18.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/42


Alueiden komitean lausunto aiheista: Komission tiedonanto neuvostolle – Valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” seuranta – Ehdotus nuorten vapaaehtoistoimintaa koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta ja Komission tiedonanto neuvostolle – Valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” seuranta – Ehdotus nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta

(2005/C 43/11)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ”Valkoisen kirjan ’EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet’ seuranta – Ehdotus nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta” KOM(2004) 336 lopullinen,

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ”Valkoisen kirjan ’EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet’ seuranta – Ehdotus nuorten vapaaehtoistoimintaa koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta” KOM(2004) 337 lopullinen,

ottaa huomioon Euroopan komission 30. huhtikuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 5. huhtikuuta 2004 tekemän päätöksen antaa ”kulttuuri ja koulutus” -valiokunnan tehtäväksi laatia aiheesta lausunto,

ottaa huomioon lausuntonsa komission työasiakirjasta ”Nuorten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu” CdR 191/96 fin (1),

ottaa huomioon lausuntonsa aiheesta ”Nuoret eurooppalaiset vapaaehtoiset -toimintaohjelma” CdR 86/97 fin (2),

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista (3),

ottaa huomioon lausuntonsa aiheesta ”Euroopan komission valkoinen kirja – EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” CdR 389/2001 fin (4),

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ”Valkoisen kirjan ’EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet’ seuranta – Ehdotus nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta” KOM(2003) 184 lopullinen,

ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman, annettu 25. marraskuuta 2003, nuorten osallistumiselle ja heitä koskevalle tiedottamiselle asetettavista yhteisistä tavoitteista (5),

ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Seurantakertomus opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksesta” KOM(2004) 21 lopullinen,

ottaa huomioon lausuntonsa aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle – Valkoisen kirjan ’EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet’ seuranta – Ehdotus nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta” CdR 309/2003 fin,

ottaa huomioon”kulttuuri ja koulutus” -valiokuntansa 9. heinäkuuta 2004 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 192/2004 rev. 1, jonka esittelijä oli Biellan maakunnanvaltuuston puheenjohtaja Roberto Pella (IT/PPE),

katsoo, että

1)

paikallis- ja alueviranomaiset ovat aina suhtautuneet myönteisesti nuorisopolitiikan ottamiseen huomion kohteeksi ja olleet vakuuttuneita siitä, että EU:n, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten on painotettava nuorille kansalaisille aktiivisen kansalaisuuden merkitystä kansallisella tasolla. Nuorille on ennen kaikkea annettava mahdollisuus antaa voimakas panoksensa demokraattisen ja yhteisvastuullisen mutta myös taloudellisesti ja kulttuurisesti vahvan ja kilpailukykyisen Euroopan rakentamiseen,

2)

paikallis- ja alueviranomaiset pitävät perustavan tärkeänä ja erittäin ajankohtaisena, myös Euroopan unionin äskettäisen laajentumisen johdosta, 14.–15. joulukuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin liitettyä Laekenin julistusta, jonka mukaan yksi unionin kolmesta perushaasteesta kuuluu seuraavasti: ”Miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi?” Haaste olisi pitänyt muotoilla siten, että tavoitteena on vahvistaa nuorison ja vallitsevan poliittisen järjestelmän välistä suhdetta,

3)

paikallis- ja alueviranomaisten mielestä on välttämätöntä, että unioni saavuttaa Lissabonissa ja Barcelonassa pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa vahvistetut strategiset päämäärät, joiden mukaan unionista pitää tulla ”maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talous”, ja nuorten liikkuvuus unionissa on kyseisen tavoitteen saavuttamisen välttämätön edellytys. EU:n nuorisopolitiikassa tulisi välttää sitä, että näkökulma nuorisoon jää liian välineelliseksi. Nuorisopolitiikan tulee perustua ensisijaisesti käsitykseen, jonka mukaan nuoret ovat yhdenvertaisia unionin muiden kansalaisten kanssa; heillä on mahdollisuuksia ja valtaa päättää omasta tulevaisuudestaan sekä myös Euroopan tulevaisuudesta, ja tämä vaikuttaa Euroopan kilpailukykyyn ja talouskehitykseen laajemmassa mielessä,

hyväksyi 29.–30. syyskuuta 2004 pitämässään 56. täysistunnossa (syyskuun 30. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

1   Alueiden komitean huomiot

ALUEIDEN KOMITEA

1.1

yhtyy komission näkemykseen siitä, että nuorisokysymysten ja nuorille suunnattujen toimien yhteydessä tulee soveltaa avointa koordinointimenetelmää, kun otetaan huomioon nuorison tilanteen nopea muuttuminen Euroopassa. Komitea kehottaa myös neuvostoa kannattamaan kyseistä näkemystä.

