajatilat, joiden kokonaispinta-ala on yli 800 m2; |
|
b) |
matkustajatilat, joissa on hyttejä, vähintään 40 m:n välein. |
Pystysuorien väliseinien on oltava savutiiviitä tavallisissa käyttöoloissa, ja niiden on jatkuttava kannesta kanteen.
11. Välikattojen yläpuolella, lattioiden alla ja seinäpäällysteiden takana olevat tyhjät tilat on erotettava vähintään 14 m:n välein palamattomilla vedonestopelleillä, jotka toimivat palonkestävinä suojuksina myös palon sattuessa.
12. Portaiden on oltava teräksestä tai muusta vastaavasta palamattomasta materiaalista.
13. Sisätiloissa olevat portaat ja hissit on kaikissa tasoissa suojattava seinillä 2 kohdan mukaisesti. Tästä voidaan poiketa seuraavasti:
|
a) |
vain kaksi kantta toisiinsa yhdistävän portaikon ympärillä ei tarvitse olla seiniä, jos toisella kansista portaikko on suojattu seinillä 2 kohdan mukaisesti; |
|
b) |
oleskelutilassa olevien portaiden ympärillä ei tarvitse olla seiniä, jos portaat ovat kokonaisuudessaan tilan sisäpuolella ja
|
14. Tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Ne on suunniteltava niin, että ne eivät itse aiheuta tulen ja savun leviämistä. |
|
b) |
Ilmanotto- ja poistoaukot ja ilmanvaihtojärjestelmät on voitava sulkea. |
|
c) |
Ilmanvaihtokanavien on oltava teräksestä tai vastaavasta palamattomasta materiaalista, ja ne on liitettävä lujasti toisiinsa ja aluksen kansirakenteeseen. |
|
d) |
Jos ilmanvaihtokanavat, joiden poikkipinta on yli 0,02 m2, viedään 2 kohdan mukaisten tyypin A väliseinien läpi tai 10 kohdan mukaisten väliseinien läpi, niissä on oltava automaattiset palopellit, joita voidaan käyttää aluksen henkilökunnan tai miehistön jäsenten jatkuvasti miehittämästä paikasta. |
|
e) |
Keittiöiden ja konehuoneiden ilmanvaihtojärjestelmät on erotettava muiden tilojen ilmanvaihtojärjestelmistä. |
|
f) |
Ilmanpoistokanavissa on oltava lukittavat aukot tarkastusta ja puhdistusta varten. Aukkojen on sijaittava lähellä palopeltejä. |
|
g) |
Kiinteästi asennetut tuulettimet on voitava kytkeä pois päältä konehuoneen ulkopuolella sijaitsevasta keskeisestä paikasta. |
15. Keittiöissä on oltava ilmanvaihtojärjestelmät ja uunit, joissa on ilmanpoistolaitteet. Ilmanpoistolaitteiden ilmanpoistokanavien on oltava 14 kohdan vaatimusten mukaisia, ja lisäksi niiden ilma-aukoissa on oltava käsikäyttöiset palopellit.
16. Valvontakeskuksissa, porraskuiluissa ja sisätilojen evakuointialueilla on oltava luonnolliset tai mekaaniset savunpoistojärjestelmät. Savunpoistojärjestelmien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niiden on oltava riittävän tehokkaita ja luotettavia. |
|
b) |
Niiden on oltava matkustaja-alusten käyttöolojen mukaisia. |
|
c) |
Jos savunpoistojärjestelmiä käytetään myös tilojen yleiseen ilmanvaihtoon, tämä ei saa estää niiden toimimista savunpoistojärjestelminä palon sattuessa. |
|
d) |
Savunpoistojärjestelmissä on oltava käsikäyttöinen laukaisulaite. |
|
e) |
Mekaanisia savunpoistojärjestelmiä on lisäksi voitava käyttää paikasta, jossa on jatkuvasti aluksen henkilökuntaa tai miehistön jäseniä. |
|
f) |
Luonnollisissa savunpoistojärjestelmissä on oltava aukaisumekanismi, jota käytetään joko käsin tai savunpoistojärjestelmän sisällä olevalla voimanlähteellä. |
|
g) |
Käsikäyttöisiä laukaisulaitteita ja aukaisumekanismeja on voitava käyttää suojeltavan tilan sisä- tai ulkopuolelta. |
17. Oleskelutilat, jotka eivät ole aluksen henkilökunnan tai miehistön jäsenten jatkuvassa valvonnassa, keittiöt, konehuoneet ja muut tilat, joihin liittyy palovaara, on liitettävä asianmukaiseen palohälytysjärjestelmään. Tulipalon syttymisen ja sen tarkan sijainnin on näyttävä automaattisesti paikassa, jossa on jatkuvasti aluksen henkilökuntaa tai miehistön jäseniä.
15.12 artikla
Palontorjunta
1. Edellä olevan 10.03 artiklan mukaisten käsisammuttimien lisäksi aluksella on oltava vähintään seuraavat käsisammuttimet:
|
a) |
yksi käsisammutin jokaista 120 m2:n lattiapinta-alaa kohti matkustajatiloissa, |
|
b) |
yksi käsisammutin jokaista 10 hytin ryhmää kohti, ylöspäin pyöristettynä, |
|
c) |
yksi käsisammutin kussakin keittiössä ja jokaisen tilan lähellä, jossa säilytetään tai käytetään syttyviä nesteitä. Keittiöissä sammutteen on sovelluttava myös rasvapalojen torjuntaan. |
Kyseisien lisäsammuttimien on oltava 10.03 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaisia, ja ne on asennettava ja jaettava aluksessa niin, että palon alkaessa missä tahansa paikassa ja mihin tahansa aikaan sammutin on välittömästi saatavilla. Kaikissa keittiöissä sekä kampaamoissa ja hajuvesiliikkeissä on oltava saatavilla sammutuspeite.
2. Matkustaja-aluksissa on oltava palopostijärjestelmä, johon kuuluu:
|
a) |
kaksi moottorikäyttöistä, riittävän tehokasta sammutuspumppua, joista ainakin yksi on pysyvästi asennettu, |
|
b) |
yksi sammutuslinja, jossa on riittävä määrä paloposteja, joissa on pysyvästi kiinnitetyt, vähintään 20 m pitkät paloletkut. Letkuissa on oltava suuttimet sekä sumusuihkua että pistesuihkua varten sekä sulkulaite. |
3. Palopostijärjestelmät on suunniteltava ja mitoitettava niin, että:
|
a) |
aluksen kaikkiin kohtiin ulotutaan vähintään kahdesta eri kohdassa sijaitsevasta palopostista, joista kussakin on korkeintaan 20 m:n pituinen yksikappaleinen letku; |
|
b) |
palopostien paine on vähintään 300 kPa; |
|
c) |
vesisuihkun pituus on kaikilla kansilla vähintään 6 m. |
Jos paloposti on sijoitettu kaappiin, kaapin ulkopuolelle on kiinnitettävä lisäyksessä I olevan kuvan 5 mukainen ”paloletku”-merkki, jonka sivun pituus on vähintään 10 cm.
4. Ruuvikierteellä tai hanalla varustetut palopostien venttiilit on voitava säätää niin, että kukin paloletku voidaan erottaa ja irrottaa sammutuspumppujen käytön aikana.
5. Sisätilojen paloletkut on käärittävä akselistaan kiinnitetylle kelalle.
6. Palontorjuntavälineiden materiaalien on oltava lämmönkestäviä, tai laitteet on suojattava asianmukaisesti niin, ettei niiden toiminnalle aiheudu vaaraa korkeista lämpötiloista.
7. Putket ja palopostit on sijoitettava niin, että vältetään jäätymisen mahdollisuus.
8. Sammutuspumppujen on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Ne on asennettava tai sijoitettava erillisiin tiloihin. |
|
b) |
Niitä on voitava käyttää toisistaan riippumatta. |
|
c) |
Kunkin niistä on voitava pitää kaikilla kansilla yllä tarvittava paine paloposteissa ja saavuttaa vaadittu vesisuihkun pituus. |
|
d) |
Ne on asennettava perälaipion keulapuolelle. |
Sammutuspumppuja voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin.
9. Konehuoneissa on oltava 10.03 b artiklan mukainen kiinteä palonsammutusjärjestelmä.
10. Risteilyaluksissa on oltava:
|
a) |
kaksi eurooppalaisen standardin EN 137:1993 mukaista itsenäisesti käytettävää hengityslaitetta, joissa on eurooppalaisen standardin EN 136:1998 mukaiset kokonaamarit; |
|
b) |
kahdet varusteet, joihin kuuluu vähintään suojavaatetus, kypärä, saappaat, käsineet, kirves, sorkkarauta, käsivalaisin ja turvaköysi; ja |
|
c) |
neljä savuhuppua. |
15.13 artikla
Turvallisuusjärjestelyt
1. Matkustaja-aluksilla on oltava turvallisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirjassa määritellään miehistön ja aluksen henkilökunnan tehtävät seuraavissa tapauksissa:
|
a) |
aluksen vaurio; |
|
b) |
tulipalo aluksella; |
|
c) |
matkustajien evakuointi; |
|
d) |
henkilön joutuminen veden varaan. |
Liikuntaesteisten henkilöiden tarvitsemat erityiset turvallisuustoimenpiteet on otettava huomioon.
Turvallisuusasiakirjassa mainituille miehistön jäsenille ja aluksen henkilökunnalle olisi osoitettava heidän eri tehtävänsä riippuen heidän toimestaan. Miehistölle annettavilla erityisillä ohjeilla on varmistettava, että vaaratilanteessa kaikki 15.02 artiklassa tarkoitettujen vesitiiviiden laipioiden ovet ja aukot suljetaan välittömästi hermeettisesti.
2. Turvallisuusasiakirjaan kuuluu turvallisuuskaavio, johon on merkittävä selkeästi ja tarkasti vähintään seuraavat:
|
a) |
liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut tilat; |
|
b) |
poistumistiet, varauloskäynnit ja kokoontumis- ja evakuointialueet 15.06 artiklan 8 kohdan mukaisesti; |
|
c) |
hengenpelastusvälineet ja laivaveneet; |
|
d) |
käsisammuttimet sekä palonsammutusjärjestelmät ja sprinklerijärjestelmät; |
|
e) |
muut turvalaitteet; |
|
f) |
edellä 15.08 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hälytysjärjestelmä; |
|
g) |
edellä 15.08 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettu hälytysjärjestelmä; |
|
h) |
edellä 15.02 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut vesitiiviit laipio-ovet ja niiden ohjainten käyttöpaikka sekä muut 15.02 artiklan 9, 10 ja 13 kohdassa ja 15.03 artiklan 12 kohdassa tarkoitetut aukot; |
|
i) |
edellä 15.11 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut ovet; |
|
j) |
palopellit; |
|
k) |
palohälytysjärjestelmä; |
|
l) |
varavirtajärjestelmä; |
|
m) |
ilmanvaihtojärjestelmän ohjausyksiköt; |
|
n) |
maihinliitännät; |
|
o) |
polttoaineputkien sulkulaitteet; |
|
p) |
nestekaasulaitteistot; |
|
q) |
yleiset kuulutusjärjestelmät; |
|
r) |
radiopuhelinlaitteet; |
|
s) |
ensiapupakkaukset. |
3. Edellä 1 kohdan mukaisen turvallisuusasiakirjan ja 2 kohdan mukaisen turvallisuuskaavion on oltava:
|
a) |
tarkastuselimen asianmukaisesti leimaamia ja |
|
b) |
esillä näkyvällä paikalla asianmukaisessa kohdassa kullakin kannella. |
4. Kuhunkin hyttiin on kiinnitettävä matkustajille tarkoitetut toimintaohjeet ja yksinkertaistettu turvallisuuskaavio, jossa on vain 2 kohdan a-f alakohdassa tarkoitetut tiedot.
Toimintaohjeissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
|
a) |
hätätapausten määrittely
|
|
b) |
eri hälytysmerkkien kuvaus |
|
c) |
seuraavat ohjeet:
|
|
d) |
seuraavat ohjeet:
|
Ohjeet on kiinnitettävä hollannin, englannin, ranskan ja saksan kielellä.
15.14 artikla
Jätevesien keruu ja hävittäminen
1. Matkustaja-aluksilla on oltava jäteveden keruusäiliöt tai asianmukaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät.
2. Jätevesien keruusäiliöiden on oltava riittävän tilavia. Säiliöissä on oltava laite, jonka avulla voidaan todeta säiliön täyttöaste. Aluksella on oltava säiliöiden tyhjentämistä varten pumput ja putket, joilla jätevesi voidaan poistaa aluksen molemmilta puolilta. Muiden alusten jätevesiä on voitava johtaa järjestelmän kautta.
Putkissa on oltava eurooppalaisen standardin EN 1306:1996 mukainen poistoliitäntä.
15.15 artikla
Tiettyjä matkustaja-aluksia koskevat poikkeukset
1. Vaihtoehtona 15.03 artiklan 7-13 kohdan mukaiselle riittävän vakavuuden osoittamiselle vaurion jälkeen matkustaja-alusten, joiden pituus on korkeintaan 25 m ja jotka saavat kuljettaa korkeintaan 50 matkustajaa, on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
|
a) |
aluksen uppouma ei symmetrisen vuodon jälkeen saa ylittää upporajaa ja |
|
b) |
vaihtokeskuskorkeus GMR ei saa olla alle 0,10 m. |
Tarvittava jäännöskelluvuus on varmistettava rungon rakennusmateriaalin asianmukaisella valinnalla tai runkoon lujasti kiinnitetyillä tiheästä solumuovista valmistetuilla kellukkeilla. Jos alusten pituus on yli 15 m, jäännöskelluvuus voidaan varmistaa yhdistämällä kellukkeet ja osastointi, jossa edellytyksenä on 15.03 artiklan mukaisesti yhden osaston täyttymän kestäminen.
2. Tarkastuselin voi sallia 1 kohdan mukaisille matkustaja-aluksille pieniä poikkeamia 15.06 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 5 kohdan b alakohdassa vaaditusta sisäkorkeudesta. Poikkeama ei saa olla enempää kuin 5 prosenttia. Mittojen poiketessa vaaditusta asianomaiset osat on merkittävä värein.
3. Edellä olevan 15.03 artiklan 9 kohdasta poiketen matkustaja-aluksilta, joiden pituus on korkeintaan 45 m ja jotka on tarkoitettu korkeintaan 250 matkustajalle, ei edellytetä kahden osaston täyttymisen kestämistä.
4. (ei tekstiä)
5. Tarkastuselin voi jättää soveltamatta 10.04 artiklaa matkustaja-aluksiin, jotka on tarkoitettu korkeintaan 250 matkustajalle ja joiden pituus on korkeintaan 25 m, jos aluksissa on välittömästi vesiviivan yläpuolella taso, jolle pääsee aluksen molemmilta puolilta ja johon henkilöt voidaan turvallisesti nostaa vedestä. Matkustaja-aluksissa voi olla vastaava laitteisto seuraavin edellytyksin:
|
a) |
Yhden henkilön on voitava yksin käyttää laitteistoa. |
|
b) |
Siirreltävät laitteistot ovat sallittuja. |
|
c) |
Laitteistojen on oltava käyttövoimajärjestelmien vaara-alueen ulkopuolella. |
|
d) |
Perämiehen ja laitteistosta vastaavan henkilön on voitava olla yhteydessä toisiinsa. |
6. Tarkastuselin voi jättää soveltamatta 10.04 artiklaa matkustaja-aluksiin, jotka on hyväksytty kuljettamaan korkeintaan 600 matkustajaa ja joiden pituus on korkeintaan 45 m, jos matkustaja-aluksessa on 5 kohdan ensimmäisen virkkeen mukainen taso tai 5 kohdan toisen virkkeen mukainen vastaava laitteisto. Tämän lisäksi matkustaja-aluksessa on oltava:
|
a) |
pääkäyttövoimana säätösiipipotkuri, sykloidipotkuri tai vesisuihku, tai |
|
b) |
pääasiallinen käyttövoimajärjestelmä, jossa on kaksi käyttövoimayksikköä, tai |
|
c) |
pääasiallinen käyttövoimajärjestelmä ja keulapotkuri. |
7. Edellä olevan 15.02 artiklan 9 kohdasta poiketen matkustaja-aluksissa, joiden pituus on korkeintaan 45 m ja jotka voivat ottaa korkeintaan pituuttaan metreissä vastaavan määrän matkustajia, voi olla matkustajatiloissa käsikäyttöinen laipio-ovi, jossa ei ole kauko-ohjausta, 15.02 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos:
|
a) |
aluksessa on vain yksi kansi; |
|
b) |
ovelle pääsee suoraan kannelta ja se on korkeintaan 10 m päässä kannelta; |
|
c) |
oviaukon alareuna on vähintään 30 cm matkustajatilan lattian yläpuolella; ja |
|
d) |
kussakin oven jakamassa osastossa on pilssiveden tasohälytin. |
8. Edellä olevan 7 kohdan mukaisissa matkustaja-aluksissa yksi poistumistie voi 15.06 artiklan 6 kohdan c alakohdasta poiketen johtaa keittiön läpi, jos toinen poistumistie on käytettävissä.
9. Matkustaja-aluksiin, joiden pituus on korkeintaan 45 m, ei sovelleta seuraavaa: 15.01 artiklan 2 kohdan e alakohta, jos nestekaasulaitteistoissa on asianmukaiset hälytysjärjestelmät terveydelle vaarallisten CO2-pitoisuuksien ja räjähtävien kaasu- ja ilmaseosten varalta.
10. Seuraavia säännöksiä ei sovelleta matkustaja-aluksiin, joiden pituus on korkeintaan 25 m:
|
a) |
15.04 artiklan 1 kohdan viimeinen virke; |
|
b) |
15.06 artiklan 6 kohdan c alakohta keittiöiden osalta, jos toinen poistumistie on käytettävissä; |
|
c) |
15.07 artikla |
11. Risteilyaluksiin, joiden pituus on korkeintaan 45 m, ei sovelleta 15.12 artiklan 10 kohtaa, jos kussakin hytissä on helposti saatavilla sama määrä savuhuppuja kuin hytissä on vuoteita.
15 a LUKU
MATKUSTAJAPURJEALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
15 a.01 artikla
II osan soveltaminen
Matkustajapurjealuksiin sovelletaan tämän luvun vaatimuksia II osassa olevien säännösten lisäksi.
15 a.02 artikla
Tiettyjä matkustajapurjealuksia koskevat poikkeukset
1. Matkustajapurjealuksiin, joiden pituus LWL on korkeintaan 45 m ja joiden suurin sallittu matkustajamäärä on korkeintaan sama kuin LWL kokonaisina metreinä, ei sovelleta seuraavia säännöksiä:
|
a) |
3.03 artiklan 7 kohta, jos ankkureita ei kuljeteta ankkuriklyyseissä; |
|
b) |
10.02 artiklan 2 kohdan d alakohta pituuden osalta; |
|
c) |
15.08 artiklan 3 kohdan a alakohta; |
|
d) |
15.15 artiklan 9 kohdan a alakohta. |
2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen matkustajamäärä voi olla 1,5 kertaa LWL kokonaisina metreinä, jos se on purjeiden, takilan ja kansivarusteiden puolesta mahdollista.
15 a.03 artikla
Purjealuksia koskevat vakavuusvaatimukset
1. Laskettaessa kallistusmomenttia 15.03 artiklan 3 kohdan mukaisesti kokoon käärityt purjeet on otettava huomioon määritettäessä aluksen painopistettä.
2. Kun otetaan huomioon kaikki 15.03 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lastitilanteet ja käytetään oletusarvona purjeiden tavanomaista sijoitusta, tuulen paineen aiheuttama kallistusmomentti ei saa nousta niin korkeaksi, että kallistuskulma on yli 20°. Samaan aikaan
|
a) |
laskelmassa on sovellettava tuulen vakiopainetta 0,07 kN/m2; |
|
b) |
jäännösturvallisuusvälin on oltava vähintään 100 mm; |
|
c) |
jäännösvaralaita ei saa olla negatiivinen. |
3. Staattisen vakavuuden oikaisevan momenttivarren on
|
a) |
saavutettava enimmäisarvonsa 25°:n tai sitä suuremmassa kallistuskulmassa; |
|
b) |
oltava vähintään 200 mm 30°:n tai sitä suuremmassa kallistuskulmassa; |
|
c) |
oltava positiivinen 60°:n kallistuskulmaan saakka. |
4. Oikaisevan momenttivarren käyrän alapuolelle jäävän alueen on oltava vähintään
|
a) |
0,055 mrad 30°:een saakka; |
|
b) |
0,09 mrad 40°:een saakka tai kulmassa, jossa suojaamaton aukko saavuttaa veden pinnan ja joka on pienempi kuin 40°. |
Välillä
|
c) |
30°–40°, tai |
|
d) |
30°:sta kulmaan, jossa suojaamaton aukko veden pinnan ja joka on pienempi kuin 40°, |
alueen on oltava vähintään 0,03 mrad.
15 a.04 artikla
Laivanrakennusta koskevat ja mekaaniset vaatimukset
1. Edellä 6.01 artiklan 3 kohdasta ja 9.01 artiklan 3 kohdasta poiketen laitteet on suunniteltava niin, että ne kestävät pysyvää kallistumaa 20°:een saakka.
2. Edellä olevan 15.15 artiklan 7 kohdan c alakohdasta poiketen oviaukon alareunan korkeus voidaan vähentää 200 mm:iin lattiasta matkustajatiloissa. Kun ovi on avattu, sen on sulkeuduttava ja lukkiuduttava automaattisesti.
3. Tarkastuselin voi 15.06 artiklan 10 kohdasta poiketen sallia erityistapauksissa liikuteltavien suojakaiteiden käytön alueilla, joilla se on tarpeen purjeiden ohjausta varten.
4. Tarkastuselin voi 15.06 artiklan 5 kohdan a alakohdasta ja 15.06 artiklan 9 kohdan b alakohdasta poiketen sallia matkustajapurjealuksilla, joiden pituus on korkeintaan 25 m, alle 800 mm:n sisäleveyden yhteyskäytävissä ja portaissa. Sisäleveyden on kuitenkin oltava vähintään 600 mm.
5. Purjeet luetaan pääasialliseksi käyttövoimajärjestelmäksi 15.07 artiklan merkityksessä.
6. Jos on olemassa mahdollisuus, että potkuri on tyhjäkäynnillä aluksen purjehtiessa, kaikki käyttövoimajärjestelmän vaaraan joutuvat osat on suojattava mahdollisilta vaurioilta.
15 a.05 artikla
Takila yleisesti
1. Takilan osat on järjestettävä niin, että estetään liiallinen hankaus.
2. Jos käytetään muuta materiaalia kuin puuta tai jos käytetään erikoistakiloita, niillä on taattava tässä luvussa säädettyjä mittoja ja lujuuksia vastaava turvallisuustaso. Osoitukseksi lujuudesta
|
a) |
on suoritettava lujuuslaskenta, tai |
|
b) |
on saatava hyväksytyn luokituslaitoksen vahvistus riittävästä lujuudesta, tai |
|
c) |
mitoituksen on perustuttava tunnustetuissa sääntelypuitteissa käytettyihin menettelyihin (esimerkiksi Middendorf, Kusk-Jensen). |
Todiste on esitettävä tarkastuselimelle.
15 a.06 artikla
Mastot ja puomit yleisesti
1. Kaikkien puomien on oltava valmistettu korkealaatuisesta materiaalista.
2. Mastoissa käytetyn puun on oltava seuraavien vaatimusten mukaista:
|
a) |
Siinä ei saa olla suurta määrää oksankohtia. |
|
b) |
Siinä ei saa olla pintapuuta tiettyyn mittaan saakka. |
|
c) |
Sen on oltava mahdollisimman suorasyistä. |
|
d) |
Siinä on oltava mahdollisimman vähän kierteisyyttä. |
3. Jos valittu puu on joko pitkäneulasmäntyä tai douglaskuusta, joka on oksatonta ja parempaa laatutasoa, 15 a.07-15 a.12 artiklassa olevissa taulukoissa mainittuja halkaisijoita voidaan vähentää 5 prosentilla.
4. Jos mastoissa, märssytangoissa, raa'annokissa, puomeissa ja kokkapuissa käytetty puutavara ei ole poikkileikkauksen kohdalla pyöreää, sillä on oltava vastaava lujuus.
5. Mastojen kengät, jalat ja kiinnikkeet, joilla ne on liitetty kanteen, pohjalevyihin ja keulaan tai perään, on rakennettava niin, että ne joko kestävät niihin kohdistuvat voimat tai voivat siirtää ne muihin rakenteen osiin.
6. Aluksen vakavuudesta, siihen kohdistuvista ulkoisista voimista ja käytettävissä olevan purjepinta-alan jakamisesta riippuen tarkastuselin voi tässä luvussa säädettyjen mittojen perusteella sallia puomeille ja tarvittaessa takilalle pienemmän poikkipinnan. Tämä on osoitettava 15 a.05 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
7. Jos aluksen värähtelyn keinunnan periodi sekunneissa on vähemmän kuin kolme neljäsosaa sen leveydestä metreissä, seuraavissa artikloissa säädettyjä mittoja on nostettava. Tämä on osoitettava 15 a.05 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
8. Jäljempänä 15 a.07-15 a.12 ja 15 a.14 artiklassa olevissa taulukoissa olevien arvojen välillä mahdollisesti oleville arvoille on tehtävä interpolaatio.
15 a.07 artikla
Mastoja koskevat erityissäännökset
1. Puisten mastojen on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Pituus (15) (m) |
Halkaisija kannella (cm) |
Halkaisija saalingissa (cm) |
Halkaisija maston huipussa (cm) |
|
10 |
20 |
17 |
15 |
|
11 |
22 |
17 |
15 |
|
12 |
24 |
19 |
17 |
|
13 |
26 |
21 |
18 |
|
14 |
28 |
23 |
19 |
|
15 |
30 |
25 |
21 |
|
16 |
32 |
26 |
22 |
|
17 |
34 |
28 |
23 |
|
18 |
36 |
29 |
24 |
|
19 |
39 |
31 |
25 |
|
20 |
41 |
33 |
26 |
|
21 |
43 |
34 |
28 |
|
22 |
44 |
35 |
29 |
|
23 |
46 |
37 |
30 |
|
24 |
49 |
39 |
32 |
|
25 |
51 |
41 |
33 |
Jos mastossa on kaksi raakaa, halkaisijoita on lisättävä vähintään 10 prosentilla.
Jos mastossa on enemmän kuin kaksi raakaa, halkaisijoita on lisättävä vähintään 15 prosentilla.
Jos mastot on asennettu kannen läpi, maston jalan halkaisijan on oltava vähintään 75 prosenttia maston halkaisijasta kannella.
2. Mastojen varusteiden, helojen, saalinkien ja huippuhelojen on oltava riittävän lujasti mitoitettuja ja kiinnitettyjä.
15 a.08 artikla
Märssytankoja koskevat erityissäännökset
1. Puisten märssytankojen on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Pituus (16) (m) |
Halkaisija alareunassa (cm) |
Halkaisija puolivälissä (cm) |
Halkaisija liitoskohdassa (17) (cm) |
|
4 |
8 |
7 |
6 |
|
5 |
10 |
9 |
7 |
|
6 |
13 |
11 |
8 |
|
7 |
14 |
13 |
10 |
|
8 |
16 |
15 |
11 |
|
9 |
18 |
16 |
13 |
|
10 |
20 |
18 |
15 |
|
11 |
23 |
20 |
16 |
|
12 |
25 |
22 |
17 |
|
13 |
26 |
24 |
18 |
|
14 |
28 |
25 |
20 |
|
15 |
31 |
27 |
21 |
Jos märssytankoon on kiinnitetty raakapurjeita, taulukossa säädettyjä mittoja on lisättävä 10 prosentilla.
2. Märssytangon ja maston päällekkäisyyden on oltava vähintään 10 kertaa märssytangon alareunan vaadittu halkaisija.
15 a.09 artikla
Kokkapuita koskevat erityissäännökset
1. Puisten kokkapuiden on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Pituus (18) (m) |
Halkaisija keulassa (cm) |
Halkaisija puolivälissä (cm) |
|
4 |
14,5 |
12,5 |
|
5 |
18 |
16 |
|
6 |
22 |
19 |
|
7 |
25 |
23 |
|
8 |
29 |
25 |
|
9 |
32 |
29 |
|
10 |
36 |
32 |
|
11 |
39 |
35 |
|
12 |
43 |
39 |
2. Kokkapuun aluksen sisäpuolella olevan osan pituuden on oltava vähintään neljä kertaa kokkapuun halkaisija keulassa.
3. Kokkapuun kärjen halkaisijan on oltava vähintään 60 prosenttia kokkapuun halkaisijasta keulassa.
15 a.10 artikla
Halkaisijapuomeja koskevat erityissäännökset
1. Puisten halkaisijapuomien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Pituus (19)(m) |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
|
Halkaisija keulassa (cm) |
7 |
10 |
14 |
17 |
21 |
24 |
28 |
31 |
35 |
2. Halkaisijapuomin kärjen halkaisijan on oltava vähintään 60 prosenttia sen halkaisijasta keulassa.
15 a.11 artikla
Isopuomeja koskevat erityissäännökset
1. Puisten isopuomien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Pituus (20)(m) |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
13 |
14 |
15 |
16 |
|
Halkaisija (cm) |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
20 |
21 |
23 |
24 |
25 |
26 |
27 |
2. Halkaisijan saranatapin kohdalla on oltava vähintään 72 prosenttia taulukossa säädetystä halkaisijasta.
3. Halkaisijan jaluskulman kohdalla on oltava vähintään 85 prosenttia taulukossa säädetystä halkaisijasta.
4. Suurimman halkaisijan on oltava kahden kolmasosan kohdalla pituudesta mastosta mitattuna.
5. Jos:
|
a) |
isopuomin ja takaliesman välinen kulma on alle 65° ja isopurjeen jalus on kiinnitetty puomin päähän, tai |
|
b) |
jaluksen kiinnityskohta ei ole jaluskulman tasolla, |
tarkastuselin voi 15 a.05 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaatia suurempaa halkaisijaa.
6. Jos purjepinta-ala on alle 50 m2, tarkastuselin voi sallia poikkeamisen alaspäin taulukossa säädetyistä mitoista.
15 a.12 artikla
Kahveleita koskevat erityissäännökset
1. Puisten kahveleiden on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Pituus (21)(m) |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
|
Halkaisija (cm) |
10 |
12 |
14 |
16 |
17 |
18 |
20 |
2. Kahvelin tukemattoman pituuden on oltava korkeintaan 75 prosenttia.
3. Kukonjalan murtolujuuden on oltava vähintään 1,2 kertaa kahvelinnokan nostoköyden murtolujuus.
4. Kukonjalan yläkulma saa olla korkeintaan 60°.
5. Jos kukonjalan yläkulma 4 kohdasta poiketen on suurempi kuin 60°, vetolujuus on mukautettava tällöin ilmenevien voimien mukaiseksi.
6. Jos purjepinta-ala on alle 50 m2, tarkastuselin voi sallia poikkeamisen alaspäin taulukossa säädetyistä mitoista.
15 a.13 artikla
Seisovaa ja juoksevaa takilaa koskevat yleiset säännökset
1. Seisovan ja juoksevan takilan on oltava 15 a.14 ja 15 a.15 artiklan lujuusvaatimusten mukaisia.
2. Vaijerien liitännät voivat olla
|
a) |
pleissejä, |
|
b) |
puristusholkkeja tai |
|
c) |
juotosholkkeja. |
Pujokset on sidottava määrlingillä, ja niiden päät on vahvistettava.
3. Silmäpujoksissa on oltava koussit.
4. Köydet on sijoitettava niin, että ne eivät tuki sisäänkäyntejä eivätkä portaita.
15 a.14 artikla
Seisovaa takilaa koskevat erityissäännökset
1. Keulaharusten ja vanttien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Maston pituus (22)(m) |
11 |
12 |
13 |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
|
Keulaharuksen vetolujuus (kN) |
160 |
172 |
185 |
200 |
220 |
244 |
269 |
294 |
|
Vanttien vetolujuus (kN) |
355 |
415 |
450 |
485 |
525 |
540 |
630 |
720 |
|
Vanttien ja köysien lukumäärä laitaa kohti |
3 |
3 |
3 |
3 |
3 |
3 |
4 |
4 |
2. Peräharusten, märssytankojen, ajopurjeen harusten, halkaisijapuomien ja kokkapuun vanttien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Maston pituus (23)(m) |
< 13 |
13-18 |
> 18 |
|
Peräharuksen vetolujuus (kN) |
89 |
119 |
159 |
|
Märssytangon vetolujuus (kN) |
89 |
119 |
159 |
|
Märssytangon pituus (m) |
< 6 |
6-8 |
> 8 |
|
Ajopurjeen haruksen vetolujuus (kN) |
58 |
89 |
119 |
|
Halkaisijapuomin pituus (m) |
< 5 |
5-7 |
> 7 |
|
Kokkapuun vanttien vetolujuus (kN) |
58 |
89 |
119 |
3. Köysityypin on perustuttava mieluiten köydenvalmistusmenetelmään 6 × 7 FE, jonka lujuusluokka on 1550 N/mm2. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää saman lujuusluokan köyttä, jonka valmistusmenetelmä on 6 × 35 SE tai 6 × 19 FE. Koska menetelmällä 6 × 19 valmistettu köysi on joustavampaa, taulukossa säädettyjä vetolujuuksia voidaan nostaa 10 prosentilla. Erilaisen köysityypin käyttö on sallittava, jos sillä on vastaavat ominaisuudet.
4. Jos käytetään kiinteää takilaa, taulukossa olevia vetolujuuksia on nostettava 30 prosentilla.
5. Takiloinnissa saa käyttää vain hyväksyttyjä haarukoita, saranarenkaita ja pultteja.
6. Pultit, haarukat, saranarenkaat ja vanttiruuvit on voitava kiinnittää asianmukaisesti.
7. Vesiharuksen vetolujuuden on oltava vähintään 1,2 kertaa vastaavan etupurjeen haruksen ja ajopurjeen haruksen vetolujuus.
8. Tarkastuselin voi sallia seuraavan taulukon mukaisen poikkeamisen alaspäin vetolujuudesta, jos alusten uppouma on alle 30 m3:
|
Uppouma jaettuna mastojen lukumäärällä (m3) |
Vähennys (%) |
|
> 20-30 |
20 |
|
10-20 |
35 |
|
< 10 |
60 |
15 a.15 artikla
Juoksevaa takilaa koskevat erityissäännökset
1. Juoksevassa takilassa on käytettävä kuitu- tai teräsköysiä. Juoksevan takilan osien vähimmäisvetolujuuden ja halkaisijan suhteessa purjeen pinta-alaan on oltava seuraavien vähimmäisvaatimusten mukaisia:
|
Juoksevan takilan osa |
Köysimateriaali |
Purjepinta-ala (m2) |
Vähimmäisvetolujuus (kN) |
Köyden halkaisija (mm) |
|
Haruspurjeen nostoköydet |
Teräsvaijeri |
35 tai alle |
20 |
6 |
|
> 35 |
38 |
8 |
||
|
Kuitu (polypropyleeni-PP) |
Köyden halkaisija vähintään 14 mm ja yksi pylpyrä kutakin alkavaa 25 m2:ä kohti |
|||
|
Kahvelipurjeen nostoköydet Märssypurjeen nostoköydet |
Teräsvaijeri |
50 tai alle |
20 |
6 |
|
> 50–80 |
30 |
8 |
||
|
> 80–120 |
60 |
10 |
||
|
> 120–160 |
80 |
12 |
||
|
Kuitu (PP) |
Köyden halkaisija vähintään 18 mm ja yksi pylpyrä kutakin alkavaa 30 m2:ä kohti |
|||
|
Haruspurjeen jalukset |
Kuitu (PP) |
40 tai alle |
14 |
|
|
> 40 |
18 |
|||
|
Jos purjepinta-ala on yli 30 m2, jaluksen on oltava taljan muotoinen tai sitä on voitava käyttää vintturilla |
||||
|
Kahveli- ja märssypurjeen jalukset |
Teräsvaijeri |
< 100 |
60 |
10 |
|
100–150 |
85 |
12 |
||
|
> 150 |
116 |
14 |
||
|
Märssypurjeiden jaluksissa on oltava elastiset liitososat. |
||||
|
Kuitu (PP) |
Köyden halkaisija vähintään 18 mm ja vähintään kolme pylpyrää. Jos purjepinta-ala on yli 60 m2, yksi pylpyrä kutakin 20 m2:ä kohti |
|||
2. Jos juokseva takila on osa haruksia, sen vetolujuuden on vastattava kulloisenkin haruksen tai vantin vetolujuutta.
3. Jos käytetään muita kuin 1 kohdassa mainittuja materiaaleja, 1 kohdan taulukossa säädettyjä lujuusarvoja on noudatettava.
Polyetyleenikuituköysiä ei saa käyttää.
15 a.16 artikla
Takilan osat ja varusteet
1. Jos käytetään teräs- tai kuituköysiä, pylpyröiden halkaisijoiden (köyden keskikohdasta köyden keskikohtaan mitattuna) on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
Teräsköysi (mm) |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
|
Kuituköysi (mm) |
16 |
18 |
20 |
22 |
24 |
26 |
28 |
|
Pylpyrä (mm) |
100 |
110 |
120 |
130 |
145 |
155 |
165 |
2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen pylpyröiden halkaisija saa olla kuusi kertaa teräsköyden halkaisija, jos teräsköysi ei kulje jatkuvasti pylpyröiden kautta.
3. Varusteiden (esimerkiksi haarukat, saranarenkaat, vanttiruuvit, silmukkalevyt, pultit, renkaat ja sakkelit) vetolujuuden on oltava yhteensopiva niihin kiinnitetyn seisovan tai juoksevan takilan vetolujuuden kanssa.
4. Harusten ja vanttien puttinkien kiinnikkeet on suunniteltava kestämään niihin kohdistuvat voimat.
5. Kuhunkin silmukkaan saa kiinnittää asianomaisen haruksen tai vantin lisäksi vain yhden sakkelin.
6. Nostoköysipinot ja huippuköydet on kiinnitettävä lujasti mastoon, ja tähän käytetyn kääntyvän kukonjalan on oltava hyväkuntoinen.
7. Rengaspultit, knaapit, naakelit ja naakelipenkit on suunniteltava kestämään niihin kohdistuvat voimat.
15 a.17 artikla
Purjeet
1. Purjeet on voitava reivata yksinkertaisesti, nopeasti ja turvallisesti.
2. Purjepinta-alan on oltava alustyypin ja uppouman kannalta asianmukainen.
15 a.18 artikla
Varusteet
1. Aluksissa, joissa on halkaisijapuomi tai kokkapuu, on oltava halkaisijapuomin verkko ja riittävä määrä asianmukaisia kiinnitys- ja kiristyslaitteita.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisia varusteita ei tarvita, jos halkaisijapuomissa tai kokkapuussa on asianmukaisesti mitoitetut käsikoukku ja jalkaköysi, joihin aluksella pidettävä varmistusvyö voidaan kiinnittää.
3. Takilan kunnossapitoa varten on oltava pursimiestuoli.
15 a.19 artikla
Koestus
1. Tarkastuselimen on tarkastettava takila 2,5 vuoden välein. Kokeiden on koskettava vähintään seuraavia:
|
a) |
purjeet, mukaan luettuina liesmat, jaluskulmat ja reivireiät; |
|
b) |
mastojen ja puomien kunto; |
|
c) |
seisovan ja juoksevan takilan sekä vaijerien liitäntöjen kunto; |
|
d) |
purjeiden nopeaan ja turvalliseen reivaukseen käytettävät varusteet; |
|
e) |
nostoköysipinojen ja huippuköysien asianmukainen kiinnitys; |
|
f) |
mastojen jalkojen ja muiden alukseen kiinnitettyjen seisovan ja juoksevan takilan kiinnityspisteiden kiinnitys; |
|
g) |
purjeiden käyttöön tarvittavat vintturit; |
|
h) |
muut purjehdusta varten asennetut laitteet, esimerkiksi nostokölit ja niiden käyttölaitteet; |
|
i) |
puomien, seisovan ja juoksevan takilan ja purjeiden hankauksen estämiseksi toteutetut toimenpiteet; |
|
j) |
edellä olevan 15 a.18 artiklan mukaiset varusteet. |
2. Kannen läpi kulkevan puisen maston osa, joka sijaitsee kannen alapuolella, on tarkastettava tarkastuselimen vahvistamin väliajoin, kuitenkin vähintään kunkin 2.09 artiklan mukaisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Masto on irrotettava tarkastusta varten.
3. Tarkastuselimen antama, päivämäärällä ja allekirjoituksella varustettu todistus viimeisestä 1 kohdan mukaisesti suoritetusta tarkastuksesta on pidettävä aluksella.
16 LUKU
ERITYISVAATIMUKSET VESIKULKUNEUVOILLE, JOTKA ON SUUNNITELTU KYTKETTÄVIKSI TYÖNTÖKYTKYEESEEN, HINATTAVAAN KYTKYEESEEN TAI RINNAKKAISRYHMITELMÄÄN
16.01 artikla
Työntämiseen soveltuvat vesikulkuneuvot
1. Vesikulkuneuvoissa, jotka on tarkoitettu työntämiseen, on oltava sopiva työntölaite. Ne on rakennettava ja varustettava niin, että
|
a) |
miehistö voi siirtyä työnnettävään vesikulkuneuvoon helposti ja turvallisesti kytkentävälineiden avulla; |
|
b) |
ne voivat olla kiinteässä asemassa kytkettyyn vesikulkuneuvoon tai kytkettyihin vesikulkuneuvoihin nähden; |
|
c) |
ne estävät vesikulkuneuvojen poikittaisen liikkeen toisiinsa nähden. |
2. Jos kytkemiseen käytetään köysiä, työntämiseen soveltuvat vesikulkuneuvot on varustettava vähintään kahdella erikoisvintturilla tai vastaavilla köysien kiristämiseen tarkoitetuilla laitteilla.
3. Kytkentävälineiden avulla on voitava luoda kiinteä muodostelma työnnettävän vesikulkuneuvon tai työnnettävien vesikulkuneuvojen kanssa.
Työntökytkyeissä, jotka muodostuvat työntämiseen soveltuvasta vesikulkuneuvosta ja vain yhdestä työnnettävästä vesikulkuneuvosta, kytkentävälineet voivat sallia myös ohjatun nivelliikkeen. Tarvittavien käyttöyksiköiden on voitava vaivattomasti vastaanottaa siirtyvät voimat, ja niiden ohjauksen on oltava helppoa ja turvallista. Käyttöyksiköihin sovelletaan tarvittavin muutoksin 6.02-6.04 artiklaa.
4. Työntöaluksissa ei tarvitse olla 3.03 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua törmäyslaipiota.
16.02 artikla
Työnnettäviksi soveltuvat vesikulkuneuvot
1. Työntöproomuihin, joissa ei ole ohjauslaitteistoa, asuintiloja eikä kone- tai kattilahuoneita, ei sovelleta:
|
a) |
5-7 ja 12 lukua; |
|
b) |
8.08 artiklan 2-8 kohtaa, 10.02 artiklaa eikä 10.05 artiklan 1 kohtaa. |
Jos proomussa on ohjauslaitteistoja, asuintiloja tai kone- tai kattilahuoneita, siihen sovelletaan tämän liitteen kyseisiä säännöksiä.
2. Proomuemälaivan proomujen, joiden pituus (L) on korkeintaan 40 m, on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
a) |
Edellä 3.03 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja törmäyslaipioita ei vaadita, jos proomujen keulat pystyvät kestämään ainakin 2,5-kertaisen kuormituksen verrattuna siihen, mitä vaaditaan sisävesialusten törmäyslaipioilta, kun aluksilla on sama syväys ja ne on rakennettu hyväksytyn luokituslaitoksen vaatimusten mukaisesti. |
|
b) |
Edellä olevan 8.08 artiklan 1 kohdasta poiketen kaksoispohjan osastojen, joihin pääsy on vaikeaa, ei tarvitse olla tyhjennettäviä, jollei niiden tilavuus ole suurempi kuin 5 prosenttia proomuemälaivan proomun uppoumasta hyväksytyllä enimmäissyväyksellä lastattuna. |
3. Työnnettävissä vesikulkuneuvoissa on oltava kytkentävälineet, joilla ne voidaan liittää turvallisesti muihin vesikulkuneuvoihin.
16.03 artikla
Rinnakkaisryhmitelmien kuljettamiseen soveltuvat vesikulkuneuvot
Vesikulkuneuvoissa, jotka on suunniteltu kuljettamaan rinnakkaisryhmitelmiä, on oltava pollarit tai vastaavat laitteet, jotka määränsä ja sijaintinsa puolesta tekevät ryhmitelmän turvallisen kytkemisen mahdolliseksi.
16.04 artikla
Kytkyeissä kuljetettaviksi soveltuvat vesikulkuneuvot
Kytkyeissä kuljetettavissa vesikulkuneuvoissa on oltava soveltuvat kytkentälaitteet, pollarit tai vastaavat laitteet, jotka määränsä ja sijaintinsa puolesta varmistavat aluksen kytkemisen turvallisesti kytkyeen muihin vesikulkuneuvoihin.
16.05 artikla
Hinaukseen soveltuvat vesikulkuneuvot
1. Hinaukseen tarkoitettujen vesikulkuneuvojen on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Hinauslaitteet on järjestettävä niin, että niiden käyttö ei vaaranna vesikulkuneuvon, miehistön eikä lastin turvallisuutta. |
|
b) |
Varppaajissa ja hinaajissa on oltava ohjaushytistä turvallisesti irrotettava hinauskoukku. Tätä ei sovelleta, jos vesikulkuneuvon rakenne tai muut laitteet estävät aluksen kaatumisen. |
|
c) |
Hinauslaitteissa on oltava vintturit tai hinauskoukku. Hinauslaitteiden on sijaittava potkuritason etupuolella. Tätä vaatimusta ei sovelleta vesikulkuneuvoihin, joita ohjataan niiden käyttövoimayksiköillä, esimerkiksi säätösiipipotkureilla tai sykloidipotkureilla. |
|
d) |
Edellä olevan c alakohdan vaatimuksista poiketen vesikulkuneuvoissa, joita käytetään — jäsenvaltioissa sovellettavien merenkulkuviranomaisen säännösten mukaisesti — vain hinausavun antamiseen moottorikäyttöisille vesikulkuneuvoille, hinauslaitteeksi riittää pollari tai vastaava laite. Edellä olevaa b alakohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin. |
|
e) |
Jos on olemassa vaara, että hinausköydet voivat jäädä kiinni aluksen perään, siihen on asennettava kuljetin, jossa on köyden keräin. |
2. Vesikulkuneuvoja, joiden pituus (L) on yli 86 m, ei saa hyväksyä hinaukseen myötävirrassa.
16.06 artikla
Kytkyeiden koeajot
1. Työntöaluksen tai moottorialuksen hyväksymiseksi kuljettamaan kiinteää kytkyettä ja hyväksynnän merkitsemiseksi yhteisön todistukseen tarkastuselimen on päätettävä, mitkä ryhmitelmät koeajetaan, ja suoritettava 5.02 artiklassa tarkoitetut koeajot ryhmitelmän tai ryhmitelmien kytkyeille, joita tarkastuselin pitää kaikkein epäsuotuisimpina. Kyseisen kytkyeen on täytettävä 5.02-5.10 artiklan vaatimukset.
Tarkastuselimen on varmistettava, että kaikkien kytkyeen vesikulkuneuvojen kiinteä kytkentä säilyy 5 luvun mukaisen ohjailun aikana.
2. Jos työnnettävissä tai rinnakkaisryhmitelmiin kuuluvissa vesikulkuneuvoissa on 1 kohdassa tarkoitettujen koeajojen aikana erityisiä laitteita, esimerkiksi ohjausjärjestelmä, käyttövoimayksiköitä tai ohjailuvälineitä taikka nivelliitoksia 5.02-5.10 artiklan vaatimusten täyttämiseksi, kytkyettä kuljettavan vesikulkuneuvon yhteisön todistukseen on merkittävä niiden vesikulkuneuvojen ryhmitelmä, asema, nimi ja virallinen numero, joilla käytettyjä erityislaitteita on.
16.07 artikla
Yhteisön todistuksen merkinnät
1. Jos vesikulkuneuvo on tarkoitettu kytkyeen kuljettamiseen tai kuljettavaksi kytkyeessä, yhteisön todistuksessa on mainittava, että se on 16.01-16.06 artiklan vaatimusten mukainen.
2. Kytkyeitä kuljettavien vesikulkuneuvojen yhteisön todistukseen on merkittävä seuraavat tiedot:
|
a) |
hyväksytyt kytkyeet ja ryhmitelmät, |
|
b) |
kytkentätavat, |
|
c) |
suurimmat määritetyt kytkentävoimat ja |
|
d) |
tarvittaessa pitkittäisyhteyksien kytkentäköysien vähimmäisvetolujuus sekä köysien kierrosten määrä. |
17 LUKU
UIVAA KALUSTOA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
17.01 artikla
Yleistä
Uivan kaluston rakentamiseen ja varusteluun sovelletaan 3, 7-14 ja 16 lukua. Uivan kaluston, jolla on oma käyttövoima, on lisäksi täytettävä 5 ja 6 luvun vaatimukset. Käyttövoimayksiköitä, jotka sallivat liikennöinnin vain lyhyillä matkoilla, ei katsota omaksi käyttövoimaksi.
17.02 artikla
Vapautukset
1. Tarkastuselin voi myöntää vapautuksia seuraavista vaatimuksista:
|
a) |
3.03 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin; |
|
b) |
7.02 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin; |
|
c) |
12.02 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaiset suurimmat sallitut äänenpainetasot voidaan ylittää uivan kaluston työkoneiden käytön aikana, jos vesikulkuneuvossa ei yövytä käytön aikana; |
|
d) |
muista rakennetta, työlaitteita tai varustelua koskevista vaatimuksista voidaan myöntää vapautuksia, jos vastaava turvallisuus varmistetaan kussakin tapauksessa. |
2. Tarkastuselin voi jättää soveltamatta seuraavia vaatimuksia:
|
a) |
Edellä 10.01 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, jos uiva kalusto voidaan sen käytön aikana ankkuroida turvallisesti työankkureilla tai paaluilla. Jos uivalla kalustolla on oma käyttövoima, sillä on kuitenkin oltava vähintään 10.01 artiklan 1 kohdan mukainen ankkuri, jolloin empiirinen kerroin k = 45 ja T = pienin korkeus. |
|
b) |
Edellä olevan 12.02 artiklan 1 kohdan toinen virke, jos asuintilat voidaan valaista riittävällä sähkövalolla. |
3. Lisäksi sovelletaan seuraavaa:
|
a) |
8.08 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen osalta tyhjennyspumpun on oltava moottorikäyttöinen; |
|
b) |
8.10 artiklan 3 kohdan osalta työkoneiden käytön aikana melu saa 25 m:n säteellä uivan kaluston laidoituksesta ylittää arvon 65 dB(A); |
|
c) |
10.03 artiklan 1 kohdan osalta vaaditaan lisäksi vähintään yksi käsisammutin, jos kannella on työkoneita, joita ei ole pysyvästi kiinnitetty vesikulkuneuvoon; |
|
d) |
14.02 artiklan 2 kohdan osalta talouskäyttöön tarkoitettujen nestekaasulaitteiden lisäksi vesikulkuneuvossa saa olla myös muita nestekaasulaitteita. Kyseisten laitteiden ja niiden lisävarusteiden on oltava jonkin jäsenvaltion vaatimusten mukaisia. |
17.03 artikla
Lisävaatimukset
1. Uivissa kalustoissa, joissa on käytön aikana henkilöitä, on oltava yleishälytyslaite. Hälytyssignaalin on erotuttava selvästi muista merkeistä ja kuuluttava kaikissa asuintiloissa ja työtiloissa äänenpainetasolla, joka on vähintään 5 dB(A) korkeampi kuin paikallinen enimmäismelutaso. Hälytys on voitava laukaista ohjaushytistä ja tärkeimmistä työtiloista käsin.
2. Työkoneiden on oltava riittävän lujia niihin kohdistuvaan kuormitukseen nähden ja täytettävä koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/37/EY (24) vaatimukset.
3. Työkoneiden ja tarvittaessa niiden kiinnikkeiden on oltava riittävän vakaita (kaatumissuoja) ja lujia, jotta ne kestävät voimat, joita niihin kohdistuu uivan kaluston odotettavissa olevasta kallistumasta, viippauksesta ja liikkeistä johtuen.
4. Jos kuormia nostetaan nostolaitteilla, vakavuuden ja lujuuden mukainen suurin sallittu kuorma on merkittävä näkyvästi tauluihin, jotka on sijoitettava sekä kannelle että ohjauspaikoille. Jos nostovoimaa voidaan lisätä kytkemällä lisää kelluvaa kalustoa, sallitut arvot on ilmoitettava selvästi sekä ilman lisäkalustoa että sen huomioon ottaen.
17.04 artikla
Jäännösturvallisuusväli
1. Tämän liitteen 1.01 artiklasta poiketen tässä luvussa jäännösturvallisuusvälillä tarkoitetaan pienintä pystysuoraa etäisyyttä vedenpinnasta uivan kaluston alimpaan kohtaan, jonka jälkeen se ei enää ole vesitiivis, ottaen huomioon 17.07 artiklan 4 kohdan mukaisista momenteista johtuvan viippauksen ja kallistuman.
2. Jäännösturvallisuusväli on 17.07 artiklan 1 kohdan mukaisesti riittävä mille tahansa roiskevedenpitävälle ja säänkestävälle aukolle, jos se on vähintään 300 mm.
3. Muiden kuin roiskevedenpitävien ja säätiiviiden aukkojen kohdalla jäännösturvallisuusvälin on oltava vähintään 400 mm.
17.05 artikla
Jäännösvaralaita
1. Tämän liitteen 1.01 artiklasta poiketen tässä luvussa jäännösvaralaidalla tarkoitetaan pienintä pystysuoraa etäisyyttä vedenpinnasta kannen laidan yläreunaan, ottaen huomioon 17.07 artiklan 4 kohdan mukaisista momenteista johtuvan viippauksen ja kallistuman.
2. Jäännösvaralaita on 17.07 artiklan 1 kohdan mukaisesti riittävä, jos se on vähintään 300 mm.
3. Jäännösvaralaitaa saa pienentää, jos voidaan osoittaa, että 17.08 artiklan vaatimukset täyttyvät.
4. Jos kelluvan kaluston muoto eroaa merkittävästi ponttonimuodosta, kuten lieriömäisissä lautoissa tai lautoissa, joiden poikkileikkauksessa on enemmän kuin neljä sivua, tarkastuselin voi vaatia tai sallia 2 kohdasta poikkeavan jäännösvaralaidan. Tätä sovelletaan myös uivaan kalustoon, joka muodostuu useammista lautoista.
17.06 artikla
Kallistuskoe
1. Jäljempänä 17.07 ja 17.08 artiklan mukaisen vakavuuden osoittamisen on perustuttava asianmukaisesti suoritettuun kallistuskokeeseen.
2. Jos kallistuskokeessa ei päästä riittäviin kallistuskulmiin tai jos kallistuskoe aiheuttaa kohtuuttomia teknisiä vaikeuksia, se voidaan korvata vesikulkuneuvon painopiste- ja painolaskelmilla. Painolaskelman tulos on tarkistettava syväysmittauksen avulla, jolloin erotus ei saa olla enempää kuin ± 5 prosenttia.
17.07 artikla
Vakavuuden osoittaminen
1. Työkoneiden käytön ja ajon aikana ilmenevät kuormitukset huomioon ottaen on osoitettava, että jäännösvaralaita ja jäännösturvallisuusväli ovat riittävät. Tätä varten viippaus- ja kallistuskulmien summa ei saa olla suurempi kuin 10°, eikä lautan pohja saa nousta vedestä.
2. Vakavuuden osoitukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:
|
a) |
lauttojen ja työkoneiden mittapiirustukset ja niihin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot, joita tarvitaan vakavuuden osoittamisessa, esimerkiksi säiliöiden tilavuus ja aluksen sisätilaan johtavat aukot; |
|
b) |
hydrostaattiset tiedot tai käyrät; |
|
c) |
staattisen vakavuuden oikaisevan momenttivarren käyrät, jos ne vaaditaan jäljempänä 5 kohdan tai 17.08 artiklan mukaisesti; |
|
d) |
käyttöolojen kuvaus sekä vastaavat paino- ja painopistetiedot, mukaan luettuna kalusto tyhjänä ja kuljetuksen aikaisella varustetasolla; |
|
e) |
kallistus-, viippaus- ja oikaisumomenttien laskelma sekä tiedot viippaus- ja kallistuskulmista sekä vastaavista jäännösvaralaidasta ja jäännösturvallisuusvälistä; |
|
f) |
laskutulosten kooste sekä tiedot käyttö- ja enimmäiskuormitusrajoista. |
3. Vakavuuden osoittamisen on perustuttava vähintään seuraaviin lastauksen oletusarvoihin:
|
a) |
ruoppaajissa ruopattavan aineksen ominaistiheys:
|
|
b) |
kauharuoppaajissa a alakohdan arvoja on lisättävä 15 prosentilla; |
|
c) |
hydrauliruoppaajissa on otettava huomioon suurin mahdollinen nostovoima. |
4.1 Vakavuuden osoittamisessa on otettava huomioon momentit, jotka aiheutuvat:
|
a) |
kuormituksesta; |
|
b) |
epäsymmetrisestä rakenteesta; |
|
c) |
tuulen paineesta; |
|
d) |
omalla käyttövoimallaan kulkevien uivien kalustojen kääntymisestä ajon aikana; |
|
e) |
tarvittaessa poikittaisvirtauksesta; |
|
f) |
painolastista ja varastoista; |
|
g) |
kansilasteista ja tarvittaessa lastista; |
|
h) |
vapaista nestepinnoista; |
|
i) |
hitausvoimista; |
|
jk) |
muista mekaanisista laitteista. |
Momentit, jotka voivat vaikuttaa samanaikaisesti, on laskettava yhteen.
4.2 Tuulen paineen aiheuttama momentti saadaan seuraavan kaavan avulla:
jossa:
|
c |
= |
muodosta riippuvainen vastuskerroin Ristikoilla c = 1,2 ja levypalkeilla c = 1,6. Molempiin arvoihin sisältyy tuulenpuuskien vaikutus. Tuulen voiman tartuntapinnaksi on katsottava ristikon ääriviivojen sisälle jäävä koko alue. |
|
pw |
= |
tuulen ominaispaine, joka on kaikissa tapauksissa 0,25 kN/m2 |
|
A |
= |
aluksen sivutaso enimmäissyväystason yläpuolella (m2) |
|
lw |
= |
sivutason A keskipisteen etäisyys enimmäissyväyksestä (m). |
4.3 Omalla käyttövoimallaan toimivien uivien kalustojen 4.1 kohdan d alakohdan mukaisen kääntymisestä ajon aikana aiheutuvien momenttien laskemisessa on käytettävä 15.03 artiklan 6 kohdassa olevaa kaavaa.
4.4 Edellä 4.1 kohdan e alakohdan mukainen poikittaisvirtauksen aiheuttama momentti on otettava huomioon vain, jos uiva kalusto on käytön aikana ankkuroituna tai kiinnitettynä poikittain virtaavaan veteen nähden.
4.5 Edellä 4.1 kohdan f alakohdan mukaisen nestemäisen painolastin ja nestemäisten varastojen aiheuttamien momenttien laskennassa on määritettävä vakavuuden kannalta epäedullisin säiliöiden täyttöaste ja lisättävä kyseinen momentti laskelmaan.
4.6 Hitausvoimien aiheuttama 4.1 kohdan i alakohdan mukainen momentti on otettava asianmukaisesti huomioon, jos lastin ja työkoneiden liikkumisen voidaan odottaa vaikuttavan vakavuuteen.
5. Pystysivuseinäisten lauttojen oikaisumomentit voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:
|
|
Ma = 10 · D · |
· sin jossa:
|
|
= |
vaihtokeskuskorkeus (m) |
|
φ |
= |
kallistuskulma (°). |
Kaavaa on sovellettava 10°:n kallistuskulmaan tai siihen kallistuskulmaan asti, jossa kannen reuna joutuu veden alle tai jossa pohjan reuna nousee vedestä, sen mukaan, kumpi kulma on pienempi. Vinoihin sivuseiniin voidaan soveltaa kaavaa 5°:n kallistuskulmaan asti. Myös 3 ja 4 kohdan raja-arvoja on sovellettava.
Jos lautan tai lauttojen erityinen muoto estää tällaisen yksinkertaistamisen, on esitettävä 2 kohdan c alakohdan mukaiset oikaisevan momenttivarren käyrät.
17.08 artikla
Vakavuuden osoittaminen pienennetyllä jäännösvaralaidalla
Jos käytetään 17.05 artiklan 3 kohdan mukaista pienennettyä jäännösvaralaitaa, on kaikissa käyttöoloissa osoitettava, että:
|
a) |
vapaista nestepinnoista johtuvan korjauksen jälkeen vaihtokeskuskorkeus on vähintään 0,15 m; |
|
b) |
kallistuskulmissa 0°-30° oikaiseva momenttivarsi on vähintään h = 0,30 - 0,28 · φn [m]
|
|
c) |
viippaus- ja kallistuskulmien summa ei ole suurempi kuin 10°; |
|
d) |
jäännösturvallisuusväli on 17.04 artiklan mukainen; |
|
e) |
jäännösvaralaita on vähintään 0,05 m; |
|
f) |
kallistuskulmissa 0°-30° oikaiseva jäännösmomenttivarsi on vähintään h = 0,20 - 0,23 · φn [m] jolloin on kallistuskulma, josta alkaen oikaisevan momenttivarren käyrällä on negatiivinen arvo; kaavassa se saa olla enintään 30° tai 0,52 rad. |
Oikaisevalla jäännösmomenttivarrella tarkoitetaan 0°:n ja 30°:n kallistuksen välillä olevaa suurinta eroa oikaisevan momenttivarren käyrän ja kallistavan momenttivarren käyrän välillä. Jos aluksen sisätilaan johtava aukko joutuu veteen kallistuskulmassa, joka on pienempi kuin varsikäyrien välinen suurin ero, on otettava huomioon kyseistä kallistuskulmaa vastaava momenttivarsi.
17.09 artikla
Syväysmerkit ja syväysasteikot
Syväysmerkit ja syväysasteikot on kiinnitettävä 4.04 ja 4.06 artiklan mukaisesti.
17.10 artikla
Uiva kalusto, jonka vakavuutta ei ole osoitettu
1. Edellä olevia 17.04-17.08 artiklaa voidaan jättää soveltamatta uivaan kalustoon, jos:
|
a) |
sen työkoneet eivät voi mitenkään muuttaa sen kallistusta tai viippausta, ja |
|
b) |
painopisteen siirtyminen voidaan kaikella todennäköisyydellä sulkea pois. |
2. Kuitenkin
|
a) |
enimmäislastissa olevan aluksen turvallisuusvälin on oltava vähintään 300 mm ja varalaidan vähintään 150 mm; |
|
b) |
muiden kuin roiskevedenpitävästi ja säänkestävästi suljettavien aukkojen turvallisuusvälin on oltava vähintään 500 mm. |
18 LUKU
TYÖALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
18.01 artikla
Käyttöedellytykset
Alukset, jotka on liitteessä V olevassa I tai II osassa säädetyssä yhteisön todistuksessa ilmoitettu työaluksiksi, saavat kulkea työmaiden ulkopuolella vain ilman lastia. Tämä rajoitus on merkittävä yhteisön todistukseen.
Tätä varten työaluksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen myöntämä todistus, jossa mainitaan sen töiden kesto ja työmaan maantieteelliset rajat, jolla alusta saa käyttää.
18.02 artikla
II osan soveltaminen
Jos tässä luvussa ei muuta säädetä, työalusten rakenteen ja varustelun on oltava II osan 3-14 luvun mukaisia.
18.03 artikla
Poikkeukset
|
1. |
|
2. Tarkastuselin voi jättää soveltamatta seuraavia säännöksiä:
|
a) |
8.08 artiklan 2-8 kohta, jos aluksella ei tarvita miehistöä; |
|
b) |
10.01 artiklan 1 ja 3 kohta, jos työalus voidaan ankkuroida turvallisesti työankkureilla tai paaluilla. Työaluksissa, joilla on oma käyttövoima, on kuitenkin oltava yksi 10.01 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukainen ankkuri, jolloin kerroin k = 45 ja T = pienin korkeus; |
|
c) |
10.02 artiklan 1 kohdan c alakohta, jos työaluksella ei ole omaa käyttövoimaa. |
18.04 artikla
Turvallisuusväli ja varalaita
1. Jos työalusta käytetään ruoppaajan apuproomuna tai palkoproomuna, ruumatilan ulkopuolisen turvallisuusvälin on oltava vähintään 300 mm ja varalaidan vähintään 150 mm. Tarkastuselin voi sallia pienemmän varalaidan, jos laskelmilla voidaan osoittaa, että vakavuus on riittävä lastille, jonka ominaistiheys on 1,5 t/m3, ja että mikään kannen sivu ei joudu veteen. Nestemäisen lastin vaikutus on otettava huomioon.
2. Työaluksiin, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, sovelletaan tarvittavin muutoksin 4.01 ja 4.02 artiklaa. Tarkastuselin voi määrittää turvallisuusvälille ja varalaidalle edellisestä poikkeavia arvoja.
18.05 artikla
Laivaveneet
Työaluksissa ei tarvitse olla laivaveneitä, jos
|
a) |
niillä ei ole omaa käyttövoimaa tai |
|
b) |
laivavene on käytettävissä muualla työmaalla. |
Tämä poikkeus on merkittävä yhteisön todistukseen.
19 LUKU
HISTORIALLISIA ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
(ei tekstiä)
19 a LUKU
KANAVAPROOMUJA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
(ei tekstiä)
19 b LUKU
ERITYISVAATIMUKSET VESIKULKUNEUVOILLE, JOTKA LIIKENNÖIVÄT VYÖHYKKEEN 4 VESIVÄYLILLÄ
19 b.01 artikla
4 luvun soveltaminen
1. Edellä 4.01 artiklan 1 ja 2 kohdasta poiketen vyöhykkeen 4 vesiväylillä liikennöivien vesikulkuneuvojen ovien ja muiden aukkojen, ruuman luukkuja lukuun ottamatta turvallisuusväliä pienennetään seuraavasti:
|
a) |
aukot, jotka voidaan sulkea roiskevedenpitävästi ja säänkestävästi: 150 mm; |
|
b) |
aukot, joita ei voida sulkea roiskevedenpitävästi ja säänkestävästi: 200 mm. |
2. Edellä olevasta 4.02 artiklasta poiketen vyöhykkeen 4 vesiväylillä liikennöivien vesikulkuneuvojen vähimmäisvaralaidan on oltava 0 mm, jos turvallisuusväli on 1 kohdan mukainen.
20 LUKU
MERIALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
(ei tekstiä)
21 LUKU
HUVIALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
21.01 artikla
Yleistä
Huvialusten rakenteeseen ja varusteluun sovelletaan vain 21.02 ja 21.03 artiklaa.
21.02 artikla
II osan soveltaminen
1. Huvialusten on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
3 luvun seuraavat säännökset:
|
|
b) |
5 luku; |
|
c) |
6 luvun seuraavat säännökset:
|
|
d) |
7 luvun seuraavat säännökset:
|
|
e) |
8 luvun seuraavat säännökset:
|
|
f) |
9 luvun seuraavat säännökset:
|
|
g) |
10 luvun seuraavat säännökset:
|
|
h) |
13 luku; |
|
i) |
14 luku. |
2. Huvialusten, jotka kuuluvat huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY (25) soveltamisalaan, ensimmäinen tarkastus ja määräaikaistarkastukset koskevat vain seuraavia:
|
a) |
6.08 artikla, jos aluksessa on kääntymisnopeuden osoitin; |
|
b) |
7.01 artiklan 2 kohta, 7.02 artikla, 7.03 artiklan 1 kohta ja 7.13 artikla, jos aluksen ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten; |
|
c) |
8.01 artiklan 2 kohta, 8.02 artiklan 1 kohta, 8.03 artiklan 3 kohta, 8,05 artiklan 5 kohta, 8.08 artiklan 2 kohta ja 8.10 artikla; |
|
d) |
10.01 artiklan 2, 3, 6 ja 14 kohta, 10.02 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta ja 2 kohdan a ja e-h alakohta, 10.03 artiklan 1 kohdan b ja d alakohta ja 2-6 kohta sekä 10.05 artikla; |
|
e) |
13 luku; |
|
f) |
14 luvun seuraavat säännökset:
|
21.03 artikla
(ei tekstiä)
22 LUKU
KONTTIALUSTEN VAKAVUUS
22.01 artikla
Yleistä
1. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan konttialuksiin, jos vakavuusasiakirjoja edellytetään jäsenvaltioissa sovellettavien voimassa olevien merenkulkuviranomaisen säännösten mukaisesti.
Tarkastuselimen on tarkastettava vakavuusasiakirjat tai annettava ne muualla tarkastettaviksi ja leimattava ne asianmukaisesti.
2. Vakavuusasiakirjoissa on oltava perämiehelle ymmärrettävässä muodossa tiedot aluksen vakavuudesta kunkin lastitilanteen osalta.
Vakavuusasiakirjoissa on oltava vähintään seuraavat:
|
a) |
tiedot sallituista vakavuuskertoimista, sallitut
|
|
b) |
tiedot tiloista, jotka voidaan täyttää painolastivedellä; |
|
c) |
vakavuusvalvonnan lomakkeet; |
|
d) |
käyttöohjeet tai esimerkkilaskelma perämiehen käyttöön. |
3. Jos alus voi kuljettaa kontteja joko kiinnittämättöminä tai kiinnitettyinä, vakavuuden osoittamiseen on käytettävä erillisiä laskentamenetelmiä kiinnittämättömien ja kiinnitettyjen konttilastien kuljetusta varten.
4. Konttilasti katsotaan kiinnitetyksi vain, jos jokainen yksittäinen kontti on liitetty kontin ohjaimilla tai kiinnitysvälineillä lujasti aluksen runkoon, eivätkä ne pääse liikkumaan matkan aikana.
22.02 artikla
Irtokontteja kuljettavien alusten vakavuuden osoittamisessa käytettävät raja-arvot ja laskentamenettely
1. Kuljetettaessa kiinnittämättömiä kontteja kaikissa aluksen vakavuuden laskentamenetelmissä on käytettävä seuraavia raja-arvoja:
|
a) |
Vaihtokeskuskorkeus
|
|
b) |
Aluksen kääntymisen aiheuttaman keskipakovoiman, tuulen paineen ja vapaiden nestepintojen yhtäaikaisen vaikutuksen alaisena kallistuskulma ei saa olla yli 5° ja kannen reuna ei saa joutua veden alle. |
|
c) |
Aluksen kääntymisen aiheuttaman keskipakovoiman aiheuttama kallistava momenttivarsi saadaan seuraavan kaavan avulla: 
jossa:
|
|
d) |
Tuulen paineen aiheuttama kallistava momenttivarsi saadaan seuraavan kaavan avulla: 
jossa:
|
|
e) |
Lastiruuman tai kaksoispohjan sade- ja jäännösveden vapaiden pintojen aiheuttama kallistava momenttivarsi saadaan seuraavan kaavan avulla: 
jossa:
|
|
f) |
Kunkin lastitilanteen osalta on otettava huomioon myös puolillaan olevat varastot polttoainetta ja makeaa vettä. |
2. Kiinnittämättömiä kontteja kuljettavan aluksen vakavuus on riittävä, jos todellinen 
on sama tai pienempi kuin 
zul, joka lasketaan kaavan mukaan. 
zul on laskettava eri uppoumissa koko syväysalueella.
|
a) |
|
:n arvo ei saa olla pienempi kuin 11,5 (11.5 = 1/tan5°).|
b) |
|
Kaavoissa:
|
|
= |
lastatun aluksen painopisteen suurin sallittu korkeus perusviivan yläpuolella [m] |
|
|
= |
perusviivan yläpuolella olevan vaihtokeskuksen korkeus [m] 3 kohdan likiarvokaavan mukaisesti |
|
F |
= |
kulloinenkin todellinen varalaita 1/2 L:ssa [m] |
|
Z |
= |
kääntymisestä johtuvan keskipakovoiman parametri 
|
|
v |
= |
aluksen suurin nopeus suhteessa veteen [m/s] |
|
Tm |
= |
kulloinenkin keskisyväys [m] |
|
hKW |
= |
sivutuulen paineen aiheuttama kallistava momenttivarsi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti [m] |
|
hKfO |
= |
vapaiden nestepintojen aiheuttamien kallistavien momenttivarsien summa 1 kohdan e alakohdan mukaisesti [m]. |
Jos käytettävissä ei ole hydrostaattisia käyriä, 2 kohdan ja 22.03 artiklan 2 kohdan mukainen 
-arvo voidaan laskea seuraavien kaavojen avulla:
|
a) |
ponttoninmuotoisille aluksille 
|
|
b) |
muille aluksille 
|
22.03 artikla
Kiinnitettyjä kontteja kuljettavien alusten vakavuuden osoittamisessa käytettävät raja-arvot ja laskentamenettely
1. Kuljetettaessa kiinnitettyjä kontteja kaikissa aluksen vakavuuden laskentamenetelmissä on käytettävä seuraavia raja-arvoja:
|
a) |
Vaihtokeskuskorkeus
|
|
b) |
Mikään rungossa oleva aukko ei saa joutua veden alle aluksen kääntymisen aiheuttaman keskipakovoiman, tuulen paineen ja vapaiden nestepintojen yhtäaikaisen vaikutuksen tuloksena. |
|
c) |
Aluksen kääntymisen aiheuttaman keskipakovoiman, tuulen paineen ja vapaiden nestepintojen aiheuttamat kallistavat momenttivarret on määritettävä 22.02 artiklan 1 kohdan c-e alakohdassa tarkoitettujen kaavojen avulla. |
|
d) |
Kunkin lastitilanteen osalta on otettava huomioon myös puolillaan olevat varastot polttoainetta ja makeaa vettä. |
2. Kiinnitettyjä kontteja kuljettavan aluksen vakavuus on riittävä, jos todellinen 
on sama tai pienempi kuin kaavan avulla saatu 
zul, joka on laskettu eri uppoumissa koko syväysalueella.
|
a) |
|
:n arvo ei saa olla pienempi kuin 6,6, ja
:n arvo ei saa olla pienempi kuin 0.|
b) |
|
Aiemmin määriteltyjen arvojen lisäksi kaavoissa:
|
I |
= |
vesiviivan alueen poikittaissuuntainen hitausmomentti kohdassa Tm [m4] (likiarvokaava katso 3 kohta) |
|
i |
= |
perusviivan suuntaisen vesiviivan alueen poikittaissuuntainen hitausmomentti korkeudessa 
|
|
|
= |
aluksen uppouma kohdassa Tm [m3] |
|
F' |
= |
ihanteellinen varalaita F' = H' - Tm [m] tai |
|
a |
= |
pystysuora etäisyys kallistuksessa ensimmäisenä veden alle joutuvan aukon alareunan ja pystyssä olevan aluksen vesiviivan välillä [m] |
|
b |
= |
saman aukon etäisyys aluksen keskikohdasta [m] |
|
H' |
= |
ihanteellinen sivukorkeus [m] |
|
q |
= |
kansirakennuksien, luukkujen, laatikoiden ja muiden enintään 1,0 m yli H:n korkeiden tai alimpaan kyseisessä tilavuudessa olevaan aukkoon yltävien kansirakenteiden tilavuuden summa; pienempi arvo on ratkaiseva. Tilavuusosia, jotka ovat 0,05 L:n säteellä aluksen ulkoreunoista, ei oteta huomioon [m3]. |
, jolloin pienempi arvo on ratkaiseva
;3. Likiarvokaava I:lle
Jos käytettävissä ei ole hydrostaattisia käyriä, vesiviivan alueen poikittaissuuntaisen hitausmomentin arvo voidaan laskea seuraavien likiarvokaavojen avulla:
|
a) |
ponttoninmuotoisille aluksille 
|
|
b) |
muille aluksille 
|
22.04 artikla
Aluksen vakavuuden arviointimenettely
Vakavuuden arviointimenettely voidaan määritellä 22.01 artiklan 2 kohdan mukaisissa asiakirjoissa.
22 a LUKU
ERITYISVAATIMUKSET VESIKULKUNEUVOILLE, JOIDEN PITUUS ON YLI 110 M
22 a.01 artikla
I osan soveltaminen
Vesikulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on 2.03 artiklan 3 kohdan vaatimusten lisäksi annettava ennen yli 110 m pitkän vesikulkuneuvon, merialuksia lukuun ottamatta, rakennustöiden aloittamista (uuden aluksen rakentamista tai käytössä olevan aluksen pidennystä) ilmoitus sille tarkastuselimelle, joka myöhemmin myöntää todistuksen. Kyseisen tarkastuselimen on suoritettava tarkastuksia rakennusvaiheen aikana. Rakennusvaiheen tarkastuksista voidaan luopua, jos ennen rakentamisen aloittamista esitetään todistus, jossa hyväksytty luokituslaitos vakuuttaa valvovansa rakentamista.
22 a.02 artikla
II osan soveltaminen
Yli 110 m pitkiin aluksiin sovelletaan II osan lisäksi 22 a.03-22 a.05 artiklaa.
22 a.03 artikla
Lujuus
Edellä 3.02 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rungon riittävä lujuus (pitkittäis- ja poikittaislujuus sekä paikallinen lujuus) on osoitettava hyväksytyn luokituslaitoksen antamalla todistuksella.
22 a.04 artikla
Kelluvuus ja vakavuus
1. Yli 110 m pitkiin aluksiin, matkustaja-aluksia lukuun ottamatta, sovelletaan 2-9 kohtaa.
2. Riittävä vakavuus sekä vakavuus vaurion jälkeen on osoitettava epäedullisimmassa lastitilanteessa.
Vakavuuslaskelman perusarvot eli aluksen kevytpaino ja painopisteen sijainti on määritettävä
|
— |
joko kallistuskokeen avulla tai |
|
— |
yksityiskohtaisen paino- ja momenttilaskelman avulla. Tällöin aluksen kevytpaino on varmistettava tarkistamalla syväys. Sallittu poikkeama painolaskelman tuloksen ja syväysmittausten perusteella saadun uppouman välillä on +/- 5 prosenttia. |
3. Täyteen lastatun vesikulkuneuvon kelluvuus vaurion jälkeen on osoitettava.
Tätä varten riittävä vakavuus on osoitettava laskelmin vedentulon kriittisten välivaiheiden ja loppuvaiheen osalta. Toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä välivaiheiden aikana esiintyvät negatiiviset vakavuusarvot, jos vakavuuden osoitetaan olevan riittävä seuraavien välivaiheiden aikana.
4. Vahingoittuneen aluksen osalta on huomioitava seuraavat oletukset:
|
a) |
Aluksen sivulla olevan vaurion laajuus:
|
|
b) |
Aluksen pohjassa olevan vaurion laajuus:
|
|
c) |
Kaikkia vaurioalueeseen kuuluvia laipioita on pidettävä vaurioituneina, minkä vuoksi osastoiminen on tehtävä niin, että alus on kellumiskykyinen silloinkin, kun kahteen tai useampaan peräkkäiseen osastoon pääsee vettä. Pääkonehuoneen osalta on otettava huomioon vain yhden osaston täyttymisen kestämistä koskeva vaatimus, toisin sanoen konehuoneen päätylaipioita on pidettävä vahingoittumattomina. Pohjavaurioissa myös toisiinsa nähden poikittain sijaitsevat vierekkäiset osastot on katsottava veden täyttämiksi. |
|
d) |
Täyttymä Täyttymän oletetaan olevan 95 prosenttia. Tästä oletusarvosta poiketen täyttymän oletetaan olevan:
|
— | konehuoneissa ja toimintatiloissa 85 %
— | kaksoispohjissa, polttoainesäiliöissä, painolastisäiliöissä jne. riippuen siitä, onko niiden käyttötarkoituksensa mukaisesti oletettava olevan täysiä vai tyhjiä enimmäissyväystasolla uivan aluksen kannalta 0 tai 95 %.
|
e) |
Muiden kuin vesitiiviisti suljettavien aukkojen (esimerkiksi ovien, ikkunoiden ja kulkuluukkujen) alareunan on vedentulon loppuvaiheessa oltava vähintään 100 mm vahingoittuneen vesiviivan yläpuolella. |
5. Vakavuus vaurion jälkeen on riittävä, jos 4 kohdan oletusten perusteella
|
a) |
vedentulon loppuvaiheessa jäljelle jää vähintään 100 mm:n turvallisuusväli ja aluksen kallistuskulma on enintään 5°, tai |
|
b) |
ADNR-säännön 9 osassa kuvatun menetelmän mukaisen vuotovakavuuslaskelman tulos on positiivinen. |
6. Jos aluksessa on epäsymmetrisen vuodon vähentämiseksi aukkoja vuotoveden johtamiseksi poikittaissuuntaan tai alaspäin, vedentulon tasaaminen saa kestää enintään 15 minuuttia, jos vuotovakavuusarvojen on vuodon välivaiheissa todettu olevan riittäviä.
7. Jos aukot, joiden kautta myös vahingoittumattomat osastot voivat täyttyä vedellä, voidaan sulkea vesitiiviisti, sulkulaitteet on merkittävä niiden käyttöohjeiden mukaisesti.
8. Vakavuus katsotaan 2-5 kohdan mukaisesti laskelmin osoitetuksi, jos ADNR-säännön 9 osassa kuvatun menetelmän mukaisen vuotovakavuuslaskelman tulos on positiivinen.
9. Enimmäissyväystaso on määriteltävä uudelleen, jos 2 tai 3 kohdan vaatimusten täyttäminen sitä edellyttää.
22 a.05 artikla
Lisävaatimukset
1. Yli 110 m pitkien vesikulkuneuvojen on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Niissä on oltava monipotkurinen käyttövoimajärjestelmä, jossa on vähintään kaksi toisistaan riippumatonta, yhtä tehokasta moottoria ja ohjaushytistä ohjattava keulapotkuri, joka toimii myös vesikulkuneuvon ollessa tyhjä, tai niissä on oltava yksipotkurinen käyttövoimajärjestelmä ja ohjaushytistä ohjattava, omalla virransyöttöjärjestelmällä varustettu keulapotkuri, joka toimii myös vesikulkuneuvon ollessa tyhjä ja jonka avulla alus voi itsenäisesti jatkaa kulkuaan pääasiallisen käyttövoimajärjestelmän rikkoutuessa. |
|
b) |
Niissä on oltava 7.06 artiklan 1 kohdan mukainen tutkaohjauslaite, jossa on kääntymisnopeuden osoitin. |
|
c) |
Niissä on oltava 8.08 artiklan mukainen kiinteä tyhjennyspumppujärjestelmä. |
|
d) |
Niiden on täytettävä 23.09 artiklan 1.1 kohdan vaatimukset. |
2. Jos yli 110 m pitkät alukset, matkustaja-aluksia lukuun ottamatta, täyttävät 1 kohdan vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:
|
a) |
Ne voidaan onnettomuustilanteessa erottaa aluksen keskikolmanneksen kohdalta raskasta pelastuskalustoa käyttämättä, ja aluksen erotetut osat pysyvät pinnalla erottamisen jälkeen. |
|
b) |
Niillä on aluksella säilytettävä ja hyväksytyn luokituslaitoksen antama todistus aluksen eri osien kelluvuudesta, viippausasennosta ja vakavuudesta, ja todistuksessa mainitaan lastausaste, jonka jälkeen osien kelluvuutta ei enää voida taata. |
|
c) |
Ne on rakennettu kaksoispohjaisiksi aluksiksi ADNR-säännön mukaisesti, jolloin moottorialuksiin sovelletaan ADNR-säännön 9 osan 9.1.0.91-9.1.0.95 kohtaa ja säiliöaluksiin sen 9.3.2.11.7 ja 9.3.2.13-9.3.2.15 kohtaa. |
|
d) |
Niissä on 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen lauseen mukainen monipotkurinen käyttövoimajärjestelmä, |
yhteisön todistuksen 52 kohtaan on merkittävä, että ne ovat kaikkien a-d alakohdan vaatimusten mukaisia.
3. Jos yli 110 m pitkät matkustaja-alukset täyttävät 1 kohdan vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:
|
a) |
Ne on rakennettu tai niiden rakennetta on muunnettu korkeimpaan luokkaansa hyväksytyn luokituslaitoksen valvonnassa, jolloin vaatimustenmukaisuus on osoitettava luokituslaitoksen antamalla todistuksella, vaikka nykyisen luokan säilyttämistä ei edellytetä. |
|
b) |
Joko niissä on oltava vähintään 600 mm korkea kaksoispohja ja osastointi sen varmistamiseksi, että vuodon sattuessa kahdessa vierekkäisessä vesitiiviissä osastossa alus ei vajoa upporajaa syvemmälle ja että jäännösturvallisuusväli on vähintään 100 mm tai niissä on oltava vähintään 600 mm korkea kaksoispohja ja kaksoisrunko, jossa aluksen sivulaidoituksen ja pitkittäislaipion välinen etäisyys on vähintään 800 mm. |
|
c) |
Niissä on oltava monipotkurinen käyttövoimajärjestelmä, jossa on vähintään kaksi toisistaan riippumatonta, yhtä tehokasta moottoria ja ohjaushytistä ohjattava keulapotkurijärjestelmä, joka toimii sekä pitkittäis- että poikittaissuunnassa. |
|
d) |
Peräankkuria voidaan käyttää suoraan ohjaushytistä käsin, |
yhteisön todistuksen 52 kohtaan on merkittävä, että ne ovat kaikkien a-d alakohdan vaatimusten mukaisia.
