30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 106/21

1.

kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-16/02 3.12.2003 antaman tuomion (1) siltä osin kuin siinä hylätään kanne ja velvoitetaan kantaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut,

2.

kumoaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan asiassa R 0652/2000-1 8.11.2001 tekemän päätöksen,

3.

velvoittaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) korvaamaan oikeudenkäyntikulut kummassakin tuomioistuimessa.

—

Valituksenalainen tuomio koskee asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan virheellistä soveltamista. Tuomio perustuu alempien instanssien toteamukseen siitä, että kirjainyhdistelmä ”TDI” merkitsee ilmaisua ”Turbo Diesel Injection” tai ”Turbo Direct Injection”. Tämä toteamus on tehty rikkomalla mainitun säännöksen aineellista sääntelyllistä merkitystä ja loukkaamalla asiassa keskeisiä menettelyllisiä periaatteita. Alempien instanssien päätöksistä ja valituksenalaisesta tuomiosta puuttuvat kaikki tiedot ja perustelut siitä, missä ja millä tavoin ”TDI” esiintyy normaalissa kielenkäytössä. Toteamukset siitä, että kirjainyhdistelmän ”TDI” taustalla olevat käsitteet rinnastetaan kyseisessä elinkeinotoiminnassa merkkiin ”TDI”, ovat pelkkää spekulaatiota. Nyt esillä olevassa asiassa ei voida todeta merkillä ”TDI” olevan konkreettista merkityksellistä yhteyttä kyseessä oleviin tavaroihin/palveluihin kyseisessä elinkeinotoiminnassa vallitsevien käsitysten mukaan. Tämän vuoksi olettama siitä, että ilmoitetun merkin ”TDI” rekisteröinnille olisi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen este, on oikeudellisesti virheellinen.

—

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustelut, jolla se hylkää kantajan esittämän väitteen siitä, että tavaramerkin TDI rekisteröinnin evääminen on ristiriidassa asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohdan kanssa, ovat oikeudellisesti virheelliset. Valituksenalaisessa tuomiossa ei oteta mitenkään huomioon merkin vakiintuneisuutta. Valituksenalaisesta tuomiosta puuttuu perustelu myös siltä osin kuin siinä vain summittaisesti väitetään, että nämäkään tosiseikat eivät osoita toteen sitä, että ilmoitettu merkki on muissa jäsenvaltioissa kuin Saksassa tullut käytössä erottamiskykyiseksi. Valituksenalaisen tuomion missään kohdassa ei ole tätä koskevia perusteluja.

—

Valituksenalaisella tuomiolla ja sen perustana olevilla sisämarkkinoiden harmonisointiviraston päätöksillä loukataan viran puolesta tutkimisen periaatetta ja siitä johdettavissa olevaa rekisteröintihakemukseen liittyvän rekisteröinnin esteiden konkreettisen tutkimisen periaatetta. Tässä sovellettava viran puolesta tutkimisen periaate sisältää viranomaisten velvollisuuden todeta ja ilmoittaa konkreettisesti, mikä merkitys sanamerkille annetaan kyseisessä elinkeinotoiminnassa. Viran puolesta tutkimisen periaatetta on nyt esillä olevassa asiassa loukattu valittajan vahingoksi.