CE2004104FI.01041201.xml

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 16.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan jälleenrakennusviraston johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0632/2003 — 2003/2242(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan jälleenrakennusviraston varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0632/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0149/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 8. huhtikuuta 2003 viraston johtajalle vastuuvapauden (5) sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä se muun muassa

—	vaati, että virasto toteuttaisi tarvittavat toimet välttääkseen taulukkolaskentaohjelman käyttöönotosta talousarviokirjanpidossa aiheutuvat virheet tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöstä ja tilejä koskevien huomautusten mukaisesti,

—	kehotti komissiota raportoimaan parlamentille hallinnollisen tutkinnan tuloksista, jonka tavoitteena oli selvittää huonosta hallinnosta vastuulliset, sekä ryhtyä tarvittaessa kurinpidollisiin toimenpiteisiin,

—

kehotti virastoa varmistamaan kaikkien EU:n varoilla rahoitettujen energia-alan hankkeiden järjestelmällinen seuranta yhteisön taloudellisten etujen turvaamiseksi; toteuttamaan asiaankuuluvat toimenpiteet yhteistyössä UNMIKin, Kosovon sähkölaitoksen (KEK) ja ulkopuolista valvontaa suorittavien sopimuskumppaneiden kanssa, jotta energiasektorin investointien kestävyys pitkällä aikavälillä voitaisiin turvata; laatimaan rahoitettujen hankkeiden valvontaa koskevan yleissuunnitelman, jossa arvioidaan, miten hankkeet noudattavat EU:n alueella harjoittamaa politiikkaa;

panee merkille seuraavat luvut Euroopan jälleenrakennusviraston tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001;

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Komissiolta saatu tuki (6)	462 804	517 633
Rahoitustuotot	5 978	2 915
Muut tulot	495	135
Vastikevarat	497	5 787
Kohdennetut tulot	500	0
Tulot yhteensä (a)	470 274	526 469
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	17 771	13 418
Siirretyt määrärahat	206	337
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	6 211	5 908
Siirretyt määrärahat	2 037	1 217
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	138 512	327 345
Siirretyt määrärahat	293 106	176 863
Menot yhteensä (b)	457 844	525 088
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (7)	12 430	1 382
Edelliseltä vuodelta siirretty saldo	-73 127	-35 768
Komission puolesta suoritetut maksut (6)	-25 407	-70 050
Peruuntuneet, vuoden 2001 maksumäärärahat (III osasto)	0	31 061
Siirretyt, peruuntuneet, vuoden 2001 määrärahat (I ja II osasto)	135	254
Siirretyt ja vapautetut vuoden 2001 määrärahat	5 463	0
Siirretyt vuoden 2001 lisämäärärahat	-32 423	0
Kurssierot	22	- 5
Varainhoitovuoden saldo	- 112 908	-73 127
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Virastolta saadut tiedot.

Talousarvion toteutus

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan II osaston (hallintomenot) talousarvioennusteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta vältettäisiin tilanne, jossa peruuntuneet ja siirretyt määrärahat muodostavat liian suuren osan kaikista talousarvion hallintomäärärahoista; odottaa viraston ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän suosituksen noudattamiseksi talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteen mukaisesti.

Tilinpäätökset

3.	panee tyytyväisenä merkille, että virasto on noudattanut tilintarkastustuomioistuimen edellisiä huomautuksia ja vahvistanut sisäistä valvontajärjestelmäänsä ottamalla käyttöön SI2-tietojärjestelmän;

4.	kehottaa virastoa noudattamaan pikaisesti myös tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin suositusta luotettavan välineen käyttöönotosta yleisessä kirjanpidossa kaikissa toimintakeskuksissa ja luopumaan taulukkolaskentaohjelmien käytöstä yleisessä kirjanpidossa;

odottaa, että virasto vastaa pikaisesti tilintarkastustuomioistuimen pyyntöön selvittää niiden varojen asema, joita virasto antaa erikoistuneiden elinten käyttöön luotonantoa koskevien ohjelmien rahoittamiseksi erityisaloilla, ja että virasto löytää asianmukaisen tavan esittää näitä varoja koskevat tiedot tilinpäätöksissään;