1.2

suhtautuu myönteisesti ja on tyytyväinen komission soveltamaan menettelytapaan, jonka yhteydessä sidosryhmiä on kuultu laajasti.

1.3

katsoo, että komiteaa tulee kuulla ja että se tulee pitää aina ajan tasalla valkoisessa kirjassa ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” esitettyihin neljään painopistealaan liittyvistä kysymyksistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat erityisten institutionaalisten toimivaltuuksiensa johdosta olleet aina mukana valmistelemassa toimia, joiden avulla nuoria kannustetaan osallistumaan aktiivisesti kotipaikkakuntansa yhteisölliseen elämään.

1.4

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että nuorten vähäinen kiinnostus politiikkaan on huolestuttavaa, ja toteaa, että usein nuoret sitä vastoin osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ja osoittavat kansalaisaktiivisuutta muilla tavoilla, kuten tekemällä vapaaehtoistyötä. Komitea katsookin, että poliitikkojen olisi ensin tarkistettava omaa suhtautumistaan nuoriin sekä kehitettävä toimintatapojaan vahvistaakseen demokraattista tukeaan nuorten parissa. Myös alueiden komitea voisi aktiivisemmin kannustaa sitä, että komitean jäseniksi valittaisiin nuoria, sekä miehiä että naisia. Nuoruutensa sekä paikallis- ja aluetasolla tekemänsä poliittisen työn ansiosta he voivat osaltaan tehostaa komitean työskentelyä.

1.5

toteaa, että käsillä olevan lausunnon lähtökohtana on alueiden komitean nuorisopolitiikkaa koskevissa lausunnoissaan jo aiemmin esittämä vakaa käsitys siitä, että ”unionin nuorisopolitiikan tulee kaikilla hallinnollisilla ja poliittisilla tasoilla ja kaikissa maissa olla näkyvää” ja että ”siihen liittyvässä viestinnässä tulee hyödyntää eurooppalaisten nuorten käyttämiä kanavia ja heidän kieltään” (CdR 309/2003 fin). Tähän liittyen alueiden komitea on tyytyväinen Euroopan nuorisoportaalin luomiseen. Portaalin osoite on www.europa.eu.int/youth/index_fi.html.

2   Nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta koskevat alueiden komitean suositukset

ALUEIDEN KOMITEA

2.1

toteaa, että politiikan tuomiseksi lähemmäksi nuoria on ensinnäkin selvitettävä, mikä olisi paras mahdollinen lähestymistapa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee, kuten komissio hyvin perustein toteaa esittäessään neuvostolle suunnatun tiedonannon yleistavoitteen, kehittää nuorisoalalla Euroopassa johdonmukaista, relevanttia ja laatunäkökohtiin liittyvää tietämystä ja ennakoida tulevia tarpeita vaihtotoiminnan, vuoropuhelun ja verkostojen avulla, jotta voidaan luoda asianmukaista, vaikuttavaa ja kestävällä pohjalla olevaa politiikkaa.

2.2

toteaa, että komissio esittää edellä mainitun yleistavoitteen yhteydessä syystäkin osatavoitteita, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltioilta saatujen kyselyvastausten perusteella alkuvaiheessa määriteltyihin painopistealueisiin voidaan koska tahansa lisätä muita nuorisoalan kannalta kiinnostavia painopistealueita. Tämä on olennaisen tärkeä osa menettelytapaa, kun selvitystyön kohteena on nuorisoalan kaltainen nopeasti muuttuva sektori.

