Société Internationale de Diffusion ja d'Éditionin 20.8.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-348/04)

(2004/C 262/105)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Société Internationale de Diffusion ja d'Édition (SIDE), kotipaikka Vitry-sur-Seine (Ranska), on nostanut 20.8.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Nicole Coutrelis ja Valérie Giacobbo, ja prosessiosoite on Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Kantaja harjoittaa ranskankielisten kirjojen vientikomissiokauppaa. Kantaja on vuonna 1992 tehnyt komissiolle kantelun Ranskan hallituksen vuodesta 1977 lähtien Coopérative d'Exportation du Livre Français'lle (CELF) maksamista tuista. Komissio on kyseisen kantelun johdosta tehnyt päätöksiä. Nämä päätökset on kumottu asiassa T-49/93 18.9.1995 ja asiassa T-155/98 28.2.2002 annetuilla tuomioilla. Viimeksi mainitun tuomion johdosta komissio on tehnyt kolmannen päätöksen, joka on riitautettu nyt käsiteltävänä olevassa kanteessa.

Kantaja katsoo ensinnäkin, että vientikomissiomarkkinat sisältävät lukuisia erityispiirteitä, joita ei riidanalaisessa päätöksessä ole otettu huomioon. Kantaja toteaa myös, että tuen kuvaus päätöksessä on virheellinen siltä osin kuin kysymys on yksilöllisestä tuesta eikä tukijärjestelmästä, että tukea myönnetään syrjivästi ja että sen maksamisen edellytys, nimittäin pienten tilausten käsittely, on keinotekoinen.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa siihen, että päätökseltä puuttuu laillinen perusta siltä osin kuin siinä todetaan tuen soveltuvan yhteismarkkinoille ja kuin tähän kulttuuriin myönnettävään tukeen sovelletaan EY 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa ennen 1.11.1993. Kantajan mukaan kyseinen määräys on lisätty Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella, ja se ei voi siten olla laillinen perusta, kun tuen todetaan soveltuvan yhteismarkkinoille ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, nimittäin 1.11.1993.

Kantaja vetoaa lisäksi EY 88 artiklan 3 kohdan rikkomiseen siltä osin kuin komissio perustaa päätöksensä tuen voimaantulon jälkeisiin tietoihin. Kantajan mukaan päätös johtaa siihen, että jäsenvaltio voi esittää arviointiperusteita vaihtelevasti yli kymmenen vuoden ajalta, mikä saattaa parempaan asemaan sellaisen jäsenvaltion, joka ei ole noudattanut tiedonantovelvollisuuttaan vastoin EY 88 artiklan 3 kohtaa.

Lopuksi kantaja vetoaa EY 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan rikkomiseen. Kantajan mukaan komissio on katsonut tuen soveltuvan yhteismarkkinoille sellaisten arviointiperusteiden nojalla, jotka kuuluvat kaikille avoimeen tukijärjestelmään liittyvään arviointiin, vaikka kyseinen tuki on yksilöllinen ja maksetaan yhdelle ainoalle toimijalle. Kantaja väittää lisäksi, että CELF:n kirjanpitoa koskevien tietojen tarkastelu osoittaa, että tuen myöntämisellä ei ole mitään yhteyttä pienten tilausten käsittelyyn.