22 a.06 artikla
IV osan soveltaminen aluksen rakenteen muutoksiin
Tarkastuselin voi soveltaa 24 lukua aluksiin, joiden rakenne muutetaan yli 110 m pitkäksi, vain komitean erityisten suositusten perusteella.
22 b LUKU
SUURNOPEUSALUKSIA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET
22 b.01 artikla
Yleistä
1. Suurnopeusaluksia ei saa rakentaa risteilyaluksiksi.
2. Seuraavat laitteet ovat kiellettyjä suurnopeusaluksilla:
|
a) |
13.02 artiklassa tarkoitetut sydänlangalla varustetut polttimet; |
|
b) |
13.03 ja 13.04 artiklassa tarkoitetut höyrystyspolttimella varustetut öljylämmitysuunit; |
|
c) |
13.07 artiklassa tarkoitetut kiinteällä polttoaineella toimivat lämmityslaitteet; |
|
d) |
14 luvussa tarkoitetut nestekaasulaitteistot. |
22 b.02 artikla
I osan soveltaminen
1. Edellä olevan 2.03 artiklan säännösten lisäksi suurnopeusalukset on rakennettava ja luokiteltava sen hyväksytyn luokituslaitoksen valvonnassa ja sääntöjen mukaisesti, joka vastaa suurnopeusaluksia koskevista erityissäännöistä. Luokka on säilytettävä.
2. Edellä olevasta 2.06 artiklasta poiketen tämän luvun säännösten mukaisesti myönnetyt yhteisön todistukset ovat voimassa korkeintaan viisi vuotta.
22 b.03 artikla
II osan soveltaminen
1. Suurnopeusaluksiin sovelletaan 3-15 lukua lukuun ottamatta seuraavia säännöksiä, tämän kuitenkaan estämättä, mitä 2 kohdassa ja 22 b.02 artiklan 2 kohdassa säädetään:
|
a) |
3.04 artiklan 6 kohdan 2 alakohta; |
|
b) |
8.08 artiklan 2 kohdan toinen virke; |
|
c) |
11.02 artiklan 4 kohdan toinen ja kolmas virke; |
|
d) |
12.02 artiklan 4 kohdan toinen virke; |
|
e) |
15.06 artiklan 3 kohdan a alakohdan toinen virke. |
2. Edellä olevan 15.02 artiklan 9 kohdasta ja 15.15 artiklan 7 kohdasta poiketen kaikkia vesitiiviissä laipioissa olevia ovia on voitava käyttää kauko-ohjatusti.
3. Edellä olevan 6.02 artiklan 1 kohdasta poiketen ohjauslaitteen käyttöyksikön rikkoutuessa tai sen toiminnan häiriintyessä toisen, itsenäisen ohjauslaitteen käyttöyksikön tai manuaalisen käyttöyksikön on kytkeydyttävä päälle ilman viivettä.
4. Suurnopeusalusten on oltava II osan vaatimusten lisäksi myös 22 b.04-22 b.12 artiklan vaatimusten mukaisia.
22 b.04 artikla
Istuimet ja turvavyöt
Aluksen suurimmalle sallitulle matkustajamäärälle on oltava istuimet. Istuimissa on oltava turvavyöt. Turvavöitä ei tarvita, jos aluksessa on asianmukainen törmäyssuoja tai jos niitä ei vaadita vuoden 2000 HSC-säännöstön 4 luvun 6 osan nojalla.
22 b.05 artikla
Varalaita
Edellä olevista 4.02 ja 4.03 artiklasta poiketen varalaidan on oltava vähintään 500 mm.
22 b.06 artikla
Kelluvuus, vakavuus ja osastoiminen
Suurnopeusaluksilla on oltava asianmukaiset asiakirjat seuraavista:
|
a) |
turvallisuuden kannalta asianmukaiset kelluvuus- ja vakavuusominaisuudet, kun alusta käytetään uppoumatilassa sekä vahingoittumattomalle että vahingoittuneelle alukselle, |
|
b) |
aluksen turvallisuuden varmistavat vakavuusominaisuudet ja vakautusjärjestelmät, kun alusta käytetään dynaamisen kelluvuuden tilassa ja välitilassa; |
|
c) |
vakavuusominaisuudet muussa kuin uppoumatilassa ja välitilassa vesikulkuneuvon siirtämiseksi turvallisesti uppoumatilaan järjestelmähäiriöiden sattuessa. |
22 b.07 artikla
Ohjaushytti
1. Järjestely
|
a) |
Edellä olevan 7.01 artiklan 1 kohdasta poiketen ohjaushytit on järjesteltävä niin, että perämies ja toinen miehistön jäsen voivat aina hoitaa tehtäviänsä ajon aikana. |
|
b) |
Ohjaushytti on järjestettävä niin, että a alakohdassa tarkoitetuille henkilöille on työtilat. Navigointi-, ohjailu-, valvonta- ja viestintälaitteiden ja muiden tärkeiden käyttölaitteiden on oltava riittävän lähellä toisiaan, jotta sekä perämies että toinen miehistön jäsen saavat tarvittavat tiedot ja voivat käyttää tarvittavia ohjaimia ja laitteita istuen. Seuraavien vaatimusten on täytyttävä kaikissa tapauksissa:
|
|
c) |
Edellä a alakohdassa mainittujen henkilöiden on voitava käyttää b alakohdassa mainittuja laitteita esteettömästi, myös turvavöiden ollessa asianmukaisesti kiinnitettyinä. |
2. Esteetön näkyvyys
|
a) |
Edellä olevan 7.02 artiklan 2 kohdasta poiketen istuvan perämiehen estynyt näkyvyys keulan etupuolella saa olla korkeintaan yksi aluksen pituus lastin määrästä riippumatta. |
|
b) |
Edellä olevan 7.02 artiklan 3 kohdasta poiketen katveiden kokonaisalue aluksen etupuolelta 22,5°:een peräpuolelle saa olla korkeintaan 20° kummalla tahansa puolella. Kukin yksittäinen katvealue saa olla korkeintaan 5°. Kahden katvealueen välinen näkyvyysalue ei saa olla pienempi kuin 10°. |
3. Laitteet
Jäljempänä 22 b.11 artiklassa mainittujen laitteistojen käyttöön ja valvontaan tarkoitetut kojelaudat on sijoitettava erikseen selkeästi merkittyihin kohtiin ohjaushytissä. Tämä koskee tapauksen mukaan myös yhteispelastusvälineiden laukaisulaitteita.
4. Valaistus
Tiloille tai laitteille, joiden on oltava valaistuina käytön aikana, on käytettävä punaista merkkivaloa.
5. Ikkunat
Heijastusta on vältettävä. Auringon aiheuttama häikäisy on ehkäistävä asianmukaisesti.
6. Pintamateriaalit
Ohjaushytissä on vältettävä heijastavien pintamateriaalien käyttöä.
22 b.08 artikla
Lisävarustus
Suurnopeusaluksissa on oltava seuraavat varusteet:
|
a) |
7.06 artiklan 1 kohdan mukainen tutkalaitteisto ja kääntymisnopeuden osoitin; |
|
b) |
helposti saatavilla olevat, eurooppalaisen standardin EN 395:1998 mukaiset henkilökohtaiset pelastusvälineet aluksen suurimmalle sallitulle henkilömäärälle. |
22 b.09 artikla
Suljetut tilat
1. Yleistä
Yleiset tilat, asuintilat ja niissä olevat laitteet on suunniteltava niin, että niitä asianmukaisesti käyttäville henkilöille ei aiheudu vahinkoa tavanomaisen tai hätätapauksen liikkeellelähdön tai pysäytyksen aikana eikä tavanomaisessa ajossa tai vikaantumis- tai häiriötapauksissa tehdyistä ohjailuliikkeistä.
2. Viestintä
|
a) |
Turvallisuustoimenpiteistä tiedottamiseksi kaikissa matkustaja-aluksissa on oltava ääni- ja näyttölaitteet, jotka ovat kaikkien aluksessa olevien näkyvillä ja kuuluvilla. |
|
b) |
Perämiehen on voitava antaa ohjeita matkustajille a alakohdassa tarkoitettujen laitteiden avulla. |
|
c) |
Jokaiselle matkustajalle on oltava istuimen lähettyvillä ohjeet hätätilanteita varten. Ohjeissa on oltava aluksen pohjapiirustus, johon on merkitty kaikki uloskäynnit, poistumistiet, hätävarusteet, hengenpelastusvälineet ja pelastusliivien käyttöohjeet. |
22 b.10 artikla
Uloskäynnit ja poistumistiet
Poistumis- ja evakuointiteiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
|
a) |
Ohjauspaikalta on voitava päästä helposti, turvallisesti ja nopeasti yleisön käytössä oleviin tiloihin ja asuintiloihin. |
|
b) |
Varauloskäynneille johtavat poistumistiet on merkittävä selvästi ja pysyvästi. |
|
c) |
Kaikki uloskäynnit on merkittävä asianmukaisesti. Avaamismekanismin käytön on oltava selvää sekä ulko- että sisäpuolelta. |
|
d) |
Poistumisteillä ja varauloskäynneillä on oltava sopiva turvaohjausjärjestelmä. |
|
e) |
Uloskäyntien viereen on jätettävä riittävä tila miehistön jäsentä varten. |
22 b.11 artikla
Paloturvallisuus ja palonehkäisy
1. Yleisön käytössä olevat käytävät, tilat ja asuintilat sekä keittiöt ja konehuoneet on liitettävä asianmukaiseen palohälytysjärjestelmään. Tulipalosta ja sen sijainnista on tultava automaattisesti ilmoitus aluksen miehistön jatkuvasti miehittämään paikkaan.
2. Konehuoneissa on oltava 10.03 b artiklan mukainen kiinteä palonsammutusjärjestelmä.
3. Yleisön käytössä olevissa tiloissa ja asuintiloissa ja niiden poistumisteillä on oltava 10.03 a artiklan mukainen sprinklerijärjestelmä. Käytetty vesi on voitava johtaa ulkopuolelle nopeasti ja suoraan.
22 b.12 artikla
Siirtymäsäännökset
Edellä olevan 1.01 artiklan 22 kohdan mukaisten suurnopeusalusten, joilla on voimassa oleva yhteisön todistus 31 päivänä maaliskuuta 2003, on oltava tämän luvun seuraavien säännösten mukaisia:
|
a) |
22 b.01, 22 b.04, 22 b.08, 22 b.09 ja 22 b.10 artikla sekä 22 b.11 artiklan 1 kohta yhteisön todistusta uusittaessa; |
|
b) |
1 päivästä huhtikuuta 2013 22 b.07 artiklan 1, 3, 4, 5 ja 6 kohta; |
|
c) |
1 päivästä tammikuuta 2023 kaikki muut säännökset. |
III OSA
23 LUKU
ALUSTEN VARUSTAMINEN MIEHITYKSEN OSALTA
23.01 artikla
(ei tekstiä)
23.02 artikla
(ei tekstiä)
23.03 artikla
(ei tekstiä)
23.04 artikla
(ei tekstiä)
23.05 artikla
(ei tekstiä)
23.06 artikla
(ei tekstiä)
23.07 artikla
(ei tekstiä)
23.08 artikla
(ei tekstiä)
23.09 artikla
Alusten varusteet
1. Tarkastuselimen on merkittävä yhteisön todistuksen kohtaan 47, ovatko moottorialukset, työntöalukset, työntökytkyeet ja matkustaja-alukset 1.1 ja 1.2 kohdan säännösten mukaisia.
1.1 S1-standardi
|
a) |
Käyttövoimajärjestelmät on järjestettävä niin, että nopeutta voidaan muuttaa ja potkurin työntövoiman suunta kääntää ohjaushytistä käsin. Aluksen käyttöön tarvittavat apumoottorit on voitava kytkeä päälle ja pois päältä ohjaushytistä, paitsi jos tämä tapahtuu automaattisesti tai jos moottorit ovat käynnissä jatkuvasti kunkin matkan aikana. |
|
b) |
Seuraavia vaara-alueita:
on valvottava laitteilla, jotka laukaisevat äänimerkkejä ja merkkivaloja ohjaushytissä häiriötapauksissa. Varoitusäänimerkit voidaan yhdistää yhteen äänimerkinantolaitteeseen. Äänimerkit voidaan katkaista heti, kun häiriö tai vika on tunnistettu. Merkkivalot voidaan sammuttaa vasta, kun ne laukaisseet viat on korjattu. |
|
c) |
Polttoaineen syötön ja päämoottorin jäähdytyksen on oltava automaattisia. |
|
d) |
Yhden henkilön on voitava käyttää ohjauslaitteistoa ilman, että se vaatii erityistä voimaa, myös enimmäissyväystasolla. |
|
e) |
Kansallisissa tai kansainvälisissä merenkulkuviranomaisten säännöksissä vaaditut merkkivalot ja äänimerkit on voitava antaa ohjaushytistä. |
|
f) |
Jos ohjaushytin ja keulan, perän, asuintilojen ja konehuoneiden välillä ei ole suoraa yhteyttä, niiden välillä on oltava ääniviestintäjärjestelmä. Viestintä konehuoneiden kanssa voi tapahtua merkkivaloin tai äänimerkein. |
|
g) |
Yhden miehistön jäsenen on kyettävä yksin irrottamaan tarvittava laivavene asianmukaisessa ajassa. |
|
h) |
Aluksessa on oltava valonheitin, jota voidaan käyttää ohjaushytistä. |
|
i) |
Nostolaitteiden kampien ja muiden kääntyvien osien käyttö ei saa vaatia yli 160 N:n voimaa. |
|
k) |
Yhteisön todistukseen merkityissä hinausvinttureissa on oltava moottorit. |
|
l) |
Tyhjennys- ja kannenpesupumpuissa on oltava moottorit. |
|
m) |
Pääasialliset ohjaus- ja valvontalaitteet on järjesteltävä ergonomisesti. |
|
n) |
Edellä 6.01 artiklassa vaadittuja laitteita on voitava käyttää kauko-ohjauksella ohjaushytistä. |
1.2 S2-standardi
|
a) |
Yksinään liikennöivät moottorialukset:
|
|
b) |
Rinnakkaisryhmitelmiä kuljettavat moottorialukset:
|
|
c) |
Työntökytkyeitä kuljettava moottorialukset, jos kytkyeeseen kuuluvat itse moottorialus ja sen edessä oleva vesikulkuneuvo:
|
|
d) |
Työntökytkyettä kuljettavat työntöalukset:
|
|
e) |
Matkustaja-alukset:
|
23.10 artikla
(ei tekstiä)
23.11 artikla
(ei tekstiä)
23.12 artikla
(ei tekstiä)
23.13 artikla
(ei tekstiä)
23.14 artikla
(ei tekstiä)
23.15 artikla
(ei tekstiä)
IV OSA
24 LUKU
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
24.01 artikla
Siirtymäsäännösten soveltaminen jo liikenteessä oleviin vesikulkuneuvoihin
1. Jäljempänä olevien 24.02-24.04 artiklan säännöksiä sovelletaan vain vesikulkuneuvoihin, joilla … (27) on voimassa oleva, 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten mukainen alustodistus tai joiden rakentaminen tai rakenteen muuttaminen oli käynnissä 31 päivänä joulukuuta 1994.
2. Vesikulkuneuvoihin, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, sovelletaan 24.06 artiklan säännöksiä.
24.02 artikla
Jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja koskevat poikkeukset
1. Vesikulkuneuvoihin, jotka eivät ole tämän direktiivin säännösten mukaisia, sovelletaan seuraavaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24.03 ja 24.04 artiklan soveltamista:
|
a) |
Ne on mukautettava säännöksiä vastaaviksi jäljempänä olevassa taulukossa lueteltujen siirtymäsäännösten mukaisesti. |
|
b) |
Ennen mukauttamistaan niiden on oltava 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten mukaisia. |
2. Seuraavassa taulukossa tarkoitetaan:
|
— |
merkinnällä ”U.V.M.”: Säännös ei koske jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja, paitsi jos kyseiset osat on vaihdettu tai niiden rakennetta muutettu. Toisin sanoen säännös koskee vain Uusia vesikulkuneuvoja ja Vaihdettuja tai rakenteeltaan Muutettuja osia tai alueita. Jos nykyiset osat korvataan teknisesti vastaavilla samantyyppisillä varaosilla, kyseessä ei ole siirtymäsäännösten mukainen vaihto (”V”). |
|
— |
ilmaisulla ”yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä”: Säännöstä on noudatettava siihen mennessä, kun yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan säännöksen voimaantulon johdosta. |
|
Artikla ja kohta |
Sisältö |
Määräaika ja huomautukset |
||
|
3 LUKU |
||||
|
3.03 1 kohdan a alakohta |
Törmäyslaipion sijoittaminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
2 kohta |
Asuintilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
Turvalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|||
|
4 kohta |
Asuintilojen kaasutiivis erottaminen kone- ja kattilahuoneista ja lastiruumista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
5 kohdan toinen alakohta |
Peräsoppilaipioiden ovien valvonta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
7 kohta |
Ankkurit, jotka eivät työnny aluksen sivulaudoituksesta ulospäin keulalohkoissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2041 jälkeen |
||
|
3.04 3 kohdan toinen virke |
Konehuoneiden eristysmateriaali |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
3 kohdan kolmas ja neljäs virke |
Aukot ja sulkulaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
3.04 6 kohta |
Konehuoneiden uloskäynnit |
Konehuoneissa, joita ei katsottu 1.01 artiklan mukaisesti konehuoneiksi ennen vuotta 1995, on oltava toinen uloskäynti U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
5 LUKU |
||||
|
5.06 1 kohdan ensimmäinen virke |
Vähimmäisnopeus (eteenpäin ajettaessa) |
Ennen vuotta 1996 vesille laskettujen vesikulkuneuvojen osalta viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
6 LUKU |
||||
|
6.01 1 kohta |
5 luvun mukainen ohjattavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Pysyvät kallistumat ja ympäristön lämpötila |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
7 kohta |
Peräsintukkien suunnittelu |
Ennen vuotta 1996 vesille laskettujen vesikulkuneuvojen osalta: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
6.02 2 kohta |
Toisen käyttöyksikön käyttö yhdellä toimenpiteellä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
3 kohta |
5 luvun mukainen ohjattavuus varmistettu toisella käyttöyksiköllä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
6.03 1 kohta |
Muiden laitteiden liittäminen ohjauslaitteen hydrauliseen käyttöyksikköön |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
2 kohta |
Erillinen hydrauliöljysäiliö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
6.05 1 kohta |
Konekäyttöinen käyttöyksikkö ei saa vaikuttaa manuaalisen käyttöyksikön ruoriin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
6.06 1 kohta |
Kaksi toisistaan riippumatonta ohjausjärjestelmää |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
6.07 2 kohdan a alakohta |
Hydraulisäiliön täyttötason ja käyttöpaineen valvontalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
2 kohdan e alakohta |
Puskurijärjestelmien valvonta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
6.08 1 kohta |
9.20 artiklan mukaisia elektronisia laitteita koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
7 LUKU |
||||
|
7.02 3 kohdan toinen alakohta |
Esteetön näkyvyys perämiehen tavanomaisella näköakselilla |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
5 kohta |
Valon vähimmäisläpäisevyys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
7.03 7 kohta |
Hälytysten katkaiseminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä, paitsi jos ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten |
||
|
8 kohta |
Automaattinen kytkeytyminen toiseen voimanlähteeseen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
7.04 1 kohta |
Päämoottorien ja ohjauslaitteistojen hallinta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
2 kohta |
Päämoottorin ohjaus |
Ohjaushyteissä, jotka on suunniteltu yhden henkilön tutkaohjausta varten: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen, jos kulkusuunta on suoraan säädettävissä; U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen muiden moottorien osalta |
||
|
7.09 |
Hälytysjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
7.12 1 kohta |
Ohjaushytin korkeuden säätö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä Muu kuin hydraulinen laskujärjestelmä: viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
2 ja 3 kohta |
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
8 LUKU |
||||
|
8.01 3 kohta |
Vain polttomoottorit, jotka käyvät polttoaineella, jonka leimahduspiste on alle 55 oC |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
8.02 1 kohta |
Moottorien tahattoman käynnistymisen esto |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
4 kohta |
Moottorin osien suojaus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
8.03 2 kohta |
Valvontalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Ylinopeussuoja |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
5 kohta |
Akselien läpiviennit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
8.05 1 kohta |
Terässäiliöt nestemäiselle polttoaineelle |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
2 kohta |
Säiliöiden venttiilien automaattinen sulkeutuminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
3 kohta |
Ei polttoainesäiliöitä törmäyslaipion etupuolelle |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
4 kohta |
Ei polttoainesäiliöitä ja niiden varusteita välittömästi moottorien tai pakokaasuputkien päälle |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. Siihen saakka polttoaineen turvallinen poisto on varmistettava asianmukaisin laittein. |
||
|
6 kohdan kolmas–viides virke |
Ilmaputkien ja yhdysputkien asennus ja mitat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
8.05 7 kohta |
Lukituslaitteen käyttö kannelta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
9 kohdan ensimmäinen osa |
Mittalaitteiden luettavuus enimmäistäyttömäärään asti |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
13 kohta |
Täyttömäärän valvonta paitsi päämoottoreissa, myös muissa aluksen turvalliseen käyttöön tarvittavissa moottoreissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
8.08 8 kohta |
Yksinkertainen sulkulaite ei riitä painolastitilojen yhdistämiseen sellaisten lastiruumien tyhjennysputkiin, jotka voivat ottaa painolastia |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Lastiruuman pilssin mittalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
8.09 2 kohta |
Öljypitoisen veden keräyslaitteet ja jäteöljyn säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
8.10 3 kohta |
Pysähdyksissä olevien alusten melutaso korkeintaan 65 dB(A) |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
8 a LUKU |
||||
|
|
Sovelletaan Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 8 a luvun siirtymämääräyksiä |
|
||
|
9 LUKU |
||||
|
9.01 1 kohdan toinen virke |
Tarkastuselimelle esitettävät asiakirjat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
2 kohdan toinen luetelmakohta |
Pää-, vara- ja jakotaulun kytkentäkaaviot pidettävä aluksella |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Sisätilojen ja kannen lämpötilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9.02 1–3 kohta |
Virransyöttöjärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9.05 4 kohta |
Maadoitusjohdinten vähimmäispoikkipinta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
9.11 4 kohta |
Tehokas ilmanvaihto, jos akut on sijoitettu suljettuun tilaan, kaappiin tai laatikkoon |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
9.12 2 kohdan d alakohta |
Kytkinlaitteistot |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
3 kohdan b alakohta |
Maadoituksen valvontalaite, joka voi antaa sekä valo- että äänihälytyksen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9.13 |
Hätäkatkaisimet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9.14 3 kohdan toinen virke |
Ei yksinapaisia kytkimiä pesuloissa, pesu- ja kylpyhuoneissa eikä muissa kosteissa tiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9.15 2 kohta |
Kunkin kaapelin poikkipinta vähintään 1,5 mm2 |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Ohjaushytteihin, joiden korkeutta voi säätää, liitetyt kaapelit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9.16 3 kohdan toinen virke |
Toinen virtapiiri |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
9.19 |
Mekaanisten laitteiden hälytys- ja turvajärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
9.20 |
Elektroniset laitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
9.21 |
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
10 LUKU |
||||
|
10.01 |
Ankkurilaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
10.02 2 kohdan a alakohta |
Todistus kiinnitys- ja muista köysistä |
Ensimmäinen aluksella vaihdettava köysi: U.V.M., viimeistään 1.1.2008 Toinen ja kolmas köysi: 1.1.2013 |
||
|
10.03 1 kohta |
Eurooppalainen standardi |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään 1.1.2010 |
||
|
2 kohta |
Soveltuvuus A-, B- ja C-luokkien palojen sammuttamiseen |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään 1.1.2010 |
||
|
4 kohta |
CO2-pitoisuuden ja tilan koon välinen suhde |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään 1.1.2010 |
||
|
10.03 a |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät asuintiloissa, ohjaushyteissä ja matkustajatiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
10.03 b |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät konehuoneissa, kattilahuoneissa ja pumppuhuoneissa |
|||
|
10.04 |
Eurooppalaisen standardin soveltaminen laivaveneisiin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
10.05 2 kohta |
Puhallettavat pelastusliivit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. Pelastusliivejä, jotka ovat olleet aluksella 30.9.2003, saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1.1.2010 jälkeen. |
||
|
11 LUKU |
||||
|
11.02 4 kohta |
Kansien ulkoreunojen ja työtilojen varustus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
11.04 |
Sivukannet |
(29)Kun yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan ensimmäistä kertaa 1.1.2035 jälkeen, jos leveys on yli 7,30 m |
||
|
11.05 1 kohta |
Pääsy työtiloihin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
2 ja 3 kohta |
Ovet, sisään- ja uloskäynnit sekä käytävät, joissa on yli 0,50 m tasoeroa |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
4 kohta |
Portaat jatkuvasti miehitetyissä työtiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
11.06 2 kohta |
Uloskäynnit ja varauloskäynnit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
11.07 1 kohdan toinen virke |
Portaat, tikkaat ja vastaavat välineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
2 ja 3 kohta |
|
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
11.10 |
Luukkujen kannet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
11.11 |
Vintturit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
11.12 2–6 kohta ja 8–10 kohta |
Nosturit: valmistajan kilpi, suurimmat sallitut kuormitukset, suojalaitteet, laskentakoe, asiantuntijoiden suorittama tarkastus, todistukset aluksella |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
11.13 |
Syttyvien nesteiden säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
12 LUKU |
||||
|
12.01 1 kohta |
Aluksella tavallisesti majoittuvien henkilöiden asuintilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
12.02 3 kohta |
Lattioiden sijoitus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
4 kohta |
Oleskelu- ja yöpymistilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
6 kohta |
Asuintilojen seisontakorkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
8 kohta |
Yhteisten oleskelutilojen vapaa lattiatila |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Tilojen tilavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
10 kohta |
Ilmatilavuus henkeä kohti |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
11 kohta |
Ovien koko |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
12 kohdan a ja b alakohta |
Portaiden sijoitus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
13 kohta |
Vaarallisia kaasuja tai nesteitä johtavat putket |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
12.03 |
Saniteettitilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
12.04 |
Keittiöt |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
12.05 |
Juomavesi |
U.V.M., viimeistään 31.12.2006 |
||
|
12.06 |
Lämmitys ja ilmanvaihto |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
12.07 1 kohdan toinen virke |
Asuintilojen muut varusteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
15 LUKU |
||||
|
15.01 1 kohdan d alakohta |
9.14 artiklan 3 kohdan toista virkettä ei sovelleta yli 50 V:n jännitteiden osalta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
2 kohdan c alakohta |
13.07 artiklan mukaiset kiinteällä polttoaineella toimivat lämmityslaitteet kielletty |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. Säännös ei koske vesikulkuneuvoja, joiden moottorit käyvät kiinteällä polttoaineella (höyrykoneet). |
||
|
e alakohta |
14 luvun mukaiset nestekaasulaitteet kielletty |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.02 2 kohta |
Laipioiden lukumäärä ja sijoitus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
5 kohdan toinen virke |
Upporaja, jos laipiokantta ei ole |
Ennen 1.1.1996 vesille laskettujen matkustaja-alusten osalta vaatimusta sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
10 kohdan c alakohta |
Sulkeutumisaika |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
12 kohta |
Optinen varoitusjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
15 kohta |
Kaksoispohjien tai sivusäiliöiden vähimmäiskorkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.03 1–6 kohta |
Vahingoittumattoman aluksen vakavuus |
U.V.M. ja jos matkustajien enimmäismäärää on korotettu, viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
7ja 8 kohta |
Vahingoittuneen aluksen vakavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Kahden osaston täyttymisen kestäminen |
U.V.M. |
||
|
10– 13 kohta |
Vahingoittuneen aluksen vakavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.05 2 kohdan a alakohta |
Matkustajamäärä, jonka osalta on osoitettu 15.06 artiklan 8 kohdan mukaisen evakuointialueen olemassaolo |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
b alakohta |
Matkustajamäärä, joka on otettu huomioon 15.03 artiklan mukaisessa vakavuuslaskelmassa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.06 1 kohdan a alakohta |
Matkustajatilat kaikilla kansilla törmäyslaipiosta perään päin ja peräsoppilaipion keulapuolella |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
3 kohdan c alakohdan ensimmäinen virke |
Uloskäyntien sisäkorkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
toinen virke |
Matkustajahyttien ja muiden pienten tilojen ovien sisäleveys |
0,7 m:n mitta: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.06 3 kohdan f alakohdan ensimmäinen virke |
Varauloskäyntien koko |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
g alakohta |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitettujen tilojen uloskäynnit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
4 kohdan d alakohta |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut ovet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
5 kohta |
Yhteyskäytäviä koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
6 kohdan b alakohta |
Poistumistiet evakuointialueille |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
d alakohta |
Ei tikaspuolia, tikkaita eikä muita niiden kaltaisia rakennelmia poistumisreiteillä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
7 kohta |
Sopiva turvaohjausjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
8 kohta |
Kokoontumisalueita koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Matkustajatilojen portaita ja porrastasanteita koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
10 kohdan a alakohdan ensimmäinen virke |
Eurooppalaisen standardin EN 711:1995 mukaiset kaiteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
toinen virke |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitettujen kansien partaiden ja kaiteiden korkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.06 10 kohdan b alakohdan toinen virke |
Yleensä liikuntaesteisten henkilöiden alukseen siirtymiseen tai siitä poistumiseen käytettävien aukkojen sisäleveys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
13 kohta |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut kulkualueet ja niiden seinät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
14 kohdan ensimmäinen virke |
Kulkualueiden lasiovet ja -seinät sekä ikkunalasit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15 kohta |
Kokonaan panoraamaikkunoista koostuvia kansirakenteita tai niiden kattoja koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
16 kohta |
12.05 artiklan mukaiset juomavesijärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 31.12.2006 jälkeen |
||
|
17 kohdan toinen virke |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön varustettuja WC:itä koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
18 kohta |
Ilmanvaihto hyteissä, joissa ei ole avattavaa ikkunaa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
19 kohta |
Miehistön jäsenten tai aluksen henkilökunnan asuintiloja koskevat 15.06 artiklan vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.07 |
Käyttövoimajärjestelmää koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.08 2 kohta |
Matkustajatilojen kovaäänisiä koskevat vaatimukset |
Sellaisten matkustaja-alusten osalta, joiden LWL on alle 40 m tai jotka on tarkoitettu enintään 75 henkilölle, vaatimusta sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Hälytysjärjestelmää koskevat vaatimukset |
Päiväristeilyalusten osalta säännöstä sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
4 kohta |
Pilssiveden tasohälytin kussakin vesitiiviissä osastossa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
5 kohta |
Kaksi moottorikäyttöistä tyhjennyspumppua |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
6 kohta |
Pysyvästi asennettu tyhjennysjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
8 kohta |
Ilmanvaihto kannen alla oleviin tiloihin sijoitettuja, CO2-käyttöisiä baarijärjestelmiä varten |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
15.09 3 kohta |
Asianmukaiset siirtovälineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
15.09 4 kohta |
Henkilökohtaiset pelastusvälineet lapsille |
Välineet katsotaan vaihtoehdoksi henkilökohtaisille pelastusvälineille yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1.1.2010 jälkeen |
||
|
|
Hengenpelastusvälineet |
Matkustaja-aluksilla, joilla oli 15.09 artiklan 5 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet ennen 1.1.2005, välineet katsotaan vaihtoehdoksi henkilökohtaisille pelastusvälineille. Matkustaja-aluksilla, joilla oli 15.09 artiklan 6 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet ennen 1.1.2005, välineet katsotaan vaihtoehdoksi henkilökohtaisille pelastusvälineille yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1.1.2010 jälkeen. |
||
|
5 kohdan b ja c alakohta |
Asianmukaiset istuintilat, kelluvuus vähintään 750 N |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
f alakohta |
Vakaa tasapainotila ja asianmukaiset kahvat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
i alakohta |
Asianmukaiset evakuointikeinot evakuointialueilta pelastuslautoille |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
10 kohta |
Laivavene, jossa moottori ja valonheitin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
15.10 2 kohta |
9.16 artiklan 3 kohdan soveltaminen myös käytäviin ja matkustajien virkistystiloihin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Asianmukainen hätävalaistus |
Hätävalaistus U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
15.10 4 kohta |
Varavirtajärjestelmä |
Sellaisten päiväristeilyalusten osalta, joiden LWL on 25 m tai vähemmän, säännöstä sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
f alakohta |
10.02 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisten valonheittimien hätäsyöttö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
i alakohta |
15.06 artiklan 9 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettujen hissien ja nostolaitteiden hätäsyöttö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
6 kohta |
Varavirtajärjestelmää koskevat vaatimukset: |
|
||
|
|
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
|
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
|
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
15.11 1 kohta |
Paloturvallisuus Materiaalien ja osien soveltuvuus paloturvallisuuden kannalta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
2 kohta |
Väliseinät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Muissa tiloissa kuin konehuoneissa ja varastoissa käytettävien maalien, lakkojen ja pintakäsittelyaineiden on oltava palamista hidastavia |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
||
|
4 kohta |
Oleskelutilojen välikatot ja seinäpäällysteet palamattomasta materiaalista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
5 kohta |
Kokoontumisalueiden huonekalut ja varusteet palamattomasta materiaalista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
6 kohta |
Säännöstön mukaiset kokeet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
7 kohta |
Oleskelutilojen eristysmateriaalit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
8 kohta |
Väliseinien ovia koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Seinät |
Risteilyaluksilla, joilla ei ole automaattista sprinklerijärjestelmää, seinien loppupäät hyttien välillä: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
10 kohta |
Väliseinät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.11 11 kohta |
Vedonestopellit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
12 kohdan toinen virke |
Portaat teräksestä tai muusta vastaavasta palamattomasta materiaalista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
13 kohta |
Sisätilojen portaiden suojaaminen seinillä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
14 kohta |
Tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15 kohta |
Keittiöiden ilmanvaihtojärjestelmät ja ilmanpoistolaitteilla varustetut uunit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
16 kohta |
Valvontakeskusten, porraskuilujen ja kokoontumisalueiden savunpoistojärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
17 kohta |
Palohälytysjärjestelmä |
Päiväristeilyalukset: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
15.12 1 kohta |
Käsisammuttimet |
Sammutin ja sammute keittiöissä, kampaamoissa ja hajuvesiliikkeissä: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
2 kohta |
Palopostijärjestelmä |
Toinen sammutuspumppu: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
3 kohta |
Palopostijärjestelmiä koskevat vaatimukset |
Paine ja vesisuihkun pituus: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
6 kohta |
Materiaalit, vioittumissuoja |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
15.12 7 kohta |
Putkien ja palopostien jäätymisen välttäminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
8 kohdan b alakohta |
Sammutuspumppujen käyttö toisistaan riippumatta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
c alakohta |
Vesisuihkun pituus kaikilla kansilla |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
d alakohta |
Sammutuspumppujen asentaminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9 kohta |
Konehuoneiden palonsammutusjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.14 1 kohta |
Jätevesien keruu ja hävittäminen |
Risteilyalukset, joilla on korkeintaan 50 vuodepaikkaa, ja päiväristeilyalukset: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
2 kohta |
Jäteveden keruusäiliöitä koskevat vaatimukset |
Risteilyalukset, joilla on korkeintaan 50 vuodepaikkaa, ja päiväristeilyalukset, joiden matkustajamäärä on korkeintaan 50: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
15.15 1 kohta |
Vahingoittuneen aluksen vakavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
||
|
4 kohta |
(ei tekstiä) |
|
||
|
5 kohta |
Laivavene, taso tai vastaava laitteisto |
Matkustaja-alukset, joiden suurin sallittu matkustajamäärä on 250 tai 50 vuodepaikkaa: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
15.15 6 kohta |
Laivavene, taso tai vastaava laitteisto |
Matkustaja-alukset, joiden suurin sallittu matkustajamäärä on 250 tai 50 vuodepaikkaa: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
9 kohdan a alakohta |
Nestekaasulaitteistojen hälytysjärjestelmät |
U.V.M., viimeistään todistuksen uusimisen yhteydessä 14.15 artiklan mukaisesti |
||
|
b alakohta |
15.09 artiklan 5 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
||
|
16 LUKU |
||||
|
16.01 2 kohta |
Erikoisvintturit tai vastaavat kytkentälaitteet |
Vaatimus koskee vesikulkuneuvoja, jotka on hyväksytty ennen 1.1.1995 työntöaluksiksi, mutta joilla ei ole asianmukaisia kiinnitysvälineitä, vain U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
16.01 3 kohdan viimeinen virke |
Käyttöyksiköitä koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
|
17 LUKU |
||||
|
17.02 3 kohta |
Lisävaatimukset |
Sovelletaan samoja siirtymäsäännöksiä, jotka asianomaisessa artiklassa mainitaan. |
||
|
17.03 1 kohta |
Yleinen hälytysjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
4 kohta |
Suurin sallittu kuorma |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
17.04 2 ja 3 kohta |
Jäännösturvallisuusväli |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
17.05 2 ja 3 kohta |
Jäännösvaralaita |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
17.06, 17.07 ja 17.08 |
Kallistuskoe ja vakavuuden osoittaminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
17.09 |
Syväysmerkit ja syväysasteikot |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
||
|
20 LUKU |
||||
|
|
Sovelletaan Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 20 luvun siirtymämääräyksiä |
|
||
|
21 LUKU |
||||
|
21.01–21.02 |
|
Vaatimukset koskevat ennen 1.1.1995 rakennettuja huvialuksia, vain U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
||
24.03 artikla
Huhtikuun 1 päivänä 1976 tai sitä ennen vesille laskettuja vesikulkuneuvoja koskevat poikkeukset
1. Edellä 24.02 artiklan säännösten lisäksi 1 päivänä huhtikuuta 1976 tai sitä ennen vesille laskettuihin vesikulkuneuvoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä.
Seuraavassa taulukossa tarkoitetaan:
|
— |
merkinnällä ”V.M.”: Säännös ei koske jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja, paitsi jos kyseiset osat on vaihdettu tai niiden rakennetta muutettu. Toisin sanoen säännös koskee vain Vaihdettuja tai rakenteeltaan Muutettuja osia tai tiloja. Jos nykyiset osat korvataan teknisesti vastaavilla samantyyppisillä varaosilla, kyseessä ei ole siirtymäsäännösten mukainen vaihto (”V”). |
|
— |
ilmaisulla ”yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä”: Säännöstä on noudatettava siihen mennessä, kun yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan säännöksen voimaantulon johdosta. |
|
Artikla ja kohta |
Sisältö |
Määräaika ja huomautukset |
|
3 LUKU |
||
|
3.03 1 kohdan a alakohta |
Törmäyslaipion sijoittaminen |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
|
3.04 2 kohta |
Polttoainevarastojen ja asuin- ja matkustajatilojen yhteiset pinnat |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
|
7 kohta |
Suurin sallittu äänenpainetaso |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
4 LUKU |
||
|
4.01 2 kohta, 4.02 ja 4.03 |
Turvallisuusväli, varalaita, vähimmäisvaralaita |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
7 LUKU |
||
|
7.01 2 kohta |
Aluksen aiheuttaman melun taso |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
7.05 2 kohta |
Kulkuvalojen valvonta |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
8 LUKU |
||
|
8.08 3 ja 4 kohta |
Vähimmäistyhjennyskapasiteetti ja tyhjennysputkien sisähalkaisija |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
8.10 2 kohta |
Liikenteessä olevan aluksen aiheuttama melu |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9 LUKU |
||
|
9.01 |
Sähkölaitteita koskevat vaatimukset |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.03 |
Kosketussuoja sekä suojaus vieraiden esineiden ja veden sisääntunkeutumiselta |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.06 |
Sallitut enimmäisjännitteet |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.10 |
Generaattorit ja moottorit |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.11 2 kohta |
Akkujen asentaminen |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.12 |
Kytkinlaitteistot |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.14 |
Asennustarvikkeet |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.15 |
Kaapelit |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
9.17 |
Kulkuvalot |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
12 LUKU |
||
|
12.02 5 kohta |
Melu ja tärinä asuintiloissa |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
15 LUKU |
||
|
15.02 5 kohta 6 kohdan ensimmäinen virke 7–11 kohta ja 13 kohta |
Upporaja, jos laipiokantta ei ole |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
|
15.02 16 kohta |
Vesitiiviit ikkunat |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
|
15.04 |
Turvallisuusväli, varalaita, uppoumamitat |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
|
15.05 |
Matkustajamäärä |
Yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
|
15.10 4 kohta, 6 kohta, 7 kohta, 8 kohta ja 11 kohta |
Varavirtajärjestelmä |
V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
2. Edellä olevan 15.11 artiklan 3 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivänä huhtikuuta 1976 tai sitä ennen vesille laskettuihin päiväristeilyaluksiin yhteisön todistuksen ensimmäiseen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1 päivän tammikuuta 2045 jälkeen, säätäen, että vain poistumisteille antaviin pintoihin käytettyjen maalien, lakkojen, pintakäsittelyaineiden ja muiden materiaalien sekä paneelien pintakäsittelymateriaalien on oltava palamattomia ja että savua tai myrkyllistä höyryä ei saa kehittyä vaarallisia määriä.
3. Edellä olevan 15.11 artiklan 12 kohtaa sovelletaan 1 päivänä huhtikuuta 1976 tai sitä ennen vesille laskettuihin päiväristeilyaluksiin yhteisön todistuksen ensimmäiseen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1 päivän tammikuuta 2045 jälkeen, säätäen, että kantavien teräsrakenteisten portaiden sijasta riittää, että poistumistienä käytettävät portaat on suunniteltu niin, että niitä voidaan tulipalon sattuessa käyttää suunnilleen sama aika kuin kantavia teräsrakenteisia portaita.
24.04 artikla
Muut poikkeukset
1. Jos vesikulkuneuvon vähimmäisvaralaita on määritetty 31 päivänä maaliskuuta 1983 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 4.04 artiklan mukaisesti, tarkastuselin voi omistajan pyynnöstä määrittää vähimmäisvaralaidan 1 päivänä tammikuuta 1995 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 4.03 artiklan mukaisesti.
2. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1983 vesille laskettujen vesikulkuneuvojen ei tarvitse olla 9 luvun mukaisia, mutta niiden on oltava vähintään 31 päivänä maaliskuuta 1983 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 6 luvun mukaisia.
3. Yksikappaleisen letkun pituutta koskevaa 15.06 artiklan 3 kohdan a-e alakohtaa ja 15.12 artiklan 3 kohdan a alakohtaa sovelletaan vain 30 päivän syyskuuta 1984 jälkeen vesille laskettuihin vesikulkuneuvoihin ja asianomaisten tilojen rakenteiden muutoksiin viimeistään, kun yhteisön todistus ensimmäisen kerran myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2045 jälkeen.
4. Jos tämän luvun säännösten soveltaminen on käytännössä vaikeaa siirtymäsäännösten voimassaolon umpeuduttua tai jos niiden soveltamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, tarkastuselin voi sallia poikkeuksia näihin säännöksiin komitean suosituksesta. Tällaiset poikkeukset on merkittävä yhteisön todistukseen.
5. Jos säännöksissä viitataan varusteita koskevien vaatimusten osalta eurooppalaiseen tai kansainväliseen standardiin, kyseisiä varusteita voidaan kyseisen standardin muuttamisen jälkeen edelleen käyttää 20 vuoden ajan standardin muuttamisesta.
24.05 artikla
(ei tekstiä)
24.06 artikla
24.01 artiklan soveltamisalaan kuulumattomia vesikulkuneuvoja koskevat poikkeukset
1. Seuraavia säännöksiä sovelletaan
|
a) |
vesikulkuneuvoihin, joille on myönnetty Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten mukainen alustodistus ensimmäisen kerran 1 päivän tammikuuta 1995 ja … (27) välisenä aikana, jos niiden rakentaminen tai rakenteen muuttaminen ei ollut parhaillaan käynnissä 31 päivänä joulukuuta 1994; |
|
b) |
vesikulkuneuvoihin, joille on myönnetty toinen liikennelupa 1 päivän tammikuuta 1995 ja … (27) välisenä aikana. |
2. Kyseisten vesikulkuneuvojen osalta on osoitettava, että ne noudattavat Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevia määräyksiä sellaisina kuin niitä sovelletaan päivänä, jona alustodistus tai toinen liikennelupa myönnetään.
3. Vesikulkuneuvoa on mukautettava niin, että se noudattaa alustodistuksen tai toisen liikenneluvan ensimmäisen myöntämisen jälkeen voimaan tulevia säännöksiä jäljempänä olevassa taulukossa olevien siirtymäsäännösten mukaisesti.
4. Edellä 24.04 artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.
5. Seuraavassa taulukossa tarkoitetaan:
|
— |
merkinnällä ”U.V.M.”: Säännös ei koske jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja, paitsi jos kyseiset osat on vaihdettu tai niiden rakennetta muutettu. Toisin sanoen säännös koskee vain Uusia vesikulkuneuvoja ja Vaihdettuja tai rakenteeltaan Muutettuja osia tai tiloja. Jos nykyiset osat korvataan teknisesti vastaavilla samantyyppisillä varaosilla, kyseessä ei ole siirtymäsäännösten mukainen vaihto (”V”). |
|
— |
ilmaisulla ”yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä”: Säännöstä on noudatettava siihen mennessä, kun yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan säännöksen voimaantulon johdosta. |
|
Artikla ja kohta |
Sisältö |
Määräaika ja huomautukset |
Koskee vesikulkuneuvoja, joiden alustodistus tai liikennelupa on myönnetty ennen: |
||
|
3 LUKU |
|||||
|
3.03 7 kohta |
Ankkurit, jotka eivät työnny esiin aluksen keulalohkoissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2041 jälkeen |
1.10.1999 |
||
|
3.04 3 kohdan toinen virke |
Konehuoneiden eristys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.4.2003 |
||
|
3 kohdan kolmas ja neljäs virke |
Aukot ja sulkulaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.10.2003 |
||
|
8 LUKU |
|||||
|
8.02 4 kohta |
Moottorin osien suojaus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.4.2003 |
||
|
8.03 3 kohta |
Ylinopeussuoja |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.4.2004 |
||
|
8.05 9 kohdan ensimmäinen virke |
Peilauslaitteiden oltava luettavissa enimmäistäyttötasoon saakka |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.4.1999 |
||
|
13 kohta |
Täyttötason valvonta päämoottoreille sekä muille ajoon tarvittaville moottoreille |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.4.1999 |
||
|
8 a LUKU |
|||||
|
|
Sovelletaan Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 8 a luvun siirtymämääräyksiä |
|
|
||
|
10 LUKU |
|||||
|
10.02 2 kohdan a alakohta |
Teräsköysien ja muiden köysien hyväksyminen |
Ensimmäinen aluksella vaihdettava köysi: U.V.M., viimeistään 1.1.2008. Toinen ja kolmas köysi: 1.1.2013. |
1.4.2003 |
||
|
10.03 1 kohta |
Eurooppalainen standardi |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään 1.1.2010 |
1.4.2002 |
||
|
2 kohta |
Soveltuvuus A-, B- ja C-luokkien palojen sammuttamiseen |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään 1.1.2010 |
1.4.2002 |
||
|
10.03 a |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät hyteissä, ohjaushyteissä ja matkustajatiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
1.4.2002 |
||
|
10.03 b |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät konehuoneissa, kattilahuoneissa ja pumppuhuoneissa |
(30)viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2035 jälkeen |
1.4.2002 |
||
|
10.04 |
Eurooppalaisen standardin soveltaminen laivaveneisiin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.10.2003 |
||
|
10.05 2 kohta |
Puhallettavat pelastusliivit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. Pelastusliivejä, jotka ovat olleet aluksella 30.9.2003, saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1.1.2010 jälkeen. |
1.10.2003 |
||
|
11 LUKU |
|||||
|
11.13 |
Syttyvien nesteiden säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.10.2002 |
||
|
15 LUKU |
|||||
|
15.01 1 kohdan c alakohta |
Ei sovelleta 8.06 artiklan 2 kohdan toista virkettä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
d alakohta |
Ei sovelleta 9.14 artiklan 3 kohdan toista virkettä yli 50 V:n jännitteiden osalta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
2 kohdan b alakohta |
13.04 artiklassa tarkoitetut höyrystyspolttimilla varustetut öljylämmitysuunit kielletty |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
c alakohta |
13.07 artiklan mukaiset kiinteällä polttoaineella toimivat lämmityslaitteet kielletty |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
e alakohta |
14 luvun mukaiset nestekaasulaitteet kielletty |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.02 2 kohta |
Laipioiden lukumäärä ja sijoitus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
5 kohdan toinen virke |
Upporaja, jos laipiokantta ei ole |
Ennen 1.1.1996 vesille laskettujen matkustaja-alusten osalta vaatimusta sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15 kohta |
Kaksoispohjien tai sivusäiliöiden vähimmäiskorkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.03 1-6 kohta |
Vahingoittumattoman aluksen vakavuus |
U.V.M. ja jos matkustajien enimmäismäärää on korotettu, viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.03 7 ja 8 kohta |
Vahingoittuneen aluksen vakavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
9 kohta |
Kahden osaston täyttymisen kestäminen |
U.V.M. |
1.1.2007 |
||
|
10-13 kohta |
Vahingoittuneen aluksen vakavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.05 2 kohdan a alakohta |
Matkustajamäärä, jonka osalta on osoitettu 15.06 artiklan 8 kohdan mukaisen evakuointialueen olemassaolo |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
b alakohta |
Matkustajamäärä, joka on otettu huomioon 15.03 artiklan mukaisessa vakavuuslaskelmassa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.06 1 kohta |
Matkustajatilat kaikilla kansilla peräsoppilaipion keulapuolella |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
2 kohta |
11.13 artiklassa tarkoitetut kaapit ja huoneet, jotka on tarkoitettu syttyvien nesteiden säilytykseen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
3 kohdan c alakohdan ensimmäinen virke |
Uloskäyntien sisäkorkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
toinen virke |
Matkustajahyttien ja muiden pienten tilojen ovien sisäleveys |
0,7 m:n mitta: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.06 3 kohdan f alakohdan ensimmäinen virke |
Varauloskäyntien koko |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
g alakohta |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitettujen tilojen uloskäynnit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
4 kohdan d alakohta |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut ovet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
5 kohta |
Yhteyskäytäviä koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
6 kohdan b alakohta |
Poistumistiet evakuointialueille |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
c alakohta |
Ei poistumisteitä konehuoneiden ja keittiöiden kautta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
d alakohta |
Ei tikaspuolia, tikkaita eikä muita niiden kaltaisia rakennelmia poistumisreiteillä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
7 kohta |
Sopiva turvaohjausjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
8 kohta |
Kokoontumisalueita koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
9 kohdan a-c alakohta, e alakohta ja viimeinen virke |
Matkustajatilojen portaita ja porrastasanteita koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
10 kohdan a alakohdan ensimmäinen virke |
Eurooppalaisen standardin EN 711:1995 mukaiset kaiteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
toinen virke |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitettujen kansien partaiden ja kaiteiden korkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
b alakohdan toinen virke |
Yleensä liikuntaesteisten henkilöiden alukseen siirtymiseen tai siitä poistumiseen käytettävien aukkojen sisäleveys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
12 kohta |
Eurooppalaisen standardin EN 14206:2003 mukaiset laskuportaat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
13 kohta |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön tarkoitetut kulkualueet ja niiden seinät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
14 kohdan ensimmäinen virke |
Kulkualueiden lasiovet ja -seinät sekä ikkunalasit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15 kohta |
Kokonaan panoraamaikkunoista koostuvia kansirakenteita tai niiden kattoja koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
16 kohta |
12.05 artiklan mukaiset juomavesijärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
17 kohdan toinen virke |
Liikuntaesteisten henkilöiden käyttöön varustettuja WC:itä koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
18 kohta |
Ilmanvaihto hyteissä, joissa ei ole avattavaa ikkunaa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.07 |
Käyttövoimajärjestelmää koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2007 |
||
|
15.08 2 kohta |
Matkustajatilojen kovaäänisiä koskevat vaatimukset |
Sellaisten matkustaja-alusten osalta, joiden LWL on alle 40 m tai jotka on tarkoitettu enintään 75 henkilölle, vaatimusta sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
3 kohta |
Hälytysjärjestelmää koskevat vaatimukset |
Päiväristeilyalusten osalta säännöstä sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
3 kohdan c alakohta |
Hälytysjärjestelmä, jonka avulla aluksen päällystö voi antaa hälytyksen miehistölle ja aluksen henkilökunnalle |
Päiväristeilyalusten osalta säännöstä sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
4 kohta |
Pilssiveden tasohälytin kussakin vesitiiviissä osastossa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
5 kohta |
Kaksi moottorikäyttöistä tyhjennyspumppua |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
6 kohta |
8.06 artiklan 4 kohdan mukainen pysyvästi asennettu tyhjennysjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
7 kohta |
Kylmävarastojen avaaminen sisäpuolelta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
8 kohta |
Ilmanvaihto kannen alla oleviin tiloihin sijoitettuja, CO2-käyttöisiä baarijärjestelmiä varten |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
9 kohta |
Ensiapupakkaukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
15.09 1 kohdan ensimmäinen virke |
Pelastusrenkaat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
2 kohta |
Henkilökohtaiset pelastusvälineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
3 kohta |
Asianmukaiset siirtovälineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.09 4 kohta |
Eurooppalaisen standardin EN 395:1998 tai EN 396:1998 mukaiset henkilökohtaiset pelastusvälineet 100 prosentille matkustajista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
|
Henkilökohtaiset pelastusvälineet lapsille |
Välineet katsotaan vaihtoehdoksi henkilökohtaisille pelastusvälineille yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
|
Hengenpelastusvälineet |
Matkustaja-aluksilla, joilla oli 15.09 artiklan 5 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet ennen 1.1.2005, välineet katsotaan vaihtoehdoksi henkilökohtaisille pelastusvälineille. Matkustaja-aluksilla, joilla oli 15.09 artiklan 6 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet ennen 1.1.2005, välineet katsotaan vaihtoehdoksi henkilökohtaisille pelastusvälineille yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1.1.2010 jälkeen. |
1.1.2006 |
||
|
5 kohdan b ja c alakohta |
Asianmukaiset istuintilat, kelluvuus vähintään 750 N |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
f alakohta |
Vakaa tasapainotila ja asianmukaiset kahvat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
i alakohta |
Asianmukaiset evakuointikeinot evakuointialueilta pelastuslautoille |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
9 kohta |
Hengenpelastusvälineiden tarkastus valmistajan ohjeiden mukaisesti |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
10 kohta |
Laivavene, jossa moottori ja valonheitin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
11 kohta |
Paarit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
|
Sähkölaitteet |
|
1.1.2006 |
||
|
15.10 2 kohta |
9.16 artiklan 3 kohdan soveltaminen myös käytäviin ja matkustajien virkistystiloihin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
3 kohta |
Asianmukainen hätävalaistus |
Hätävalaistus U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
4 kohta |
Varavirtajärjestelmä |
Sellaisten päiväristeilyalusten osalta, joiden LWL on 25 m tai vähemmän, säännöstä sovelletaan U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
f alakohta |
10.02 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisten valonheittimien hätäsyöttö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
i alakohta |
15.06 artiklan 9 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettujen hissien ja nostolaitteiden hätäsyöttö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
6 kohta |
Varavirtajärjestelmää koskevat vaatimukset: |
|
1.1.2006 |
||
|
|
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
|
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
|
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.11 |
Paloturvallisuus |
|
1.1.2007 |
||
|
1 kohta |
Materiaalien ja osien soveltuvuus paloturvallisuuden kannalta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.11 2 kohta |
Väliseinien suunnittelu |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
3 kohta |
Muissa tiloissa kuin konehuoneissa ja varastoissa käytettävien maalien, lakkojen ja pintakäsittelyaineiden sekä kansipäällysteiden on oltava palamista hidastavia |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2015 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
4 kohta |
Oleskelutilojen välikatot ja seinäpäällysteet palamattomasta materiaalista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
5 kohta |
Kokoontumisalueiden huonekalut ja varusteet palamattomasta materiaalista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
6 kohta |
Säännöstön mukaiset kokeet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
7 kohta |
Oleskelutilojen eristysmateriaalit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
8 kohdan a ja b alakohta, c alakohdan toinen virke ja d alakohta |
Väliseinien ovia koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
9 kohta |
Seinät |
Risteilyaluksilla, joilla ei ole automaattista sprinklerijärjestelmää, seinien loppupäät hyttien välillä: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. |
1.1.2006 |
||
|
10 kohta |
Väliseinät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
12 kohdan toinen virke |
Portaat teräksestä tai muusta vastaavasta palamattomasta materiaalista |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
13 kohta |
Sisätilojen portaiden suojaaminen seinillä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
14 kohta |
Tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15 kohta |
Keittiöiden ilmanvaihtojärjestelmät ja ilmanpoistolaitteilla varustetut uunit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
16 kohta |
Valvontakeskusten, porraskuilujen ja kokoontumisalueiden savunpoistojärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
17 kohta |
Palohälytysjärjestelmä |
Päiväristeilyalukset: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.12 1 kohta |
Käsisammuttimet |
Sammutin ja sammutuspeite keittiöissä, kampaamoissa ja hajuvesiliikkeissä: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
2 kohta |
Palopostijärjestelmä |
Toinen sammutuspumppu: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
4 kohta |
Palopostien venttiilit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
5 kohta |
Akselistaan kiinnitetty kela |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
6 kohta |
Materiaalit, vioittumissuoja |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
7 kohta |
Putkien ja palopostien jäätymisen välttäminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
8 kohdan b alakohta |
Sammutuspumppujen käyttö toisistaan riippumatta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
d alakohta |
Sammutuspumppujen asentaminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
9 kohta |
Konehuoneiden palonsammutusjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.12 9 kohta |
Teräksestä tai ominaisuuksiltaan vastaavasta materiaalista rakennettujen konehuoneiden palonsammutusjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen. Siirtymäkausi ei koske matkustaja-aluksia, jotka on laskettu vesille 31.12.1995 jälkeen, joiden runko on puusta, alumiinista tai muovista ja joiden konehuoneet eivät ole 3.04 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesta materiaalista. |
1.1.2006 |
||
|
15.13 |
Turvallisuusjärjestelyt |
Päiväristeilyalukset: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
1.1.2006 |
||
|
15.14 1 kohta |
Jätevesien keruu ja hävittäminen |
Risteilyalukset, joilla on korkeintaan 50 vuodepaikkaa, ja päiväristeilyalukset: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
2 kohta |
Jäteveden keruusäiliöitä koskevat vaatimukset |
Risteilyalukset, joilla on korkeintaan 50 vuodepaikkaa, ja päiväristeilyalukset, jotka saavat ottaa korkeintaan 50 matkustajaa: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
15.15 |
Tiettyjä matkustaja-aluksia koskevat poikkeukset |
|
1.1.2006 |
||
|
1 kohta |
Vahingoittuneen aluksen vakavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2045 jälkeen |
1.1.2006 |
||
|
4 kohta |
(ei tekstiä) |
|
|
||
|
5 kohta |
Laivavene, taso tai vastaava laitteisto |
Matkustaja-alukset, joiden suurin sallittu matkustajamäärä on 250 tai 50 vuodepaikkaa: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. |
1.1.2006 |
||
|
6 kohta |
Laivavene, taso tai vastaava laitteisto |
Matkustaja-alukset, joiden suurin sallittu matkustajamäärä on 250 tai 50 vuodepaikkaa: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen. |
1.1.2006 |
||
|
9 kohta a alakohta |
Nestekaasulaitteistojen hälytysjärjestelmät |
U.V.M., viimeistään todistuksen uusimisen yhteydessä 14.15 artiklan mukaisesti |
1.1.2006 |
||
|
b alakohta |
15.09 artiklan 5 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä 1.1.2010 jälkeen |
1.1.2006 |
||
24.07 artikla
(ei tekstiä)
24 a LUKU
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET ALUKSILLE, JOTKA EIVÄT LIIKENNÖI VYÖHYKKEEN R VESITEILLÄ
24 a.01 artikla
Siirtymäsäännösten soveltaminen jo liikenteessä oleviin vesikulkuneuvoihin ja
aikaisempien yhteisön todistusten voimassaoloaika 1.
|
Seuraavia säännöksiä sovelletaan |
a) |
|
vesikulkuneuvoihin, joille on myönnetty yhteisön todistus ensimmäisen kerran ennen … (27), ja |
b) |
vesikulkuneuvoihin, joille on myönnetty toinen liikennelupa ennen … (27), ja jotka eivät liikennöi vyöhykkeen R vesiteillä.
2. Kyseisten vesikulkuneuvojen osalta on osoitettava, että ne noudattavat direktiivin 82/714/ETY liitteessä II olevan 1-13 luvun säännöksiä päivänä, jona alustodistus tai toinen liikennelupa myönnetään.
3. Ennen … (27) myönnetyt yhteisön todistukset pysyvät voimassa todistuksessa mainittuun voimassaolon päättymispäivään saakka. Edellä olevan 2.09 artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan.
24 a.02 artikla
Jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja koskevat vapautukset
1. Seuraavia säännöksiä ei sovelleta vesikulkuneuvoihin, joiden kölit on laskettu ennen AA.BB.CCCC (24 kuukautta direktiivin julkaisemisesta), taulukon kolmannessa sarakkeessa kuvatuin edellytyksin, jos ne täyttävät tämän direktiivin, sellaisena kuin se on voimassa 4 päivänä lokakuuta 1982, liitteessä II olevien 1-12 luvun vaatimukset.
2. Seuraavassa taulukossa tarkoitetaan:
|
— |
merkinnällä ”U.V.M.”: Vaatimus ei koske jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja, paitsi jos kyseiset osat on vaihdettu tai niiden rakennetta muutettu. Toisin sanoen säännös koskee vain Uusia vesikulkuneuvoja ja Vaihdettuja tai rakenteeltaan Muutettuja osia tai tiloja. Jos nykyiset osat korvataan teknisesti vastaavilla samantyyppisillä varaosilla, kyseessä ei ole siirtymäsäännösten mukainen vaihto (”V”). |
|
— |
ilmaisulla ”yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä”: Vaatimusta on noudatettava siitä alkaen, kun todistus myönnetään tai uusitaan seuraavan kerran … (27) jälkeen. Jos todistuksen voimassaolo päättyy … (27) ja … (31) edeltävän päivän välisenä aikana, vaatimusta on kuitenkin noudatettava … (31) alkaen. |
|
Artikla ja kohta |
Sisältö |
Määräaika ja huomautukset |
|
3 LUKU |
||
|
3.03 1 kohdan a alakohta |
Törmäyslaipion sijoittaminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
3.03 2 kohta |
Asuintilojen turvalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
3.03 2 kohta |
Turvalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
3.03 4 kohta |
Kaasutiivis erottaminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
3.03 5 kohdan toinen alakohta |
Peräsoppilaipion ovien valvonta |
|
|
3.03 7 kohta |
Ankkurinpaikat keulaosassa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
3.04 3 kohdan toinen virke |
Konehuoneiden eristys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
3.04 3 kohdan kolmas ja neljäs virke |
Aukot ja sulkulaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
3.04 6 kohta |
Uloskäynnit tiloista, jotka on luokiteltu konehuoneiksi tämän direktiivin tuloksena |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
4 LUKU |
||
|
4.04 |
Syväysmerkit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
5 LUKU |
||
|
5.06 1 kohdan ensimmäinen virke |
Säädetty nopeus (eteenpäin ajettaessa) |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
6 LUKU |
||
|
6.01 1 kohta |
5 luvun mukainen ohjattavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
3 kohta |
Pysyvät kallistumat ja ympäristön lämpötila |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
6.01 7 kohta |
Peräsintukkien suunnittelu |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
6.02 2 kohta |
Varakäyttöyksikön käyttö yhdellä toimenpiteellä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
3 kohta |
5 luvun mukainen ohjattavuus varmistettu toisella käyttöyksiköllä/manuaalisesti |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
6.03 1 kohta |
Muiden sähkölaitteiden liittäminen ohjauslaitteen hydrauliseen käyttöyksikköön |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
2 kohta |
Erilliset hydrauliöljysäiliöt |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
6.05 1 kohta |
Manuaalisen käyttöyksikön automaattinen kytkeytyminen pois päältä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
6.06 1 kohta |
Kaksi toisistaan riippumatonta ohjausjärjestelmää |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
6.07 2 kohdan a alakohta |
Hydraulisäiliöiden täyttötason ja käyttöpaineen valvonnan hälytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
e alakohta |
Puskurijärjestelmien valvonta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
6.08 1 kohta |
9.20 artiklan mukaisia elektronisia laitteita koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
7 LUKU |
||
|
7.02 2-7 kohta |
Esteetön näkyvyys ohjaushytistä, seuraavia kohtia lukuun ottamatta: |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
7.02 3 kohdan 2 alakohta |
Esteetön näkyvyys perämiehen näköakselilla |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
5 kohta |
Valon vähimmäisläpäisevyys ikkunaruuduissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
7.03 7 kohta |
Hälytysten katkaiseminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
8 kohta |
Vaihtoehtoisen voimanlähteen automaattinen kytkeytyminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
7.04 1 kohta |
Päämoottorien ja ohjauslaitteiston hallinta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
7.04 2 kohta |
Päämoottorien hallinta |
Ohjaushyteissä, jotka on suunniteltu yhden henkilön tutkaohjausta varten: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen, jos kulkusuunta on suoraan säädettävissä; U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen muiden moottorien osalta |
|
7.09 |
Hälytysjärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
7.12 1 kohta |
Ohjaushytin korkeuden säätö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä Jos korkeuden säätö ei ole automaattinen: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
2 ja 3 kohta |
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
8 LUKU |
||
|
8.01 3 kohta |
Vain polttomoottorit, jotka käyvät polttoaineella, jonka leimahduspiste on alle 55 oC |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
8.02 1 kohta |
Moottorien tahattoman käynnistymisen esto |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
4 kohta |
Koneiston osien suojaus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
8.03 2 kohta |
Valvontalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
3 kohta |
Automaattinen ylinopeussuoja |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
5 kohta |
Akselien läpiviennit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
8.05 1 kohta |
Terässäiliöt nestemäiselle polttoaineelle |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
8.05 2 kohta |
Säiliöiden venttiilien automaattinen sulkeutuminen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
3 kohta |
Ei polttoainesäiliöitä törmäyslaipion keulapuolelle |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
4 kohta |
Ei polttoainesäiliöitä eikä niiden varusteita moottorien tai pakokaasuputkien yläpuolelle |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen. Siihen saakka polttoaineen turvallinen poisto on varmistettava asianmukaisin laittein. |
|
6 kohdan kolmas-viides virke |
Ilmaputkien ja yhdysputkien sijainti ja mitat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
7 kohta |
Lukituslaitteen käyttö kannelta käsin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
9 kohdan ensimmäinen virke |
Mittalaitteiden luettavuus enimmäistäyttömäärään asti |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
13 kohta |
Täyttömäärän valvonta paitsi päämoottoreiden, myös muiden aluksen turvalliseen käyttöön tarvittavien moottoreiden osalta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
8.06 |
Voiteluöljyn, putkien ja muiden varusteiden säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
8.07 |
Voimansiirtojärjestelmissä, hallinta- ja käynnistysjärjestelmissä sekä lämmitysjärjestelmissä käytetyn öljyn, putkien ja muiden varusteiden säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
8.08 8 kohta |
Yksinkertainen sulkulaite ei riitä painolastitilojen yhdistämiseen sellaisten lastiruumien tyhjennysputkiin, jotka voivat ottaa painolastia |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
8.08 9 kohta |
Lastiruuman pilssin mittalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
8.09 2 kohta |
Öljypitoisen veden keruu ja jäteöljyn säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
8.10 3 kohta |
Pysähdyksissä olevien vesikulkuneuvojen melutaso korkeintaan 65 dB(A) |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
9 LUKU |
||
|
9.01 1 kohdan toinen virke |
Tarkastuselimelle esitettävät asiakirjat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
9.01 2 kohdan toinen luetelmakohta |
Pää-, vara- ja jakotaulun kytkentäkaaviot pidettävä aluksella |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
3 kohta |
Sisätilojen ja kannen lämpötilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
9.02 1-3 kohta |
Virransyöttöjärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
9.03 |
Kosketussuoja sekä suojaus vieraiden esineiden ja veden sisääntunkeutumiselta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
9.05 4 kohta |
Maadoitusjohdinten poikkipinta |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
9.11 4 kohta |
Tehokas ilmanvaihto, jos akut on sijoitettu suljettuun tilaan, kaappiin tai laatikkoon |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
9.12 |
Kytkinlaitteistot |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
9.12 3 kohdan b alakohta |
Maadoituksen valvontalaite, joka voi antaa sekä valo- että äänihälytyksen |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
9.13 |
Hätäkatkaisimet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
9.14 |
Asennustarvikkeet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
9.14 3 kohdan toinen virke |
Ei yksinapaisia kytkimiä pesuloissa, pesu- ja kylpyhuoneissa eikä muissa kosteissa tiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
9.15 2 kohta |
Kunkin kaapelin poikkipinta vähintään 1,5 mm2 |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
10 kohta |
Ohjaushytteihin, joiden korkeutta voi säätää, liitetyt kaapelit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
9.16 3 kohdan toinen virke |
Toinen virtapiiri |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
9.19 |
Mekaanisten laitteiden hälytys- ja turvajärjestelmät |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
9.20 |
Elektroniset laitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
9.21 |
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
10 LUKU |
||
|
10.01 |
Ankkurilaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
10.02 2 kohdan a alakohta |
Todistus kiinnitys- ja muista köysistä |
Ensimmäinen aluksella vaihdettava köysi: U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen Toinen ja kolmas köysi: … (34) |
|
10.03 1 kohta |
Eurooppalainen standardi |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään … (33) |
|
2 kohta |
Soveltuvuus A-, B- ja C-luokkien palojen sammuttamiseen |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään … (33) |
|
4 kohta |
CO2-pitoisuuden ja tilan koon välinen suhde |
Vaihdon yhteydessä, viimeistään … (33) |
|
10.03 a |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät asuintiloissa, ohjaushyteissä ja matkustajatiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
10.03 b |
Kiinteät palonsammutusjärjestelmät konehuoneissa, kattilahuoneissa ja pumppuhuoneissa |
Ennen 1 päivää lokakuuta 1985 asennettuja kinteitä CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan … (32)jälkeen, jos ne ovat direktiivin 82/714/ETY liitteessä II olevassa 13.03 artiklassa esitettyjen vaatimusten mukaiset. |
|
10.04 |
Eurooppalaisen standardin soveltaminen laivaveneisiin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
10.05 2 kohta |
Puhallettavat pelastusliivit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen Pelastusliivejä, jotka ovat olleet aluksella päivää ennen … (35), saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan … (33)jälkeen |
|
11 LUKU |
||
|
11.02 4 kohta |
Kansien ulkoreunojen ja työtilojen varustus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
11.04 |
Sivukannet |
(36)Kun todistus uusitaan ensimmäisen kerran … (32)jälkeen, jos leveys on yli 7,30 m |
|
11.05 1 kohta |
Pääsy työtiloihin |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
2 ja 3 kohta |
Ovet, sisään- ja uloskäynnit sekä käytävät, joissa on yli 0,50 m tasoeroa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
4 kohta |
Portaat jatkuvasti miehitetyissä työtiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
11.06 2 kohta |
Uloskäynnit ja varauloskäynnit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
11.07 1 kohdan toinen virke |
Portaat, tikkaat ja vastaavat välineet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
2 ja 3 kohta |
|
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
11.10 |
Luukkujen kannet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
11.11 |
Vintturit |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (33)jälkeen |
|
11.12 2-6 kohta ja 8-10 kohta |
Nosturit: valmistajan kilpi, suurimmat sallitut kuormitukset, suojalaitteet, laskentakoe, asiantuntijoiden suorittama tarkastus, todistukset aluksella |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
11.13 |
Syttyvien nesteiden säilytys |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
12 LUKU |
||
|
12.01 1 kohta |
Aluksella tavallisesti majoittuvien henkilöiden asuintilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12.02 3 kohta |
Lattioiden sijoitus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
4 kohta |
Oleskelu- ja yöpymistilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12.02 5 kohta |
Melu ja tärinä asuintiloissa |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
|
6 kohta |
Asuintilojen seisontakorkeus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
8 kohta |
Yhteisten oleskelutilojen vapaa lattiatila |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
9 kohta |
Tilojen tilavuus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
10 kohta |
Ilmatilavuus henkeä kohti |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
11 kohta |
Ovien koko |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12 kohdan a ja b alakohta |
Portaiden sijoitus |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
13 kohta |
Vaarallisia kaasuja tai nesteitä johtavat putket |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12.03 |
Saniteettitilat |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12.04 |
Keittiöt |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12.05 |
Juomavesi |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
12.06 |
Lämmitys ja ilmanvaihto |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
12.07 1 kohdan toinen virke |
Asuintilojen muut varusteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
15 LUKU |
||
|
|
Matkustaja-alukset |
Ks. direktiivin 8 artikla |
|
15 a LUKU |
||
|
|
Matkustajapurjealukset |
Ks. direktiivin 8 artikla |
|
16 LUKU |
||
|
16.01 2 kohta |
Erikoisvintturit tai vastaavat kytkentälaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
3 kohdan viimeinen virke |
Käyttöyksiköitä koskevat vaatimukset |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (32)jälkeen |
|
17 LUKU |
||
|
|
Uiva kalusto |
Ks. tämän direktiivin 8 artikla |
|
21 LUKU |
||
|
|
Huvialukset |
Ks. tämän direktiivin 8 artikla |
|
22 b LUKU |
||
|
22 b.03 |
Toinen itsenäinen ohjauslaitteen käyttöyksikkö |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (34)jälkeen |
24 a.03 artikla
Vesikulkuneuvoja, joiden köli on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 1985, koskevat vapautukset
1. Edellä 24 a.02 artiklan säännösten lisäksi seuraavia säännöksiä ei myöskään sovelleta vesikulkuneuvoihin, joiden köli on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 1985, taulukon kolmannessa sarakkeessa kuvatuin edellytyksin, jos aluksen ja sen miehistön turvallisuus taataan muulla asianmukaisella tavalla.
2. Seuraavassa taulukossa tarkoitetaan:
|
— |
merkinnällä ”U.V.M.”: Vaatimus ei koske jo liikenteessä olevia vesikulkuneuvoja, paitsi jos kyseiset osat on vaihdettu tai niiden rakennetta muutettu. Toisin sanoen säännös koskee vain Uusia vesikulkuneuvoja ja Vaihdettuja tai rakenteeltaan Muutettuja osia. Jos nykyiset osat korvataan teknisesti ja valmistustavaltaan vastaavilla varaosilla, kyseessä ei ole siirtymäkauden määräysten mukainen vaihto ”V”. |
|
— |
ilmaisulla ”yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä”: Vaatimusta on noudatettava siitä alkaen, kun todistus myönnetään tai uusitaan seuraavan kerran … (27) jälkeen. Jos todistuksen voimassaolo päättyy … (27) ja … (31) edeltävän päivän välisenä aikana, vaatimusta on kuitenkin noudatettava … (31) alkaen. |
|
Artikla ja kohta |
Sisältö |
Määräaika ja huomautukset |
|
3 LUKU |
||
|
3.03 1 kohta |
Vesitiiviit törmäyslaipiot |
U.V.M. |
|
3.03 2 kohta |
Asuintilat, turvalaitteet |
U.V.M. |
|
3.03 5 kohta |
Vesitiiviiden laipioiden aukot |
U.V.M. |
|
3.04 2 kohta |
Säiliöiden pinnat |
U.V.M. |
|
3.04 7 kohta |
Suurin sallittu äänenpainetaso konehuoneissa |
U.V.M. |
|
4 LUKU |
||
|
4.01 |
Turvallisuusväli |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (37)jälkeen |
|
4.02 |
Varalaita |
U.V.M. |
|
6 LUKU |
||
|
6.01 3 kohta |
Ohjauslaitteistoa koskevat vaatimukset |
U.V.M. |
|
7 LUKU |
||
|
7.01 2 kohta |
Suurin sallittu äänenpainetaso ohjaushytissä |
U.V.M. |
|
7.05 2 kohta |
Kulkuvalojen valvonta |
U.V.M. |
|
7.12 |
Ohjaushytin korkeuden säätö |
U.V.M. |
|
8 LUKU |
||
|
8.01 3 kohta |
Tietyt nestemäiset polttoaineet kielletty |
U.V.M. |
|
8.04 |
Pakojärjestelmä |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä |
|
8.05 13 kohta |
Polttoaineen täyttötason hälytys |
U.V.M. |
|
8.08 2 kohta |
Tyhjennyspumput |
U.V.M. |
|
8.08 3 ja 4 kohta |
Tyhjennyspumppujen halkaisija ja vähimmäistyhjennyskapasiteetti |
U.V.M. |
|
8.08 5 kohta |
Itsesyöttävät tyhjennyspumput |
U.V.M. |
|
8.08 6 kohta |
Imusihdit |
U.V.M. |
|
8.08 7 kohta |
Peräsoppilaipion automaattinen sulkulaite |
U.V.M. |
|
8.10 2 kohta |
Vesikulkuneuvojen melutaso |
U.V.M. |
|
9 LUKU |
||
|
9.01 2 kohta |
Sähkölaitteita koskevat todistukset |
U.V.M. |
|
9.01 3 kohta |
Sähkölaitteiden asentaminen |
U.V.M. |
|
9.06 |
Sallitut enimmäisjännitteet |
U.V.M. |
|
9.10 |
Generaattorit ja moottorit |
U.V.M. |
|
9.11 2 kohta |
Akut |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (38)jälkeen |
|
9.12 2 kohta |
Kytkimet, suojalaitteet |
U.V.M., viimeistään yhteisön todistuksen myöntämisen tai uusimisen yhteydessä … (38)jälkeen |
|
9.14 3 kohta |
Samanaikainen kytkeminen |
U.V.M. |
|
9.15 |
Kaapelit |
U.V.M. |
|
9.16 3 kohta |
Konehuoneiden valaistus |
U.V.M. |
|
9.17 1 kohta |
Kulkuvalojen sähkötaulut |
U.V.M. |
|
9.17 2 kohta |
Kulkuvalojen virransyöttö |
U.V.M. |
|
10 LUKU |
||
|
10.01 9 kohta |
Ankkurivintturit |
U.V.M. |
|
10.04 1 kohta |
Standardin mukaiset laivaveneet |
U.V.M. |
|
10.05 1 kohta |
Standardin mukaiset pelastusrenkaat |
U.V.M. |
|
10.05 2 kohta |
Standardin mukaiset pelastusliivit |
U.V.M. |
|
11 LUKU |
||
|
11.11 2 kohta |
Vintturien turvallisuus |
U.V.M. |
|
12 LUKU |
||
|
12.02 13 kohta |
Vaarallisia kaasuja tai nesteitä johtavat putket |
U.V.M. |
24 a.04 artikla
Muut poikkeukset
Jos tämän luvun säännösten soveltaminen on käytännössä vaikeaa siirtymäsäännösten voimassaolon umpeuduttua tai jos niiden soveltamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, tarkastuselin voi sallia poikkeuksia näihin säännöksiin komitean suosituksesta. Tällaiset poikkeukset on merkittävä yhteisön todistukseen.
(1) Laitteille, joilla on suuri lämmönkehitys: IP 12.
(2) Jos laitteella tai taululla ei itsellään ole tätä suojausluokkaa, on sijoituspaikan vastattava taulukossa mainittua suojausluokkaa.
(3) Sähkölaitteet, joiden turvallisuus on varmennettu
|
a) |
eurooppalaisten standardien EN 50014:1997; 50015:1998; 50016:2002; 50017:1998; 50018:2000; 50019:2000 ja 50020:2002 tai |
|
b) |
IEC-julkaisun 60079, 1. lokakuuta 2003, mukaisesti. |
(4) Jos tämä jännite saadaan verkosta, jossa on suurempi jännite, on käytettävä galvaanista eristystä (turvallisuusmuuntajaa).
(5) Toisiovirtapiirin kaikkien napojen on oltava maadoitettuja.
(6) Valvontakeskusten ja sisätiloissa olevien kokoontumisalueiden väliseinien on oltava tyyppiä A0, mutta ulkona olevilla kokoontumisalueilla vain tyyppiä B15.
(7) Oleskelutilojen ja sisätiloissa olevien kokoontumisalueiden väliseinien on oltava tyyppiä A30, mutta ulkona olevilla kokoontumisalueilla vain tyyppiä B15.
(8) Hyttien välisten, hyttien ja käytävien välisten sekä 10 kohdan mukaisten, oleskelutiloja erottavien pystysuorien väliseinien on oltava tyyppiä B15, ja tyyppiä B0, jos tiloihin on asennettu sprinklerijärjestelmä.
(9) Edellä 15.07 artiklan ja 15.10 artiklan 6 kohdan mukaisten konehuoneiden väliseinien on oltava tyyppiä A60, muissa tapauksissa tyyppiä A0.
(10) Tyyppi B15 on riittävä keittiöiden ja kylmävarastojen sekä keittiöiden ja elintarvikkeiden säilytystilojen välisissä väliseinissä.
(11) Valvontakeskusten ja sisätiloissa olevien kokoontumisalueiden väliseinien on oltava tyyppiä A0, mutta ulkona olevilla kokoontumisalueilla vain tyyppiä B15.
(12) Oleskelutilojen ja sisätiloissa olevien kokoontumisalueiden väliseinien on oltava tyyppiä A30, mutta ulkona olevilla kokoontumisalueilla vain tyyppiä B15.
(13) Hyttien välisten, hyttien ja käytävien välisten sekä 10 kohdan mukaisten, oleskelutiloja erottavien pystysuorien väliseinien on oltava tyyppiä B15, ja tyyppiä B0, jos tiloihin on asennettu sprinklerijärjestelmä.
(14) Edellä 15.07 artiklan ja 15.10 artiklan 6 kohdan mukaisten konehuoneiden väliseinien on oltava tyyppiä A60, muissa tapauksissa tyyppiä A0.
(15) saalingin etäisyys kannesta
(16) Märssytangon kokonaispituus ilman mastonhuippua.
(17) Märssytangon halkaisija mastonhuipun liitoskohdan tasolla.
(18) Kokkapuun kokonaispituus
(19) Halkaisijapuomin kokonaispituus.
(20) Isopuomin kokonaispituus.
(21) Kahvelin kokonaispituus.
(22) huipun tai saalingin etäisyys kannesta.
(23) huipun tai saalingin etäisyys kannesta.
(24) EYVL L 207, 23.7.1998, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/79/EY (EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1).
(25) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 15, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
(26) Lastiruuman tilat, joissa on veden kanssa kosketuksiin joutuvia vapaita pintoja, ovat tulosta pitkittäis- tai poikittaissuuntaisesta vesitiiviistä osastoimisesta, jolla muodostetaan itsenäisiä tiloja.
(27) 2 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
|
1. |
Ennen 1 päivää lokakuuta 1980 asennettuja CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät ovat 1 päivänä huhtikuuta 1976 voimassa olleiden Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. |
|
2. |
Huhtikuun 1 päivän 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välillä asennettuja kiinteitä CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät ovat 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. |
|
3. |
RNKK:n 1 päivän huhtikuuta 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välillä antamat suositukset 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdasta ovat voimassa, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen. |
|
1. |
Ennen 1 päivää lokakuuta 1980 asennettuja CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät ovat 1 päivänä huhtikuuta 1976 voimassa olleiden Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. |
|
2. |
Huhtikuun 1 päivän 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välillä asennettuja kiinteitä CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät ovat 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. |
|
3. |
RNKK:n 1 päivän huhtikuuta 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välillä antamat suositukset 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdasta ovat voimassa, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen. |
|
4. |
10.03 b artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan vain yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät on asennettu ennen 1 päivää lokakuuta 1992 vesille laskettuihin aluksiin. |
|
1. |
Ennen 1 päivää lokakuuta 1980 asennettuja CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät ovat 1 päivänä huhtikuuta 1976 voimassa olleiden Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. |
|
2. |
Huhtikuun 1 päivän 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välillä asennettuja kiinteitä CO2-palonsammutusjärjestelmiä saa käyttää, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät ovat 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. |
|
3. |
RNKK:n 1 päivän huhtikuuta 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välillä antamat suositukset 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 7.03 artiklan 5 kohdasta ovat voimassa, kunnes yhteisön todistus myönnetään tai uusitaan 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen. |
|
4. |
10.03 b artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan vain yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen, jos järjestelmät on asennettu ennen 1 päivää lokakuuta 1992 vesille laskettuihin aluksiin. |
(29) Säännös koskee 31.12.1994 jälkeen vesille laskettuja aluksia ja käytössä olevia aluksia seuraavalla edellytyksellä:
11.04 artiklan vaatimukset on täytettävä, kun koko lastiruumatila uusitaan.