2.3

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla ratkaisevan tärkeä rooli nuorisoalalla nykyisin käytettävissä olevan tiedon määrittelyssä, ja kehottaa neuvostoa ottamaan tämän seikan huomioon jäsenvaltiotasolla määritettävien toimintalinjojen yhteydessä. Esitetty on, että tulisi ”tehdä lisää tutkimuksia ja kerätä tilastotietoja sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja nuorten omaa käytännön tietoa kyseisistä määritellyistä aiheista aukkokohtien täyttämiseksi ja näitä aiheita koskevan tiedon pitämiseksi jatkuvasti ajan tasalla”, mutta tässä yhteydessä ei ole otettu huomioon paikallis- ja alueviranomaisia. Jotta kyseiset tiedot olisivat täydellisiä ja ajantasaisia, ne tulee kerätä paikallistasolta, vaikka tietojen keruuta koordinoitaisiinkin valtakunnallisella tasolla johdonmukaista tietämystä koskevan yleistavoitteen saavuttamiseksi.

2.4

toteaa, että kun otetaan huomioon mainitunlaisen valtakunnallisen koordinoinnin tarve, tarvittavien tietojen keruu vaikuttaisi olevan erityisen tehokasta silloin, kun paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat siihen suoraan, sillä niiden on helpointa saada tuntuma kaikkien oman alueensa nuorten tilanteeseen. Paikallis- ja alueviranomaisten tulisikin saada tätä tarkoitusta varten asianmukaista yhteisön rahoitusta.

2.5

kehottaa komissiota ottamaan myös nuorisopolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan neljään painopistealueeseen liittyvissä asiakirjoissa huomioon koulujen keskeisen roolin; ne voisivat olla ensisijainen kanava, jonka välityksellä nuoret laatisivat kysymyksiä tutkimuksen kohteena olevista aiheista. Paikallis- ja alueyhteisöjen sosiaalipalvelurakenteet voisivat saada yhteyden nuoriin, jotka eivät heikon tilanteensa vuoksi enää käy koulua.

2.6

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset voisivat hyödyntää tehokkaasti alueellaan jo toimivien, nuorten neuvoa-antavien elinten aktiivista osallistumista. Monissa paikallis- ja alueyhteisöissä toimii jo tällaisia elimiä, joista esimerkkeinä mainittakoon nk. nuorisoneuvostot ja lasten kunnallisraadit. Tällaiset neuvoa-antavat elimet ovat jo osoittautuneet paikallistasolla erinomaisiksi välineiksi saada tehokkaasti aina ajantasaista tietoa nuorten todellisuudesta. Lisäksi ne innostavat nuoria kansalaisaktiivisuuteen.

2.7

katsoo, että paikallisille nuorten osallisuus- ja vaikuttajaryhmille, esimerkiksi nuorisoneuvostoille, tulisi antaa joissain asioissa myös päätösvaltaa ja riittävät voimavarat. Tällöin nuoret voisivat itsenäisesti päättää ja myös toteuttaa joitakin nuoria itseään kiinnostavia ja koskevia hankkeita. Nuorisoneuvostot, joilla on todellista päätösvaltaa, antavat nuorille myönteisen kuvan demokratiasta ja kasvattavat heitä osallisuuteen.

2.8

kehottaa komissiota antamaan Euroopan unioniin äskettäin liittyneiden maiden paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuudet suoraan osallistumiseen. Komission tulisi lisäksi edistää hyvien käytäntöjen levittämistä kyseisissä maissa esim. nuorisoneuvostojen euroopanlaajuisen ystävyystoiminnan ja kulttuurivaihdon avulla.

2.9

korostaa, että nuorisoalalla Euroopassa on tärkeää kehittää johdonmukaista, relevanttia ja laatunäkökohtiin liittyvää tietämystä ottaen huomioon myös etniset ja kielivähemmistöt.

2.10

suhtautuu myönteisesti ja on tyytyväinen komission aikomukseen perustaa Euroopan unioniin nuorisoa koskevan tietämyksen verkosto, johon kootaan alan kaikkien sidosryhmien edustajat keskustelemaan menettelytavoista ja tulevista aiheista sekä vaihtamaan hyviä toimintatapoja.

2.11

kehottaa sopimaan edellä mainitun verkoston perustamista koskevista yksityiskohdista mahdollisimman ripeästi. Komissio viittaa verkostoon nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta koskevassa tiedonannossaan olevan tavoitteen 4 yhteydessä. Alueiden komitean mielestä komitean edustajien osallistuminen tulee mainita tässä yhteydessä nimenomaisesti.