on erittäin huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan yhdessä tapauksessa avattiin tili viraston nimiin, mutta tilinpitäjälle ei ollut ilmoitettu kyseisen tilin olemassaolosta; panee merkille viraston johtajan asiasta antaman selityksen; katsoo, että viraston mutkikkaassa ja hajautetussa toimintaympäristössä pankkitapahtumiin liittyvät asiat olisi hoidettava erittäin huolellisesti ja avoimesti;

panee merkille viraston toteuttamat toimet sen varmistamiseksi, että tällainen tilanne ei toistuisi, kuten sen vastauksista käy ilmi; kehottaa virastoa parantamaan pääkirjanpitäjän ja operatiivisissa keskuksissa toimivien apulaiskirjanpitäjien välistä koordinointia; kehottaa sekä virastoa että komissiota parantamaan viraston pääkirjanpitäjän ja komission kirjanpito-osaston välistä koordinointia;

8.	kehottaa komission sisäisen tarkastuksen yksikköä tarkastelemaan tätä asiaa mahdollisten järjestelmän puutteiden toteamiseksi ja antamaan tarvittavat suositukset näiden ongelmien poistamiseksi.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kanssa siitä, että viraston sisäisen valvonnan järjestelmän toimivuus saattaa kärsiä siitä, että johtaja antaa talousarvion toteuttamiseen liittyviä valtuuksia monille henkilöille; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat tapaukset, joissa maksusitoumuksia ja maksuja olivat allekirjoittaneet sellaiset virkamiehet, joilla ei ollut siihen asianmukaisia valtuuksia, ovat mahdottomia hyväksyä, sillä niissä rikotaan varainhoitoa koskevia määräyksiä; odottaa, että johtaja antaa kattavan selvityksen olosuhteista, joissa tällaista tapahtui, ja ilmoittaa toteutetut tai käynnistetyt toimenpiteet, joilla estetään tällaiset tapahtumat tulevaisuudessa;

10.

odottaa, että virasto noudattaa tinkimättä sekä uudessa varainhoitoasetuksessa että elimiä koskevassa varainhoidon puiteasetuksessa säädettyjä talousarvion toteuttamista koskevia menettelyjä; kehottaa johtajaa vakuuttamaan, että tällaiset valtuutukset rajoitetaan ehdottomaan minimiin, mikä on välttämätöntä viraston sujuvan toiminnan ja sen talousarvion toteuttamisen kannalta moitteettoman varainhoidon mukaisesti;

11.	palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti pyysi (8) komissiota esittämään ennen kesäkuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 2667/2000 14 artiklan mukaisesti arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja viraston asemaa koskevasta ehdotuksesta.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

12.

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (9); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

13.

palauttaa mieliin ilmaisseensa vuoden 2001 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa huolensa sitä, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala (IAS) ei tehnyt virastoja koskevia tarkastuksia; ilmaisee olevansa syvästi huolissaan siitä, että vaikuttaa siltä, näitä tarkastuksia ei ole tehty tänäkään vuonna; pyytää komissiota ja IASia selittämään, miksi näitä tarkastuksia ei ole tehty, ja ilmoittamaan, paljonko sisäisen tarkastuksen toimialalla on käytettävissään henkilöstöä näiden tarkastusten toteuttamiseen; odottaa, että komissio, ja erityisesti IAS, ilmoittaa, miten se aikoo varmistaa riittävien ja moitteettomien tarkastusten suorittamisen erillisvirastoissa;

14.

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (10); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapauspäätöslauselman hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (11) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti.

Varainhoito

15.

panee merkille, että joidenkin virastojen vastauksissa siihen, miten ne aikovat käsitellä toistuvaa huomattavia varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja koskevaa ongelmaa, mainitaan uuden varainhoitoasetuksen tarjoama mahdollisuus käyttää ”jaksotettuja määrärahoja”; kehottaa virastoja selventämään analyysiään ja ilmoittamaan erityisesti, mitkä niiden toimista ovat luonteeltaan monivuotisia ja voitaisiin rahoittaa tällaisilla määrärahoilla;

16.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

17.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

18.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

19.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen suhteellisen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

20.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia, sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

21.

kannustaa virastoja luomaan ja kehittämään tiiviit työsuhteet asianomaisiin parlamentin valiokuntiin; kehottaa pysyviä valiokuntiaan, joiden vastuualueeseen kunkin viraston toiminta-ala kuuluu, koordinoimaan toimintansa budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan kanssa, jotta virastojen toiminnan seuranta olisi tehokasta.