Jos rakenteen muutos koskee sivukansien koko pituutta ja sivukannen vapaata leveyttä,
|
a) |
on noudatettava 11.04 artiklaa, jos sivukannen vapaata leveyttä vähennetään 0,90 m:n korkeuteen saakka tai jos vapaata leveyttä vähennetään kyseisen korkeuden yläpuolella; |
|
b) |
sivukannen vapaata leveyttä 0,90 m:n korkeuteen saakka tai vapaata leveyttä kyseisen korkeuden yläpuolella ei saa pienentää, mikäli ne ovat 11.04 artiklassa ilmoitettuja mittoja pienemmät. |
|
1. |
Kiinteät CO2-palonsammutusjärjestelmät, jotka on asennettu 1 päivän tammikuuta 1995 ja 31 päivän maaliskuuta 2003 välillä, ovat edelleen sallittuja 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen aina yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka, jos ne ovat 31 päivänä maaliskuuta 2002 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 10.03 artiklan 5 kohdan mukaisia. |
|
2. |
Maaliskuun 31 päivänä 2002 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 10.03 artiklan 5 kohtaa koskevat Reinin navigaation keskuskomission suositukset, jotka on annettu 1 päivän tammikuuta 1995 ja 31 päivän maaliskuuta 2002 välisenä aikana, pysyvät voimassa 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen aina yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka. |
|
1. |
Kiinteät CO2-palonsammutusjärjestelmät, jotka on asennettu 1 päivän tammikuuta 1995 ja 31 päivän maaliskuuta 2003 välillä, ovat edelleen sallittuja 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen aina yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka, jos ne ovat 31 päivänä maaliskuuta 2002 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 10.03 artiklan 5 kohdan mukaisia. |
|
2. |
Maaliskuun 31 päivänä 2002 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 10.03 artiklan 5 kohtaa koskevat Reinin navigaation keskuskomission suositukset, jotka on annettu 1 päivän tammikuuta 1995 ja 31 päivän maaliskuuta 2002 välisenä aikana, pysyvät voimassa 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen aina yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka. |
|
3. |
Edellä olevan 10.03 b artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen vain, jos järjestelmät on asennettu 1 päivän lokakuuta 1992 jälkeen vesille laskettuihin aluksiin. |
|
1. |
Kiinteät CO2-palonsammutusjärjestelmät, jotka on asennettu 1 päivän tammikuuta 1995 ja 31 päivän maaliskuuta 2003 välillä, ovat edelleen sallittuja 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen aina yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka, jos ne ovat 31 päivänä maaliskuuta 2002 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 10.03 artiklan 5 kohdan mukaisia. |
|
2. |
Maaliskuun 31 päivänä 2002 voimassa olleiden, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten 10.03 artiklan 5 kohtaa koskevat Reinin navigaation keskuskomission suositukset, jotka on annettu 1 päivän tammikuuta 1995 ja 31 päivän maaliskuuta 2002 välisenä aikana, pysyvät voimassa 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen aina yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka. |
|
3. |
Edellä olevan 10.03 b artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan yhteisön todistuksen myöntämiseen tai uusimiseen saakka 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen vain, jos järjestelmät on asennettu 1 päivän lokakuuta 1992 jälkeen vesille laskettuihin aluksiin. |
(31) 3 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(32) 43 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(33) 18 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(34) 23 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(35) 2 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(36) Säännös koskee 2 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivän jälkeen vesille laskettuja aluksia ja käytössä olevia aluksia seuraavalla edellytyksellä:
11.04 artiklan vaatimukset on täytettävä, kun koko lastiruumatila uusitaan.
Jos rakenteen muutos, jossa sivukannen sisäleveyttä muutetaan, koskee sivukansien koko pituutta,
|
a) |
on noudatettava 11.04 artiklaa, jos sivukannen sisäleveyttä vähennetään 0,90 m:n korkeuteen saakka tai jos sisäleveyttä vähennetään kyseisen korkeuden yläpuolella; |
|
b) |
sivukannen sisäleveys ennen muutosta 0,90 m:n korkeuteen saakka tai sisäleveys kyseisen korkeuden yläpuolella ei saa olla 11.04 artiklassa ilmoitettuja mittoja pienempi. |
(37) 13 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(38) 23 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
Lisäys I
TURVALLISUUSMERKIT
|
Kuva 1 Asiattomilta pääsy kielletty |
|
Väri: punainen/valkoinen/musta |
|
Kuva 2 Tulenteko ja tupakointi kielletty |
|
Väri: punainen/valkoinen/musta |
|
Kuva 3 Sammutin |
|
Väri: punainen/valkoinen |
|
Kuva 4 Yleinen varoitusmerkki |
|
Väri: musta/keltainen |
|
Kuva 5 Paloletku |
|
Väri: punainen/valkoinen |
|
Kuva 6 Palonsammutusjärjestelmä |
|
Väri: punainen/valkoinen |
|
Kuva 7 Käytä kuulosuojaimia |
|
Väri: sininen/valkoinen |
|
Kuva 8 Ensiapupakkaus |
|
Väri: vihreä/valkoinen |
Käytetyt merkit voivat erota hieman tässä lisäyksessä esitetyistä kuvista tai olla niitä yksityiskohtaisempia, jos tämä ei muuta niiden merkitystä, eivätkä erot tai muutokset estä ymmärtämästä merkkiä.
Lisäys II
HALLINNOLLISET OHJEET
|
Nro 1 |
: |
Väistö- ja kääntöliikkeitä koskevat vaatimukset |
|
Nro 2 |
: |
Säädettyä enimmäisnopeutta, pysähtymisominaisuutta ja peräytysominaisuutta koskevat vaatimukset |
|
Nro 3 |
: |
Kiinteää muodostelmaa työntävien tai sellaisessa työnnettävien vesikulkuneuvojen kytkentäjärjestelmiä ja -välineitä koskevat vaatimukset |
|
Nro 4 |
: |
Melumittaukset |
|
Nro 5 |
: |
Erikoisankkurit, joiden massaa on vähennetty |
|
Nro 6 |
: |
Vesitiiviiden valoventtiilien lujuus |
|
Nro 7 |
: |
Automaattisia sprinklerijärjestelmiä koskevat vaatimukset |
|
Nro 8 |
: |
Alustodistuksen myöntäminen |
|
Nro 9 |
: |
Uivan kaluston polttoainesäiliöt |
|
Nro 10 |
: |
Proomujen rungon vähimmäispaksuus |
|
Nro 11 |
: |
Jäteöljyn keruulaitteet |
|
Nro 12 |
: |
Aluksen liikkuminen omalla käyttövoimallaan |
|
Nro 13 |
: |
Asianmukainen palohälytysjärjestelmä |
|
Nro 14 |
: |
Aluksen eri osien kelluvuuden, trimmin ja vakavuuden osoittaminen |
|
Nro 15 |
: |
Vähimmäismiehistöllä liikennöitävien alusten varustus |
|
Nro 16 |
: |
Sähkökaapelit |
|
Nro 17 |
: |
Näkyvyys ohjaushytistä |
LIITE III
SEIKAT, JOIDEN OSALTA VYÖHYKKEIDEN 1 JA 2 SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVILLE ALUKSILLE VOIDAAN ASETTAA TEKNISIÄ LISÄVAATIMUKSIA
Jäsenvaltion tämän direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettamat tekniset lisävaatimukset, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion alueella vyöhykkeellä 1 ja/tai 2 liikennöiviä aluksia, on rajoitettava seuraaviin seikkoihin:
|
1. |
Määritelmät
|
|
2. |
Vakavuus
|
|
3. |
Turvallisuusväli ja varalaita
|
|
4. |
Rungon aukkojen ja kansirakenteiden vesitiiviys
|
|
5. |
Varusteet
|
|
6. |
Matkustaja-aluksia koskevat lisäsäännökset
|
|
7. |
Kytkyeet ja konttien kuljetus
|
LIITE IV
SEIKAT, JOIDEN OSALTAVYÖHYKKEIDEN 3 JA 4 SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVIEN ALUSTEN TEKNISIÄ VAATIMUKSIAVOIDAAN LIEVENTÄÄ
Jäsenvaltion tämän direktiivin 5 artiklan 7 kohdan nojalla sallimat teknisten vaatimusten lievennykset kyseisen jäsenvaltion alueella ainoastaan vyöhykkeen 3 tai 4 vesiväylillä liikennöiville aluksille on rajoitettava seuraaviin seikkoihin:
|
|
Vyöhyke 3
|
|
|
Vyöhyke 4
|
LIITE V
YHTEISÖN SISÄVESIALUSTODISTUKSEN MALLIT
I OSA
YHTEISÖN SISÄVESIALUSTODISTUKSEN MALLI
II OSA
MALLI YHTEISÖN TÄYDENNYSTODISTUKSESTA SISÄVESIALUKSILLE
III OSA
VÄLIAIKAISEN YHTEISÖN SISÄVESIALUSTODISTUKSEN MALLI
LIITE VI
YHTEISÖN SISÄVESIALUSTODISTUSMALLIREKISTERI
LIITE VII
LUOKITUSLAITOKSET
SISÄLLYSLUETTELO
|
I osa |
Luokituslaitosten hyväksymisperusteet |
|
II osa |
Luokituslaitosten hyväksymismenettely |
|
III osa |
Luettelo hyväksytyistä luokituslaitoksista |
I OSA
LUOKITUSLAITOSTEN HYVÄKSYMISPERUSTEET
Luokituslaitoksen on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset tullakseen hyväksytyksi tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti:
|
(1) |
Luokituslaitoksen on voitava osoittaa, että sillä on laaja kokemus sisävesialusten, myös vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen alusten, suunnittelun ja rakentamisen arvioinnista. Luokituslaitoksella on oltava laaja säännöstö sisävesialusten, myös vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen alusten, suunnittelusta, rakentamisesta ja säännöllisistä tarkastuksista. Kyseinen säännöstö on julkaistava ainakin englannin, hollannin, ranskan tai saksan kielellä, ja sitä on ajantasaistettava ja parannettava jatkuvasti tutkimus- ja kehitysohjelmien avulla. Säännöstö ei saa olla ristiriidassa yhteisön lainsäädännön eikä voimassa olevien kansainvälisten sopimusten määräysten kanssa. |
|
(2) |
Luokituslaitoksen on julkaistava alusrekisterinsä vuosittain. |
|
(3) |
Luokituslaitos ei saa olla alusten omistajien, telakoiden tai muiden tahojen, jotka suunnittelevat, rakentavat, varustavat, huoltavat, käyttävät tai vakuuttavat aluksia kaupallisessa tarkoituksessa, hallinnassa. Luokituslaitos ei saa olla tulojensa osalta riippuvainen yhdestä ainoasta liikeyrityksestä. |
|
(4) |
Luokituslaitoksen päätoimipaikan tai sen toimipaikan, jolla on valta päättää ja toimia kaikilla sisävesiliikennettä koskevien säännösten piiriin kuuluvilla luokituslaitoksen toimialoilla, on sijaittava jossakin jäsenvaltiossa. |
|
(5) |
Luokituslaitoksella ja sen asiantuntijoilla on oltava hyvä maine sisävesiliikenteen alalla. Asiantuntijoiden on voitava osoittaa ammatillinen pätevyytensä. Heidän on toimittava luokituslaitoksen vastuulla. |
|
(6) |
Luokituslaitoksella on oltava käytettävissään huomattava, laitoksen tehtäviin ja luokiteltuihin aluksiin suhteutettu määrä henkilöstöä teknisiin, työnjohto-, tuki-, tarkastus- ja tutkimustehtäviin sekä ammattitaidon ja säännöstön kehittämiseen. Luokituslaitoksella on oltava tarkastajia ainakin yhdessä jäsenvaltiossa. |
|
(7) |
Luokituslaitoksen on noudatettava toiminnassaan eettistä säännöstöä. |
|
(8) |
Luokituslaitoksen johtamisessa ja hallinnossa on varmistettava jäsenvaltion vaatima tietojen luottamuksellisuus. |
|
(9) |
Luokituslaitoksen on oltava valmis antamaan tarvittavat tiedot jäsenvaltiolle. |
|
(10) |
Luokituslaitoksen johdolla on oltava määriteltyinä ja kirjattuina laatupolitiikka, -tavoitteet ja -sitoumukset, ja sen on pitänyt varmistaa, että kyseinen laatupolitiikka ymmärretään ja että sitä toteutetaan ja vaalitaan kaikilla tasoilla luokituslaitoksessa. |
|
(11) |
Luokituslaitoksen on pidettävä yllä tehokasta sisäistä laadunvarmistusjärjestelmää, jonka se on kehittänyt ja ottanut käyttöön. Järjestelmän on perustuttava soveltuvin osin kansainvälisesti hyväksyttyihin laadunvarmistusstandardeihin ja noudatettava standardeja EN 45004 (tarkastuslaitokset) ja EN 29001 siten kuin niitä tulkitaan laadunvarmistusjärjestelmien sertifiointisääntöjä koskevissa IACS:n vaatimuksissa. Laadunvarmistusjärjestelmälle on saatava sertifiointi sellaiselta riippumattomalta tarkastuslaitokselta, jonka sen valtion hallintoviranomaiset, jossa luokituslaitoksen päätoimipaikka tai 4 kohdassa tarkoitettu toimipaikka sijaitsee, ovat hyväksyneet ja joka varmistaa muun muassa, että:
|
|
(12) |
Laadunvarmistusjärjestelmälle on saatava sertifiointi sellaiselta riippumattomalta tarkastuslaitokselta, jonka sen valtion hallintoviranomaiset, jossa luokituslaitoksen päätoimipaikka tai 4 kohdassa tarkoitettu toimipaikka sijaitsee, ovat hyväksyneet. |
|
(13) |
Luokituslaitos sitoutuu mukauttamaan vaatimuksensa asiaa koskeviin Euroopan unionin direktiiveihin ja toimittamaan kaikki tarpeelliset tiedot komitealle hyvissä ajoin. |
|
(14) |
Luokituslaitoksen on sitouduttava olemaan säännöllisesti yhteydessä jo hyväksyttyihin luokituslaitoksiin varmistaakseen teknisten standardiensa ja niiden täytäntöönpanon keskinäisen vastaavuuden. Sen olisi sallittava jäsenvaltion edustajien ja muiden asianomaisten osallistuminen säännöstönsä kehittämiseen. |
II OSA
LUOKITUSLAITOSTEN HYVÄKSYMISMENETTELY
Päätöksen luokituslaitoksen hyväksymisestä tämän direktiivin 10 artiklan nojalla tekee komissio tämän direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava seuraavaa menettelyä:
|
(1) |
Sen jäsenvaltion edustajien, jossa luokituslaitoksella on päätoimipaikkansa tai se toimipaikka, jolla on valta päättää ja toimia kaikilla sisävesiliikennettä koskevien säännösten piiriin kuuluvilla luokituslaitoksen toimialoilla, on jätettävä komissiolle hyväksymistä koskeva hakemus. Lisäksi kyseisen valtion edustajien on lähetettävä komissiolle kaikki hyväksymisedellytysten tarkistamiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat. |
|
(2) |
Kuka tahansa komitean jäsenistä voi pyytää asianomaisen luokituslaitoksen kuulemista tai lisätietojen toimittamista. |
|
(3) |
Hyväksymisen peruuttaminen tapahtuu samalla menettelyllä. Kuka tahansa komitean jäsenistä voi pyytää hyväksymisen peruuttamista. Peruuttamista pyytävän valtion edustajien on toimitettava pyyntöään tukevat tiedot ja asiakirjat. |
|
(4) |
Päätöstä tehdessään komissio ottaa huomioon Reinin navigaation keskuskomission tekemät päätökset asianomaisen luokituslaitoksen hyväksymisestä. Ennen sellaisen luokituslaitoksen hyväksymistä, jolla ei ole Reinin navigaation keskuskomission hyväksyntää, komissio kuulee keskuskomission sihteeristöä. |
|
(5) |
Hyväksyttyjen laitosten luetteloa muutetaan aina luokituslaitoksen hyväksymispäätöksen tai hyväksynnän peruuttamisen jälkeen. |
|
(6) |
Komissio ilmoittaa päätöksistään asianomaisille luokituslaitoksille. |
III OSA
LUETTELO HYVÄKSYTYISTÄ LUOKITUSLAITOKSISTA
Seuraavat, I ja II osassa mainitut edellytykset täyttävät luokituslaitokset on tällä hetkellä hyväksytty tämän direktiivin 10 artiklan nojalla:
|
(1) |
Bureau Veritas |
|
(2) |
Germanischer Lloyd |
|
(3) |
Lloyd's Register of Shipping. |
Luokituslaitokset, jotka jäsenvaltio hyväksyy ja valtuuttaa alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 22 päivänä marraskuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/57/EY (1) mukaisesti, ovat tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä arvioimaan vain asianomaisen jäsenvaltion vesiteillä liikennöiviä aluksia siihen saakka, kunnes näiden laitosten todetaan täyttävän I ja II osassa mainitut edellytykset.
(1) EYVL L 319, 12.12.1994, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 53).
LIITE VIII
TARKASTUSTEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT MENETTELYSÄÄNNÖT
1 artikla
Jos viranomaiset havaitsevat tarkastuksen aikana, että aluksessa oleva todistus ei ole voimassa tai että alus ei täytä todistuksessa asetettuja vaatimuksia, mutta todistuksen pätemättömyys tai vaatimusten täyttämättä jättäminen ei aiheuta ilmeistä vaaraa, aluksen omistajan tai hänen edustajansa on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Todistuksen myöntäneelle tai sen viimeksi uusineelle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta seitsemän päivän kuluessa.
2 artikla
Jos viranomaiset 1 artiklassa tarkoitettua tarkastusta suorittaessaan havaitsevat, ettei todistus ole mukana aluksella tai että alus aiheuttaa ilmeisen vaaran, viranomaiset voivat estää alusta jatkamasta matkaansa, kunnes on toteutettu tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.
Viranomaiset voivat myös määrätä toimenpiteitä, joiden avulla alus voi turvallisesti ja tarvittaessa kuljetuksensa suoritettuaan jatkaa matkaansa paikkaan, jossa se tarkastetaan tai korjataan. Todistuksen myöntäneelle tai sen viimeksi uusineelle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta seitsemän päivän kuluessa.
3 artikla
Jos jäsenvaltio on keskeyttänyt aluksen matkan tai ilmoittanut omistajalle aikomuksestaan tehdä niin, jollei havaittuja puutteita korjata, sen on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa päätöksestä, jonka se on tehnyt tai aikoo tehdä, sen jäsenvaltion viranomaiselle, joka on myöntänyt todistuksen tai uusinut sen viimeksi.
4 artikla
Kaikki tämän direktiivin täytäntöönpanosäännösten nojalla tehdyt päätökset keskeyttää aluksen matka on perusteltava yksityiskohtaisesti. Kustakin päätöksestä on ilmoitettava sille, jota asia koskee, ja lisäksi asianomaiselle on viipymättä annettava tieto käytettävissä olevista, jäsenvaltioiden voimassa olevien lainsäädäntöjen mukaisista muutoksenhakumenettelyistä ja niitä koskevista määräajoista.
LIITE IX
MERKKIVALOJA, TUTKALAITTEITA JA KÄÄNTYMISNOPEUDEN OSOITTIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET
|
I osa |
Sisävesialusten valojen väriä ja voimakkuutta sekä merkkilyhtyjen hyväksyntää koskevat vaatimukset |
|
II osa |
Sisävesialusten merkkilyhtyjen koestus- ja hyväksymisedellytyksiä koskevat vaatimukset |
|
III osa |
Sisävesialuksilla navigointiin käytettyjä tutkalaitteita koskevat vähimmäisvaatimukset ja koeolosuhteet |
|
IV osa |
Sisävesialusten kääntymisnopeuden osoittimia koskevat vähimmäisvaatimukset ja koeolosuhteet |
|
V osa |
Sisävesialusten tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien asentamista ja toimivuuskokeita koskevat vaatimukset |
|
VI osa |
Koestuslaitosten, hyväksyttyjen laitteiden ja hyväksyttyjen asennusyritysten malliluettelo |
I OSA
SISÄVESIALUSTEN VALOJEN VÄRIÄ JA VOIMAKKUUTTA SEKÄ MERKKILYHTYJEN HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
Sisällys
|
1 luku |
Määritelmät |
|
Artikla 1.01 |
Merkkilyhdyt |
|
1.02 |
Kulkuvalot |
|
1.03 |
Valonlähteet |
|
1.04 |
Optiikka |
|
1.05 |
Suodatin |
|
1.06 |
IO:n, IB:n ja t:n välinen suhde |
|
2 luku |
Kulkuvaloja koskevat vaatimukset |
|
Artikla 2.01 |
Kulkuvalojen väri |
|
2.02 |
Kulkuvalojen valon voimakkuus ja kantomatka |
|
2.03 |
Kulkuvalojen valon jakautuminen |
|
3 luku |
Merkkilyhtyjä koskevat vaatimukset |
|
Artikla 3.01 |
Tekniset vaatimukset |
|
4 luku |
Kokeet, hyväksyminen ja merkinnät |
|
Artikla 4.01 |
Tyyppikokeet |
|
4.02 |
Koemenettely |
|
4.03 |
Hyväksymistodistus |
|
4.04 |
Pistokokeet |
|
4.05 |
Merkinnät |
|
Lisäys |
Sisävesialusten merkkilyhtyjen hyväksymistodistusmalli |
1 luku
Määritelmät
1.01 artikla
Merkkilyhdyt
|
1. |
”Lyhdyllä” tarkoitetaan laitetta, jota käytetään keinotekoisesta valonlähteestä peräisin olevan valon jakamiseen. Siihen kuuluvat myös valon suodattamiseen, taittamiseen tai heijastamiseen sekä valonlähteen käyttämiseen tarvittavat osat. |
|
2. |
Alusten merkinantoon tarkoitettuja lyhtyjä nimitetään merkkilyhdyiksi. |
1.02 artikla
Kulkuvalot
|
1. |
”Kulkuvaloilla” tarkoitetaan merkkilyhtyjen antamia valomerkkejä. |
|
2. |
”Mastovalolla” tarkoitetaan valkoista, 225°:n suuruisessa näköpiirin kaaressa näkyvää valoa, joka näkyy tasaisena ja keskeytymättömänä 112°30′:n säteellä kummallakin sivulla eli keulasta 22°30′:een poikkiviivan perän puolelle kummallakin sivulla. |
|
3. |
”Sivuvaloilla” tarkoitetaan oikean sivun vihreää valoa ja vasemman sivun punaista valoa. Kunkin näistä valoista on näyttävä tasaisena ja keskeytymättömänä 112°30′:n suuruisessa näköpiirin kaaressa eli keulasta 22°30′:een poikkiviivan perän puolelle. |
|
4. |
”Perävalolla” tarkoitetaan valkoista, 135°:n suuruisessa näköpiirin kaaressa näkyvää valoa, joka näkyy tasaisena ja keskeytymättömänä 67°30′:n säteellä perästä aluksen kummallekin puolelle. |
|
5. |
”Keltaisella perävalolla” tarkoitetaan keltaista, 135°:n suuruisessa näköpiirin kaaressa näkyvää valoa, joka näkyy tasaisena ja keskeytymättömänä 67°30′:n säteellä perästä aluksen kummallekin puolelle. |
|
6. |
”Ympäri näköpiirin näkyvällä valolla” tarkoitetaan valoa, joka näkyy 360°:n suuruisessa näköpiirin kaaressa tasaisena ja keskeytymättömänä. |
|
7. |
Vilkkuvalo on sarja säännöllisiä valojaksoja aikayksikköä kohti. |
|
8. |
Kulkuvalot jaetaan valovoimansa mukaan:
|
1.03 artikla
Valonlähteet
”Valonlähteillä” tarkoitetaan sähköisiä tai muita kuin sähköisiä laitteita, jotka on tarkoitettu valovirran tuottamiseen merkkilyhdyissä.
1.04 artikla
Optiikka
|
1. |
”Optiikalla” tarkoitetaan taittavista, heijastavista tai sekä taittavista että heijastavista osista muodostuvaa laitejärjestelmää pidikkeineen. Osien tarkoituksena on ohjata valonlähteestä lähtevät säteet uusiin, erityisiin suuntiin. |
|
2. |
”Värillisellä optiikalla” tarkoitetaan optiikkaa, joka muuttaa siirretyn valon värin ja voimakkuuden. |
|
3. |
”Neutraalilla optiikalla” tarkoitetaan optiikkaa, joka muuttaa siirretyn valon voimakkuuden. |
1.05 artikla
Suodatin
|
1. |
”Värillisellä suodattimella” tarkoitetaan valikoivaa suodatinta, joka muuttaa siirretyn valon värin ja voimakkuuden. |
|
2. |
”Neutraalilla suodattimella” tarkoitetaan ei-valikoivaa suodatinta, joka muuttaa siirretyn valon voimakkuuden. |
1.06 artikla
IO:n, IB:n ja t:n välinen suhde
|
IO |
on sähkövalon fotometrinen valovoima kandeloina (cd) nimellisjännitteellä mitattuna. |
|
IB |
on valovoima kandeloina (cd) käyttöolosuhteissa. |
|
t |
on valon kantomatka kilometreinä (km). |
Kun otetaan huomioon esimerkiksi valonlähteen vanheneminen, optiikan likaantuminen ja aluksen verkon jännitteen vaihtelut, IB:n oletetaan olevan 25 prosenttia pienempi kuin IO.
Tästä johtuen:
|
|
IB = 0.75 · IO |
KulkuvalojenIB:n ja t:n välinen suhde saadaan seuraavan yhtälön avulla:
|
|
IB = 0.2 · t2 · q-t |
Ilmakehän läpäisykertoimeksi q oletetaan 0,76, joka vastaa 14,3 km:n meteorologista näkyvyyttä.
2 luku
Kulkuvaloja koskevat vaatimukset
2.01 artikla
Kulkuvalojen väri
|
1. |
Valoissa on käytettävä viiden värin merkkijärjestelmää, johon kuuluvat seuraavat värit:
Järjestelmän on oltava Kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) kulkuvalojen värejä koskevassa julkaisussa N:o 2.2. (TC-1.6) 1975 olevien suositusten mukainen. Värejä sovelletaan merkkilyhdyn tuottamaan valovirtaan. |
|
2. |
Kulkuvalojen värialueet on rajattava CIE:n julkaisussa N:o 2.2 (TC-1.6) 1975 olevan värikaavion alueiden kulmakoordinaateilla (ks. värikaavio) seuraavasti:
CIE:n värikaavio
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.02 artikla
Kulkuvalojen valon voimakkuus ja kantomatka
Seuraavassa taulukossa on annettu IO:n, IB:n ja t:n sallitut raja-arvot (päivä- ja yökäytössä) kulkuvalojen luonteen mukaan. Ilmoitetut raja-arvot koskevat merkkilyhtyjen tuottamaa valovirtaa.
IO ja IB on ilmoitettu kandeloina (cd) ja t kilometreinä (km).
Enimmäis- ja vähimmäisarvot
|
Kulkuvalojen luonne |
Kulkuvalon väri |
||||||||
|
Valkoinen |
Vihreä/punainen |
Keltainen |
Sininen |
||||||
|
väh. |
enint. |
väh. |
enint. |
väh. |
enint. |
väh. |
enint. |
||
|
tavallinen |
IO |
2,7 |
10,0 |
1,2 |
4,7 |
1,1 |
3,2 |
0,9 |
2,7 |
|
IB |
2,0 |
7,5 |
0,9 |
3,5 |
0,8 |
2,4 |
0,7 |
2,0 |
|
|
t |
2,3 |
3,7 |
1,7 |
2,8 |
1,6 |
2,5 |
1,5 |
2,3 |
|
|
kirkas |
IO |
12,0 |
33,0 |
6,7 |
27,0 |
4,8 |
20,0 |
6,7 |
27,0 |
|
IB |
9,0 |
25,0 |
5,0 |
20,0 |
3,6 |
15,0 |
5,0 |
20,0 |
|
|
t |
3,9 |
5,3 |
3,2 |
5,0 |
2,9 |
4,6 |
3,2 |
5,0 |
|
|
voimakas |
IO |
47,0 |
133,0 |
— |
— |
47,0 |
133,0 |
— |
— |
|
IB |
35,0 |
100,0 |
— |
— |
35,0 |
100,0 |
— |
— |
|
|
t |
5,9 |
8,0 |
— |
— |
5,9 |
8,0 |
— |
— |
|
Keltaisten vilkkuvalojen päiväkäyttöön sovelletaan kuitenkin 900 cd:n vähimmäisvalovoimaa (IO).
2.03 artikla
Kulkuvalojen valon jakautuminen
|
1. |
Valovoiman jakautuminen vaakatasossa
|
|
2. |
Valovoiman jakautuminen pystysuunnassa Kallistuksen ollessa ± 5° vaakatasoon nähden valovoiman on pysyttävä vähintään 80 prosentissa 0°:n kallistusta vastaavasta valovoimasta, ja kallistuksen ollessa ± 7,5° vähintään 60 prosentissa, kuitenkin niin, ettei 0°:n kallistusta vastaavaa valovoimaa ylitetä yli 1,2-kertaisesti. |
3 luku
Merkkilyhtyjä koskevat vaatimukset
3.01 artikla
Tekniset vaatimukset
|
1. |
Merkkilyhtyjen ja valonlähteiden rakenteen ja materiaalin avulla on taattava niiden turvallisuus ja kestävyys. |
|
2. |
Lyhtyjen osat (esimerkiksi kiinnikkeet) eivät saa heikentää valon voimakkuutta, värejä eivätkä jakautumista. |
|
3. |
Merkkilyhdyt on voitava asentaa alukseen yksinkertaisesti ja oikeaan paikkaan. |
|
4. |
Valonlähteen on oltava helposti vaihdettavissa. |
4 luku
Kokeet, hyväksyminen ja merkinnät
4.01 artikla
Tyyppikokeet
Sisävesialusten merkkilyhtyjen koestus- ja hyväksymisedellytysten mukainen tyyppikoe on tarkoitettu sen varmistamiseen, että merkkilyhdyt ja niiden valonlähteet ovat näiden vaatimusten mukaisia.
4.02 artikla
Koemenettely
|
1. |
Tyyppikoetta koskeva hakemus on jätettävä kokeiden osalta toimivaltaiselle viranomaiselle, ja siihen on liitettävä piirustukset vähintään kahtena kappaleena sekä kaksi vaadittujen merkkilyhtyjen ja valonlähteiden mallikappaletta. |
|
2. |
Jos kokeen tulos on myönteinen, hakijalle on palautettava yksi hyväksymismerkinnällä varustettu kappale hakemukseen liitetyistä piirustuksista ja yksi hyväksytyistä mallilyhdyistä. Koestusviranomaisen on säilytettävä toinen jäljennös ja toinen mallilyhty. |
|
3. |
Valmistajan on vahvistettava koestusviranomaiselle, että kaikki sarjatuotetun lyhdyn osat vastaavat tyyppikoestetun lyhdyn osia. |
4.03 artikla
Hyväksymistodistus
|
1. |
Jos tyyppikokeessa käy ilmi, että nämä vaatimukset täyttyvät, merkkilyhdyn tyyppi on hyväksyttävä, ja lisäyksessä olevan mallin mukainen hyväksymistodistus, johon on tehty 4.05 artiklassa tarkoitetut merkinnät, on annettava hakijalle. |
|
2. |
Hyväksymistodistuksen haltija:
|
4.04 artikla
Pistokokeet
|
1. |
Koestusviranomaisella on oltava oikeus ottaa näytteitä tuotantosarjan merkkilyhdyistä kokeita varten. |
|
2. |
Jos kokeissa käy ilmi vakavia puutteita, hyväksyntä voidaan peruuttaa. |
4.05 artikla
Merkinnät
|
1. |
Hyväksytyt merkkilyhdyt, optiikka ja valonlähteet on merkittävä seuraavasti:
” ”X” = hyväksymismaa seuraavasti:
|
e . X . YY . nnn
e” = hyväksymismerkki|
2. |
Merkintöjen on oltava helppolukuisia ja pysyvästi kiinnitettyjä. |
|
3. |
Kuoreen on tehtävä merkinnät niin, että ne voidaan lukea aluksella ilman, että merkkilyhtyä tarvitsee irrottaa. Jos optiikkaa ei voida erottaa kuoresta, kuoreen tehty merkintä riittää. |
|
4. |
Vain hyväksytyissä merkkilyhdyissä, optiikassa ja valonlähteissä saa olla edellä 1 kohdassa mainittuja merkintöjä. |
|
5. |
Koestusviranomaisen on ilmoitettava tehdystä merkinnästä välittömästi komitealle. Lisäys
|
II OSA
SISÄVESIALUSTEN MERKKILYHTYJEN KOESTUS- JA HYVÄKSYMISEDELLYTYKSIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
Sisällys
|
Luku 1 |
Yleiset säännökset |
|
Artikla 1.01 |
Nimellisjännitteet |
|
1.02 |
Toimintavaatimukset |
|
1.03 |
Kiinnitys |
|
1.04 |
Fotometriset vaatimukset |
|
1.05 |
Osat |
|
1.06 |
Kunnossapito |
|
1.07 |
Turvallisuusvaatimukset |
|
1.08 |
Lisälaitteet |
|
1.09 |
Muut kuin sähköiset merkkilyhdyt |
|
1.10 |
Yhdistelmälyhdyt |
|
Luku 2 |
Fotometriset ja kolorimetriset vaatimukset |
|
Artikla 2.01 |
Fotometriset vaatimukset |
|
2.02 |
Kolorimetriset vaatimukset |
|
Luku 3 |
Valmistusvaatimukset |
|
Artikla 3.01 |
Sähköiset lyhdyt |
|
3.02 |
Suodattimet ja optiset lasit |
|
3.03 |
Sähköiset valonlähteet |
|
Luku 4 |
Koestus- ja hyväksymismenettely |
|
Artikla 4.01 |
Yleiset menettelysäännöt |
|
4.02 |
Hakemus |
|
4.03 |
Koestus |
|
4.04 |
Hyväksyminen |
|
4.05 |
Hyväksymisen voimassaolon päättyminen |
|
Lisäys |
Ympäristökokeet |
|
1. |
Roiskevesi- ja pölysuojausta koskeva koe |
|
2. |
Kosteuskoe |
|
3. |
Kylmäkoe |
|
4. |
Lämpökoe |
|
5. |
Tärinäkoe |
|
6. |
Nopeutettu säänkestävyyskoe |
|
7. |
Suolavesi- ja säänkestävyyskoe (merisumukoe) |
1 luku
Yleiset säännökset
1.01 artikla
Nimellisjännitteet
Sisävesialusten merkkilyhdyissä on käytettävä 230 V:n, 115 V:n, 110 V:n, 24 V:n ja 12 V:n nimellisjännitteitä. Ensisijaisesti on käytettävä 24 V:n laitteita.
1.02 artikla
Toimintavaatimukset
Aluksella suoritettavat tavanomaiset toimenpiteet eivät saa estää merkkilyhtyjen ja niiden lisälaitteiden normaalia toimintaa. Erityisesti kaikkien niissä käytettävät optiset osat ja niiden kiinnittämiseen ja säätämiseen tarvittavat tärkeimmät osat on valmistettava niin, että niiden asento ei pääse kiinnityksen jälkeen muuttumaan toiminnan aikana.
1.03 artikla
Kiinnitys
Merkkilyhtyjen alukseen kiinnittämiseen tarkoitetut osat on valmistettava niin, että kun ne on säädetty, lyhtyjen asento ei kiinnityksen jälkeen pääse muuttumaan käytön aikana.
1.04 artikla
Fotometriset vaatimukset
Merkkilyhtyjen valovoiman on jakauduttava vaatimusten mukaisesti. Valon tunnistevärin ja voimakkuuden on vastattava vaatimuksia heti, kun valo kytketään päälle.
1.05 artikla
Osat
Merkkilyhdyissä saa käyttää vain niitä varten valmistettuja osia.
1.06 artikla
Kunnossapito
Merkkilyhdyt ja niiden lisälaitteet on valmistettava niin, että niiden kunnossapito voidaan suorittaa säännöllisesti ja valonlähteet tarvittaessa vaihtaa helposti myös pimeässä.
1.07 artikla
Turvallisuusvaatimukset
Merkkilyhdyt ja niiden lisälaitteet on valmistettava ja mitoitettava niin, että niitä voidaan käyttää, hallita ja valvoa ilman, että henkilöille aiheutuu vaaraa.
1.08 artikla
Lisälaitteet
Lyhtyjen lisälaitteet on suunniteltava ja valmistettava niin, että niiden järjestely, kiinnittäminen ja liittäminen eivät estä lyhtyjen tavanomaista käyttöä ja asianmukaista toimintaa.
1.09 artikla
Muut kuin sähköiset merkkilyhdyt
Muut kuin sähköiset lyhdyt on suunniteltava ja valmistettava tämän luvun 1.02-1.08 artiklan sekä 3 luvun vaatimusten mukaisesti. Näihin koestus- ja hyväksymisedellytyksiin sisältyviä 2 luvun vaatimuksia sovelletaan tarvittavin muutoksin.
1.10 artikla
Yhdistelmälyhdyt
Kahta lyhtyä, jotka on kiinnitetty päällekkäin yhteen kuoreen (yhdistelmälyhty), voidaan käyttää yhtenä lyhtynä. Yhdistelmälyhdyn molempia valonlähteitä ei saa missään tapauksessa käyttää samanaikaisesti.
2 luku
Fotometriset ja kolorimetriset vaatimukset
2.01 artikla
Fotometriset vaatimukset
|
1. |
Merkkilyhtyjen fotometriset vaatimukset on annettu I osassa. |
|
2. |
Merkkilyhtyjen rakentamisen avulla on taattava, että valo ei voi heijastua eikä katketa. Heijastimien käyttö ei ole sallittua. |
|
3. |
Kaksi- tai kolmivärilyhdyissä tietynvärisen valon näkyminen sille säädetyn sektorin rajojen ulkopuolelle on estettävä tehokkaasti myös lasin sisäpuolella. |
|
4. |
Näitä vaatimuksia sovelletaan tarvittavin muutoksin muihin kuin sähköisiin lyhtyihin. |
2.02 artikla
Kolorimetriset vaatimukset
|
1. |
Merkkilyhtyjen kolorimetriset vaatimukset on annettu I osassa. |
|
2. |
Merkkilyhtyjen tuottaman valon värin on sijoituttava valonlähteen värilämpötilan osalta asianmukaiselle värialueelle, josta on säädetty I osassa. |
|
3. |
Merkkilyhtyjen väri on tuotettava vain suodattimilla (optiikka, lasit) ja optisilla laseilla, jotka on värjätty kauttaaltaan, jos tuotetun valon väripisteet poikkeavat CIE:n värikaaviossa olevista koordinaateistaan korkeintaan 0,01. Värilliset lamput eivät ole sallittuja. |
|
4. |
Värillisten lasien (suodattimien) on oltava riittävän läpäiseviä, jotta valonlähteen värilämpötilassa saavutetaan vaatimusten mukainen valovoima. |
|
5. |
Valonlähteen valon heijastuminen merkkilyhdyn osiin ei saa olla selektiivistä. Toisin sanoen merkkilyhdyssä käytetyn valonlähteen kolmivärikoordinaatit x ja y eivät saa poiketa heijastuksen seurauksena enempää kuin 0,01 käytetyssä värilämpötilassa. |
|
6. |
Väritön lasi ei saa käytetyssä värilämpötilassa vaikuttaa selektiivisesti tuotettuun valoon. Vastaavasti pitkän käyttöajan jälkeen merkkilyhdyssä käytetyn valonlähteen valon kolmivärikoordinaatit x ja y eivät saa poiketa enempää kuin 0,01 valon kuljettua lasin läpi. |
|
7. |
Muiden kuin sähköisten merkkilyhtyjen valon värin on sijoituttava käytetyssä valonlähteen värilämpötilassa asianmukaiselle värialueelle, josta on säädetty I osassa. |
|
8. |
Muiden kuin sähköisten merkkilyhtyjen valon väri on tuotettava vain kauttaaltaan värjätyllä silikaattilasilla. Muissa kuin sähköisissä, värillisissä lyhdyissä olevan värillisen silikaattilasin on oltava ominaisuuksiltaan sellaista, että muun kuin sähköisen valonlähteen lähimmässä värilämpötilassa saavutetaan vaatimusten mukainen valovoima. |
3 luku
Valmistusvaatimukset
3.01 artikla
Sähköiset merkkilyhdyt
|
1. |
Lyhtyjen kaikkien osien on kestettävä erityiset käyttökuormitukset, jotka johtuvat aluksen liikkeestä, tärinästä, korroosiosta, lämpötilan vaihteluista, iskuista lastauksen aikana ja jäissä ajosta, sekä muut alukseen vaikuttavat seikat. |
|
2. |
Lyhdyn valmistustavan, materiaalien ja työn laadun avulla on taattava vakavuus ja varmistettava, että sen toimivuus säilyy muuttumattomana näiden vaatimusten mukaisten mekaanisen ja lämpökuormituksen ja ultraviolettisäteille altistumisen jälkeenkin, ja erityisesti, että fotometriset ja kolorimetriset ominaisuudet säilyvät. |
|
3. |
Korroosiolle altistuvat osat on valmistettava korroosionkestävistä materiaaleista, tai ne on suojattava korroosiolta asianmukaisesti. |
|
4. |
Käytetyt materiaalit eivät saa olla kosteutta sitovia, jos siitä olisi haittaa laitteistojen, laitteiden ja lisälaitteiden toiminnalle. |
|
5. |
Käytettyjen materiaalien palonkestävyyden on oltava korkea. |
|
6. |
Koestusviranomainen voi myöntää vapautuksia käytettyjen materiaalien ominaisuuksista, jos valmistustapa takaa turvallisuuden. |
|
7. |
Merkkilyhdyt on koestettava sen varmistamiseksi, että ne soveltuvat käytettäviksi aluksella. Kokeet on jaettava ympäristövaatimuksia ja toimintavaatimuksia koskeviin kokeisiin. |
|
8. |
Ympäristövaatimukset
|
|
9. |
Toimintavaatimukset
|
|||||||||||||||||||||||
|
10. |
Ympäristöolosuhteet aluksilla Edellä 8 kohdan a alakohdassa tarkoitetut normaalit, äärimmäiset ja kuljetuksen aikaiset olosuhteet perustuvat IEC-julkaisuihin 92-101 ja 92-504 ehdotettuihin lisäyksiin. Muut niistä poikkeavat arvot on merkitty tähdellä *.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
11. |
Merkkilyhtyjen on läpäistävä lisäyksessä esitetyt ympäristökokeet. |
|
12. |
Orgaanisesta materiaalista valmistetut lyhtyjen osat eivät saa olla herkkiä ultraviolettisäteilylle. Lisäyksessä olevan 6 kohdan mukaisen, 720 tuntia kestäneen koestuksen jälkeen osien laatu ei saa olla heikentynyt, eivätkä kolmivärikoordinaatit x ja y saa poiketa enempää kuin 0,01 sellaisten läpinäkyvien osien koordinaateista, jotka eivät ole altistuneet säteilylle eivätkä vedelle. |
|
13. |
Lyhtyjen läpinäkyvät osat ja suojukset on suunniteltava ja valmistettava niin, että ne eivät tavanomaisessa käytössään aluksella väänny, muutu eivätkä rikkoudu pitkäaikaisessa käytössä 10 prosentin ylijännitteellä ja ympäristön lämpötilan ollessa + 45 °C. |
|
14. |
Pitkäaikaisessa käytössä 10 prosentin ylijännitteellä ja ympäristön lämpötilan ollessa + 60 °C lyhtyjen on pysyttävä kiinnikkeissään, kun niihin kohdistuu 1000 N:n (Newtonin) kuormitus kahdeksan tunnin ajan. |
|
15. |
Lyhtyjen on kestettävä tilapäinen veden alle joutuminen. Pitkäaikaisessa käytössä 10 prosentin ylijännitteellä ja ympäristön lämpötilan ollessa + 45 °C niiden on kestettävä kastelu 10 litralla vettä, jonka lämpötila on + 15 °C ± 20 °C. |
|
16. |
Käytettyjen materiaalien kestävyys on varmistettava käyttöoloissa. Materiaalien on erityisesti kestettävä aluksen toiminnan aikana korkeimmat jatkuvat käyttölämpötilansa. |
|
17. |
Jos lyhdyissä on muita kuin metallisia osia, on määritettävä niiden jatkuva käyttölämpötila aluksella vallitsevissa olosuhteissa ympäristön lämpötilan ollessa + 45 °C. Jos näin määritetty muiden kuin metalliosien jatkuva käyttölämpötila on korkeampi kuin IEC-julkaisun 598 osassa 1 olevissa taulukoissa X ja XI ilmoitetut enimmäislämpötilat, on suoritettava erityistutkimuksia lyhtyjen tällaisten osien mekaanisen, lämpö- ja ilmastokuormituksen kestävyyden määrittämiseksi. |
|
18. |
Osien jatkuvassa käyttölämpötilassa tapahtuvia muodonkestävyyskokeita varten lyhty on asetettava käyttöasentoon tasaiseen ilmavirtaukseen (v = noin 0,5 m/s) ympäristön lämpötilan ollessa + 45 °C ja aluksella vallitsevissa olosuhteissa. Lämpenemisen aikana ja kun käyttölämpötila on saavutettu, muihin kuin metalliosiin on kohdistettava niiden tarkoitusta tai mahdollista käsittelyä vastaava mekaaninen kuormitus. Lyhtyjen muusta kuin silikaattilasista valmistettuihin läpinäkyviin osiin on kohdistettava 5 mm × 6 mm:n metallipuristin, jonka jatkuva kuormitus on 6,5 N (vastaa sormella painamista) läpinäkyvän osan ylä- ja alareunan puolivälissä. Osan muoto ei saa muuttua pysyvästi tällaisten mekaanisten kuormitusten tuloksena. |
|
19. |
Osien ilmastotekijöiden kestävyyskokeita varten lyhdyt, joissa on muita kuin metallisia, näiden tekijöiden vaikutukselle alttiita osia, on asetettava ilmastoituun kammioon 12 peräkkäisen tunnin ajaksi vuorotellen ilmastoon, jossa lämpötila on + 45 °C ja suhteellinen kosteus 95 prosenttia, ja ilmastoon, jossa lämpötila on – 20 °C, ja niitä on käytettävä jaksoittain aluksella vallitsevissa oloissa niin, että ne altistuvat kuumille ja kosteille sekä kylmille jaksoille ja muutoksille alhaisista lämpötiloista korkeisiin niiden käyttöaikoja vastaavissa jaksoissa. Tämän kokeen kokonaiskeston on oltava vähintään 720 tuntia. Koe ei saa vaikuttaa lyhdyn muiden kuin metalliosien toimintakykyyn. |
|
20. |
Kosketusetäisyydellä olevat lyhtyjen osat eivät saa ympäristön lämpötilan ollessa + 45 °C saavuttaa yli + 70 °C:n lämpötilaa, jos ne ovat metallisia, tai yli + 85 °C:n lämpötilaa, jos ne eivät ole metallisia. |
|
21. |
Lyhdyt on suunniteltava ja valmistettava hyväksyttyjen standardien mukaisesti, ja niiden on oltava erityisesti IEC-julkaisun 598 alusten valojen yleisiä vaatimuksia ja koestusta koskevan 1 osan mukaisia. Julkaisun seuraavien kohtien vaatimukset on täytettävä:
|
|
22. |
Sähköjohtojen poikkipinnan on yleensä oltava vähintään 1,5 mm2. Liittämiseen on käytettävä vähintään HO 7 RN-F -tyypin tai vastaavia johtoja. |
|
23. |
Toimivaltaisten koestusviranomaisten on vahvistettava räjähdysvaara-alueilla käytettävän lyhdynsuojuksen tyyppi ja hyväksyttävä se kyseiseen tarkoitukseen. |
|
24. |
Lyhtyjen valmistusmenetelmässä on otettava huomioon seuraavaa:
|
|
25. |
Kaikkiin asennettaviin lyhtyihin on liitettävä sijoitus- ja asennusohjeet, joista käy ilmi lyhdyn sijoituspaikka sekä vaihdettavien osien käyttötarkoitus ja tyyppi. Siirreltävät lyhdyt on voitava kiinnittää helposti ja turvallisesti. |
|
26. |
Vaatimusten mukaiset kiinnikkeet on sijoitettava niin, että lyhdyn ollessa oikeassa asennossaan sen symmetriataso vaakasuunnassa on samansuuntainen kuin aluksen vesiviiva. |
|
27. |
Seuraavat merkinnät on tehtävä selkeästi ja kestävästi kuhunkin lyhtyyn kohtaan, joka pysyy näkyvissä alukseen asentamisen jälkeen:
|
3.02 artikla
Suodattimet ja optiset lasit
|
1. |
Suodattimet (optiikka ja lasit) ja optiset lasit voivat olla orgaanista lasia (muovilasi) tai epäorgaanista lasia (silikaattilasi). Silikaattilasiset suodattimet ja optiset lasit on valmistettava vähintään ISO-standardissa 719 tarkoitetusta hydrolyyttisen tyypin IV lasista, joka takaa kestävän vesitiiviyden. Muovilasisten suodattimien ja optisten lasien kestävän vesitiiviyden on vastattava silikaattilasisten suodattimien ja optisten lasien vesitiiviyttä. Optiset lasit on valmistettava lasista, jonka sisäinen jännitys on matala. |
|
2. |
Suodattimissa ja optisissa laseissa on oltava mahdollisimman vähän rakkuloita, kuplia ja epäpuhtauksia. Niissä ei saa olla pintavikoja, esimerkiksi kiillottamattomia (himmeitä) osia, syviä naarmuja jne. |
|
3. |
Suodattimien ja optisten lasien on täytettävä 3.01 artiklan vaatimukset. Kyseiset edellytykset eivät saa vaikuttaa niiden fotometrisiin ja kolorimetrisiin ominaisuuksiin. |
|
4. |
Sivuvalojen punaiset ja vihreät optiset lasit eivät saa olla keskenään vaihdettavissa. |
|
5. |
Suodattimiin ja optisiin laseihin on merkittävä selkeästi ja kestävästi valmistajan merkki sekä hyväksymisnumero ja tyypin kuvaus kohtaan, joka pysyy näkyvissä lyhtyyn sijoittamisen jälkeen. Merkinnät eivät saa aiheuttaa arvojen laskemista alle fotometristen ja kolorimetristen vähimmäisvaatimusten. |
3.03 artikla
Sähköiset valonlähteet
|
1. |
Merkkilyhdyissä saa käyttää vain niitä varten valmistettuja hehkulamppuja. Niitä on oltava saatavana standardijännitteillä. Poikkeuksia voidaan sallia erityistapauksissa. |
|
2. |
Hehkulamput on voitava asentaa merkkilyhtyihin vain tarkoitettuun asentoon. Merkkilyhdyissä sallitaan korkeintaan kaksi yksiselitteistä asentoa. Väärät ja väliasennot eivät saa olla mahdollisia. Kokeessa on valittava epäedullisempi asento. |
|
3. |
Hehkulampuissa ei saa olla niiden tehokkuuteen epäedullisesti vaikuttavia erityispiirteitä, esimerkiksi naarmuja tai tahroja kuvussa tai virheitä hehkulangan asennossa. |
|
4. |
Hehkulamppujen värilämpötilan on käytön aikana oltava vähintään 2360 K. |
|
5. |
Käytettyjen kiinnikkeiden ja lampun pitimien on täytettävä optisen järjestelmän erityisvaatimukset ja kestettävä aluksen käytöstä aiheutuvat mekaaniset kuormitukset. |
|
6. |
Hehkulampun kannan on oltava vahva ja tukevasti kiinnitetty kupuun niin, että 100 tunnin käytön jälkeen 10 prosentin ylijännitteellä se kestää tasaisen vääntämisen 25 kgcm:n momentilla. |
|
7. |
Tavaramerkki, nimellisjännite ja nimellisteho ja/tai nimellisvalovoima sekä hyväksymisnumero on merkittävä selkeästi ja kestävästi hehkulamppujen kupuun tai kantaan. |
|
8. |
Hehkulamppujen on oltava seuraavien raja-arvojen mukaisia:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4 luku
Koestus- ja hyväksymismenettely
4.01 artikla
Yleiset menettelysäännöt
Koestus- ja hyväksymismenettelyyn sovelletaan I osaa.
4.02 artikla
Hakemus
|
1. |
Valmistajan tai hänen valtuutetun edustajansa on jätettävä hyväksymishakemus ja liitettävä siihen seuraavat tiedot ja asiakirjat sekä näytteet lyhdyistä ja tarvittaessa niiden lisälaitteista:
|
|
2. |
Hakemukseen on liitettävä kaksi käyttövalmista näytekappaletta, joista kussakin on kymmenen kunkin nimellisjännitteen valonlähdettä, sekä tarvittaessa viisi värillistä suodatinta kustakin merkkiväristä ja asennus- tai sijoituslaite. Hyväksymiskokeita varten tarvittavat erityiset lisälaitteet on toimitettava pyynnöstä. |
|
3. |
Näytekappaleen on oltava kaikin puolin samanlainen kuin suunnitellut tuotantomallit. Siinä on oltava kaikki tarvikkeet, joita tarvitaan sen asentamiseen ja sijoittamiseen tavanomaiseen käyttöpaikkaansa aluksella käyttötarkoituksensa mukaisesti. Tiettyjä tarvikkeita voidaan jättää pois toimivaltaisen koestusviranomaisen suostumuksella. |
|
4. |
Lisänäytteitä, -asiakirjoja ja -tietoja on toimitettava pyynnöstä. |
|
5. |
Asiakirjat on toimitettava koestus- ja hyväksymisviranomaisen maan kielellä. |
|
6. |
Jos hyväksymishakemus koskee lisälaitetta, 1-5 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin niin, että lisäosat voidaan hyväksyä vain yhdessä hyväksyttyjen lyhtyjen kanssa. |
|
7. |
Sektorivalot on periaatteessa toimitettava kokonaisena sarjana. |
4.03 artikla
Koestus
|
1. |
Hyväksytyn lyhdyn tai lisälaitteen uuden tai muutetun version koestusta varten on selvitettävä, täyttääkö näytekappale näiden koestus- ja hyväksymisedellytysten vaatimukset ja vastaako se 4.02 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja. |
|
2. |
Hyväksymiskokeen on perustuttava aluksilla esiintyviin olosuhteisiin. Kokeen on koskettava kaikkia valonlähteitä, optisia laseja ja lisälaitteita, jotka merkkilyhdyissä on oltava ja jotka on tarkoitettu niitä varten. |
|
3. |
Fotometrinen ja kolorimetrinen koe on suoritettava nimellisjännitteellä. Lyhdyn arvioinnissa on otettava huomioon käytön aikainen valovoima vaakasuunnassa IB ja värilämpötila käytön aikana. |
|
4. |
Osat tai lisälaitteet on koestettava ainoastaan sen lyhtytyypin kanssa, johon ne on tarkoitettu. |
|
5. |
Muiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamat kokeet voidaan hyväksyä todisteiksi 3 luvun vaatimusten mukaisuudesta, jos niiden on vahvistettu vastaavan lisäyksessä kuvattuja kokeita. |
4.04 artikla
Hyväksyminen
|
1. |
Merkkilyhdyt on hyväksyttävä I osassa olevien 4.01-4.05 artiklan perusteella. |
|
2. |
Sarjatuotettujen tai sarjatuotettavaksi aiottujen lyhtyjen ja lisälaitteiden hyväksyminen voidaan antaa hakijalle hakijan kustannuksella suoritetun kokeen jälkeen, jos hakija takaa, että hyväksymisestä johtuvia oikeuksia käytetään asianmukaisesti. |
|
3. |
Jos laitteet hyväksytään, kyseiselle lyhtytyypille on annettava I osassa olevassa 4.03 artiklassa tarkoitettu hyväksymistodistus ja I osassa olevan 4.05 artiklan mukainen hyväksymismerkintä. Hyväksymismerkintä ja sarjanumero on merkittävä selkeästi ja pysyvästi kuhunkin näytekappaleen mukaisesti valmistettuun lyhtyyn kohtaan, joka pysyy kokonaan näkyvissä alukseen asentamisen jälkeen. Alkuperäismerkintöjen ja tyyppimerkintöjen on oltava selvästi luettavissa ja pysyvästi kiinnitettyjä. Lyhtyihin ei saa kiinnittää merkkejä, jotka voidaan sekoittaa hyväksymismerkintöihin. |
|
4. |
Hyväksyminen voidaan myöntää rajoitetuksi ajaksi, ja sille voidaan asettaa ehtoja. |
|
5. |
Hyväksytyn lyhdyn muutoksille ja lisäyksille on saatava koestusviranomaisen suostumus. |
|
6. |
Jos lyhdyn hyväksyminen peruutetaan, hakijalle on ilmoitettava siitä välittömästi. |
|
7. |
Kustakin hyväksytystä lyhtytyypistä on jätettävä yksi näytekappale sen hyväksyneelle viranomaiselle. |
4.05 artikla
Hyväksymisen voimassaolon päättyminen
|
1. |
Hyväksymisen voimassaolo päättyy ennalta määrätyn ajan umpeuduttua tai jos se mitätöidään tai peruutetaan. |
|
2. |
Hyväksyminen voidaan mitätöidä, jos:
Hyväksyminen on peruutettava, jos sen myöntämisajankohtana asetettuja ehtoja ei ole täytetty. |
|
3. |
Jos hyväksytyn merkkilyhtytyypin valmistus keskeytetään, siitä on ilmoitettava välittömästi hyväksymisen myöntäneelle koestusviranomaiselle. |
|
4. |
Hyväksymisen peruuttamisesta tai mitätöimisestä seuraa, että annetun hyväksymisnumeron käyttö on kiellettyä. |
|
5. |
Hyväksymisen voimassaolon päätyttyä todistus on toimitettava sen antaneelle koestusviranomaiselle mitätöimistä varten. |
Lisäys
Ympäristökokeet
1. Roiskevesi- ja pölysuojausta koskeva koe
|
1.1 |
Lyhdyn suojaustyyppi on varmistettava IEC-julkaisun 598 1 osassa olevan IP 55 -luokituksen mukaisesti. Näytekappaleen roiskevesi- ja pölysuojausta koskeva koe sekä tulosten arviointi on suoritettava IEC-julkaisun 529 IP 55 -luokituksen mukaisesti. Ensimmäinen ”5” osoittaa pölysuojausta. Se merkitsee seuraavaa: jännitettä johtavien osien suojaus täysin pölytiiviisti ja suojaus haitallista pölyn kerääntymistä vastaan. Pölyn pääsyä ei ole estetty kokonaan. Toinen ”5” osoittaa roiskevesisuojausta. Se merkitsee, että lyhtyyn kaikista suunnista kohdistettu vesisuihku ei aiheuta vahinkoa. |
|
1.2 |
Näytteen suojaus vedeltä arvioidaan seuraavasti: suojaus katsotaan asianmukaiseksi, jos sisään päässyt vesi ei aiheuta ongelmia näytteen toiminnalle. Eristysmateriaalien päälle ei saa kerääntyä vettä, jos se johtaisi siihen, ettei vuotoreittien vähimmäisarvoja saavuteta. Jännitettä johtavat osat eivät saa kastua, eikä lyhdyn sisälle kerääntyvä vesi saa vaikuttaa niiden toimintaan. |
2. Kosteuskoe
2.1 Tarkoitus ja soveltamisala
Kokeen tarkoituksena on määrittää 3.01 artiklan 10 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kostean lämmön ja lämpötilan muuttumisesta syntyvän kosteuden vaikutus vesiliikenteessä käytettäviin laitteistoihin, laitteisiin ja välineisiin niiden käytön, kuljetuksen tai varastoinnin aikana, koska niissä saattaa esiintyä kondensoitumisesta johtuvaa pintakosteutta.
Kondensoituminen vaikuttaa suojaamattomiin osiin samoin kuin käytön aikana kerääntyvä pölykerros tai kosteutta sitova suolakalvo.
Seuraava eritelmä perustuu IEC-julkaisun 68 2-30 osaan sekä 3.01 artiklan 10 kohdan a ja b alakohtaan. Lisätietoja on mainitussa julkaisussa.
Osat ja osakokonaisuudet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyttäviksi suojaamattomina, on koestettava suojaamattomina, tai jos se ei ole mahdollista osien luonteesta johtuen, käyttämällä vähimmäissuojausta, jonka käyttöä hakija pitää tarpeellisena aluksella.
2.2 Kokeen suorittaminen
|
(1) |
Koe suoritetaan koekammiossa, jonka lämpötila ja kosteus ovat lähes samat kammion kaikissa kohdissa, mikä toteutetaan tarvittaessa ilmaa kierrättämällä. Ilman liikkuminen ei saa havaittavasti jäähdyttää koestettavaa näytettä, mutta sen avulla olisi voitava varmistaa, että säädettyjä ilman lämpötilan ja kosteuden arvoja pidetään yllä näytteen välittömässä läheisyydessä. Kondensaatiovesi on jatkuvasti poistettava koekammiosta. Näytteen päälle ei saa tippua kondensaatiovettä. Kondensaatiovettä saa käyttää kostuttamiseen vain, jos se on jälleenkäsitelty, erityisesti kun siitä on poistettu näytteestä peräisin olevat kemikaalit. |
|
(2) |
Näyteeseen ei saa kohdistua kammion lämmityksestä johtuvaa lämpösäteilyä. |
|
(3) |
Näytteen on oltava ollut pois käytöstä välittömästi ennen koetta riittävän pitkään, jotta sen kaikki osat ovat ympäristön lämpöisiä. |
|
(4) |
Näyte asetetaan koekammioon, jonka lämpötila on + 25 ± 10 °C sen mukaan, mikä vastaa sen tavanomaista käyttöä aluksella. |
|
(5) |
Kammio suljetaan. Ilman lämpötilaksi säädetään – 25 ± 3 °C ja suhteelliseksi kosteudeksi 45-75 prosenttia. Näitä olosuhteita pidetään yllä, kunnes näyte on saavuttanut saman lämpötilan. |
|
(6) |
Ilman suhteellinen kosteus nostetaan vähintään 95 prosenttiin korkeintaan yhden tunnin aikana ilman lämpötilan pysyessä muuttumattomana. Nostaminen voi tapahtua näytteen lämpötilan säätämisen viimeisen tunnin aikana. |
|
(7) |
Kammion ilman lämpötila nostetaan asteittain + 40 ± 2 °C:een 3 h ± 0,5 h:n aikana. Lämpötilan noustessa ilman suhteellinen kosteus pidetään vähintään 95 prosentissa ja viimeisten 15 minuutin aikana vähintään 90 prosentissa. Lämpötilan nousemisaikana näyte muuttuu kosteaksi. |
|
(8) |
Ilman lämpötilana pidetään + 40 ± 2 °C 12 h ± 0,5 h:n ajan vaiheen 7 alusta mitattuna ilman suhteellisen kosteuden ollessa 93 ± 3 prosenttia. Jaksolla, jolloin lämpötila on + 40 ± 2 °C, ilman suhteellinen kosteus saa olla 90-100 prosenttia ensimmäisten 15 minuutin ja viimeisten 15 minuutin aikana. |
|
(9) |
Ilman lämpötila lasketaan + 25 ± 3 °C:een kolmesta kuuteen tunnin aikana. Ilman suhteellinen kosteus on pidettävä jatkuvasti yli 80 prosentissa. |
|
(10) |
Ilman lämpötilana pidetään + 25 ± 3 °C 24 tunnin ajan vaiheen 7 alusta ilman suhteellisen kosteuden ollessa jatkuvasti yli 95 prosenttia. |
|
(11) |
Vaihe 7 toistetaan. |
|
(12) |
Vaihe 8 toistetaan. |
|
(13) |
Näytteen ilmastointilaite kytketään päälle aikaisintaan 10 tuntia vaiheen 12 alkamisen jälkeen. Sen jälkeen kun valmistajan näytteelle ilmoittamat ilmastolliset olosuhteet on saavutettu, näyte kytketään päälle valmistajan ohjeiden mukaisesti ja aluksen verkon nimellisjännitteellä poikkeaman ollessa ± 3 prosenttia. |
|
(14) |
Kun on kulunut aika, joka valmistajan ohjeiden mukaan tarvitaan normaalin toiminnan saavuttamiseksi, toiminnot tarkistetaan, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. Jos kammio on avattava tätä varten, se on suljettava uudelleen mahdollisimman nopeasti. Jos normaalin toiminnan saavuttamiseen tarvitaan yli 30 minuuttia, vaihetta on jatkettava riittävästi niin, että toimintatilan saavuttamisen jälkeen on käytettävissä vähintään 30 minuuttia toimintojen valvomista ja toimintatietojen mittaamista varten. |
|
(15) |
Näytteen ollessa jälleen toiminnassa ilman lämpötila lasketaan 1-3 tunnin aikana ympäristön lämpötilaan poikkeaman ollessa ± 3 °C ja ilman suhteellinen kosteus alle 75 prosenttiin. |
|
(16) |
Kammio avataan ja näyte altistetaan ympäröivän ilman normaalilämpötilalle ja -kosteudelle. |
|
(17) |
Kolmen tunnin jälkeen ja kun kaikki näytteessä havaittavissa oleva kosteus on haihtunut, näytteen toiminnot tarkistetaan uudelleen, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
|
(18) |
Näytteelle tehdään silmämääräinen tarkastus. Lyhdyn runko avataan ja sisäpuoli tutkitaan ilmastokokeen vaikutusten ja kondensaatiovesijäämien toteamiseksi. |
2.3 Vaaditut tulokset
|
2.3.1 |
Näytteen on toimittava normaalisti vaiheissa 12-18 tarkoitetuissa olosuhteissa. Vahingoittumista ei saa olla havaittavissa. |
|
2.3.2 |
Vaiheiden 12-18 toimintatietojen on oltava niissä rajoissa, jotka näytteelle on sallittu näiden koestus- ja hyväksymisedellytysten perusteella. |
|
2.3.3 |
Lyhdyn sisäpuolella ei saa esiintyä korroosiota eikä kondensaatiovesijäämiä, jotka voivat ilman korkean kosteuspitoisuuden pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheuttaa siinä toimintahäiriöitä. |
3. Kylmäkoe
3.1 Tarkoitus
Kokeen tarkoituksena on määrittää kylmän vaikutus käytön tai kuljetuksen ja varastoinnin aikana 3.01 artiklan 8 ja 10 kohdan mukaisesti. Lisätietoja on IEC-julkaisun 68 3-1 osassa.
3.2 Kokeen suorittaminen
|
(1) |
Koe suoritetaan koekammiossa, jonka lämpötila ja kosteus ovat lähes samat kammion kaikissa kohdissa tarvittaessa ilmaa kierrättämällä. Ilman kosteuden on oltava riittävän matala sen varmistamiseksi, että näyte ei kastu kondensoitumisen johdosta missään koevaiheessa. |
|
(2) |
Näyte asetetaan koekammioon, jonka lämpötila on + 25 ± 10 °C, sen mukaan mikä vastaa sen tavanomaista käyttöä aluksella. |
|
(3) |
Kammion lämpötila lasketaan – 25 ± 3 °C:een korkeintaan 45 °C/h:n vauhdilla. |
|
(4) |
Kammion lämpötila pidetään – 25 ± 3 °C:ssa, kunnes näytteen lämpötila on tasaantunut ja tämän jälkeen vielä vähintään kaksi tuntia. |
|
(5) |
Kammion lämpötila nostetaan 0 ± 2 °C:een korkeintaan 45 °C/h:n vauhdilla. |
Kaikkiin 3.01 artiklan 10 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin näytteisiin sovelletaan lisäksi seuraavaa:
|
(6) |
Ilmastoluokassa X vaiheen 4 viimeisen tunnin aikana näyte kytketään päälle valmistajan ohjeiden mukaisesti ja aluksen verkon nimellisjännitteellä poikkeaman ollessa ± 3 prosenttia. Näytteeseen sisältyvien lämmönlähteiden on oltava toiminnassa. Kun on kulunut aika, joka tarvitaan normaalin toiminnan saavuttamiseen, toiminnot tarkistetaan, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
|
(7) |
Kammion lämpötila nostetaan ympäristön lämpötilaan korkeintaan 45 °C/h:n vauhdilla. |
|
(8) |
Kun näytteen lämpötila on tasaantunut, kammio avataan. |
|
(9) |
Näytteen toiminnot tarkistetaan uudelleen, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
3.3 Vaaditut tulokset
Näytteen on toimittava normaalisti vaiheissa 7, 8 ja 9 tarkoitetuissa olosuhteissa. Vahingoittumista ei saa olla havaittavissa.
Vaiheiden 7 ja 9 toimintatietojen on oltava niissä rajoissa, jotka näytteelle on sallittu näiden koestus- ja hyväksymisedellytysten perusteella.
4. Lämpökoe
4.1 Tarkoitus ja soveltamisala
Kokeen tarkoituksena on määrittää lämmön vaikutus käytön tai kuljetuksen ja varastoinnin aikana 3.01 artiklan 8 kohdan a alakohdan ja 10 kohdan a alakohdan mukaisesti. Seuraava eritelmä perustuu IEC-julkaisun 68 2-2 osaan sekä 3.01 artiklan 10 kohdan a alakohtaan. Lisätietoja on IEC-julkaisussa.
|
|
Normaali- |
Ääri- |
|
ympäristökokeet |
||
|
Ilmastoluokat X ja S |
+ 55 °C |
+ 70 °C |
|
Sallittu poikkeama ± 2 °C |
||
Ääriympäristöolosuhteissa tehtävä koe on periaatteessa suoritettava ensimmäisenä. Jos toimintatiedot ovat normaaleissa ympäristöolosuhteissa sovellettavien raja-arvojen sisällä, normaaliympäristökoetta ei tarvitse suorittaa.
4.2 Kokeen suorittaminen
|
(1) |
Koe suoritetaan koekammiossa, jonka lämpötila ja kosteus ovat lähes samat kammion kaikissa kohdissa tarvittaessa ilmaa kierrättämällä. Ilman liikkuminen ei saa havaittavasti jäähdyttää koestettavaa näytettä. Näyteeseen ei saa kohdistua kammion lämmityksestä johtuvaa lämpösäteilyä. Ilman kosteuden on oltava riittävän matala sen varmistamiseksi, että näyte ei kastu kondensoitumisen johdosta missään koevaiheessa. |
|
(2) |
Näyte asetetaan koekammioon, jonka lämpötila on + 25 ± 10 °C, sen mukaan mikä vastaa sen tavanomaista käyttöä aluksella. Näyte kytketään päälle valmistajan ohjeiden mukaisesti ja aluksen verkon nimellisjännitteellä poikkeaman ollessa ± 3 prosenttia. Kun on kulunut aika, joka tarvitaan normaalin toiminnan saavuttamiseen, toiminnot tarkistetaan, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
|
(3) |
Kammion lämpötila nostetaan 3.01 artiklan 10 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun koelämpötilaan korkeintaan 45 °C/h:n vauhdilla. |
|
(4) |
Ilman lämpötila pidetään koelämpötilassa, kunnes näyteen lämpötila on tasaantunut, ja tämän jälkeen vielä kaksi tuntia. Viimeisten kahden tunnin aikana toiminnot tarkistetaan uudelleen, ja toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
|
(5) |
Lämpötila lasketaan ympäristön lämpötilaan vähintään tunnin aikana. Tämän jälkeen kammio avataan. Kun näyte on saatu ympäristön lämpötilaan, sen toiminnot tarkistetaan uudelleen, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
4.3 Vaaditut tulokset
Näytteen on toimittava normaalisti kokeen kaikissa vaiheissa tarkoitetuissa olosuhteissa. Vahingoittumista ei saa olla havaittavissa. Vaiheiden 2, 4 ja 5 toimintatietojen on oltava niissä rajoissa, jotka näytteelle on sallittu normaaliympäristökokeiden osalta näiden koestus- ja hyväksymisedellytysten perusteella.
5. Tärinäkoe
5.1 Tarkoitus ja soveltamisala
Kokeen tarkoituksena on määrittää 3.01 artiklan 10 kohdan e alakohdassa tarkoitetun tärinän toiminnalliset ja rakenteelliset vaikutukset. Rakenteelliset vaikutukset koskevat mekaanisten osien toimintakykyä, erityisesti resonanssitärinää ja materiaaleihin kohdistuvaa kuormitusta, joka johtaa väsymiseen ilman, että toimintaan välttämättä kohdistuu välittömiä vaikutuksia tai että toimintatiedoissa tapahtuu muutoksia.
Toiminnalliset vaikutukset koskevat näytteen välitöntä toimintaa ja toimintatietoja. Ne voivat olla yhteydessä rakenteellisiin vaikutuksiin.
Seuraava eritelmä perustuu IEC-julkaisun 68 2-6 osaan sekä 3.01 artiklan 10 kohdan e alakohtaan. Edellä mainituista säännöksistä poikkeavat arvot on merkitty tähdellä *. Lisätietoja on IEC-julkaisun 68 2-6 osassa.
Koevaatimukset:
Koe on suoritettava sinimuotoisella tärinällä käyttäen seuraavia taajuuksia ilmoitetuissa laajuuksissa:
|
|
Normaali- |
Ääri- |
|
ympäristökokeet |
||
|
Tärinäluokka V: |
|
|
|
Taajuusalue |
2-10 Hz |
2-13,2 Hz* |
|
Laajuus |
± 1,6 mm |
± 1,6 mm |
|
Taajuusalue |
10-100 Hz |
13,2-100 Hz* |
|
Kiihtyvyys |
± 7 m/s2 |
± 11 m/s2 |
Ääriympäristöolosuhteissa tehtävä koe on periaatteessa suoritettava ensimmäisenä. Jos toimintatiedot ovat normaaleissa ympäristöolosuhteissa sovellettavien raja-arvojen sisällä, normaaliympäristökoetta ei tarvitse suorittaa. Näytteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi iskunvaimennuslaitteiden kanssa, on koestettava kyseisten laitteiden kanssa. Jos koestus ei poikkeustapauksissa ole mahdollista tavanomaiseen käyttöön tarkoitettujen iskunvaimentimien kanssa, laitteet on koestettava ilman iskunvaimentimia ja kuormitusta muutettava iskunvaimentimen vaikutuksen huomioon ottamiseksi.
Koestus ilman iskunvaimentimia hyväksytään myös ominaistaajuuksien määrittämiseksi.
Tärinäkoe on suoritettava kolmessa pääasiallisessa, toisiinsa nähden kohtisuorassa suunnassa. Jos näytteeseen voi sen rakenteen johdosta kohdistua erityistä tärinärasitusta pääsuuntiin nähden vinoista kulmista, koe on suoritettava myös erityisaltistusten suunnissa.
5.2 Kokeen suorittaminen
|
(1) |
Koestuslaite Koe suoritetaan tärypöydäksi kutsutulla tärinälaitteella, jossa näytteeseen voidaan kohdistaa mekaanista tärinää seuraavissa olosuhteissa:
|
(%)|
(2) |
Ensimmäinen tarkastus, kiinnitys ja käyttöönotto Näyte tarkastetaan silmämääräisesti sen tarkistamiseksi, että se on päällisin puolin moitteettomassa kunnossa ja että kokoonpano on moitteeton kaikkien osien ja osaryhmien rakenteiden osalta. Näyte kiinnitetään tärypöytään alukseen asentamiseen tarkoitetun kiinniketyypin mukaisesti. Näytteet, joiden toiminta ja käyttäytyminen tärinän vaikutuksen alaisena riippuu niiden asennosta suhteessa pystysuuntaan, on koestettava niiden tavanomaisessa käyttöasennossa. Kiinnikkeet ja kiinnityksessä käytetyt välineet eivät saa havaittavasti muuttaa näytteen tärinän laajuutta eivätkä sen liikkumista kokeessa käytetyllä taajuusalueella. Näyte kytketään päälle valmistajan ohjeiden mukaisesti, ja aluksen verkon nimellisjännitteellä poikkeaman ollessa ± 3 prosenttia. Kun on kulunut aika, joka tarvitaan normaalin toiminnan saavuttamiseen, toiminnot tarkistetaan, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
|
(3) |
Tärinän alaisena käyttäytymisen alustava tarkastaminen Tämä koevaihe on suoritettava kaikilla näytteillä. Jos näytteitä voidaan käyttää eri tarkoituksiin erilaisin tärinävaikutuksin, koe on suoritettava kaikkien tai joidenkin eri käyttötarkoitusten osalta. Tärypöydällä suoritetaan taajuusjakso niin, että 5.1 kohdassa ilmoitettu taajuusalue ja sitä vastaavat laajuudet katetaan pienimmästä taajuudesta suurimpaan ja päinvastoin yhden oktaavin minuuttivauhdilla. Näytettä tarkastellaan kokeen aikana asianmukaisin mittausvälinein ja silmämääräisesti, tarvittaessa stroboskoopin avulla, sen selvittämiseksi perusteellisesti, esiintyykö näytteessä tietyillä taajuuksilla toimintahäiriöitä, toimintatietojen muutoksia tai mekaanisia ilmiöitä, esimerkiksi resonanssitärinää tai kolisevaa ääntä. Kyseisiä taajuuksia kutsutaan ominaistaajuuksiksi. Ominaistaajuuksien ja tärinän vaikutusten määrittämistä varten taajuusvaihtelua voidaan tarvittaessa hidastaa, se voidaan pysäyttää tai sen suuntaa muuttaa ja tärinän laajuutta vähentää. Toimintatietojen asteittaisen muuttumisen aikana on odotettava lopullisen arvon saavuttamista pitäen yllä tärinän taajuus, ei kuitenkaan enempää kuin viisi minuuttia. Taajuuspyyhkäisyn aikana mitataan vähintään aluksella käytön kannalta merkittävät taajuudet ja toimintatiedot, ja kaikki ominaistaajuudet kirjataan vaikutuksineen niiden vertaamiseksi myöhemmin vaiheen 7 aikana. Jos mekaanisen tärinän vaikutusta näytteeseen ei voida määrittää asianmukaisesti käytön aikana, on suoritettava lisäksi tärinävastekoe kytkemättä näytettä päälle. Jos toimintatiedot ylittävät sallitut poikkeamat havaittavasti taajuuspyyhkäisyn aikana, jos toiminta keskeytyy säännösten vastaisesti tai jos rakenteellinen resonanssitärinä aiheuttaisi todennäköisesti rikkoutumista tärinäkokeen jatkuessa, koe voidaan keskeyttää. |
|
(4) |
Kytkentätoimintojen koestus Tämä koevaihe on suoritettava kaikille näytteille, joissa tärinärasitus voi vaikuttaa kytkentätoimintoihin, esimerkiksi releille. Näytteeseen kohdistetaan tärinää 5.1 kohdassa ilmoitetuilla taajuusalueilla niin, että taajuusvaihtelun vaiheet ovat E-12 -sarjan (8) ja vastaavien laajuuksien mukaiset. Kullakin taajuudella kaikki kytkentätoiminnot, joihin tärinä saattaa vaikuttaa, mukaan luettuina tarvittaessa kytkeminen päälle ja pois päältä, on suoritettava ainakin kahdesti. Kytkentätoiminnot voidaan koestaa myös E-12 -sarjan arvojen välille sijoittuvilla taajuuksilla. |
|
(5) |
Laajennettu koe Tämä koevaihe on suoritettava kaikilla näytteillä. Jos näytteitä voidaan käyttää eri tarkoituksiin erilaisin tärinävaikutuksin, tämän vaiheen ensimmäinen osa (näytteen ollessa käytössä) voidaan suorittaa useita kertoja kaikkien tai joidenkin eri käyttötarkoitusten osalta. Näytteen ollessa käytössä vaiheen 2 mukaisesti siihen kohdistetaan viisi jaksoa, joiden aikana 5.1 kohdassa rasitusta aiheuttavaksi todettu taajuusalue ja sitä vastaavat laajuudet katetaan pienimmästä taajuudesta suurimpaan ja päinvastoin yhden oktaavin minuuttivauhdilla. Viidennen jakson jälkeen tärypöytä voidaan pysäyttää, toiminnot koestetaan, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. |
|
(6) |
Laajennettu koe kiinteällä taajuudella Tämä koevaihe on suoritettava, jos vaiheen 3 aikaista tärinäkäyttäytymistä tarkasteltaessa havaitaan yli 5 Hz:n taajuusalueen pyyhkäisyn yhteydessä mekaanista resonanssia, joka on valmistajan tai hänen valtuutetun edustajansa mukaan hyväksyttävää jatkuvassa käytössä aluksella, mutta jonka esiintyessä asianomaisten osien lujuus ei ole itsestään selvää. Tämä vaihe koskee erityisesti laitteita, joissa on iskunvaimennin, jonka resonanssitaajuus on 5.1 kohdassa ilmoitetun taajuusalueen rajoissa ja yli 5 Hz. Näytteen ollessa käytössä vaiheen 2 mukaisesti siihen kohdistetaan kutakin resonanssitaajuutta kohti kahden tunnin ajan tärinää ääriympäristökokeen mukaisella laajuudella ja 5.1 kohdassa tarkoitetulla vastaavalla taajuudella; tärinän suunta on se, josta tavanomaisessa käytössä aiheutuu suurin rasitus kyseisille osille. Tarvittaessa käytettyä taajuutta on korjattava niin, että resonanssitärinä jatkuu vähintään 70-prosenttisena suurimmasta laajuudestaan, tai taajuutta on vaihdeltava jatkuvasti kahden arvon välillä, jotka ovat 2 prosenttia alun perin todetun resonanssitaajuuden alapuolella ja 2 prosenttia sen yläpuolella, vähintään 0,1 ja korkeintaan 1 oktaavin minuuttivauhdilla. Tärinärasituksen aikana näytteen toimintoja valvotaan, kunnes niissä alkaa esiintyä häiriöitä, jotka johtuvat mekaanisten osien irtoamisesta tai siirtymisestä taikka sähkökytkennän katkeamisesta tai oikosulusta. Näytteet, joille tämän koevaiheen suorittamisella on merkitystä niiden ollessa pois päältä kytkettyinä, voidaan koestaa kyseisessä tilassa, jos asianomaisiin osiin kohdistettu mekaaninen kuormitus ei ole pienempi kuin tavanomaisessa käytössä. |
|
(7) |
Tärinän alaisena käyttäytymisen lopullinen tarkastaminen Tämä koevaihe on suoritettava tarpeen mukaan. Vaiheessa 3 tarkoitettu tärinän alaisena käyttäytymisen tarkastaminen toistetaan käyttäen kyseisessä vaiheessa sovellettuja taajuuksia ja laajuuksia. Todettuja ominaistaajuuksia ja todettuja tärinärasituksen vaikutuksia verrataan vaiheen 3 tuloksiin sen määrittämiseksi, onko tärinäkokeen aikana tapahtunut muutoksia. |
|
(8) |
Lopputarkastus Kun tärypöytä on pysähtynyt ja on kulunut aika, joka tarvitaan tärinärasituksesta vapaaseen toimintatilaan pääsemiseksi, toiminnot koestetaan, ja aluksella käytön kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. Lopuksi näyte tarkastetaan silmämääräisesti sen moitteettoman kunnon toteamiseksi. |
5.3 Vaaditut tulokset
Näytteessä ja sen osissa ja osaryhmissä ei pitäisi näkyä mekaanista resonanssitärinää 5.1 kohdassa ilmoitetuilla taajuusalueilla. Jos tämän tyyppistä resonanssitärinää ei voida välttää, rakennusvaiheessa on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että näyte, sen osat ja osaryhmät eivät vahingoitu.
Tärinäkokeen aikana ja sen jälkeen ei saa esiintyä havaittavia tärinärasituksen vaikutuksia, ja erityisesti ei saa olla havaittavissa vaiheessa 7 todettujen ominaistaajuuksien ja vaiheessa 3 määritettyjen arvojen välisiä eroja, eikä jatkuneesta tärinästä johtuvia vaurioita tai toimintahäiriöitä.
Normaaliympäristökokeessa vaiheissa 3 ja 8 mitattujen toimintatietojen on pysyttävä niissä rajoissa, jotka näytteelle on sallittu näiden koestus- ja hyväksymisedellytysten perusteella.
Vaiheessa 4 suoritettavan kytkentätoimintojen kokeen aikana ei saa esiintyä kytkentähäiriöitä eikä rikkoutumista.
6. Nopeutettu säänkestävyyskoe
6.1 Tarkoitus ja soveltamisala
Nopeutettu säänkestävyyskoe (sääilmiöille altistumisen simulointi suodattimin varustetuilla ksenonlampuilla ja sadettamalla) suoritetaan IEC-julkaisun 68 2-3, 2-5 ja 2-9 osan ja seuraavien lisäysten mukaisesti:
Kyseisen julkaisun mukaan nopeutetun säänkestävyyskokeen tarkoituksena on simuloida luonnollisia sääolosuhteita koestuslaitteella tietyissä toistettavissa olosuhteissa nopeiden muutosten aikaansaamiseksi materiaalien ominaisuuksissa.
Nopeutettu koe suoritetaan koestuslaitteessa, joka tuottaa suodatettua säteilyä ksenonlampuilla ja ajoittaista sadetusta. Kun näytteet on altistettu sään vaikutuksille, jotka mitataan säteilyn voimakkuuden ja sen keston tuloksina, niiden ennalta määrättyjä ominaisuuksia verrataan sellaisiin samaa alkuperää olevien näytteiden vastaaviin ominaisuuksiin, joita ei ole altistettu sään vaikutuksille. Ensimmäisinä on eriteltävä käytännön toiminnan kannalta ratkaisevat ominaisuudet, esimerkiksi väri, pinnan laatu, iskunkestävyys, vetolujuus ja tukevuus.
Tulosten vertailemiseksi luonnollisille sääolosuhteille altistumisen tulosten kanssa oletetaan, että säätekijöiden aiheuttama ominaisuuksien muuttuminen johtuu erityisesti luonnollisesta säteilystä sekä hapen, veden ja lämmön samanaikaisesta vaikutuksesta materiaaleihin.
Nopeutetussa kokeessa on otettava erityisesti huomioon, että laitteen tuottama säteily on hyvin lähellä luonnollista säteilyä (katso IEC-julkaisu).
Erityissuodattimella varustetun ksenonlampun tuottama säteily simuloi luonnollista säteilyä.
Kokemus on osoittanut, että annetuissa koeolosuhteissa säänkestävyys nopeutetussa kokeessa on vahvassa vastaavuussuhteessa luonnollisten sääolosuhteiden kestävyyden kanssa. Paikasta, ilmastosta ja vuodenajasta riippumattomalla nopeutetulla kokeella on luonnollisiin sääolosuhteisiin nähden se etu, että se on toistettavissa ja sen avulla on mahdollista lyhentää kokeen kestoaikaa, koska se ei riipu päivän ja yön eikä vuodenaikojen vaihtelusta.
6.2 Näytteiden lukumäärä
Säänkestokokeessa käytetään asianmukainen määrä näytteitä, ellei toisin sovita. Asianmukainen määrä näytteitä, joita ei altisteta sääolosuhteille, on oltava käytettävissä vertailua varten.
6.3 Näytteiden valmistelu
Näytteet koestetaan siinä tilassa, jossa ne on toimitettu, ellei toisin sovita. Vertailuun käytettävät näytteet pidetään pimeässä ympäristön lämpötilassa koko kokeiden ajan.