2.12

panee merkille, että vastauksissaan komission kyselyyn jäsenvaltiot eivät ilmaisseet haluavansa uusia rakenteita, joiden avulla helpotettaisiin ja edistettäisiin vaihtotoimia, vuoropuhelua ja verkostoitumista nuorisoalan tietämyksen saamiseksi paremmin esille ja tulevien tarpeiden ennakoimiseksi, vaan ne hyödyntäisivät mieluummin nykyisiä verkostoja ja yhteistyösuhteita aiempaa tehokkaammin. Paikallisviranomaisten nuorisotietopalveluja, kuten nuorten tiedotuspisteitä, tulee siis vahvistaa; niitä voidaan hyödyntää myös ensisijaisina väylinä nuorilta peräisin olevan tiedon välittämiseksi.

2.13

yhtyy komission näkemykseen siitä, että on erittäin tärkeää edistää nuorisoalalla työskentelevien (erityisesti nuorten) tutkijoiden ja asiantuntijoiden samoin kuin muiden nuorisoalan tietämystä kehittävien toimijoiden koulutusta. Komitea kehottaa komissiota laatimaan yhteisön tasolla strategioita tietoisuuden lisäämiseksi tutkijoita ja asiantuntijoita työllistävissä laitoksissa ja toimintayksiköissä, erityisesti kouluissa ja yliopistoissa. Komissio toteaa itsekin seurantakertomuksessaan, joka koskee koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston suositusta (KOM(2004) 21 lopullinen), että jo toteutetuista strategioista huolimatta ”liikkuvuuteen osallistuvien koulutettavien henkilöiden lukumäärä on – – edelleenkin erittäin rajallinen”.

2.14

on sitä mieltä, että koulujen opettajille tulisi antaa hyvät valmiudet osallisuus- ja yhteisöllisyyskysymysten esille ottamiseen opetuksessa ja oppilaskuntatoiminnassa. Kouluissa toimiville nuorten osallisuus- ja vaikuttajaryhmille tulisi myös antaa päätösvaltaa koulutilojen ja esimerkiksi harrastusympäristön suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa.

3   Nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevat alueiden komitean suositukset

ALUEIDEN KOMITEA

3.1

pitää tervetulleena komission seikkaperäistä analyysia aiheesta, jota paikallis- ja alueviranomaiset ovat aina pitäneet tärkeänä, sillä vapaaehtoisjärjestöillä on suuri merkitys ennen muuta paikallistasolla. Ne muodostavat sosiaalisen yhteisön elävän ja dynaamisen ytimen.

3.2

on tyytyväinen siihen, että nuoret osallistuvat vapaaehtoistyöhön suurin joukoin, ja huomauttaa tämän seikan olevan ristiriidassa sen oletuksen kanssa, etteivät nuoret olisi kiinnostuneita aktiivisesta kansalaistoiminnasta. Komitean mielestä kyse on pikemminkin nuorten välinpitämättömästä suhtautumisesta politiikkaan kuin kiinnostuksen puutteesta, sillä vapaaehtoistyö on – kuten komissio toteaa – yksi tapa osallistua yhteiskunnan toimintaan, oppimiskokemus sekä työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta tärkeä tekijä.

3.3

huomauttaa nuorten vieraantuneen politiikasta todennäköisesti siksi, että se vaikuttaa olevan liian etäällä arkipäivän ongelmista. Komitea viittaa aiemmin antamaansa lausuntoon nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevasta komission tiedonannosta neuvostolle ja palauttaa mieliin, että paikallis- ja alueviranomaisilla on eurooppalaisessa nuorisopolitiikassa ratkaiseva rooli, sillä juuri ne ovat eniten yhteydessä nuorisoon.

3.4

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että komissio tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten roolin nuorten nykyisen vapaaehtoistoiminnan tehostamista koskevan toimintalinjan täytäntöönpanossa, ja korostaa kyseisten viranomaisten kykenevän luomaan erinomaiset suhteet oman alueensa nuoriin.

3.5

pitää ilahduttavana, että komissio kiinnittää huomiota siihen, että nuorten mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan vaihtelevat huomattavasti maasta toiseen ja että jäsenvaltioissa vallitsevat tilanteet eivät aina vastaa toisiaan.

3.6

toivoo kaikkien jäsenvaltioiden tiedostavan, että nuorten vapaaehtoistoimintaa tulee helpottaa poistamalla sen tiellä nykyisin olevat esteet. Erityisen välttämätöntä on, että jäsenvaltiot vahvistavat lainsäädännössä vapaaehtoistyöntekijän aseman; useissa valtioissa vapaaehtoistyöntekijät rinnastetaan palkansaajiin, ja tästä koituu usein huomattavaa haittaa.

