|
17.6.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 143/19 |
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 27.4.2006 (Cour de cassationin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Levi Strauss & Co v. Casucci SpA
(Asia C-145/05) (1)
(Tavaramerkit - Direktiivi 89/104/ETY - 5 artiklan 1 kohdan b alakohta - Merkityksellinen ajankohta sen arvioimiseksi, onko tavaramerkin ja sen kanssa samankaltaisen merkin välillä sekaannusvaara - Erottamiskyvyn menettäminen tavaramerkin haltijan toiminnan vuoksi sen jälkeen, kun merkkiä on alettu käyttää)
(2006/C 143/34)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour de cassation
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Levi Strauss & Co
Vastaaja: Casucci SpA
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation (Belgia) — Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (EYVL L 40, s. 1) 5 artiklan 1 kohdan tulkinta — Merkityksellinen ajankohta sen arvioimiseksi, onko tavaramerkin ja sen kanssa samankaltaisen merkin välillä sekaannusvaara — Erottamiskyvyn menettäminen tavaramerkin haltijan toiminnan vuoksi sen jälkeen, kun merkkiä on alettu käyttää
Tuomiolauselma
|
1) |
Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että määritellessään sellaisen tavaramerkin suojan laajuutta, joka on pätevästi saatu sen erottamiskyvyn perusteella, tuomioistuimen on otettava huomioon kohdeyleisön käsitys sillä hetkellä, jolloin merkkiä, jonka käyttö loukkaa kyseistä tavaramerkkiä, alettiin käyttää. |
|
2) |
Kun toimivaltainen tuomioistuin toteaa, että kyseisellä merkillä loukattiin tavaramerkkiä tämän merkin käytön aloittamishetkellä, kyseisen tuomioistuimen on toteutettava toimenpiteet, jotka ovat asian olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisimmat tavaramerkin haltijan direktiivin 89/104 5 artiklan 1 kohtaan perustuvan oikeuden takaamiseksi, ja näihin toimenpiteisiin voi erityisesti kuulua kyseisen merkin käytön kieltäminen. |
|
3) |
Kyseisen merkin käyttöä ei ole syytä kieltää, kun on todettu, että kyseinen tavaramerkki on menettänyt erottamiskykynsä sen haltijan toiminnan tai toimimatta jättämisen vuoksi siten, että siitä on tullut direktiivin 89/104 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleisesti käytetty nimitys ja sen haltija on siis menettänyt oikeutensa. |