6.4 Koestuslaite
Koestuslaitteen pääosia ovat tuuletettu koekammio ja sen keskellä oleva säteilylähde. Säteilylähteen ympärille sijoitetaan optisia suodattimia. Näytteen kiinnikkeitä pyöritetään järjestelmän pituusakselin ympäri vaaditulla etäisyydellä lähteestä ja suodattimista 6.4.1 kohdassa säädetyn säteilyn voimakkuuden saavuttamiseksi.
Säteilyn voimakkuus näytteen säteilylle altistuneiden pintojen missä tahansa osassa ei saa poiketa enempää kuin ± 10 prosenttia säteilyn voimakkuuden aritmeettisesta keskiarvosta eri pinnoilla.
6.4.1 Säteilylähde
Säteilylähteenä käytetään ksenonlamppua. Säteilyvuo on valittava niin, että säteilyn voimakkuus näytteen pinnalla on 1 000 ± 20 W . m-2 aaltoalueella 300-830 nm (katso 6.9 kohta säteilyn mittauslaitteen osalta).
Jos käytetään ilmajäähdytteisiä ksenonlamppuja, käytetty, otsonia sisältävä ilma ei saa päästä koekammioon, ja se on poistettava erikseen.
Kokemusperäiset arvot osoittavat, että ksenonlamppujen säteilyvuo vähenee 80 prosenttiin lähtöarvostaan noin 1 500 käyttötunnin jälkeen; tämän jälkeen myös ultraviolettisäteilyn suhteellinen osuus laskee huomattavasti verrattuna muihin säteilymuotoihin. Tämän vuoksi ksenonlamppu on vaihdettava kyseisen ajan kuluttua (katso myös ksenonlampun valmistajan antamat tiedot).
6.4.2 Optiset suodattimet
Optiset suodattimet on sijoitettava säteilylähteen ja näytteen kiinnikkeiden väliin niin, että ksenonlamppujen suodatettu säteily on mahdollisimman lähellä luonnollista säteilyä (katso IEC-julkaisu 68, 2-9 osa).
Kaikki lasiset suodattimet on puhdistettava säännöllisesti säteilyn voimakkuuden ei-toivotun vähenemisen välttämiseksi. Suodattimet on vaihdettava, jos luonnollisen säteilyn kaltaisuutta ei enää saavuteta.
Asianmukaisten optisten suodattimien osalta on noudatettava koestuslaitteen valmistajan antamia tietoja. Koestuslaitteen toimittamisen yhteydessä sen valmistajan on taattava, että laite on 6.4 kohdan vaatimusten mukainen.
6.5 Sadetus- ja ilmankostutuslaite
Näyte on kasteltava niin, että vaikutus on sama kuin luonnollisen sateen ja kasteen. Sadetuslaite on rakennettava niin, että näytteiden kaikki ulkopinnat kastuvat sadetuksen aikana. Sitä on käytettävä niin, että 6.10.3 kohdassa säädettyjä sadetus- ja kuivia jaksoja noudatetaan. Koekammion ilmaa on kostutettava niin, että pidetään yllä 6.10.3 kohdan mukainen suhteellinen kosteus. Sadetukseen ja ilman kostutukseen käytetyn veden on oltava tislattua tai vettä, josta suola on poistettu kokonaan (sähkönjohtavuus < 5 μS/cm).
Tislatun tai täysin suolattoman veden käsittelyssä käytettyjen säiliöiden, putkien ja suutinten on oltava korroosionkestävää materiaalia. Koekammion ilman suhteellinen kosteus mitataan sadetukselta suojatulla hygrometrillä, ja suora säteily säädetään hygrometrin avulla.
Jos käytetään täysin suolatonta vettä tai suljetussa kierrossa olevaa vettä, on olemassa riski (kuten lakkakokeessa), että näytteiden pinnalle muodostuu kerrostumia tai leijuaineiden aiheuttamaa kulumista.
6.6 Tuuletuslaite
Jäljempänä 6.10.2 kohdan mukaisen mustalevyn lämpötilaa pidetään koekammiossa yllä kierrättämällä näytteiden yli puhdasta, suodatettua ja kostutettua ilmaa, jonka lämpötilaa säädetään tarvittaessa. Ilmavirta ja sen nopeus on säädettävä niin, että varmistetaan näytteiden kiinnikkeiden kaikkien ulkopintojen yhdenmukainen lämpökäsittely järjestelmässä.
6.7 Näytteiden kiinnikkeet
Kaikkia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä, joilla näytteet voidaan kiinnittää 6.10.1 kohdan mukaisesti, voidaan käyttää.
6.8 Mustalevylämpömittari
Mustalevyn lämpötilan mittaamiseksi kierron kuivan jakson aikana käytetään mustalevylämpömittaria. Kyseisessä lämpömittarissa on ruostumattomasta teräksestä valmistettu, kiinnikkeistään lämpöeristetty levy, joka on saman kokoinen kuin näytteen kiinnikkeet ja 0,9 ± 0,1 mm paksu. Levyn molemmat sivut on peitetty kiiltävällä mustalla lakalla, joka on erittäin säänkestävää ja jonka suurin heijastuskyky on 5 prosenttia yli 780 nm:n aallonpituuksilla. Levyn lämpötila mitataan kaksimetallilämpömittarilla, jonka anturi asetetaan levyn keskikohtaan niin, että lämpökosketus on hyvä.
Lämpömittaria ei ole suositeltavaa jättää laitteeseen koko 6.10 kohdassa tarkoitetun kokeen ajaksi. Riittää, että se asetetaan koestuslaitteeseen joka 250. tunti noin 30 minuutin ajaksi ja että mustalevyn lämpötila mitataan kuivan jakson aikana.
6.9 Säteilytyksen mittauslaite
Säteilytys (mittayksikkö: W . s m-2) on tulos säteilytyksen voimakkuudesta (yksikkö: W . m-2) ja säteilytyksen kestoajasta (yksikkö: s). Koelaitteessa olevan näytteen pintojen säteilytys mitataan asianmukaisella säteilytyksen mittauslaitteella, joka on säädetty säteilylähteestä ja suodattimesta koostuvan järjestelmän säteilyfunktion mukaiseksi. Säteilytyksen mittauslaite on säädettävä tai kalibroitava niin, että infrapunasäteilyä yli 830 nm:n aallonpituudella ei oteta huomioon.
Säteilytyksen mittauslaitteen suorituskyky riippuu pääasiassa siitä, kestääkö sen anturi hyvin sääoloja ja vanhenemista ja onko sen spektriherkkyys luonnollisen säteilyn kannalta riittävä.
Säteilytyksen mittauslaitteessa voi olla esimerkiksi seuraavat osat:
|
a) |
piivalosähkökenno säteilyanturina; |
|
b) |
piivalosähkökennon edessä oleva optinen suodatin; ja |
|
c) |
varausmittari, joka mittaa piivalosähkökennossa tuotetun virran voimakkuuden (yksikkö: C = A.s) suhteessa säteilyn voimakkuuteen (yksikkö: A) ja säteilyn kestoon (yksikkö: s). |
Säteilytyksen mittauslaitteen mitta-asteikko on kalibroitava. Kalibrionti on tarkistettava vuoden jatkuneen käytön jälkeen ja korjattava tarvittaessa.
Säteilytyksen voimakkuus näytteiden pinnalla riippuu niiden etäisyydestä säteilylähteestä. Tämän vuoksi näytteiden pintojen on mahdollisuuksien mukaan oltava samalla etäisyydellä säteilylähteestä kuin säteilytyksen mittauslaitteen anturi. Jos tämä ei ole mahdollista, mittauslaitteen säteilytyslukema on kerrottava korjauskertoimella.
6.10 Kokeen suorittaminen
|
6.10.1 |
Näytteet asetetaan kiinnikkeisiin niin, ettei niiden takapinnalle pääse kerääntymään vettä. Näytteiden kiinnikkeet saavat aiheuttaa vain mahdollisimman vähän mekaanista rasitusta. Säteilytyksen ja sadetuksen mahdollisimman tasaisen jakautumisen takaamiseksi näytteitä pyöritetään kokeen aikana yhdestä viiteen kierroksen minuutissa säteilylähde-suodatin-järjestelmän ja sadetuslaitteen ympäri. Yleensä vain yksi sivu näytteestä altistuu sääolosuhteille. Sovellettavista IEC-julkaisun säännöksistä riippuen tai sovitun mukaisesti myös yksittäisen näytteen etu- ja takapinnat voidaan altistaa. Tässä tapauksessa kukin pinta altistetaan samalle säteilytykselle ja samalle sadetukselle. Tietyn näytteet etu- ja takapintojen altistuminen samalle säteilytykselle ja sadetukselle voidaan saada aikaan pyörittämällä näytettä määräajoin. Tämä voidaan tehdä automaattisesti pyörivillä laitteilla, jos kiinnike on avoimen kehyksen muotoinen. |
|
6.10.2 |
Mustalevyn lämpötila kohdassa, johon näytteet sijoitetaan kuivan jakson aikana, asetetaan ja säädetään asianomaisiin laitteisiin sovellettavien IEC-julkaisujen mukaisesti. Mustalevyn lämpötila on pidettävä + 45 °C:ssa, ellei toisin sovita. Mustalevyn keskilämpötilalla tarkoitetaan kuivan jakson lopussa saavutettua mustalevyn lämpötilan aritmeettista keskiarvoa. Kuivan jakson aikana sallitaan ± 5 °C:n erot paikallisesti, rajatapauksissa ± 3 °C:n erot. Mustalevyn vaaditun lämpötilan ylläpitämiseksi ja tarvittaessa yhtä voimakkaan säteilyn varmistamiseksi näytteen etu- ja takapinnoilla (katso 6.10.1 kohta) näytteitä voidaan kääntää automaattisesti 180° kunkin kierroksen jälkeen. Tällöin mustalevylämpömittarin ja säteilytyksen mittauslaitteen on oltava mukana pyörimisliikkeessä. |
|
6.10.3 |
Kiinnikkeisiin asennetut näytteet ja 6.9 kohdassa tarkoitetun säteilytyksen mittauslaitteen anturi altistetaan tasaisesti säteilylle ja sadetukselle seuraavan, toistuvan jaksotuksen mukaisesti:
Ilman suhteellisen kosteuden on oltava 60-80 prosenttia kuivan jakson aikana. |
6.11 Kokeen kesto ja koemenettely
Kokeessa noudatetaan IEC-julkaisun 68 2-9 osassa olevaa menettelyä B. Kokeen kesto on 720 tuntia sadetusjakson ollessa 6.10.3 kohdassa määritellyn mukainen.
Säänkestävyyskoe suositellaan suoritettavaksi yhdellä ja samalla näytteellä (jos kyseessä on ainetta rikkomaton koe, joka koskee tarkasteltavien ominaisuuksien muuttumista, esimerkiksi säänkestävyyskoe) tai usealla näytteellä (jos kyseessä on ainetta rikkova koe, esimerkiksi iskunkestävyyskoe) erikseen sovittavilla eri säteilytysvoimakkuuksilla. Näin voidaan määrittää laitteen ominaisuuksien muuttumiskehitys koko säänkestävyyskokeen aikana.
6.12 Arviointi
Kun näytteen altistaminen huonon sään vaikutuksille on saatu päätökseen, sitä pidetään vähintään 24 tuntia pimeässä, jossa ilman lämpötila on + 23 °C, kastepiste + 12 °C, ilman suhteellinen kosteus 50 prosenttia, ilman kiertonopeus 1 m/s ja ilmanpaine 860-1060 hPa. (Sallittu poikkeama voi olla ± 2 °C ilman lämpötilan osalta ja ± 6 prosenttia suhteellisen kosteuden osalta.)
Kyseiset näytteet sekä 6.2 ja 6.3 kohdassa tarkoitetut vertailunäytteet tarkastetaan niiden 2.01 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 3.01 artiklan 12 kohdassa tarkoitettujen ominaisuuksien määrittämiseksi.
7. Suolavesi- ja säänkestävyyskoe
(merisumukoe)
7.1 Tarkoitus ja soveltamisala
Kokeen tarkoituksena on määrittää suolaveden ja suolaisen ilman vaikutus käytön sekä kuljetuksen ja varastoinnin aikana 3.01 artiklan mukaisesti.
Koe voidaan rajoittaa näytteeseen tai malleihin käytetyistä materiaaleista.
Seuraavat eritelmät perustuvat IEC-julkaisun 68 2-52 osaan. Lisätietoja on mainitussa julkaisussa.
7.2 Kokeen suorittaminen
|
(1) |
Koestuslaite Koe suoritetaan koekammiossa käyttäen sumutinta ja suolaliuosta seuraavien edellytysten mukaisesti:
|
|
(2) |
Alustava tarkastus Näyte tarkastetaan silmämääräisesti sen tarkistamiseksi, että se on moitteettomassa kunnossa, ja erityisesti, että se on oikein koottu ja että kaikki aukot voidaan sulkea asianmukaisesti. Rasvan, öljyn tai mudan likaamat ulkopinnat puhdistetaan. Kaikkia ohjaimia ja liikkuvia osia käsitellään ja niiden asianmukainen toiminta tarkistetaan. Kaikkien irrotettaviksi tai käytön tai huollon aikana siirrettäviksi tarkoitettujen sulkulaitteiden, kansien ja liikkuvien osien liikkuvuus tarkastetaan, ja ne kiinnitetään asianmukaisesti takaisin paikoilleen. Näyte kytketään päälle valmistajan ohjeiden mukaisesti ja aluksen verkon nimellisjännitteellä poikkeaman ollessa ± 3 prosenttia. Kun on kulunut aika, joka tarvitaan normaalin toiminnan saavuttamiseen, toiminnot tarkistetaan, ja aluksella käytön ja suolasumuisen ilman vaikutuksen kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. Tämän jälkeen näyte kytketään pois päältä ja altistetaan sumutukselle. |
|
(3) |
Sumutusvaihe Näyte asetetaan suolasumukammioon ja altistetaan suolasumulle kahden tunnin ajan lämpötilan ollessa + 15 °C ± 35 °C. |
|
(4) |
Kostea jakso Näyte asetetaan ilmastoituun kammioon niin, että siitä tippuu mahdollisimman vähän suolaliuosta. Sitä pidetään ilmastoidussa kammiossa seitsemän päivää lämpötilan ollessa + 40 ± 2 °C ja suhteellisen kosteuden 93 ± 3 prosenttia. Se ei saa olla kosketuksissa minkään muun näytteen eikä metalliesineen kanssa. Jos näytteitä on useita, ne voidaan järjestää niin, etteivät ne vaikuta toisiinsa. |
|
(5) |
Koejakson toistaminen Koejakso, vaiheet 3 ja 4 mukaan luettuina, toistetaan kolme kertaa. |
|
(6) |
Jälkikäsittely Neljännen koejakson jälkeen näyte otetaan ilmastoidusta kammiosta, sitä pestään viiden minuutin ajan juoksevalla vesijohtovedellä ja lopuksi huuhdellaan tislatulla vedellä tai vedellä, josta suola on poistettu. Näytteen pinnalla olevat pisarat poistetaan puhaltamalla siihen ilmaa tai ravistamalla. Näyte altistetaan normaalille ympäristön ilmalle vähintään kolmeksi tunniksi ja joka tapauksessa riittävän pitkään, jotta näkyvissä oleva kosteus on haihtunut, ennen kuin sille tehdään lopputarkastus. Näytettä kuivataan huuhtelun jälkeen tunnin ajan + 55 ± 2 °C:n lämpötilassa. |
|
(7) |
Lopputarkastus Näytteen ulkoinen kunto tarkastetaan silmämääräisesti. Sen alkuperäiseen tilaan nähden tapahtuneen huononemisen luonne ja laajuus merkitään koeraporttiin, johon liitetään tarvittaessa valokuvia. Näyte kytketään päälle valmistajan ohjeiden mukaisesti ja aluksen verkon nimellisjännitteellä poikkeaman ollessa ± 3 prosenttia. Kun on kulunut aika, joka tarvitaan normaalin toiminnan saavuttamiseen, toiminnot tarkistetaan, ja aluksella käytön ja suolasumuisen ilman vaikutuksen kannalta merkittävät toimintatiedot mitataan ja kirjataan. Kaikkia ohjaimia ja liikkuvia osia käsitellään, ja niiden asianmukainen toiminta tarkistetaan. Kaikkien irrotettaviksi tai käytön tai huollon aikana siirrettäviksi tarkoitettujen sulkulaitteiden, kansien ja liikkuvien osien liikkuvuus tarkistetaan. |
7.3 Vaaditut tulokset
Näytteessä ei saa ilmetä muutoksia, jotka saattavat:
|
— |
haitata sen käyttöä ja toimintaa; |
|
— |
estää merkittävässä määrin sulkulaitteiden ja kansien irrottamista tai liikkuvien osien liikkumista, jos se on tarpeen käytön tai huollon kannalta; |
|
— |
heikentää kuorien vesitiiviyttä; |
|
— |
oletettavasti aiheuttaa toimintahäiriöitä pitkällä aikavälillä. |
Vaiheissa 3-7 mitattujen toimintatietojen on oltava näissä koestus- ja hyväksymisedellytyksissä säädetyissä rajoissa.
III OSA
SISÄVESIALUKSILLA NAVIGOINTIIN KÄYTETTYJÄ TUTKALAITTEITA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA KOEOLOSUHTEET
Sisällys
|
1 luku |
Yleistä |
|
1.01 artikla |
Soveltamisala |
|
1.02 artikla |
Tutkalaitteen tarkoitus |
|
1.03 artikla |
Hyväksymiskoestus |
|
1.04 artikla |
Hyväksymiskoestusta koskeva hakemus |
|
1.05 artikla |
Tyyppihyväksyminen |
|
1.06 artikla |
Laitteen merkintä ja hyväksymisnumero |
|
1.07 artikla |
Valmistajan ilmoitus |
|
1.08 artikla |
Hyväksytyn laitteen muuttaminen |
|
2 luku |
Tutkalaitteita koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset |
|
2.01 artikla |
Rakenne ja suunnittelu |
|
2.02 artikla |
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus |
|
2.03 artikla |
Käyttö |
|
2.04 artikla |
Käyttöohjeet |
|
2.05 artikla |
Asennus- ja käyttökoestus |
|
3 luku |
Tutkalaitteiden toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset |
|
3.01 artikla |
Tutkalaitteen toimintavalmius |
|
3.02 artikla |
Erottelukyky |
|
3.03 artikla |
Mitta-alueet |
|
3.04 artikla |
Liikkuva etäisyysmittarengas |
|
3.05 artikla |
Keulasuuntimaviiva |
|
3.06 artikla |
Kuvan keskipisteen siirto |
|
3.07 artikla |
Suuntima-asteikko |
|
3.08 artikla |
Suuntimalaitteet |
|
3.09 artikla |
Aaltovälkkeen ja sateen aiheuttamien tutkahäiriöiden vaimennuslaitteet |
|
3.10 artikla |
Muiden tutkalaitteiden aiheuttamien häiriöiden vaimentaminen |
|
3.11 artikla |
Yhteensopivuus tutkamajakoiden kanssa |
|
3.12 artikla |
Vahvistuksen säätö |
|
3.13 artikla |
Taajuusviritys |
|
3.14 artikla |
Näytön apulinjat ja merenkulkutiedot |
|
3.15 artikla |
Järjestelmän herkkyys |
|
3.16 artikla |
Maalin jälkihohto |
|
3.17 artikla |
Toistavat laitteet |
|
4 luku |
Tutkalaitteita koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset |
|
4.01 artikla |
Käyttö |
|
4.02 artikla |
Näyttö |
|
4.03 artikla |
Tutkakuvan ominaisuudet |
|
4.04 artikla |
Näytön väri |
|
4.05 artikla |
Kuvan uusiutumisnopeus ja pysyvyys |
|
4.06 artikla |
Näytön lineaarisuus |
|
4.07 artikla |
Etäisyyden ja vaakasuuntakulman mittatarkkuus |
|
4.08 artikla |
Antennin ominaisuudet ja lähetysspektri |
|
5 luku |
Tutkalaitteiden koeolosuhteet ja koemenetelmät |
|
5.01 artikla |
Turvallisuus, kuormitettavuus ja häiriölähetys |
|
5.02 artikla |
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus |
|
5.03 artikla |
Koemenettely |
|
5.04 artikla |
Antennin mitat |
|
Lisäys 1 |
Kulmaerottelukyky mitta-alueilla 1200 m:iin asti |
|
Lisäys 2 |
Koealue tutkalaitteen erottelukyvyn määrittämiseksi |
1 luku
Yleistä
1.01 artikla
Soveltamisala
Näissä säännöksissä esitetään sisävesialuksilla navigointiin käytettyjen tutkalaitteiden tekniikkaa ja toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset sekä koeolosuhteet, joissa näiden vähimmäisvaatimusten noudattaminen on todettava. Sisävesien ECDIS-laitteistoa, jota voidaan käyttää navigointitilassa, pidetään näiden säännösten mukaisena navigointitutkalaitteena.
1.02 artikla
Tutkalaitteen tarkoitus
Tutkalaitteen on helpotettava aluksen navigointia tuottamalla ymmärrettävä tutkakuva sen asemasta suhteessa poijuihin, rantaviivoihin ja vesiliikenteen rakenteisiin, ja tehtävä muiden alusten ja vedenpinnan yläpuolelle ulottuvien esteiden tunnistaminen mahdolliseksi luotettavasti ja hyvissä ajoin.
1.03 artikla
Hyväksymiskoestus
Tutkalaitteita ei saa asentaa aluksiin, ellei tyyppikokeella ole todistettu, että laite täyttää näissä säännöksissä olevat vähimmäisvaatimukset.
1.04 artikla
Hyväksymiskoestusta koskeva hakemus
|
1. |
Tutkalaitteen tyyppikoetta koskevat hakemukset on toimitettava jonkin jäsenvaltion toimivaltaiselle koestusviranomaiselle. Toimivaltaiset koestusviranomaiset on saatettava komitean tietoon. |
|
2. |
Kuhunkin hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:
|
|
3. |
Hakijan on osoitettava tai osoitutettava kokein, että tutkalaite täyttää näiden säännösten vähimmäisvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä kokeen tulokset ja antennin vaaka- ja pystykeilaleveyden mittausraportit. Toimivaltaisen koestusviranomaisen on säilytettävä kyseiset asiakirjat ja koestuksen aikana saadut tiedot. |
|
4. |
Hyväksymiskoestusta varten ”hakijalla” tarkoitetaan oikeus- tai luonnollista henkilöä, jonka nimellä, tavaramerkillä tai muulla tunnisteella koestettavaksi toimitettua laitetta valmistetaan tai markkinoidaan. |
1.05 artikla
Tyyppihyväksyminen
|
1. |
Jos laite hyväksytään tyyppikokeessa, toimivaltaisen koestusviranomaisen on annettava vaatimustenmukaisuustodistus. Jos laite ei täytä vähimmäisvaatimuksia, hakijalle on ilmoitettava kirjallisesti laitteen hylkäämisen syyt. Hyväksynnän antaa toimivaltainen viranomainen. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hyväksymästään laitteesta komitealle. |
|
2. |
Kullakin koestusviranomaisella on oltava oikeus valita tuotantosarjaan kuuluvia laitteita tarkastettaviksi milloin tahansa. Jos tarkastuksessa ilmenee laitteessa olevia puutteita, tyyppihyväksyminen voidaan peruuttaa. Tyyppihyväksymisen peruuttaa sama viranomainen, joka on myöntänyt sen. |
|
3. |
Tyyppihyväksyminen on voimassa 10 vuotta, ja se voidaan uusia pyynnöstä. |
1.06 artikla
Laitteen merkintä ja hyväksymisnumero
|
1. |
Laitteen kuhunkin osaan on merkittävä pysyvästi valmistajan nimi, laitteen kauppanimi, laitteen tyyppi ja sarjanumero. |
|
2. |
Toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksymisnumero on kiinnitettävä pysyvästi näyttöyksikköön niin, että se pysyy selvästi näkyvissä laitteen asentamisen jälkeen. Hyväksymisnumeron muoto: e-NN-NNN
|
|
3. |
Hyväksymisnumeroa saa käyttää ainoastaan yhdessä siihen liittyvän hyväksynnän kanssa. Hakija on vastuussa hyväksymisnumeron valmistamisesta ja kiinnittämisestä. |
|
4. |
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava annetusta hyväksymisnumerosta välittömästi komitealle. |
1.07 artikla
Valmistajan ilmoitus
Kuhunkin laiteyksikköön on liitettävä valmistajan ilmoitus siitä, että se on voimassa olevien vähimmäisvaatimusten mukainen ja että se vastaa kaikilta osiltaan koestettua laitetta.
1.08 artikla
Hyväksytyn laitteen muuttaminen
|
1. |
Jos jo hyväksyttyyn laitteeseen tehdään muutoksia, tyyppihyväksyminen on peruutettava. Jos muutoksia suunnitellaan, niiden yksityiskohdista on ilmoitettava kirjallisesti toimivaltaiselle koestusviranomaiselle. |
|
2. |
Toimivaltainen koestusviranomainen päättää, pidetäänkö hyväksyminen edelleen voimassa vai onko tehtävä tarkastus tai uusi tyyppikoe. Jos laitteelle myönnetään uusi hyväksyminen, on annettava uusi hyväksymisnumero. |
2 luku
Tutkalaitteita koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset
2.01 artikla
Rakenne ja suunnittelu
|
1. |
Tutkalaitteen on sovelluttava käytettäväksi sisävesialuksilla. |
|
2. |
Laitteen rakenteen ja suunnittelun on vastattava sekä mekaanisilta että sähköisiltä ominaisuuksiltaan tekniikan kehitystä. |
|
3. |
Jos tämän direktiivin liitteessä II tai näissä säännöksissä ei ole erityisiä säännöksiä asiasta, merenkulkulaitteiden yleisiä vaatimuksia koskevassa IEC-julkaisussa 945 olevia vaatimuksia ja koemenetelmiä sovelletaan virransyöttöön, turvallisuuteen, aluksen laitteiden välisiin häiriöihin, turvalliseen etäisyyteen kompassista, säänkestävyyteen, mekaaniseen lujuuteen, ympäristön vaikutukseen, melupäästöihin ja laitteiden merkintöihin. Lisäksi sovelletaan ITU:n radio-ohjesäännön vaatimuksia. Laitteen on täytettävä kaikki kyseisten säännösten vaatimukset, jotka koskevat tutkanäyttöä ympäristön lämpötiloissa 0 °C:n ja 40 °C:n välillä. |
2.02 artikla
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus
|
1. |
Taajuusalueella 30-2 000 MHz harhalähetteiden kentänvoimakkuus ei saa olla yli 500 μV/m. Taajuusalueilla 156-165 MHz, 450-470 MHz ja 1,53-1,544 GHz kentänvoimakkuus ei saa olla yli 15 μV/m. Kyseisiä kentänvoimakkuuksia on sovellettava 3 metrin koe-etäisyydellä koestettavasta laitteesta. |
|
2. |
Laitteen on täytettävä vähimmäisvaatimukset sähkömagneettisen kentän voimakkuuden ollessa enintään 15 V/m koestettavan laitteen välittömässä läheisyydessä taajuusalueella 30-2 000 MHz. |
2.03 artikla
Käyttö
|
1. |
Laitteessa ei saa olla enempää hallintalaitteita kuin sen asianmukaiseen käyttöön tarvitaan. Ohjainten rakenteen, merkintöjen ja käsittelytavan on sallittava niiden yksinkertainen, yksiselitteinen ja nopea käyttö. Ne on sijoitettava niin, että käyttövirheet estetään mahdollisuuksien mukaan. Ohjaimet, joita ei tarvita normaalikäytössä, eivät saa olla välittömästi käsillä. |
|
2. |
Kaikissa ohjaimissa ja osoittimissa on oltava englanninkieliset merkit ja/tai merkinnät. Merkkien on oltava merenkulkututkien ohjaimien merkkejä koskevan IMOn suosituksen N:o A.278 (VIII) ”Symbols for controls on marine navigational radar equipment” tai IEC-julkaisun 417 vaatimusten mukaisia, ja kaikkien numeroiden ja kirjainten on oltava vähintään 4 mm korkeita. Jos voidaan osoittaa, että 4 mm:n kirjasinkorkeus ei teknisistä syistä ole mahdollinen, ja jos pienemmät kirjasimet ovat käytön kannalta hyväksyttävissä, on sallittava kirjasinten pienentäminen 3 mm:iin. |
|
3. |
Laite on suunniteltava niin, että käyttövirheet eivät voi aiheuttaa sen rikkoutumista. |
|
4. |
Mahdolliset vähimmäisvaatimukset ylittävät toiminnot, esimerkiksi liitäntämahdollisuudet muihin laitteisiin, on järjestettävä niin, että laite täyttää vähimmäisvaatimukset kaikissa olosuhteissa. |
2.04 artikla
Käyttöohjeet
|
1. |
Kunkin yksikön mukana on oltava yksityiskohtaiset käyttöohjeet. Niiden on oltava saatavilla englannin, hollannin, ranskan ja saksan kielellä, ja niissä on oltava vähintään seuraavat tiedot:
|
|
2. |
Kunkin yksikön mukana on oltava kestävässä muodossa olevat pikakäyttöohjeet. Niiden on oltava saatavilla englannin, hollannin, ranskan ja saksan kielellä. |
2.05 artikla
Asennus- ja käyttökoestus
Asennus-, vaihto- ja käyttökoestus on suoritettava V osan vaatimusten mukaisesti.
3 luku
Tutkalaitteiden toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset
3.01 artikla
Tutkalaitteen toimintavalmius
|
1. |
Kylmänä käynnistetyn tutkalaitteen on oltava täysin toimintakykyinen neljässä minuutissa. Tämän jälkeen lähetys on voitava keskeyttää ja aktivoida ilman viivettä. |
|
2. |
Yhden henkilön on voitava käyttää tutkalaitetta ja katsella näyttöä samanaikaisesti. Jos ohjauspaneeli on laitteesta erillinen, siinä on oltava kaikki tutkaohjaukseen välittömästi tarvittavat ohjaimet. Langattomat kauko-ohjauslaitteet eivät ole sallittuja. |
|
3. |
Näyttöä on voitava lukea myös ympäristön valoisuuden ollessa merkittävä. Tarvittaessa on voitava käyttää asianmukaisia näköapuvälineitä, jotka on voitava kiinnittää ja irrottaa yksinkertaisesti ja helposti. Silmälasien käyttäjien on voitava käyttää näköapuvälineitä. |
3.02 artikla
Erottelukyky
|
1. |
Kulmaerottelukyky Kulmaerottelukyky on suhteessa mitta-alueeseen ja etäisyyteen. Lyhyemmillä, 1 200 m:iin ulottuvilla mitta-alueilla vaadittu vähimmäiserottelukyky on esitetty lisäyksessä 1. Vähimmäiserottelukyvyllä tarkoitetaan kahden standardiheijastimen (katso 5.03 artiklan 2 kohta) välistä vaakasuuntakulman vähimmäisetäisyyttä, jolla ne näkyvät tutkakuvassa selkeästi erillisinä. |
|
2. |
Vähimmäisetäisyys ja etäisyydenerottelukyky Kaikilla etäisyyksillä 15 ja 1 200 m:n välillä 1 200 m:n ja sitä pienemmillä mitta-alueilla samalla suuntimalla 15 m:n päässä toisistaan olevien standardiheijastimien on näyttävä tutkakuvassa selkeästi erillisinä. |
|
3. |
Toimintoja, jotka voivat aiheuttaa erottelukyvyn huonontumista, ei saa voida kytkeä päälle 2 000 m:n ja sitä pienemmillä mitta-alueilla. |
3.03 artikla
Mitta-alueet
|
1. |
Tutkalaitteessa on oltava seuraavat asteittain vaihdettavat mitta-alueet ja mittarenkaat:
|
|
2. |
Myös muut asteittain vaihdettavat mitta-alueet sallitaan. |
|
3. |
Valittu mitta-alue, mittarenkaiden välinen etäisyys ja liikkuvan etäisyysmittarenkaan etäisyys on ilmoitettava metreinä tai kilometreinä. |
|
4. |
Mittarenkaiden ja liikkuvan etäisyysmittarenkaan leveys ei saa olla yli 2 mm normaalilla valoisuuden säädöllä. |
|
5. |
Osa-aluenäyttö ja suurennokset eivät ole sallittuja. |
3.04 artikla
Liikkuva etäisyysmittarengas
|
1. |
Tutkalaitteessa on oltava liikkuva etäisyysmittarengas. |
|
2. |
Etäisyysmittarengas on voitava asettaa mille tahansa etäisyydelle kahdeksassa sekunnissa. |
|
3. |
Etäisyys, jolle liikkuva etäisyysmittarengas on asetettu, ei saa muuttua, vaikka mitta-aluetta vaihdettaisiin. |
|
4. |
Etäisyys on näytettävä kolmi- tai nelinumeroisena lukuna. 2 000 m:n ja sitä pienemmillä mitta-alueilla tarkkuuden on oltava 10 m. Etäisyysmittarenkaan säteen on vastattava numeronäyttöä. |
3.05 artikla
Keulasuuntimaviiva
|
1. |
Keulasuuntimaviivan on ulotuttava tutkanäytön siitä kohdasta, joka vastaa antennin sijaintia, tutkan kuvaruudun reunaan. |
|
2. |
Keulasuuntimaviivan leveys kuvaruudun reunassa ei saa olla yli 0,5°. |
|
3. |
Tutkayksikössä on oltava säätölaite vaakasuuntakulman virheiden korjaamiseksi antennin asennuskulmassa. |
|
4. |
Kulmavirheen korjaamisen ja tutkayksikön aktivoimisen jälkeen keulasuuntimaviivan poikkeama keskiviivasta ei saa olla yli 0,5°. |
3.06 artikla
Kuvan keskipisteen siirto
|
1. |
Laajan näkyvyyden saamiseksi eteenpäin tutkakuvan keskipistettä on voitava siirtää kaikilla 3.03 artiklan 1 kohdassa määritellyillä mitta-alueilla. Keskipisteen siirron on johdettava yksinomaan eteenpäin näkyvyyden laajentamiseen, ja se on voitava säätää vähintään 0,25:een ja korkeintaan 0,33:een kuvaruudun tosiasiallisesta halkaisijasta. |
|
2. |
Mitta-alueella, jolla on eteenpäin laajennettu näkyvyys, mittarenkaita on laajennettava, ja liikkuvan etäisyysmittarenkaan on oltava säädettävissä ja luettavissa näytetyn mitta-alueen ylärajaan saakka. |
|
3. |
Edellä 1 kohdan mukaisesti näytetyn alueen kiinteä laajentaminen eteenpäin sallitaan sillä edellytyksellä, että kuvan keskikohdan tosiasiallinen halkaisija ei ole pienempi kuin 4.03 artiklan 1 kohdassa säädetty ja että suuntima-asteikko on suunniteltu niin, että suuntima voidaan ottaa 3.08 artiklan mukaisesti. Tällöin 1 kohdassa tarkoitettu keskipisteen siirtomahdollisuus ei ole pakollinen. |
3.07 artikla
Suuntima-asteikko
|
1. |
Tutkalaitteen kuvaruudun reunassa on oltava suuntima-asteikko. |
|
2. |
Suuntima-asteikko on jaettava vähintään 72 osaan, joista kukin vastaa 5 astetta. Merkkiviivojen, jotka vastaavat 10 astetta, on oltava selvästi pidempiä kuin 5 astetta vastaavien merkkiviivojen. Suuntima-asteikon 000-merkki on sijoitettava kuvaruudun yläreunan keskikohtaan. |
|
3. |
Suuntima-asteikko on merkittävä kolminumeroisin luvuin 000 asteesta 360 asteeseen myötäpäivään. Numerointi on tehtävä arabialaisin numeroin 10 tai 30 asteen välein. Luku 000 voidaan korvata näkyvällä nuolella. |
3.08 artikla
Suuntimalaitteet
|
1. |
Maalien suuntimien ottamiseen käytettävät laitteet ovat sallittuja. |
|
2. |
Jos tällaisia laitteita on, niiden on voitava ottaa suuntima mistä tahansa maalista noin 5 sekunnissa enimmäisvirheen ollessa ± 1 aste. |
|
3. |
Jos käytetään elektronista suuntimaviivaa, sen on:
|
|
4. |
Jos käytetään mekaanista suuntimaviivaa, sen on:
|
3.09 artikla
Aaltovälkkeen ja sateen aiheuttamien tutkahäiriöiden vaimennuslaitteet
|
1. |
Tutkalaitteessa on oltava käsikäyttöiset säätimet, joilla vaimennetaan aaltovälkkeen ja sateen aiheuttamia tutkahäiriöitä. |
|
2. |
Aaltovälkkeen vaimentimen (esiaskeltava vahvistussäätö — STC) on ääriasennossaan toimittava noin 1 200 m:n etäisyyteen saakka. |
|
3. |
Tutkalaitteessa ei saa olla automaattisia laitteita, joilla vaimennetaan aaltovälkkeen ja sateen aiheuttamia tutkahäiriöitä. |
3.10 artikla
Muiden tutkalaitteiden aiheuttamien häiriöiden vaimentaminen
|
1. |
Tutkalaitteessa on oltava päälle kytkettävä laite, jolla vaimennetaan muiden tutkalaitteiden aiheuttamia häiriöitä. |
|
2. |
Laitteen käyttö ei saa aiheuttaa hyödyllisten maalien poistumista tutkakuvasta. |
3.11 artikla
Yhteensopivuus tutkamajakoiden kanssa
IMOn päätöslauselman A.423 (XI) mukaisten tutkamajakoiden signaalien on näyttävä selvästi, kun sateen aiheuttaman tutkahäiriön vaimennus (lyhyt aikavakio — FTC) on kytketty pois päältä.
3.12 artikla
Vahvistuksen säätö
Vahvistussäädön alueen on oltava sellainen, että aaltovälkkeen vaimennuksen ollessa säädettynä minimiin veden pinnan liike on selvästi nähtävissä ja että voimakkaat tutkakaiut, joiden kaikualue on 10 000 m2, voidaan jättää näyttämättä millä tahansa etäisyydellä.
3.13 artikla
Taajuusviritys
Näyttöyksikössä on oltava virityksen osoitin. Viritysasteikon pituuden on oltava vähintään 30 mm. Osoittimen on toimittava kaikilla mitta-alueilla, myös ilman tutkakaikuja. Osoittimen on toimittava yhtä hyvin myös lähikaikujen vahvistuksen tai vaimennuksen ollessa kytkettynä päälle.
Virityksen korjaamista varten on oltava manuaalinen säädin.
3.14 artikla
Näytön apulinjat ja merenkulkutiedot
|
1. |
Tutkan kuvaruudussa saavat näkyä päällekkäin vain keulasuuntimaviiva, suuntimaviivat ja mittarenkaat. |
|
2. |
Tutkakuvaa lukuun ottamatta ja tutkalaitteen toimintatietojen lisäksi näytöllä saa olla vain merenkulkutietoja, esimerkiksi seuraavat:
|
|
3. |
Kaikki kuvaruudulla tutkakuvan lisäksi olevat tiedot on esitettävä lähes staattisina, ja niiden uusiutumisnopeuden on oltava käytön asettamien vaatimusten mukainen. |
|
4. |
Näyttöön ja merenkulkutietojen tarkkuuteen on sovellettava samoja vaatimuksia kuin varsinaiseen laitteeseen. |
3.15 artikla
Järjestelmän herkkyys
Järjestelmän herkkyys on säädettävä niin, että 1 200 m:n etäisyydellä oleva standardiheijastin näkyy selvästi tutkakuvassa antennin jokaisella kierroksella. Jos samalla etäisyydellä on 1 m2:n heijastin, antennin tietyn ajan kuluessa tekemien tutkakaikukierrosten lukumäärän suhdeluvun antennin saman ajan kuluessa tekemien kierrosten kokonaislukumäärään vertailuluvun ollessa 100 (kaikumerkkien ja pyyhkäisyjen suhde) on oltava vähintään 0,8.
3.16 artikla
Maalin jälki
Maalien aikaisemmat sijainnit on näytettävä jälkenä.
Maalin jälki on esitettävä lähes jatkuvana ja himmeämpänä kuin asianomainen maali; jäljen ja tutkakuvan on oltava saman värisiä. Jäljen pysyvyys on voitava säätää käytön asettamien vaatimusten mukaisesti, mutta se ei saa kestää kauempaa kuin kaksi antennin kierrosta.
Maalin jälki ei saa häiritä tutkakuvaa.
3.17 artikla
Toistavat laitteet
Toistavien osoittimien on oltava kaikkien merenkulkututkalaitteisiin sovellettavien vaatimusten mukaisia.
4 luku
Tutkalaitteita koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset
4.01 artikla
Käyttö
|
1. |
Kaikki hallintalaitteet on sijoitettava niin, että tietoja ei peity niiden käytön aikana ja että tutkaohjaukselle ei aiheudu häiriöitä. |
|
2. |
Ohjaimet, joita voidaan käyttää laitteen kytkemiseen pois päältä tai jotka voivat päälle kytkettyinä aiheuttaa virhetoimintoja, on suojattava tahattomalta käytöltä. |
|
3. |
Kaikissa ohjaimissa ja osoittimissa on oltava häikäisemätön valonlähde, joka soveltuu kaikkiin ympäristön valaistusoloihin ja joka on säädettävissä nollaan saakka itsenäisellä säätimellä. |
|
4. |
Seuraavia toimintoja varten on oltava omat ohjaimet, joihin on välitön pääsy:
Jos edellä mainittuja toimintoja varten käytetään kiertokytkimiä, niiden sijoittaminen päällekkäin on kiellettyä. |
|
5. |
Ainakin vahvistusta, aaltovälkkeen vaimennusta ja sadevaimennusta on voitava säätää kiertokytkimillä niin, että vaikutus on suhteessa kiertokulmaan. |
|
6. |
Ohjainten säädön on tapahduttava niin, että oikealle tai ylöspäin suuntautuva liike vaikuttaa muuttujaan positiivisesti ja vasemmalle tai alaspäin suuntautuva liike negatiivisesti. |
|
7. |
Jos käytetään painikkeita, niiden on oltava paikannettavissa ja käytettävissä tunnustelemalla. Niissä on myös oltava selvästi havaittava vapautin. |
|
8. |
Seuraavien muuttujien kirkkautta on voitava säätää erikseen nollasta käytön edellyttämään arvoon:
|
|
9. |
Edellyttäen, että joidenkin näytöllä olevien arvojen kirkkausero on vain vähäinen ja että kiinteä mittarengas, liikkuva etäisyysmittarengas ja suuntimaviiva voidaan poistaa näytöltä toisistaan riippumatta, kirkkauden säätimiä voi olla neljä eli yksi kullekin seuraavista arvojoukoista:
|
|
10. |
Keulasuuntimaviivan kirkkautta on voitava säätää, mutta sitä ei saa voida vähentää nollaan. |
|
11. |
Keulasuuntimaviivan pois kytkemistä varten on oltava ohjain, joka palautuu automaattisesti. |
|
12. |
Tutkahäiriöiden vaimennuslaitteiden on oltava jatkuvasäätöisiä nollasta alkaen. |
4.02 artikla
Näyttö
|
1. |
”Tutkakuvalla” tarkoitetaan ympäristön tutkakaikujen ja niiden alukseen nähden tapahtuvan liikkeen asteikon mukaista esittämistä näyttöyksikön kuvaruudulla yhden antennin kierroksen tuloksena, kun aluksen keskiviiva ja keulasuuntaviiva ovat koko ajan linjassa. |
|
2. |
”Näyttöyksiköllä” tarkoitetaan laitteen sitä osaa, jossa on kuvaruutu. |
|
3. |
”Kuvaruudulla” tarkoitetaan näyttöyksikön heijastamatonta osaa, jossa näkyy joko pelkkä tutkakuva tai tutkakuva yhdessä muiden merenkulkutietojen kanssa. |
|
4. |
”Tutkakuvan tosiasiallisella halkaisijalla” tarkoitetaan suurimman suuntima-asteikkoon sopivan, täysin ympyränmuotoisen tutkakuvan halkaisijaa. |
|
5. |
”Rasterinäytöllä” tarkoitetaan antennin täyteen kierrokseen perustuvan tutkakuvan lähes staattista esittämistä televisiokuvana. |
4.03 artikla
Tutkakuvan ominaisuudet
|
1. |
Tutkakuvan tosiasiallisen halkaisijan on oltava vähintään 270 mm. |
|
2. |
Edellä 3.03 artiklassa määriteltyjen mitta-alueiden uloimman mittarenkaan on oltava vähintään 90 prosenttia tutkakuvan tosiasiallisesta halkaisijasta. Antennin asennon on kaikilla mitta-alueilla oltava näkyvissä tutkakuvasta. |
4.04 artikla
Näytön väri
Näytön väri on valittava fysiologisten tekijöiden perusteella. Jos kuvaruudulla voidaan esittää eri värejä, varsinaisen tutkakuvan on oltava yksivärinen. Eri värien esittäminen ei saa johtaa värien päällekkäisyydestä aiheutuvaan sekoittumiseen missään osassa kuvaruutua.
4.05 artikla
Kuvan uusiutumisnopeus ja pysyvyys
|
1. |
Näytöllä esitetty tutkakuva on korvattava ajantasaisella tutkakuvalla 2,5 sekunnin välein. |
|
2. |
Kuvaruudulla näkyvien tutkakaikujen on pysyttävä näkyvissä vähintään yhden antennin kierroksen ajan, mutta ei kuitenkaan kauempaa kuin kaksi antennin kierrosta. Tutkakuvan pysyvyys voidaan saada aikaan kahdella tavalla: joko jatkuvalla näytöllä tai kuvan uusiutumisella määräajoin. Kuvan uusiutuminen on toteutettava vähintään 50 Hz:n taajuudella. |
|
3. |
Kaiun kirjoittumisen ja sen yhden antennin kierroksen ajan näkyvän jälkihohdon välisen kirkkauseron on oltava mahdollisimman pieni. |
4.06 artikla
Näytön lineaarisuus
|
1. |
Tutkakuvan lineaarisuusvirhe ei saa olla enempää kuin 5 prosenttia. |
|
2. |
Kaikilla mitta-alueilla 2 000 m:iin asti tutka-antennista 30 m:n etäisyydellä olevan kiinteän suoran rantaviivan on näyttävä suorana ja jatkuvana kaikurakenteena, jossa ei ole havaittavia vääristymiä. |
4.07 artikla
Etäisyyden ja vaakasuuntakulman mittatarkkuus
|
1. |
Maalin etäisyyden määrittämisen liikkuvien tai kiinteiden mittarenkaiden avulla on tapahduttava ± 10 m:n tai ± 1,5 prosentin tarkkuudella sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. |
|
2. |
Kohteen suuntiman kulma-arvo ei saa erota sen todellisesta arvosta enempää kuin 1 asteen. |
4.08 artikla
Antennin ominaisuudet ja lähetysspektri
|
1. |
Antennimekanismin ja antennin on toimittava moitteettomasti tuulen nopeuden ollessa enimmillään 100 km tunnissa. |
|
2. |
Antennimekanismissa on oltava turvakytkin, jolla lähetin ja kiertoyksikkö voidaan kytkeä pois päältä. |
|
3. |
Antennin yhteen suuntaan mitatun vaakakeilan kuvion on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
|
4. |
Antennin yhteen suuntaan mitatun pystykeilan kuvion on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
|
5. |
Antennin säteilemän suurtaajuusenergian on oltava vaakapolaroitua. |
|
6. |
Laitteen käyttötaajuuden on oltava yli 9 GHz:n taajuusalueella, joka on osoitettu merenkulkututkalaitteille voimassa olevan ITU:n radio-ohjesäännön nojalla. |
|
7. |
Antennin säteilemän suurtaajuusenergian taajuusspektrin on oltava ITU:n radio-ohjesäännön mukainen. |
5 luku
Tutkalaitteiden koeolosuhteet ja koemenetelmät
5.01 artikla
Turvallisuus, kuormitettavuus ja häiriölähetys
Virransyöttö, turvallisuus, aluksen laitteiden väliset häiriöt, turvallinen etäisyys kompassista, säänkestävyys, mekaaninen lujuus, ympäristön vaikutukset ja melupäästöt on koestettava merenkulkulaitteiden yleisiä vaatimuksia koskevan IEC-julkaisun 945 mukaisesti.
5.02 artikla
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus
|
1. |
Harhalähetteet on mitattava merenkulkulaitteiden yleisiä vaatimuksia koskevan IEC-julkaisun 945 mukaisesti taajuusalueella 30-2 000 MHz. Edellä olevan 2.02 artiklan 1 kohdan vaatimusten on täytyttävä. |
|
2. |
Edellä olevan 2.02 artiklan 2 kohdan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien vaatimusten on täytyttävä. |
5.03 artikla
Koemenettely
|
1. |
Lisäyksessä 2 esitetty tutkalaitteiden koealue on järjestettävä tyynelle vedenpinnalle, joka on vähintään 1,5 km pitkä ja 0,3 km leveä, tai heijastusominaisuuksiltaan vastaavaan maastoon. |
|
2. |
Standardiheijastimena on tutkaheijastin, jonka tutkakaikupinta 3,2 cm:n aallonpituudella on 10 m2. Kolmiakselisen tutkaheijastimen, jossa on kolmikulmaiset pinnat, vastaava tutkakaikupinta (sigma) 9 GHz:n taajuudella (3,2 cm) lasketaan seuraavan kaavan avulla: 
Standardiheijastimella, jonka pinnat ovat kolmikulmaisia, sivun pituus a = 0,222 m. Kantaman ja erottamisen koestamisessa 3,2 cm:n aallonpituudella käytettyjen heijastimien mittoja on käytettävä myös koestettavan tutkalaitteen aallonpituuden ollessa muu kuin 3,2 cm. |
|
3. |
Standardiheijastimet on sijoitettava 15 m:n, 30 m:n, 45 m:n, 60 m:n, 85 m:n, 300 m:n, 800 m:n, 1 170 m:n, 1 185 m:n ja 1 200 m:n etäisyyksille antennista. 85 m:n etäisyydelle sijoitetun standardiheijastimen lisäksi on sijoitettava standardiheijastimet sen molemmin puolin 5 m:n etäisyydelle suorassa kulmassa suuntimaviivaan nähden. 300 m:n etäisyydelle sijoitetun standardiheijastimen viereen on sijoitettava heijastin, jonka tutkakaikupinta on 300 m2, 18 m:n etäisyydelle suorassa kulmassa suuntimaviivaan nähden. Lisäksi on sijoitettava heijastimet, joiden tutkakaikupinnat ovat 1 m2 ja 1000 m2, vähintään 15 asteen vaakasuuntakulmaan toisiinsa nähden samalle 300 m:n etäisyydelle antennista. 1 200 m:n etäisyydelle sijoitetun standardiheijastimen viereen on sijoitettava standardiheijastimet ja heijastin, jonka tutkakaikupinta on 1 m2, 30 m:n etäisyydelle sen molemmin puolin suorassa kulmassa suuntimaviivaan nähden. |
|
4. |
Tutkalaite on säädettävä parhaalle kuvan laadulle. Vahvistus on säädettävä niin, että välittömästi tutkahäiriöiden vaimennuksen toiminta-alueen ulkopuolella kohinaa ei enää näy. Aaltovälkeen vaimennus (STC) on säädettävä minimiin, ja sadevaimennus (FTC) on kytkettävä pois päältä. Kaikki kuvan laatuun vaikuttavat hallintalaitteet on jätettävä samaan asentoon tietyllä antenninkorkeudella tehtävän kokeen ajaksi ja lukittava asianmukaisesti. |
|
5. |
Antenni on sijoitettava halutulle korkeudelle 5 ja 10 m:n välillä veden tai maan pinnasta. Heijastimet on sijoitettava sellaiselle korkeudelle veden tai maan pinnasta, että niiden tosiasiallinen tutkakaiku vastaa 2 kohdassa määritettyä arvoa. |
|
6. |
Kaikkien valitulle alueelle sijoitettujen heijastimien on näyttävä kuvaruudulla samanaikaisesti toisistaan erillisinä maaleina kaikilla etäisyyksillä 1 200 m:iin asti riippumatta koealueen vaakasuuntakulman sijainnista keulasuuntimaviivaan nähden. Edellä olevan 3.11 artiklan mukaiset tutkamajakoiden signaalit on esitettävä selkeästi. Kaikkien näissä säännöksissä olevien vaatimusten on täytyttävä millä tahansa antenninkorkeudella 5 ja 10 m:n välillä, kun hallintalaitteisiin saa tehdä vain olennaiset säädöt. |
5.04 artikla
Antennin mitat
Antennin ominaisuudet on mitattava alusten tutkia koskevan IEC-julkaisun 936 mukaisesti.
Lisäys I
Kulmaerottelukyky mitta-alueilla 1 200 m:iin asti
Lisäys II
Koealue tutkalaitteen erottelukyvyn määrittämiseksi
IV OSA
SISÄVESIALUSTEN KÄÄNTYMISNOPEUDEN OSOITTIMIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA KOEOLOSUHTEET
Sisällys
|
1 luku |
Yleistä |
|
1.01 artikla |
Soveltamisala |
|
1.02 artikla |
Kääntymisnopeuden osoittimen tarkoitus |
|
1.03 artikla |
Hyväksymiskoestus |
|
1.04 artikla |
Hyväksymiskoestusta koskeva hakemus |
|
1.05 artikla |
Tyyppihyväksyminen |
|
1.06 artikla |
Laitteen merkintä ja hyväksymisnumero |
|
1.07 artikla |
Valmistajan ilmoitus |
|
1.08 artikla |
Hyväksytyn laitteen muuttaminen |
|
2 luku |
Kääntymisnopeuden osoittimia koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset |
|
2.01 artikla |
Rakenne ja suunnittelu |
|
2.02 artikla |
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus |
|
2.03 artikla |
Käyttö |
|
2.04 artikla |
Käyttöohjeet |
|
2.05 artikla |
Asennus- ja toimintakokeet |
|
3 luku |
Kääntymisnopeuden osoittimien toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset |
|
3.01 artikla |
Kääntymisnopeuden osoittimen käyttövalmius |
|
3.02 artikla |
Kääntymisnopeuden osoittaminen |
|
3.03 artikla |
Mitta-alueet |
|
3.04 artikla |
Kääntymisnopeuden osoittamistarkkuus |
|
3.05 artikla |
Herkkyys |
|
3.06 artikla |
Toiminnan valvonta |
|
3.07 artikla |
Muiden aluksen tavanomaisten liikkeiden sieto |
|
3.08 artikla |
Magneettikenttien sieto |
|
3.09 artikla |
Toistavat laitteet |
|
4 luku |
Kääntymisnopeuden osoittimia koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset |
|
4.01 artikla |
Käyttö |
|
4.02 artikla |
Vaimennuslaitteet |
|
4.03 artikla |
Lisälaitteiden liittäminen |
|
5 luku |
Kääntymisnopeuden osoittimien koeolosuhteet ja -menettelyt |
|
5.01 artikla |
Turvallisuus, kuormitettavuus ja häiriölähetys |
|
5.02 artikla |
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus |
|
5.03 artikla |
Koemenettely |
|
Lisäys |
Kääntymisnopeuden osoittimien enimmäispoikkeamat |
1 luku
Yleistä
1.01 artikla
Soveltamisala
Näissä säännöksissä esitetään sisävesialuksissa käytettyjen kääntymisnopeuden osoittimien tekniikkaa ja toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset sekä koeolosuhteet, joissa näiden vähimmäisvaatimusten noudattaminen on todettava.
1.02 artikla
Kääntymisnopeuden osoittimen tarkoitus
Kääntymisnopeuden osoittimen tarkoituksena on helpottaa tutkaohjausta sekä mitata ja ilmoittaa aluksen kääntymisnopeus vasemmalle tai oikealle.
1.03 artikla
Hyväksymiskoestus
Kääntymisnopeuden osoittimia ei saa asentaa aluksiin, ellei tyyppikokeella ole todistettu, että ne täyttävät näissä säännöksissä olevat vähimmäisvaatimukset.
1.04 artikla
Hyväksymiskoestusta koskeva hakemus
|
1. |
Kääntymisnopeuden osoittimien tyyppikoetta koskevat hakemukset on toimitettava jonkin jäsenvaltion toimivaltaiselle koestusviranomaiselle. Toimivaltaiset koestusviranomaiset on saatettava komitean tietoon. |
|
2. |
Kuhunkin hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:
|
|
3. |
Hakijan on osoitettava tai osoitutettava kokein, että kääntymisnopeuden osoitin täyttää näiden säännösten vähimmäisvaatimukset. Koetulokset ja mittausraportit on liitettävä hakemukseen. Toimivaltaisen koestusviranomaisen on säilytettävä kyseiset asiakirjat ja koestuksen aikana saadut tiedot. |
|
4. |
Hyväksymiskoestusta varten ”hakijalla” tarkoitetaan oikeus- tai luonnollista henkilöä, jonka nimellä, tavaramerkillä tai muulla tunnisteella koestettavaksi toimitettua laitetta valmistetaan tai markkinoidaan. |
1.05 artikla
Tyyppihyväksyminen
|
1. |
Jos laite hyväksytään tyyppikokeessa, toimivaltaisen koestusviranomaisen on annettava vaatimustenmukaisuustodistus. Jos laite ei täytä vähimmäisvaatimuksia, hakijalle on ilmoitettava kirjallisesti laitteen hylkäämisen syyt. Hyväksynnän antaa toimivaltainen viranomainen. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hyväksymästään laitteesta komitealle. |
|
2. |
Kullakin koestusviranomaisella on oltava oikeus valita tuotantosarjaan kuuluvia laitteita tarkastettaviksi milloin tahansa. Jos tarkastuksessa ilmenee laitteessa olevia puutteita, tyyppihyväksyminen voidaan peruuttaa. Tyyppihyväksymisen peruuttaa sama viranomainen, joka on myöntänyt sen. |
|
3. |
Tyyppihyväksyminen on voimassa 10 vuotta, ja se voidaan uusia pyynnöstä. |
1.06 artikla
Laitteen merkintä ja hyväksymisnumero
|
1. |
Laitteen kuhunkin osaan on merkittävä pysyvästi valmistajan nimi, laitteen kauppanimi, laitteen tyyppi ja sarjanumero. |
|
2. |
Toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksymisnumero on kiinnitettävä pysyvästi ohjausyksikköön niin, että se pysyy selvästi näkyvissä laitteen asentamisen jälkeen. Hyväksymisnumeron muoto: e-NN-NNN (e= Euroopan unioni NN= hyväksymismaan koodi seuraavasti:
NNN= toimivaltaisen viranomaisen määrittelemä kolminumeroinen luku.) |
|
3. |
Hyväksymisnumeroa saa käyttää ainoastaan yhdessä siihen liittyvän hyväksynnän kanssa. Hakijan on vastuussa hyväksymisnumeron valmistamisesta ja kiinnittämisestä. |
|
4. |
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava annetusta hyväksymisnumerosta välittömästi komitealle. |
1.07 artikla
Valmistajan ilmoitus
Kuhunkin laiteyksikköön on liitettävä valmistajan ilmoitus siitä, että se on voimassa olevien vähimmäisvaatimusten mukainen ja että se vastaa kaikilta osiltaan koestettua laitetta.
1.08 artikla
Hyväksytyn laitteen muuttaminen
|
1. |
Jos jo hyväksyttyyn laitteeseen tehdään muutoksia, tyyppihyväksyminen on peruutettava. Jos muutoksia suunnitellaan, niiden yksityiskohdista on ilmoitettava kirjallisesti toimivaltaiselle koestusviranomaiselle. |
|
2. |
Toimivaltainen koestusviranomainen päättää, pidetäänkö hyväksyminen edelleen voimassa vai onko tehtävä tarkastus tai uusi tyyppikoe. Jos laitteelle myönnetään uusi hyväksyminen, on annettava uusi hyväksymisnumero. |
2 luku
Kääntymisnopeuden osoittimia koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset
2.01 artikla
Rakenne ja suunnittelu
|
1. |
Kääntymisnopeuden osoittimien on sovelluttava käytettäviksi sisävesialuksilla. |
|
2. |
Laitteen rakenteen ja suunnittelun on vastattava sekä mekaanisilta että sähköisiltä ominaisuuksiltaan tekniikan kehitystä. |
|
3. |
Jos tämän direktiivin liitteessä II tai näissä säännöksissä ei ole erityisiä säännöksiä asiasta, merenkulkulaitteiden yleisiä vaatimuksia koskevassa IEC-julkaisussa 945 olevia vaatimuksia ja koemenetelmiä sovelletaan virransyöttöön, turvallisuuteen, aluksen laitteiden välisiin häiriöihin, turvalliseen etäisyyteen kompassista, säänkestävyyteen, mekaaniseen lujuuteen, ympäristön vaikutukseen, melupäästöihin ja laitteiden merkintöihin. Lisäksi laitteen on täytettävä kaikki kyseisten säännösten vaatimukset ympäristön lämpötilan ollessa 0 °C:n ja 40 °C:n välillä. |
2.02 artikla
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus
|
1. |
Taajuusalueella 30-2 000 MHz harhalähetteiden kentänvoimakkuus ei saa olla yli 500 μV/m. Taajuusalueilla 156-165 MHz, 450-470 MHz ja 1,53-1,544 GHz kentänvoimakkuus ei saa olla yli 15 μV/m. Kyseisiä kentänvoimakkuuksia on sovellettava 3 metrin koe-etäisyydellä koestettavasta laitteesta. |
|
2. |
Laitteen on täytettävä vähimmäisvaatimukset sähkömagneettisen kentän voimakkuuden ollessa enintään 15 V/m koestettavan laitteen välittömässä läheisyydessä taajuusalueella 30-2 000 MHz. |
2.03 artikla
Käyttö
|
1. |
Laitteessa ei saa olla enempää hallintalaitteita kuin sen asianmukaiseen käyttöön tarvitaan. Ohjainten rakenteen, merkintöjen ja käsittelytavan on sallittava niiden yksinkertainen, yksiselitteinen ja nopea käyttö. Ne on sijoitettava niin, että käyttövirheet estetään mahdollisuuksien mukaan. Ohjaimet, joita ei tarvita normaalikäytössä, eivät saa olla välittömästi käsillä. |
|
2. |
Kaikissa ohjaimissa ja osoittimissa on oltava englanninkieliset merkit ja/tai merkinnät. Merkkien on oltava IEC-julkaisun 417 vaatimusten mukaisia. Kaikkien numeroiden ja kirjainten on oltava vähintään 4 mm korkeita. Jos voidaan osoittaa, että 4 mm:n kirjasinkorkeus ei teknisistä syistä ole mahdollinen, ja jos pienemmät kirjasimet ovat käytön kannalta hyväksyttävissä, on sallittava kirjasinten pienentäminen 3 mm:iin. |
|
3. |
Laite on suunniteltava niin, että käyttövirheet eivät voi aiheuttaa sen rikkoutumista. |
|
4. |
Mahdolliset vähimmäisvaatimukset ylittävät toiminnot, esimerkiksi liitäntämahdollisuudet muihin laitteisiin, on järjestettävä niin, että laite täyttää vähimmäisvaatimukset kaikissa olosuhteissa. |
2.04 artikla
Käyttöohjeet
Kunkin yksikön mukana on oltava yksityiskohtaiset käyttöohjeet. Niiden on oltava saatavilla englannin, hollannin, ranskan ja saksan kielellä, ja niissä on oltava vähintään seuraavat tiedot:
|
a) |
käynnistäminen ja käyttö; |
|
b) |
huolto ja kunnossapito; |
|
c) |
yleiset turvaohjeet. |
2.05 artikla
Asennus- ja toimintakokeet
|
1. |
Asennus-, vaihto- ja toimintakokeet on suoritettava V osan vaatimusten mukaisesti. |
|
2. |
Asennussuunta keskiviivaan nähden on ilmoitettava kääntymisnopeuden osoittimen anturiyksikössä. Asennusohjeilla on varmistettava muiden aluksen tavanomaisten liikkeiden mahdollisimman hyvä sieto. |
3 luku
Kääntymisnopeuden osoittimien toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset
3.01 artikla
Kääntymisnopeuden osoittimen käyttövalmius
|
1. |
Kylmänä käynnistetyn kääntymisnopeuden osoittimen on oltava täysin toimintakykyinen neljässä minuutissa ja toimittava vaadituissa tarkkuusrajoissa. |
|
2. |
Varoitusmerkillä on osoitettava, että osoitin on kytketty päälle. Kääntymisnopeuden osoitinta on voitava tarkkailla ja käyttää samanaikaisesti. |
|
3. |
Langattomat kauko-ohjauslaitteet eivät ole sallittuja. |
3.02 artikla
Kääntymisnopeuden osoittaminen
|
1. |
Kääntymisnopeus on osoitettava lineaarisella asteikolla, jonka nollapiste on keskellä. Kääntymissuunta ja -nopeus on voitava lukea tarvittavalla tarkkuudella. Osoitinneulat ja pylväskaaviot ovat sallittuja. |
|
2. |
Osoittimen asteikon on oltava vähintään 20 cm pitkä, ja se voi olla ympyränmuotoinen tai suoraviivainen. Suoraviivaiset asteikot saa sijoittaa vain vaakatasoon. |
|
3. |
Ainoastaan numeeriset osoittimet eivät ole sallittuja. |
3.03 artikla
Mitta-alueet
Kääntymisnopeuden osoittimissa voi olla yksi tai useampia mitta-alueita. Seuraavat mitta-alueet ovat suositeltavia:
|
|
30° minuutissa |
|
|
60° minuutissa |
|
|
90° minuutissa |
|
|
180° minuutissa |
|
|
300° minuutissa. |
3.04 artikla
Kääntymisnopeuden osoittamistarkkuus
Osoitettu kääntymisnopeus saa poiketa korkeintaan 2 prosenttia mitattavissa olevasta enimmäisarvosta tai korkeintaan 10 prosenttia todellisesta arvosta sen mukaan, kumpi näistä on suurempi (katso lisäys).
3.05 artikla
Herkkyys
Toimintakynnyksen on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin kulmanopeuden muutos, joka vastaa 1 prosenttia osoitetusta arvosta.
3.06 artikla
Toiminnan valvonta
|
1. |
Jos kääntymisnopeuden osoitin ei toimi vaaditulla tarkkuusalueella, se on ilmoitettava. |
|
2. |
Jos käytetään hyrrää, hyrrän pyörimisnopeuden kriittisestä hidastumisesta on ilmoitettava osoittimella. Hyrrän pyörimisnopeuden hidastuminen on kriittistä, kun se heikentää tarkkuutta 10 prosentilla. |
3.07 artikla
Muiden aluksen tavanomaisten liikkeiden sieto
|
1. |
Aluksen keinunta 10°:een saakka kääntymisnopeuden ollessa korkeintaan 4° sekunnissa ei saa aiheuttaa säädetyt poikkeamat ylittäviä mittavirheitä. |
|
2. |
Iskut esimerkiksi laituriin kiinnittymisen aikana eivät saa aiheuttaa säädetyt poikkeamat ylittäviä mittavirheitä. |
3.08 artikla
Magneettikenttien sieto
Kääntymisnopeuden osoittimen on siedettävä aluksella tyypillisesti esiintyviä magneettikenttiä.
3.09 artikla
Toistavat laitteet
Toistavien osoittimien on oltava kaikkien kääntymisnopeuden osoittimiin sovellettavien vaatimusten mukaisia.
4 luku
Kääntymisnopeuden osoittimia koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset
4.01 artikla
Käyttö
|
1. |
Kaikki hallintalaitteet on sijoitettava niin, että tietoja ei peity niiden käytön aikana ja että tutkaohjaukselle ei aiheudu häiriöitä. |
|
2. |
Kaikissa ohjaimissa ja osoittimissa on oltava häikäisemätön valonlähde, joka soveltuu kaikkiin ympäristön valaistusoloihin ja joka on säädettävissä nollaan saakka itsenäisellä säätimellä. |
|
3. |
Ohjainten säädön on tapahduttava niin, että oikealle tai ylöspäin suuntautuva liike vaikuttaa muuttujaan positiivisesti ja vasemmalle tai alaspäin suuntautuva liike negatiivisesti. |
|
4. |
Jos käytetään painikkeita, niiden on oltava paikannettavissa ja käytettävissä tunnustelemalla. Niissä on myös oltava selvästi havaittava vapautin. |
4.02 artikla
Vaimennuslaitteet
|
1. |
Anturijärjestelmän on oltava vaimennettu kriittisten arvojen varalta. Vaimennusvakio (63 prosenttia raja-arvosta) ei saa olla yli 0,4 sekuntia. |
|
2. |
Osoitin on vaimennettava kriittisten arvojen varalta. Vaimennusta lisäävät säätimet ovat sallittuja. Vaimennusvakio ei missään olosuhteissa saa olla yli viittä sekuntia. |
4.03 artikla
Lisälaitteiden liittäminen
|
1. |
Jos kääntymisnopeuden osoitin voidaan liittää toistaviin osoittimiin tai vastaaviin laitteisiin, kääntymisnopeuden osoittamisen on pysyttävä käytettävissä sähköisenä signaalina. Kääntymisnopeus on osoitettava galvaanisella maaeristyksellä ja niin, että analoginen jännite vastaa 20 mV astetta kohti ± 5 prosenttia ja sisäisen enimmäisvastuksen ollessa 100 ohmia. Napaisuuden on oltava positiivinen aluksen kääntyessä oikealle ja negatiivinen sen kääntyessä vasemmalle. Toimintakynnys ei saa olla yli 0,3° minuutissa. Nollapistevirhe saa olla enintään 1° minuutissa lämpötilan ollessa 0 °C:n ja 40 °C:n välillä. Kun osoitin on kytketty päälle eikä anturi altistu liikkeen vaikutuksille, lähtösignaalin häiriöjännite kaistanleveydeltään 10 Hz:n alipäästösuodattimella mitattuna saa olla enintään 10 mV. Kääntymisnopeuden signaali on vastaanotettava ilman lisävaimennusta 4.02 artiklan 1 kohdassa annetuissa rajoissa. |
|
2. |
Laitteessa on oltava ulkoinen hätäkytkin. Kytkin on asennettava osoittimesta galvaanisesti eristetyksi katkaisijaksi. Ulkoisen hälytyksen on lauettava kosketuksen katketessa:
|
5 luku
Kääntymisnopeuden osoittimien koeolosuhteet ja -menettelyt
5.01 artikla
Turvallisuus, kuormitettavuus ja häiriölähetys
Virransyöttö, turvallisuus, aluksen laitteiden väliset häiriöt, turvallinen etäisyys kompassista, säänkestävyys, mekaaninen lujuus, ympäristön vaikutukset ja melupäästöt on koestettava merenkulkulaitteiden yleisiä vaatimuksia koskevan IEC-julkaisun 945 mukaisesti.
5.02 artikla
Harhalähetteet ja sähkömagneettinen yhteensopivuus
|
1. |
Harhalähetteet on mitattava merenkulkulaitteiden yleisiä vaatimuksia koskevan IEC-julkaisun 945 mukaisesti taajuusalueella 30-2 000 MHz. Edellä olevan 2.02 artiklan 1 kohdan vaatimusten on täytyttävä. |
|
2. |
Edellä olevan 2.02 artiklan 2 kohdan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien vaatimusten on täytyttävä. |
5.03 artikla
Koemenettely
|
1. |
Kääntymisnopeuden osoittimia on käytettävä ja ne on koestettava nimellisolosuhteissa ja ääriolosuhteissa. Tämän osalta käyttöjännitteen ja ympäristön lämpötilan vaikutus koestetaan säädettyyn raja-arvoon saakka. Lisäksi on käytettävä radiolähettimiä suurimpien magneettikenttien tuottamiseksi osoittimien läheisyydessä. |
|
2. |
Edellä 1 kohdassa kuvatuissa olosuhteissa osoittimen virheiden on pysyttävä lisäyksessä ilmoitettujen poikkeamien rajoissa. Kaikkien muiden vaatimusten on täytyttävä. |
Lisäys
Kääntymisnopeuden osoittimien suurimmat sallitut poikkeamat
V OSA
SISÄVESIALUSTEN TUTKALAITTEIDEN JA KÄÄNTYMISNOPEUDEN OSOITTIMIEN ASENTAMISTA JA TOIMIVUUSKOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET
Sisällys
|
1 artikla |
Soveltamisala |
|
2 artikla |
Laitteiden hyväksyminen |
|
3 artikla |
Hyväksytyt alan yritykset |
|
4 artikla |
Aluksen virransyöttöä koskevat vaatimukset |
|
5 artikla |
Tutka-antennin asentaminen |
|
6 artikla |
Näyttöyksikön ja ohjausyksikön asentaminen |
|
7 artikla |
Kääntymisnopeuden osoittimen asentaminen |
|
8 artikla |
Paikka-anturin asentaminen |
|
9 artikla |
Asennus- ja toimivuuskoe |
|
10 artikla |
Asennus- ja toimivuustodistus |
|
Lisäys |
Tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien asennus- ja toimivuustodistuksen malli |
1 artikla
Soveltamisala
Näiden vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että yhteisön sisävesien turvallisuuden ja asianmukaisen tutkaohjauksen edistämiseksi merenkulkututkalaitteet ja kääntymisnopeuden osoittimet asennetaan parhaiden mahdollisten teknisten ja ergonomisten standardien mukaisesti ja että asennuksen jälkeen suoritetaan toimivuuskoe. Sisävesien ECDIS-laitteistoa, jota voidaan käyttää navigointitilassa, pidetään näiden säännösten mukaisena merenkulkututkalaitteena.
2 artikla
Laitteiden hyväksyminen
Yhteisön sisävesillä tapahtuvaa tutkaohjausta varten voidaan hyväksyä vain sellaisten laitteiden asentaminen, jotka on hyväksytty tämän direktiivin tai Reinin navigaation keskuskomission asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja joissa on hyväksymisnumero.
3 artikla
Hyväksytyt alan yritykset
|
1. |
Tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien asennus-, vaihto-, korjaus- tai huoltotöitä saavat tehdä vain alan yritykset, jotka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt 1 artiklan mukaisesti. |
|
2. |
Toimivaltainen viranomainen voi myöntää hyväksymisen rajoitetuksi ajaksi ja peruuttaa sen milloin tahansa, jos 1 artiklan edellytykset eivät enää täyty. |
|
3. |
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hyväksymistään alan yrityksistä komitealle välittömästi. |
4 artikla
Aluksen virransyöttöä koskevat vaatimukset
Kaikissa tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien virransyöttöjohdoissa on oltava omat, erilliset turvalaitteensa, ja niiden on oltava mahdollisuuksien mukaan vikaturvallisia.
5 artikla
Tutka-antennin asentaminen
|
1. |
Tutka-antenni on asennettava mahdollisimman lähelle aluksen keskiviivaa. Antennin läheisyydessä ei saa olla esteitä, jotka aiheuttavat vääriä tutkakaikuja tai ei-toivottuja varjoja; tarvittaessa antenni on asennettava keulakorokkeelle. Tutka-antennin asennuksen ja kiinnityksen käyttöpaikkaansa on oltava riittävän vakaa, jotta tutkalaite voi toimia vaadituissa tarkkuusrajoissa. |
|
2. |
Kun asennuksen kulmavirhe on korjattu ja laite on kytketty päälle, keulasuuntimaviivan ja aluksen keskiviivan ero ei saa olla enempää kuin 1 asteen. |
6 artikla
Näyttöyksikön ja ohjausyksikön asentaminen
|
1. |
Näyttöyksikkö ja ohjausyksikkö on asennettava ohjaushyttiin niin, että tutkakuvan arvioinnissa ja laitteen käytössä ei ole vaikeuksia. Tutkakuvan vaakasuuntakulman suuntauksen on oltava ympäristön tavanomaisen tilanteen mukainen. Pidikkeet ja säädettävät konsolit on rakennettava niin, että ne voidaan lukita mihin tahansa asentoon ilman tärinää. |
|
2. |
Tutkaohjauksen aikana tutkan käyttäjän suuntaan ei saa heijastua keinovaloa. |
|
3. |
Jos ohjausyksikkö ei ole osa näyttöyksikköä, se on sijoitettava koteloon korkeintaan 1 metrin etäisyydelle näyttöyksiköstä. Langattomat kauko-ohjauslaitteet eivät ole sallittuja. |
|
4. |
Jos toistavia laitteita asennetaan, niiden on täytettävä merenkulkututkalaitteisiin sovellettavat vaatimukset. |
7 artikla
Kääntymisnopeuden osoittimen asentaminen
|
1. |
Anturijärjestelmä on asennettava mahdollisuuksien mukaan keskilaivaan, vaakatasoon ja aluksen keskiviivan suuntaisesti. Asennuspaikan on mahdollisuuksien mukaan oltava vapaa tärinästä ja alttiina vain vähäisille lämpötilanvaihteluille. Jos mahdollista, osoitinyksikkö on asennettava tutkanäytön yläpuolelle. |
|
2. |
Jos toistavia laitteita asennetaan, niiden on täytettävä kääntymisnopeuden osoittimiin sovellettavat vaatimukset. |
8 artikla
Paikka-anturin asentaminen
Paikka-anturi (esimerkiksi DGPS-antenni) on asennettava niin, että varmistetaan sen toiminta mahdollisimman tarkasti, ja niin, etteivät kansirakenteet ja aluksen lähetyslaitteet haittaa sen toimintaa.
9 artikla
Asennus- ja toimivuuskoe
Ennen laitteen kytkemistä päälle ensimmäistä kertaa asennuksen jälkeen tai aluksen katsastustodistuksen uusimisen tai voimassaolon jatkamisen jälkeen (lukuun ottamatta liitteessä II olevan 2.09 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia) sekä aluksen jokaisen sellaisen muutoksen jälkeen, joka saattaa vaikuttaa laitteen toimintaolosuhteisiin, toimivaltaisen viranomaisen tai 3 artiklan mukaisesti valtuutetun yrityksen on suoritettava asennus- ja toimivuuskoe. Tätä varten seuraavien edellytysten on täytyttävä:
|
a) |
Virransyötössä on oltava erillinen turvalaite. |
|
b) |
Käyttöjännitteen on oltava säädetyissä rajoissa (III osassa oleva 2.01 artikla). |
|
c) |
Johtojen ja niiden asennuksen on oltava tämän direktiivin liitteen II ja tarvittaessa ADNR-sääntöjen mukaisia. |
|
d) |
Antennin kierrosten lukumäärän on oltava vähintään 24 minuutissa. |
|
e) |
Antennin läheisyydessä ei saa olla navigointia haittaavia esteitä. |
|
f) |
Antennin turvakytkimen on oltava hyvässä käyttökunnossa. |
|
g) |
Näyttöyksiköt, kääntymisnopeuden osoittimet ja ohjausyksiköt on sijoitettava ergonomisesti ja käyttäjäystävällisesti. |
|
h) |
Tutkalaitteen keulasuuntimaviiva ei saa poiketa aluksen keskiviivasta enempää kuin 1 asteen. |
|
i) |
Etäisyyden ja vaakasuuntakulman näyttötarkkuuden on täytettävä vaatimukset (mitat tunnettuja maaleja käyttäen). |
|
k) |
Lyhyiden etäisyyksien lineaarisuuden on oltava moitteeton (vuorovaihe). |
|
l) |
Näytetyn vähimmäisetäisyyden on oltava enintään 15 metriä. |
|
m) |
Kuvan keskikohdan on oltava näkyvissä, ja sen halkaisija saa olla korkeintaan 1 mm. |
|
n) |
Heijastusten ja ei-toivottujen varjojen aiheuttamia vääriä tutkakaikuja keulasuuntimaviivalla ei saa esiintyä tai ne eivät saa haitata navigoinnin turvallisuutta. |
|
o) |
Aaltovälkkeen ja sateen vaimentimien (STC- ja FTC-asetukset) ja niihin liittyvien ohjainten on toimittava moitteettomasti. |
|
p) |
Vahvistuksen säädön on oltava hyvässä käyttökunnossa. |
|
q) |
Tarkennuksen ja kuvan terävyyden on oltava moitteettomat. |
|
r) |
Aluksen kääntymissuunnan on oltava kääntymisnopeuden osoittimen näyttämän mukainen, ja nolla-asennon on oltava oikein ajettaessa suoraan eteenpäin. |
|
s) |
Tutkalaitteelle ei saa aiheutua häiriöitä aluksen radiolaitteiden lähetyksistä eikä muista aluksella olevista lähteistä. |
|
t) |
Tutkalaite ja/tai kääntymisnopeuden osoitin ei saa aiheuttaa häiriöitä muille aluksella oleville laitteille. |
Lisäksi sisävesien ECDIS-laitteistojen tapauksessa:
|
u) |
Karttaan vaikuttava tilastollinen paikkavirhe ei saa olla yli 2 m. |
|
v) |
Karttaan vaikuttava tilastollinen vaihekulmavirhe ei saa olla yli 1 astetta. |
10 artikla
Asennus- ja toimivuustodistus
Edellä olevan 9 artiklan mukaisen kokeen hyväksyttävän suorittamisen jälkeen toimivaltaisen viranomaisen tai hyväksytyn yrityksen on annettava lisäyksessä olevan mallin mukainen todistus. Todistus on pidettävä aina aluksella.
Jos koe-edellytykset eivät ole täyttyneet, on laadittava luettelo puutteista. Hyväksytyn yrityksen on peruutettava mahdolliset olemassa olevat todistukset tai lähetettävä ne toimivaltaiselle viranomaiselle.
Lisäys
VI OSA
KOESTUSLAITOSTEN, HYVÄKSYTTYJEN LAITTEIDEN JA HYVÄKSYTTYJEN ASENNUSYRITYSTEN MALLILUETTELO
IV ja V osan vaatimusten mukaisesti
A. Toimivaltaiset koestusviranomaiset
I osassa olevan 1.04 artiklan 1 kohdan nojalla
B. Hyväksytyt tutkalaitteet
IV osassa olevan 1.06 artiklan 4 kohdan nojalla
C. Hyväksytyt kääntymisnopeuden osoittimet
IV osassa olevan 1.06 artiklan 4 kohdan nojalla
D. Tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien asennusta tai vaihtoa varten hyväksytyt alan yritykset
V osassa olevan 3 artiklan nojalla
Huom. Sarakkeessa 4 olevat kirjaimet viittaavat B (tutkalaitteet) ja C kohdan (kääntymisnopeuden osoittimet) sarakkeessa 1 oleviin nimikkeisiin.
(1) Nimellisjännite ja -taajuus ovat valmistajan ilmoittamat. Ne voidaan ilmoittaa myös jännite- ja/tai taajuusalueina.
(2) Sallittu poikkeama suhteessa etäisyyteen valokeskuksesta 24 V:n/40 W:n lampulla: ± 1,5 mm.
(3) L: P 28 S -kannan leveä uloke on vasemmalla lampun ollessa pystyssä valonlähdettä päin kohtisuoraan katsottaessa.
(4) Ennen arvojen mittaamista kokeen alussa hehkulamppuja on täytynyt käyttää nimellisjännitteellä 60 minuutin ajan.
(5) Kyseisiä raja-arvoja on noudatettava alueella, joka ulottuu ± 10° kumpaankin suuntaan vaakatasosta, joka kulkee lyhdyn rungon keskikohdan kautta, kun lamppua kierretään 360° akselillaan.
(6) Ennen arvojen mittaamista kokeen alussa hehkulamppuja on täytynyt käyttää nimellisjännitteellä 60 minuutin ajan.
(7) Kyseisiä raja-arvoja on noudatettava alueella, joka ulottuu ± 30° kumpaankin suuntaan vaakatasosta, joka kulkee lyhdyn rungon keskikohdan kautta, kun lamppua kierretään 360° akselillaan.
(8) IEC:n E-12 -sarjan perusarvot: 1,0; 1,2; 1,5; 1,8; 2,2; 2,7; 3,3; 3,9; 4,7; 5,6; 6,8; 8,2.
P6_TA(2006)0299
Siviili-ilmailu (teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen) ***II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta (13376/1/2005 — C6-0090/2006 — 2000/0069(COD))
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (13376/1/2005 — C6-0090/2006), |
|
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2000)0121) (2) ja komission muutetusta ehdotuksesta (KOM(2002)0030) (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2004)0073) (4), |
|
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0212/2006); |
|
1. |
hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EYVL C 262, 18.9.2001, s. 224 ja EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 103.
(2) EYVL C 311 E, 31.10.2000, s. 13.
(3) EYVL C 227 E, 24.9.2002, s. 1.
