|
30.4.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 118/5 |
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(viides jaosto)
29 päivänä huhtikuuta 2004
asiassa C-17/01 (Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö): Finanzamt Sulingen vastaan Walter Sudholz (1)
(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Neuvoston päätöksen 2000/186/EY 2 ja 3 artikla - Arvonlisäveron vähennysoikeuden vakiomääräinen rajoittaminen niissä tapauksissa, joissa hankittua ajoneuvoa ei käytetä yksinomaan liiketoiminnan tarkoituksiin - Kansalliselle verotoimenpiteelle taannehtivasti annettu lupa)
(2004/C 118/10)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asiassa C-17/01, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on saattanut EY 234 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa Finanzamt Sulingen vastaan Walter Sudholz, ennakkoratkaisun 28.2.2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/186/EY, jolla Saksan liittotasavallalle annettiin lupa soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — annetun kuudennen direktiivin 77/388/ETY 6 ja 17 artiklasta poikkeavia toimenpiteitä (EYVL L 59, s. 12), 2 ja 3 artiklan pätevyydestä, yhteisöjen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: tuomari P. Jann, joka hoitaa viidennen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit C. W. A. Timmermans ja S. von Bahr (esittelevä tuomari), julkisasiamies: L. A. Geelhoed, kirjaaja: johtava hallintovirkamies M.-F. Contet, on antanut 29.4.2004 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:
|
1) |
28.2.2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/186/EY, jolla Saksan liittotasavallalle annettiin lupa soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — annetun kuudennen direktiivin 77/388/ETY 6 ja 17 artiklasta poikkeavia toimenpiteitä, tekemiseen johtaneen menettelyn tutkinnassa ei ole tullut esille sellaisia virheellisyyksiä, jotka vaikuttaisivat tämän päätöksen. |
|
2) |
Päätöksen 2000/186 3 artikla on pätemätön siltä osin kuin siinä määrätään, että neuvoston Saksan liittotasavallalle myöntämää lupaa sovelletaan takautuvasti 1.4.1999 lähtien. |
|
3) |
Päätöksen 2000/186 2 artikla vastaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se muutettuna 10.4.1995 annetulla neuvoston direktiivillä, 27 artiklan 1 kohdan sisällöllisiä vaatimuksia eikä ole pätemätön. |