Uudet rahoituslähteet

22.

panee tyytyväisenä merkille uusia rahoitusmahdollisuuksia koskevat vastaukset ja ideat; toteaa, että monet nykyiset lähteet ja ehdotukset koskevat rakennusten ja tilojen vuokraamista ja julkaisujen ja tietojen myyntiä; ymmärtää, että muun muassa itsenäisyyden vuoksi monet virastot eivät voi hyväksyä täydentäviä rahoituslähteitä; korostaa kolmansien maiden osallistumisesta tiettyjen virastojen toimintaan aiheutuvia mittakaavaetuja ja taloudellisia etuja; kehottaa komissiota ja virastoja tekemään rakentavia ehdotuksia uusiksi lisärahoituslähteiksi, jotka lisäisivät omarahoitusastetta;

23.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

24.

palauttaa mieliin kantansa (12), jonka mukaan nykyisten virastojen ”valikoima erilaisia muotoja ei ole avoin, selkeä eikä perusteltu, vaikka otettaisiin huomioon tehtävien erilaisuus”; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia olemassa olevia virastoja, jotta se voi tarvittaessa ehdottaa tarkistuksia niiden perussääntöihin virastojen sopeuttamiseksi tulevissa säädöspuitteissa määriteltäviin malleihin (13); kehottaa toimivaltaisia valiokuntia seuraamaan tätä kattavaa uudelleentarkastelua, joka olisi vietävä läpi mahdollisimman nopeasti, ja ottamaan huomioon tässä vastuuvapauspäätöslauselmassa mainitut horisontaaliset seikat;

25.

kehottaa komissiota esittämään asianmukaisia ehdotuksia tällaisten yhdenmukaisten puitteiden luomiseksi virastoille ennen kuin tai viimeistään samaan aikaan kun se esittää uusia virastoja koskevat lainsäädäntöehdotukset; pitää kiinni siitä, että yhteiset suuntaviivat sisältävä toimielinten välinen sopimus on välttämätön edellytys yhdenmukaisten puitteiden luomiselle.

Henkilöstöpolitiikka

26.

korostaa, että uuden varainhoitoasetuksen myötä virastojen hallintokaavioista vastaa budjettivallan käyttäjä; korostaa tämän muutoksen merkitystä tulevien virastoja koskevien vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä, kun tarkastellaan henkilöstösääntöjen soveltamista rekrytointiin, ylennyspolitiikkaan, virkojen täyttöasteeseen ja rekrytointipolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä;

27.

panee merkille, että vuoden 2004 talousarviomenettelyn aikana kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista kävi ilmi, että useissa virastoissa keskimääräinen ylennyksiin tarvittava vuosimäärä oli selvästi pienempi kuin komissiossa, täyttämättömiä virkoja oli selvästi enemmän kuin toimielimissä ja läheskään kaikkia pyydettyjä uusia virkoja ei ehdotettu alhaisimmille palkkaluokille; katsoo, että henkilöstöpolitiikan olisi muodostettava tärkeä osa nykyisten virastojen uudelleentarkastelua;

28.

katsoo, että virastojen henkilöstöpolitiikan olisi noudatettava varainhoitoasetusta, henkilöstösääntöjä ja toimielinten yleisesti noudattamaa parasta käytäntöä; ottaa huomioon, että komissiota on pyydetty ilmoittamaan ennen vuoden 2005 talousarviomenettelyn käynnistymistä henkilöstöpolitiikkaa koskevat suuntaviivat, erityisesti mitä tulee täyttämättömien virkojen määrään, ylennysnopeuteen, rekrytoinnin määrään ja tavanomaiseen uraprofiiliin;

29.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

30.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (14); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

31.

katsoo, että virastojen järjestämien valintamenettelyjen on noudatettava samoja vaatimuksia kuin Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston (EPSO) noudattamien menettelyjen ja että on vältettävä sellaisen mielikuvan muodostumista, että virastojen valintamenettelyt ovat helppo tie yhteisöjen virkamieheksi;

32.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 16.

(8) EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 482.

(5) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 95 ja 96.

(6) Mukaan luettuina komission virastolle siirtämät varat, joista virasto suorittaa maksut edelleen komission puolesta.