(4) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC2-COD(2000)0069
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 5. heinäkuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
|
1) |
Asetuksessa (ETY) N:o 3922/91 (3) säädetään sen liitteessä II luetelluista yhteisistä turvallisuusmääräyksistä, jotka koskevat erityisesti ilma-alusten suunnittelua, valmistusta, käyttöä ja huoltoa sekä näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä ja laitoksia. Kyseisiä yhdenmukaistettuja turvallisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin yhteisön lentotoiminnan harjoittajien liikennöimiin ilma-aluksiin, riippumatta siitä, onko ilma-alus rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa vai kolmannessa maassa. |
|
2) |
Mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa edellytetään niitä aloja koskevien yhteisten teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen hyväksymistä perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan nojalla, joita ei ole lueteltu tuon asetuksen liitteessä II. |
|
3) |
Yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 (4) 9 artiklassa säädetään, että liikenneluvan myöntämisen ja voimassaolon edellytyksenä on aina, että lentoliikenteen harjoittajalla on voimassa oleva ansiolentolupa, jossa täsmennetään liikenneluvan piiriin kuuluva toiminta ja joka täyttää säädettävässä asetuksessa vahvistettavat vaatimukset. Tällaiset vaatimukset olisi nyt vahvistettava. |
|
4) |
Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestö (Joint Aviation Authorities, JAA) on antanut joukon kaupallisia ilmakuljetuksia koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä (Joint Aviation Requirements for Commercial Air Transportation (Aeroplanes), JAR-OPS 1). Näissä säännöissä (8. muutos 1 päivänä tammikuuta 2005) vahvistetaan turvallisuusvaatimusten vähimmäistaso, ja siksi ne tarjoavat hyvän perustan lentokoneiden toimintaa koskevalle yhteisön lainsäädännölle. Kyseiseen JAR-OPS 1 -tekstiin on pitänyt tehdä muutoksia, jotta se on saatu yhteisön lainsäädännön ja politiikan mukaiseksi ottaen huomioon sen monet taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tätä uutta tekstiä ei voida siirtää yhteisön lainsäädäntöön pelkästään viittaamalla JAR-OPS 1 -vaatimuksiin asetuksessa (ETY) N:o 3922/91. Tämän vuoksi kyseiseen asetukseen olisi lisättävä uusi liite, joka sisältää yhteiset säännöt. |
|
5) |
Lentotoiminnan harjoittajien olisi saatava riittävästi toimintavaraa toimia kiireellisissä ennakoimattomissa toimintaolosuhteissa, huolehtia lyhytkestoisista toimintatarpeista tai osoittaa, että ne voivat saavuttaa vastaavan turvallisuustason muilla keinoin kuin soveltamalla liitteessä esitettyjä yhteisiä sääntöjä (jäljempänä ”Liite III”). Tämän vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava oikeus myöntää yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä koskevia vapautuksia tai ottaa käyttöön niitä koskevia poikkeuksia. Koska tällaiset vapautukset ja poikkeukset voisivat tietyissä tapauksissa haitata yhteisiä turvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa markkinoiden vääristymistä, niiden soveltamisalaa olisi rajoitettava tiukasti ja niiden antamisen edellytyksenä olisi oltava asianmukainen yhteisön valvonta. Tältä osin komissio olisi valtuutettava päättämään suojatoimenpiteistä. |
|
6) |
Tietyissä tarkoin määritellyissä tapauksissa jäsenvaltioiden olisi saatava antaa tai pitää voimassa lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevat kansalliset säädökset, jos ne ovat yhteisesti vahvistettujen menettelyjen mukaisia, siihen asti, kunnes tieteelliseen tietoon ja parhaisiin käytäntöihin perustuvat yhteisön määräykset on vahvistettu. |
|
7) |
Tämän asetuksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman korkeat yhdenmukaistetut turvallisuusstandardit, joita sovelletaan myös lento- ja työaikarajoitusten sekä lepoaikojen osalta. Joissakin jäsenvaltioissa sovelletaan työehtosopimuksia ja/tai lainsäädäntöä, joissa vahvistetaan matkustamomiehistölle lento- ja työaikojen rajoitusten sekä työolojen osalta paremmat edellytykset. Tämän asetuksen säännöksiä ei saa missään tapauksessa käyttää rajoittamaan mahdollisuutta kyseisten sopimusten tekemiseksi tai säilyttämiseksi. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat edullisempia kuin tämän asetuksen säännökset. |
|
8) |
Asetuksen (ETY) N:o 3922/91 komiteamenettelyä koskevat säännökset olisi mukautettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) huomioon ottamiseksi. |
|
9) |
Asetuksen (ETY) N:o 3922/91 säännöksiä, jotka koskevat sen soveltamisalaa, olisi muutettava, jotta otettaisiin huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002 (6), kyseisen asetuksen täytäntöönpanosäännöt, jotka vahvistetaan ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 1702/2003 (7) sekä lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä 20 päivänä marraskuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2042/2003 (8). |
|
10) |
Tässä asetuksessa, erityisesti liitteen III luvussa Q olevissa säännöksissä lento- ja työaikarajoituksista ja lepovaatimuksista, otetaan huomioon rajat ja vähimmäisvaatimukset, jotka on jo vahvistettu direktiivissä 2000/79/EY (9). Kyseisessä direktiivissä vahvistettuja rajoja on noudatettava aina, kun on kyse siviili-ilmailun liikkuvista työntekijöistä. Liitteen III luvun Q säännökset ja muut tämän asetuksen nojalla hyväksytyt säännökset eivät missään tapauksessa saisi olla väljempiä ja sen vuoksi suojella vähemmän kyseisiä työntekijöitä. |
|
11) |
Jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa miehistön jäsenten lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevien kansallisten säännösten soveltamista, jos kyseisissä kansallisissa säännöksissä vahvistetut rajat ovat alhaisempia kuin tämän asetuksen liitteen III luvussa Q vahvistetut ylärajat ja korkeampia kuin mainitussa luvussa vahvistetut alarajat. |
|
12) |
Jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa miehistön jäsenten lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevien kansallisten säännösten soveltamista aloilla, jotka eivät nykyään kuulu tämän asetuksen liitteen III luvun Q soveltamisalaan; näitä ovat esimerkiksi pisin sallittu päivittäinen lentotyöjakso yhden ohjaajan miehistöllä harjoitettavan lentotoiminnan ja kiireellisen lääkintälentotoiminnan osalta sekä säännökset, jotka koskevat lentotyöjaksojen lyhentämistä tai lepoaikojen pidentämistä ylitettäessä useampia aikavyöhykkeitä. |
|
13) |
Lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevia säännöksiä ja tarvittaessa matkustamomiehistöä koskevia säännöksiä käsittelevä tieteellinen ja lääketieteellinen arviointi olisi tehtävä kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. |
|
14) |
Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa niihin tarkastuksia koskeviin määräyksiin ja säännöksiin, jotka on annettu kansainvälisestä siviili-ilmailusta vuonna 1944 Chicagossa tehdyssä yleissopimuksessa sekä yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/36/EY (10). |
|
15) |
Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 sopineet ulkoministereidensä yhteisellä julkilausumalla Gibraltarin lentoaseman käyttöä koskevista tiiviimmän yhteistyön järjestelyistä. Näitä järjestelyjä ei ole vielä otettu käyttöön. |
|
16) |
Tämän vuoksi asetus (ETY) N:o 3922/91 olisi muutettava vastaavasti, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 3922/91 seuraavasti:
|
1) |
Lisätään johdanto-osan 9 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti: ”Lento- ja työaikarajoituksia koskevien määräysten soveltaminen voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä sellaisten yritysten työaikalistajärjestelmiin, joiden liiketoiminta perustuu yksinomaan yöliikenteeseen. Komission olisi kyseisiltä yrityksiltä pyydettävien selvitysten valossa tarkasteltava tilannetta ja esitettävä lento- ja työaikarajoitusten tarkistamista näiden erityisten liiketoimintamuotojen huomioon ottamiseksi.” |
|
2) |
Lisätään johdanto-osan 10 kappaleen jälkeen kappaleet seuraavasti: ”Euroopan lentoturvallisuusviraston olisi saatettava päätökseen viimeistään … (11) tieteellinen ja lääketieteellinen arviointi liitteen III luvun Q ja tarvittaessa luvun O säännöksistä. Komission olisi kyseisen arvioinnin tulosten perusteella ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarvittaessa laadittava ja esitettävä viipymättä ehdotuksia asianmukaisten teknisten määräysten muuttamiseksi. Jäljempänä 8 a artiklassa tarkoitetun yksittäisten säännösten arvioinnin yhteydessä matkustamohenkilökunnan koulutusvaatimusten yhdenmukaistamisen jatkamisessa tähän mennessä hyväksytyt koulutusvaatimukset olisi säilytettävä matkustamomiehistön vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi yhteisössä. Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava tarkemmin mahdollisuutta yhdenmukaistaa edelleen matkustamomiehistön koulutusta.” |
|
3) |
Korvataan johdanto-osan viimeinen kappale seuraavasti: ”Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti, |
|
4) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
|
5) |
Lisätään 2 artiklaan seuraava määritelmä: ” i) ’viranomaisella’ liitteessä III: lentotoiminnan harjoittajan ansiolentoluvan (AOC) myöntänyttä toimivaltaista viranomaista.” |
|
6) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla 1. Kaupallisiin lentokoneella suoritettaviin ilmakuljetuksiin yhteisössä sovelletaan liitteessä III tarkoitettuja yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista. 2. Viittauksia liitteen III lukuun M tai sen säännöksiin pidetään viittauksina lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä 20 päivänä marraskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 (13) osaan M tai sen asianomaisiin säännöksiin. |
|
7) |
Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Liitteeseen III kuulumattomia aloja koskevat yhteiset tekniset säännöt ja hallinnolliset menettelyt hyväksytään perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio tekee tarvittaessa ja mahdollisimman pian asianmukaiset näitä aloja koskevat ehdotukset.” |
|
8) |
Korvataan 6 artikla seuraavasti: ”6 artikla Jäsenvaltion myöntämällä luvalla yhteisten teknisten sääntöjen ja hallinnollisten toimenpiteiden mukaisesti käytettyä ilma-alusta voidaan käyttää samoilla ehdoilla muissa jäsenvaltioissa ilman kyseisten muiden jäsenvaltioiden teknisiä lisävaatimuksia tai lisäarviointia.” |
|
9) |
Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisen jäsenvaltion tai sen nimissä toimivan laitoksen tämän asetuksen nojalla antamat sen toimivaltaan kuuluvien sellaisten laitosten tai henkilöiden luvat, jotka vastaavat tuotteiden huollosta ja ilma-alusten käytöstä.” |
|
10) |
Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8 artikla 1. Sen estämättä, mitä 3-7 artiklassa säädetään, jäsenvaltio saa välittömästi toteuttaa toimenpiteet sellaisen turvallisuusongelman ratkaisemiseksi, joka koskee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta, henkilöä tai organisaatiota. Jos turvallisuusongelma johtuu yhteisissä teknisissä säännöissä ja hallinnollisissa menettelyissä säädetyn turvallisuustason riittämättömyydestä tai näissä säännöissä ja menettelyissä olevista puutteista, jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille toteuttamistaan toimenpiteistä ja niihin johtaneista syistä. Komissio päättää 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, edellyttääkö riittämätön turvallisuustaso tai puutteet yhteisissä teknisissä säännöissä ja hallinnollisissa menettelyissä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti käyttöönotettujen toimenpiteiden soveltamisen jatkamista. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa tarvittavat toimet kyseisten yhteisten teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen muuttamiseksi 4 tai 11 artiklan mukaisesti. Jos katsotaan, etteivät jäsenvaltion toimenpiteet ole perusteltuja, jäsenvaltion on kumottava kyseiset toimenpiteet. 2. Jäsenvaltio voi myöntää tässä asetuksessa esitettyjä yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä koskevia vapautuksia ennakoimattomissa ja kiireellisissä toimintaolosuhteissa tai lyhytkestoisista toiminnallisista syistä. Komissiolle ja muille jäsenvaltioille on ilmoitettava mahdollisimman pian myönnetyistä vapautuksista, jos ne ovat toistuvia tai jos ne myönnetään kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi. Kun komissiolle ja muille jäsenvaltiolle ilmoitetaan jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti myöntämistä vapautuksista, komissio tutkii, ovatko vapautukset tämän asetuksen yleisten turvallisuustavoitteiden tai muun yhteisön lainsäädännön säännön mukaisia. Jos komissio toteaa, että myönnetyt vapautukset eivät ole tämän asetuksen yleisten turvallisuustavoitteiden tai jonkin muun yhteisön lainsäädännön säännön mukaisia, komissio päättää siitä 12 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on kumottava vapautus. 3. Tapauksissa, joissa liitteessä III esitettyjä yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä soveltamalla saavutettavaa turvallisuustasoa vastaava turvallisuustaso voidaan saavuttaa muilla keinoin, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen näistä säännöksistä, syrjimättä hakijoita kansallisuuden perusteella ja ottaen huomioon tarpeen estää kilpailun vääristäminen. Näissä tapauksissa asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan myöntää kyseinen poikkeus, poikkeuksen perusteet sekä esitettävä suunnitellut edellytykset vastaavan turvallisuustason saavuttamisen varmistamiseksi. Kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on tehnyt ilmoituksen, komissio aloittaa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn päättääkseen, voidaanko ehdotettu poikkeus myöntää. Tässä tapauksessa komissio ilmoittaa päätöksestään kaikille jäsenvaltioille, jotka saavat oikeuden soveltaa kyseistä toimenpidettä. Liitteen III asianomaisia säännöksiä voidaan myös muuttaa tällaista toimenpidettä vastaaviksi. Kyseiseen toimenpiteeseen sovelletaan 6 ja 7 artiklaa. 4. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka liittyvät liitteessä III olevan luvun Q kohtiin OPS 1.1105 alakohta 6, OPS 1.1110 alakohta 1.3. ja 1.4.1, OPS 1.1115 ja OPS 1.1125 alakohta 2.1, kunnes tieteelliseen tietämykseen ja parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat yhteisön säännöt on laadittu. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle säännöksistä, jotka se aikoo pitää voimassa. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista OPS 1 -säännöksistä poikkeavien kansallisten säännösten osalta, joita jäsenvaltiot aikovat antaa liitteen III soveltamispäivämäärän jälkeen, komissio aloittaa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltion toimittamasta ilmoituksesta 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn päättääkseen, ovatko mainitut säännökset tämän asetuksen turvallisuustavoitteiden ja yhteisön lainsäädännön muiden sääntöjen mukaisia ja voidaanko kyseisiä säännöksiä alkaa soveltaa. Tässä tapauksessa komissio ilmoittaa päätöksestään hyväksyä toimenpide kaikille jäsenvaltioille, jotka saavat oikeuden soveltaa kyseistä toimenpidettä. Liitteen III asianomaisia säännöksiä voidaan myös muuttaa tällaista toimenpidettä vastaaviksi. Kyseiseen toimenpiteeseen sovelletaan 6 ja 7 artiklaa.” |
|
11) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”8 a artikla 1. Euroopan lentoturvallisuusvirasto saattaa päätökseen viimeistään … (14) tieteellisen ja lääketieteellisen arvioinnin liitteen III luvun Q, ja tarvittaessa luvun O, säännöksistä. 2. Euroopan lentoturvallisuusvirasto avustaa komissiota liitteen III luvun Q ja luvun O sovellettavien teknisten säännösten muuttamista koskevien ehdotusten valmistelussa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 (15) 7 artiklan soveltamista.”; |
|
12) |
Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio tekee 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tieteen ja tekniikan kehityksen edellyttämät muutokset liitteessä III lueteltuihin yhteisiin teknisiin sääntöihin ja hallinnollisiin menettelyihin.” |
|
13) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla 1. Komissiota avustaa lentoturvallisuuskomitea, jäljempänä ’komitea’. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.” |
|
14) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”12 a artikla Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 6 artiklassa säädettyä suojamenettelyä. Ennen päätöksen tekemistä komissio kuulee komiteaa. Päätöksen 1999/468/EY 6 artiklan b alakohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. Jos jäsenvaltio saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kolmen kuukauden kuluessa.” |
|
15) |
Lisätään tämän asetuksen liitteenä oleva teksti liitteeksi III. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Liitettä III sovelletaan … (16) alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 3922/91 11 artiklan soveltamista.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) EYVL C 14, 16.1.2001, s. 33.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu3. syyskuuta 2002 (EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 103), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 9. maaliskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2006.
(3) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1592/2002 (EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1).
(4) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1.
(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(6) EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).
(7) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6 , asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 706/2006 ( EUVL L 122, 9.5.2006, s. 16).
(8) EUVL L 315, 28.11.2003, s. 1 , asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 707/2006 ( EUVL L 122, 9.5.2006, s. 17).
(9) Neuvoston direktiivi 2000/79/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta (EYVL L 302, 1.12.2000, s. 57).
(10) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 76 , direktiivi sellaisena kuin se muutettuna asetuksella (EY) N:o 211/2005 ( EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).
(11) Kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(12) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.”
(13) EUVL L 315, 28.11.2003, s. 1.”
(14) Kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(15) EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).
(16) 18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
LIITE
”LIITE III
YLEISET KAUPALLISESSA ILMAKULJETUKSESSA SOVELLETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET JA HALLINNOLLISET MENETTELYT
OPS 1: Kaupallinen ilmakuljetus (lentokoneet)
Sisältö (julkaisuasu)
|
LUKU A |
|
||
|
LUKU B |
|
||
|
LUKU C |
|
||
|
LUKU D |
|
||
|
LUKU E |
|
||
|
LUKU F |
|
||
|
LUKU G |
|
||
|
LUKU H |
|
||
|
LUKU I |
|
||
|
LUKU J |
|
||
|
LUKU K |
|
||
|
LUKU L |
|
||
|
LUKU M |
|
||
|
LUKU N |
|
||
|
LUKU O |
|
||
|
LUKU P |
|
||
|
LUKU Q |
|
||
|
LUKU R |
|
||
|
LUKU S |
|
LUKU A
SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
OPS 1.001
Soveltamisala
OPS 1:ssä määrätään niistä vaatimuksista, joita on noudatettava käytettäessä siviililentokoneita kaupalliseen ilmakuljetukseen, kun lentotoiminnan harjoittajan päätoimipaikka ja mahdollinen rekisteröity kotipaikka sijaitsevat jossakin jäsenvaltiossa; jäljempänä ’lentotoiminnan harjoittajalla’ tarkoitetaan nimenomaan tällaista lentotoiminnan harjoittajaa. OPS 1:tä ei sovelleta:
|
1) |
sotilas-, tulli- tai poliisikäytössä oleviin lentokoneisiin, eikä |
|
2) |
laskuvarjohyppy- ja palonsammutuslentoihin tai niihin liittyviin siirto- ja paluulentoihin, joilla kuljetettavat henkilöt ovat samoja, joita normaalisti kuljetetaan laskuvarjohyppy- ja palonsammutuslennoilla, eikä |
|
3) |
lentotyötä (aerial work) välittömästi edeltäviin sekä sen aikana tai välittömästi sen jälkeen suoritettaviin lentoihin, jotka liittyvät kyseiseen lentotyöhön ja joilla kuljetetaan miehistön jäsenten lisäksi enintään 6 henkilöä, jotka ovat välttämättömiä lentotyön kannalta. |
OPS 1.003
Määritelmät
|
a) |
Tässä liitteessä:
|
|
b) |
Tässä liitteessä tarkoitetut osa M ja osa 145 ovat 20 päivänä marraskuuta 2003 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2042/2003 olevat osat. |
LUKU B
YLEISTÄ
OPS 1.005
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta kaupalliseen ilmakuljetukseen muutoin kuin OPS 1:n mukaisesti. Suoritusarvoluokkaan B kuuluvien lentokoneiden käyttöä koskevat lievennetyt vaatimukset ovat OPS 1.005(a):n liitteessä I. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava sovellettavia taannehtivia lentokelpoisuusvaatimuksia kaupallisessa ilmakuljetuksessa käytettävien lentokoneiden osalta. |
|
c) |
Jokaista lentokonetta on käytettävä sen lentokelpoisuustodistuksen ehtojen ja lentokäsikirjan hyväksyttyjen rajoitusten mukaisesti. |
|
d) |
Kaikkien synteettisten koulutuslaitteiden, kuten lentosimulaattorien ja lentokoulutuslaitteiden, joita käytetään koulutuksessa ja/tai tarkastuslennoilla lentokoneen sijasta, on oltava synteettisiä koulutuslaitteita koskevien vaatimusten mukaisesti kelpuutettuja. Lentotoiminnan harjoittajan, joka aikoo käyttää tällaisia synteettisiä koulutuslaitteita, on saatava hyväksyntä viranomaiselta. |
OPS 1.020
Lait, määräykset ja menetelmät — Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
1) |
kaikki työntekijät ovat tietoisia siitä, että heidän on noudatettava niissä valtioissa voimassa olevia tehtäviään koskevia lakeja, määräyksiä ja menetelmiä, joissa toimintaa harjoitetaan, ja |
|
2) |
kaikki miehistön jäsenet tuntevat tehtäviään koskevat lait, määräykset ja menetelmät. |
OPS 1.025
Yhteinen kieli
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki miehistön jäsenet kykenevät viestimään yhteisellä kielellä. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat ymmärtävät sitä kieltä, jolla heidän tehtäviään ja velvollisuuksiaan koskevat toimintakäsikirjan osat on kirjoitettu. |
OPS 1.030
Minimivarusteluettelot — Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava jokaiselle lentokoneelle minimivarusteluettelo (Minimum Equipment List, MEL) ja hyväksytettävä se viranomaisella. Tämän luettelon on perustuttava vastaavaan viranomaista tyydyttävään perusminimivarusteluetteloon (Master Minimum Equipment List, MMEL), jos se on olemassa. Lentotoiminnan harjoittajan laatima luettelo ei kuitenkaan saa olla vähemmän rajoittava kuin MMEL. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta muutoin kuin MEL:n mukaisesti, ellei viranomainen anna tähän lupaa. Tällaisella luvalla ei missään olosuhteissa saa sallia MMEL:n vaatimusten vastaista käyttöä. |
OPS 1.035
Laatujärjestelmä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava käyttöön yksi laatujärjestelmä ja nimitettävä yksi laatujohtaja valvomaan niiden menetelmien noudattamista, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus ja lentokoneiden lentokelpoisuus, sekä kyseisten menetelmien riittävyyttä. Tähän valvontaan on kuuluttava järjestelmä palautteen antamiseksi vastuulliselle johtajalle [katso myös OPS 1.175(h)], jotta korjaavien toimien toteuttaminen voidaan tarvittaessa varmistaa. |
|
b) |
Laatujärjestelmään on sisällyttävä laadunvarmistusohjelma, johon kuuluvat menetelmät sen varmistamiseksi, että kaikki toiminta tapahtuu asiaa koskevien vaatimusten, normien ja menetelmien mukaisesti. |
|
c) |
Laatujärjestelmän ja laatujohtajan on oltava viranomaista tyydyttäviä. |
|
d) |
Laatujärjestelmä on kuvattava asiaankuuluvissa asiakirjoissa. |
|
e) |
Sen estämättä, mitä edellä a alakohdassa määrätään, viranomainen voi sallia kahden laatujohtajan nimittämisen, toisen lentotoimintaan ja toisen huoltotoimintaan, edellyttäen että lentotoiminnan harjoittaja on nimennyt yhden laadunhallintayksikön varmistamaan laatujärjestelmän yhdenmukaisen soveltamisen kaikessa toiminnassa. |
OPS 1.037
Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma ja ylläpidettävä sitä. Se voidaan yhdistää laatujärjestelmään ja siihen on kuuluttava muun muassa:
|
|
b) |
Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelmasta vastaava henkilö vastaa myös korjaavien toimenpiteiden ehdottamisesta. |
|
c) |
Laatujohtaja valvoo niiden toimenpiteiden tehokkuutta, joihin on ryhdytty onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelman tuottamien korjaustoimenpide-esitysten johdosta. |
OPS 1.040
Miehistön jäsenet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki lennolla mukana olevat ohjaamo- ja matkustamomiehistön jäsenet ovat koulutettuja ja päteviä suorittamaan heille määrätyt tehtävät. |
|
b) |
Jos matkustamomiehistön jäsenien lisäksi on muita miehistön jäseniä, jotka toimivat lentokoneen matkustamossa, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.050
Etsintä- ja pelastustiedot
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aiottuun lentoon liittyvät etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta olennaiset tiedot ovat helposti saatavilla ohjaamossa.
OPS 1.055
Tiedot mukana olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen kaikissa lentokoneissa olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista on saatavilla luettelot, jotka voidaan välittömästi ilmoittaa lentopelastuskeskuksille. Näihin tietoihin on soveltuvin osin sisällyttävä pelastuslauttojen ja hätärakettien lukumäärä, väri ja tyyppi, yksityiskohtaiset tiedot hätätilannetta varten tarkoitetuista lääke- ja vesivarastoista sekä kannettavan hätäradiolaitteen tyyppi ja taajuudet.
OPS 1.060
Pakkolasku veteen
Jos lentokoneen suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 30 eikä se täytä sitä koskevien lentokelpoisuusmääräysten vaatimuksia veteen tehtävän pakkolaskun osalta, lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta vesialueen yläpuolella suoritettavilla lennoilla kauempana pakkolaskuun soveltuvasta maa-alueesta kuin etäisyydellä, joka vastaa 120 minuutin lentoa matkalentonopeudella, ei kuitenkaan kauempana kuin 400 meripeninkulman etäisyydellä tällaisesta maa-alueesta.
OPS 1.065
Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa kuljettaa lentoteitse sota-aseita ja -tarvikkeita, elleivät kaikki asianosaiset valtiot ole antaneet tähän hyväksyntäänsä. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sota-aseet ja sotatarvikkeet:
|
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle annetaan ennen lennon alkua yksityiskohtaiset tiedot kuljetettaviksi tarkoitetuista sota-aseista ja sotatarvikkeista sekä ilmoitetaan niiden sijainti lentokoneessa. |
OPS 1.070
Urheiluaseiden ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että sille ilmoitetaan kaikista urheiluaseista, joita aiotaan kuljettaa lentoteitse. |
|
b) |
Urheiluaseita kuljetettavaksi ottavan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aseet:
|
|
c) |
Urheiluaseiden ampumatarvikkeita on luvallista kuljettaa matkustajan kuljetettavaksi jättämänä matkatavarana tiettyjä rajoituksia noudattaen ja kohdassa OPS 1.1150(a)(15) määritellyn kuljetussäännöstön (ICAO-TI) mukaisesti [katso OPS 1.1160(b)(5)]. |
OPS 1.075
Henkilöiden kuljettaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan ole lennon aikana missään lentokoneen osassa, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden kuljettamiseen, ellei ilma-aluksen päällikkö ole myöntänyt tilapäistä pääsylupaa:
|
1) |
kyseiseen lentokoneen osaan lentokoneen tai siinä olevan henkilön, eläimen tai tavaran turvallisuuden kannalta välttämättömän toiminnan suorittamiseksi tai |
|
2) |
lentokoneen osaan, jossa kuljetetaan rahtia tai matkatavaraa ja johon pääsyn lennon aikana on tarkoitettu olevan mahdollista. |
OPS 1.080
Vaarallisten aineiden tarjoaminen ilmakuljetukseen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kukaan ei tarjoa tai ota vastaan vaarallisia aineita ilmakuljetukseen, ellei kyseinen henkilö ole saanut siihen koulutusta ja aineet ole asiaankuuluvalla tavalla luokiteltuja, dokumentoituja, hyväksyttyjä, kuvailtuja, pakattuja, merkittyjä ja varoituslipukkeilla varustettuja sekä asianmukaisessa kuljetuskunnossa, siten kuin ICAO-TI:ssä ja asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä määrätään.
OPS 1.085
Miehistön velvollisuudet
|
a) |
Miehistön jäsen on vastuussa niiden tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta, jotka:
|
|
b) |
Miehistön jäsenen on:
|
|
c) |
Edellä oleva alakohta (b) ei velvoita miehistön jäsentä tekemään ilmoitusta sellaisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta, jonka toinen miehistön jäsen on jo ilmoittanut. |
|
d) |
Miehistön jäsen ei saa suorittaa tehtäviä lentokoneessa:
|
|
e) |
Miehistön jäseniä koskevat lentotoiminnan harjoittajan asettamat ja viranomaista tyydyttävät asianomaiset alkoholin käytön rajoitukset, joiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
|
|
f) |
Ilma-aluksen päällikkö:
|
|
g) |
ilma-aluksen päällikön on sellaisessa hätätilanteessa, joka edellyttää välitöntä päätöksentekoa ja toimintaa, ryhdyttävä kaikkiin kyseisessä tilanteessa tarpeellisina pitämiinsä toimiin. Tällaisissa tapauksissa hän saa poiketa säännöistä, menettelytavoista ja menetelmistä, jos se on tarpeen turvallisuuden vuoksi. |
OPS 1.090
Ilma-aluksen päällikön määräysvalta
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kaikki lentokoneessa olevat henkilöt noudattavat kaikkia ilma-aluksen päällikön antamia laillisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on lentokoneen ja siinä olevien henkilöiden tai omaisuuden turvallisuuden varmistaminen.
OPS 1.095
Lupa rullata lentokonetta
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei sen hallussa olevaa lentokonetta rullaa lentopaikan kenttäalueella muu kuin ohjaamomiehistön jäsen, ellei ohjaimissa oleva henkilö:
|
1) |
ole lentotoiminnan harjoittajan tai sen nimetyn edustajan asianmukaisesti valtuuttama ja pätevä
|
|
2) |
ole saanut ohjeistusta lentopaikan asemataso-, rullaustie- ja kiitotiejärjestelyistä, kylteistä, merkinnöistä, valoista, lennonjohdonmerkeistä ja ohjeista, vakiosanonnoista ja menetelmistä, ja ellei hän pysty noudattamaan niitä toimintatapoja, joita lentokoneen turvallinen liikkuminen lentopaikalla edellyttää. |
OPS 1.100
Pääsy ohjaamoon
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei muita henkilöitä kuin lennolle määrättyjä ohjaamomiehistön jäseniä päästetä ohjaamoon eikä kuljeteta siellä, ellei kyseinen henkilö ole
|
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että
|
|
c) |
Lopullisen päätöksen ohjaamoon pääsystä tekee ilma-aluksen päällikkö. |
OPS 1.105
Salamatkustus ja luvaton kuljetus
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan piiloudu lentokoneeseen eikä kätke siihen mitään.
OPS 1.110
Kannettavat elektroniset laitteet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia kenenkään käyttävän, ja sen on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan käytä lentokoneessa sellaista kannettavaa elektronista laitetta, joka voi vaikuttaa haitallisesti lentokoneen järjestelmien ja laitteiden toimintaan.
OPS 1.115
Alkoholi ja huumaavat aineet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia sellaisen henkilön nousevan lentokoneeseen tai olevan siellä, joka on alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena siinä määrin, että lentokoneen tai siinä olevien henkilöiden turvallisuus todennäköisesti vaarantuisi, ja sen on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei tällainen henkilö nouse lentokoneeseen tai ole siellä.
OPS 1.120
Turvallisuuden vaarantaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan toimi välinpitämättömästi tai huolimattomasti taikka laiminlyö toimenpiteitä siten, että:
|
1) |
lentokoneen tai siinä olevan henkilön turvallisuus vaarantuu; |
|
2) |
lentokone voi vaarantaa henkilön tai omaisuuden turvallisuuden. |
OPS 1.125
Mukana pidettävät asiakirjat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisella lennolla ovat mukana seuraavat asiakirjat tai niiden jäljennökset:
|
|
b) |
Kunkin ohjaamomiehistön jäsenen on jokaisella lennolla pidettävä mukanaan voimassa oleva ilmailulupakirja, jossa on kyseistä lentoa varten vaadittavat kelpuutukset. |
OPS 1.130
Mukana pidettävät käsikirjat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
1) |
miehistön tehtäviä koskevat voimassa olevat toimintakäsikirjan osat ovat mukana jokaisella lennolla; |
|
2) |
ne toimintakäsikirjan osat, joita tarvitaan lennon suorittamiseen, ovat lentokoneessa miehistön helposti saatavissa; ja |
|
3) |
voimassa oleva lentokäsikirja on mukana lentokoneessa, ellei viranomainen ole vahvistanut, että OPS 1.1045:n liitteen I osassa B tarkoitettu toimintakäsikirja sisältää tarvittavat tiedot kyseisestä lentokoneesta. |
OPS 1.135
Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että OPS 1.125:ssä ja OPS 1.130:ssä määrättyjen asiapapereiden ja käsikirjojen lisäksi jokaisella lennolla pidetään mukana seuraavat toiminta-alueen ja toiminnan laadun mukaiset tiedot ja lomakkeet:
|
|
b) |
Viranomainen voi sallia edellä (a) alakohdassa eriteltyjen tietojen tai niiden osien esittämisen muulla tavoin kuin kirjallisena. Tietojen riittävä saatavuus, käyttökelpoisuus ja luotettavuus on kuitenkin varmistettava. |
OPS 1.140
Maassa säilytettävät tiedot
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: vähintään kunkin lennon tai lentosarjan kestoaikana:
|
|
b) |
Edellä (a) alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin kuuluvat:
|
OPS 1.145
Tarkastusvaltuudet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että viranomaisen valtuuttaman henkilön sallitaan milloin tahansa nousta mihin tahansa lentokoneeseen, jota käytetään kyseisen viranomaisen myöntämän ansiolentoluvan mukaisesti, olla mukana lennolla sekä päästä ohjaamoon ja olla siellä. Ilma-aluksen päällikkö voi kuitenkin kieltää pääsyn ohjaamoon, jos lentokoneen turvallisuus hänen mielestään tämän vuoksi vaarantuisi.
OPS 1.150
Asiakirjojen ja tietojen toimittaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on:
|
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on kohtuullisessa ajassa jonkin viranomaisen valtuuttaman henkilön pyynnöstä toimitettava tälle ne asiakirjat, jotka vaaditaan pidettäviksi lentokoneessa. |
OPS 1.155
Asiakirjojen säilyttäminen
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
1) |
kaikkia säilytettäviksi vaadittavia alkuperäisiä asiakirjoja tai niiden jäljennöksiä säilytetään vaaditun ajan, vaikka hän ei enää olisi kyseistä lentokonetta käyttävä lentotoiminnan harjoittaja; ja |
|
2) |
jos sellainen miehistön jäsen, josta lentotoiminnan harjoittaja on pitänyt lento- ja työ- ja lepoaikaan liittyvää kirjaa, siirtyy toisen lentotoiminnan harjoittajan miehistön jäseneksi, kyseinen kirjanpito annetaan uuden lentotoiminnan harjoittajan käyttöön. |
OPS 1.160
Lennonrekisteröintilaitteen tallenteiden säilyttäminen, toimittaminen ja käyttö
|
a) |
Tallenteiden säilyttäminen
|
|
b) |
Tallenteiden toimittaminen Sellaista lentokonetta käyttävän lentotoiminnan harjoittajan, jossa on lennonrekisteröintilaite, on kohtuullisen ajan kuluessa viranomaisen pyynnöstä toimitettava lennonrekisteröintilaitteen tallenteet, jotka ovat saatavissa tai säilytettyinä. |
|
c) |
Tallenteiden käyttäminen
|
OPS 1.165
Vuokraaminen
|
a) |
Määritelmiä Tässä kohdassa käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat:
|
|
b) |
Lentokoneiden vuokraaminen yhteisön lentotoiminnanharjoittajien välillä
|
|
c) |
Lentokoneiden vuokraaminen yhteisön lentotoiminnan harjoittajan ja muun osapuolen kuin toisen yhteisön lentotoiminnan harjoittajan välillä
|
OPS 1.005(a), liite I
Toiminta suoritusarvoluokan B lentokoneilla
|
a) |
Määritelmät
|
|
b) |
Tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvaa lentotoimintaa voidaan harjoittaa seuraavien lievennettyjen vaatimusten mukaisesti:
|
LUKU C
LENTOTOIMINNAN HARJOITTAJIEN HYVÄKSYMINEN JA VALVONTA
OPS 1.175
Lentotoiminnan harjoittajien hyväksymisen yleiset ehdot
Huomautus 1 Tämän kohdan liitteessä I määritellään ansiolentoluvan sisältö ja ehdot.
Huomautus 2 Tämän kohdan liitteessä II määritellään johtoa ja organisaatiota koskevat vaatimukset.
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta kaupalliseen ilmakuljetukseen muutoin kuin ansiolentoluvan (AOC) perusteella ja sen rajoitusten ja ehtojen mukaisesti. |
|
b) |
Ansiolentoluvan tai sen muutoksen hakijan on sallittava viranomaisen tutkia kaikki aiotun toiminnan turvallisuusnäkökohdat. |
|
c) |
Ansiolentoluvan saamisen edellytyksenä on, että:
|
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittajalla on useissa eri jäsenmaissa rekisteröityjä lentokoneita, on laadittava asianmukaiset järjestelyt asianmukaisen turvallisuusvalvonnan varmistamiseksi. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on OPS 1:n jatkuvan noudattamisen selvittämiseksi annettava viranomaiselle mahdollisuus tutkia lentotoiminnan harjoittajan organisaation toimintaa ja päästä sen lentokoneisiin sekä varmistettava, että viranomainen pääsee tutkimaan kaikkia sen käyttämiä osan 145 huolto-organisaatioita. |
|
f) |
Ansiolentolupaa muutetaan tai se peruutetaan kokonaan tai määräajaksi, jos viranomainen ei enää ole vakuuttunut siitä, että lentotoiminnan harjoittaja kykenee harjoittamaan turvallista lentotoimintaa. |
|
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle, että:
|
|
h) |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä viranomaista tyydyttävä vastuullinen johtaja, jolla on yrityksen sisäiset valtuudet varmistaa, että kaikki lento- ja huoltotoiminta voidaan rahoittaa ja suorittaa viranomaisen vaatimusten mukaisesti. |
|
i) |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä viranomaista tyydyttävät vastuuhenkilöt, jotka vastaavat seuraavien toiminnan osa-alueiden johtamisesta ja valvonnasta:
|
|
j) |
Sama henkilö voidaan nimetä useamman kuin yhden osa-alueen vastuuhenkilöksi, jos järjestely on viranomaista tyydyttävä. Kuitenkin jos lentotoiminnan harjoittajalla on palveluksessaan vähintään 21 kokopäivätoimista työntekijää, edellä mainittuja neljää toiminnan osa-aluetta varten on nimettävä yhteensä vähintään kaksi vastuuhenkilöä. |
|
k) |
Jos lentotoiminnan harjoittajan kokopäivätoimisten työntekijöiden määrä on 20 tai vähemmän, vastuullinen johtaja voi itse toimia yhdessä tai useammassa nimetyn vastuuhenkilön tehtävässä, mikäli järjestely on viranomaista tyydyttävä. |
|
l) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen lento suoritetaan toimintakäsikirjan määräysten mukaisesti. |
|
m) |
Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä asianmukaiset välineet ja tilat lentojensa turvallista maahuolintaa varten. |
|
n) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen lentokoneiden varustus ja miehistöjen pätevyys ovat niiden vaatimusten mukaisia, joita on noudatettava kyseisellä toiminta-alueella ja harjoitettavan lentotoiminnan lajissa. |
|
o) |
Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava osan M vaatimuksia kaikkien sen ansiolentoluvan alaisessa toiminnassa käytettävien lentokoneiden huollossa. |
|
p) |
Lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava viranomaiselle luvun P mukainen toimintakäsikirja sekä kaikki sen lisäykset ja muutokset. |
|
q) |
Lentotoiminnan harjoittajan on pidettävä kotilentopaikalla yllä toiminta-alueen ja lentotoiminnan lajin kannalta asianmukaisia lentotoiminnan tukitoimintoja. |
OPS 1.180
Ansiolentoluvan myöntäminen, muuttaminen ja voimassapitäminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajalle voidaan myöntää ansiolentolupa tai sen muutos ja ansiolentolupa voidaan pitää voimassa ainoastaan, jos:
|
|
b) |
Sen estämättä, mitä OPS 1.185(f):ssä määrätään, lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava viranomaiselle mahdollisimman nopeasti kaikista jäljempänä olevan OPS 1.185 kohdan (a) mukaisesti annettujen tietojen muutoksista. |
|
c) |
Jollei viranomainen ole vakuuttunut siitä, että (a) alakohdan vaatimukset täyttyvät, se voi näytön saamiseksi vaatia suoritettavaksi yhden tai useamman lennon, joilla toimitaan siten kuin ne olisivat kaupallista ilmakuljetusta. |
OPS 1.185
Hallinnolliset vaatimukset
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ensimmäisessä ansiolentolupahakemuksessa ja soveltuvin osin sen muutos- tai uusimishakemuksessa on seuraavat tiedot:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan huoltojärjestelyjen osalta ensimmäisessä ansiolentolupahakemuksessa ja soveltuvin osin sen muutos- tai uusimishakemuksessa on oltava jokaisesta käytettävästä lentokonetyypistä seuraavat tiedot:
|
|
c) |
Ensimmäinen ansiolentolupahakemus on jätettävä vähintään 90 päivää ennen aiotun toiminnan aloittamispäivää. Toimintakäsikirja voidaan toimittaa myöhemmin, kuitenkin vähintään 60 päivää ennen aiotun toiminnan aloittamista. |
|
d) |
Ansiolentoluvan muutoshakemus on jätettävä vähintään 30 päivää tai sovittua aikaa ennen aiotun toiminnan aloittamista. |
|
e) |
Ansiolentoluvan uusimishakemus on jätettävä vähintään 30 päivää tai sovittua aikaa ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. |
|
f) |
Lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita viranomaiselle on ilmoitettava nimetyn vastuuhenkilön aiotusta vaihtamisesta vähintään 10 päivää ennen vaihdon suunniteltua ajankohtaa. |
OPS 1.175, liite I
Ansiolentoluvan sisältö ja ehdot
Ansiolentoluvassa on mainittava:
|
a) |
lentotoiminnan harjoittajan nimi ja sijainti (pääasiallinen toimipaikka); |
|
b) |
myöntämispäivä ja voimassaoloaika; |
|
c) |
kuvaus hyväksytyn lentotoiminnan lajista; |
|
d) |
käyttöön hyväksytyt lentokonetyypit; |
|
e) |
käyttöön hyväksyttyjen lentokoneiden rekisteritunnukset; lentotoiminnan harjoittaja voi kuitenkin saada hyväksynnän järjestelmälle, jolla viranomaiselle ilmoitetaan sen ansiolentoluvan perusteella käytettävien lentokoneiden rekisteritunnukset; |
|
f) |
hyväksytyt toiminta-alueet; |
|
g) |
erityiset rajoitukset; sekä |
|
h) |
erityiset luvat ja hyväksynnät, kuten:
|
OPS 1.175, liite II
Ansiolentoluvan haltijan johto ja organisaatio
|
a) |
Yleistä Lentotoiminnan harjoittajan johto on järjestettävä järkevästi ja tehokkaasti, jotta lentotoiminnan turvallisuus voidaan varmistaa. Nimetyillä vastuuhenkilöillä on oltava johtamiskykyä sekä asianmukainen tekninen tai lentotoiminnallinen pätevyys ilmailun alalta. |
|
b) |
Nimetyt vastuuhenkilöt
|
|
c) |
Henkilöstön riittävyys ja valvonta
|
|
d) |
Työskentelytilat
|
|
e) |
Asiakirjat Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä käsikirjojen, muutosasiakirjojen ja muiden asiakirjojen tuottaminen. |
LUKU D
TOIMINTAMENETELMÄT
OPS 1.195
Lentotoiminnan valvonta
Lentotoiminnan harjoittajan on:
|
a) |
otettava käyttöön viranomaisen hyväksymä lentotoiminnan valvontamenetelmä ja pidettävä sitä yllä; ja |
|
b) |
valvottava lentotoimintaa kaikilla sen ansiolentoluvan mukaisesti suoritettavilla lennoilla. |
OPS 1.200
Toimintakäsikirja
Lentotoiminnan harjoittajan on annettava operatiivisen henkilöstön käyttöön ja ohjeeksi luvun P mukainen toimintakäsikirja.
OPS 1.205
Operatiivisen henkilöstön pätevyys
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki maa- ja lentotoimintatehtäviin määrätyt tai niihin suoraan osallistuvat henkilöt ovat saaneet asianmukaisen opastuksen, osoittaneet kykynsä erityisiin tehtäviinsä ja ovat tietoisia velvollisuuksistaan sekä tehtäviensä merkityksestä toiminnan kokonaisuuden kannalta.
OPS 1.210
Menetelmien laatiminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava jokaista lentokonetyyppiä varten menetelmät ja ohjeet, joihin sisältyvät maahenkilöstön ja miehistön jäsenten tehtävät toiminnan laadun mukaan maassa ja lennon aikana. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava tarkistuslistajärjestelmä, jota miehistön jäsenten on noudatettava lentokoneen käytön kaikissa vaiheissa normaaleissa, poikkeuksellisissa ja hätätilanteissa sen varmistamiseksi, että toimintakäsikirjan lentomenetelmiä noudatetaan. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa vaatia miehistön jäsentä suorittamaan lennon kriittisten vaiheiden aikana mitään muita tehtäviä kuin sellaisia, jotka ovat lentokoneen turvallisen käytön kannalta välttämättömiä. |
OPS 1.215
Ilmaliikennepalvelujen käyttö
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilmaliikennepalveluja käytetään kaikilla lennoilla aina, kun niitä on saatavissa.
OPS 1.216
Lennon aikana annettavat toimintaohjeet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen lennon aikana antamat toimintaohjeet, joihin liittyy ATS-lentosuunnitelman muutos, koordinoidaan asianmukaisen ilmaliikennepalveluyksikön kanssa ennen niiden lähettämistä lentokoneeseen, mikäli tämä on käytännössä mahdollista.
OPS 1.220
Lentopaikkojen hyväksyminen
Lentotoiminnan harjoittaja saa hyväksyä ainoastaan sellaisten lentopaikkojen käytön, jotka ovat kyseisen lentokonetyypin ja lentotoiminnan kannalta riittäviä.
OPS 1.225
Lentopaikan toimintaminimit
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä OPS 1.430:n mukaisesti lentopaikan toimintaminimit kullekin lähtö-, määrä- ja varalentopaikalle, joka on hyväksytty käytettäväksi OPS 1.220:n mukaisesti. |
|
b) |
Kaikki viranomaisen vaatimat lisäykset on sisällytettävä edellä kohdan (a) mukaisesti eriteltyihin toimintaminimeihin. |
|
c) |
Tietyn lähestymis- ja laskumenetelmän minimejä voidaan käyttää, jos:
|
OPS 1.230
Mittarilähtö- ja mittarilähestymismenetelmät
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentopaikan sijaintivaltion määrittelemiä mittarilähtö- ja mittarilähestymismenetelmiä käytetään. |
|
b) |
Sen estämättä, mitä edellä (a) alakohdassa määrätään, ilma-aluksen päällikkö voi hyväksyä julkaistusta lähtö- tai tuloreitistä poikkeavan lennonjohtoselvityksen edellyttäen, että estevarakriteereitä noudatetaan ja toimintaolosuhteet otetaan täysin huomioon. Loppulähestyminen on lennettävä näkölähestymisenä tai vahvistetun mittarilähestymismenetelmän mukaisesti. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittaja voi ottaa käyttöön muita kuin edellä (a) alakohdassa tarkoitettuja menetelmiä ainoastaan, jos niillä on lentopaikan sijaintivaltion hyväksyntä, milloin se vaaditaan, ja ne ovat viranomaista tyydyttäviä. |
OPS 1.235
Melunvaimennusmenetelmät
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava käyttöön menetelmät melun torjumiseksi mittarilentotoiminnan aikana ICAO PANS OPS Volume 1:n (asiak. 8168-OPS/611) mukaisesti. |
|
b) |
Alkunousuun liittyvien melunvaimennusmenetelmien, jotka lentotoiminnan harjoittaja on määrännyt kullekin lentokonetyypille, olisi oltava samat kaikilla lentopaikoilla. |
OPS 1.240
Reitit ja toiminta-alueet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotoimintaa harjoitetaan ainoastaan sellaisilla reiteillä tai alueilla, joilla:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotoimintaa harjoitetaan viranomaisen asettamien reittejä tai toiminta-alueita koskevien rajoitusten mukaisesti. |
OPS 1.241
Toiminta RVSM-ilmatilassa (pienennetty korkeusporrastusminimi)
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (RVSM-hyväksyntä) käyttää lentokonetta erikseen määritellyissä ilmatilan osissa, joissa alueellisen sopimuksen (Regional Air Navigation Agreement) perusteella käytetään 300 metrin (1 000 jalkaa) korkeusporrastusminimiä. (Katso myös OPS 1.872).
OPS 1.243
Toiminta alueilla, joita koskevat erityiset suunnistustarkkuusvaatimukset
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (MNPS/RNP/RNAV-hyväksyntä) käyttää lentokonetta erikseen määritellyillä alueilla tai tietyn ilmatilan erikseen määritellyssä osassa, joita varten on alueellisten sopimusten perusteella asetettu minimisuunnistustarkkuusvaatimukset. (Katso myös OPS 1.865 (c)(2) ja OPS 1.870).
OPS 1.245
Suurin sallittu etäisyys riittävästä lentopaikasta toimittaessa kaksimoottorisilla lentokoneilla ilman ETOPS-hyväksyntää
|
a) |
Ellei viranomainen ole antanut erityistä hyväksyntää OPS 1.246(a):n mukaisesti (ETOPS-hyväksyntä), lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää kaksimoottorista lentokonetta sellaisella reitillä, johon kuuluu kohta, joka sijaitsee kauempana riittävästä lentopaikasta kuin seuraavilla etäisyyksillä:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä jokaista käyttämäänsä kaksimoottorista lentokonetyyppiä tai -versiota varten nopeus, jota käytetään laskettaessa suurin sallittu etäisyys riittävään lentopaikkaan. Tämä nopeus ei saa olla suurempi kuin VMO, ja sen on perustuttava siihen todelliseen ilmanopeuteen, jonka lentokone pystyy säilyttämään yhden moottorin ollessa epäkunnossa:
|
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan sisältyvät jokaisesta tyypistä tai versiosta erikseen seuraavat tiedot:
|
Huomautus Edellä mainitut nopeudet ja korkeudet (lentopinnat) on tarkoitettu ainoastaan käytettäviksi määritettäessä suurinta sallittua etäisyyttä riittävästä lentopaikasta.
OPS 1.246
Pitkän matkan lennot kaksimoottorisilla lentokoneilla (ETOPS)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (ETOPS-hyväksyntä) harjoittaa toimintaa kauempana kuin OPS 1.245:n mukaisesti määritetyllä etäisyydellä riittävästä lentopaikasta. |
|
b) |
Ennen ETOPS-lennon aloittamista lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytettävissä on riittävä ja säävaatimukset täyttävä ETOPS-reittivaralentopaikka, joka sijaitsee joko ETOPS-hyväksynnän mukaisen lentoajan sisällä tai MEL:n perusteella määritettyyn lentokoneen toimintakuntoisuuteen perustuvan lentoajan sisällä sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. [Katso OPS 1.297(d)]. |
OPS 1.250
Minimilentokorkeuksien määrittäminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on annettava kaikille lennettävän reitin osille minimilentokorkeudet ja niiden määritysmenetelmät, joilla varmistetaan vaadittava korkeusvara maastoon lukujen F-I vaatimusten mukaisesti. |
|
b) |
Kaikki minimilentokorkeuksien määritysmenetelmät on oltava viranomaisen hyväksymiä. |
|
c) |
Jos niiden valtioiden, joiden yli lennetään, vahvistamat minimilentokorkeudet ovat lentotoiminnan harjoittajan määräämiä korkeammat, pätevät korkeammat arvot. |
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on minimilentokorkeuksia määrittäessään otettava huomioon seuraavat tekijät:
|
|
e) |
Edellä (d) alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia täytettäessä on otettava asianmukaisesti huomioon:
|
OPS 1.255
Polttoainevaatimukset
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentojen suunnittelua ja lennon aikana tapahtuvaa uudelleensuunnittelua varten polttoainevaatimukset sen varmistamiseksi, että jokaisella lennolla on mukana riittävästi polttoainetta suunniteltua lentoa varten sekä varapolttoainetta suunnitellusta toiminnasta poikkeamisesta aiheutuvaan lisätarpeeseen. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentojen suunnittelu perustuu vähintään alla olevissa kohdissa (1) ja (2) mainittuihin asioihin:
|
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen lentoa tehtävään laskelmaan käytettävissä olevan polttoaineen tarpeesta sisältyvät:
|
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lennon aikana tehtävään uuteen laskelmaan käytettävissä olevan polttoaineen tarpeesta silloin, kun lentoa on jatkettava muuta kuin alun perin suunniteltua reittiä tai toiselle määräpaikalle, sisältyvät:
|
OPS 1.260
Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettamista varten. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei liikuntarajoitteisia henkilöitä sijoiteta ja etteivät tällaiset henkilöt asetu sellaisille paikoille, joilla ollessaan he saattaisivat:
|
|
c) |
Ilma-aluksen päällikölle on ilmoitettava lentokoneessa kuljetettavista liikuntarajoitteisista henkilöistä. |
OPS 1.265
Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentokoneen ja siinä olevien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi menetelmät karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettamista varten, joiden pääsy maahan on kielletty. Ilma-aluksen päällikölle on ilmoitettava edellä tarkoitettujen henkilöiden kuljettamisesta lentokoneessa.
OPS 1.270
Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen
(Katso OPS 1.270, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että matkustamoon otetaan ainoastaan sellaista käsimatkatavaraa, joka voidaan sijoittaa asianmukaisesti ja turvallisesti. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että kaikki sellainen matkatavara tai rahti, joka voi paikaltaan siirtyessään aiheuttaa vammoja tai vahinkoa tai tukkia käytäviä ja uloskäyntejä, sijoitetaan sellaisiin säilytyspaikkoihin, jotka on suunniteltu estämään sen liikkumisen. |
OPS 1.275
Tyhjä
OPS 1.280
Matkustajien sijoittaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että matkustajat sijoitetaan sellaisille paikoille, joilla he voivat mahdollisessa hätäevakuointitilanteessa parhaiten myötävaikuttaa lentokoneen evakuointiin eivätkä ole sen esteenä.
OPS 1.285
Ohjeiden antaminen matkustajille
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
a) |
Yleistä
|
|
b) |
Ennen lentoonlähtöä
|
|
c) |
Lentoonlähdön jälkeen
|
|
d) |
Ennen laskua
|
|
e) |
Laskun jälkeen
|
|
f) |
Jos lennon aikana joudutaan hätätilanteeseen, matkustajia opastetaan toimimaan siten kuin kyseisessä tilanteessa on asianmukaista. |
OPS 1.290
Lennon valmistelu
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisesta aiotusta lennosta laaditaan operatiivinen lentosuunnitelma. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikkö saa aloittaa lennon vasta varmistuttuaan siitä, että:
|
OPS 1.295
Lentopaikkojen valinta
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ohjeet määrä- ja/tai varalentopaikkojen valitsemiseksi lentoa suunniteltaessa OPS 1.220:n mukaisesti. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on valittava lähtövaralentopaikka ja ilmoitettava se operatiivisessa lentosuunnitelmassa, ellei lähtölentopaikalle palaaminen ole säähän tai suoritusarvoihin liittyvistä syistä mahdollista. Lähtövaralentopaikan on sijaittava:
|
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on valittava jokaiselle IFR-lennolle vähintään yksi määrävaralentopaikka, paitsi jos:
|
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on valittava kaksi määrävaralentopaikkaa, jos:
|
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava kaikki vaadittavat varalentopaikat operatiivisessa lentosuunnitelmassa. |
OPS 1.297
IFR-lentojen suunnitteluminimit
|
a) |
Lähtövaralentopaikkojen suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita lentopaikkaa lähtövaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät OPS 1.225:n mukaisesti määritetyt käytettävät laskuminimit. Pilvikorkeus on otettava huomioon silloin, kun ainoat mahdolliset lähestymistavat ovat ei-tarkkuuslähestyminen tai kiertolähestyminen. Lentotoimintaa yhden moottorin ollessa epäkunnossa koskevat rajoitukset on otettava huomioon. |
|
b) |
Määrälentopaikkojen ja määrävaralentopaikkojen suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja saa valita tietyn määrälentopaikan tai määrävaralentopaikan ainoastaan, jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät käytettävät suunnitteluminimit.
|
||||||||||||||||||||||||||
|
c) |
Reittivaralentopaikan suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita lentopaikkaa reittivaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät yllä olevan taulukon 1 mukaiset suunnitteluminimit. |
|
d) |
ETOPS-reittivaralentopaikan suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita lentopaikkaa ETOPS-reittivaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät alla olevassa taulukossa 2 määrätyt suunnitteluminimit ja ovat lentotoiminnan harjoittajan ETOPS-hyväksynnän mukaiset. Taulukko 2 Suunnitteluminimit — ETOPS
|
||||||||||||||||||||||||
OPS 1.300
ATS-lentosuunnitelman esittäminen
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoa aloiteta ennen kuin ATS-lentosuunnitelma on esitetty tai riittävät tiedot jätetty, jotta hälytyspalvelu voidaan tarvittaessa käynnistää.
OPS 1.305
Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä
(Katso OPS 1.305, liite I)
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentokoneen polttoainetankkausta tai polttoaineen poistoa suoriteta matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä silloin, kun käytetään lentobensiiniä tai laajajakeista polttoainetta (esim. Jet-B tai vastaava), tai kun tällaiset polttoainetyypit saattaisivat sekoittua. Muissa tapauksissa on ryhdyttävä tarvittaviin varotoimiin ja lentokoneessa on oltava asianmukainen ja pätevä henkilöstö, joka on valmis aloittamaan lentokoneen evakuoinnin ja johtamaan sitä mahdollisimman käytännöllisesti ja ripeästi.
OPS 1.307
Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto käytettäessä laajajakeista polttoainetta
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita noudatetaan polttoainetankkauksessa ja polttoaineen poistossa käytettäessä laajajakeista polttoainetta (esim. Jet-B tai vastaava), jos se on tarpeen.
OPS 1.308
Työntö ja hinaus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntö- ja hinausmenetelmät ovat asianmukaisten ilmailunormien ja -menetelmien mukaisia. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokonetta ei siirretä ennen rullausta tai sen jälkeen hinaamalla ilman hinaustankoa, ellei jokin seuraavista ehdoista täyty:
|
OPS 1.310
Miehistön jäsenten paikat
|
a) |
Ohjaamomiehistön jäsenet
|
|
b) |
Matkustamomiehistön jäsenet. Vaadittujen matkustamomiehistön jäsenten on kaikissa matkustamon osastoissa, joissa on matkustajia, oltava määrätyillä paikoillaan lennon kriittisten vaiheiden ajan. |
OPS 1.315
Hätäevakuoinnin apuvälineet
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että automaattisesti toimivat hätäevakuoinnin apuvälineet on viritetty toimintavalmiiksi ennen rullausta, lentoonlähtöä ja laskua, milloin se on turvallista ja mahdollista.
OPS 1.320
Istuimet sekä istuin- ja olkavyöt
|
a) |
Miehistön jäsenet
|
|
b) |
Matkustajat
|
OPS 1.325
Matkustamon ja tarjoomon varmistaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joilla varmistetaan, että kaikki uloskäynnit ja poistumistiet ovat esteettömiä ennen rullausta, lentoonlähtöä ja laskua. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että kaikki varusteet ja matkatavarat on asianmukaisesti varmistettu ennen lentoonlähtöä ja laskua sekä muulloin, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. |
OPS 1.330
Hätävarusteiden saatavuus
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että tarvittavat hätävarusteet ovat aina helposti saatavilla välittömästi käytettäviksi.
OPS 1.335
Tupakointi lentokoneessa
|
a) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei kenenkään lentokoneessa olevan sallita tupakoida:
|
OPS 1.340
Sääolosuhteet
|
a) |
IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa:
|
|
b) |
IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa ohittaa:
|
|
c) |
IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa jatkaa kohti suunniteltua määrälentopaikkaa, elleivät uusimmat saatavilla olevat tiedot osoita sääolosuhteiden olevan määrälentopaikalla tai vähintään yhdellä määrävaralentopaikalla aiottuna saapumisajankohtana yhtä hyvät tai paremmat kuin käytettävät lentopaikan toimintaminimit. |
|
d) |
VFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, elleivät ajan tasalla olevat sääsanomat tai ajan tasalla olevat sääsanomat ja -ennusteet yhdessä osoita sääolosuhteiden olevan näkölentosääntöjen mukaisesti lennettäväksi tarkoitetulla reitillä tai reitin osalla kyseisenä aikana sellaiset, että näiden sääntöjen noudattaminen on mahdollista. |
OPS 1.345
Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen maassa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun jäänesto ja jäänpoisto maassa sekä niihin liittyvät lentokoneen tarkastukset ovat tarpeen. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, jos lentokoneen ulkopinnoilla on sellaisia epäpuhtauksia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti lentokoneen suoritusarvoihin tai ohjattavuuteen, ellei lentokäsikirjassa toisin sallita. |
OPS 1.346
Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen lennolla
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita noudatetaan lennoilla odotettavissa olevissa ja todellisissa jäätävissä olosuhteissa. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa eikä tarkoituksellisesti lentää odotettavissa oleviin tai todellisiin jäätäviin olosuhteisiin, ellei lentokonetta ole hyväksytty ja varustettu lentämään tällaisissa olosuhteissa. |
OPS 1.350
Poltto- ja voiteluainemäärät
Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa, ellei hän ole vakuuttunut siitä, että lentokoneessa on vähintään se määrä poltto- ja voiteluainetta, joka suunnitelman mukaan tarvitaan turvalliseen lentoon odotettavissa olevat lentotoimintaolosuhteet huomioon ottaen.
OPS 1.355
Lentoonlähtöolosuhteet
Ennen lentoonlähdön aloittamista ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lentopaikan sääolosuhteet ja käytettäväksi aiotun kiitotien kunto ovat hänen saatavillaan olevien tietojen mukaan sellaiset, ettei niiden pitäisi olla turvallisen lentoonlähdön ja nousun esteenä.
OPS 1.360
Lentoonlähtöminimien noudattaminen
Ennen lentoonlähdön aloittamista ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että kiitotienäkyvyys tai näkyvyys lentokoneen lentoonlähtösuunnassa on yhtä hyvä tai parempi kuin käytettävä minimi.
OPS 1.365
Minimilentokorkeudet
Ilma-aluksen päällikkö tai ohjaaja, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, ei saa lentää määrättyjen minimilentokorkeuksien alapuolella, paitsi milloin se on välttämätöntä lentoonlähdön tai laskun vuoksi.
OPS 1.370
Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, ettei poikkeus-, häiriö- tai hätätilanteita, jotka edellyttävät tavallisuudesta poikkeavien tai hätämenetelmien noudattamista kokonaan tai osittain, eikä mittarisääolosuhteita jäljitellä keinotekoisesti kaupallisen ilmakuljetuksen lentojen aikana.
OPS 1.375
Polttoaineen kulutuksen seuranta ja käytön hallinta lennon aikana
(Katso OPS 1.375, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmä polttoainemäärän tarkistusten ja polttoaineen käytön hallinnan varmistamiseksi. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei käytettävissä olevan polttoaineen määrä ole lennon aikana pienempi kuin se määrä, joka tarvitaan sellaiselle lentopaikalle pääsemiseen, jolle lasku voidaan suorittaa turvallisesti siten, että loppuvarapolttoaine jää vielä jäljelle. |
|
c) |
Ilma-aluksen päällikön on annettava hätäilmoitus, jos laskettu lentokoneessa käytettävissä olevan polttoaineen määrä lentokoneen laskeutuessa on pienempi kuin loppuvarapolttoaine. |
OPS 1.380
Tyhjä
OPS 1.385
Lisähapen käyttö
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että lentokoneen turvallisen käytön kannalta olennaisiin tehtäviin osallistuvat ohjaamomiehistön jäsenet käyttävät jatkuvasti lisähappea aina matkustamon painekorkeuden ylittäessä 10 000 ft pidempään kuin 30 minuutin ajan, ja aina silloin, kun matkustamon painekorkeus on yli 13 000 ft.
OPS 1.390
Kosminen säteily
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon kaikkien miehistön jäsenten lennonaikainen altistuminen kosmiselle säteilylle työtehtävissään (mukaan lukien siirtolennot). Niiden miehistön jäsenten osalta, joiden saama säteilyannos on todennäköisesti yli 1 mSv vuodessa, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:
|
|
b) |
|
OPS 1.395
Maan läheisyyden havaitseminen
Ohjaamomiehistön jäsenen tai maan läheisyydestä varoittavan järjestelmän havaitessa etäisyyden maahan olevan liian pieni ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on varmistettava, että korjaavat toimet aloitetaan viipymättä turvallisten lento-olosuhteiden palauttamiseksi.
OPS 1.398
Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän (ACAS) käyttö
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että:
|
a) |
kun ACAS-järjestelmä on asennettu ja toimintakuntoinen, lennon aikana käytetään sellaista laitteen moodia, jossa väistöohjeiden (Resolution Advisory, RA) saaminen on mahdollista, ellei tämä moodi ole kyseisissä olosuhteissa epätarkoituksenmukainen. |
|
b) |
kun ACAS-järjestelmä havaitsee toisen ilma-aluksen olevan liian lähellä ja antaa väistöohjeen, ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on varmistettava, että turvallisen porrastuksen palauttamiseksi ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, ellei varoituksen aiheuttajaa ole näköhavainnoin tunnistettu ja todettu, ettei yhteentörmäysvaaraa ole. |
OPS 1.400
Lähestymis- ja laskuolosuhteet
Ennen lähestymisen aloittamista laskua varten ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lentopaikan sääolosuhteet ja käytettäväksi aiotun kiitotien kunto ovat hänen saatavillaan olevien tietojen mukaan sellaiset, ettei niiden pitäisi olla turvallisen lähestymisen, laskun tai keskeytetyn lähestymisen esteenä toimintakäsikirjan suoritusarvotiedot huomioon ottaen.
OPS 1.405
Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen
|
a) |
Ilma-aluksen päällikkö tai ohjaaja, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, voi aloittaa mittarilähestymisen ilmoitetusta kiitotie- tai meteorologisesta näkyvyydestä riippumatta, mutta lähestymistä ei saa jatkaa ulkomerkkiä tai sitä vastaavaa kohtaa pidemmälle, jos ilmoitettu kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys on käytettävää minimiä huonompi. |
|
b) |
Mikäli kiitotienäkyvyyttä ei ole saatavilla, RVR-arvo voidaan johtaa ilmoitetusta näkyvyydestä OPS 1.430:n liitteen I alakohdan (h) mukaisesti. |
|
c) |
Mikäli ilmoitettu kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys huononee alle käytettävän minimin sen jälkeen, kun ulkomerkki tai sitä vastaava kohta on ohitettu edellä olevan (a) kohdan mukaisesti, lähestymistä voidaan jatkaa ratkaisukorkeuteen (DA/H) tai minimilaskeutumiskorkeuteen (MDA/H) asti. |
|
d) |
Jos ulkomerkkiä tai sitä vastaavaa kohtaa ei ole, ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on päätettävä lähestymisen jatkamisesta tai keskeyttämisestä ennen laskeutumista loppulähestymissegmentissä 1 000 jalan alapuolelle lentopaikan korkeustasosta mitattuna. Jos minimilaskeutumiskorkeus (MDA/H) on vähintään 1 000 jalkaa lentopaikan korkeustasosta mitattuna, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä jokaista lähestymismenetelmää varten korkeus, jonka alapuolelle lähestymistä ei saa jatkaa, jos kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys on käytettävää minimiä huonompi. |
|
e) |
Lähestymistä voidaan jatkaa ratkaisukorkeuden (DA/H) tai minimilaskeutumiskorkeuden (MDA/H) alapuolelle ja lasku voidaan suorittaa, jos ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa saadaan näkyviin riittävästi ulkoisia vertailukohtia ja näköyhteys säilyy. |
|
f) |
Kosketuskohta-alueen kiitotienäkyvyys on aina määräävä. Jos kiitotien keskikohdan ja loppuosan kiitotienäkyvyydet on ilmoitettu ja ne ovat merkityksellisiä, myös ne ovat määrääviä. Kiitotien keskikohdan RVR-minimiarvo on 125 metriä tai kosketuskohta-alueen vaadittu RVR-arvo, jos viimeksi mainittu on pienempi. Kiitotien loppuosan RVR-minimiarvo on 75 metriä. Jos lentokoneessa on laskukiidon opastus- tai automaattiohjausjärjestelmä, kiitotien keskikohdan RVR-minimiarvo on 75 metriä. |
Huom. Tässä yhteydessä ’merkityksellinen’ tarkoittaa sitä, että kyseistä kiitotien osaa käytetään laskun siinä vaiheessa, jossa lentokoneen nopeus on suuri, eli noin 60 solmun nopeuteen asti.
OPS 1.410
Lentomenetelmät — Kynnyksen ylityskorkeus
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joilla varmistetaan, että tarkkuuslähestymiseen käytettävä lentokone ylittää kynnyksen turvalliselta etäisyydeltä lentokoneen ollessa laskuasussa ja -asennossa.
OPS 1.415
Matkapäiväkirja
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että matkapäiväkirja täytetään.
OPS 1.420
Poikkeamailmoitukset
|
a) |
Määritelmät
|
|
b) |
Vaaratilanteiden ilmoittaminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava vaaratilanteiden ilmoitusmenetelmät, joissa otetaan huomioon seuraavissa alakohdissa määritellyt velvollisuudet ja jäljempänä kohdassa (d) kuvatut erityistapaukset.
|
|
c) |
Onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden ilmoittaminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden ilmoitusmenetelmät, joissa otetaan huomioon seuraavissa alakohdissa määritellyt velvollisuudet ja jäljempänä kohdassa (d) kuvatut erityistapaukset.
|
|
d) |
Erityiset ilmoitukset. Seuraavien alakohtien mukaiset poikkeukselliset tapahtumat edellyttävät erityisiä ilmoitusmenettelyjä.
|
OPS 1.425
p.m.
OPS 1.270, liite I
Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen
Lentotoiminnan harjoittajan laatimissa menetelmissä sen varmistamiseksi, että käsimatkatavarat ja rahti sijoitetaan asianmukaisesti ja turvallisesti, on otettava huomioon seuraavat seikat:
|
1) |
jokainen matkustamossa kuljetettava esine on sijoitettava sellaiseen paikkaan, jossa se pysyy paikoillaan; |
|
2) |
säilytystiloihin tai niiden läheisyyteen merkittyjä massarajoituksia ei saa ylittää; |
|
3) |
istuimien alla olevia säilytystiloja voidaan käyttää ainoastaan, jos istuimessa on matkatavaran liikkumista rajoittava tanko ja jos tavara on kooltaan sellainen, että se pysyy kyseisen varusteen avulla riittävän hyvin paikoillaan; |
|
4) |
tavaroita ei saa sijoittaa WC:hen eikä sellaisia väliseiniä vasten, jotka eivät estä niiden liikkumista eteen, sivulle tai ylöspäin ja ellei väliseinissä ole kylttiä, jossa ilmoitetaan suurin massa, joka voidaan sijoittaa kyseiseen paikkaan; |
|
5) |
lokeroihin sijoitettavat matkatavarat ja rahti eivät saa olla niin suuria, että ne estävät lukollisten ovien pitävän sulkeutumisen; |
|
6) |
matkatavaraa ja rahtia ei saa sijoittaa paikkaan, jossa se voi estää hätävarusteiden käyttöön saamisen; |
|
7) |
ennen lentoonlähtöä ja laskua sekä aina, kun turvavöiden kiinnittämisen merkkivalot sytytetään tai muutoin niin määrätään, on tarkastamalla varmistettava, ettei matkatavaraa ole sijoitettuna paikkoihin, joissa se voisi lennon vaiheesta riippuen joko estää lentokoneen evakuoinnin tai aiheuttaa vammoja pudotessaan tai muutoin liikkuessaan. |
OPS 1.305, liite I
Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava toimintamenetelmät noudatettaviksi silloin, kun polttoainetta tankataan tai poistetaan matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä, sen varmistamiseksi, että seuraavat varotoimet suoritetaan:
|
1) |
yhden pätevän henkilön on jatkuvasti oltava määrätyssä paikassa polttoainetankkauksen ja polttoaineen poiston aikana, kun lentokoneessa on matkustajia. Kyseisen henkilön on kyettävä suorittamaan palontorjuntaan ja sammutustyöhön liittyvät hätämenetelmät, hoitamaan viestintää sekä aloittamaan evakuoinnin ja johtamaan sitä; |
|
2) |
tankkausta valvovan maahenkilöstön ja lentokoneessa olevan pätevän henkilöstön välille on järjestettävä kaksisuuntainen viestiyhteys ja pidettävä sitä yllä lentokoneen sisäpuhelinjärjestelmän kautta tai muulla soveltuvalla tavalla; |
|
3) |
miehistöä, henkilöstöä ja matkustajia on varoitettava siitä, että polttoainetankkaus tai polttoaineen poisto suoritetaan; |
|
4) |
turvavöiden kiinnittämisen merkkivalojen on oltava sammutettuina; |
|
5) |
tupakointikiellon merkkivalojen on oltava sytytettyinä, samoin kuin sisävalaistuksen, jonka avulla varauloskäynnit voidaan tunnistaa; |
|
6) |
matkustajia on kehotettava avaamaan turvavyönsä ja olemaan tupakoimatta; |
|
7) |
lentokoneessa on oltava riittävästi pätevää henkilöstöä, joka on heti valmiina suorittamaan hätäevakuoinnin; |
|
8) |
jos lentokoneen sisätiloissa havaitaan polttoainehöyryä tai jos polttoainetankkauksen tai polttoaineen poiston aikana ilmenee muu vaaratilanne, toiminta on lopetettava viipymättä; |
|
9) |
hätäevakuointiin käytettäväksi aiottujen uloskäyntien alla oleva maa-alue sekä pelastusliukumäkien avautumisalueet on pidettävä tyhjinä, ja |
|
10) |
on varauduttava turvallisen ja nopean evakuoinnin suorittamiseen. |
OPS 1.375, liite I
Polttoaineen kulutuksen seuranta ja käytön hallinta lennon aikana
|
a) |
Lennon aikana tehtävät polttoainemäärän tarkistukset.
|
|
b) |
Polttoaineen kulutuksen seuranta ja käytön hallinta lennon aikana
|
LUKU E
LENTOTOIMINTA ERI SÄÄOLOSUHTEISSA
OPS 1.430
Lentopaikan toiminta minimit — Yleistä
(Katso OPS 1,430, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava kutakin käytettäväksi aiottua lentopaikkaa varten toimintaminimit, jotka eivät saa olla liitteessä I annettuja arvoja pienempiä. Näiden minimien määritysmenetelmän on oltava viranomaista tyydyttävä. Lentotoiminnan harjoittajan minimit eivät saa olla pienempiä kuin ne, jotka lentopaikan sijaintivaltio on vahvistanut kyseistä lentopaikkaa varten, ellei asianomainen valtio ole tätä erikseen hyväksynyt. Huom. Poiketen siitä, mitä edellä määrätään, minimien laskeminen ennalta suunnittelematonta varalentopaikkaa varten lennon aikana on sallittua, jos se tapahtuu viranomaista tyydyttävän menetelmän mukaisesti. |
|
b) |
Laatiessaan lentopaikan minimejä tiettyä toimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on otettava täysin huomioon:
|
|
c) |
Tässä luvussa tarkoitetut lentokoneiden nopeusluokat on määritettävä OPS 1.430(c):n liitteessä II kuvattua menetelmää noudattaen. |
OPS 1.435
Määritelmät
Tässä luvussa käytettävien termien merkitykset ovat seuraavat:
|
1) |
Kiertolähestyminen (Circling). Mittarilähestymisen näkölento-osuus, jonka tarkoituksena on saada lentokone oikeaan asemaan laskua varten silloin, kun kiitotien sijainti ei ole sopiva suoraan lähestymiseen. |
|
2) |
Huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (Low Visibility Procedures, LVP). Menetelmät, joita lentopaikalla noudatetaan lentotoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi kategorian II ja III lähestymisten ja huonon näkyvyyden lentoonlähtöjen aikana. |
|
3) |
Huonon näkyvyyden lentoonlähtö (Low visibility Take-Off, LVTO). Lentoonlähtö silloin, kun kiitotienäkyvyys (RVR) on alle 400 metriä. |
|
4) |
Automaattiohjaus (Flight control system). Järjestelmä, johon kuuluu automaattinen ja/tai hybridinen laskujärjestelmä. |
|
5) |
Vikaantuessa passiivinen automaattiohjaus (Fail-Passive flight control system). Automaattiohjaus on vikaantuessa passiivinen, jos vian sattuessa ei ilmene huomattavaa viritystarvetta tai lentoradan tai lentokoneen asennon muutosta, mutta lasku ei tapahdu automaattisesti. Vikaantuessa passiivisen automaattiohjauksen vikaannuttua ohjaaja ryhtyy ohjaamaan lentokonetta. |
|
6) |
Vikaantuessa toimintakykyinen automaattiohjaus (Fail-Operational flight control system). Automaattiohjaus on vikaantuessa toimintakykyinen, jos vian sattuessa varoitusrajakorkeuden (alert height) alapuolella lähestyminen, loppuloivennus ja lasku voidaan suorittaa automaattisesti. Vian sattuessa automaattinen laskujärjestelmä toimii vikaantuessa passiivisena järjestelmänä. |
|
7) |
Vikaantuessa toimintakykyinen hybridinen laskujärjestelmä (Fail-operational hybrid landing system). Järjestelmä, joka koostuu ensisijaisesta vikaantuessa passiivisesta automaattisesta laskujärjestelmästä ja toissijaisesta itsenäisestä lennonohjausjärjestelmästä, jonka avulla ohjaaja voi ensisijaisen järjestelmän vikaannuttua suorittaa laskun käsinohjauksella. Huom. Tyypillinen toissijainen itsenäinen lennonohjausjärjestelmä koostuu valvotusta tuulilasinäytöstä (head-up display), jonka näyttö on normaalisti käskevä mutta voi myös olla sijaintia (tai poikkeamaa) osoittava. |
|
8) |
Näkölähestyminen (Visual approach). Lähestyminen, jossa mittarilähestymismenetelmää tai osaa siitä ei suoriteta, ja lähestyminen tapahtuu näköyhteydessä maahan. |
OPS 1.440
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Yleiset toimintasäännöt
(Katso OPS 1,440, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa harjoittaa kategorian II tai III toimintaa ainoastaan, jos:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa suorittaa huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä alle 150 metrin (nopeusluokan A, B ja C lentokoneilla) tai alle 200 metrin kiitotienäkyvyydessä (nopeusluokan D lentokoneilla), ellei viranomainen ole tätä hyväksynyt. |
OPS 1.445
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Lentopaikat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentopaikkaa kategorian II tai III toimintaan ainoastaan, jos lentopaikan sijaintivaltio on hyväksynyt sen käytettäväksi tällaiseen toimintaan. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava, että huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (LVP) on laadittu ja niitä noudatetaan niillä lentopaikoilla, joilla huonon näkyvyyden lentotoimintaa aiotaan harjoittaa. |
OPS 1.450
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset
(Katso OPS 1,450, liite I)
Lentotoiminnan harjoittajan on ennen huonon näkyvyyden lentoonlähdön tai kategorian II tai III toiminnan aloittamista varmistettava, että:
|
1) |
jokainen ohjaamomiehistön jäsen:
|
|
2) |
koulutus ja tarkastuslennot suoritetaan viranomaisen hyväksymän ja toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen koulutusohjelman mukaisesti. Tämä koulutus on annettava luvussa N määrätyn koulutuksen lisäksi; ja |
|
3) |
ohjaamomiehistön kelpoisuus on kyseisen lentotoiminnan ja lentokonetyypin edellyttämä. |
OPS 1.455
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Toimintamenetelmät
(Katso OPS 1,455, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava huonon näkyvyyden lentoonlähdössä ja kategorian II ja III toiminnassa noudatettavat menetelmät ja ohjeet. Näiden menetelmien on sisällyttävä toimintakäsikirjaan ja niissä on oltava tarvittavat ohjaamomiehistön jäsenten tehtävät rullauksen, lentoonlähdön, lähestymisen, loppuloivennuksen, laskun, laskukiidon ja keskeytetyn lähestymisen aikana. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on ennen huonon näkyvyyden lentoonlähdön tai kategorian II tai III lähestymisen aloittamista varmistuttava siitä, että:
|
OPS 1.460
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Vähimmäisvarustus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on mainittava toimintakäsikirjassa se vähimmäisvarustus, jonka on lentokäsikirjan tai muun hyväksytyn asiakirjan mukaan oltava toimintakunnossa aloitettaessa huonon näkyvyyden lentoonlähtö tai kategorian II tai III lähestyminen. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lentokoneen ja sen tarvittavien järjestelmien kunto on asianmukainen kyseistä toimintaa varten. |
OPS 1.465
VFR-toimintaminimit
(Katso OPS 1.465, liite I)
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
1) |
VFR-lennot suoritetaan näkölentosääntöjen sekä OPS 1.465:n liitteessä I olevan taulukon mukaisesti; |
|
2) |
erityis-VFR-lentoja ei aloiteta näkyvyyden ollessa alle 3 kilometriä eikä muutoin suoriteta näkyvyyden ollessa alle 1,5 kilometriä. |
OPS 1.430, liite I
Lentopaikan toimintaminimit
|
a) |
Lentoonlähtöminimit
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
b) |
Ei-tarkkuuslähestyminen
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
c) |
Tarkkuuslähestyminen — Kategorian I toiminta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
d) |
Tarkkuuslähestyminen — Kategorian II toiminta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
e) |
Tarkkuuslähestyminen — Kategorian III toiminta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
f) |
Kiertolähestyminen
|
|||||||||||||||||||||||
|
g) |
Näkölähestyminen. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää näkölähestymiseen alle 800 metrin kiitotienäkyvyyttä. |
|
h) |
Ilmoitetun meteorologisen näkyvyyden muuntaminen kiitotienäkyvyydeksi
|
||||||||||||||||||
OPS 1.430(c), liite II
Lentokoneiden nopeusluokat — Lentotoiminta eri sääolosuhteissa
|
a) |
Lentokoneiden luokittelu Lentokoneiden luokitteluperusteena käytetään mittarinopeutta kynnyksellä (VAT), joka saadaan kertomalla sakkausnopeus (VSO) 1,3:lla tai VS1G 1,23:lla laskuasussa suurimmalla sallitulla laskumassalla. Jos sekä VSO että VS1G ovat saatavilla, käytetään sitä arvoa, jolla VAT on suurempi. VAT-arvoja vastaavat nopeusluokat esitetään seuraavassa taulukossa:
Laskuasun määrittelee lentotoiminnan harjoittaja tai lentokoneen valmistaja. |
|
b) |
Pysyvä nopeusluokan vaihto (suurin sallittu laskumassa)
|
OPS 1.440, liite I
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Yleiset toimintasäännöt
|
a) |
Yleistä. Huonon näkyvyyden toimintamenetelmät otetaan käyttöön ja hyväksytään seuraavien menetelmien mukaisesti. |
|
b) |
Toimivuuden osoittaminen. Toimivuuden osoittamisen tarkoituksena on määrittää tai vahvistaa siihen kategorian II tai III toimintaan liittyvien lennonohjausjärjestelmien, koulutuksen, ohjaamomiehistön menetelmien, huolto-ohjelman ja käsikirjojen käyttökelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus, jota varten hyväksyntää haetaan.
|
|
c) |
Tietojen kerääminen toimivuuden osoittamisen yhteydessä. Jokaisen hakijan on laadittava tiedonkeruumenetelmä (esim. ohjaamomiehistön käyttöön tarkoitettu lomake), johon kirjataan lähestymisten ja laskujen onnistuminen. Tulokseksi saadut tiedot ja yhteenveto toimivuuden osoittamisesta on annettava viranomaisen arvioitavaksi. |
|
d) |
Tietojen analysointi. Epätyydyttäviä lähestymisiä ja automaattilaskuja koskevat tiedot on kirjattava ja analysoitava. |
|
e) |
Jatkuva seuranta
|
|
f) |
Siirtymäajat
|
|
g) |
Kategorian II, kategorian III ja LVTO-laitteiden huolto. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentokoneen lennonohjausjärjestelmien huolto-ohjeet yhteistyössä valmistajan kanssa. Niiden on sisällyttävä lentotoiminnan harjoittajan lentokoneiden huolto-ohjelmaan, josta määrätään OPS 1.910:ssä ja jonka on oltava viranomaisen hyväksymä. |
|
h) |
Käytettävät lentopaikat ja kiitotiet
|
OPS 1.450, liite I
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset
|
a) |
Yleisesti: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että huonon näkyvyyden toimintamenetelmiä koskeviin ohjaamomiehistön koulutussuunnitelmiin kuuluu tietopuolista koulutusta, lentosimulaattori- ja/tai lentokoulutusta selkeästi jäsenneltyinä kursseina. Lentotoiminnan harjoittaja voi lyhentää kurssia siten kuin jäljempänä (2) ja (3) alakohdissa määrätään edellyttäen, että lyhennetyn kurssin sisältö on viranomaista tyydyttävä.
|
|
b) |
Teoriakoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että huonon näkyvyyden lentotoiminnan peruskurssi kattaa vähintään:
|
|
c) |
Lentosimulaattori- ja/tai lentokoulutus
|
|
d) |
Siirtymäkoulutusvaatimukset huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä sekä kategorian II ja III toimintaa varten. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa seuraavan koulutuksen huonon näkyvyyden toimintamenetelmiin, kun hän siirtyy uuteen lentokonetyyppiin tai -versioon, jolla suoritetaan huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä ja kategorian II ja III toimintaa. Ohjaamomiehistön jäsenten kokemusvaatimukset lyhennetyn kurssin suorittamiseksi esitetään edellä alakohdissa (a)(2) ja (a)(3).
|
|
e) |
Tyyppi- ja päällikkökokemus. Niiden ilma-aluksen päälliköiden tai ohjaajien, joiden tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kyseisestä lentokonetyypistä, on ennen kategorian II/III lentotoiminnan aloittamista täytettävä seuraavat lisävaatimukset:
|
|
f) |
Huonon näkyvyyden lentoonlähtö kiitotienäkyvyyden ollessa alle 150/200 metriä.
|
|
g) |
Määräaikaiskoulutus ja tarkastuslennot — Huonon näkyvyyden lentotoiminta.