3.7

arvostaa sitä, että komissio mainitsee käsillä olevan lausunnon aiheena olevassa asiakirjassa tarpeen edistää vapaaehtoistyöntekijöiden liikkuvuutta. Komissio on jo käsitellyt aihetta laajasti seurantakertomuksessaan koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksesta (6).

3.8

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaisevan tärkeä rooli nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä sekä nykyisten mahdollisuuksien avoimuuden lisäämisessä, alan laajentamisessa ja laadun parantamisessa. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat esim. perustaa palvelukeskuksia tukemaan alueella toimivia vapaaehtoisjärjestöjä sekä etenkin vapaaehtoistoiminnan tiedotuspisteitä, jotka voivat ohjata nuoret heidän odotuksiaan parhaiten vastaavaan toimintaan.

3.9

kehottaa neuvostoa laatimaan erityisen toimintalinjan edistämään valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten vapaaehtoistoimintarekisterien perustamista jäsenvaltioissa, joissa rekisterejä ei vielä ole. Rekisterin käyttöön ottaneissa maissa se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi välineeksi ajantasaisen tiedon saamiseksi alueella toimivista vapaaehtoisjärjestöistä. Kun rekisteriä päivitetään jatkuvasti, asiasta kiinnostuneille nuorille voidaan aina antaa tarkat tiedot kulloisenkin alan toiminnasta.

3.10

toteaa, että valitettavan usein nuoret tutustuvat vapaaehtoistoimintaan vain sattumalta, jos asia ei ole tullut tutuksi jo perheenjäsenten välityksellä. Olisikin suotavaa kannustaa laatimaan toimintalinjoja sen edistämiseksi, että asiasta kerrottaisiin kouluissa alaluokilta lähtien esim. vapaaehtoisaktiivien kanssa järjestettävien tapaamisten avulla, ottaen tietysti huomioon kuulijoiden ikä. Se olisi erinomainen esimerkki modernista kansalaistaitojen opetuksesta, jonka avulla edistetään lasten aktiivista toimintaa kansalaisina. Komitea kehottaakin komissiota tunnustamaan koulujen roolin sekä sen, että opettajien tietoisuutta tulee lisätä.

3.11

yhtyy komission näkemykseen siitä, että vapaaehtoistoiminnan edistäminen nuorten yhteisvastuullisuuden ja kansalaistoiminnan lisäämiseksi (tavoite 3) tarkoittaa nykyistä parempien edellytysten luomista sellaisten nuorten entistä aktiivisemmalle osallistumiselle, joilla on muita vähäisemmät mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyö voi edistää nuorten integroitumista yhteiskuntaan.

3.12

katsoo, että koska vapaaehtoistyölle on ominaista palkattomuus (poikkeuksena satunnaiset kulukorvaukset) sekä ajan ja energian uhraaminen ja se on usein yhteydessä liikkuvuuteen ja koska on tarpeen estää palkkatyön korvaaminen vapaaehtoistyöllä, on ensisijaisen tärkeää varmistaa oikeudellinen ja sosiaalinen suojelu vapaaehtoistyössä. Ensisijainen vastuu tästä suojelusta kuuluu jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasoille, mutta EY:n perustamissopimuksen 137 ja 140 artiklan nojalla komissio voisi ehdottaa vapaaehtoistyön eurooppalaista peruskirjaa yhteistyön ja koordinoinnin välineeksi.

3.13

antaa arvoa sille, että komissio tuo esiin tarpeen tunnustaa nuorten vapaaehtoistoiminnan merkitys heidän henkilökohtaisten taitojensa ja yhteiskunnallisen sitoutumisensa kannalta. Komitea toivoo, että hyvät käytänteet yleistyvät nopeasti kaikilla tasoilla ja että kaikki osapuolet – viranomaiset, yksityiset yritykset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta sekä itse nuoret – tunnustaisivat vapaaehtoistoiminnan merkityksen, kuten komissio aivan oikein esittää tavoitetta 4 koskevien toimintalinjojen yhteydessä.

