29.7.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 178/38


Kanne 5.6.2006 — Italian tasavalta v. komissio

(Asia T-154/06)

(2006/C 178/69)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamies: Avvocato dello Stato Paolo Gentili)

Vastaaja: komissio

Vaatimukset

Riidanalainen päätös on kumottava.

Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne koskee 23.3.2006 tehtyä komission päätöstä C(2006)1171, jolla vähennettiin Euroopan sosiaalirahastosta Sisilian alueen toimintaohjelmalle yhteisön tavoitteen nro 1 toteuttamiseksi Italiassa ajanjaksolle 1994–1999 28.9.1995 tehdyllä päätöksellä C(95) 2194, jota on viimeksi muutettu 26.1.2001 tehdyllä päätöksellä C(2000) 2862, myönnetyn rahoitustuen määrää. Vastaaja päätti tässä päätöksessä vähentää rahoitusosuuttaan kyseisessä ohjelmassa noin 115 miljoonalla eurolla sen vuoksi, että kansalliset viranomaiset eivät olleet toimittaneet sille riittäviä selvityksiä tietyistä loppumaksua koskevien vaatimusten osalta.

Kantaja esittää vaatimustensa tueksi seuraavaa:

Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakennerahastojen toiminnan yhteensovittamisen osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa 19 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88 (1) 24 artiklaa on rikottu, koska komissio ei ole suorittanut säännöksessä tarkoitettua aiheellista tutkimusta ennen kuin se on päättänyt tuen vähentämisestä. Kantajan mukaan komissio on ainoastaan omaksunut Sisilian aluehallinnon sisäisen tarkastuselimen tekemät päätelmät. Tämä elin oli ilmaissut epäilyksensä kyseisen hankkeen hallinnoinnin sääntöjenmukaisuudesta.

Edellä mainitun asetuksen 24 artiklaa on rikottu, koska vastaaja perusti oman päätöksensä pelkästään siihen, että kansallinen hallintoviranomainen ei vastannut täsmällisesti sen huomautusten esittämistä koskevaan pyyntöön, eikä se varmistanut, oliko kysymyksessä tosiasiallinen sääntöjenvastaisuus.

Edellä mainitun asetuksen N:o 4253/88 23 ja 24 artiklaa sekä yksityiskohtaisista järjestelyistä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88 soveltamiseksi jäsenvaltioiden suorittaman rakennerahastojen yhteisrahoittamien toimien varainhoidon valvonnan osalta 15 päivänä lokakuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2064/97 (2) 8 artiklaa on rikottu. Tältä osin kantaja väittää, että komissio on pääasiallisesti vain yhtynyt kansallisen sisäisen tarkastuselimen asetuksen N:o 2064/97 8 artiklan nojalla antamassa lausumassaan esittämiin päätelmiin, vaikka tämä lausuma on pelkästään tiivistelmänomainen ja ohjeellinen. Komission olisi pitänyt suorittaa oma, itsenäinen tutkimuksensa.

Olennaisia muotomääräyksiä on rikottu yhtäältä siksi, että vastaaja ei ole antanut kansallisille viranomaisille riittävästi aikaa tutkia asiakirja-aineistoa asianmukaisesti, ja toisaalta siksi, että riidanalainen päätös perustuu vain joihinkin kansallisten viranomaisten menettelyn kuluessa toimittamiin asiakirjoihin ja siinä jätetään huomiotta asian kannalta merkityksellisimmät asiakirjat.


(1)  EYVL L 374, 31.12.1988, s. 1

(2)  EYVL L 290, 23.10.1997, s. 1