Huom. Vaadittava viimeaikainen kokemus huonon näkyvyyden lentoonlähdöistä ja kategorian II/III toiminnasta, joka perustuu automaattiohjauksen käyttöön lähestymisessä ja/tai laskussa, säilyy tässä kohdassa tarkoitetun määräaikaiskoulutuksen ja tarkastuslentojen avulla. |
OPS 1.455, liite I
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Toimintamenetelmät
|
a) |
Yleistä. Huonon näkyvyyden lentotoimintaan kuuluvat:
Huom. 1 Hybridistä järjestelmää voidaan käyttää kaikissa edellä mainituissa toiminnoissa. Huom. 2 Muunlaisia lennonohjausjärjestelmiä tai näyttöjä voidaan hyväksyä. |
|
b) |
Menetelmät ja toimintaohjeet
|
OPS 1.465, liite I
Miniminäkyvyys VFR-lentotoiminnassa
|
Ilmatilaluokka |
|
A B C D E [Huom. 1] |
F G |
|||||||
|
|
Yli 900 m (3 000 ft) AMSL tai yli 300 m (1 000 ft) maastosta, sen mukaan kumpi näistä on ylempi |
Enintään 900 m (3 000 ft) AMSL tai 300 m (1 000 ft) maastosta, sen mukaan kumpi näistä on ylempi |
||||||||
|
Etäisyys pilvestä |
|
Vaakasuoraan: 1 500 m Pystysuoraan: 300 m (1 000 ft) |
Selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä |
|||||||
|
Lentonäkyvyys |
3 050 m (10 000 ft) AMSL ja sen yläpuolella: 8 km (Huom. 2) Alle 3 050 m (10 000 ft) AMSL: 5 km |
5 km (Huom. 3) |
||||||||
|
||||||||||
LUKU F
SUORITUSARVOT, YLEISTÄ
OPS 1.470
Soveltamisala
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että potkuriturbiinikäyttöisiä monimoottorisia lentokoneita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enemmän kuin 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 5 700 kg, sekä kaikkia suihkumoottorikäyttöisiä monimoottorisia lentokoneita käytetään luvun G mukaisesti (suoritusarvoluokka A). |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että potkurilentokoneita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9 ja suurin sallittu lentoonlähtömassa enintään 5 700 kg, käytetään luvun H mukaisesti (suoritusarvoluokka B). |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että mäntämoottorikäyttöisiä lentokoneita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enemmän kuin 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 5 700 kg, käytetään luvun I mukaisesti (suoritusarvoluokka C). |
|
d) |
Jos kyseisen luvun vaatimuksia ei voida täysin noudattaa erityisten rakenteellisten ominaisuuksien vuoksi (esim. ääntä nopeammat lentokoneet ja vesilentokoneet), lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä sellaisia hyväksyttyjä suoritusarvostandardeja, joilla varmistetaan vastaava turvallisuustaso. |
OPS 1.475
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentokoneen massa ole:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sovellettavan luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä käytetään lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja, joita täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla siten kuin kyseisessä luvussa vaaditaan. Kyseisessä luvussa vaadittuja kertoimia sovellettaessa voidaan ottaa huomioon kaikki lentokäsikirjan suoritusarvotietoihin jo sisältyvät kertoimet, jotta vältettäisiin kertoimien kaksinkertainen vaikutus. |
|
c) |
Vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon lentokoneen lentoasu, vallitsevat olosuhteet sekä sellaisten järjestelmien käyttö, jotka vaikuttavat huonontavasti suoritusarvoihin. |
|
d) |
Suoritusarvojen määrittämisen kannalta kosteaa kiitotietä voidaan pitää kuivana, ellei kyseessä ole nurmipintainen kiitotie. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon karttojen tarkkuus arvioidessaan sovellettavan luvun lentoonlähtövaatimusten täyttymistä. |
OPS 1.480
Määritelmät
|
a) |
Seuraavien luvuissa F, G, H, I ja J käytettävien termien merkitykset ovat seuraavat:
|
|
b) |
Termien ’kiihdytys- ja pysäytysmatka’, ’lentoonlähtömatka’, ’lähtökiito’, ’lentoonlähdön nettolentorata’, ’matkalennon nettolentorata yhden moottorin ollessa epäkunnossa’ ja ’matkalennon nettolentorata kahden moottorin ollessa epäkunnossa’ merkitykset on määritelty niissä lentokelpoisuusvaatimuksissa, joiden mukaisesti lentokoneelle on myönnetty tyyppihyväksyntä. Viranomainen voi kuitenkin määritellä termien merkityksen, jos se pitää lentokelpoisuusvaatimusten määritelmää riittämättömänä osoittamaan, että suoritusarvoihin liittyviä toimintarajoituksia noudatetaan. |
LUKU G
SUORITUSARVOLUOKKA A
OPS 1.485
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tämän luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla, jos lentokäsikirjan hyväksytyt suoritusarvotiedot ovat riittämättömät esimerkiksi seuraavilta osin:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että märkää tai epäpuhdasta kiitotietä varten käytetään suuriin lentokoneisiin sovellettavien hyväksyntävaatimusten mukaisesti määritettyjä tai vastaavia, viranomaista tyydyttäviä suoritusarvotietoja. |
OPS 1.490
Lentoonlähtö
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoonlähtömassa ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka lentokäsikirjassa määrätään sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lentoonlähtöön käytettävällä lentopaikalla vallitsee. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on suurinta sallittua lentoonlähtömassaa määrittäessään noudatettava seuraavia vaatimuksia:
|
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (b) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
OPS 1.495
Estevara lentoonlähdössä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoonlähdön nettolentorata ohittaa kaikki esteet pystysuunnassa vähintään 35 jalan etäisyydeltä tai sivusuunnassa vähintään etäisyydeltä 90 m + 0,125 × D. Kaavassa D tarkoittaa vaakasuoraa matkaa, jonka lentokone on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta tai, jos aiotaan tehdä kaarto ennen lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päättymistä, lentoonlähtömatkan päätekohdasta. Lentokoneilla, joiden siipien kärkiväli on alle 60 metriä, vaakasuuntaisena estevarana voidaan käyttää etäisyyttä: 0,5 × siipien kärkiväli + 60 m + 0,125 × D. |
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
|
c) |
Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa:
|
|
d) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata ei edellytä yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin:
|
|
e) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata edellyttää yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin:
|
|
f) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava varamenetelmät, jotka täyttävät kohdan OPS 1.495 vaatimukset ja joilla varmistetaan turvallinen reitti esteiden väistämiseksi siihen asti, kunnes lentokoneella voidaan joko noudattaa kohdan OPS 1.500 matkalentovaatimuksia tai suorittaa lasku lähtölentopaikalle tai lähtövaralentopaikalle. |
OPS 1.500
Matkalento — Yksi moottori epäkunnossa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokäsikirjassa annetut tiedot matkalennon nettolentoradasta yhden moottorin ollessa epäkunnossa täyttävät reitin joka kohdassa joko (b) tai (c) kohdan vaatimukset niissä sääolosuhteissa, jotka lennolla ovat odotettavissa. Nettolentoradan gradientin on oltava positiivinen 1 500 jalan korkeudessa sen lentopaikan yläpuolella, jolle oletetaan suoritettavan lasku moottorin vikaannuttua. Jos sääolosuhteet edellyttävät jäänesto- tai jäänpoistojärjestelmien käyttöä, niiden vaikutus nettolentorataan on otettava huomioon. |
|
b) |
Nettolentoradan gradientin on oltava positiivinen vähintään 1 000 jalan korkeudessa maastosta ja esteistä, jotka sijaitsevat reitin varrella enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä. |
|
c) |
Lentokoneella on voitava nettolentoradan mukaan jatkaa lentoa matkalentokorkeudesta lentopaikalle, jolle on mahdollista suorittaa lasku kohdan OPS 1.515 tai 1.520 mukaisesti, siten että nettolentorata ylittää maaston ja kaikki reitin varrella enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet vähintään 2 000 jalan korkeusvaralla seuraavien alakohtien (1)-(4) mukaisesti:
|
|
d) |
Osoittaessaan kohdan OPS 1.500 vaatimusten täyttymistä lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä kohdissa (b) ja (c) tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm), ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta. |
OPS 1.505
Matkalento — Kolmi- tai useampimoottoriset lentokoneet, kaksi moottoria epäkunnossa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kolmi- tai useampimoottorinen lentokone ole aiotun lentoreitin missään kohdassa kauempana sellaisesta lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella (long range cruising speed) standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa, ellei se täytä seuraavien kohtien (b)-(f) vaatimuksia. |
|
b) |
Matkalennon nettolentorata-arvojen mukaan lentokoneella on voitava odotettavissa olevissa sääolosuhteissa jatkaa lentoa kahden moottorin ollessa epäkunnossa, siitä kohdasta, jossa kahden moottorin oletetaan vikaantuvan samanaikaisesti, sellaiselle lentopaikalle, jolle on mahdollista suorittaa lasku ja pysähtyä käyttäen menetelmää, jota on noudatettava kahden moottorin ollessa epäkunnossa. Nettolentoradan on ylitettävä maasto ja kaikki reitin varrella enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet vähintään 2 000 jalan korkeusvaralla. Jos lentokorkeus tai sääolosuhteet edellyttävät, että jäänesto- tai jäänpoistojärjestelmien on oltava toiminnassa, niiden vaikutus nettolentorata-arvoihin on otettava huomioon. Ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta, lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm). |
|
c) |
Kahden moottorin oletetaan vikaantuvan sen reittiosuuden kriittisimmässä kohdassa, jossa lentokone on kauempana lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa. |
|
d) |
Nettolentoradan gradientin on oltava positiivinen 1 500 jalan korkeudessa sen lentopaikan yläpuolella, jolle oletetaan suoritettavan lasku kahden moottorin vikaannuttua. |
|
e) |
Polttoainetta voidaan poistaa turvallista menetelmää käyttäen niin paljon, että vaadittu varapolttoaine on lentopaikalle saavuttaessa jäljellä. |
|
f) |
Lentokoneen arvioituun massaan siinä kohdassa, jossa kahden moottorin oletetaan vikaantuvan, on sisällyttävä vähintään se polttoainemäärä, joka riittäisi oletetulle laskulentopaikalle lentämiseen siten, että saavutaan suoraan laskualueen yläpuolelle vähintään 1 500 jalan korkeudelle siitä, ja tämän jälkeen 15 minuutin vaakalentoon. |
OPS 1.510
Lasku — Määrä- ja varalentopaikat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa ylitä suurinta laskumassaa, joka on määrätty sitä korkeutta ja lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrä- ja varalentopaikalla. |
|
b) |
Kun suoritetaan mittarilähestymisiä, joissa keskeytetyn lähestymisen gradientti on yli 2,5 prosenttia, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneen odotettavissa oleva laskumassa on sellainen, jolla lentokone pystyy lähestymisen keskeytyksessä saavuttamaan vähintään vaaditun nousugradientin lähestymisen keskeytykseen käytettävällä nopeudella ja lentoasulla silloin, kun yksi moottori on epäkunnossa (katso suuriin lentokoneisiin sovellettavat vaatimukset). Muun menetelmän käyttöön vaaditaan viranomaisen hyväksyntä. |
|
c) |
Kun suoritetaan mittarilähestymisiä alle 200 jalan ratkaisukorkeutta käyttäen, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneen odotettavissa oleva laskumassa on sellainen, jolla lentokone pystyy kriittisen moottorin vikaannuttua saavuttamaan keskeytetyssä lähestymisessä vähintään 2,5 prosentin nousugradientin tai julkaistun gradientin, mikäli tämä on suurempi, ylösvetoon käytettävällä nopeudella ja lentoasulla (katso CS AWO 243). Muun menetelmän käyttöön vaaditaan viranomaisen hyväksyntä. |
OPS 1.515
Lasku — Kuiva kiitotie
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa on sellainen, että arvioituna laskuajankohtana on mahdollista suorittaa lasku määrälentopaikalle tai mille tahansa varalentopaikalle 50 jalan korkeudelta kynnyksen yläpuolelta ja pysähtyä seuraavilla matkoilla:
|
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
|
c) |
Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on oletettava, että:
|
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa alakohtaa (c)(1), kun määrälentopaikalla on yksi kiitotie ja lasku riippuu tietystä tuulikomponentista, lento voidaan aloittaa, jos on valittu kaksi varalentopaikkaa, joilla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. Ennen lähestymisen aloittamista määrälentopaikalle laskua varten ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lasku voidaan suorittaa täysin kohdan OPS 1.510 ja edellä olevien kohtien (a) ja (b) mukaisesti. |
|
e) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa alakohtaa (c)(2) määrälentopaikalla, lento voidaan aloittaa, jos on valittu varalentopaikka, jolla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. |
OPS 1.520
Lasku — Märkä tai epäpuhdas kiitotie
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana märkä, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään 115 prosenttia kohdan OPS 1.515 mukaisesti määritetystä vaadittavasta laskumatkasta. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana epäpuhdas, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään sama kuin edellä olevan (a) kohdan mukaisesti määritetty laskumatka. Matka ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin 115 prosenttia hyväksyttyjen epäpuhtaan kiitotien laskumatka-arvojen tai vastaavien viranomaista tyydyttävien arvojen perusteella määritetystä laskumatkasta. |
|
c) |
Kiitotien ollessa märkä voidaan käyttää edellä (a) kohdassa vaadittua lyhyempää, mutta kuitenkin vähintään kohdan OPS 1.515(a) vaatimusten mukaista laskumatkaa, jos lentokäsikirjassa annetaan erityisiä lisätietoja laskumatkoista märällä kiitotiellä. |
|
d) |
Erikoiskäsitellyllä epäpuhtaalla kiitotiellä voidaan käyttää edellä (b) kohdassa vaadittua lyhyempää, mutta kuitenkin vähintään kohdan OPS 1.515(a) vaatimusten mukaista laskumatkaa, jos lentokäsikirjassa annetaan erityisiä lisätietoja laskumatkoista epäpuhtaalla kiitotiellä. |
|
e) |
Osoitettaessa, että edellä olevien kohtien (b), (c) ja (d) vaatimukset täyttyvät, on tapauksen mukaan käytettävä kohdassa OPS 1.515 mainittuja kriteereitä. OPS 1.515:n alakohtia (a)(1) ja (2) ei kuitenkaan noudateta edellä olevan (b) kohdan tapauksessa. |
OPS 1.495(c)(3), liite I
Suurempien kallistuskulmien hyväksyminen
|
a) |
Erityistä hyväksyntää edellyttävien suurempien kallistuskulmien käyttöä varten on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
OPS 1.515(a)(3), liite I
Jyrkän lähestymisen menetelmät
|
a) |
Viranomainen voi hyväksyä käytettävän jyrkän lähestymisen menetelmiä, joissa liukukulma on vähintään 4,5° ja kynnyksenylityskorkeus alle 50 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 35 jalkaa, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
OPS 1.515(a)(4), liite I
Lyhyen laskumatkan toiminta
|
a) |
Kohdassa OPS 1.515(a)(4) tarkoitetussa toiminnassa sallitun laskumassan määritykseen voidaan käyttää etäisyyttä, joka saadaan laskemalla yhteen käytettävissä oleva ilmoitettu turvallisen alueen pituus ja ilmoitettu laskuun käytettävissä oleva matka. Viranomainen voi hyväksyä tällaisen toiminnan seuraavin edellytyksin:
|
OPS 1.515(a)(4), liite II
Lyhyen laskumatkan toimintaan käytettäviä lentopaikkoja koskevat vaatimukset
|
a) |
Lentopaikkaa valvovan viranomaisen on hyväksyttävä turvallisen alueen käyttö. |
|
b) |
Kohdan 1.515(a)(4) ja tämän liitteen vaatimusten mukaisesta ilmoitetusta turvallisesta alueesta laskennassa käytettävä pituus ei saa olla yli 90 metriä. |
|
c) |
Ilmoitetun turvallisen alueen leveyden on oltava vähintään kaksi kertaa kiitotien leveys tai kaksi kertaa siipien kärkiväli, jos viimeksi mainittu on suurempi, ja sen keskikohdan on sijaittava kiitotien keskilinjan jatkeella. |
|
d) |
Ilmoitetulla turvallisella alueella ei saa olla esteitä tai painumia, jotka aiheuttaisivat vaaraa lentokoneelle laskun jäädessä vajaaksi, eikä ilmoitetulle turvalliselle alueelle saa päästää mitään liikkuvaa esinettä silloin, kun kiitotietä käytetään lyhyen laskumatkan toimintaan. |
|
e) |
Ilmoitetun turvallisen alueen kaltevuus laskusuunnassa ei saa olla yli 5 prosenttia ylämäkeen tai 2 prosenttia alamäkeen. |
|
f) |
Kohdan OPS 1.480(a)(5) kantavuusvaatimus ei tässä toiminnassa koske ilmoitettua turvallista aluetta. |
LUKU H
SUORITUSARVOLUOKKA B
OPS 1.525
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää yksimoottorista lentokonetta:
Huom. Yksimoottoristen lentokoneiden käytön rajoitukset käsitellään kohdassa OPS 1.240(a)(6). |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä kaksimoottorisia lentokoneita, jotka eivät täytä OPS 1.525(b):n liitteen I nousuvaatimuksia, samoin kuin yksimoottorisia lentokoneita. |
OPS 1.530
Lentoonlähtö
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoonlähtömassa ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka määrätään lentokäsikirjassa sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lentoonlähtöön käytettävällä lentopaikalla vallitsee. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentokäsikirjan mukainen kertoimilla muuttamaton lentoonlähtömatka ylitä:
|
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (b) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
OPS 1.535
Estevara lentoonlähdössä — Monimoottoriset lentokoneet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tämän kohdan mukaisesti määritetty kaksi- tai useampimoottoristen lentokoneiden lentoonlähdön lentorata ohittaa kaikki esteet pystysuunnassa vähintään 50 jalan etäisyydeltä tai sivusuunnassa vähintään etäisyydeltä 90 m + 0,125 × D. Kaavassa D tarkoittaa vaakasuoraa matkaa, jonka lentokone on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta tai, jos aiotaan tehdä kaarto ennen lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päättymistä, lentoonlähtömatkan päätekohdasta, ellei alla olevista kohdista (b) ja (c) muuta johdu. Lentokoneilla, joiden siipien kärkiväli on alle 60 metriä, vaakasuuntaisena estevarana voidaan käyttää etäisyyttä: 0,5 × siipien kärkiväli + 60 m + 0,125 × D. Tämän kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on oletettava, että:
|
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata ei edellytä yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin:
|
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata edellyttää yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin:
|
|
d) |
Osoittaessaan, että edellä olevien kohtien (a), (b) ja (c) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
OPS 1.540
Matkalento — Monimoottoriset lentokoneet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella voidaan lennolla odotettavissa olevissa sääolosuhteissa silloin, kun yksi moottori on vikaantunut ja muut moottorit toimivat suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla, jatkaa lentoa toimintakäsikirjan mukaisessa alimmassa turvallisessa lentokorkeudessa tai sitä ylempänä 1 000 jalan korkeuteen sellaisen lentopaikan yläpuolelle, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät. |
|
b) |
Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa:
|
OPS 1.542
Matkalento — Yksimoottoriset lentokoneet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella voidaan odotettavissa olevissa sääolosuhteissa moottorin vikaannuttua lentää paikkaan, jossa on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku. Maalentokoneita varten vaaditaan maalla sijaitseva paikka, ellei viranomainen toisin hyväksy. |
|
b) |
Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa:
|
OPS 1.545
Lasku — Määrä- ja varalentopaikat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa ylitä suurinta laskumassaa, joka on määrätty sitä korkeutta ja lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrä- ja varalentopaikalla.
OPS 1.550
Lasku — Kuiva kiitotie
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa on sellainen, että arvioituna laskuajankohtana on mahdollista suorittaa lasku 50 jalan korkeudelta kynnyksen yläpuolelta ja pysähtyä siten, että määrälentopaikalla ja millä tahansa varalentopaikalla laskuun käytettävissä olevasta matkasta käytetään enintään 70 prosenttia.
|
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
|
c) |
Kun lennonvalmistelu tehdään edellä olevan (a) kohdan mukaisesti, on oletettava, että:
|
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa (c)(2) alakohtaa määrälentopaikalla, lento voidaan aloittaa, jos on valittu varalentopaikka, jolla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. |
OPS 1.555
Lasku — Märkä tai epäpuhdas kiitotie
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana märkä, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään kohdan OPS 1.550 mukaisesti määritetty vaadittu laskumatka kerrottuna luvulla 1,15. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana epäpuhdas, laskumatka on määritetty kyseisiä olosuhteita koskevien viranomaista tyydyttävien arvojen perusteella eikä ylitä laskuun käytettävissä olevaa matkaa. |
|
c) |
Kiitotien ollessa märkä voidaan käyttää edellä (a) kohdassa vaadittua lyhyempää, mutta kuitenkin vähintään kohdan OPS 1.550(a) vaatimusten mukaista laskumatkaa, jos lentokäsikirjassa annetaan erityisiä lisätietoja laskumatkoista märällä kiitotiellä. |
OPS 1.525(b), liite I
Yleistä — Lentoonlähtönousu ja nousu laskuasussa
(Tämän liitteen vaatimukset perustuvat kohtiin JAR-23.63(c)(1) ja JAR-23.63(c)(2), jotka tulivat voimaan 11. maaliskuuta 1994.)
|
a) |
Lentoonlähtönousu
|
|
b) |
Nousu laskuasussa
|
OPS 1.535(b)(1) ja (c)(1), liite I
Lentoonlähdön lentorata — Suunnistus näköhavaintojen perusteella
Jotta suunnistus näköhavaintojen perusteella olisi mahdollista, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lennon aikana vallitsevat sellaiset sääolosuhteet, pilvikorkeus ja näkyvyys mukaan lukien, joissa esteet ja/tai maassa olevat kiintopisteet voidaan nähdä ja tunnistaa. Toimintakäsikirjassa on määrättävä käytettäville lentopaikoille minimisääolosuhteet, joissa ohjaamomiehistön on mahdollista jatkuvasti määrittää ja säilyttää oikea lentorata maassa olevien kiintopisteiden perusteella siten, että varmistetaan turvallinen etäisyys esteisiin ja maastoon seuraavasti:
|
a) |
menetelmän on oltava tarkasti määritelty maassa olevien kiintopisteiden mukaan siten, että lennettävä reitti voidaan analysoida estevaravaatimusten kannalta; |
|
b) |
menetelmän on oltava lentokoneen suorituskyvyn mukainen ottaen huomioon lentonopeuden, kallistuskulman ja tuulen vaikutuksen; |
|
c) |
miehistön käytössä on oltava kirjallinen tai kuvallinen esitys menetelmästä; ja |
|
d) |
rajoittavat ympäristöolosuhteet on määriteltävä (esim. tuuli, pilvisyys, näkyvyys, päivä/yö, valoisuus, esteiden valaistus). |
OPS 1.550(a), liite I
Jyrkän lähestymisen menetelmät
|
a) |
Viranomainen voi hyväksyä käytettävän jyrkän lähestymisen menetelmiä, joissa liukukulma on vähintään 4,5° ja kynnyksenylityskorkeus alle 50 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 35 jalkaa, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
OPS 1.550(a), liite II
Lyhyen laskumatkan toiminta
|
a) |
Kohdassa OPS 1.550(a)(2) tarkoitetussa toiminnassa sallitun laskumassan määritykseen voidaan käyttää etäisyyttä, joka saadaan laskemalla yhteen käytettävissä oleva ilmoitettu turvallisen alueen pituus ja ilmoitettu laskuun käytettävissä oleva matka. Viranomainen voi hyväksyä tällaisen toiminnan seuraavin edellytyksin:
|
LUKU I
SUORITUSARVOLUOKKA C
OPS 1.560
Yleistä
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tämän luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla, jos lentokäsikirjan hyväksytyt suoritusarvotiedot ovat riittämättömät.
OPS 1.565
Lentoonlähtö
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoonlähtömassa ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka määrätään lentokäsikirjassa sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lentoonlähtöön käytettävällä lentopaikalla vallitsee. |
|
b) |
Jos lentokoneen lentokäsikirjaan sisältyvissä lentoonlähtöpaikan pituustiedoissa ei oteta huomioon moottorihäiriötä, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei se matka lähtökiidon alusta, joka tarvitaan 50 jalan korkeuden saavuttamiseen maan pinnasta kaikkien moottorien toimiessa suurimmalla sallitulla lentoonlähtöteholla, kerrottuna:
|
|
c) |
Jos lentokoneen lentokäsikirjaan sisältyvissä lentoonlähtöpaikan pituustiedoissa otetaan huomioon moottorihäiriö, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät lentokäsikirjan määräysten mukaisesti:
|
|
d) |
Osoittaessaan, että edellä olevien kohtien (b) ja (c) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
OPS 1.570
Estevara lentoonlähdössä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoonlähdön lentorata ohittaa kaikki esteet pystysuunnassa vähintään etäisyydeltä 50 ft + 0,01 × D tai sivusuunnassa vähintään etäisyydeltä 90 m + 0,125 × D. Kaavoissa D tarkoittaa vaakasuoraa matkaa, jonka lentokone on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta. Lentokoneilla, joiden siipien kärkiväli on alle 60 metriä, vaakasuuntaisena estevarana voidaan käyttää etäisyyttä: 0,5 × siipien kärkiväli + 60 m + 0,125 × D. |
|
b) |
Lentoonlähdön lentoradan on alettava 50 jalan korkeudelta maan pinnasta kohdassa OPS 1.565(b) tai (c) vaaditun lentoonlähtömatkan päätekohdasta ja päätyttävä 1 500 jalan korkeuteen maan pinnasta. |
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
|
d) |
Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa lentosuunnan muutokset eivät ole sallittuja ennen kuin lentoonlähdön lentoradalla on saavutettu 50 jalan korkeus maan pinnasta. Tämän jälkeen lentokoneen kallistuskulma saa olla 400 jalan korkeuteen asti enintään 15°. Yli 400 jalan korkeudessa kallistuskulma voi olla yli 15°, mutta kuitenkin enintään 25°. Kallistuskulman vaikutus lentonopeuksiin ja lentorataan on otettava riittävästi huomioon, mukaan lukien lentonopeuden kasvusta johtuvat matkan lisäykset. |
|
e) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät silloin, kun ei edellytetä yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin:
|
|
f) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät silloin, kun edellytetään yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin:
|
|
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava varamenetelmät, jotka täyttävät kohdan OPS 1.570 vaatimukset ja joilla varmistetaan turvallinen reitti esteiden väistämiseksi siihen asti, kunnes lentokoneella voidaan joko noudattaa kohdan OPS 1.580 matkalentovaatimuksia tai suorittaa lasku lähtölentopaikalle tai lähtövaralentopaikalle. |
OPS 1.575
Matkalento — Kaikki moottorit toiminnassa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella on odotettavissa olevissa sääolosuhteissa reitin joka kohdassa ja silloin, kun reitiltä poiketaan suunnitelman mukaisesti, mahdollista saavuttaa vähintään kohoamisnopeus 300 jalkaa minuutissa, kun kaikki moottorit toimivat enintään suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla:
|
OPS 1.580
Matkalento — Yksi moottori epäkunnossa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella voidaan odotettavissa olevissa sääolosuhteissa, jos moottori vikaantuu missä tahansa reitin kohdassa tai silloin, kun reitiltä on poikettu suunnitelman mukaisesti, ja toinen moottori tai muut moottorit toimivat enintään suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla, jatkaa lentoa matkalentokorkeudesta sellaiselle lentopaikalle, jolle voidaan suorittaa lasku kohdan OPS 1.595 tai OPS 1.600 mukaisesti. Tällöin on enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet ylitettävä vähintään:
|
|
b) |
Lentoradan on oltava nouseva 450 metrin (1 500 jalan) korkeudessa sen lentopaikan yläpuolella, jolle oletetaan suoritettavan lasku yhden moottorin vikaannuttua. |
|
c) |
Tässä kohdassa lentokoneella saavutettavan kohoamisnopeuden on katsottava olevan 150 jalkaa minuutissa pienempi kuin määritetty kokonaiskohoamisnopeus. |
|
d) |
Osoittaessaan tämän kohdan vaatimusten täyttymistä lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä (a) kohdassa tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm), ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta. |
|
e) |
Polttoainetta voidaan poistaa turvallista menetelmää käyttäen niin paljon, että vaadittu varapolttoaine on lentopaikalle saavuttaessa jäljellä. |
OPS 1.585
Matkalento — Kolmi- tai useampimoottoriset lentokoneet, kaksi moottoria epäkunnossa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kolmi- tai useampimoottorinen lentokone ole aiotun lentoreitin missään kohdassa kauempana sellaisesta lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa, ellei se täytä seuraavien kohtien (b)-(e) vaatimuksia. |
|
b) |
Esitetyllä lentoradalla, jota pystytään noudattamaan kahden moottorin ollessa epäkunnossa, lentokoneen on oltava mahdollista jatkaa lentoa odotettavissa olevissa sääolosuhteissa siten, että kaikki enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet ylitetään vähintään 2 000 jalan korkeusvaralla, sellaiselle lentopaikalle, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen. |
|
c) |
Kahden moottorin oletetaan vikaantuvan sen reittiosuuden kriittisimmässä kohdassa, jossa lentokone on kauempana lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa. |
|
d) |
Lentokoneen arvioituun massaan siinä kohdassa, jossa kahden moottorin oletetaan vikaantuvan, on sisällyttävä vähintään se polttoainemäärä, joka riittäisi oletetulle laskulentopaikalle lentämiseen siten, että saavutaan suoraan laskualueen yläpuolelle vähintään 450 metrin (1 500 jalan) korkeudelle siitä, ja tämän jälkeen 15 minuutin vaakalentoon. |
|
e) |
Tässä kohdassa lentokoneella saavutettavan kohoamisnopeuden on katsottava olevan 150 jalkaa minuutissa pienempi kuin määritetty nopeus. |
|
f) |
Osoittaessaan tämän kohdan vaatimusten täyttymistä lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä (a) kohdassa tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm), ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta. |
|
g) |
Polttoainetta voidaan poistaa turvallista menetelmää käyttäen niin paljon, että vaadittu varapolttoaine on lentopaikalle saavuttaessa jäljellä. |
OPS 1.590
Lasku — Määrä- ja varalentopaikat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa ylitä suurinta laskumassaa, joka määrätään lentokäsikirjassa sitä korkeutta ja, jos lentokäsikirjassa otetaan huomioon lämpötila, sitä lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrä- ja varalentopaikalla.
OPS 1.595
Lasku — Kuiva kiitotie
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa on sellainen, että arvioituna laskuajankohtana on mahdollista suorittaa lasku 50 jalan korkeudelta kynnyksen yläpuolelta ja pysähtyä siten, että määrälentopaikalla ja millä tahansa varalentopaikalla laskuun käytettävissä olevasta matkasta käytetään enintään 70 prosenttia. |
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan (a) kohdan vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon:
|
|
c) |
Kun lennonvalmistelu tehdään edellä olevan (a) kohdan mukaisesti, on oletettava, että:
|
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa (c)(2) alakohtaa määrälentopaikalla, lento voidaan aloittaa, jos on valittu varalentopaikka, jolla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. |
OPS 1.600
Lasku — Märkä tai epäpuhdas kiitotie
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana märkä, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään kohdan OPS 1.595 mukaisesti määritetty vaadittu laskumatka kerrottuna luvulla 1,15. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana epäpuhdas, laskumatka on määritetty kyseisiä olosuhteita koskevien viranomaista tyydyttävien arvojen perusteella eikä ylitä laskuun käytettävissä olevaa matkaa. |
LUKU J
MASSA JA MASSAKESKIÖ
OPS 1.605
Yleistä
(ks.OPS 1.605, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneen kuorma, massa ja massakeskiö ovat kaikissa lentotoiminnan vaiheissa niiden rajoitusten mukaisia, joista määrätään hyväksytyssä lentokäsikirjassa tai toimintakäsikirjassa, jos viimeksi mainittu on rajoittavampi. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kaikkien lentokoneidensa massa ja massakeskiö punnitsemalla ennen ensimmäistä käyttöönottoa. Tämän jälkeen punnitus on suoritettava neljän vuoden välein, jos käytetään yksittäisten lentokoneiden massoja, tai yhdeksän vuoden välein, jos käytetään laivastomassoja. Muutosten ja korjausten yhteisvaikutus massaan ja massakeskiöön on otettava huomioon ja merkittävä asiakirjoihin. Lisäksi lentokoneet on punnittava uudelleen, jos muutosten vaikutusta massaan ja massakeskiöön ei tarkasti tunneta. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kaikkien lentokoneen operatiiviseen kuivamassaan sisältyvien tarvikkeiden ja miehistön jäsenten massat punnitsemalla tai käyttämällä standardimassoja. Myös sijoituspaikan vaikutus lentokoneen massakeskiöön on selvitettävä. |
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä hyötykuorman massa, painolasti mukaan lukien, punnitsemalla tai laskemalla matkustajien ja matkatavaran standardimassojen perusteella siten kuin kohdassa OPS 1.620 vaaditaan. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä polttoaineen massa todellisen tiheyden tai, jos se ei ole tiedossa, toimintakäsikirjassa määrätyn menetelmän mukaisesti lasketun tiheyden perusteella. |
OPS 1.607
Määritelmät
|
a) |
Operatiivinen kuivamassa (Dry Operating Mass). Lentokoneen kokonaismassa sen ollessa valmiina tietynlajiseen lentotoimintaan, lukuun ottamatta käytettävissä olevaa polttoainetta ja hyötykuormaa. Operatiiviseen kuivamassaan sisältyvät esimerkiksi:
|
|
b) |
Suurin sallittu massa ilman polttoainetta (Maximum Zero Fuel Mass). Lentokoneen suurin sallittu massa ilman käytettävissä olevaa polttoainetta. Määrätyissä säiliöissä olevan polttoaineen massa on sisällytettävä massaan ilman polttoainetta, kun näin nimenomaisesti mainitaan lentokäsikirjan rajoituksissa. |
|
c) |
Suurin sallittu rakenteellinen laskumassa (Maximum Structural Landing Mass). Lentokoneen suurin sallittu kokonaismassa laskussa normaaleissa olosuhteissa. |
|
d) |
Suurin sallittu rakenteellinen lentoonlähtömassa (Maximum Structural Take Off Mass). Lentokoneen suurin sallittu kokonaismassa lähtökiidon alkaessa. |
|
e) |
Matkustajien luokittelu.
|
|
f) |
Hyötykuorma (Traffic Load). Matkustajien, matkatavaran ja rahdin yhteismassa, mukaan lukien myös muu kuin kaupallinen kuorma. |
OPS 1.610
Kuormaus, massa ja massakeskiö
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa kuormaukseen sekä massan ja massakeskiön määritysjärjestelmään liittyvät periaatteet ja menetelmät, jotka täyttävät kohdan OPS 1.605 vaatimukset. Järjestelmän on katettava kaikki aiotun lentotoiminnan lajit.
OPS 1.615
Miehistömassat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on operatiivista kuivamassaa määrittäessään käytettävä seuraavia miehistömassoja:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on korjattava operatiivinen kuivamassa siten, että kaikki lisämatkatavarat otetaan huomioon. Lisämatkatavaroiden sijoituspaikka on otettava huomioon lentokoneen massakeskiötä määritettäessä. |
OPS 1.620
Matkustajien ja matkatavaran massat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laskettava matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran massa käyttäen joko kaikkien henkilöiden ja matkatavaroiden todellista punnittua massaa tai jäljempänä taulukoissa 1-3 annettuja standardimassoja. Jos käytettävissä olevien matkustajaistuinten lukumäärä on alle 10, matkustajien massa voidaan kuitenkin määrittää kunkin matkustajan antaman tai hänen puolestaan annetun suullisen ilmoituksen perusteella ja lisäämällä siihen ennalta määrätty vakioluku käsimatkatavaran ja vaatteiden huomioon ottamiseksi. (Toimintakäsikirjassa on oltava ohjeet, joiden mukaan päätetään todellisten tai standardimassojen käytöstä, sekä menettely, jota on noudatettava, kun määritys perustuu suulliseen ilmoitukseen.) |
|
b) |
Jos massa määritetään punnitsemalla, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustajien henkilökohtaiset tavarat ja käsimatkatavarat ovat mukana punnituksessa. Punnitus on tehtävä lentokoneen lähellä juuri ennen siihen nousemista. |
|
c) |
Jos matkustajien massa määritetään standardimassojen perusteella, on käytettävä jäljempänä taulukoissa 1 ja 2 annettuja standardimassoja. Standardimassaan sisältyvät käsimatkatavarat sekä sellaisen alle 2-vuotiaan sylilapsen massa, jota aikuinen pitää sylissään samalla matkustajaistuimella. Erilliselle matkustajaistuimelle sijoitettavia sylilapsia pidetään tässä kohdassa lapsina. |
|
d) |
Matkustajien massat — vähintään 20 matkustajaistuinta
|
||||||||||||||||||||||
|
e) |
Matkustajien massat — enintään 19 matkustajaistuinta
|
|
f) |
Matkatavaran massa
|
|
g) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää muita kuin edellä taulukoissa 1-3 annettuja standardimassoja, sen on ilmoitettava viranomaiselle syyt tähän ja hankittava sitä varten etukäteen viranomaisen hyväksyntä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on jätettävä viranomaisen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen punnitustutkimussuunnitelma ja käytettävä kohdan OPS 1.620(g):n liitteessä I esitettyä tilastollista analyysimenetelmää. Sen jälkeen kun viranomainen on tarkistanut ja hyväksynyt punnitustutkimuksen tulokset, tarkistetut standardimassat koskevat ainoastaan kyseistä lentotoiminnan harjoittajaa. Tarkistettuja standardimassoja voidaan käyttää yksinomaan niitä olosuhteita vastaavissa olosuhteissa, joissa tutkimus tehtiin. Jos tarkistetut standardimassat ovat taulukoissa 1-3 annettuja suurempia, on käytettävä näitä tarkistettuja arvoja. |
|
h) |
Jos lennolle havaitaan olevan tulossa huomattava määrä matkustajia, joiden massan käsimatkatavarat mukaan lukien arvellaan olevan standardimassaa suurempi, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä tällaisten matkustajien todellinen massa punnitsemalla tai tekemällä riittävän suuri massalisäys. |
|
i) |
Jos käytetään kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran standardimassoja ja lähtöselvityksessä ilmenee, että huomattavan monien matkustajien matkatavaran massan voidaan olettaa olevan standardimassaa suurempi, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä tällaisen matkatavaran todellinen massa punnitsemalla tai tekemällä riittävän suuri massalisäys. |
|
j) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle ilmoitetaan, jos kuorman massan määritykseen on käytetty tavanomaisesta poikkeavaa menetelmää, ja että kyseinen menetelmä mainitaan massa- ja massakeskiöasiakirjoissa. |
OPS 1.625
Massa- ja massakeskiöasiakirjat
(Katso OPS 1.625, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ennen jokaista lentoa massa- ja massakeskiöasiakirjat, joista ilmenee kuorma ja sen sijoitus. Näiden asiakirjojen perusteella ilma-aluksen päällikön on voitava varmistua siitä, etteivät kuorma ja sen sijoitus aiheuta lentokoneen massa- ja massakeskiörajoitusten ylittymistä. Asiakirjoissa on mainittava niiden laatijan nimi. Lentokoneen kuormausta valvovan henkilön on allekirjoituksellaan vahvistettava, että kuorma ja sen sijoitus ovat massa- ja massakeskiöasiakirjojen mukaiset. Asiakirjojen on oltava ilma-aluksen päällikön hyväksymät, ja hänen hyväksyntänsä on osoitettava allekirjoituksella tai muulla vastaavalla tavalla. (Katso myös OPS 1.1055(a)(12).) |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ohjeet viime hetkellä tapahtuvia kuorman muutoksia varten. |
|
c) |
Jos viranomainen sen hyväksyy, lentotoiminnan harjoittaja voi käyttää muita kuin edellä kohdissa (a) ja (b) vaadittuja menetelmiä. |
OPS 1.605, liite I
Massa ja massakeskiö — Yleistä
(Katso OPS 1.605)
|
a) |
Lentokoneen operatiivisen kuivamassan määrittäminen
|
|
b) |
Erityiset hyötykuorman standardimassat. Matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran standardimassojen lisäksi lentotoiminnan harjoittaja voi hankkia viranomaisen hyväksynnän muiden kuorman osien standardimassoille. |
|
c) |
Lentokoneen kuormaus
|
|
d) |
Massakeskiön raja-arvo
|
OPS 1.620(f), liite I
Euroopan sisäisten lentojen alueen määritelmä
Kohdassa OPS 1.620(f) Euroopan sisäisillä lennoilla, jotka eivät ole kotimaanlentoja, tarkoitetaan seuraavassa lueteltujen pisteiden välisten kompassiviivojen rajoittamalla alueella suoritettavia lentoja:
|
— |
N7200 |
E04500 |
|
— |
N4000 |
E04500 |
|
— |
N3500 |
E03700 |
|
— |
N3000 |
E03700 |
|
— |
N3000 |
W00600 |
|
— |
N2700 |
W00900 |
|
— |
N2700 |
W03000 |
|
— |
N6700 |
W03000 |
|
— |
N7200 |
W01000 |
|
— |
N7200 |
E04500 |
kuten alla olevassa kaaviossa 1 esitetään:
Kaavio 1
Euroopan sisäisten lentojen alue
OPS 1.620(g), liite I
Matkustajien ja matkatavaran tarkistettujen standardimassojen määritysmenetelmä
|
a) |
Matkustajat
|
|
b) |
Kuljetettavaksi jätetty matkatavara. Kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistetut standardimassat määritetään vaadittavan vähimmäisotoksen keskimassojen perusteella. Määritykseen käytetään pääosin samaa tilastollista menetelmää kuin matkustajien massojen määrittämiseen, josta määrätään alakohdassa (a)(1). Matkatavaran osalta suhteellinen luotettavuus (tarkkuus) on 1 prosentti. Tutkimuksessa on punnittava vähintään 2 000 kuljetettavaksi jätettyä matkatavarakollia. |
|
c) |
Matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistettujen standardimassojen määrittäminen
|
OPS 1.625, liite I
Massa- ja massakeskiöasiakirjat
|
a) |
Massa- ja massakeskiöasiakirjat
|
|
b) |
Tietokonejärjestelmät. Jos massa- ja massakeskiöasiakirjat laaditaan tietokoneistetun massan ja massakeskiön määritysjärjestelmän avulla, lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava tulostetietojen todenmukaisuus. Lisäksi on otettava käyttöön järjestelmä sen varmistamiseksi, että syöttötietojen muutokset tulevat järjestelmässä asianmukaisesti huomioon otetuiksi ja että tietokonejärjestelmä toimii jatkuvasti moitteettomasti. Tätä varten lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava tulostetiedot 6 kuukauden välein tai useammin. |
|
c) |
Lentokoneessa olevat massan ja massakeskiön määritysjärjestelmät. Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää lentokoneessa olevaa tietokoneistettua massan ja massakeskiön määritysjärjestelmää ensisijaisena tietolähteenä lennonvalmistelussa, sen on hankittava tähän viranomaisen hyväksyntä. |
|
d) |
Tiedonsiirtoyhteys. Jos massa- ja massakeskiöasiakirjat lähetetään lentokoneisiin tiedonsiirtoyhteyden välityksellä, ilma-aluksen päällikön hyväksymistä lopullisista massa- ja massakeskiöasiakirjoista on oltava jäljennös maassa. |
LUKU K
MITTARIT JA VARUSTEET
OPS 1.630
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoa ei aloiteta, elleivät tässä luvussa vaaditut mittarit ja varusteet ole:
|
|
b) |
Mittarien ja varusteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset ovat eurooppalaisiin teknisiin standardeihin sovellettavissa vaatimuksissa lueteltujen eurooppalaisten teknisten standardien (ETSO) vaatimukset, ellei lentotoiminta- tai lentokelpoisuusmääräyksissä määrätä muista toimintavaatimuksista. Sellaisia mittareita ja varusteita, jotka ovat OPS:n voimaantulopäivänä muiden rakenne- ja toimintavaatimusten kuin ETSO:n mukaisia, voidaan edelleen käyttää tai asentaa, ellei tässä luvussa määrätä lisävaatimuksista. Aiemmin hyväksyttyjen mittarien ja varusteiden ei tarvitse olla muutetun ETSO:n tai muun muutetun määrittelyn mukaisia, ellei vaatimus ole taannehtiva. |
|
c) |
Laitehyväksyntää ei vaadita seuraaville:
|
|
d) |
Jos laite on tarkoitettu yhden ohjaamomiehistön jäsenen käytettäväksi omalla paikallaan lennon aikana, sen on oltava helposti käytettävissä hänen paikaltaan. Jos useamman ohjaamomiehistön jäsenen on käytettävä samaa laitetta, se on sijoitettava niin, että laitetta voidaan helposti käyttää kaikilta paikoilta, joilta sitä vaaditaan käytettävän. |
|
e) |
Ohjaamomiehistön jäsenen käyttämät mittarit on järjestettävä siten, että hän voi selvästi nähdä niiden lukemat omalta paikaltaan poiketen mahdollisimman vähän siitä asennosta ja katseen suunnasta, jota hän normaalisti käyttää katsoessaan eteenpäin lentoradan suuntaisesti. Jos lentokoneeseen, jonka ohjaamomiehistöön kuuluu useampi kuin yksi henkilö, vaaditaan yksi mittari, se on sijoitettava niin, että se on nähtävissä kaikkien sitä käyttävien ohjaamomiehistön jäsenten paikoilta. |
OPS 1.635
Ylivirtasuojat
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jossa käytetään sulakkeita, ellei lennon aikana ole saatavilla varasulakkeita vähintään 10 prosenttia kunkin vahvuisten sulakkeiden määrästä, kuitenkin vähintään kolme kutakin vahvuutta.
OPS 1.640
Lentokoneen valot
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavia valolaitteita:
|
a) |
päivällä lennettäessä:
|
|
b) |
Yöllä lennettäessä vaaditaan edellä (a) kohdassa mainittujen lisäksi:
|
OPS 1.645
Tuulilasinpyyhkimet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 5 700 kg:n painoista lentokonetta, ellei siinä ole jokaista ohjaajanpaikkaa kohden tuulilasinpyyhintä tai vastaavaa laitetta, jolla osa tuulilasista voidaan pitää puhtaana sateella.
OPS 1.650
VFR-lentotoiminta päivällä — Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta päivällä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ainoastaan, jos siinä on seuraavissa kohdissa vaaditut lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet, ja vain kyseisissä kohdissa mainituin ehdoin:
|
a) |
magneettikompassi; |
|
b) |
tarkka kello, joka näyttää ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina; |
|
c) |
tarkkuuskorkeusmittari, joka näyttää korkeuden jalkoina ja jonka asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus; mittarin on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan; |
|
d) |
nopeusmittari, joka näyttää ilmanopeuden solmuina; |
|
e) |
pystynopeusmittari; |
|
f) |
kaarto- ja luisumittari, tai kaartokoordinaattori, jossa on luisumittari; |
|
g) |
keinohorisontti; |
|
h) |
stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä); ja |
|
i) |
lämpömittari, joka näyttää ohjaamoon ulkoilman lämpötilan celsiusasteina. |
|
j) |
Enintään 60 minuuttia kestävillä lennoilla, joilla lentoonlähtö ja lasku suoritetaan samalla lentopaikalla ja joilla pysytään enintään 50 meripeninkulman etäisyydellä kyseisestä lentopaikasta, voidaan kaikki edellä kohdissa (f), (g) ja (h) sekä jäljempänä alakohdissa (k)(4), (k)(5) ja (k)(6) vaaditut mittarit korvata joko kaarto- ja luisumittarilla, luisumittarin sisältävällä kaartokoordinaattorilla tai sekä keinohorisontilla että luisumittarilla. |
|
k) |
Silloin, kun lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava kaksi ohjaajaa, myös toisella ohjaajanpaikalla on oltava seuraavat erilliset mittarit:
|
|
l) |
Jokaisessa ilmanopeuden mittausjärjestelmässä on oltava pitot-putken lämmitys tai muu vastaava keino, jolla ehkäistään kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvat toimintahäiriöt, jos:
|
|
m) |
Aina kun vaaditaan kaksi mittaria, kumpaakin ohjaajaa varten on oltava erilliset näytöt, valitsimet ja muut tarvittavat laitteet. |
|
n) |
Kaikissa lentokoneissa on oltava laitteet sen osoittamiseksi, jos vaadittavat lentomittarit eivät saa riittävästi käyttövoimaa. |
|
o) |
Kaikissa lentokoneissa, joita koskevia ilman kokoonpuristuvuusrajoituksia vaadittavat nopeusmittarit eivät muutoin ilmaise, on oltava Mach-mittari jokaisella ohjaajanpaikalla. |
|
p) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta VFR-lentotoimintaan päivällä, ellei siinä ole kuuloke- ja puomimikrofoniyhdistelmää tai vastaavaa laitetta jokaista ohjaamotehtävissä olevaa ohjaamomiehistön jäsentä varten. |
OPS 1.652
IFR- tai yölentotoiminta — Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tai yöllä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ainoastaan, jos siinä on seuraavissa kohdissa vaaditut lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet, ja vain kyseisissä kohdissa mainituin ehdoin:
|
a) |
magneettikompassi; |
|
b) |
tarkka kello, joka näyttää ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina; |
|
c) |
kaksi tarkkuuskorkeusmittaria, jotka näyttävät korkeuden jalkoina ja joiden asetusasteikoissa on hehtopascal- tai millibaarijaotus; mittarien on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan. Korkeusmittareissa on oltava laskurirumpunäytön ja osoitinnäytön yhdistelmä tai vastaava näyttö; |
|
d) |
ilmanopeuden mittausjärjestelmä, johon kuuluu pitot-putken lämmitys tai jossa kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvat toimintahäiriöt ehkäistään muulla tavoin, sekä pitot-putken lämmityksen vian ilmaisu. Pitot-putken lämmityksen vian ilmaisua ei kuitenkaan tarvitse olla lentokoneissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa enintään 5 700 kg ja joille on myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. huhtikuuta 1998; |
|
e) |
pystynopeusmittari; |
|
f) |
kaarto- ja luisumittari; |
|
g) |
keinohorisontti; |
|
h) |
stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä); |
|
i) |
lämpömittari, joka näyttää ohjaamoon ulkoilman lämpötilan celsiusasteina; ja |
|
j) |
kaksi erillistä staattisen paineen järjestelmää. Potkurilentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg, voidaan kuitenkin käyttää yhtä staattisen paineen järjestelmää ja yhtä staattisen paineen varajärjestelmää. |
|
k) |
Silloin, kun lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava kaksi ohjaajaa, myös toisella ohjaajanpaikalla on oltava seuraavat erilliset mittarit:
|
|
l) |
Lentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, on lisäksi oltava varakeinohorisontti, jota voidaan käyttää kummaltakin ohjaajanpaikalta ja joka:
Edellä esitetyt vaatimukset eivät koske lentokoneita, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg, jotka on rekisteröity jäsenvaltiossa ennen 1. huhtikuuta 1995 ja joissa on varakeinohorisontti vasemmanpuoleisessa mittaritaulussa. |
|
m) |
Ohjaamomiehistön on voitava selvästi havaita, milloin edellä kohdassa (l) vaadittu varakeinohorisontti toimii varasähköllä. Jos varakeinohorisonttia varten on oma virtalähde, mittarissa tai mittaritaulussa on oltava merkki, joka osoittaa tämän virtalähteen olevan käytössä. |
|
n) |
Kartanpidin paikassa, jossa kartta on helposti luettavissa ja yölennoilla valaistavissa. |
|
o) |
Jos varakeinohorisontti on hyväksytty CS 25.1303(b)(4):n tai vastaavan vaatimuksen mukaisesti, kaarto- ja luisumittarit voidaan korvata luisumittareilla. |
|
p) |
Aina kun vaaditaan kaksi mittaria, kumpaakin ohjaajaa varten on oltava erilliset näytöt, valitsimet ja muut tarvittavat laitteet. |
|
q) |
Kaikissa lentokoneissa on oltava laitteet sen osoittamiseksi, jos vaadittavat lentomittarit eivät saa riittävästi käyttövoimaa. |
|
r) |
Kaikissa lentokoneissa, joita koskevia ilman kokoonpuristuvuusrajoituksia vaadittavat nopeusmittarit eivät muutoin ilmaise, on oltava Mach-mittari jokaisella ohjaajanpaikalla. |
|
s) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta IFR- tai yölentotoimintaan, ellei siinä ole kuuloke- ja puomimikrofoniyhdistelmää tai vastaavaa laitetta jokaista ohjaamotehtävissä olevaa ohjaamomiehistön jäsentä varten sekä ohjaussauvaan sijoitettua tangenttipainiketta jokaiselle vaaditulle ohjaajalle. |
OPS 1.655
Yhden ohjaajan miehistön IFR- tai yölentotoimintaan vaadittavat lisävarusteet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta yhden ohjaajan miehistön IFR-lentotoimintaan, ellei siinä ole automaattiohjausta, johon kuuluu vähintään korkeudenpito- ja ohjaussuuntatoiminto.
OPS 1.660
Korkeusvaroitusjärjestelmä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää potkuriturbiinikäyttöistä lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, eikä suihkumoottorikäyttöistä lentokonetta, ellei siinä ole korkeusvaroitusjärjestelmää, joka:
|
OPS 1.665
Maan läheisyydestä varoittavat järjestelmät (GPWS ja TAWS)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää turbiinikäyttöistä lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, ellei siinä ole maan läheisyydestä varoittavaa järjestelmää, joka antaa ennakkovaroituksen maastoesteistä (Terrain Awareness and Warning System, TAWS). |
|
b) |
Maan läheisyydestä varoittavan järjestelmän on automaattisesti annettava ohjaamomiehistölle oikea-aikainen ja selvästi erottuva varoitus vajoamisnopeudesta, maan läheisyydestä, korkeuden menetyksestä lentoonlähdön tai ylösvedon jälkeen, virheellisestä laskuasusta ja poikkeamisesta liukupolun alapuolelle. Varoitukset on annettava äänimerkein, ja niiden lisäksi voidaan käyttää myös näkömerkkejä. |
|
c) |
TAWS-järjestelmän on automaattisesti varoitettava ohjaamomiehistöä näkö- ja äänimerkein sekä karttanäytön avulla niin, että ohjaajille jää riittävästi aikaa välttää ohjattavissa olevan lentokoneen törmäys maastoon (CFIT). Järjestelmän on varoitettava edessä olevista maastoesteistä ja riittämättömästä estevarasta. |
OPS 1.668
Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä (ACAS)
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää turbiinikäyttöistä lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 19, ellei siinä ole yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavaa järjestelmää, jonka minimisuorituskyky on vähintään ACAS II -tasoinen.
OPS 1.670
Lentokoneen säätutka
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää:
|
|
b) |
Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 5 700 kg:n painoisissa paineistetuissa potkurilentokoneissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9, säätutka voidaan viranomaisen hyväksyessä korvata muilla laitteilla, jotka pystyvät havaitsemaan ukkoset ja muut vaaralliset sääolosuhteet, joiden katsotaan olevan lentokoneen säätutkan avulla havaittavia. |
OPS 1.675
Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittava varustus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta jäätävissä olosuhteissa tai jos jäätämistä on odotettavissa, ellei sitä ole hyväksytty ja varustettu lentämään jäätävissä olosuhteissa. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta yöllä jäätävissä olosuhteissa tai jos jäätämistä on odotettavissa, ellei siinä ole valaistusta jään muodostumisen havaitsemiseksi tai jäätymisen ilmaisinta. Käytettävä valaistus ei saa aiheuttaa sellaista häikäisyä tai heijastuksia, jotka haittaisivat miehistön jäsenten tehtävien suorittamista. |
OPS 1.680
Kosmisen säteilyn mittauslaitteet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että yli 15 000 metrin (49 000 ft) korkeudessa käytettäviksi tarkoitetuissa lentokoneissa on laite, joka jatkuvasti mittaa ja ilmaisee saatavan kosmisen säteilyn annostehon (avaruudesta ja auringosta peräisin olevan ionisoivan ja neutronisäteilyn kokonaismäärän) sekä kullakin lennolla kertyvän säteilyannoksen.
OPS 1.685
Ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka ohjaamomiehistöön kuuluu vaatimusten mukaan useampi kuin yksi jäsen, ellei siinä ole sisäpuhelinjärjestelmää jokaisen ohjaamomiehistön jäsenen käytettävissä. Järjestelmään on kuuluttava kuulokkeet ja mikrofoni, joka ei saa olla kädessä pidettävää tyyppiä.
OPS 1.690
Miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 15 000 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 19, ellei siinä ole miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmää. Vaatimus ei kuitenkaan koske lentokoneita, joille on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. huhtikuuta 1965 ja jotka on rekisteröity jäsenvaltiossa ennen 1. huhtikuuta 1995. |
|
b) |
Tässä kohdassa vaaditun miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmän on:
|
OPS 1.695
Matkustamokuulutusjärjestelmä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaista lentokonetta, ellei siihen ole asennettu matkustamokuulutusjärjestelmää. |
|
b) |
Tässä kohdassa vaaditun matkustamokuulutusjärjestelmän on:
|
OPS 1.700
Ohjaamoäänittimet — 1
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen ja joka:
|
|
b) |
Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen kahden viimeisen toimintatunnin ajalta. Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 5 700 kg:n painoisissa lentokoneissa tämä aika voidaan kuitenkin vähentää 30 minuuttiin. |
|
c) |
Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus automaattisesti ennen kuin lentokone alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta, kunnes lentokone ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. Lisäksi ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus sähkövirran saatavuuden mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiden ohjaamotarkistusten aikana, jotka tehdään lennon alkaessa ennen moottorien käynnistämistä, ja jatkettava tallennusta niihin ohjaamotarkistuksiin asti, jotka tehdään lennon päätyttyä heti moottorien sammuttamisen jälkeen. |
|
d) |
Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.705
Ohjaamoäänittimet — 2
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää monimoottorista turbiinikäyttöistä lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. tammikuuta 1990 ja 31. maaliskuuta 1998 välisenä aikana ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg ja suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, ellei siinä ole ohjaamoäänitintä (CVR), joka tallentaa:
|
|
b) |
Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään viimeisten 30 minuutin ajalta, jotka äänitin on ollut toiminnassa. |
|
c) |
Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus ennen kuin lentokone alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta, kunnes lentokone ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. Lisäksi ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus sähkövirran saatavuuden mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lentoa edeltävien ohjaamotarkistusten aikana ja jatkettava tallennusta niihin ohjaamotarkistuksiin asti, jotka tehdään lennon päätyttyä heti moottorien sammuttamisen jälkeen. |
|
d) |
Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.710
Ohjaamoäänittimet — 3
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 5 700 kg:n painoista lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. huhtikuuta 1998, ellei siinä ole ohjaamoäänitintä (CVR), joka tallentaa:
|
|
b) |
Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään viimeisten 30 minuutin ajalta, jotka äänitin on ollut toiminnassa. |
|
c) |
Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus ennen kuin lentokone alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta kunnes lentokone ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. |
|
d) |
Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.715
Lentoarvotallentimet — 1
(Katso OPS 1.715, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen ja joka:
ellei siinä ole lentoarvotallenninta, joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. |
|
b) |
Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 25 viimeisen toimintatunnin ajalta. Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 5 700 kg:n painoisissa lentokoneissa tämä aika voidaan kuitenkin lyhentää 10 tuntiin. |
|
c) |
Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit:
|
|
d) |
Tiedot on otettava sellaisista lentokoneessa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön nähtävissä oleva tieto. |
|
e) |
Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus automaattisesti ennen kuin lentokone voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus automaattisesti sen jälkeen, kun lentokone ei enää voi liikkua omalla voimallaan. |
|
f) |
Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
|
g) |
Lentokoneiden, joille on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään 1. huhtikuuta 2001, ei tarvitse täyttää kohdan OPS 1.715(c) vaatimuksia, jos niistä poikkeamiseen on saatu viranomaisen hyväksyntä ja:
|
OPS 1.720
Lentoarvotallentimet — 2
(Katso OPS 1.720, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. kesäkuuta 1990 ja 31. maaliskuuta 1998 välisenä aikana ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg, ellei siinä ole lentoarvotallenninta (FDR), joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. |
|
b) |
Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 25 viimeisen toimintatunnin ajalta. |
|
c) |
Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit:
|
|
d) |
Lentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 27 000 kg, ei tarvitse tallentaa OPS 1.720:n liitteen I taulukossa A vaadittuja parametrejä 14 ja 15b, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
|
|
e) |
Lentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 27 000 kg, ei tarvitse tallentaa OPS 1.720:n liitteen I taulukossa A vaadittua parametriä 15b eikä liitteen I taulukossa B vaadittuja parametrejä 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30 ja 31, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
|
|
f) |
Yksittäisiä parametrejä, jotka voidaan johtaa laskemalla muista tallennetuista parametreistä, ei tarvitse tallentaa, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen. |
|
g) |
Tiedot on otettava sellaisista lentokoneessa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön nähtävissä oleva tieto. |
|
h) |
Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus ennen kuin lentokone voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus sen jälkeen, kun lentokone ei enää voi liikkua omalla voimallaan. |
|
i) |
Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.725
Lentoarvotallentimet — 3
(Katso OPS 1.725, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää turbiinimoottorilla varustettua lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. kesäkuuta 1990 ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg, ellei siinä ole lentoarvotallenninta (FDR), joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. |
|
b) |
Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 25 viimeisen toimintatunnin ajalta. |
|
c) |
Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit:
|
|
d) |
Yksittäisiä parametrejä, jotka voidaan johtaa laskemalla muista tallennetuista parametreistä, ei tarvitse tallentaa, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen. |
|
e) |
Tiedot on otettava sellaisista lentokoneessa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön näkyvissä oleva tieto. |
|
f) |
Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus ennen kuin lentokone voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus sen jälkeen, kun lentokone ei enää voi liikkua omalla voimallaan. |
|
g) |
Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.727
Yhdistetyt rekisteröintilaitteet
|
a) |
Ohjaamoäänitintä ja lentoarvotallenninta koskevat vaatimukset voidaan täyttää käyttämällä:
|
|
b) |
Yhdistetyllä rekisteröintilaitteella tarkoitetaan lennonrekisteröintilaitetta, joka tallentaa:
|
OPS 1.730
Istuimet, istuin- ja olkavyöt sekä lasten turvavarusteet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavaa varustusta:
|
|
b) |
Kaikkien olkavöillä varustettujen turvavöiden on oltava yhdestä kohdasta avattavia. |
|
c) |
Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 5 700 kg:n painoisissa lentokoneissa voidaan olkavöillä varustettujen turvavöiden sijasta sallia käytettävän viistolla olkavyöllä varustettuja turvavöitä ja suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 2 730 kg:n painoisissa lentokoneissa pelkkiä istuinvöitä, jos olkavyöllisten turvavöiden asentaminen ei ole kohtuudella mahdollista. |
OPS 1.731
Turvavöiden kiinnittämisen ja tupakointikiellon merkkivalot
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jossa kaikkia matkustajaistuimia ei voi nähdä ohjaamosta, ellei siinä ole laitteita, joiden avulla kaikille matkustajille ja matkustamomiehistölle voidaan ilmoittaa, milloin turvavyöt on kiinnitettävä ja milloin tupakointi ei ole sallittua.
OPS 1.735
Sisäovet ja jakoverhot
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavaa varustusta:
|
a) |
suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaisissa lentokoneissa matkustamon ja ohjaamon välinen ovi, jossa on miehistöön kuulumattomilta pääsyn kieltävä kyltti (’crew only’) sekä lukituslaitteet, jotka estävät matkustajia avaamasta ovea ilman ohjaamomiehistön jäsenen lupaa; |
|
b) |
varustus kaikkien ovien avaamiseen, jotka erottavat jonkin matkustamon osaston toisesta osastosta, jossa on varauloskäynti. Avaamiseen tarvittavan varustuksen on oltava helposti saatavilla; |
|
c) |
jos joltakin matkustajaistuimelta on vaaditulle varauloskäynnille pääsemiseksi kuljettava sellaisen oviaukon tai jakoverhon kautta, joka erottaa matkustamon muista alueista, varustus oven tai verhon kiinnittämiseksi avoimeen asentoon; |
|
d) |
jokaisessa sisäovessa tai sellaisen jakoverhon vieressä, jonka kautta on kulku matkustajien varauloskäynnille, kyltti, jossa ilmoitetaan, että ovi tai verho on kiinnitettävä avoimeen asentoon lentoonlähdön ja laskun ajaksi; ja |
|
e) |
varustus, jolla kuka tahansa miehistön jäsen voi avata kaikki lukitut ovet, joista matkustajat normaalisti pääsevät kulkemaan ja jotka matkustajien on mahdollista lukita. |
OPS 1.745
Ensiapupakkaukset
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavassa taulukossa esitettyä määrää ensiapupakkauksia, jotka ovat helposti saatavissa käyttöön:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ensiapupakkaukset:
|
OPS 1.755
Hätälääkintäpakkaus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 30, ellei siinä ole hätälääkintäpakkausta. Tämä vaatimus on kuitenkin voimassa vain silloin, kun suunnitellun lentoreitin jokin kohta sijaitsee kauempana sellaiselta lentopaikalta, jolla pätevää lääkinnällistä apua voidaan olettaa olevan saatavilla, kuin etäisyydellä, joka vastaa 60 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että lääkkeitä antavat vain lääkärit, sairaanhoitajat tai muu vastaava koulutettu henkilöstö. |
|
c) |
Kuljetusehdot
|
OPS 1.760
Ensiapuhappi
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää paineistettua lentokonetta yli 25 000 jalan korkeudessa silloin, kun lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava matkustamomiehistöä, ellei siinä ole saatavilla puhdasta happea sellaisille matkustajille, jotka fysiologisista syistä saattaisivat tarvita happea matkustamon paineistuksen menetyksen jälkeen. Hapen määrä on laskettava keskimääräisen virtausnopeuden mukaan, joka on vähintään 3 litraa minuutissa henkilöä kohti standardilämpötilassa ja -paineessa kuivana. Happea on varattava koko sitä paineistuksen menetyksen jälkeistä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus olisi yli 8 000 jalkaa, ainakin 2 prosentille matkustajista, mutta kuitenkin vähintään yhdelle henkilölle. Hapenantolaitteita on oltava riittävästi, mutta kuitenkin vähintään kaksi, siten että myös matkustamomiehistöllä on mahdollisuus käyttää happivarastoa. |
|
b) |
Lentoa varten vaadittavan ensiapuhapen määrä on määritettävä matkustamon painekorkeuden ja lennon kestoajan perusteella niin, että huomioon otetaan kyseisen lentotoiminnan ja reitin toimintamenetelmät. |
|
c) |
Happilaitteiden on tuotettava jokaiselle käyttäjälle vähintään neljän litran massavirtaus minuutissa standardilämpötilassa ja -paineessa kuivana. Lisäksi voidaan käyttää laitteita, joilla virtausta voidaan vähentää missä tahansa korkeudessa kahteen litraan minuutissa asti. |
OPS 1.770
Lisähappi — Paineistetut lentokoneet
(Katso OPS 1.770, liite I)
|
a) |
Yleistä
|
|
b) |
Happilaitteet ja hapen määrä
|
OPS 1.775
Lisähappi — Paineistamattomat lentokoneet
(Katso OPS 1.775, liite I)
|
a) |
Yleistä
|
|
b) |
Hapen määrä
|
OPS 1.780
Miehistön suojaavat hengityslaitteet (PBE)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää paineistettua lentokonetta eikä paineistamatonta lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 19, ellei siinä ole:
|
|
b) |
Ohjaamomiehistön käyttöön tarkoitetut suojaavat hengityslaitteet on sijoitettava ohjaamoon tarkoituksenmukaisesti, ja jokaisella vaaditulla ohjaamomiehistön jäsenellä on oltava määrätyllä työskentelypaikallaan mahdollisuus saada ne helposti välittömään käyttöön. |
|
c) |
Matkustamomiehistön käyttöön tarkoitetut suojaavat hengityslaitteet on sijoitettava jokaisen vaaditun matkustamomiehistön jäsenen työskentelypaikan läheisyyteen. |
|
d) |
Lisäksi kohdissa OPS 1.790(c) ja (d) vaadittujen käsisammuttimien yhteyteen tai läheisyyteen on sijoitettava helposti saataville ylimääräiset kannettavat suojaavat hengityslaitteet. Kuitenkin silloin, kun sammutin on rahtitilassa, suojaava hengityslaite on sijoitettava kyseisen tilan sisäänkäynnin läheisyyteen sen ulkopuolelle. |
|
e) |
Suojaavan hengityslaitteen käyttö ei saa estää kohtien OPS 1.685, OPS 1.690, OPS 1.810 ja OPS 1.850 vaatimusten mukaista viestintää. |
OPS 1.790
Käsisammuttimet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole käsisammuttimia, jotka on varattu käytettäviksi miehistö- ja matkustajatiloissa sekä mahdollisissa rahtitiloissa ja tarjoomoissa seuraavien vaatimusten mukaisesti:
|
a) |
Sammutusaineen on oltava tyypiltään ja määrältään soveltuva sellaisiin paloihin, joita todennäköisimmin syttyy siinä tilassa, jossa sammutinta on tarkoitus käyttää. Ihmisten oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa on käytettävä ainetta, jolla myrkyllisten kaasujen ilmaan kertymisen vaara on mahdollisimman pieni. |
|
b) |
Ohjaamoon on tarkoituksenmukaisesti sijoitettava ohjaamomiehistön käyttöön vähintään yksi käsisammutin, jossa sammutusaineena on Halon 1211 (bromikloridi-fluorimetaani, CBrCIF2) tai vastaava aine. |
|
c) |
Jokaiseen tarjoomoon, joka sijaitsee muualla kuin päämatkustamon tasolla, on sijoitettava tai siinä käytettäväksi on oltava helposti saatavilla vähintään yksi käsisammutin. |
|
d) |
Jokaista luokan A tai B rahti- tai matkatavaratilaa ja jokaista luokan E rahtitilaa varten, johon miehistön jäsenet pääsevät lennon aikana, on oltava helposti saatavilla vähintään yksi käsisammutin. |
|
e) |
Matkustamoon tai matkustamoihin on tarkoituksenmukaisesti sijoitettava vähintään seuraavassa taulukossa esitetty määrä käsisammuttimia:
Jos sammuttimia on vaatimusten mukaan oltava kaksi tai enemmän, ne on sijoiteltava matkustamoon tasaisesti. |
|
f) |
Vähintään yhdessä vaadituista sammuttimista, joka on sijoitettu suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan vähintään 31-paikkaisen, mutta kuitenkin enintään 60-paikkaisen lentokoneen matkustamoon, ja vähintään kahdessa sammuttimessa, jotka on sijoitettu suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan vähintään 61-paikkaisen lentokoneen matkustamoon, on oltava sammutusaineena Halon 1211 (bromikloridifluorimetaani, CBrCIF2) tai vastaava aine. |
OPS 1.795
Palokirveet ja sorkkaraudat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, ellei siinä ole vähintään yhtä palokirvestä tai sorkkarautaa ohjaamoon sijoitettuna. Jos suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 200, lentokoneessa on oltava myös toinen palokirves tai sorkkarauta, joka sijoitetaan taimpana sijaitsevaan tarjoomoon tai sen läheisyyteen. |
|
b) |
Matkustamoon sijoitetut palokirveet ja sorkkaraudat eivät saa olla matkustajien näkyvillä. |
OPS 1.800
Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen
Jos lentokoneeseen on merkitty ne rungon alueet, jotka soveltuvat pelastushenkilöstön sisään murtautumiseen hätätilanteessa, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että merkinnät ovat seuraavien ohjeiden mukaiset. Merkinnät on tehtävä punaisella tai keltaisella värillä ja tarvittaessa ympäröitävä valkoisella, jotta ne erottuvat taustastaan. Jos kulmamerkkien välinen etäisyys on yli 2 metriä, niiden väliin on lisättävä 9 cm × 3 cm kokoiset viivat siten, että vierekkäiset merkit ovat enintään 2 metrin etäisyydellä toisistaan.
OPS 1.805
Hätäevakuointivälineet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jossa matkustajien varauloskäynnit:
|
|
b) |
Edellä tarkoitettuja välineitä tai laitteita ei tarvita siiven yläpuolella sijaitsevilla uloskäynneillä, jos se lentokoneen kohta, johon poistumistie päättyy, sijaitsee alle 1,83 metrin (6 jalan) korkeudella maasta silloin, kun lentokone on maassa laskuteline alhaalla ja laskusiivekkeet lentoonlähtö- tai laskuasennossa, sen mukaan kummassa asennossa siivekkeet ovat korkeammalla. |
|
c) |
Jos lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava erillinen varauloskäynti ohjaamomiehistöä varten ja:
|
OPS 1.810
Megafonit
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 60 ja jossa on vähintään yksi matkustaja, ellei siinä ole kannettavia paristokäyttöisiä megafoneja, jotka ovat helposti saatavilla miehistön jäsenten käyttöön hätäevakuoinnin aikana.
|
OPS 1.815
Hätävalaistus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää matkustajien kuljetukseen lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 9, ellei siinä ole erillisellä virtalähteellä toimivaa hätävalaistusjärjestelmää evakuoinnin helpottamiseksi. Hätävalaistusjärjestelmään on kuuluttava:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää yöllä matkustajien kuljetukseen lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on 9 tai vähemmän, ellei siinä ole matkustamon yleisvalaistusta evakuoinnin helpottamiseksi. Järjestelmässä voidaan käyttää hyväksi kattovaloja tai muuta lentokoneeseen jo asennettua valaistusta, joka pysyy toiminnassa myös sen jälkeen, kun lentokoneen akusta on katkaistu virta. |
OPS 1.820
Hätäpaikannuslähetin (ELT)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. tammikuuta 2002 tai sen jälkeen, ellei siinä ole automaattista hätäpaikannuslähetintä, joka toimii taajuuksilla 121,5 MHz ja 406 MHz. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. tammikuuta 2002, ellei siinä ole minkä tahansa tyyppistä hätäpaikannuslähetintä, joka toimii taajuuksilla 121,5 MHz ja 406 MHz. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki hätäpaikannuslähettimet, jotka toimivat taajuudella 406 MHz, koodataan ICAOn liitteen X mukaisesti ja merkitään sen kansallisen viranomaisen rekisteriin, joka vastaa etsintä- ja pelastuspalvelun käynnistämisestä, tai muun tarkoitusta varten nimetyn viranomaisen rekisteriin. |
OPS 1.825
Pelastusliivit
|
a) |
Maalentokoneet. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää maalentokonetta:
|
|
b) |
Vesi- ja amfibiolentokoneet. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää vesi- tai amfibiolentokonetta vedessä, ellei siinä ole paikannusvalolla varustettua pelastusliiviä jokaista lentokoneessa olevaa henkilöä varten. Pelastusliivit on sijoitettava siten, että ne ovat helposti saatavilla sen henkilön istuimelta tai makuupaikalta, jonka käyttöön ne on tarkoitettu. Sylilapsia varten voidaan pelastusliivin sijasta varata muita hyväksyttyjä kelluntavälineitä, joissa on paikannusvalo. |
OPS 1.830
Pelastuslautat ja hätäpaikannuslähettimet pitkillä lennoilla veden yllä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta veden yllä suoritettavilla lennoilla kauempana pakkolaskuun soveltuvasta maa-alueesta kuin etäisyydellä, joka vastaa:
|
|
b) |
Lentokoneessa on oltava riittävästi pelastuslauttoja kaikkia siinä olevia henkilöitä varten. Ellei varustukseen kuulu kapasiteetiltaan riittäviä ylimääräisiä lauttoja, on lauttojen kantavuuden ja tilan oltava niin paljon nimelliskapasiteettia suurempi, että kaikki lentokoneessa olevat henkilöt mahtuvat lauttoihin, jos yksi suurimman kapasiteetin pelastuslautoista menetetään. Pelastuslautoissa on oltava:
|
|
c) |
vähintään kaksi hätäpaikannuslähetintä (ELT(S)), jotka toimivat ICAOn liitteen X osan V luvussa 2 määrätyillä hätätaajuuksilla. |
OPS 1.835
Pelastautumisvarusteet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta alueilla, joilla etsintä- ja pelastuspalvelun katsotaan olevan poikkeuksellisen vaikeaa, ellei siinä ole seuraavia varusteita:
|
a) |
ICAOn liitteessä II kuvattujen hätämerkkien antamiseen tarvittavat pyrotekniset merkinantolaitteet; |
|
b) |
vähintään yksi hätäpaikannuslähetin (ELT), joka toimii ICAOn liitteen X osan V luvussa 2 määrätyillä hätätaajuuksilla; ja |
|
c) |
muut pelastautumisvarusteet lennettävän reitin ja lentokoneessa olevien henkilöiden määrän mukaan. Näitä (c) kohdassa tarkoitettuja varusteita ei kuitenkaan tarvitse pitää mukana, jos joko
|
OPS 1.840
Vesi- ja amfibiolentokoneet — Muu varustus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää vesi- tai amfibiolentokonetta vedessä, ellei siinä ole:
|
OPS 1.715, liite I
Lentoarvotallentimet — 1: Tallennettavien parametrien luettelo
Taulukko A1 — Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg
Huom. Vasemman sarakkeen numerointi noudattaa julkaisussa EUROCAE Document ED55 käytettyjä numeroita.
|
NRO |
PARAMETRI |
|
1 |
AIKA TAI SUHTEELLINEN AIKALASKELMA |
|
2 |
PAINEKORKEUS |
|
3 |
MITTARINOPEUS |
|
4 |
OHJAUSSUUNTA |
|
5 |
NORMAALIKIIHTYVYYS |
|
6 |
PITUUSKALLISTUS |
|
7 |
SIVUTTAISKALLISTUS |
|
8 |
MANUAALINEN RADIOLÄHETYKSEN ALOITTAMINEN (TANGENTIN PAINAMINEN) |
|
9 |
KUNKIN MOOTTORIN TYÖNTÖVOIMA TAI TEHO JA, JOS MAHDOLLISTA, OHJAAMON TEHOVIVUN ASENTO |
|
10 |
JÄTTÖREUNALAIPPOJEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
11 |
ETUREUNASOLAKOIDEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
12 |
REVERSSIN KÄYTTÖ |
|
13 |
MAASPOILERIEN ASENTO JA/TAI LENTOJARRUJEN VALINTA |
|
14 |
PATOILMAN TAI ULKOILMAN LÄMPÖTILA |
|
15 |
AUTOMAATTIOHJAUKSEN, AUTOMAATTISEN TEHONSÄÄDÖN JA AFCS:N MOODI JA KYTKENTÄTILA |
|
16 |
PITUUSSUUNTAINEN KIIHTYVYYS (RUNGON PITUUSAKSELIN SUUNTAINEN) |
|
17 |
SIVUTTAISKIIHTYVYYS |
Taulukko A2 — Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg
Huom. Vasemman sarakkeen numerointi noudattaa julkaisussa EUROCAE Document ED55 käytettyjä numeroita.
|
NRO |
PARAMETRI |
|
1 |
AIKA TAI SUHTEELLINEN AIKALASKELMA |
|
2 |
PAINEKORKEUS |
|
3 |
MITTARINOPEUS |
|
4 |
OHJAUSSUUNTA |
|
5 |
NORMAALIKIIHTYVYYS |
|
6 |
PITUUSKALLISTUS |
|
7 |
SIVUTTAISKALLISTUS |
|
8 |
MANUAALINEN RADIOLÄHETYKSEN ALOITTAMINEN (TANGENTIN PAINAMINEN) |
|
9 |
KUNKIN MOOTTORIN TYÖNTÖVOIMA TAI TEHO JA, JOS MAHDOLLISTA, OHJAAMON TEHOVIVUN ASENTO |
|
10 |
JÄTTÖREUNALAIPPOJEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
11 |
ETUREUNASOLAKOIDEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
12 |
REVERSSIN KÄYTTÖ |
|
13 |
MAASPOILERIEN ASENTO JA/TAI LENTOJARRUJEN VALINTA |
|
14 |
PATOILMAN TAI ULKOILMAN LÄMPÖTILA |
|
15 |
AUTOMAATTIOHJAUKSEN TAI AUTOMAATTISEN TEHONSÄÄDÖN KYTKENTÄTILA |
|
16 |
KOHTAUSKULMA (JOS SOPIVA ANTURI ON KÄYTETTÄVISSÄ) |
|
17 |
PITUUSSUUNTAINEN KIIHTYVYYS (RUNGON PITUUSAKSELIN SUUNTAINEN) |
Taulukko B — Lisäparametrit, jotka on tallennettava suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n painoisissa lentokoneissa
Huom. Vasemman sarakkeen numerointi noudattaa julkaisussa EUROCAE Document ED55 käytettyjä numeroita.
|
NRO |
PARAMETRI |
|
18 |
PÄÄOHJAIMET: OHJAINPINNAN ASENTO JA/TAI OHJAAJAN OHJAUSLIIKKEET (KORKEUS-, KALLISTUS- JA SUUNTAOHJAUS) |
|
19 |
KORKEUSOHJAINTRIMMIN ASENTO |
|
20 |
RADIOKORKEUS |
|
21 |
PYSTYSUUNTAINEN POIKKEAMA (ILS:N LIUKUPOLUSTA TAI MLS:N OPASTAMASTA KORKEUDESTA) |
|
22 |
SIVUSUUNTAINEN POIKKEAMA (ILS:N SUUNTASÄTEESTÄ TAI MLS:N OPASTAMASTA SIVUSUUNNASTA) |
|
23 |
MERKKIMAJAKAN YLITYS |
|
24 |
VAROITUKSET |
|
25 |
VARATTU (SUOSITELLAAN NAV-VASTAANOTTIMEN TAAJUUSVALINTAA) |
|
26 |
VARATTU (SUOSITELLAAN DME-ETÄISYYTTÄ) |
|
27 |
LASKUTELINEEN JOUSTINTUEN KATKAISIMEN ASENTO TAI MAASSA/ILMASSA -TILA |
|
28 |
MAAN LÄHEISYYDESTÄ VAROITTAVA JÄRJESTELMÄ (GPWS) |
|
29 |
KOHTAUSKULMA |
|
30 |
ALHAISEN PAINEEN VAROITUS (HYDRAULINEN JA PNEUMAATTINEN PAINE) |
|
31 |
MAANOPEUS |
|
32 |
LASKUTELINEEN TAI TELINEVALITSIMEN ASENTO |
Taulukko C — Elektronisilla näyttöjärjestelmillä varustetut lentokoneet
Huom. Keskimmäisen sarakkeen numerointi noudattaa EUROCAE Document ED55:n taulukossa A1.5 käytettyjä numeroita.
|
NRO |
NRO |
PARAMETRI |
|
33 |
6 |
VALITTU ILMANPAINEASETUS (JOKAISELTA OHJAAJANPAIKALTA) |
|
34 |
7 |
VALITTU KORKEUS MERENPINNASTA |
|
35 |
8 |
VALITTU NOPEUS |
|
36 |
9 |
VALITTU MACHIN LUKU |
|
37 |
10 |
VALITTU PYSTYNOPEUS |
|
38 |
11 |
VALITTU OHJAUSSUUNTA |
|
39 |
12 |
VALITTU LENTORATA |
|
40 |
13 |
VALITTU RATKAISUKORKEUS |
|
41 |
14 |
EFIS-NÄYTTÖMUOTO |
|
42 |
15 |
MONITOIMI-/MOOTTORI-/VAROITUSNÄYTTÖMUOTO |
OPS 1.720, liite I
Lentoarvotallentimet — 2: Tallennettavien parametrien luettelo
Taulukko A — Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg
|
NRO |
PARAMETRI |
|
1 |
AIKA TAI SUHTEELLINEN AIKALASKELMA |
|
2 |
PAINEKORKEUS |
|
3 |
MITTARINOPEUS |
|
4 |
OHJAUSSUUNTA |
|
5 |
NORMAALIKIIHTYVYYS |
|
6 |
PITUUSKALLISTUS |
|
7 |
SIVUTTAISKALLISTUS |
|
8 |
MANUAALINEN RADIOLÄHETYKSEN ALOITTAMINEN (TANGENTIN PAINAMINEN), ELLEI FDR:N JA CVR:N TALLENTEIDEN SYNKRONOINTIIN OLE KÄYTETTÄVISSÄ MUUTA KEINOA |
|
9 |
KUNKIN MOOTTORIN TEHO |
|
10 |
JÄTTÖREUNALAIPPOJEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
11 |
ETUREUNASOLAKOIDEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
12 |
REVERSSIN ASENTO (VAIN SUIHKUMOOTTORILENTOKONEISSA) |
|
13 |
MAASPOILERIEN ASENTO JA/TAI LENTOJARRUJEN VALINTA |
|
14 |
ULKOILMAN TAI PATOILMAN LÄMPÖTILA |
|
15a |
AUTOMAATTIOHJAUKSEN KYTKENTÄTILA |
|
15b |
AUTOMAATTIOHJAUKSEN TOIMINTAMOODIT, AUTOMAATTISEN TEHONSÄÄDÖN JA AFCS:N KYTKENTÄTILA JA TOIMINTAMOODIT |
Taulukko B — Lisäparametrit, jotka on tallennettava suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n painoisissa lentokoneissa
|
NRO |
PARAMETRI |
|
16 |
PITUUSSUUNTAINEN KIIHTYVYYS |
|
17 |
SIVUTTAISKIIHTYVYYS |
|
18 |
PÄÄOHJAIMET: OHJAINPINNAN ASENTO JA/TAI OHJAAJAN OHJAUSLIIKKEET (KORKEUS-, KALLISTUS- JA SUUNTAOHJAUS) |
|
19 |
KORKEUSOHJAINTRIMMIN ASENTO |
|
20 |
RADIOKORKEUS |
|
21 |
POIKKEAMA LIUKUPOLUSTA |
|
22 |
POIKKEAMA SUUNTASÄTEESTÄ |
|
23 |
MERKKIMAJAKAN YLITYS |
|
24 |
PÄÄVAROITUS |
|
25 |
NAV 1- JA NAV 2 -TAAJUUSVALINNAT |
|
26 |
DME 1- JA DME 2 -ETÄISYYDET |
|
27 |
LASKUTELINEEN JOUSTINTUEN KATKAISIMEN ASENTO |
|
28 |
MAAN LÄHEISYYDESTÄ VAROITTAVA JÄRJESTELMÄ (GPWS) |
|
29 |
KOHTAUSKULMA |
|
30 |
HYDRAULIIKKA, KUKIN JÄRJESTELMÄ (ALHAINEN PAINE) |
|
31 |
SUUNNISTUSTIEDOT |
|
32 |
LASKUTELINEEN TAI TELINEVALITSIMEN ASENTO |
OPS 1.725, liite I
Lentoarvotallentimet — 3: Tallennettavien parametrien luettelo
Taulukko A — Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg
|
NRO |
PARAMETRI |
|
1 |
AIKA TAI SUHTEELLINEN AIKALASKELMA |
|
2 |
PAINEKORKEUS |
|
3 |
MITTARINOPEUS |
|
4 |
OHJAUSSUUNTA |
|
5 |
NORMAALIKIIHTYVYYS |
Taulukko B — Lisäparametrit, jotka on tallennettava suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n painoisissa lentokoneissa
|
NRO |
PARAMETRI |
|
6 |
PITUUSKALLISTUS |
|
7 |
SIVUTTAISKALLISTUS |
|
8 |
MANUAALINEN RADIOLÄHETYKSEN ALOITTAMINEN (TANGENTIN PAINAMINEN), ELLEI FDR:N JA CVR:N TALLENTEIDEN SYNKRONOINTIIN OLE KÄYTETTÄVISSÄ MUUTA KEINOA |
|
9 |
KUNKIN MOOTTORIN TEHO |
|
10 |
JÄTTÖREUNALAIPPOJEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
11 |
ETUREUNASOLAKOIDEN TAI OHJAAMON VALITSIMEN ASENTO |
|
12 |
REVERSSIN ASENTO (VAIN SUIHKUMOOTTORILENTOKONEISSA) |
|
13 |
MAASPOILERIEN ASENTO JA/TAI LENTOJARRUJEN VALINTA |
|
14 |
ULKOILMAN TAI PATOILMAN LÄMPÖTILA |
|
15a |
AUTOMAATTIOHJAUKSEN KYTKENTÄTILA |
|
15b |
AUTOMAATTIOHJAUKSEN TOIMINTAMOODIT, AUTOMAATTISEN TEHONSÄÄDÖN JA AFCS:N KYTKENTÄTILA JA TOIMINTAMOODIT |
|
16 |
PITUUSSUUNTAINEN KIIHTYVYYS |
|
17 |
SIVUTTAISKIIHTYVYYS |
|
18 |
PÄÄOHJAIMET: OHJAINPINNAN ASENTO JA/TAI OHJAAJAN OHJAUSLIIKKEET (KORKEUS-, KALLISTUS- JA SUUNTAOHJAUS) |
|
19 |
KORKEUSOHJAINTRIMMIN ASENTO |
|
20 |
RADIOKORKEUS |
|
21 |
POIKKEAMA LIUKUPOLUSTA |
|
22 |
POIKKEAMA SUUNTASÄTEESTÄ |
|
23 |
MERKKIMAJAKAN YLITYS |
|
24 |
PÄÄVAROITUS |
|
25 |
NAV 1- JA NAV 2 -TAAJUUSVALINNAT |
|
26 |
DME 1- JA DME 2 -ETÄISYYDET |
|
27 |
LASKUTELINEEN JOUSTINTUEN KATKAISIMEN ASENTO |
|
28 |
MAAN LÄHEISYYDESTÄ VAROITTAVA JÄRJESTELMÄ (GPWS) |
|
29 |
KOHTAUSKULMA |
|
30 |
HYDRAULIIKKA, KUKIN JÄRJESTELMÄ (ALHAINEN PAINE) |
|
31 |
SUUNNISTUSTIEDOT (LEVEYSASTE, PITUUSASTE, MAANOPEUS JA SORTOKULMA) |
|
32 |
LASKUTELINEEN TAI TELINEVALITSIMEN ASENTO |
OPS 1.770, liite I
Happi — Lisähappea koskevat vähimmäisvaatimukset paineistetuissa lentokoneissa nopean korkeudenvähennyksen aikana ja sen jälkeen
Taulukko 1
|
(a) |
(b) |
||||||||||
|
HAPPEA OLTAVA: |
KESTOAIKA JA MATKUSTAMON PAINEKORKEUS |
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 13 000 jalkaa, ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa; kuitenkin vähintään:
|
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 13 000 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 30 minuutiksi (Huom. 2), ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa. |
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 15 000 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 10 minuutiksi (Huom. 4) |
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 14 000, mutta ei yli 15 000 jalkaa. |
||||||||||
|
Koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 14 000 jalkaa. |
||||||||||
|
|||||||||||
OPS 1.775, liite I
Lisähappi paineistamattomissa lentokoneissa
Taulukko 1
|
(a) |
(b) |
||
|
HAPPEA OLTAVA: |
KESTOAIKA JA PAINEKORKEUS |
||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 10 000 jalkaa. |
||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 13 000 jalkaa, ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa. |
||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 13 000 jalkaa. |
||
|
Koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa. |
||
|
|||
LUKU L
YHTEYDENPITO- JA SUUNNISTUSLAITTEET
OPS 1.845
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoa ei aloiteta, elleivät tässä luvussa vaaditut yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet ole:
|
|
b) |
Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset ovat eurooppalaisiin teknisiin standardeihin sovellettavissa vaatimuksissa (CS-TSO) lueteltujen eurooppalaisten teknisten standardien vaatimukset (ETSO), ellei lentotoiminta- tai lentokelpoisuusmääräyksissä määrätä muista toimintavaatimuksista. Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteita, jotka ovat OPS:n voimaantulopäivänä muiden rakenne- ja toimintavaatimusten kuin ETSO:n mukaisia, voidaan edelleen käyttää tai asentaa, ellei tässä luvussa määrätä lisävaatimuksista. Aiemmin hyväksyttyjen yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden ei tarvitse olla muutetun ETSO:n tai muun muutetun määrittelyn mukaisia, ellei vaatimus ole taannehtiva. |
OPS 1.850
Radiolaitteet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole kyseessä olevaa lentotoimintaa varten vaadittavia radiolaitteita. |
|
b) |
Kun lentokoneessa on tämän luvun vaatimusten mukaan oltava kaksi toisistaan riippumatonta (erillistä ja täydellistä) radiojärjestelmää, kummassakin järjestelmässä on oltava oma antenni. Jos kuitenkin käytetään tukevarakenteisia muuntyyppisiä antenneja kuin lanka- tai piiska-antenneja tai toimintavarmuudeltaan vastaavia antenniasennuksia, vaaditaan vain yksi antenni. |
|
c) |
Edellä (a) kohdassa vaadittujen radioviestintälaitteiden avulla on voitava viestiä myös ilmailun hätätaajuudella 121,5 MHz. |
OPS 1.855
Audiovalintapaneeli
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, ellei siinä ole audiovalintapaneelia jokaisen vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen ulottuvilla.
