18.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 314/23


MobilCom Aktiengesellschaftin 6.10.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-397/04)

(2004/C 314/55)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

MobilCom Aktiengesellschaft, kotipaikka Büdelsdorf (Saksa), on nostanut 6.10.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajat ovat asianajajat K. Jacobsen, U. Wellmann ja T. Sharpe.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

kumoaa Euroopan yhteisöjen komission 14.7.2004 tekemän päätöksen asiassa C5/03 (ExN 239/03)

toissijaisesti kumoaa Euroopan yhteisöjen komission 14.7.2004 tekemän päätöksen asiassa C5/03 (ExN 239/03) siltä osin kuin sen viimeisessä virkkeessä todetaan ”jos Saksa täyttää tämän päätöksen 2 artiklan mukaisen edellytyksen” ja kumoaa kokonaisuudessaan edellä mainitun päätöksen 2 ja 3 artiklan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisessa päätöksessä todettiin, että Saksan kantajan hyväksi myöntämä valtiontuki soveltui yhteismarkkinoille, jos Saksa täyttää päätöksen 2 artiklassa mainitut edellytykset. Kyseisen ehdon vuoksi kantaja joutuu sulkemaan niin kutsutun ”online-jakelukanavansa” seitsemän kuukauden ajaksi.

Kantaja väittää ensi sijassa, ettei komissiolla ole asiassa toimivaltaa. Koska kantaja harjoittaa matkapuhelinsopimusten välittämistoimintaansa yksinomaan Saksassa, tuen myöntämisellä ei voi olla vaikutuksia valtioiden väliseen kauppaan.

Lisäksi kantaja väittää, että sille, että komissio asetti tämänkaltaisen ehdon, ei ole sopivaa oikeudellista perustaa, minkä vuoksi kyse on EY:n perustamissopimuksen tai jonkin sen täytäntöönpanoon sovellettavan oikeussäännön rikkomisesta.

Kantajan mukaan sille asetettu ehto on mielivaltainen, koska sen tueksi ei ole esitetty riittäviä perusteluja. Lisäksi kantaja vetoaa arviointivirheeseen tai siihen, ettei arviointia ole tehty. Komissio ei ole myöskään ymmärrettävästi osoittanut, että riidanalainen päätös olisi tarpeellinen, sopiva ja samanaikaisesti vähiten rajoittava keino, ja se on näin ollen jättänyt noudattamatta suhteellisuusperiaatetta.