20.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/35


AEPI A.E:n 27.6.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-242/05)

(2005/C 205/63)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Elliniki Etairia pros Prostasian tis Pnevmatikis Idioktisias, kotipaikka Maroussi, Attika, on nostanut 27.6.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja T. Asprogerakas-Grivas.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

kumoaa riidanalaiset päätökset,

ottaa alkuperäisen kantelun tutkittavaksi ja ratkaisee sen,

hyväksyy kokonaisuudessaan kantajan alkuperäisen kantelun,

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja kantajan asianajajan palkkiot.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja, joka on Kreikassa toimiva musiikin tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoiva yritys, teki Euroopan komissiolle EY 226 artiklaan viitaten kantelun, jossa komissiota pyydettiin toteamaan, että Kreikan kulttuuriministeriö on rikkonut kilpailusääntöjä (EY 81 artikla) luomalla väitettyjä monopolistisia tilanteita myöntäessään lupia elimille, jotka hallinnoivat kollektiivisesti tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia.

Komissio ilmoitti kantajalle 7.12.2004 päivätyllä kirjeellä (viite COMP/C2/PK/pm/D/906(2004), ettei se aikonut ryhtyä asiassa jatkotoimenpiteisiin, ja pyysi kantajaa ilmoittamaan mahdollisista uusista seikoista, jotka voisivat osoittaa rikkomisen tapahtuneen. Myöhemmässä 20.4.2005 päivätyssä kirjeessä (viite Comp/C2/PK/LVP/D/219/2005) komissio ilmoitti kantajalle kantelun lopullisesta hylkäämisestä.

Kantaja vaatii näiden päätösten kumoamista. Se väittää ensinnäkin, ettei komissio ole esittänyt mitään perusteluja 20.4.2005 tehdylle päätökselle, jossa kantajan mukaan ei ole otettu lainkaan huomioon uusia tietoja, jotka se on esittänyt vastauksena 7.12.2004 päivättyyn kirjeeseen. Kantaja väittää lisäksi, että Kreikan kulttuuriministeriö on syrjinyt sitä, koska se myönsi kaikille muille kollektiivista hallinnointia harjoittaville elimille luvan kaikille haetuille aluille, kun taas kantajan osalta se myönsi luvan ainoastaan tekijänoikeuksia varten, mutta ei lähioikeuksia varten, kuten kantaja oli hakenut. Kantaja väittää, että näin tehtiin tarkoituksellisesti monopolistisen tilanteen luomiseksi. Kantaja vetoaa myös kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon rikkomiseen, koska sen mukaan lähioikeuksien haltijat, jotka eivät ole kreikkalaisia, eivät voi valita Kreikassa haluamaansa yritystä ja antaa lähioikeuksiensa hallinnointia sen tehtäväksi. Lopuksi kantaja katsoo, että sen arvostelema käytäntö koskee suurta eikä rajattua osaa henkisen omaisuuden markkinoista, kuten riidanalaisissa päätöksissä on katsottu.