OPS 1.860
Radiolaitteet VFR-lentotoimintaa varten reiteillä, joilla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti reiteillä, joilla voidaan suunnistaa näkyvien kiintopisteiden avulla, ellei siinä ole radioviestintälaitteita, joilla normaaleissa lentotoimintaolosuhteissa pystytään seuraaviin toimintoihin:
|
a) |
yhteydenpito maa-asemien kanssa; |
|
b) |
yhteydenpito lennonjohtoelinten kanssa sen valvotun ilmatilan kaikista kohdista, jossa on tarkoitus lentää; ja |
|
c) |
säätietojen saaminen. |
OPS 1.865
Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet IFR-lentotoimintaa varten sekä VFR-lentotoimintaa varten reiteillä, joilla ei suunnisteta näkyvien kiintopisteiden avulla
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, eikä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti sellaisilla reiteillä, joilla ei voida suunnistaa näkyvien kiintopisteiden avulla, ellei siinä ole kyseisen alueen ilmaliikennepalvelun vaatimusten mukaisia radiolaitteita, yhteydenpitolaitteita ja toisiotutkavastainta sekä suunnistuslaitteita. |
|
b) |
Radiolaitteet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että radiolaitteisiin kuuluu vähintään:
|
|
c) |
Suunnistuslaitteet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta, jossa ei ole ADF-järjestelmää tai edellä alakohdissa (c)(1)(vi) ja/tai (c)(1)(vii) tarkoitettuja suunnistuslaitteita, jos siinä on muu varustus, jonka viranomainen on hyväksynyt lennettävällä reitillä käytettäväksi. Varustuksen on oltava toimintavarmuudeltaan ja tarkkuudeltaan sellainen, että aiotulla lentoreitillä voidaan sen avulla suunnistaa turvallisesti. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että IFR-toiminnassa käytettäviin lentokoneisiin asennetut VHF-yhteydenpitolaitteet sekä ILS-suuntasäde- ja VOR-vastaanottimet ovat hyväksyttyä tyyppiä, joka täyttää FM-häiriönsietovaatimukset |
OPS 1.866
Toisiotutkavastaimet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole:
|
OPS 1.870
Lentotoimintaan MNPS-ilmatilassa vaadittavat lisäsuunnistuslaitteet
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta MNPS-ilmatilassa, elleivät lentokoneen suunnistuslaitteet täytä ICAO Doc 7030:n alueellisissa lisävaatimuksissa (Regional Supplementary Procedures) määrättyjä suunnistustarkkuuden vähimmäisvaatimuksia. |
|
b) |
Tässä kohdassa tarkoitettujen suunnistuslaitteiden on oltava kummankin ohjaajan nähtävissä ja käytettävissä heidän istuessaan omilla työskentelypaikoillaan. |
|
c) |
Jotta lentokonetta voitaisiin rajoituksetta käyttää MNPS-ilmatilassa, siinä on oltava kaksi erillistä pitkän matkan suunnistusjärjestelmää (LRNS). |
|
d) |
Jotta lentokonetta voitaisiin käyttää MNPS-ilmatilassa julkaistuilla erityisreiteillä, siinä on oltava yksi pitkän matkan suunnistusjärjestelmä, ellei toisin ilmoiteta. |
OPS 1.872
Varustus toimintaan RVSM-ilmatilassa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että RVSM-ilmatilassa käytettävissä lentokoneissa on:
|
LUKU M
LENTOKONEEN HUOLTO
OPS 1.875
Yleistä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta ainoastaan, jos sitä huoltaa ja sille antaa huoltotodisteen osan 145 mukaisesti hyväksytty organisaatio. Lentoa edeltävään tarkastukseen ei kuitenkaan vaadita osan 145 mukaista organisaatiota. |
|
b) |
Lentokoneen huoltovaatimukset, joita on noudatettava, jotta ansiolentolupien myöntämiselle kohdassa OPS 1.180 asetetut vaatimukset täyttyisivät, ovat osassa M esitetyt vaatimukset. |
LUKU N
OHJAAMOMIEHISTÖ
OPS 1.940
Ohjaamomiehistön kokoonpano
(Katso OPS 1.940, liitteet I ja II)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
b) |
Ohjaamomiehistön vähimmäismäärä IFR- ja yölentotoiminnassa. IFR- tai yölentotoimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
JAR — OPS 1.943
Lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutus
|
a) |
Jos ohjaamomiehistön jäsen ei ole aikaisemmin saanut lentotoiminnan harjoittajan järjestämää miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutusta, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hän suorittaa miehistöyhteistyön peruskurssin. Tämä koskee sekä uusia työntekijöitä että vanhaa henkilöstöä. Uusien työntekijöiden on saatava lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön peruskoulutus vuoden kuluessa siitä, kun he tulevat lentotoiminnan harjoittajan palvelukseen. |
|
b) |
Jos ohjaamomiehistön jäsen ei ole aikaisemmin saanut koulutusta inhimillisten tekijöiden vaikutuksista, hänen on suoritettava teoriakurssi, joka perustuu liikennelentäjän koulutusohjelman ihmisen suorituskykyä ja rajoituksia käsittelevään osaan (katso ohjaamomiehistön lupakirjavaatimukset), ennen lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön peruskoulutusta tai sen yhteydessä. |
|
c) |
Miehistöyhteistyön peruskoulutuksessa on oltava opettajana vähintään yksi viranomaista tyydyttävä CRM-kouluttaja. Hänen apunaan voidaan käyttää erityisalojen asiantuntijoita. |
|
d) |
Miehistöyhteistyön peruskoulutus annetaan toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen kurssiohjelman mukaisesti. |
OPS 1.945
Siirtymäkoulutus, tarkastuslennot ja kokeet
(Katso OPS 1.945, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
b) |
Kun ohjaaja siirtyy lentokonetyypistä tai -luokasta toiseen, voidaan kohdassa OPS 1.965(b) vaadittu tarkastuslento yhdistää lentokokeeseen, joka vaaditaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimusten mukaan tyyppi- tai luokkakelpuutusta varten. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssi ja ohjaamomiehistön lupakirjavaatimusten mukainen tyyppi- tai luokkakelpuutuskurssi voidaan yhdistää. |
OPS 1.950
Eroavuuskoulutus ja perehdyttämiskoulutus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön jäsen saa:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa, milloin eroavuus- tai perehdyttämiskoulutusta vaaditaan. |
OPS 1.955
Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että perämiehestä ilma-aluksen päälliköksi ylennettäviä ja ilma-aluksen päälliköiksi palvelukseen otettavia ohjaajia varten:
|
|
b) |
Edellä alakohdassa (a)(2) tarkoitetun päällikkökurssin sisältö on määrättävä toimintakäsikirjassa, ja siihen on kuuluttava vähintään:
|
OPS 1.960
Ilma-aluksen päälliköt, joilla on ansiolentäjän lupakirja
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
OPS 1.965
Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet
(Katso OPS 1.965, liitteet I ja II)
|
a) |
Yleistä. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot
|
|
c) |
Reittitarkastuslennot. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen lentää reittitarkastuslennon lentokoneella osoittaakseen, että hän kykenee suorittamaan normaalin reittilennon toimintakäsikirjan menetelmien mukaisesti. Reittitarkastuslennon voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana tarkastuslento on suoritettu. Jos tarkastuslento on suoritettu edellisen reittitarkastuslennon kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen reittitarkastuslennon voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
|
d) |
Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutus ja -kokeet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa koulutuksen ja kokeet kaikkien lentokoneessa olevien hätä- ja turvallisuusvarusteiden sijainnista ja käytöstä. Hätä- ja turvallisuusvarustekokeen voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana koe on suoritettu. Jos koe on suoritettu edellisen hätä- ja turvallisuusvarustekokeen kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen hätä- ja turvallisuusvarustekokeen voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
|
e) |
Miehistöyhteistyö (CRM). Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
f) |
Maakoulutus ja kertauskoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa maakoulutuksen ja kertauskoulutuksen 12 kalenterikuukauden välein tai sitä useammin. Jos koulutus suoritetaan tämän 12 kalenterikuukauden jakson päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, seuraava maakoulutus ja kertauskoulutus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa edellisen maakoulutuksen ja kertauskoulutuksen alkuperäisestä voimassaolon päättymispäivästä. |
|
g) |
Lentokoneella tai synteettisellä koulutuslaitteella annettava koulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa koulutuksen lentokoneella tai synteettisellä koulutuslaitteella 12 kalenterikuukauden välein tai sitä useammin. Jos koulutus suoritetaan tämän 12 kalenterikuukauden jakson päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, seuraava lentokoneella tai synteettisellä koulutuslaitteella annettava koulutus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa edellisen koulutuksen alkuperäisestä voimassaolon päättymispäivästä. |
OPS 1.968
Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella
(Katso OPS 1.968, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
OPS 1.970
Viimeaikainen kokemus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
b) |
Edellä alakohdissa (a)(1) ja (2) tarkoitettu 90 vuorokauden jakso voidaan pidentää enintään 120 vuorokauteen lentämällä reittilento tyyppikouluttajan tai tyyppitarkastuslentäjän valvonnassa. Jos aikaa on kulunut yli 120 vuorokautta, viimeaikaisen kokemuksen vaatimus täytetään lentämällä koululento tai käyttämällä kyseisen lentokonetyypin simulaattoria. |
OPS 1.975
Reitti- ja lentopaikkakelpoisuus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen kuin ohjaaja määrätään ilma-aluksen päälliköksi tai ohjaajaksi, jonka tehtäväksi ilma-aluksen päällikkö voi siirtää lennon suorittamisen, hän on hankkinut riittävät tiedot lennettävästä reitistä sekä käytettävistä lentopaikoista (mukaan lukien varalentopaikat), laitteista ja menetelmistä. |
|
b) |
Reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta:
|
|
c) |
Reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaoloa jatketaan lentämällä kyseisellä reitillä tai kyseiselle lentopaikalle edellä kohdassa (b) tarkoitetun voimassaoloajan kuluessa. |
|
d) |
Jos reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaoloa on jatkettu edellisen kelpoisuuden kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, kelpoisuus on voimassa jatkamispäivästä siihen asti, kunnes edellisen reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
OPS 1.978
Tehostettu koulutussuunnitelma
|
a) |
Kohdissa OPS 1.965 ja 1.970 tarkoitettuja voimassaoloaikoja voidaan pidentää, jos viranomainen on hyväksynyt lentotoiminnan harjoittajan laatiman tehostetun koulutussuunnitelman. |
|
b) |
Tehostettuun koulutussuunnitelmaan on sisällyttävä koulutus, tarkastuslennot ja kokeet, joiden avulla saavutetaan ja pidetään yllä vähintään kohtien OPS 1.945, 1.965 ja 1.970 vaatimusten mukainen pätevyys. |
OPS 1.980
Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa
(Katso OPS 1.980, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei ohjaamomiehistön jäsen toimi useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, ellei hänellä ole siihen tarvittavaa pätevyyttä. |
|
b) |
Kun lentotoiminnan harjoittaja harkitsee ohjaamomiehistön jäsenten toimintaa useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, sen on varmistettava, että tällainen toiminta on perusteltua kyseisten lentokoneiden erojen ja/tai yhtäläisyyksien vuoksi, ottaen huomioon:
|
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa toimiva ohjaamomiehistön jäsen täyttää kaikki luvun N vaatimukset jokaisen tyypin tai version osalta, ellei viranomainen ole hyväksynyt muilla tyypeillä tai versioilla suoritetun koulutuksen, tarkastuslentojen tai viimeaikaisen kokemuksen hyvittämistä. |
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa asianmukaiset menetelmät ja/tai toimintarajoitukset, jotka koskevat toimintaa useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa. Niiden on oltava viranomaisen hyväksymiä ja määriteltävä:
|
OPS 1.981
Toiminta helikopterissa ja lentokoneessa
|
a) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii sekä helikoptereissa että lentokoneissa:
|
OPS 1.985
Koulutuskirjanpito
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on:
|
OPS 1.940, liite I
Ohjaamomiehistön jäsenten vuorottelu lennon aikana
|
a) |
Ohjaamomiehistön jäsenen tilalla voi lennon aikana toimia ohjaimissa toinen ohjaamomiehistön jäsen, jolla on tarvittava pätevyys. |
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön sijainen
|
|
c) |
Ilma-aluksen päällikön sijaisena toimivan ohjaajan vähimmäisvaatimukset
|
|
d) |
Perämiehen sijainen
|
|
e) |
Perämiehen matkalentosijaisen vähimmäisvaatimukset
|
|
f) |
Järjestelmiä hoitavan ohjaamomiehistön jäsenen sijainen. Järjestelmiä hoitavan ohjaamomiehistön jäsenen tilalla voi lennon aikana toimia miehistön jäsen, jolla on lentomekaanikon lupakirja, tai ohjaamomiehistön jäsen, jolla on viranomaista tyydyttävä pätevyys. |
OPS 1.940, liite II
IFR- tai yölentotoiminta yhden ohjaajan miehistöä käyttäen
|
a) |
Kohdassa OPS 1.940(b)(2) tarkoitetuilla lentokoneilla voidaan harjoittaa IFR- tai yölentotoimintaa yhden ohjaajan miehistöä käyttäen, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
OPS 1.945, liite I
Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssi
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssiin on kuuluttava:
|
|
b) |
Siirtymäkurssi on suoritettava edellä (a) kohdassa esitetyssä järjestyksessä. |
|
c) |
Kokonaan simulaattorilla suoritetun siirtymäkurssin jälkeen ohjaajan on:
|
|
d) |
Siirtymäkurssilla on käsiteltävä myös miehistöyhteistyöasiat, ja kouluttajilla on oltava siihen tarvittava pätevyys. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön jäsen, joka ei ole aiemmin suorittanut lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssia, saa edellä (a) kohdassa vaaditun koulutuksen lisäksi yleisen ensiapukoulutuksen ja tarvittaessa koulutuksen menetelmiin, joita noudatetaan pakkolaskussa veteen. Tähän koulutukseen on kuuluttava myös varusteiden käyttö vedessä. |
OPS 1.965, liite I
Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet — Ohjaajat
|
a) |
Määräaikaiskoulutus. Määräaikaiskoulutukseen on kuuluttava:
|
|
b) |
Määräaikaiset tarkastuslennot. Määräaikaisiin tarkastuslentoihin on kuuluttava:
|
OPS 1.965, liite II
Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet — Järjestelmiä hoitavat ohjaamomiehistön jäsenet
|
a) |
Järjestelmiä hoitavien ohjaamomiehistön jäsenten määräaikaiskoulutuksen, tarkastuslentojen ja kokeiden on täytettävä ohjaajien vastaavat vaatimukset sekä heidän tehtäviinsä liittyvät erityisvaatimukset. Ne kohdat, jotka eivät koske järjestelmiä hoitavia ohjaamomiehistön jäseniä, jätetään kuitenkin suorittamatta. |
|
b) |
Järjestelmiä hoitavien ohjaamomiehistön jäsenten määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä ohjaajien määräaikaiskoulutuksen, tarkastuslentojen ja kokeiden yhteydessä. |
|
c) |
Reittitarkastuslennon vastaanottajan on oltava lentotoiminnan harjoittajan nimeämä ja viranomaista tyydyttävä ilma-aluksen päällikkö, tai järjestelmiä hoitavien ohjaamomiehistön jäsenten tyyppikouluttaja tai -tarkastaja. |
OPS 1.968, liite I
Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella
|
a) |
Jos ilma-aluksen päällikön on toimittava myös oikeanpuoleisella istuimella perämiehenä tai suoritettava koulutus- tai tarkastustehtäviä oikeanpuoleiselta istuimelta, hänen on suoritettava toimintakäsikirjassa määrätty lisäkoulutus ja tarkastuslennot kohdassa OPS 1.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä. Lisäkoulutukseen on kuuluttava vähintään:
|
|
b) |
Jos moottorihäiriötilanteen toimenpiteitä suoritetaan lentokoneessa, moottorin vikaantuminen on simuloitava. |
|
c) |
Kun ohjaaja toimii oikeanpuoleisella istuimella, myös niiden tarkastuslentojen, jotka OPS:n mukaan vaaditaan vasemmanpuoleisella istuimella toimimiseen, on oltava voimassa. |
|
d) |
Ilma-aluksen päällikön sijaisena toimivan ohjaajan on kohdassa OPS 1.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä oltava osoittanut, että hän hallitsee myös ne toimenpiteet ja menetelmät, jotka eivät normaalisti kuuluisi sijaisena toimivalle ohjaajalle. Tehtävät, joissa vasemman- ja oikeanpuoleisen istuinpaikan väliset erot eivät ole merkittäviä esimerkiksi automaattiohjauksen käytön vuoksi, voidaan suorittaa kummalta tahansa istuimelta. |
|
e) |
Muun vasemmanpuoleisella istuimella olevan ohjaajan kuin ilma-aluksen päällikön on kohdassa OPS 1.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä osoitettava, että hän hallitsee myös ne toimenpiteet ja menetelmät, jotka muutoin olisivat ilma-aluksen päällikön vastuulla tämän toimiessa avustavana ohjaajana. Tehtävät, joissa vasemman- ja oikeanpuoleisen istuinpaikan väliset erot eivät ole merkittäviä esimerkiksi automaattiohjauksen käytön vuoksi, voidaan suorittaa kummalta tahansa istuimelta. |
OPS 1.980, liite I
Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa
|
a) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokoneluokassa, -tyypissä tai -versiossa, jotka luetellaan ohjaamomiehistön lupakirjoja koskevien vaatimusten mukaisesti mutta eivät sisälly samaan lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
|
|
b) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, jotka sisältyvät yhteen tai useampaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa (usean ohjaajan lentokonetyypit) määriteltyyn lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
Huom. Jos kyseessä on useampi kuin yksi lupakirjamerkintä, katso jäljempänä olevat kohdat (c) ja (d). |
|
c) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, jotka luetellaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa (yhden ohjaajan ja usean ohjaajan lentokonetyypit) mutta eivät sisälly samaan lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava:
|
|
d) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, jotka luetellaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa (usean ohjaajan lentokonetyypit) mutta eivät sisälly samaan lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on:
|
|
e) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa määritellyissä lentokonetyyppien tai -versioiden yhdistelmissä (yhden ohjaajan lentokoneiden luokat ja usean ohjaajan lentokonetyypit), lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava käyttävänsä hyväksyttyjä erityismenetelmiä ja/tai toimintarajoituksia kohdan OPS 1.980(d) mukaisesti. |
LUKU O
MATKUSTAMOMIEHISTÖ
OPS 1.988
Soveltamisala
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki matkustamomiehistön jäsenet noudattavat tämän luvun vaatimuksia ja muita matkustamomiehistöön sovellettavia turvallisuussääntöjä.
Tässä asetuksessa ’matkustamomiehistön jäsenellä’ tarkoitetaan ohjaamomiehistöön kuulumatonta miehistön jäsentä, joka hoitaa lentotoiminnan harjoittajan tai ilma-aluksen päällikön määräämiä matkustajien turvallisuuteen liittyviä tehtäviä lentokoneen matkustamossa.
OPS 1.989
Tunnistaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki matkustamomiehistön jäsenet käyttävät lentotoiminnan harjoittajan matkustamomiehistön virkapukua ja että matkustajat voivat tunnistaa heidät selvästi matkustamomiehistön jäseniksi. |
|
b) |
Muu henkilöstö, kuten lääkintähenkilöstö, turvahenkilöstö, lastenhoitajat, saattajat, tekninen henkilöstö, esiintyjät ja tulkit, jotka hoitavat tehtäviä matkustamossa, eivät saa käyttää virkapukua, jonka perusteella matkustajat voisivat pitää heitä matkustamomiehistön jäseninä, elleivät he täytä tässä luvussa asetettuja vaatimuksia ja muita soveltuvia tässä asetuksessa asetettuja vaatimuksia. |
OPS 1.990
Matkustamomiehistön lukumäärä ja kokoonpano
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää suurimmalta sallitulta matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaista lentokonetta yhden tai useamman matkustajan kuljettamiseen ainoastaan, jos miehistöön kuuluu vähintään yksi matkustamomiehistön jäsen, jonka tehtävänä on hoitaa toimintakäsikirjassa määrätyt tehtävät matkustajien turvallisuudesta huolehtimiseksi. |
|
b) |
Edellä olevaa (a) alakohtaa noudattaessaan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustamomiehistön vähimmäismäärä on suurempi seuraavista:
|
|
c) |
Viranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatia lentotoiminnan harjoittajaa sisällyttämään miehistöön ylimääräisiä matkustamomiehistön jäseniä. |
|
d) |
Odottamattomissa tilanteissa matkustamomiehistön vaadittua vähimmäismäärää voidaan pienentää, jos:
|
|
e) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja käyttää sellaisia matkustamomiehistön jäseniä, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia tai toimivat freelance-periaatteella tai osa-aikaisina työntekijöinä, sen on varmistettava, että luvun O vaatimuksia noudatetaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden ilma-alustyyppien tai -versioiden kokonaismäärään, joissa matkustamomiehistön jäsen saa työskennellä kaupallisessa ilmakuljetuksessa: se ei saa ylittää kohdan OPS 1.1030 rajoituksia silloinkaan, kun hän toimii myös muiden lentotoiminnan harjoittajien palveluksessa. |
OPS 1.995
Vähimmäisvaatimukset
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen:
|
a) |
on täyttänyt 18 vuotta; |
|
b) |
on säännöllisin väliajoin läpäissyt viranomaisen edellyttämän lääkärintarkastuksen tai terveydentilan arvioinnin ja todettu terveydeltään soveltuvaksi hoitamaan tehtäviään; |
|
c) |
on suorittanut hyväksytysti kohdan OPS 1.1005 mukaisen peruskoulutuksen ja että hänellä on todistus turvallisuuskoulutuksen suorittamisesta; |
|
d) |
on suorittanut siirtymä- ja/tai eroavuuskoulutuksen, joka käsittää ainakin kohdassa OPS 1.1010 luetellut aiheet; |
|
e) |
suorittaa kohdan OPS 1.1015 mukaisen määräaikaiskoulutuksen; |
|
f) |
on pätevä hoitamaan tehtävänsä toimintakäsikirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. |
OPS 1.1000
Matkustamomiehistön vastaavat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä matkustamomiehistön vastaava aina, kun lennolle on määrätty useampi kuin yksi matkustamomiehistön jäsen. Jos lennolle on määrätty useampi kuin yksi matkustamomiehistön jäsen, mutta vaaditaan vain yksi, lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä yksi matkustamomiehistön jäsen, joka vastaa tehtävistä ilma-aluksen päällikölle. |
|
b) |
Matkustamomiehistön vastaava vastaa ilma-aluksen päällikölle toimintakäsikirjassa määrättyjen matkustamon normaalien ja hätätilannetoimenpiteiden johtamisesta ja koordinoinnista. Jos lennolla joudutaan turbulenssiin, eikä ohjausmiehistöltä ole saatu muunlaisia ohjeita, matkustamomiehistön vastaavalla on oikeus keskeyttää muiden kuin turvallisuuteen liittyvien tehtäviensä hoitaminen ja ilmoittaa ohjaamomiehistölle havaitun turbulenssin vakavuus sekä pyytää tarvittaessa sytyttämään turvavöiden kiinnittämisen merkkivalot. Tämän jälkeen matkustamomiehistön on varmistettava matkustamon ja tarpeen mukaan muiden alueiden turvallisuus. |
|
c) |
Kun lennolle kohdan OPS 1.990 mukaan vaaditaan useampi kuin yksi matkustamomiehistön jäsen, lentotoiminnan harjoittaja saa nimittää matkustamomiehistön vastaavaksi vain sellaisen henkilön, jolla on vähintään vuoden kokemus työskentelystä matkustamomiehistön jäsenenä ja joka on suorittanut asiaankuuluvan kurssin, joka kattaa vähintään seuraavat aiheet:
|
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määriteltävä periaatteet, joiden mukaan seuraavaksi pätevin matkustamomiehistön jäsen valitaan toimimaan matkustamomiehistön vastaavana silloin, jos tehtävään nimetty henkilö on estynyt toimimasta. Periaatteiden on oltava viranomaista tyydyttäviä ja niissä on otettava huomioon matkustamomiehistön jäsenen työkokemus. |
|
e) |
Miehistöyhteistyökoulutus (CRM): Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että koulutukseen sisältyvät kaikki asiaankuuluvat aihekokonaisuudet, jotka luetellaan OPS 1.1005/1.1010/1015:n liitteessä II olevan taulukon 1 sarakkeessa (a), ja ne käsitellään sen tasoisesti kuin taulukon sarakkeessa (f) (Matkustamomiehistön vastaavan koulutus) vaaditaan. |
OPS 1.1002
Toiminta ainoana matkustamomiehistön jäsenenä
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta toimimisesta ainoana matkustamomiehistön jäsenenä tai vastaavissa tehtävissä, saa seuraavan koulutuksen ennen tällaisia tehtäviä:
|
|
b) |
Ennen matkustamomiehistön jäsenen määräämistä toimimaan ainoana matkustamomiehistön jäsenenä lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kyseinen matkustamomiehistön jäsen on pätevä suorittamaan tehtävänsä toimintakäsikirjassa määrätyllä tavalla. Soveltuvuus toimintaan ainoana matkustamomiehistön jäsenenä on otettava huomioon niissä kriteereissä, joihin matkustamomiehistön valinta, työhönotto, koulutus ja pätevyyden arviointi perustuu. |
OPS 1.1005
Turvallisuuskoulutuksen peruskurssi
(Katso OPS 1.1005, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen on ennen osallistumista siirtymäkoulutukseen suorittanut hyväksytysti turvallisuuskoulutuksen peruskurssin, joka käsittää ainakin kohdan OPS 1.1005 liitteessä I luetellut aiheet. |
|
b) |
Koulutuksen antaa viranomaisen harkinnan mukaan ja sen hyväksynnän perusteella joko
|
|
c) |
Peruskurssien ohjelman ja rakenteen on oltava sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja viranomaisen on hyväksyttävä ne etukäteen. |
|
d) |
Viranomainen, lentotoiminnan harjoittaja tai koulutuksen antava hyväksytty koulutusorganisaatio antaa viranomaisen harkinnan mukaan turvallisuuskoulutuksen peruskurssin ja hyväksytysti kohdassa OPS 1.1025 tarkoitetun kokeen suorittaneelle matkustamomiehistön jäsenelle todistuksen turvallisuuskoulutuksen suorittamisesta. |
|
e) |
Jos viranomainen valtuuttaa lentotoiminnan harjoittajan tai hyväksytyn koulutusorganisaation antamaan matkustamomiehistön jäsenelle todistuksen turvallisuuskoulutuksen suorittamisesta, todistuksessa on selkeästi mainittava viranomaisen hyväksyntä. |
OPS 1.1010
Siirtymä- ja eroavuuskoulutus
(Katso OPS 1.1010, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen on saanut sovellettavien sääntöjen mukaisesti asianmukaisen siirtymä- ja eroavuuskoulutuksen, joka käsittää ainakin kohdan 1.1010 liitteessä I luetellut aiheet. Kurssi on eriteltävä toimintakäsikirjassa. Viranomaisen on etukäteen hyväksyttävä koulutuskurssin ohjelma ja rakenne.
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja määrittelee siirtymä- ja eroavuuskoulutuksen sisällön ottaen huomioon matkustamomiehistön jäsenenaikaisemman OPS 1.1035:n mukaiseen koulutuskirjanpitoon merkityn koulutuksen. |
|
c) |
Peruskoulutuksen (OPS 1.1005) ja siirtymä- ja eroavuuskoulutuksen (OPS 1.1010) toisiinsa liittyvät osat voidaan yhdistää, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kohdan OPS 1.995 alakohdan c soveltamiseen. |
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen suorittaa lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyökoulutuksen ja lento-konetyyppikohtaisen miehistöyhteistyökoulutuksen OPS 1.1010:n liitteen I kohdan (j) mukaisesti, ennen kuin hänet ensimmäisen kerran määrätään hoitamaan tehtäviään. Jos henkilö jo toimii matkustamomiehistön jäsenenä jonkin lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa, mutta ei ole aikaisemmin suorittanut lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyökoulutusta, hänen on suoritettava tämä koulutus ennen seuraavaa vaadittua määräaikaiskoulutusta ja -kokeita OPS 1.1010:n liitteen I kohdan (j) mukaisesti. Tällöin on suoritettava myös lentokonetyyppikohtaisen miehistöyhteistyökoulutuksen asiaankuuluvat osat. |
OPS 1.1012
Perehdyttäminen
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen perehdytetään tehtäviinsä siirtymäkoulutuksen jälkeen ennen kuin hän aloittaa työskentelyn OPS 1.990 mukaisen vähimmäismatkustamomiehistön jäsenenä.
OPS 1.1015
Määräaikaiskoulutus
(Katso OPS 1.1015, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen saa OPS 1.1015:n liitteen I mukaisen määräaikaiskoulutuksen, jossa käsitellään kullekin miehistön jäsenelle normaaleissa ja hätätilanteissa kuuluvat menetelmät ja toimenpiteet siinä lentokonetyypissä tai -versiossa, jossa hän toimii. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että viranomaisen hyväksymään määräaikaiskoulutussuunnitelmaan sisältyy tietopuolista ja käytännön opetusta sekä henkilökohtaista harjoittelua, siten kuin OPS 1.1015:n liitteessä I vaaditaan. |
|
c) |
Kohdassa OPS 1.1025 vaaditun määräaikaiskoulutuksen ja siihen liittyvien kokeiden voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana ne on suoritettu. Jos koe on suoritettu edellisen kokeen kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen kokeen voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
OPS 1.1020
Kertauskoulutus
(Katso OPS 1.1020, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen, joka on ollut poissa lentotehtävistä yli 6 kuukauden ajan, mutta jonka edellinen OPS 1.1025 (b) (3):ssa vaadittu koe on vielä voimassa, saa toimintakäsikirjassa määrätyn, OPS 1.1020:n liitteen I mukaisen kertauskoulutuksen. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustamomiehistön jäsen, joka ei ole ollut poissa kaikista lentotehtävistä mutta ei ole viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana toiminut OPS 1.990 (b):n mukaan vaadittuna matkustamomiehistön jäsenenä tietyssä lentokonetyypissä, täyttää seuraavat vaatimukset ennen siinä työskentelemistä:
|
OPS 1.1025
Kokeet
|
a) |
Viranomaisen, lentotoiminnan harjoittajan tai koulutuksen antavan hyväksytyn koulutusorganisaation on viranomaisen harkinnan mukaan varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen suorittaa kohdissa OPS 1.1005, 1.1010, 1.1015 ja 1.1020 vaaditun koulutuksen aikana tai sen jälkeen kokeen, joka kattaa saadun koulutuksen ja jolla tarkistetaan hänen pätevyytensä turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä normaaleissa ja hätätilanteissa. Viranomaisen, lentotoiminnan harjoittajan tai koulutuksen antavan hyväksytyn koulutusorganisaation on viranomaisen harkinnan mukaan varmistettava, että henkilöstöllä, joka pitää nämä kokeet, on asianmukainen pätevyys. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen suorittaa kokeet, johon kuuluvat:
|
OPS 1.1030
Työskentely useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei matkustamomiehistön jäsen työskentele useammassa kuin kolmessa eri lentokonetyypissä. Matkustamomiehistön jäsen voi kuitenkin työskennellä neljässä eri lentokonetyypissä, jos viranomainen sen hyväksyy ja jos vähintään kahdessa näistä tyypeistä:
|
|
b) |
Edellä olevassa (a) alakohdassa lentokonetyypin eri versioita pidetään eri tyyppeinä, elleivät ne ole samankaltaisia seuraavilta osin:
|
OPS 1.1035
Koulutuskirjanpito
Lentotoiminnan harjoittajan on:
|
1) |
pidettävä kirjaa kaikesta kohdissa OPS 1.1005, 1.1010, 1.1015, 1.1020 ja 1.1025 vaaditusta koulutuksesta ja kokeista; ja |
|
2) |
säilytettävä kopio turvallisuuskoulutusta koskevasta todistuksesta; ja |
|
3) |
pidettävä koulutuskirjanpito ja lääkärintarkastuksia tai terveydentilan arviointeja koskeva kirjanpito ajan tasalla niin, että koulutuskirjanpidosta käy ilmi siirtymä-, eroavuus- ja määräaikaiskoulutuksen suorittamisen päivämäärät ja sisältö; ja |
|
4) |
annettava pyynnöstä matkustamomiehistön jäsenen saataville häntä koskevat tiedot perus-, siirtymä- ja määräaikaiskoulutuksesta sekä kokeista. |
OPS 1.1005, liite I
Turvallisuuskoulutuksen peruskurssi
Kohdassa OPS 1.1005 tarkoitetulla turvallisuuskoulutuksen peruskurssilla on käsiteltävä ainakin seuraavat aiheet:
|
a) |
Palo- ja savukoulutus:
|
|
b) |
Vesipelastautumiskoulutus Henkilökohtaisten kelluntavälineiden pukeminen ja käyttö vedessä. Ennen kuin matkustamomiehistön jäsen aloittaa työskentelyn lentokoneessa, jossa on pelastuslautat tai muu vastaava varustus, hänen on saatava koulutus näiden varusteiden käyttöön ja harjoiteltava niiden käyttöä vedessä. |
|
c) |
Pelastautumiskoulutus Pelastautumiskoulutuksen on oltava toiminta-alueiden mukaista (esim. napaseutu, autiomaa, viidakko tai meri). |
|
d) |
Lääkintä ja ensiapu:
|
|
e) |
Matkustajien käsittely:
|
|
f) |
Yhteydenpito: Koulutuksessa on korostettava ohjaamo- ja matkustamomiehistön välisen tehokkaan yhteydenpidon merkitystä, mukaan lukien käytettävät menetelmät sekä yhteisen kielen ja terminologian käyttö. |
|
g) |
Kuri ja velvollisuudet:
|
|
h) |
Miehistöyhteistyö (CRM).
|
OPS 1.1010, liite I
Siirtymä- ja eroavuuskoulutus
|
a) |
Yleistä: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
b) |
Palo- ja savukoulutus: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
c) |
Ovien ja uloskäyntien käyttö: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
d) |
Evakuointiliukumäen käyttökoulutus: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
e) |
Evakuointimenetelmät ja muut hätätilanteet: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
f) |
Ihmisjoukon hallinta: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ihmisjoukon käytännön hallintaan erilaisissa hätätilanteissa annetaan koulutusta lentokonetyypin mukaan. |
|
g) |
Ohjaajan toimintakyvyn menetys: Ellei ohjaamomiehistön vähimmäismäärä ole enemmän kuin kaksi, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen on saanut koulutuksen menettelystä, jota käytetään ohjaajan menettäessä toimintakykynsä, ja osaa käyttää istuimen säätömekanismia sekä istuin- ja olkavöitä. Koulutuksessa on näytettävä käytännössä ohjaamomiehistön happijärjestelmän käyttö, sekä lisäksi ohjaamomiehistön tarkistuslistojen käyttö, jos lentotoiminnan harjoittajan vakiotoimintamenetelmät edellyttävät tarkistuslistoja. |
|
h) |
Turvallisuusvarusteet: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaiselle matkustamomiehistön jäsenelle annetaan todenmukainen koulutus ja havainnollinen esitys muun muassa seuraavien turvallisuusvarusteiden sijainnista ja käytöstä:
|
|
i) |
Ohjeiden antaminen matkustajille/turvallisuusvarusteiden käytön esittäminen: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että koulutusta annetaan OPS 1.285:n mukaisten ohjeiden antamiseen matkustajille normaaleita ja hätätilanteita varten. |
|
j) |
Miehistöyhteistyö (CRM). Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
OPS 1.1015, liite I
Määräaikaiskoulutus
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että määräaikaiskoulutuksen antajilla on tarvittava pätevyys. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytännön koulutukseen sisältyvät 12 kalenterikuukauden välein:
|
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että määräaikaiskoulutukseen sisältyy kolmen vuoden välein tai useammin myös:
|
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustamomiehistön koulutukseen sisältyvät OPS 1, liitteen III mukaiset asiankuuluvat vaatimukset. |
OPS 1.1020, liite I
Kertauskoulutus
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kertauskoulutuksen antajilla on tarvittava pätevyys ja jokaisen matkustamomiehistön jäsenen kertauskoulutukseen sisältyvät vähintään:
|
1) |
hätätilannemenetelmät, mukaan lukien ohjaajan toimintakyvyn menetys; |
|
2) |
evakuointimenetelmät, mukaan lukien ihmisjoukon hallinta; |
|
3) |
matkustajien evakuointiin käytettävien normaalien ja varauloskäyntien käyttö ja avaaminen lentokoneessa tai todenmukaisessa koulutuslaitteessa; |
|
4) |
kaikkien muiden uloskäyntien käytön näyttäminen, mukaan lukien ohjaamon ikkunat; ja |
|
5) |
hätävarusteiden sijainti ja käyttö, mukaan lukien happilaitteet, sekä pelastusliivien, kannettavien happilaitteiden ja suojaavien hengityslaitteiden pukeminen ylle. |
OPS 1.1005/1.1010/1.1015, liite II
Koulutus
|
1. |
Miehistöyhteistyökoulutuksen koulutusohjelmat sekä siinä käytettävät menetelmät ja käsitteet on esitettävä toimintakäsikirjassa. |
|
2. |
Taulukosta 1 ilmenee, mitkä miehistöyhteistyökoulutuksen aihekokonaisuudet on käsiteltävä kunkin tyyppisessä koulutuksessa. Taulukko 1 — CRM-koulutus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LUKU P
KÄSIKIRJAT, MATKAPÄIVÄKIRJAT JA TIETOJEN TALLENTAMINEN
OPS 1.1040
Toimintakäsikirjoja koskevat yleiset säännöt
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan sisältyvät kaikki ohjeet ja tiedot, joita operatiivinen henkilöstö tarvitsee tehtävissään. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei toimintakäsikirjan sisältö, mukaan lukien lisäykset ja muutokset, ole ristiriidassa ansiolentoluvan (AOC) ehtojen tai muiden asiaa koskevien määräysten kanssa ja että se on viranomaista tyydyttävä tai, niiltä osin kuin vaaditaan, viranomaisen hyväksymä. |
|
c) |
Ellei viranomainen muuta hyväksy tai kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä, lentotoiminnan harjoittajan on laadittava toimintakäsikirja englannin kielellä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittaja voi kääntää käsikirjan tai sen osia muulle kielelle ja käyttää sitä kyseisellä kielellä. |
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittajan on tarpeen laatia uusi toimintakäsikirja tai sen osa, se on laadittava edellä olevan (c) alakohdan vaatimuksia noudattaen. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittaja voi julkaista toimintakäsikirjan erillisinä osina. |
|
f) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikilla operatiiviseen henkilöstöön kuuluvilla on helposti saatavillaan kaikki toimintakäsikirjan osat, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on annettava jokaiselle miehistön jäsenelle oma kappale toimintakäsikirjan osista A ja B tai näiden osien niistä kohdista, jotka on tarkoituksenmukaista antaa henkilökohtaiseen käyttöön. |
|
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan tehdään lisäyksiä ja muutoksia niin, että siinä olevat ohjeet ja tiedot pysyvät ajan tasalla. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiiviselle henkilöstölle ilmoitetaan niistä muutoksista, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä. |
|
h) |
Jokaisen toimintakäsikirjan tai sen asiaankuuluvien osien haltijan on pidettävä se ajan tasalla lentotoiminnan harjoittajan toimittamien lisäysten ja muutosten mukaisesti. |
|
i) |
Lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava aiotut lisäykset ja muutokset viranomaiselle ennen niiden voimaantulopäivää. Jos muutos koskee sellaista toimintakäsikirjan osaa, joka on OPS:n mukaan hyväksytettävä, tämä hyväksyntä on hankittava ennen muutoksen voimaantuloa. Jos lisäyksiä tai muutoksia on turvallisuussyistä tehtävä heti, ne voidaan julkaista ja toteuttaa välittömästi, mikäli vaadittua hyväksyntää on haettu. |
|
j) |
Lentotoiminnan harjoittajan on sisällytettävä toimintakäsikirjaan kaikki viranomaiset vaatimat lisäykset ja muutokset. |
|
k) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hyväksyttyihin asiakirjoihin perustuvat tiedot ja tällaisten asiakirjojen muutokset otetaan toimintakäsikirjassa oikein huomioon ja ettei toimintakäsikirjassa ole hyväksyttyjen asiakirjojen kanssa ristiriitaisia tietoja. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä lentotoiminnan harjoittajaa käyttämästä tietoja ja menetelmiä, jotka johtavat suurempaan varmuuteen. |
|
l) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan sisältö esitetään sellaisessa muodossa, jossa sitä voidaan vaikeuksitta käyttää. Toimintakäsikirjan suunnittelussa on otettava huomioon inhimillisiä tekijöitä koskevat periaatteet. |
|
m) |
Viranomainen voi sallia lentotoiminnan harjoittajan laativan toimintakäsikirjan tai sen osia muussa muodossa kuin paperille painettuna. Tällöin on varmistettava riittävä saatavuus, käytettävyys ja luotettavuus. |
|
n) |
Toimintakäsikirjan lyhennetyn muodon käyttö ei vapauta lentotoiminnan harjoittajaa OPS 1.130:n vaatimusten noudattamisesta. |
OPS 1.1045
Toimintakäsikirja — rakenne ja sisältö
(Katso OPS 1.1045, liite I)
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan yleisrakenne on seuraava:
|
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan sisältö on OPS 1.1045:n liitteen I mukainen sekä toiminta-alueeseen ja lentotoiminnan lajiin soveltuva. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan yleisrakenne on viranomaista tyydyttävä. |
OPS 1.1050
Lentokäsikirja
Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava jokaisen käyttämänsä lentokoneen voimassa oleva hyväksytty lentokäsikirja tai vastaava asiakirja.
OPS 1.1055
Matkapäiväkirja
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on säilytettävä matkapäiväkirjassa jokaisesta lennosta seuraavat tiedot:
|
|
b) |
Viranomainen voi antaa lentotoiminnan harjoittajalle luvan olla pitämättä matkapäiväkirjaa kokonaan tai osittain, jos tarvittavat tiedot ovat saatavissa muista asiakirjoista. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki merkinnät tehdään viipymättä ja ovat pysyviä. |
OPS 1.1060
Operatiivinen lentosuunnitelma
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytettävä operatiivinen lentosuunnitelma ja siihen lennon aikana tehtävät merkinnät sisältävät seuraavat tiedot:
|
|
b) |
Operatiivisesta lentosuunnitelmasta voidaan jättää pois sellaiset tiedot, jotka ovat helposti saatavissa muista asiakirjoista tai muusta hyväksyttävästä lähteestä tai joilla ei ole merkitystä kyseisenlaisessa lentotoiminnassa. |
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiivinen lentosuunnitelma ja sen käyttö kuvataan toimintakäsikirjassa. |
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiivisen lentosuunnitelman kaikki merkinnät tehdään viipymättä ja ovat pysyviä. |
OPS 1.1065
Asiakirjojen säilytysajat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaista yksittäistä lentoa koskeva koko kirjanpito ja kaikki lentoon liittyvät lentotoiminnalliset ja tekniset tiedot säilytetään OPS 1.1065:n liitteessä I määrätyn ajan.
OPS 1.1070
Jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan selvitys
Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava ajan tasalla oleva hyväksytty jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan selvitys kuten osan M kohdassa M.A.704 määrätään.
OPS 1.1071
Lentokoneen tekninen matkapäiväkirja
Lentotoiminnan harjoittajan on pidettävä lentokoneen teknistä matkapäiväkirjaa siten kuin kohdassa OPS 1.915 määrätään.
OPS 1.1045, liite I
Toimintakäsikirjan sisältö
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirja sisältää seuraavat tiedot:
A. YLEISTÄ/PERUSTEET
0. TOIMINTAKÄSIKIRJAN YLLÄPITO JA VALVONTA
0.1 Johdanto
|
a) |
Vakuutus siitä, että käsikirja on kaikkien sovellettavien määräysten sekä kyseessä olevan ansiolentoluvan rajoitusten ja ehtojen mukainen. |
|
b) |
Määräys siitä, että henkilöstön on noudatettava käsikirjan toimintaohjeita. |
|
c) |
Luettelo ja lyhyt kuvaus käsikirjan eri osista, niiden sisällöstä, soveltamisalasta ja käytöstä. |
|
d) |
Käsikirjan käytön kannalta tarpeelliset termien ja sanojen selitykset ja määritelmät. |
0.2 Lisäys- ja muutosmenettelyt
|
a) |
Tiedot lisäysten ja muutosten julkaisemisesta ja käsikirjaan viemisestä vastaavasta henkilöstä (vastaavista henkilöistä). |
|
b) |
Luettelo lisäyksistä ja muutoksista sekä päivämääristä, jolloin ne on viety käsikirjaan, ja päivämääristä, jolloin ne tulevat voimaan. |
|
c) |
Määräys siitä, ettei lisäysten ja muutosten tekeminen käsin ole sallittua muutoin kuin tilanteissa, joissa lisäys tai muutos on turvallisuuden vuoksi tehtävä heti. |
|
d) |
Kuvaus sivujen numerointijärjestelmästä ja voimaantulopäivän merkinnästä. |
|
e) |
Voimassa olevien sivujen luettelo. |
|
f) |
Muuttuneiden kohtien merkintä (tekstisivuilla ja mahdollisuuksien mukaan kartoissa ja kaavioissa). |
|
g) |
Tilapäiset muutokset. |
Käsikirjojen, lisäysten ja muutosten jakelujärjestelmän kuvaus.
1. ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT
|
1.1 |
Organisaatiorakenne. Organisaatiorakenteen kuvaus, mukaan lukien koko yhtiön ja lentotoimintaosaston organisaatiokaaviot. Organisaatiokaaviosta on ilmettävä lentotoimintaosaston ja muiden yhtiön osastojen välinen suhde. Erityisesti on esitettävä niiden toimistojen, osastojen yms. alaisuus- ja raportointisuhteet, joiden toiminta liittyy lentoturvallisuuteen. |
|
1.2 |
Nimetyt vastuuhenkilöt. Jokaisen OPS 1.175(i):ssa vaaditun lentotoiminnasta, huoltojärjestelyistä, miehistön koulutuksesta ja maatoiminnasta vastaavan nimetyn vastuuhenkilön nimi, sekä kuvaus tämän vastuuhenkilön tehtävistä ja vastuista |
|
1.3 |
Lentotoiminnan johtohenkilöstön vastuut ja tehtävät. Kuvaus niiden johtohenkilöiden tehtävistä, vastuista ja toimivallasta, joiden tehtävät liittyvät lentoturvallisuuteen, sekä sovellettavien määräysten noudattamiseen. |
|
1.4 |
Ilma-aluksen päällikön toimivalta, tehtävät ja vastuu. Ilma-aluksen päällikön toimivallan, tehtävien ja vastuiden määrittely. |
|
1.5 |
Muiden miehistön jäsenten tehtävät ja vastuut. |
2. TOIMINNAN OHJAUS JA VALVONTA
|
2.1 |
Lentotoiminnan harjoittajan suorittama valvonta. Kuvaus järjestelmästä, jolla lentotoiminnan harjoittaja valvoo toimintaa (katso OPS 1.175(g)). Tästä kuvauksesta on ilmettävä, miten lentotoiminnan turvallisuutta ja henkilöstön pätevyyttä valvotaan. Erityisesti on kuvattava seuraaviin seikkoihin liittyvät menetelmät:
|
|
2.2 |
Toiminnan lisäohjeiden ja -tietojen antaminen. Kuvaus menettelystä, jolla annetaan toimintakäsikirjaa täydentäviä tietoja, jotka voivat olla luonteeltaan operatiivisia. Lisäksi on selvitettävä näiden tietojen käyttö, sitovuus ja vastuu niiden julkaisemisesta. |
|
2.3 |
Onnettomuuksien ehkäisy ja lentoturvallisuusohjelma. Lentoturvallisuusohjelman pääkohdat: |
|
2.4 |
Toiminnan ohjaus. Menetelmät ja velvollisuudet, jotka ovat tarpeen toiminnan ohjauksessa lentoturvallisuuden kannalta. |
|
2.5 |
Viranomaisen valtuudet. Kuvaus viranomaisen valtuuksista ja ohjeet henkilöstölle viranomaisen tarkastustyön helpottamiseksi. |
3. LAATUJÄRJESTELMÄ
Käytettävän laatujärjestelmän kuvaus, johon on kuuluttava vähintään:
|
a) |
laatupolitiikka; |
|
b) |
laatujärjestelmän rakenteen kuvaus; ja |
|
c) |
tehtävien ja vastuun jakautuminen. |
4. MIEHISTÖN KOKOONPANO
|
4.1 |
Miehistön kokoonpano. Selvitys menetelmästä, jota käytetään miehistön kokoonpanoista päätettäessä, ottaen huomioon seuraavat seikat:
|
|
4.2 |
Ilma-aluksen päällikön nimeäminen. Ilma-aluksen päällikön nimeämisessä noudatettavat säännöt. |
|
4.3 |
Ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys. Ohjeet päällikkyyden siirtymisestä ohjaamomiehistön jäsenen menetettyä toimintakykynsä. |
|
4.4 |
Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä. Määräys siitä, mitkä lentokoneet katsotaan samaan tyyppiin kuuluviksi seuraavia tarkoituksia varten:
|
5. KELPOISUUSVAATIMUKSET
|
5.1 |
Selvitys operatiivisen henkilöstön tehtäviin vaadittavista lupakirjoista, kelpuutuksista, kelpoisuudesta/pätevyydestä (esim. reiteille ja lentopaikoille), kokemuksesta, koulutuksesta, kokeista, tarkastuslennoista ja viimeaikaisesta kokemuksesta. Huomioon on otettava lentokoneen tyyppi, toiminnan laji ja miehistön kokoonpano. |
|
5.2 |
Ohjaamomiehistö
|
|
5.3 |
Matkustamomiehistö
|
|
5.4 |
Koulutus-, tarkastus- ja valvontahenkilöstö
|
|
5.5 |
Muu operatiivinen henkilöstö |
6. MIEHISTÖN TERVEYS
|
6.1 |
Miehistön terveyttä koskevat varotoimet. Asiaankuuluvat määräykset ja miehistön jäsenille annettavat ohjeet terveyteen liittyvistä seikoista, mukaan lukien:
|
7. LENTOAIKARAJOITUKSET
|
7.1 |
Lento- ja työaikarajoitukset ja lepovaatimukset. Suunnitelma, jonka lentotoiminnan harjoittaja on laatinut voimassa olevien määräysten mukaisesti. |
|
7.2 |
Lento- ja työaikarajoitusten ylitykset ja lepoaikojen lyhennykset. Lento- ja työaikarajoitusten ylittämisen ja lepoaikojen lyhentämisen ehdot sekä ohjeet näiden poikkeamien ilmoittamisesta. |
8. TOIMINTAMENETELMÄT
8.1 Lennonvalmisteluohjeet. Kyseessä olevan lentotoiminnan lajin mukaan:
|
8.1.1 |
Minimilentokorkeudet. Minimilentokorkeuksien määrittämisen ja käytön selvitys, mukaan lukien:
|
|
8.1.2 |
Lentopaikkojen hyväksyminen käyttöön; arviointiperusteet ja hyväksymisvastuu. Lukujen D, E, F, G, H, I ja J vaatimukset on otettava huomioon. |
|
8.1.3 |
Lentopaikan toimintaminimien määritysmenetelmät. Menetelmä, jolla määritetään lentopaikan toimintaminimit IFR-lennoille OPS 1:n luvun E mukaisesti. Lisäksi on annettava ohjeet näkyvyyden ja/tai kiitotienäkyvyyden määrittämisestä sekä siitä, miten ohjaajien havaitsemaa todellista näkyvyyttä, ilmoitettua näkyvyyttä ja ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä sovelletaan. |
|
8.1.4 |
Matkalennon toimintaminimit VFR-lennoille tai lennon VFR-osuuksille. Yksimoottorisia lentokoneita käytettäessä on myös annettava ohjeet reitin valinnasta siten, että käytettävissä on paikkoja, joille on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku. |
|
8.1.5 |
Lentopaikalla ja matkalennolla noudatettavien toimintaminimien ilmoittaminen ja käyttö |
|
8.1.6 |
Säätietojen tulkinta. Ohjeet toiminta-alueella kysymykseen tulevien koodimuotoisten MET-ennusteiden ja -tiedotteiden lukemisesta, mukaan lukien muutostietojen soveltaminen. |
|
8.1.7 |
Lentokoneen polttoaine-, voiteluaine- ja vesimetanolimäärien määrittäminen. Menetelmät, joita käytetään lentokoneen polttoaine-, voiteluaine- ja vesimetanolimäärien määrittämiseen ja seurantaan lennon aikana. Tässä kohdassa on myös annettava ohjeet lentokoneessa olevan nesteen mittauksesta ja sijoittamisesta. Näissä ohjeissa on otettava huomioon kaikki lennolla todennäköisesti kohdattavat olosuhteet, kuten mahdollinen lentosuunnitelman muutos lennon aikana ja yhden tai useamman voimalaitteen vikaantuminen. Myös poltto- ja voiteluainemäärän kirjausjärjestelmä on kuvattava. |
|
8.1.8 |
Massa ja massakeskiö. Yleiset massan ja massakeskiön määritysperiaatteet, mukaan lukien:
|
|
8.1.9 |
ATS-lentosuunnitelma ATS-lentosuunnitelman laadintaan ja esittämiseen liittyvät ohjeet ja vastuut. Tarpeen mukaan on selvitettävä sekä yksittäisten että toistuvaislentosuunnitelmien esittämistavat. |
|
8.1.10 |
Operatiivinen lentosuunnitelma. Operatiivisen lentosuunnitelman laadintaan ja hyväksymiseen liittyvät menetelmät ja vastuut. Operatiivisen lentosuunnitelman käyttö on kuvattava ja annettava käytettävien operatiivisten lentosuunnitelmalomakkeiden mallikappaleet. |
|
8.1.11 |
Lentotoiminnan harjoittajan tekninen matkapäiväkirja. Lentotoiminnan harjoittajan teknisen matkapäiväkirjan käyttö ja siihen liittyvät vastuut on kuvattava ja annettava käytettävien lomakkeiden mallikappaleet. |
|
8.1.12 |
Luettelo mukana pidettävistä asiakirjoista, lomakkeista ja muista tiedoista. |
8.2 Maahuolintaohjeet
|
8.2.1 |
Tankkausmenetelmät. Kuvaus tankkausmenetelmistä, mukaan lukien:
|
|
8.2.2 |
Turvallisuuden kannalta merkitykselliset lentokoneen, matkustajien ja rahdin käsittelymenetelmät. Menetelmät, joita noudatetaan matkustajien sijoittamisessa, matkustajien noustessa lentokoneeseen ja poistuessa siitä sekä lentokonetta kuormattaessa ja kuormaa purettaessa. Tämän ohella on kuvattava muut menetelmät, joiden avulla pyritään varmistamaan turvallisuus lentokoneen ollessa asematasolla. Menetelmiin on sisällyttävä:
|
|
8.2.3 |
Ohjeet siitä, milloin lentokoneeseen nousu on kiellettävä. Ohjeet sen varmistamiseksi, että sellaisen henkilön, joka vaikuttaa päihtyneeltä tai jonka käytös tai olemus osoittavat hänen olevan huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, lukuun ottamatta asianmukaisessa hoidossa ja valvonnassa olevia potilaita, lentokoneeseen nousu estetään. |
|
8.2.4 |
Jäänesto ja jään poisto maassa. Periaatteet ja menetelmät, joita noudatetaan jäänestossa ja jään poistossa lentokoneen ollessa maassa. Myös jään ja muiden epäpuhtauksien laadut ja vaikutukset lentokoneen ollessa paikoillaan sekä maassa liikkumisen ja lentoonlähdön aikana on esitettävä. Lisäksi on annettava käytettävät nestelaadut, mukaan lukien:
|
8.3 Lentomenetelmät
|
8.3.1 |
VFR/IFR-periaatteet Kuvaus siitä, milloin VFR-lento sallitaan, milloin vaaditaan lentämistä mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tai on siirryttävä VFR-lennosta IFR-lentoon, sekä milloin voidaan siirtyä IFR-lennosta VFR-lentoon tai päinvastoin. |
|
8.3.2 |
Suunnistusmenetelmät. Toiminnan lajin ja toiminta-alueen mukaisten suunnistusmenetelmien kuvaus. Huomioon on otettava:
|
|
8.3.3 |
Korkeusmittarin asetusmenetelmät sekä tarvittaessa:
|
|
8.3.4 |
Korkeusvaroitusjärjestelmän käyttö |
|
8.3.5 |
Maan läheisyydestä varoittavat järjestelmät (GPWS ja TAWS). Menetelmät ja ohjeet, joilla pyritään estämään ohjattavissa olevan lentokoneen törmäys maastoon (CFIT). Vajoamisnopeuden rajoittaminen maan- tai vedenpinnan läheisyydessä on myös esitettävä (koulutusvaatimukset: katso kohta D.2.1). |
|
8.3.6 |
TCAS/ACAS:n käytön periaatteet ja menetelmät |
|
8.3.7 |
Polttoainemäärän seurantaan lennon aikana käytettävät periaatteet ja menetelmät |
|
8.3.8 |
Epäsuotuisat ja mahdollisesti vaaralliset ilmakehän olosuhteet. Menetelmät vaarallisissa ilmakehän olosuhteissa toimimiseksi ja/tai niiden välttämiseksi, mukaan lukien:
|
|
8.3.9 |
Jättöpyörteet. Pyörrevanaporrastuksen kriteerit, ottaen huomioon lentokonetyypit, tuuliolosuhteet ja kiitotien sijainnin. |
|
8.3.10 |
Miehistön jäsenten paikat. Vaatimukset siitä, milloin miehistön jäsenten on oltava määrätyillä paikoillaan tai istuimillaan lennon eri vaiheiden aikana ja siitä, että he ovat paikoillaan aina, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi, mukaan lukien menettelyt, joita käytetään valvotun levon järjestämiseen ohjaamossa. |
|
8.3.11 |
Miehistön ja matkustajien turvavöiden käyttö. Vaatimukset siitä, milloin miehistön jäsenten ja matkustajien on käytettävä istuin- ja/tai olkavöitä lennon eri vaiheiden aikana ja siitä, että vöitä käytetään aina, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. |
|
8.3.12 |
Pääsy ohjaamoon. Ehdot, joiden mukaisesti ohjaamoon voidaan päästää muita kuin ohjaamomiehistöön kuuluvia henkilöitä. Myös viranomaisen tarkastajien pääsystä ohjaamoon on annettava ohjeet. |
|
8.3.13 |
Vapaiden miehistöistuinten käyttö. Vapaiden miehistöistuinten käyttöä koskevat ehdot ja ohjeet. |
|
8.3.14 |
Miehistön jäsenen toimintakyvyn menetys. Menetelmät, joita on noudatettava miehistön jäsenen menetettyä toimintakykynsä lennon aikana. Lisäksi on annettava esimerkkejä toimintakyvyn menetyksistä ja ohjeet niiden tunnistamiseksi. |
|
8.3.15 |
Matkustamon turvallisuusvaatimukset. Menetelmät, joihin kuuluvat:
|
|
8.3.16 |
Ohjeiden antaminen matkustajille. OPS 1.285:n mukaisten ohjeiden sisältö sekä niiden antamistavat ja -ajankohdat. |
|
8.3.17 |
Menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun lentokoneessa on vaaditut kosmisen tai auringon säteilyn mittauslaitteet. Kosmisen tai auringon säteilyn mittauslaitteiden käytössä ja niiden lukemien kirjaamisessa noudatettavat menetelmät, mukaan lukien toimet, joihin on ryhdyttävä toimintakäsikirjassa määrättyjen raja-arvojen ylittyessä. Lisäksi on kuvattava menetelmät, joita on noudatettava, kun päätetään vähentää korkeutta tai muuttaa reittiä, mukaan lukien ATS-menetelmät. |
|
8.3.18 |
Automaattiohjauksen ja automaattisen tehonsäädön käyttöperiaatteet |
|
8.4 |
Lentotoiminta eri sääolosuhteissa (AWO). Lentotoimintaan eri sääolosuhteissa liittyvät toimintamenetelmät. (Katso myös OPS:n luvut D ja E.) |
|
8.5 |
ETOPS. ETOPS-toimintamenetelmien kuvaus. |
|
8.6 |
Minimivarusteluettelon (MEL) ja puuttuvien osien luettelon (CDL) käyttö |
8.7 Muut kuin kaupalliset lennot. Menetelmät ja rajoitukset, joita on noudatettava:
|
a) |
koululennoilla; |
|
b) |
koelennoilla; |
|
c) |
uuden tai huollosta tuotavan lentokoneen siirtolennoilla; |
|
d) |
viallisen lentokoneen siirtolennoilla; |
|
e) |
esittelylennoilla; ja |
|
f) |
muilla kuin alakohdissa (c) ja (d) tarkoitetuilla siirtolennoilla; mukaan lukien henkilöt, joita näillä lennoilla saa kuljettaa. |
8.8 Happivaatimukset
|
8.8.1 |
Selvitys olosuhteista, joissa happea on oltava saatavilla ja käytettävä |
|
8.8.2 |
Happivaatimukset, jotka koskevat:
|
9. VAARALLISET AINEET JA ASEET
|
9.1 |
Tiedot sekä yksityiskohtaiset ja yleiset ohjeet vaarallisten aineiden kuljettamisesta, mukaan lukien:
|
|
9.2 |
Ehdot, joiden mukaan aseita, sotatarvikkeita ja urheiluaseita saa kuljettaa. |
10. TURVAMENETELMÄT
|
10.1 |
Ne turvaohjeet ja -säännöt, joita ei ole pidettävä luottamuksellisina. Niihin on sisällyttävä operatiivisen henkilöstön toimivalta ja velvollisuudet. Lisäksi on annettava lentokoneessa tapahtuneiden rikosten, kuten laittoman lentoon puuttumisen, sabotaasin, pommiuhkausten ja kaappausten ilmoittamiseksi ja tällaisista tilanteista selviytymiseksi noudatettavat periaatteet ja menetelmät. |
|
10.2 |
Ehkäisevät turvatoimet ja koulutus. Huom. Osa turvaohjeista ja -säännöistä voidaan pitää luottamuksellisina. |
11. LENTOTURVALLISUUSPOIKKEAMIEN KÄSITTELY JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN
Poikkeamien käsittelyä ja ilmoittamista koskevaan kohtaan on sisällyttävä:
|
a) |
poikkeaman määritelmä sekä osallisina olleiden velvollisuudet; |
|
b) |
kuvaus erityyppisten poikkeamien ilmoittamista varten käytetyistä lomakkeista (tai kopiot lomakkeista), täyttöohjeet, ilmoituksen tekemisen määräaika sekä osoite, johon ilmoitus on toimitettava; |
|
c) |
selvitys siitä, mille yhtiön osastoille, viranomaisille ja muille organisaatioille on ilmoitettava onnettomuudesta sekä miten ja missä järjestyksessä ilmoitus on annettava; |
|
d) |
menetelmät, joita käytetään ilmoitettaessa ilmaliikennepalveluelimelle suullisesti vaaratilanteista, joihin on liittynyt ACAS-väistöohje, lintutörmäysvaara, vaarallisia aineita tai vaarallisia olosuhteita; |
|
e) |
menetelmät, joita käytetään tehtäessä kirjallinen ilmoitus yhteentörmäysvaarasta tai ilmaliikennepalvelun häiriöstä, ACAS-väistöohjeesta, lintutörmäyksestä, vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneessa onnettomuudesta tai vaaratilanteesta ja laittomasta puuttumisesta lentoon; |
|
f) |
kohtien OPS 1.085 (b) ja 1.420 mukaiset ilmoitusmenettelyt. Niihin on kuuluttava yhtiön sisäiset miehistön jäsenten ilmoitusmenettelyt, jotka varmistavat, että ilma-aluksen päällikölle ilmoitetaan välittömästi kaikista tapauksista, joissa lennon turvallisuus on vaarantunut tai olisi saattanut vaarantua, ja että ilma-aluksen päällikkö saa kaikki tarvittavat tiedot. |
12. LENTOSÄÄNNÖT
Lentosäännöt, mukaan lukien:
|
a) |
näkö- ja mittarilentosäännöt; |
|
b) |
lentosääntöjen alueellinen soveltaminen; |
|
c) |
yhteydenpitomenetelmät, mukaan lukien toiminta radioyhteyden katketessa; |
|
d) |
tiedot ja ohjeet, jotka liittyvät siviililentokoneen lentoon puuttumiseen tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten; |
|
e) |
tilanteet, joissa radiokuuntelua on ylläpidettävä; |
|
f) |
merkit; |
|
g) |
lentotoiminnassa käytettävä aika; |
|
h) |
lennonjohtoselvitykset, lentosuunnitelman noudattaminen ja paikkailmoitukset; |
|
i) |
näkömerkit, joita käytetään rajoitus-, kielto- tai vaara-alueella luvatta lentävän tai tällaiselle alueelle saapumassa olevan lentokoneen varoittamiseen; |
|
j) |
menetelmät, joita ohjaajien on noudatettava havaitessaan onnettomuuden tai vastaanottaessaan hätäviestin; |
|
k) |
pelastettavien käyttämät maastohätämerkit sekä merkinantovälineiden kuvaus ja käyttö; ja |
|
l) |
hätä- ja pakkotilamerkit. |
13. VUOKRAUS
Kuvaus lentokoneiden pitkäaikaiseen vuokraukseen (leasing) liittyvistä toimintajärjestelyistä, menettelyistä ja johdon velvollisuuksista.
B. LENTOKONEEN KÄYTTÖ — TYYPPIKOHTAISET TIEDOT
Tiedot on esitettävä seuraavaa otsikointia käyttäen ja ottaen huomioon lentokonetyyppien ja -versioiden väliset erot.
0. YLEISET TIEDOT JA MITTAYKSIKÖT
|
0.1 |
Yleiset tiedot (esim. lentokoneen mitat), mukaan lukien kyseisessä lentokonetyypissä käytettävät mittayksiköt ja muuntotaulukot. |
1. RAJOITUKSET
|
1.1 |
Tyyppihyväksynnän mukaiset ja lentotoimintaan liittyvät rajoitukset, mukaan lukien:
|
2. NORMAALIT MENETELMÄT
|
2.1 |
Menetelmät ja miehistön tehtävät normaaleissa tilanteissa, tarkistuslistat ja niiden käyttö sekä selvitys tarvittavista ohjaamo- ja matkustamomiehistön yhteistoimintamenetelmistä. Näihin on sisällyttävä seuraavissa tilanteissa käytettävät normaalit menetelmät ja tehtävät:
|
3. POIKKEUS- JA HÄTÄTILANNE- MENETELMÄT
|
3.1 |
Menetelmät ja miehistön tehtävät poikkeus- ja hätätilanteissa, näihin liittyvät tarkistuslistat ja niiden käyttö sekä selvitys tarvittavista ohjaamo- ja matkustamomiehistön yhteistoimintamenetelmistä. Näihin on sisällyttävä seuraavissa poikkeus- ja hätätilanteissa käytettävät menetelmät ja tehtävät:
|
4. SUORITUSARVOT
|
4.0 |
Suoritusarvotiedot on annettava muodossa, jossa niitä voidaan vaikeuksitta käyttää. |
|
4.1 |
Suoritusarvot. Näihin on sisällyttävä OPS 1:n lukujen F, G, H ja I suoritusarvovaatimusten noudattamiseen tarvittavat tiedot seuraavien määrittämiseksi:
|
|
4.1.1 |
Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittavat lisätiedot. Sallittuun asuun tai asun poikkeamaan, kuten luistonesto epäkunnossa, liittyvät hyväksytyt suoritusarvot on annettava. |
|
4.1.2 |
Jos hyväksytyssä lentokäsikirjassa ei ole kyseistä suoritusarvoluokkaa varten vaadittavia suoritusarvotietoja, on annettava muut viranomaista tyydyttävät tiedot. Vaihtoehtoisesti toimintakäsikirjassa voidaan viitata lentokäsikirjassa annettuihin hyväksyttyihin tietoihin, mikäli näitä tietoja ei todennäköisesti käytetä usein eikä hätätilanteessa. |
|
4.2 |
Muut suoritusarvotiedot. Muut tarvittavat suoritusarvotiedot, mukaan lukien:
|
5. LENNON SUUNNITTELU
|
5.1 |
Tiedot ja ohjeet, jotka tarvitaan lentoa edeltävään ja lennon aikana tapahtuvaan suunnitteluun, mukaan lukien käytettävät nopeudet ja tehoasetukset. Tarvittaessa on kuvattava myös menetelmät, joita noudatetaan yhden tai useamman moottorin ollessa epäkunnossa, ETOPS-lentotoiminnassa (erityisesti OPS 1.245:n mukaisesti määritetty matkalentonopeus yhden moottorin ollessa epäkunnossa ja suurin sallittu etäisyys riittävään lentopaikkaan) ja syrjäisille lentopaikoille suuntautuvilla lennoilla. |
|
5.2 |
Lennon eri vaiheissa tarvittavan polttoainemäärän laskemiseen käytettävä menetelmä OPS 1.255:n mukaisesti. |
6. MASSA JA MASSAKESKIÖ
Massan ja massakeskiön laskemiseen tarvittavat ohjeet ja tiedot, mukaan lukien:
|
a) |
laskentajärjestelmä (esim. indeksijärjestelmä); |
|
b) |
massa- ja massakeskiöasiakirjojen laatimiseen tarvittavat tiedot ja ohjeet, mukaan lukien käsin ja tietokoneella tehtävät asiakirjat; |
|
c) |
massan ja massakeskiön raja-arvot lentotoiminnan harjoittajan käyttämissä lentokonetyypeissä, -versioissa tai yksittäisissä lentokoneissa; ja |
|
d) |
operatiivinen kuivamassa ja sitä vastaava massakeskiö tai indeksi. |
7. KUORMAUS
Lentokoneen kuormauksessa ja kuorman kiinnittämisessä käytettävät menetelmät ja välineet.
8. PUUTTUVIEN OSIEN LUETTELO (CDL)
Käytettävien lentokonetyyppien ja -versioiden mukainen puuttuvien osien luettelo (tai luettelot), jos valmistaja on sen toimittanut. Lisäksi on kuvattava menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun lentokone aloittaa lennon CDL:n rajoitusten mukaisesti.
9. MINIMIVARUSTELUETTELO (MEL)
Käytettävien lentokonetyyppien ja -versioiden, lentotoiminnan lajin ja toiminta-alueiden mukainen minimivarusteluettelo. MEL:iin on sisällyttävä suunnistuslaitteet, ja siinä on otettava huomioon kyseisen reitin ja toiminta-alueen suunnistustarkkuusvaatimukset.
10. PELASTAUTUMIS- JA HÄTÄVARUSTEET, MUKAAN LUKIEN HAPPI
|
10.1 |
Luettelo lennettävillä reiteillä mukana pidettävistä pelastautumisvarusteista ja niiden toimintakuntoisuuden tarkistamiseen ennen lentoonlähtöä käytettävät menetelmät. Lisäksi on annettava ohjeet pelastautumis- ja hätävarusteiden sijainnista, esille saamisesta ja käytöstä sekä niihin liittyvistä tarkistuslistoista. |
|
10.2 |
Menetelmät, joilla määritetään vaadittavan hapen ja käytettävissä olevan hapen määrät. Huomioon on otettava lennon profiili, lentokoneessa olevien henkilöiden lukumäärä ja mahdollinen matkustamon paineistuksen menetys. Tiedot on annettava muodossa, jossa niitä voidaan vaikeuksitta käyttää. |
11. HÄTÄEVAKUOINTIMENETELMÄT
|
11.1 |
Hätäevakuoinnin valmisteluohjeet, mukaan lukien miehistön yhteistoiminta ja niiden paikkojen määrääminen, joilla kunkin on oltava hätätilanteessa. |
|
11.2 |
Hätäevakuointimenetelmät. Kuvaus miehistön jäsenten tehtävistä, jotka liittyvät lentokoneen nopeaan evakuointiin ja matkustajien ohjaamiseen pakkolaskun tai muun hätätilanteen yhteydessä. |
12. LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄT
Kuvaus lentokoneen järjestelmistä, niihin liittyvistä hallintalaitteista ja näytöistä sekä käyttöohjeet.
C REITTEJÄ JA LENTOPAIKKOJA KOSKEVAT OHJEET JA TIEDOT
|
1. |
Yhteydenpitoon, suunnistukseen ja lentopaikkoihin liittyvät ohjeet ja tiedot, mukaan lukien kunkin lennettävän reitin alimmat lentopinnat ja korkeudet sekä kunkin käytettäväksi aiotun lentopaikan toimintaminimit, mukaan lukien:
|
D KOULUTUS
|
1. |
Lennon valmisteluun ja/tai suorittamiseen osallistuvan operatiivisen henkilöstön koulutusohjelmat ja suoritettavat kokeet. |
|
2. |
Koulutusohjelmiin ja suoritettaviin kokeisiin on sisällyttävä: |
|
2.1 |
ohjaamomiehistöä varten; Luvuissa E ja N määrätyt kysymykseen tulevat asiat; |
|
2.2 |
matkustamomiehistöä varten; Luvussa O määrätyt kysymykseen tulevat asiat; |
|
2.3 |
Operatiivista henkilöstöä, mukaan lukien miehistön jäseniä varten:
|
|
2.4 |
Muu operatiivinen henkilöstö kuin miehistön jäsenet (lennonselvittäjät, maahuolintahenkilöstö jne.). Muut OPS:ssa määrätyt kysymykseen tulevat asiat, joilla on merkitystä heidän tehtäviensä kannalta. |
|
3. |
Menettelyt |
|
3.1 |
Koulutus- ja koemenettelyt. |
|
3.2 |
Toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä, jos henkilöstö ei saavuta tai säilytä vaadittua tasoa. |
|
3.3 |
Menettelyt sen varmistamiseksi, ettei kaupallisen ilmakuljetuksen lentojen aikana jäljitellä poikkeus-, häiriö- tai hätätilanteita, jotka edellyttävät tavallisuudesta poikkeavien tai hätämenetelmien noudattamista kokonaan tai osittain, eikä jäljitellä mittarisääolosuhteita keinotekoisesti. |
|
4. |
Säilytettävät asiakirjat ja niiden säilytysajat (katso OPS 1.1065, liite I). |
OPS 1.1065, liite I
Asiakirjojen säilytysajat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että seuraavat tiedot ja asiakirjat säilytetään hyväksyttävässä muodossa viranomaisen saatavilla seuraavissa taulukoissa esitetyn ajan.
Huom. Huoltokirjanpidosta annetaan lisätietoja osassa M.
Taulukko 1
Lennon valmistelussa ja suorittamisessa käytettävät tiedot
|
Lennon valmistelussa ja suorittamisessa käytettävät tiedot, jotka kuvataan kohdassa OPS 1.135 |
|
|
Operatiivinen lentosuunnitelma |
3 kuukautta |
|
Lentokoneen tekninen matkapäiväkirja |
36 kuukautta viimeisen merkinnän päivämäärästä osan M kohdan M.A. 306( c) mukaisesti |
|
Reittikohtaiset NOTAM/AIS-lennonvalmisteluasiakirjat, jos lentotoiminnan harjoittaja on muokannut niitä |
3 kuukautta |
|
Massa- ja massakeskiöasiakirjat |
3 kuukautta |
|
Ilmoitus erityisestä rahdista, mukaan lukien vaaralliset aineet |
3 kuukautta |
Taulukko 2
Ilmoitukset
|
Ilmoitukset |
|
|
Matkapäiväkirja |
3 kuukautta |
|
Ilmoitukset kohdassa OPS 1.420 tarkoitetuista poikkeamista tai muista tapauksista, jotka ilma-aluksen päällikkö katsoo aiheelliseksi ilmoittaa tai taltioida |
3 kuukautta |
|
Ilmoitukset työaikarajoitusten ylittämisestä ja/tai lepoaikojen lyhentämisestä |
3 kuukautta |
Taulukko 3
Ohjaamomiehistön tiedot
|
Ohjaamomiehistön tiedot |
|
|
Lento-, työ- ja lepoaika |
15 kuukautta |
|
Lupakirja |
Niin kauan kuin ohjaamomiehistön jäsen toimii lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa tehtävissä, joihin vaaditaan lupakirja |
|
Siirtymäkoulutus, kokeet ja tarkastuslennot |
3 vuotta |
|
Päällikkökurssi (mukaan lukien kokeet ja tarkastuslennot) |
3 vuotta |
|
Määräaikaiskoulutus, kokeet ja tarkastuslennot |
3 vuotta |
|
Koulutus ja tarkastuslennot, jotka vaaditaan toimimiseen kummalta tahansa ohjaajan istuimelta |
3 vuotta |
|
Viimeaikainen kokemus (OPS 1.970) |
15 kuukautta |
|
Kelpoisuus reiteille ja lentopaikoille (OPS1.975) |
3 vuotta |
|
Koulutus ja kelpoisuus erityiseen lentotoimintaan, milloin se OPS:n mukaan vaaditaan (esim. ETOPS, CAT II/III) |
3 vuotta |
|
Koulutus vaarallisten aineiden kuljetukseen |
3 vuotta |
Taulukko 4
Matkustamomiehistön tiedot
|
Matkustamomiehistön tiedot |
|
|
Lento-, työ- ja lepoaika |
15 kuukautta |
|
Perus-, siirtymä- ja eroavuuskoulutus (mukaan lukien kokeet) |
Niin kauan kuin matkustamomiehistön jäsen on lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa |
|
Määräaikais- ja kertauskoulutus (mukaan lukien kokeet) |
12 kuukauden ajan sen jälkeen, kun matkustamo-miehistön jäsen on poistunut lentotoiminnan harjoittajan palveluksesta |
|
Koulutus vaarallisten aineiden kuljetukseen |
3 vuotta |
Taulukko 5
Muun operatiivisen henkilöstön tiedot
|
Muun operatiivisen henkilöstön tiedot |
|
|
Koulutus- ja kelpoisuustiedot muusta henkilöstöstä, jota varten on OPS:n mukaan laadittava hyväksytty koulutussuunnitelma |
Tiedot kahdesta viimeksi suoritetusta koulutuksesta |
Taulukko 6
Muut tiedot
|
Muut tiedot |
|
|
Tiedot saadusta kosmisen ja auringon säteilyn annoksesta |
12 kuukauden ajan sen jälkeen, kun miehistön jäsen on poistunut lentotoiminnan harjoittajan palveluksesta |
|
Laatujärjestelmään liittyvät asiakirjat |
5 vuotta |
|
Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja |
3 kuukautta lennon päätyttyä |
|
Vaarallisten aineiden vastaanotto-tarkastuslista |
3 kuukautta lennon päätyttyä |
LUKU Q
LENTO- JA TYÖAIKARAJOITUKSET JA LEPOVAATIMUKSET
OPS 1.1090
Tavoite ja soveltamisala
|
1. |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava suunnitelma miehistön jäsenten lento- ja työaikarajoituksista ja lepoajoista. |
|
2. |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava kaikkien lentojensa osalta, että: |
|
2.1 |
lento- ja työaikarajoituksia ja lepoaikoja koskeva suunnitelma on:
|
|
2.2 |
Lennot suunnitellaan niin, että ne voidaan suorittaa sallitun lentotyöajan ylittymättä, ottaen huomioon lennon valmisteluun tarvittava aika, lentoaika ja lentokoneen kääntöaika. |
|
2.3 |
Työvuorolistat laaditaan ja julkaistaan hyvissä ajoin etukäteen, jotta miehistön jäsenet voivat suunnitella riittävän levon. |
|
3. |
Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet |
|
3.1 |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä jokaiselle miehistön jäsenelle kotiasema. |
|
3.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan olisi kiinnitettävä huomiota lentotyö- ja lepojaksojen toistumistiheyteen ja sijoitteluun. Myös pitkien työaikojen ja minimilepojaksojen kumulatiiviset vaikutukset olisi otettava huomioon. |
|
3.3 |
Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä työjaksot niin, että vältetään häiritseviä tekijöitä, kuten päivä- ja yötyön vuorottelua tai miehistön jäsenten sijoittamista niin, että vakiintunut uni- ja työrytmi häiriintyy pahasti. |
|
3.4 |
Lentotoiminnan harjoittajan on suunniteltava työtehtävistä vapaita paikallisia vuorokausia ja ilmoitettava niistä miehistön jäsenille etukäteen. |
|
3.5 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lepojaksot antavat miehistölle riittävästi aikaa toipua niitä edeltävän työn vaikutuksista ja levätä hyvin ennen seuraavaa lentotyöjaksoa. |
|
3.6 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotyöjaksot suunnitellaan niin, että miehistön jäsenet eivät ole liian väsyneitä vaan voivat toimia riittävän turvallisesti kaikissa olosuhteissa. |
|
4. |
Miehistön jäsenen velvollisuudet |
|
4.1 |
Miehistön jäsen ei saa työskennellä lentokoneessa, jos hän tietää tai epäilee olevansa väsynyt tai todennäköisesti kärsivänsä väsymyksestä tai tuntee itsensä huonokuntoiseksi siinä määrin, että lennon turvallisuus saattaa vaarantua. |
|
4.2 |
Miehistön jäsenten olisi hyödynnettävä heille tarjotut lepomahdollisuudet ja -tilat mahdollisimman hyvin sekä suunniteltava ja käytettävä lepojaksonsa asianmukaisesti. |
|
5. |
Siviili-ilmailuviranomaisen velvollisuudet |
|
5.1 |
Poikkeukset |
|
5.1.1 |
Viranomainen voi myöntää poikkeuksia tämän luvun vaatimuksista kyseisissä jäsenvaltioissa sovellettavien lakien ja menettelyjen mukaisesti ja asianomaisia osapuolia kuullen, jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
|
5.1.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaan kuuluvien tekijöiden, esimerkiksi nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä poikkeuksella saavutetaan vaadittu turvallisuustaso. |
Poikkeuksia täydennetään tarvittaessa asianmukaisilla lieventämistoimilla.