3.14

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yhteisön tasolla tulee varmistaa nuorten vapaaehtoistoiminnan parempi tunnustaminen meneillään olevien prosessien yhteydessä sekä muilla toiminta-aloilla käytössä olevien välineiden avulla; esimerkkinä mainittakoon erityisesti koulutusalalla jo sovellettava Europass-järjestelmä. Muussa kuin kotijäsenvaltiossa tehtävän nuorten vapaaehtoistyön helpottamisessa voidaan itse asiassa soveltaa vastaavia kannustimia kuin opiskelijoiden liikkuvuuden edistämisessä.

3.15

kehottaa komissiota laatimaan pikaisesti ehdotuksia nuorten eurooppalaisen vapaaehtoistyön laajentamiseksi kattamaan yhä useampia erityyppisiä toimia. Samanaikaisesti komission tulee kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan vastaavia maakohtaisia hankkeita, jotka sopivat yhteen yhteisöaloitteiden kanssa ja täydentävät niitä.

3.16

on tyytyväinen Euroopan perustuslakisopimusehdotuksen III-223 artiklan 5 kohdassa esitettyyn ehdotukseen perustaa ”Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot”, joiden ”perussääntö ja toimintatavat vahvistetaan eurooppalailla”. Komitea katsoo, että tällaiset vapaaehtoisjoukot voisivat luoda puitteet nuorten eurooppalaisten yhteiselle panokselle Euroopan unionin solidaarisuustoimintaan.

3.17

korostaa aiemmin vapaaehtoistyön edistämisestä antamiensa lausuntojen tapaan, että nuorten miesten ja naisten on voitava osallistua toimintaan tasavertaisesti. Sama koskee nuoria, joiden on sosiaalisten syiden tai etnisen alkuperänsä taikka ruumiillisen tai henkisen vamman vuoksi erityisen hankalaa ottaa aktiivisesti osaa kansalaistoimintaan.

4   Alueiden komitean yleiset suositukset

ALUEIDEN KOMITEA

4.1

suhtautuu myönteisesti käsillä olevan lausunnon aiheena oleviin komission tiedonantoihin.

4.2

kehottaa erityisesti komissiota tiedottamaan alueiden komitealle hyvissä ajoin jäsenvaltioiden toimintaohjelmien kehittymisestä sekä levittämään mahdollisimman laajalle ja nopeasti tietoa hyvistä käytänteistä. Koska nuorten todellisuus muuttuu nopeasti, on kiinnitettävä huomiota siihen, että myös toimintatavat muuttuvat erittäin nopeasti.

4.3

kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan paikallis- ja alueviranomaisia, kun ne laativat vuoden 2005 loppuun mennessä raportit nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta sekä nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevilla painopistealueilla toteutetuista toimista. Vastaavalla tavalla on toimittu muilla toiminta-aloilla, jotka sisältyvät valkoisessa kirjassa esitettyihin neljään painopistealueeseen.

4.4

katsoo, että käytännön poliittisen työn on muututtava joustavammaksi, ja kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta toteuttaa aloitteita poliitikkojen tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että politiikka tulee tuoda lähemmäksi nuoria, ottaen huomioon nuorten todellisuuden vaihtelevuus ja sen lukemattomat osa-alueet. Näin voidaan tutustua nuorten maailmaan ja hyödyntää heidän panostaan, joka on ehdottomasti tarpeen, jotta voidaan edistää aktiivisesti vahvan, kilpailukykyisen ja solidaarisen kansalaisten Euroopan rakentamista. Komitea uskoo, että alueiden komitea voisi osallistua tähän valistustyöhön käynnistämällä komiteassa edustettuina olevien yhteisöjen nuorten valtuutettujen välisen ystävyystoiminnan ohjelman.

4.5

korostaa nuorten osallistumisesta ja heille tiedottamisesta aiemmin antamansa lausunnon mukaisesti kannattavansa voimakkaasti ajatusta siitä, että perustuslakiehdotuksen III-182 artiklassa tulee täydentää nuorisopolitiikan alaa koskevia nykyisten perussopimusten määräyksiä tavoitteella, jonka mukaan unionin toiminnalla pyritään kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa.

Bryssel 30. syyskuuta 2004

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Peter STRAUB


(1)  EYVL C 42, 10.2.1997, s. 1.

(2)  EYVL C 244, 11.8.1997, s. 47.

(3)  EYVL C 168, 13.7.2002.

(4)  EYVL C 287, 22.11.2002, s. 6.

(5)  EUVL C 295, 5.12.2003.

(6)  KOM(2004) 21 lopullinen.