|
8.4.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 86/6 |
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,
(ensimmäinen jaosto)
16 päivänä helmikuuta 2006,
asiassa C-215/04 (Østre Landsretin esittämä ennakkoratkaisupyyntö): Marius Pedersen A/S vastaan Miljøstyrelsen (1)
(Jätteet - Jätteiden siirto - Hyödynnettäviksi tarkoitetut jätteet - Ilmoituksen tekijän käsite - Ilmoituksen tekijän velvoitteet)
(2006/C 86/10)
Oikeudenkäyntikieli: tanska
Asiassa C-215/04, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka l'Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 14.5.2004 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 21.5.2004, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa Marius Pedersen A/S vastaan Miljøstyrelsen, yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit K. Schiemann (esittelevä tuomari), N. Colneric, J. N. Cunha Rodrigues ja E. Levits, julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Ferreira, on antanut 16.2.2006 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:
|
1) |
Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta 1 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 259/93 2 artiklan g alakohdan ii alakohdassa olevaa ilmaisua ”mikäli yllä mainittu ei ole mahdollista” on tulkittava niin, että pelkästään se, että henkilö on hyväksytty kerääjä, ei tee hänestä jätteiden siirtoa niiden hyödyntämistä varten koskevan ilmoituksen tekijää. Kuitenkin se, että jätteiden tuottaja on tuntematon tai että tuottajien lukumäärä on niin suuri ja niiden toiminnasta johtuva tuotanto niin vähäistä, että olisi järjetöntä, että tuottajat tekevät kukin erikseen jätteiden siirtoa koskevat ilmoitukset, voi oikeuttaa sen, että hyväksyttyä kerääjää pidetään jätteiden siirtoa niiden hyödyntämistä varten koskevan ilmoituksen tekijänä. |
|
2) |
Lähettävän valtion toimivaltaisella viranomaisella on oikeus asetuksen N:o 259/93 7 artiklan 2 kohdan ja 4 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla vastustaa jätteen siirtoa, jos sillä ei ole tietoa edellytyksistä, joiden mukaisesti ne käsitellään vastaanottavassa valtiossa. Sitä vastoin ilmoituksen tekijältä ei voida vaatia, että hän osoittaa, että hyödyntäminen vastaanottavassa valtiossa vastaa lähettävän jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyä. |
|
3) |
Asetuksen N:o 259/93 6 artiklan 5 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa on tulkittava niin, että jätteiden koostumusta koskeva tietojenantovelvollisuus ei täyty, jos ilmoituksen tekijä ilmoittaa jätteiden luokan maininnalla ”elektroniikkalaiteromu”. |
|
4) |
Asetuksen N:o 259/93 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettu määräaika alkaa kulua siitä, kun vastaanottavan valtion toimivaltaiset viranomaiset ovat lähettäneet ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, siitä huolimatta, että lähettävän valtion toimivaltaiset viranomaiset katsovat, etteivät ne ole saaneet kaikkia mainitun asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa säädettyjä tietoja. Tämän määräajan ylittämisen vaikutuksena on, että toimivaltaiset viranomaiset eivät voi enää vastustaa siirtoa eivätkä pyytää lisätietoja ilmoituksen tekijältä. |