OPS 1.1095
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
1.1 |
Lisätty ohjaamomiehistö (Augmented flight crew): Ohjaamomiehistö, jonka jäsenten lukumäärä on suurempi kuin lentokoneen käyttämiseen vaadittava vähimmäismäärä ja jossa jokainen ohjaamomiehistön jäsen voi poistua työskentelypaikaltaan siten, että hänen tilalleen tulee toinen asianmukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaamomiehistön jäsen. |
|
1.2 |
Lentoaika (Block time): Aika, joka alkaa, kun lentokone lähtee paikoitusalueelta liikkeelle lentoonlähtöä varten, ja päättyy, kun se pysähtyy osoitetulle pysäköintipaikalle ja kaikki sen moottorit tai potkurit on pysäytetty. |
|
1.3 |
Tauko (Break): Lepojaksoa lyhyempi aika, jolloin miehistön jäsen on vapaa kaikista työtehtävistä, mutta joka kuitenkin lasketaan työajaksi. |
|
1.4 |
Työ (Duty): Tehtävä, joka miehistön jäsenen edellytetään suorittavan ja joka liittyy ansiolentoluvan haltijan liiketoimintaan. Jollei tässä asetuksessa ole annettu erityisiä asiaa koskevia sääntöjä, viranomainen määrittelee, katsotaanko päivystys työksi ja missä määrin. |
|
1.5 |
Työjakso (Duty period): Aika, joka alkaa silloin, kun miehistön jäsenen on lentotoiminnan harjoittajan määräyksestä aloitettava työ, ja päättyy, kun miehistön jäsen on vapautunut kaikista työtehtävistä. |
|
1.6 |
Lentotyöjakso (Flight duty period): Aika, jolloin henkilö toimii ilma-aluksessa sen miehistön jäsenenä. Lentotyöjakso alkaa silloin, kun miehistön jäsenen on ilmoittauduttava lentoa tai lentosarjaa varten, ja päättyy viimeisen sellaisen lennon lentoajan lopussa, jolla miehistön jäsen on toiminut työssä olevana miehistön jäsenenä. |
|
1.7 |
Kotiasema (Home base): Lentotoiminnan harjoittajan miehistön jäsenelle nimeämä paikka, jossa miehistön jäsen tavallisesti aloittaa ja lopettaa työjakson tai peräkkäisten työjaksojen sarjan ja jossa lentotoiminnan harjoittaja ei tavallisesti vastaa hänen majoituksestaan. |
|
1.8 |
Paikallinen vuorokausi (Local day): 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa kello 00.00 paikallista aikaa. |
|
1.9 |
Paikallinen yö (Local Night): 8 tunnin pituinen ajanjakso, joka sijoittuu aikavälille 22.00-8.00 paikallista aikaa. |
|
1.10 |
Yksittäinen vapaapäivä (A single day free of duty): Yksittäinen vapaapäivä käsittää kaksi paikallista yötä. Lepojakso voi olla osa yksittäistä vapaapäivää. |
|
1.11 |
Työssä oleva miehistön jäsen (Operating crew member): Miehistön jäsen, joka hoitaa työtehtäviään lentokoneessa lennon tai sen osan aikana. |
|
1.12 |
Siirtyminen (Positioning): Työstä vapaana olevan miehistön jäsenen siirtyminen paikasta toiseen lentotoiminnan harjoittajan määräyksestä, lukuun ottamatta matkustusaikaa. Matkustusaika määritellään:
|
|
1.13 |
Lepojakso (Rest period): Keskeytymätön ja määritelty ajanjakso, jonka aikana miehistön jäsen on vapaa kaikista työtehtävistä eikä hän päivystä lentoasemalla. |
|
1.14 |
Päivystys (Standby): Määritelty ajanjakso, jonka aikana lentotoiminnan harjoittaja vaatii miehistön jäsenen olevan määrättävissä lennolle, siirtymiseen tai muuhun työhön ilman edeltävää lepojaksoa. |
|
1.15 |
Vuorokausirytmistä johtuva alentuneen vireyden jakso (Window of Circadian Low, WOCL): Vuorokausirytmistä johtuva alentuneen vireyden jakso (WOCL) on aikaväli 02.00-05.59. WOCL vastaa kotiaseman aikaa kolmen aikavyöhykkeen sisällä. Kolmen aikavyöhykkeen ulkopuolella WOCL vastaa kotiaseman aikaa ensimmäisten 48 tunnin aikana kotiaseman aikavyöhykkeeltä lähdön jälkeen ja sen jälkeen paikallista aikaa. |
OPS 1.1100
Lento- ja työaikarajoitukset
|
1.1 |
Kumulatiiviset työajat Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, etteivät miehistön jäsenelle määrätyt kokonaistyöjaksot ylitä seuraavia tuntimääriä:
|
|
1.2 |
Kokonaislentoaikoja koskevat rajoitukset Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että niiden lentojen yhteenlasketut lentoajat, joille yksittäinen ohjaamomiehistön jäsen on määrätty työssä olevaksi miehistön jäseneksi, eivät ylitä seuraavia tuntimääriä:
|
OPS 1.1105
Pisin sallittu päivittäinen lentotyöjakso (FDP)
|
1.1 |
Tämä OPS ei koske lentotoimintaa yhden ohjaajan miehistöllä eikä kiireellistä lääkintälentotoimintaa (EMS). |
|
1.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä ilmoittautumisajat, jotka vastaavat sitä aikaa, joka todellisuudessa tarvitaan turvallisuuteen liittyviin maalla suoritettaviin työtehtäviin viranomaisen antaman hyväksynnän mukaisesti. |
|
1.3 |
Pisin sallittu päivittäinen peruslentotyöjakso on 13 tuntia. |
|
1.4 |
Näistä 13 tunnista vähennetään 30 minuuttia kutakin yksittäistä lentoa kohden kolmannesta lennosta alkaen siten, että lentotyöjaksosta vähennetään kokonaisuudessaan enintään kaksi tuntia. |
|
1.5 |
Jos lentotyöjakso alkaa WOCL:n aikana, alakohdassa 1.3 ja 1.4 ilmoitetusta pisimmästä sallitusta lentotyöjaksosta vähennetään 100 prosenttia siitä ajasta, jonka nämä jaksot menevät päällekkäin, mutta enintään kaksi tuntia. Jos lentotyöjakso päättyy WOCL:n aikana tai käsittää sen kokonaan, alakohdassa 1.3 ja 1.4 ilmoitetusta pisimmästä sallitusta lentotyöjaksosta vähennetään 50 prosenttia siitä ajasta, jonka nämä jaksot menevät päällekkäin. |
|
2. |
Pidennykset: |
|
2.1 |
Pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa voidaan pidentää enintään yhdellä tunnilla. |
|
2.2 |
Vähintään kuusi yksittäistä lentoa käsittävän peruslentotyöjakson pidentäminen ei ole sallittua. |
|
2.3 |
Jos lentotyöjakso menee WOCL:n kanssa enintään kaksi tuntia päällekkäin, pidennykset rajoitetaan koskemaan enintään neljää yksittäistä lentoa. |
|
2.4 |
Jos lentotyöjakso menee WOCL:n kanssa enemmän kuin kaksi tuntia päällekkäin, pidennykset rajoitetaan koskemaan enintään kahta yksittäistä lentoa. |
|
2.5 |
Seitsemän perättäisen päivän aikana saa olla enintään kaksi pidennystä. |
|
2.6 |
Jos lentotyöjaksoa aiotaan pidentää, pidennetään lentoa edeltävää ja lennon jälkeistä vähimmäislepoa kahdella tunnilla tai ainoastaan lennon jälkeistä lepoa neljällä tunnilla. Jos pidennetään peräkkäisiä lentotyöjaksoja, sekä lentoa edeltävä että lennon jälkeinen lepo pidetään peräkkäin kyseisen kahden toiminnan välisenä aikana. |
|
2.7 |
Jos pidennetty lentotyöjakso alkaa aikavälillä 22.00-4.59, lentotoiminnan harjoittaja rajoittaa lentotyöjakson 11.45 tuntiin. |
|
3. |
Matkustamomiehistö |
|
3.1 |
Lennolle tai lentosarjalle määrätyn matkustamomiehistön lentotyöjaksoa voidaan pidentää matkustamomiehistön ja ohjaamomiehistön ilmoittautumisajan välisellä erolla, jos ero ei ole yli tunnin mittainen. |
|
4. |
Toiminnan vakaus |
|
4.1 |
Aikataulut on suunniteltava siten, että lennot voidaan suorittaa pisimmän sallitun lentotyöjakson aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lentotoiminnan harjoittajat toteuttavat toimia muuttaakseen aikataulua tai miehistöjärjestelyjä viimeistään, jos todellisessa lentotoiminnassa pisin sallittu lentotyöjakso ylitetään yli 33 prosentissa kyseisen aikataulun lennoista sen jakson aikana, jolle aikataulut on laadittu. |
|
5. |
Siirtyminen |
|
5.1 |
Siirtymiseen käytetty aika on laskettava työajaksi. |
|
5.2 |
Siirtyminen ilmoittautumisen jälkeen mutta ennen työn aloittamista sisältyy lentotyöjaksoon, mutta sitä ei lasketa yksittäiseksi lennoksi. |
|
5.3 |
Työlentoa välittömästi seuraava siirtymislento otetaan huomioon laskettaessa vähimmäislepoaikaa, joka määritellään jäljempänä kohdan OPS 1.1110 alakohdassa 1.1 ja 1.2. |
|
6. |
Pidennetty lentotyöjakso (keskeytyvä työjakso, Split duty) |
|
6.1 |
Viranomainen voi antaa luvan lentotoimintaan, joka perustuu pidennettyyn lentotyöjaksoon, tauko mukaan luettuna, jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
|
6.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden kuten nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä pidennetyllä lentotyöjaksolla saavutetaan vaadittu turvallisuustaso. |
OPS 1.1110
Lepo
|
1. |
Vähimmäislepoaika |
|
1.1 |
Vähimmäislepoajan, joka on pidettävä ennen kotiasemalta alkavaa lentotyöjaksoa, on oltava vähintään yhtä pitkä kuin sitä edeltänyt työjakso ja vähintään 12 tuntia sen mukaan kumpi näistä on suurempi. |
|
1.2 |
Vähimmäislepoajan, joka on pidettävä ennen muualta kuin kotiasemalta alkavaa lentotyöjaksoa, on oltava vähintään yhtä pitkä kuin sitä edeltänyt työjakso ja vähintään 10 tuntia se mukaan kumpi on suurempi. Kun vähimmäislepoaika pidetään muualla kuin kotiasemalla, lentotoiminnan harjoittajan on annettava miehistön jäsenelle mahdollisuus 8 tunnin nukkumiseen ottaen huomioon matkustamiseen liittyvät ja muut fysiologiset tarpeet. |
|
1.3 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aikavyöhyke-erojen vaikutukset miehistön jäseniin korvataan lepoajan lisäyksellä viranomaisen antamien määräysten mukaisesti ja edellyttäen, ettei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
|
1.4.1 |
Sen estämättä, mitä alakohdassa 1.1 ja 1.2 säädetään, viranomainen voi antaa luvan lyhennettyyn lepoaikaan, jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
|
1.4.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden, esimerkiksi nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä lyhennetyllä lepoajalla saavutetaan vaadittu turvallisuustaso. |
|
2. |
Lepojaksot |
|
2.1 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että edellä määrätty vähimmäislepoaika pidennetään säännöllisesti viikoittaiseksi 36 tunnin lepoajaksi, joka käsittää kaksi paikallista yötä. Viikoittaisen lepojakson loppuhetken ja seuraavan viikoittaisen lepojakson alkuhetken välinen aika saa olla enintään 168 tuntia. Kohdan OPS 1.1095 alakohdasta 1.9 poiketen viranomainen voi päättää, että toinen paikallinen yö voi alkaa klo 20.00, jos viikoittaisen lepojakson kesto on vähintään 40 tuntia. |
OPS 1.1115
Lentotyöjakson pidentäminen lennonaikaisen lepoajan vuoksi
|
1. |
Jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu ja edellyttäen, että lentotoiminnan harjoittaja osoittaa viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden kuten nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä pidennyksellä saavutetaan vaadittu turvallisuustaso: |
|
1.1 |
Lisätty ohjaamomiehistö Viranomainen määrää edellytyksistä, joiden mukaisesti ohjaamon perusmiehistöä voidaan lisätä lentotyöjakson pidentämiseksi edellä kohdassa OPS 1.1105 asetettujen rajoitusten yli. |
|
1.2 |
Matkustamomiehistö Viranomainen määrää laillisesta vähimmäislepoajasta, jonka matkustamomiehistön jäsen (jäsenet) tarvitsee (tarvitsevat) lennon aikana, kun lentotyöjakso ylittää edellä kohdassa OPS 1.1105 asetetut rajoitukset. |
OPS 1.1120
Todellisen lentotoiminnan odottamattomat tilanteet — ilma-aluksen päällikön harkintavalta
|
1. |
Ottaen huomioon tarve seurata tarkasti jäljempänä tarkoitettuja tapauksia, tämän luvun mukaisia lentotyö-, työ- ja lepojaksoja voidaan muuttaa, jos ilmoittautumisajasta alkavan todellisen lentotoiminnan aikana joudutaan odottamattomaan tilanteeseen. Tällaisten muutosten on oltava ilma-aluksen päällikön hyväksymiä, ja hänen on neuvoteltava niistä ensin kaikkien muiden miehistön jäsenten kanssa. Muutosten on aina täytettävä seuraavat vaatimukset: |
|
1.1 |
Kohdan OPS 1.1105 alakohdassa 1.3 tarkoitettua pisintä sallittua lentotyöjaksoa ei saa pidentää enempää kuin 2 tunnilla, ellei ohjaamomiehistöä ole lisätty, jolloin pisintä sallittua lentotyöjaksoa saa pidentää enintään 3 tunnilla. |
|
1.1.2 |
Jos lentotyöjakson viimeisellä lennolla sattuu lentoonlähdön jälkeen odottamaton tilanne, jonka vuoksi sallittu lentotyöjakson pidennys ylittyy, lentoa saa jatkaa suunniteltuun määräpaikkaan tai varalentopaikalle; |
|
1.1.3 |
Kyseisissä olosuhteissa lentotyöjakson jälkeistä lepojaksoa saa lyhentää, mutta ei alle tämän luvun kohdan OPS 1.1110 alakohdassa 1.2 määritellyn vähimmäislepoajan. |
|
1.2 |
Erityistilanteissa, jotka voivat aiheuttaa vakavaa väsymystä, ilma-aluksen päällikön on kyseisten miehistön jäsenten kanssa neuvoteltuaan lyhennettävä todellista lentotyöaikaa ja/tai pidennettävä lepoaikaa lentoturvallisuutta heikentävien vaikutusten ehkäisemiseksi. |
|
1.3 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: |
|
1.3.1 |
ilma-aluksen päällikkö antaa lentotoiminnan harjoittajalle ilmoituksen aina, kun lentotyöjaksoa on pidennetty hänen harkintansa mukaan tai kun lepojaksoa on lyhennetty todellisessa lentotoiminnassa; ja |
|
1.3.2 |
jos lentotyöjaksoa on pidennetty tai lepojaksoa lyhennetty enemmän kuin tunnin, ilmoituksen jäljennös, johon lentotoiminnan harjoittaja on lisännyt huomautuksensa, lähetetään viranomaiselle viimeistään 28 päivän kuluttua tapauksesta. |
OPS 1.1125
Päivystys
|
1. |
Päivystys lentoasemalla |
|
1.1 |
Miehistön jäsen päivystää lentoasemalla siitä alkaen, kun hän on ilmoittautunut tavanomaiselle ilmoittautumispaikalle, ilmoitetun päivystysjakson päättymiseen asti. |
|
1.2 |
Päivystys lentoasemalla lasketaan kokonaan kumulatiivisiin työtunteihin. |
|
1.3 |
Jos lentoasemalla päivystämistä seuraa välittömästi lentotyö, viranomainen määrää lentoasemalla päivystämisen ja määrätyn lentotyön välisen suhteen. Tällaisessa tapauksessa lentoasemalla päivystäminen lisätään kohdan OPS 1.1110 alakohdassa 1.1 ja 1.2 tarkoitettuun työjaksoon vähimmäislepojakson laskemista varten. |
|
1.4 |
Jos lentoasemalla päivystäminen ei johda lentotyöhön määräämiseen, sen jälkeen on pidettävä ainakin viranomaisen määräämä lepojakso. |
|
1.5 |
Lentotoiminnan harjoittaja antaa lentoasemalla päivystävän miehistön jäsenen käyttöön rauhallisen ja viihtyisän tilan, johon ei ole yleistä pääsyä. |
|
2. |
Muut päivystysmuodot (mukaan luettuna päivystys hotellissa) |
|
2.1 |
Jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu, viranomainen sääntelee kaikkia muita päivystysmuotoja ottaen huomioon seuraavat vaatimukset: |
|
2.1.1 |
Kaikki toiminta on merkittävä työvuorolistaan ja/tai siitä on ilmoitettava etukäteen. |
|
2.1.2 |
Päivystyksen alkamis- ja päättymisaika on määriteltävä ja ilmoitettava etukäteen. |
|
2.1.3 |
Muualla kuin määrätyssä ilmoittautumispaikassa tapahtuvan päivystyksen enimmäispituus on vahvistettava. |
|
2.1.4 |
Päivystyksen ja sen johdosta määrätyn lentotyön välinen suhde on määriteltävä ottaen huomioon miehistön jäsenen käytettävissä oleva lepotila ja muut merkitykselliset tekijät. |
|
2.1.5 |
Päivystysaikojen laskeminen kumulatiivisiin työtunteihin on määriteltävä. |
OPS 1.1130
Ravinnonsaanti
Jotta miehistön jäsenen suorituskyky ei heikkenisi, hänelle on annettava mahdollisuus ruokailla ja juoda erityisesti silloin, kun lentotyöjakso kestää yli 6 tuntia.
OPS 1.1135
Lentotyöajan, työajan ja lepoajan kirjaaminen
|
1. |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että miehistön jäsentä koskeviin tietoihin sisältyvät:
ja että nämä tiedot tallennetaan sen varmistamiseksi, että tämän luvun vaatimukset täyttyvät. Miehistön jäsenelle annetaan pyynnöstä jäljennökset tästä kirjanpidosta. |
|
2. |
Jos 1 kohdassa tarkoitetut lentotoiminnan harjoittajan kirjaamat tiedot eivät kata miehistön jäsenen koko lentotyöaikaa, työaikaa ja lepoaikaa, asianomaisen miehistön jäsenen on itse kirjattava:
|
|
3. |
Miehistön jäsenen on esitettävä pyynnöstä kirjanpitonsa ennen lentotyöjakson aloittamista jokaiselle lentotoiminnan harjoittajalle, joka käyttää hänen palveluitaan. |
|
4. |
Kirjanpito on säilytettävä vähintään 15 kalenterikuukautta viimeisen merkinnän kirjaamispäivästä laskettuna tai kauemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin edellytetään. |
|
5. |
Lentotoiminnan harjoittajien on myös säilytettävä erikseen kaikki ilma-aluksen päällikön ilmoitukset hänen harkintansa mukaan pidennetyistä lentotyöjaksoista, pidennetyistä lentoajoista ja lyhennetyistä lepojaksoista vähintään kuusi kuukautta kyseisen tapahtuman jälkeen. |
LUKU R
VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUS
OPS 1.1150
Määritelmät
|
a) |
Tässä luvussa käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat:
|
OPS 1.1155
Vaarallisten aineiden kuljetuslupa
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa kuljettaa vaarallisia aineita ilman viranomaisen antamaa lupaa.
OPS 1.1160
Soveltamisala
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava ICAO-TI:n määräyksiä kaikissa vaarallisten aineiden kuljetuksissa riippumatta siitä, tapahtuuko lento kokonaan tai osittain tietyn valtion alueella vai kokonaan sen ulkopuolella. |
|
b) |
Tämän luvun vaatimukset eivät koske muutoin vaarallisiksi aineiksi luokiteltavia esineitä ja aineita niissä tapauksissa, joista ICAO-TI:ssä erikseen määrätään, kun niitä kuljetetaan:
|
|
c) |
Edellä alakohdissa (b)(1) ja (b)(2) tarkoitettujen esineiden ja aineiden täydennystarvikkeet on kuljetettava lentokoneessa ICAO-TI:n määräysten mukaisesti. |
OPS 1.1165
Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei lentokoneessa kuljeteta esineitä ja aineita, jotka luokitellaan ICAO-TI:ssä nimen tai ryhmänimikkeen perusteella sellaisiksi, joiden kuljettaminen lentokoneessa on kiellettyä kaikissa olosuhteissa. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että sellaisia esineitä, aineita tai muita tavaroita, joiden kuljettaminen on ICAO-TI:n mukaan normaaliolosuhteissa kielletty, kuljetetaan lentokoneessa ainoastaan, jos:
|
OPS 1.1170
Luokitus
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että esineet ja aineet luokitellaan vaarallisiksi aineiksi ICAO-TI:n määräysten mukaisesti.
OPS 1.1175
Pakkaaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vaaralliset aineet pakataan ICAO-TI:n mukaisesti.
OPS 1.1180
Varoituslipukkeet ja merkinnät
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kolleissa, lisäpäällyksissä ja rahtikonteissa on ICAO-TI:n mukaiset varoituslipukkeet ja merkinnät. |
|
b) |
Jos vaarallisia aineita kuljetetaan lennolla, joka suoritetaan kokonaan tai osittain alkuperävaltion alueen ulkopuolella, varoituslipukkeiden ja merkintöjen on oltava englanninkielisiä. Lisäksi on noudatettava mahdollisia muita kielivaatimuksia. |
OPS 1.1185
Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vaarallisten aineiden mukana on vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja, ellei ICAO-TI:ssä toisin määrätä. |
|
b) |
Jos vaarallisia aineita kuljetetaan lennolla, joka suoritetaan kokonaan tai osittain alkuperävaltion alueen ulkopuolella, vaarallisten aineiden kuljetusasiakirjan on oltava englanninkielinen. Lisäksi on noudatettava mahdollisia muita kielivaatimuksia. |
OPS 1.1195
Vaarallisten aineiden hyväksyminen kuljetukseen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa hyväksyä vaarallisia aineita kuljetukseen, ellei kollia, lisäpäällystä tai rahtikonttia ole tarkastettu ICAO-TI:n hyväksymismenetelmien mukaisesti. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan tai maapalveluasiamiehen on käytettävä vastaanottotarkastuslistaa. Listan on sisällettävä kaikki tarkastettavat yksityiskohdat ja oltava sellaisessa muodossa, että vastaanottotarkastuksen tulokset voidaan kirjata käsin, mekaanisesti tai tietokoneella. |
OPS 1.1200
Tarkastaminen vaurion, vuodon tai saastumisen varalta
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
OPS 1.1205
Saasteen poistaminen
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
OPS 1.1210
Kuormausrajoitukset
|
a) |
Matkustamo ja ohjaamo. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei vaarallisia aineita kuljeteta lentokoneen ohjaamossa eikä matkustamossa, jossa on matkustajia, ellei ICAO-TI:ssä toisin sallita. |
|
b) |
Rahtitilat. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vaaralliset aineet kuormataan, erotellaan, sijoitetaan ja kiinnitetään lentokoneessa ICAO-TI:n mukaisesti. |
|
c) |
Ainoastaan rahti-ilma-aluksissa kuljetettaviksi merkityt vaaralliset aineet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että varoituslipukkeella ’Vain rahti-ilma-alukseen’ (’Cargo Aircraft Only’) varustetut vaarallisia aineita sisältävät kollit kuljetetaan rahti-ilma-aluksissa ja kuormataan ICAO-TI:n mukaisesti. |
OPS 1.1215
Tietojen antaminen
|
a) |
Tietojen antaminen maahenkilöstölle. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
b) |
Tietojen antaminen matkustajille ja muille henkilöille
|
|
c) |
Tietojen antaminen miehistön jäsenille. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjassa annetaan tiedot, jotka miehistön jäsenet tarvitsevat vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien tehtäviensä suorittamiseen, sekä ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä joudutaan hätätilanteeseen. |
|
d) |
Tietojen antaminen ilma-aluksen päällikölle. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle annetaan ICAO-TI:ssä määrätyt kirjalliset tiedot. (Asiakirjojen säilytysajat määritellään OPS 1.1065:n liitteen I taulukossa 1.) |
|
e) |
Tietojen antaminen vaaratilanteen tai lento-onnettomuuden tapahduttua
|
OPS 1.1220
Koulutussuunnitelmat
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ICAO-TI:n mukaiset henkilöstön koulutussuunnitelmat ja pidettävä ne ajan tasalla. Suunnitelmien on oltava viranomaisen hyväksymät. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajat, joilla ei ole pysyvää lupaa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajat, joilla on pysyvä lupa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että:
|
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntekijät, jotka saavat koulutusta, suorittavat kokeen sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät heille kuuluvat velvollisuudet. |
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntekijät, joiden on osallistuttava vaarallisia aineita koskevaan koulutukseen, saavat määräaikaiskoulutuksen kahden vuoden välein tai sitä useammin. |
|
f) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tiedot kaikkien työntekijöiden saamasta edellä alakohdassa (d) tarkoitetusta vaarallisia aineita koskevasta koulutuksesta tallennetaan ICAO-TI:n mukaisesti. |
|
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen käyttämän maapalveluasiamiehen henkilöstö koulutetaan taulukon 1 tai 2 soveltuvan sarakkeen mukaisesti. Taulukko 2
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OPS 1.1225
Ilmoittaminen vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista
|
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista viranomaiselle. Alustava ilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa tapahtumasta, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. |
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava viranomaiselle myös ilmoittamatta jätetyistä tai väärin ilmoitetuista vaarallisista aineista, jotka on löydetty rahdista tai matkustajien matkatavaroista. Alustava ilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa aineen löytämisestä, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. |
LUKU S
TURVAVAATIMUKSET
OPS 1.1235
Yleiset vaatimukset
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että henkilöstö tuntee ne lentotoiminnan harjoittajan valtion kansallisten turvaohjelmien vaatimukset, joilla on merkitystä heidän tehtäviensä kannalta, ja noudattaa niitä.
OPS 1.1240
Koulutussuunnitelmat
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava hyväksytyt koulutussuunnitelmat, pidettävä ne ajan tasalla ja annettava koulutus, jonka avulla miehistön jäsenet pystyvät toimimaan asianmukaisesti estääkseen laittoman lentoon puuttumisen, kuten sabotaasin tai lentokoneen kaappauksen, ja vähentääkseen tällaisista tapauksista aiheutuvia seurauksia. Koulutusohjelman on oltava yhteensopiva kansallisen ilmailun turvaohjelman kanssa. Jokaisella miehistön jäsenellä on oltava kaikkien niiden koulutusohjelman osien mukaiset tiedot ja valmiudet, joilla on merkitystä hänen tehtäviensä kannalta.
OPS 1.1245
Ilmoittaminen laittomasta lentoon puuttumisesta
Kun lentokoneessa on tapahtunut laiton puuttuminen lentoon, ilma-aluksen päällikön, tai hänen ollessaan estyneenä lentotoiminnan harjoittajan, on viipymättä ilmoitettava tapauksesta asianomaiselle paikalliselle viranomaiselle ja lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomaiselle.
OPS 1.1250
Lentokoneessa käytettävät etsintämenetelmät
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneessa on ne menetelmät kattava tarkistuslista, joita on käytettävä pommin tai muun vahingoittavaksi aiotun laitteen etsintään, kun epäillään sabotaasia, ja lentokoneen tarkastukseen kätkettyjen aseiden, räjähteiden tai muiden vaarallisten esineiden varalta silloin, kun on perusteltu syy epäillä, että lentoon voitaisiin puuttua laittomasti. Tarkistuslistan lisäksi on annettava ohjeet asianmukaisista toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos löydetään pommi tai epäilyttävä esine, sekä tieto vähiten vaaraa aiheuttavasta pommin sijoituspaikasta kyseisessä lentokoneessa, mikäli tyyppihyväksymistodistuksen haltija on antanut tämän tiedon.
OPS 1.1255
Ohjaamon turvaaminen
|
a) |
Jos lentokoneessa on ohjaamon ja matkustamon välinen ovi, se on voitava lukita. Lisäksi on järjestettävä tai laadittava viranomaista tyydyttävät keinot tai menetelmät, joilla matkustamomiehistö voi ilmoittaa ohjaamomiehistölle matkustamossa havaitusta epäilyttävästä toiminnasta tai turvamääräysten rikkomuksista. |
|
b) |
Kaikissa matkustajalentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 45 500 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 60, on oltava hyväksytty ohjaamon ja matkustamon välinen ovi, joka voidaan lukita ja avata jokaiselta ohjaajan paikalta ja on suunniteltu niin, että se täyttää sovellettavat taannehtivat lentokelpoisuusvaatimukset. Oven on myös oltava sellainen, ettei se haittaa hätätoimenpiteitä, siten kuin sovellettavissa taannehtivissa lentokelpoisuusvaatimuksissa vaaditaan. |
|
c) |
Kaikissa lentokoneissa, jotka on varustettu edellä olevan kohdan (b) mukaisesti ohjaamon ja matkustamon välisellä ovella:
|
P6_TA(2006)0300
Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (KOM(2005)0673 — C6-0031/2006 — 2005/0272(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0673) (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan 2 kohdan ja 32 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0031/2006), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A6-0174/2006); |
|
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
|
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti; |
|
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
|
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
|
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
|
(1 a) |
Yhteisö liittyi 24 päivänä tammikuuta 2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/84/Euratom (2) käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaan yleissopimukseen. |
|
(6) |
Yhteisöllä ei ole polttoainekiertoa koskevaa yhteistä politiikkaa, minkä vuoksi kukin jäsenvaltio vastaa itse siitä, minkälaista toimintamallia se toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen; tämän direktiivin säännöksillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä niiden oikeutta kieltäytyä päästämästä radioaktiivista jätettä alueelleen lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto. |
|
(6) |
Kukin jäsenvaltio vastaa itse siitä, minkälaista toimintamallia se toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen , ja toiset pitävät käytettyä polttoainetta käyttökelpoisena resurssina, joka soveltuu jälleenkäsiteltäväksi, ja toiset puolestaan pitävät parhaana sen loppusijoittamista ; tämän direktiivin säännöksillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa alkuperäjäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä määräjäsenvaltioiden oikeutta kieltäytyä päästämästä (i) radioaktiivista jätettä alueelleen lopullista käsittelyä varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto , ja (ii) käytettyä polttoainetta loppusijoitusta varten . |
|
(8) |
Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltäytyä hyväksymästä sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden hyväksyntää , tai asettaa siirrolle ehtoja. Kieltäytyminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskeviin kansallisiin tai kansainvälisiin määräyksiin , jotka ovat helposti yksilöitävissä . Asiaa koskeva lainsäädäntö ei rajoitu alakohtaiseen kuljetuksia koskevaan lainsäädäntöön. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään laivojen ja lentokoneiden oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti. |
|
(8) |
Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltäytyä hyväksymästä sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden suostumusta , tai asettaa siirrolle ehtoja. Kieltäytyminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskeviin tässä direktiivissä vahvistettuihin kansallisiin , yhteisön tason tai kansainvälisiin määräyksiin. Asiaa koskeva lainsäädäntö ei rajoitu alakohtaiseen kuljetuksia koskevaan lainsäädäntöön. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään laivojen ja lentokoneiden oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti. |
|
(8 a) |
Kukin jäsenvaltio vastaa täysin omaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen huollosta; tämän direktiivin säännökset eivät saisi aiheuttaa sitä, että määräjäsenvaltion olisi hyväksyttävä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtoja lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto. Kieltäytyminen tällaisista siirroista olisi perusteltava tässä direktiivisissä vahvistettujen kriteerien pohjalta. |
3 a. Tällä direktiivillä ei rajoiteta kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joihin kuuluu muun muassa muttei yksinomaan oikeus viattomaan kauttakulkuun ja esteettömään kauttakulkuun, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (Unclos) määrätään.
1)
1)
2)
2)
Jäsenvaltioiden asiasta vastaavat viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen, että kaikkia siirtoja, joita tämä direktiivi koskee, koskevia tietoja käsitellään asiaankuuluvalla varovaisuudella ja suojellaan kaikenlaista väärinkäyttöä vastaan.
5 a artikla
Hakemusta koskeva toimivaltaisten viranomaisten vastaanottoilmoitus
Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta:
|
a) |
lähetettävä ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille edellyttäen, että hakemus on asianmukaisesti täytetty 14 artiklan säännösten mukaisesti; tai |
|
b) |
jos hakemus ei ole asianmukaisesti täytetty, kuten kohdassa (a) on määritelty, pyydettävä puuttuvat tiedot alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja tiedotettava määräjäsenvaltion ja muiden mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta pyynnöstä. Haltijalle toimitetaan jäljennös kyseisestä pyynnöstä. Tällaisen pyynnön lähettämisen seurauksena on, että vastaanottoilmoitusta koskeva aikaraja siirtyy. Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä puuttuvat tiedot kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilman tarpeetonta viivästystä. Määräjäsenvaltion tai puuttuvia tietoja pyytäneiden kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on 7 kalenteripäivän kuluessa puuttuvien tietojen vastaanottamisesta lähetettävä täten asianmukaisesti täytettyä hakemusta koskeva vastaanottoilmoitus alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. |
1. Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa asianmukaisesti täytetyn hakemuksen vastaanottamisesta annettava vastaanottoilmoitus.
Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kolmen kuukauden kuluessa asianmukaisesti täytetyn hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitettava alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille suostumuksestaan, tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista tai suostumuksen epäämisestä.
Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin pyytää kantansa esittämistä varten lisäaikaa, jonka pituus voi olla enintään yksi kuukausi toisessa alakohdassa tarkoitetun määräajan lisäksi.
1. Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kahden kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksen päiväyksestä ilmoitettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille suostumuksestaan, tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista tai suostumuksen epäämisestä.
Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin pyytää kantansa esittämistä varten lisäaikaa, jonka pituus voi olla enintään yksi kuukausi kolmannessa alakohdassa tarkoitetun määräajan lisäksi.
2. Jos määräjäsenvaltion ja/tai suunniteltujen kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta ei ole saatu vastausta 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, näiden maiden katsotaan antaneen suostumuksensa esitettyyn siirtoon , edellyttäen että näiltä mailta on saatu 1 kohdassa tarkoitettu vastaanottoilmoitus .
2. Jos määräjäsenvaltion ja/tai suunniteltujen kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta ei ole saatu vastausta 1 kohdan ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, näiden maiden katsotaan antaneen suostumuksensa esitettyyn siirtoon.
|
b) |
määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön sekä asiaa koskevaan radioaktiivisen aineen kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön. |
|
b) |
määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön tai asiaa koskevaan radioaktiivisen aineen kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön. |
Samaa suostumus- ja epäämismenettelyä sovelletaan sekä radioaktiivisen jätteen siirtoihin että käytetyn polttoaineen loppusijoitussiirtoihin.
2. Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija ottaa kyseisen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen takaisin, jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen. Niiden on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä.
2. Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija ottaa kyseisen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen takaisin, jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan sovellettavan lainsäädännön perusteella . Niiden on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä.
3. Haltija vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun .
3. Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun 1 kohdassa mainittujen syiden vuoksi, haltija vastaa pääasiallisesti kustannuksista , ellei sovellettavassa lainsäädännössä tai haltijan ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin .
Vastaanottaja vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.
Poistetaan.
5. Määräjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Vastaanottaja vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun .
5. Määräjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille.
Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun ensimmäisessä alakohdassa mainittujen syiden vuoksi, vastaanottaja vastaa pääasiallisesti kustannuksista , ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai haltijan ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin.
5. Kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vastuuhenkilö vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun .
5. Kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille.
Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun ensimmäisessä alakohdassa mainittujen syiden vuoksi, edellä 1 kohdassa tarkoitettu vastuuhenkilö vastaa pääasiallisesti kustannuksista , ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai kyseisen henkilön ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin.
5. Alkuperäjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen kauttakulkujäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Sovelletaan, mitä 9 artiklan 2 kohdassa säädetään. Haltija vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun .
5. Alkuperäjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen kauttakulkujäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Sovelletaan, mitä 9 artiklan 2 kohdassa säädetään.
Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun ensimmäisessä alakohdassa mainittujen syiden vuoksi, haltija vastaa pääasiallisesti kustannuksista , ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai haltijan ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin .
1. Jäsenvaltioiden on edistettävä sellaisten sopimusten tekemistä, joilla helpotetaan radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, mukaan luettuna loppusijoitus, kun kyse on sellaisten maiden radioaktiivisesta jätteestä, jotka tuottavat sitä vähäisiä määriä ja joihin ei säteilyyn liittyvien näkökohtien kannalta ole perusteltua perustaa tarvittavia laitoksia.
1. Jäsenvaltioiden on edistettävä sellaisten sopimusten tekemistä, joilla helpotetaan radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, mukaan luettuna loppusijoitus, kun kyse on sellaisten maiden radioaktiivisesta jätteestä, jotka tuottavat sitä vähäisiä määriä ja joihin ei säteilyyn liittyvien , taloudellisten sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien kannalta ole perusteltua perustaa tarvittavia laitoksia. Tällaisia sopimuksia tehdään sillä ehdolla, että kukin jäsenvaltio säilyttää oikeuden kieltää käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen pääsy alueelleen lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto.
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0301
Lisää tutkimusta ja innovaatiota — Ivenstointi kasvuun ja työllisyyteen
Euroopan parlamentin päätöslauselma yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: Lisää tutkimusta ja innovaatiota — Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa (2006/2005(INI))
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Lisää tutkimusta ja innovaatiota — Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa” (KOM(2005)0488) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2005)1253 ja SEC(2005)1289), |
|
— |
ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa unionista päätettiin tehdä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, |
|
— |
ottaa huomioon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, |
|
— |
ottaa huomioon Brysselissä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, |
|
— |
ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005-2008) (1), |
|
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle” (KOM(2003)0226), |
|
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle ”Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi: Uusi alku Lissabonin strategialle” (KOM(2005)0024), |
|
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi — yhteisön Lissabon-ohjelma” (KOM(2005)0330), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen ”Vuosikertomus Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla 2004” (KOM(2005)0517), |
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) (KOM(2005)0119), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin 15. kesäkuuta 2006 vahvistamalla kannalla (2), |
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007-2013) perustamisesta (KOM(2005)0121), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin 1. kesäkuuta 2006 vahvistamalla kannalla (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Uuden kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen — Euroopan teknologiainstituutti: tiennäyttäjä osaamiselle” (KOM(2006)0077), |
|
— |
ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee Euroopan kilpailukykyraporttia vuodelta 2004 (SEC(2004)1397), |
|
— |
ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee yrityspolitiikan esikuva-analyysiä ja vuoden 2004 yrityspolitiikan tulostaulun tuloksia (SEC(2004)1427), |
|
— |
ottaa huomioon vuotta 2005 koskevan Euroopan innovaatioiden tulostaulun (innovaatiotoiminnan vertailun), josta käy selkeästi ilmi, että Yhdysvallat ja Japani ovat johtavassa asemassa innovaatioiden suhteen, |
|
— |
ottaa huomioon heinäkuussa 2004 laaditun asiantuntijaraportin, joka koskee laitosten toiminnan tehostamista teknologian siirtämiseksi tutkimuslaitoksilta elinkeinoelämälle, |
|
— |
ottaa huomioon vuonna 2004 laaditun asiantuntijaraportin, joka koskee eurooppalaisten suuntaviivojen hahmottelemista teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnalle julkisrahoitteisissa tutkimuslaitoksissa, |
|
— |
ottaa huomioon komission syyskuussa 2005 antaman kertomuksen, joka koskee Euroopan työllisyystilanteen suuntauksia ja näkymiä vuonna 2005, |
|
— |
ottaa huomioon Hampton Courtin huippukokouksen päätöksellä perustetun tutkimus- ja kehittämistyötä sekä innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän tammikuussa 2006 laatiman raportin ”Innovatiivisen Euroopan luominen” (nk. Ahon raportti), |
|
— |
ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman tieteestä ja teknologiasta — suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle (4), |
|
— |
ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta (5), |
|
— |
ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta (6), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kulttuurin ja koulutuksen valiokunnan ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0204/2006), |
|
A. |
katsoo, että Eurooppa on Yhdysvaltain ja Japanin jäljessä niin kasvun, tutkimuksen kuin tuottavuudenkin suhteen, eikä se ole onnistunut hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia eikä edistämään tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtäviä investointeja Euroopassa, |
|
B. |
katsoo, että tutkimus- ja kehittämisvarojen lisääminen on ennakkoedellytys menestyksekkäälle innovoinnille, jota tarvitaan taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, |
|
C. |
katsoo, että taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) raportit osoittavat, että tukemalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa helpotetaan yritysten strategisia muutoksia ja organisaatiokäytäntöjä ja parannetaan asennetta teknologiaan, |
|
D. |
katsoo, että Euroopan parhaat yritykset tekevät kansainvälistä huipputasoa vastaavia investointeja, mutta yksityissektorin panostuksen tutkimukseen ja kehittämiseen on oltava suurempi, |
|
E. |
katsoo, että pienten ja keskisuurten yritysten panos uuteen tekniikkaan perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja markkinoihin riippuu siitä, miten ne kykenevät innovoimaan, lisäämään tutkimustyötä, ulkoistamaan tutkimusta, laajentamaan verkostojaan, tehostamaan tutkimustulosten hyödyntämistä ja hankkimaan tekniikan taitotietoa, |
|
F. |
katsoo, että markkinainnovaatioilla voitaisiin edistää niitä aloja Euroopassa, joilla on suora vaikutus jäsenvaltioiden kansalaisiin ja suurin osuus BKT:stä, |
|
G. |
katsoo, että tukiorganisaatiot, esimerkiksi koulutus- ja tutkimuskeskukset, rahoituslaitokset, innovaatioon ja teollis- ja tekijänoikeuksiin erikoistuneet neuvojat sekä paikalliset ja alueelliset kehitysyhtiöt voivat auttaa yrityksiä löytämään parhaan mahdollisen luovan liiketoimintapotentiaalin, |
|
H. |
katsoo, että Euroopan heikko työmarkkinaperformanssi, henkilöresurssien tehoton käyttö, markkinoiden pirstaleisuus ja työvoiman vähäinen liikkuvuus ovat suurelta osin syynä hitaaseen kehitykseen kohti Lissabonin ja Tukholman tavoitteita, |
|
I. |
katsoo, että rakenteelliset esteet ja kannustimien vähäisyys estävät tunnustettujen tutkijoiden liikkuvuuden lisääntymisen, |
|
J. |
katsoo, että Euroopan teknologiansiirtolaitosten ja innovaatioyhteyskeskusten (IRC) ansiosta kaupallinen hyödyntäminen nopeutuu, uutta teknologiaa voidaan levittää tehokkaammin ja teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan hallinnoida, tutkimustuloksia soveltaa sekä kansallisia ja alueellisia olemassa olevia järjestelmiä koordinoida paremmin, |
|
K. |
katsoo, että ”avoimia innovaatiokeskittymiä” koskevan menettelyn hyväksyminen parantaisi tutkimus- ja kehittämiskapasiteettia EU:ssa, |
|
L. |
katsoo, että komission ehdottama tutkimusbudjetti ei saisi painottua rahoituskehyksen loppupäähän, |
|
M. |
katsoo, että EU:n talousarviossa tarvitaan tietty kriittinen massa rahoitusvälineille pk-yritysten rahoituksen lisäämiseksi, markkinahäiriöiden poistamiseksi ja yhteisön varojen käytön optimoimiseksi hyödyntämällä sekä julkista että yksityistä pääomaa, |
|
N. |
katsoo, että tutkijat tarvitsevat rahoitusta liiketoiminnan käynnistämistä edeltävässä (pre-seed) vaiheessa markkina-arvioiden tekemiseen, pilotti- ja mallihankkeiden sekä toimivien prototyyppien kehittämiseen, yritysten perustamiseen ja uusien tutkimustuotteiden kaupallistamiseen; katsoo, että yritysten kasvua varten tarvitaan riskipääomaa, |
|
O. |
katsoo, että valtiontukisäännösten olisi oltava yksinkertaisia, avoimia ja tehokkaita ja että valtiontukea pitäisi myöntää vasta viimeisenä keinona ja väliaikaisesti, kun markkinat epäonnistuvat, |
|
1. |
kehottaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjyyttä koulutuksen ensi vaiheista alkaen ja lisäämään elinikäisen oppimisen tukemista edistämällä aktiivisesti niin työssäkäyvien kuin työttömienkin tieto- ja viestintätekniikkakoulutusta; |
|
2. |
panee merkille, että unioni on Lissabonin strategian täytäntöönpanossa jäljessä aikataulustaan opetuksen ja koulutuksen osalta; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan Lissabonin strategian vauhdittamiseen; |
|
3. |
korostaa, että on tarpeen nostaa tiedeuran profiilia ja tuoda esiin nykyisiä kannustimia ja palkintoja, esimerkiksi Descartes- ja Aristoteles-palkintoa sekä nuorten tieteentekijöiden palkintoja; |
|
4. |
kehottaa antamaan enemmän tukea parhaille eurooppalaisille tutkijoille ja erityisesti nuoremmille tutkijoille tarjoamalla houkuttelevat työolosuhteet ja vähentämällä oikeudellisia, hallinnollisia ja maantieteellisiä esteitä sekä kohtelemalla eurooppalaisia tutkijoita tasavertaisesti ulkomaisten kanssa; |
|
5. |
tukee voimakkaasti tutkimuksen sisämarkkinoita koskevaa välttämätöntä tavoitetta, jonka komissio on asettanut edellä mainitussa tiedonannossaan ”Lisää tutkimusta ja innovaatiota — Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa”; |
|
6. |
tunnustaa, että tieteellisen tiedon jakamisen kannalta on välttämätöntä kehittää kannustimia tieteenharjoittajien ja tutkijoiden työolosuhteiden parantamiseen ja työntekijöiden jatkuvaan kouluttamiseen; |
|
7. |
uskoo, että koulutuslaitokset voivat tässä yhteydessä antaa merkittävän panoksen, ja on vakuuttunut, että kosketus tieteeseen ja tutkimukseen olisi saatava koulussa ja että yliopistojen tutkimushenkilökunnan ja yritysmaailman luovaa yhteistyötä olisi edistettävä; katsoo lisäksi, että tutkijoiden liikkumista haittaavat esteet olisi poistettava parantamalla tutkijoiden asemaa ja urakehitystä, ja katsoo, että kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa parantamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä verotuksen ja tiettyjen sosiaaliturvaetuuksien siirtymisen yhteydessä; |
|
8. |
tukee eurooppalaista tutkijoiden peruskirjaa ja tutkijoiden työhönoton säännöstöä, sillä kyseiset aloitteet voivat kannustaa nykyistä useampia eurooppalaisia opiskelijoita yliopistossa tehtävän tutkimuksen pariin sekä houkutella parhaita ulkomaalaisia tutkijoita, joita olisi kannustettava tekemään tutkijanuraa Euroopassa joko pysyvästi tai väliaikaisesti yhteistyösopimuksen turvin ja lyhytaikaisten viisumien myöntämistä koskevan erityisen politiikan ansiosta; |
|
9. |
kehottaa unionia torjumaan tehokkaasti aivovuotoa ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä houkutellakseen alueelleen asiantuntemusta, etenkin edistämällä kolmansien maiden kanssa toteutettavia Erasmus Mundus -ohjelman kaltaisia opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien vaihto-ohjelmia; katsoo, että tutkijoille avoimien eurooppalaisten työmarkkinoiden luomiseksi tarvitaan eurooppalainen tutkintokehys, ja antaa tukensa tutkijoiden liikkuvuutta haittaavien esteiden vähentämiseksi; |
|
10. |
toteaa, että on tärkeää vaalia kulttuuria, jossa arvostetaan innovaatiota; kehottaa jäsenvaltioita sallimaan innovaatiopolitiikan ulottaminen kaikille tutkimusalueille; |
|
11. |
korostaa ensisijaista merkitystä, joka yliopistoilla on tiedon luomisessa ja jakamisessa ja suosittaa yliopistojen aseman vahvistamista luomalla synergiaa korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, elinikäisen oppimisen ja tuottavien talouden alojen välillä; aikoo kiinnittää erityistä huomiota korkea-asteen koulutusta käsittelevään komission kertomukseen; |
|
12. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan ja edistämään eurooppalaisia innovaatiopalkintoja; |
|
13. |
korostaa, miten tärkeää on edistää tuotteiden, prosessien ja tietoon perustuvien palvelujen integraatiota ja erilaisten tukijärjestelmien käyttöönottoa muilla kuin teknologian aloilla; huomauttaa tässä yhteydessä, että ei-teknologinen innovointi käsittää myös sosiaaliset sekä institutionaaliset innovaatiot; |
|
14. |
ehdottaa, että tietyille pk-yrityksille, jotka osoittautuvat hyviksi innovoijiksi ja liiketoiminnan luojiksi, tarjotaan rajattua tutkimuksen lisätukea hankkeisiin; |
|
15. |
suosittelee, että erityistä huomiota kiinnitetään sen takaamiseen, että pk-yritykset osallistuvat riittävässä määrin tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä voidaan toteuttaa konkreettisilla toimilla ja esimerkiksi osoittamalla tietty osa tutkimusrahoituksesta pk-yrityksille; |
|
16. |
kiinnittää huomiota siihen, että on välttämätöntä tukea pk-yrityksiä niiden tutkimuskapasiteetin osalta; |
|
17. |
kehottaa jäsenvaltioita luomaan kansalaisille sekä yrityksille innovaatiomyönteiset markkinat varmistamalla parempi sääntely ja tehokkaammat standardit, julkiset hankinnat ja teollis- ja tekijänoikeudet ja kehottaa komissiota antamaan tietoja teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta; |
|
18. |
panee merkille komission näkemyksen, että EU:n on tarpeen varustautua kehittämällä kustannustehokas, oikeudellisesti turvallinen ja käyttäjäystävällinen teollis- ja tekijänoikeuksien suojelujärjestelmä, jotta se houkuttelisi huipputeknologiayrityksiä; katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ei saa häiritä julkisten hyödykkeiden ja julkisen tiedon avointa saatavuutta; kehottaa komissiota viemään eteenpäin osallisuutta edistävää tietoon perustuvaa yhteiskuntaa tukemalla esimerkiksi vapaan ohjelmistolisenssin (General Public Licence, GPL) ja vapaan dokumentointilisenssin (Public documentation Licence, PDL) kaltaisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä; |
|
19. |
panee merkille, että on tarpeen perustaa alueellisia tiedotuspisteitä tutkimusta ja innovaatiota koskevan oleellisen tiedon koordinoimiseksi; |
|
20. |
ehdottaa normien laatimisen uudistamista, jotta voidaan edellyttää edistynyttä teknistä suorituskykyä ja jotta uusista standardeista päästään nopeasti sopimukseen; |
|
21. |
ehdottaa kansallisten ryppäiden, ryhmittymien, osuuskuntien ja yhteenliittymien eurooppalaistamista kilpailukyvyn ja kriittisen massan lisäämiseksi, monitieteelliset tutkimushankkeet, kypsät toimialat ja vasta perustetut yritykset mukaan luettuina; |
|
22. |
tunnustaa, että innovaatiokeskusten ja alueiden luominen alueellisella tasolla ja niiden verkottaminen muiden alueiden ja jäsenvaltioiden sekä EU:n ulkopuolisten maiden vastaaviin rakenteisiin on tärkeää; |
|
23. |
kehottaa asettamaan osaamiskeskusten luomista koskevat selkeät tavoitteet; katsoo, että niissä kaikissa olisi oltava luovuuslaboratorio; |
|
24. |
panee merkille tarpeen saada aikaan yhteisöpatentti ja yhteisön tavaramerkki ja parempi vastavuoroisuus Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin patenttijärjestelmien välille; korostaa, että integroidun ja demokraattisiin oikeusnormeihin perustuvan yhteisön patenttijärjestelmän on oltava osa innovaatiostrategiaa, jossa ehdottomasti turvataan tasapaino teollisoikeuksien suojelun ja teknisen tietämyksen levittämisen sekä vapaan, esteettömän kilpailun välillä; korostaa, että patenttisuojan tarkoitus on suojella keksintöä, eikä valvoa markkinoiden osia; |
|
25. |
pyytää neuvostoa poistamaan yhteisön patenttihankkeen etenemistä haittaavan esteen, joka liittyy käytettäviin kieliin; |
|
26. |
kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomion tieteellisen taitotiedon suojaamisessa ja levittämisessä viime aikoina tapahtuneisiin muutoksiin, ilmaisten tieteellisten katsausten menestykseen sekä ”Science Commons”-lisenssiin; |
|
27. |
kehottaa komissiota luomaan yleisen raportointijärjestelmän, jotta voidaan valvoa tiettyjä indikaattoreita, esimerkiksi sopimustutkimuksesta saatuja tuloja, haettuja ja myönnettyjä patentteja, lisenssejä ja lisensoinnista saatuja tuloja, voimassa olevia sopimuksia, asiakasyritysten (myös pk-yritysten) määrää, oheistuotteiden määrää ja kehitystä sekä niiden kvalitatiivista tulkintaa; |
|
28. |
kehottaa jäsenvaltioita saattamaan soveltavaa tutkimusta harjoittavia laitoksia yhteen teollisuuden, yrityshautomoiden ja lähistöllä olevien tiede- tai teollisuuspuistojen kanssa, jotta kriittisen massan aikaansaaminen helpottuu; |
|
29. |
panee merkille, että Euroopan teollisuudenalat kärsivät edelleen huonosta koordinaatiosta ja integraatiosta, pullonkauloista ja heikosta osaamisen johtamisesta; katsoo, että tilanne helpottuisi, jos eurooppalaisessa teknologiayhteisössä olisi enemmän pk-yrityksiä; |
|
30. |
korostaa, että on tarpeen avustaa tutkijoita saamaan rahoitusta liiketoiminnan käynnistämistä edeltävässä vaiheessa, jolloin tutkijat voivat rahoittaa toimia, joilla pyritään osoittamaan sijoittajille uuden tekniikan tietyntasoinen kaupallinen ja tekninen elinkelpoisuus; |
|
31. |
ilmaisee huolestumisensa siitä, että vaikka EU:n tasolla tunnustetaan teknologisen tutkimuksen sekä innovoinnin edistämisen ratkaisevan merkityksen, tulokset ovat EU:ssa edelleen rajallisia rahoituksen, suorituskyvyn ja voimavarojen hyödyntämisen tasolla; |
|
32. |
panee merkille spin-off-yritysten luomisen tärkeyden tutkimustulosten kaupallistamisessa ja erityisesti niiden luomiseen liittyvän luotonsaannin helpottamisen tärkeyden; |
|
33. |
korostaa, että tarvitaan kehittyneempi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien järjestelmä, jotta tutkimuksen laatua voidaan parantaa ajantasaistamalla välineistöä ja infrastruktuuria sekä palveluita; |
|
34. |
suhtautuu myönteisesti yksityisten pääomasijoittajien (nk. bisnesenkeleiden) tärkeään asemaan hankittaessa innovaatioyrityksille — erityisesti pk-yrityksille — investointeja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla; |
|
35. |
toteaa, että ekologinen innovointi ja erityisesti menetelmät, joilla pyritään parantamaan energiatehokkuutta, tarjoavat eurooppalaisille yrityksille kilpailuetuja; |
|
36. |
toteaa, että erikseen neuvotellut lainat ja avustukset, joissa rahoitusvälineen tarkka muoto määräytyy läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, johtaa varojen tehokkaaseen ja todelliseen tarpeeseen perustuvaan käyttöön määrän ja markkinoilletuontiajan suhteen; |
|
37. |
toteaa, että uusien yrittäjävetoisten yritysten luomiseen, kasvuun, vahvistamiseen sekä tutkimuksen ja innovaatioiden yhdistämiseen tarvitaan riittävästi riskipääomaa; |
|
38. |
kehottaa komissiota tarjoamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pk-yrityksille rakennetukea koskevan kehyksen, jonka tavoitteena on pk-yritysten taitojen hallinnan ja teknologisten voimavarojen kohentaminen, jotta ne toimisivat aktiivisesti kysyntäpohjaisilla innovaatiomarkkinoilla ja osallistuisivat tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen; |
|
39. |
panee merkille, että on parannettava pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta; |
|
40. |
tukee maaliskuussa 2006 kokoontuneessa Brysselin Eurooppa-neuvostossa kannatettua ajatusta, että helpotetaan ja laajennetaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, jotka tarvitsevat eniten kannustusta tutkimuksen ja innovoinnin alalla, mahdollisuuksia saada Euroopan investointipankin lainoja; |
|
41. |
ehdottaa, että rakennerahastoja voitaisiin pitää tärkeimpänä keinona tukea tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia erityisesti pyrittäessä koheesioon; ehdottaa rakennerahastoista tutkimukseen ja innovaatioon käytettyjen varojen kolminkertaistamista; |
|
42. |
toteaa, että julkiset hankinnat ovat tärkeitä tutkimuksen ja innovaation vaalimisessa, mutta niiden ei pitäisi aiheuttaa kilpailun vääristymistä eikä suosia suuria markkinatoimijoita; |
|
43. |
katsoo, että julkisia hankintasopimuksia ei pidä alentaa yksityisten investointien stimulointivälineiksi, vaan niiden olisi oltava strateginen mekanismi, jolla yrityksiä ohjataan edistämään ja hankkimaan innovoivaa tietämystä; |
|
44. |
tunnustaa, että pk-yritysten ja suurten, niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin, urakoitsijoiden verkottaminen voi esittää merkittävää osaa innovaation vahvistamisessa; panee merkille, että innovaatiotuotteiden julkiset hankinnat jäsenvaltion ja myös yhteisön tasolla voivat osaltaan täyttää markkinoiden aukkoja ja yleisemmin edistää innovatiivisia tuotteita ja palveluita; |
|
45. |
pitää myönteisenä EU:n valtiontukisääntöjen laajaa uudistamista, jossa tukea siirretään suurilta, vaikeuksissa olevilta yrityksiltä pienille ja innovatiivisille yrityksille; |
|
46. |
panee merkille, että joustavuus ja avoimuus ovat innovaation edellytyksiä; |
|
47. |
katsoo, että on välttämätöntä löytää enemmän erilaisia tapoja tutkimusvälineinvestointien varmistamiseen; |
|
48. |
ehdottaa verohyvitysjärjestelmän käyttöönottamista palvelualan rohkaisemiseksi kiinnostumaan tutkimusten tuloksista ja niiden soveltamisesta käytäntöön; |
|
49. |
ehdottaa, että otetaan käyttöön nk. yhden rahaston rakenne, jotta vältetään tilanne, jossa yhteen jäsenvaltioon sijoittautunutta, rahaston kautta toisessa jäsenvaltiossa investointeja tekevää sijoittajaa verotetaan kaksinkertaisesti; |
|
50. |
korostaa tarvetta tarkastella, ovatko innovaatioihin erikoistuneet rakenteet ja mekanismit riittäviä, jotta varmistetaan laaja-alainen lähestymistapa innovaatiokysymyksiin ja jotta innovaatioita edistettäisiin toimien ja politiikkojen paremmalla koordinoinnilla; |
|
51. |
pyytää neuvostoa esittämään parlamentille vuosittain kertomuksen siitä, miten investoinnit julkiseen tutkimukseen ovat kehittyneet kansallisissa talousarvioissa (tavoitteena 1 prosentti BKT:stä); |
|
52. |
toteaa olevan todennäköistä, että unionissa ei saavuteta tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä tutkimukseen investoidaan kolme prosenttia unionin BKT:sta; pitää valitettavana, että maaliskuussa 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenvaltiot eivät sitoutuneet selkeämmin tutkimuksen ja innovaation puolesta; pitää lisäksi valitettavana, että jäsenvaltiot eivät päättäneet valtiontukien lisäämistä vuoteen 2010 mennessä koskevista vähimmäistavoitteista; |
|
53. |
uskoo, että yhteisön välineet, kuten i2010-strategia, seitsemäs tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma sekä kilpailukykyä ja innovaatiota koskeva puiteohjelma, voivat kuroa umpeen tutkimustulosten ja taloudellisen voiton välistä kuilua; |
|
54. |
korostaa, että tutkimusta ja innovointia koskevien parannettujen toimintalinjojen on edistettävä uusia työmahdollisuuksia edistämällä kestävää kehitystä, ja niissä on keskityttävä ekoinnovointiin ja kestävään tuotantoon (aurinko- ja vesivoimaa yhdistävät tekniikat, tuulivoima, polttokennot, biomassa, kasvipohjainen kemianteollisuus), ekotehokkaisiin palveluihin (energian säästö, liikkuvuuspalvelut, uudelleenkäyttö ja kierrätys) sekä kestäviin tuotanto- ja hallinnointimenetelmiin (esim. bioniikka, yhdennetty tuotantopolitiikka); |
|
55. |
suhtautuu myönteisesti komission suositukseen, jonka mukaan osana sääntelyn parantamista koskevaa aloitetta vaikutustenarvioinnin yhteydessä olisi arvioitava myös suositusten vaikutuksia tutkimukseen ja innovointiin; |
|
56. |
kehottaa jäsenvaltioita parantamaan unionin näille myöntämien varojen käyttöä ja haluaa kiinnitettävän huomiota jäsenvaltioihin, jotka ovat asettaneet työpaikkojen luomisen keskeiseksi tavoitteeksi investoimalla yli 35 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston myöntämistä varoista opetus- ja koulutusjärjestelmiensä uudenaikaistamiseen; |
|
57. |
kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille. |
(1) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0265.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0230.
(4) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 259.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0022.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0079.
P6_TA(2006)0302
EU:n valmistusteollisuus — Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet — Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan (2006/2003(INI))
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano — EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet — Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan” (KOM(2005)0474), |
|
— |
ottaa huomioon tiedonantoon liittyvät komission työasiakirjat (SEC(2005)1215, SEC(2005)1216 ja SEC(2005)1217), |
|
— |
ottaa huomioon 28. marraskuuta 2005 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät, |
|
— |
ottaa huomioon Brysselissä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta komission tiedonannosta (INT/288 — CESE 595/2006), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0206/2006), |
|
A. |
ottaa huomioon, että edellä mainitussa komission tiedonannossa hahmotellaan valmistusteollisuuden tulevien vuosien työohjelmaa 27 erillisen sektorin kilpailukyvyn yksityiskohtaisen tarkastelun pohjalta, |
|
B. |
katsoo, että dynaaminen ja erittäin kilpailukykyinen teollisuus sekä korkeat sosiaaliset ja ympäristöä koskevat standardit ovat taloudellisen kehityksen eurooppalaisen mallin rakennuskappaleet, |
|
C. |
ottaa huomioon, että EU:n valmistusteollisuuden osuus EU:n tuotannosta on noin 20 prosenttia ja että se työllistää noin 34 miljoonaa ihmistä, joista yli puolet työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä , |
|
D. |
ottaa huomioon, että neuvosto tunnustaa valmistusteollisuuden merkityksen uusien ja innovatiivisten tuotteiden synnyttäjänä, |
|
1. |
pitää myönteisenä komission tiedonantoa, jossa esitetään poliittinen kehys ja paranneltu työohjelma valmistusteollisuudelle tuleviksi vuosiksi; katsoo tämän tiedonannon olevan merkittävä asiakirja terveen ja tasapainoisen teollisuuspolitiikan kehittämisen kannalta, koska siinä yhdistetään konkreettiset sektorikohtaiset toimet ja eri sektorien väliset poliittiset aloitteet; |
|
2. |
tunnustaa valmistusteollisuuden merkittävän aseman EU:ssa; korostaa, että nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä valmistusteollisuus, palvelut ja kauppa liittyvät voimakkaasti ja enenevässä määrin toisiinsa; kannattaa siksi voimakkaasti yhtenäisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämistä, jotta voidaan vastata globaalistumisen haasteisiin; |
|
3. |
muistuttaa, että Euroopan unionin olisi pyrittävä suureksi teollisuusmahdiksi eikä tyydyttävä pelkästään palvelualansa kehittämiseen; |
|
4. |
katsoo, että EU:n on pyrittävä teollisuus- ja palvelualan kilpailukykyä koskevien strategioiden yhteiseen kehittämiseen ja edistettävä yrittämisympäristöä ja -henkeä koskevia hyviä käytäntöjä ja sen myötä yritysten sosiaalista vastuuta sekä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia; |
|
5. |
muistuttaa, että Lissabonin strategian tavoitteet ovat vähimmäistavoitteita, joiden toteuttamiseen jäsenvaltioiden pitäisi sitoutua; panee merkille, että monet jäsenvaltiot ovat hiljattain hyväksyneet kansallista politiikkaa vahvistaakseen valmistusteollisuuttaan; katsoo, että toisistaan erilliset kansalliset politiikat voivat haitata eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämistä ja että koordinoimalla paremmin jäsenvaltioiden ja yhteisön toteuttamia toimia voitaisiin vahvistaa molempia; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään mekanismeja, joihin otetaan mukaan hallitukset, teollisuus sekä eurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset sidosryhmät, jotta alalla toteutettavia toimia voidaan koordinoida tehokkaasti; |
|
6. |
muistuttaa, että hallitusten aktiivinen toiminta on korvaamatonta, jos teollisuudelle halutaan järjestää vakaat ja houkuttelevat puitteet; huomauttaa, että uudenaikaisen julkisen sektorin toiminta on ensisijaisen tärkeää infrastruktuurin rakentamiseksi ja koulutuksen ja innovoinnin edistämiseksi; |
|
7. |
katsoo, että yhteisön politiikalla, jolla avustetaan ja tuetaan kansallista teollisuuspolitiikkaa, on pyrittävä kehittämään eurooppalaisia osaamiskeskuksia yhdistämällä paikallisten työmarkkinoiden ja tutkimuskeskusten osaaminen, unohtamatta kehitykseen suunnattua poliittista ja makrotaloudellista ympäristöä, ja investointien sekä vaurauden lisäämiseksi ja laadukkaiden ja työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomiseksi; on tyytyväinen siihen, että komission tiedonannossa määritellään eurooppalainen teollisuuspolitiikka; korostaa kuitenkin, että asiaa ei voida lähestyä ainoastaan kaikenkattavasti vaan sitä on tarkasteltava myös alakohtaisesti; |
|
8. |
muistuttaa komissiota siitä, että energiansäästö- ja energiatehokkuustoimet on sisällytettävä kaikkiin politiikan aloihin; huomauttaa, että energiakustannukset ovat merkittävä tekijä monilla aloilla, ja kehottaa tästä syystä komissiota ehdottamaan erityisiä toimia ja ohjelmia tässä yhteydessä osana teollisuuspolitiikkaa; |
|
9. |
kannattaa komission tiedonannossa esitettyjä aloitteita; pitää myönteisenä 27 sektorin yksityiskohtaista tarkastelua ja sitä, että suosituksilla on selvä painopiste; näkee kuitenkin tämänhetkisenä haasteena aloitteiden konkreettisen täytäntöönpanon; katsoo, että pitkällä aikavälillä täytäntöönpanon johdonmukaisuuden varmistamiseksi ehdotettujen aloitteiden koordinointi on tehtävä yhdessä pääosastossa, eli yritystoiminnan pääosastossa, ja yhdessä neuvoston kokoonpanossa, eli kilpailukykyneuvostossa; kehottaa näin ollen komissiota tiedottamaan parlamentille aloitteiden suhteen saavutetusta edistyksestä ennen vuoden 2006 loppua; lisäksi pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta järjestelmällisesti ja säännöllisesti arvioida sellaisten toimien kuten korkean tason ryhmät, innovaatiοpaneelit ja työryhmät tuomaa hyötyä ja lisäarvoa aloille, joilla ne toimivat; |
|
10. |
rohkaisee komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota valmistusteollisuuden kaikkiin sektoreihin ja korjaamaan tarvittaessa puutteet ottaen huomioon sekä tiettyjen sektoreiden analyysin että toteutettavat toimet, sillä eräät teollisuudenalat ovat alueellisesti hyvin voimakkaasti keskittyneitä; |
|
11. |
myöntää, että on tarpeen vahvistaa valmistusteollisuuden kilpailukykyä; on tyytyväinen siihen, että komissio painottaa yritysten sosiaalista vastuuta ja kestävän kehityksen vaatimusta; kehottaa komissiota asettamaan työympäristön sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden yhtä tärkeälle sijalle ja huolehtimaan siitä, että luodaan uusia ja entistä parempia työpaikkoja; |
|
12. |
myöntää, että jäsenvaltioiden talouden strategisia aloja koskeva eurooppalainen teollisuuspolitiikka edellyttää olemassa olevien teollisuusalojen vahvistamista siten, että sisämarkkinoiden avoimuus säilytetään, sovelletaan sääntelyä, että tarvittaessa työpaikkojen määrään useissa jäsenmaissa mahdollisesti vaikuttavat kilpailutekijät otetaan huomioon ja että tuetaan kaikkien niiden eurooppalaisten teollisuudenalojen nykyaikaistamista, jotka jo ovat kilpailukykyisiä tai joilla on mahdollisuudet tulla kilpailukykyisiksi; |
|
13. |
on vakuuttunut siitä, että Euroopan valmistusteollisuuden tulevaisuus piilee kasvavassa lisäarvossa ja paremmassa laadussa; on siksi huolissaan siitä, että EU:n kauppa keskittyy yleisesti yhä ylemmän keskitason teknologian sektoreille, joilla työvoiman koulutustaso on alhainen tai keskitasoa; katsoo, että opetus ja koulutus kaikilla tasoilla on olennaisen tärkeää sekä työvoiman osaamistason parantamisen että rakennemuutoksen helpottamisen kannalta; pitää valitettavana sitä, ettei komission tiedonannossa kiinnitetä riittävästi huomiota opetukseen, elinikäiseen oppimiseen eikä koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, joilla ne houkuttelevat lisää nuoria teknisten ja tieteellisten opintojen pariin; |
|
14. |
on tyytyväinen siihen, että komissio pitää koulutettua ja joustavaa työvoimaa Euroopan unionin tärkeimpänä voimavarana ja kilpailutekijänä; kehottaa EU:ta panostamaan kaikkien työntekijöiden ja erityisesti kouluttamattomien työntekijöiden ammattitaidon parantamiseen; |
|
15. |
pitää myönteisenä komission ehdotuksia teollisuutta vaivaavan erityisammattitaidon puutteen korjaamiseksi toimilla, joilla edistetään avoimuutta, ammattitaidon siirtoa ja tunnustamista ja joiden avulla voidaan tunnistaa alakohtaisesti ammattipätevyyttä koskevat nykyiset tarpeet sekä alat, joilla esiintyy ammattitaidon puutetta; |
|
16. |
huomauttaa, että on välttämätöntä investoida entistä päättäväisemmin työvoiman ammattipätevyyden parantamiseen, esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan alan sellaisten käytännön koulutusohjelmien avulla, joilla pyritään takaamaan koulutustarjonnan laatu ja monipuolisuus eri jäsenvaltioissa; |
|
17. |
kehottaa yrityksiä varmistamaan työntekijöilleen mahdollisimman hyvät koulutusmahdollisuudet niin, että työntekijät saavat jatkuvasti koulutusta ja että yritykset laativat ammattitaitoa koskevia suunnitelmia ja vastaavat yleisesti työntekijöidensä elinikäisestä oppimisesta ja jatkuvasta koulutuksesta; |
|
18. |
katsoo, ettei osaamisen siirtäminen ja tutkimustulosten soveltaminen uusiin tuotteisiin ja prosesseihin ole vielä riittävää valmistusteollisuudessa eikä etenkään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; katsoo tältä osin, että tutkimusyhteisön ja markkinasektorin välinen kuilu on selvästi tarpeen kuroa umpeen; on vakuuttunut siitä, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, kuinka tähän ongelmaan puututaan yhdessä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään nopeasti konkreettisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi; tätä silmällä pitäen muistuttaa, että kilpailukykyä ja innovointia koskevassa puiteohjelmassa säädettyjä toimia on hyödynnettävä asianmukaisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla; |
|
19. |
katsoo, että mikroyritysten ja pienten yritysten erityispiirteet on otettava erikseen huomioon, koska näiden yritysten ongelmat eivät ole verrattavissa suurten yritysten ongelmiin; |
|
20. |
myöntää, että on kiireellisesti tehostettava yritysten, tutkimusyksikköjen ja yliopistojen tutkimusryhmien yhteisiin tutkimushankkeisiin osoitettavan suoran tuen mekanismien kehittämistä, minkä avulla voidaan nopeuttaa osaamisen ja teknologian siirtoa; |
|
21. |
korostaa, kuten tutkimusta, kehittämistä ja innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän vuoden 2006 kertomuksessa ”Creating an Innovative Europe” todetaan, että valtiontuki muille kuin pk-yrityksille on tarkoituksenmukaista, jos se myönnetään yhteistyön kannustamiseksi muiden yhtiöiden, pk-yritysten tai akateemisten instituutioiden kanssa ”avoimissa innovaatiokeskittymissä”, osaamiskeskittymissä sekä T&K-yhteistyöohjelmissa; |
|
22. |
korostaa, että EU:n vauraus on riippuvainen eurooppalaisten innovatiivisten maailmanluokan yritysten kehittämisestä; |
|
23. |
pitää myönteisenä ajatusta teknologiayhteisöistä, jotka vahvistavat tutkimuksen kehityslinjoja, joilla vastataan markkinoiden vaatimuksiin; katsoo kuitenkin, että soveltava tutkimus, josta syntyy innovatiivisia tuotteita, tarvitsee lisärahoitusta; pitää tältä osin myönteisenä Euroopan investointipankin (EIP) aikomusta lisätä tuntuvasti saatavilla olevaa rahoitusta kasvua lisääviä tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja pk-yrityksiin tehtäviä investointeja varten; muistuttaa edellä mainitun, Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmistä, joissa odotetaan, että innovointia tuetaan ja tutkimus- ja kehitystoimia tehostetaan jopa 30 miljardin euron summalla, joka muodostuu riskipääomasta ja taatuista pankkilainoista; kannustaa komissiota ja Euroopan investointipankkia toteuttamaan nämä päätelmät käytännössä yhdessä yksityisen sektorin kanssa; |
|
24. |
panee merkille nanotieteiden ja -teknologian suuren potentiaalin ja kannustaa valmistusteollisuutta seuraamaan teknologian kehitystä ja alaa koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa 2005-2009, jotta se voisi hyödyntää tilaisuuksia ja uusia tulevaisuuden näkymiä, joita avautuu kaikilla teollisuuden osa-alueilla; |
|
25. |
korostaa, kuinka vaikeaa yritysten, etenkin toimintansa aloittavien yritysten ja pk-yritysten, on saada rahoitusta ja riskipääomaa; pyytää siksi komissiota ottamaan Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tiiviisti mukaan sektorikohtaisia aloitteita koskevaan työhön; |
|
26. |
pitää oivallisena korkean tason työryhmän perustamista varmistamaan, että teollisuutta, energiaa ja ympäristöä koskeva lainsäädäntö on johdonmukaista kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn kanssa; huomauttaa, että sähkömarkkinoiden ohella pitää arvioida myös maakaasumarkkinoita, sillä niiden vaikutukset eräille valmistusteollisuuden aloille ovat kauaskantoisia; |
|
27. |
korostaa, että valmistusteollisuutta leimaa usein alueellinen keskittyminen; kehottaa siksi alueellisia ja kansallisia viranomaisia, jotka tekevät läheistä yhteistyötä taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, laatimaan paikallisia strategiasuunnitelmia sellaisille alueille, jotka ovat tai joista voisi tulla innovatiivisen valmistusteollisuuden yritysklustereita; tätä silmällä pitäen pyytää, että paikalliset strategiasuunnitelmat kytkettäisiin vaurautta luovan primaarialan, tutkimuspotentiaalin ja kunkin alueen kaikkien muiden suhteellisten etujen parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tältä osin täysipainoisesti rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia; |
|
28. |
kiinnittää huomiota siihen, että tulevissa Euroopan teollisuuspoliittisissa toimissa on otettava alakohtaisten seikkojen lisäksi huomioon myös alueelliset kysymykset, koska on alueita, joihin on keskittynyt runsaasti valmistusteollisuutta ja jotka vaativat niiden erityistarpeita vastaavaa teollisuus- ja talouspolitiikkaa; parlamentti pyytää komissiota jatkamaan tiedonannossa esitettyjä ehdotuksia ja tarkastelemaan yhteistyön tiivistämistä alueilla, joiden ongelmat ja haasteet ovat yhteisiä, ja arvioimaan, voidaanko näillä alueilla toimivien valmistusteollisuusyritysten verkostoitumista edistää, jolloin helpotettaisiin tarkoituksenmukaisen teollisuus- ja talouspolitiikan kehittämistä ja koordinointia; |
|
29. |
pitää myönteisenä komission ehdotusta integroida ja sovittaa yhteen teollisuuspolitiikka ja muut politiikat, kuten koheesio-, ympäristö-, tutkimus- ja kehittämispolitiikka sekä energiapolitiikka; toteaa koheesiopolitiikan ja teollisuuspolitiikan välisen yhteyden ja katsoo, että perusrakenteet ja inhimilliset voimavarat ovat tarpeen teollisuuspolitiikan onnistumiseksi ja eurooppalaisten yritysneuvostojen tärkeän aseman vahvistamiseksi, mikä edellyttää myös eri politiikanalojen keskinäistä johdonmukaisuutta ja merkittävän yhteiskunnallisen osallistumisen takaamista; |
|
30. |
katsoo, että kovaa kansainvälistä kilpailua kohtaavien sektoreiden pitäisi toteuttaa yhdessä toimenpiteitä rakennejärjestelyjen ja nykyaikaistamisen helpottamiseksi; mainitsee tältä osin monia aloitteita, kuten LeaderSHIP 2015- ja CARS21-aloitteet sekä tekstiili- ja vaatetusalaa käsittelevän korkean tason työryhmän hyvinä esimerkkeinä; tilanteen kiireellisyyden vuoksi pyytää komissiota esittämään mainituille aloille konkreettisia ehdotuksia syksyyn 2006 mennessä, jotta neuvosto voisi hyväksyä ne saatuaan Euroopan parlamentin lausunnon ennen vuoden 2006 loppua; pitää myönteisenä komission aikomusta käynnistää tällaisia sektorikohtaisia aloitteita esimerkiksi lääketeollisuuden, kemianteollisuuden, puolustusteollisuuden, avaruustekniikan ja koneenrakennusteollisuuden aloilla; |
|
31. |
on sitä mieltä, että eri alojen ammattiliittojen, kuluttajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen olisi osallistuttava keskusteluun sen takaamiseksi, että teollisuuspolitiikan ratkaisut olisivat entistä tarkoituksenmukaisempia ja kattavampia; |
|
32. |
korostaa kaikkien asianomaisten osapuolten välisen keskustelun avaamisen merkitystä ja on tyytyväinen kilpailukyvyn, energia- ja ympäristöalan kysymyksiä käsittelevän korkean tason työryhmän perustamiseen; |
|
33. |
suhtautuu myönteisesti globalisaatioon mukautumista helpottavaan eurooppalaiseen rahastoon; on ehdottomasti sitä mieltä, että sen on keskityttävä auttamaan globalisaation vuoksi irtisanottuja työntekijöitä löytämään uusi työpaikka, pääasiassa siten, että parannetaan ja mukautetaan heidän ammattipätevyyttään; |
|
34. |
katsoo, että yhteisön tukea ei pidä myöntää lainkaan sellaisille yrityksille, jotka saatuaan tukea yhdessä jäsenvaltiossa siirtävät tuotantonsa toiseen maahan täyttämättä kyseisen jäsenvaltion kanssa tehtyjen sopimusten ehtoja täysimääräisesti; |
|
35. |
vaatii, että työntekijöiden oikeudet turvataan teollisuusyritysten rakenneuudistuksissa ja että täten työntekijöitä edustavien elinten tiedonsaanti turvataan täysimääräisesti; |
|
36. |
korostaa, että johdon ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu on olennaisen tärkeää nykyaikaistamiseen liittyvissä asioissa sekä sellaisten muutosten ennakoinnin ja täytäntöönpanon kannalta, joita tarvitaan, jotta sektorit säilyttävät kilpailukykynsä tai tulevat kilpailukykyisiksi; |
|
37. |
kehottaa komissiota analysoimaan syvällisesti valmistusteollisuuden tämänhetkistä tilannetta uusissa jäsenvaltioissa sekä tulevia haasteita ja varmistamaan yhteisön lainsäädännön moitteettoman noudattamisen; katsoo, että tämä mahdollistaa 25 jäsenvaltion tietojen koonnin yhteen ja näiden tietojen perusteella yksittäisiä sektoreita koskevien arviointien ja harjoitettavaa teollisuuspolitiikkaa koskevien suositusten laadinnan; |
|
38. |
pyytää komissiota kehittämään lisää tukitoimia vientiyrityksille, jotka investoivat laajamittaisesti tutkimus- ja innovointitoimintaan; |
|
39. |
kehottaa komissiota keskittymään markkinavalvonnan alaan ja torjumaan kilpailun vääristymistä ja väärennöksiä; kehottaa komissiota esittämään ennen vuoden 2006 loppua konkreettisia ehdotuksia teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta ja valvonnasta; katsoo, että tässä asiassa on lisättävä ponnisteluja kolmansista maista tuotavien väärennettyjen tuotteiden torjumiseksi vaihtamalla tietoja jäsenvaltioiden välillä ja soveltamalla kaikkein kehittyneintä tekniikkaa tuotteiden maahantuontipaikoissa Euroopan unionissa; |
|
40. |
pyytää komissiota seuraamaan ja kirjaamaan, missä määrin tuontituotteiden kohdalla noudatetaan eurooppalaista ympäristönsuojelua ja kuluttajien terveyden suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja miten tämä vaikuttaa eurooppalaisten tuotteiden kilpailukykyyn; |
|
41. |
korostaa valmistusteollisuuden markkinoillepääsyn merkitystä; kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan yhteistyössä niiden sektorien kanssa, joita asia koskee, jotta voidaan tunnistaa kansainväliset käytännöt, joilla saattaa olla kielteisiä vaikutuksia Euroopan yritysten kilpailukykyyn, erityisesti sääntelyn ja tukiaiset, ja voittaa kansainvälisten sääntöjen vastaiset kaupan ja investointien esteet; katsoo, että kahdenväliset sopimukset tarjoavat hyvän tilaisuuden voittaa nämä haasteet tasapuolisella, avoimella ja kaukonäköisellä tavalla siten, että vastavuoroisuuden periaate on yleislähtökohta unionin kauppasuhteissa; |
|
42. |
korostaa, että ympäristöongelmien kytkemistä talouspolitiikkaan ja -strategioihin koskevan lainsäädännön on jätettävä jäsenvaltioille mahdollisuus taloudellisten välineiden ja rahoitusvälineiden joustavaan valintaan; |
|
43. |
katsoo, että toteutettavissa toimissa ja varsinkin WTO:ssa toteutettavissa toimissa on välttämätöntä ottaa huomioon kunkin alan toimintaedellytykset ja erityispiirteet sekä alakohtaiset mahdollisuudet ja haasteet samoin kuin kunkin jäsenvaltion kohtaamat ongelmat; |
|
44. |
pyytää jäsenvaltioita ja komissiota tavoittelemaan kestävän kehityksen päämääriä ottamalla huomioon tasapainoisesti taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat; |
|
45. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. |