(7) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(9) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(10) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(11) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(12) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(13) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(14) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0321

Vastuuvapaus 2002: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0636/2003 — 2003/2246(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0636/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0141/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 2062/94 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1654/2003 (3) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 8.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 38.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 8.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0636/2003 — 2003/2246(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0636/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0141/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 2062/94 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1654/2003 (3) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 6. marraskuuta 2003 (5) viraston johtajalle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä se päätöslauselmassaan muun muassa

—	hyväksyi viraston perustelut sille, että huomattava määrä toimintamäärärahoja siirrettiin varainhoitovuodelta 2001 varainhoitovuodelle 2002; tärkein syy oli pk-yrityksiin liittyvän, tapaturmien eston rahoitussuunnitelman, minkä täytäntöönpano oli viraston tehtävä, myöhäinen hyväksyminen,

—	pani merkille ulkoisen arviointikertomuksen hyvän yleisarvion viraston toiminnasta ja totesi, että olisi harkittava viraston kantaa puoltaa edellä mainitun pk-ohjelman muuttamista monivuotiseksi ohjelmaksi,

—	kehotti virastoa parantamaan toimintansa suunnittelua suhteessa kansallisten tarkkailupisteiden toimintaan ja pani tyytyväisenä merkille viraston ja Dublinin säätiön tekemän yhteistyön;

panee merkille seuraavat määrät Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001;

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Komissiolta saatu tuki	12 324	9 400
Muut tuet	252	184
Muut tulot	8	0
Rahoitustuotot	73	91
Tulot yhteensä (a)	12 657	9 676
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	3 024	2 654
Siirretyt määrärahat	136	168
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	1 140	846
Siirretyt määrärahat	247	229
Toiminta — Talousarvion III osasto
Maksut	2 030	1 543
Siirretyt määrärahat	5 623	5 814
Menot yhteensä (b)	12 199	11 255
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	458	-1 579
Edelliseltä vuodelta siirretty saldo	-2 185	- 886
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	609	242
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt uudelleen käytettäväksi tarkoitetut tulot, joita ei käytetty uudelleen	0	9
Kurssierot	4	2
Siirtovelat ja siirtosaamiset	7	27
Varainhoitovuoden saldo	-1 108	-2 185
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastolta saadut tiedot.

Talousarvion toteutus

toistaa kantansa, jonka se esitti edellä mainitussa 6. marraskuuta 2003 antamassaan vuotta 2001 koskevaan vastuuvapauspäätökseen liittyvässä päätöslauselmassa (8 kohta) ja jonka mukaan se odottaa viraston jatkavan pyrkimyksiä parantaa edelleen toimintansa ohjelmointia, jotta vähennettäisiin huomattavasti määrärahojen siirtymistä vuodelta toiselle; vaikka tilintarkastustuomioistuin ja virasto ovat eri mieltä siitä, miten virasto on pyrkinyt noudattamaan vuotuisuuden periaatetta, pitää kiinni siitä, että lisäponnisteluja on tehtävä, jotta vuodelta toiselle siirrettävien määrärahojen määrää leikataan entistä tiukemmalla toimintamäärärahojen ohjelmoinnilla, jopa sellaisten hankkeiden tapauksessa, joiden toteutuskausi ylittää varainhoitovuoden;

3.	odottaa, että virasto antaa tietoja viraston tekemästä analyysistä uuden varainhoitoasetuksen tarjoamista vaihtoehdoista, jotta taataan ohjelmien asianmukainen täytäntöönpano samalla kuitenkin noudattaen talousarvion vuotuisuuden periaatetta;

panee merkille viraston suunnitelman parantaa sisäistä valvontaansa, mihin kuuluu sisäisen valvontatehtävän luominen, ja sen ilmoittamat aloitteet panna täytäntöön sisäisen valvonnan standardit vuonna 2004; odottaa, että virasto raportoi näistä asioista, kun se on saanut sisäiset menettelynsä päätökseen.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen esittämän kritiikin siitä, miten virasto valvoi edunsaajia pk-yrityksiä koskevan ohjelman yhteydessä, ja erityisesti ilmoitettujen menojen totuudenmukaisuutta koskevan arvostelun sekä tilintarkastustuomioistuimen huomautukset tavasta, jolla virasto oli suorittanut joidenkin hankkeiden loppuarvioinnin; panee lisäksi merkille viraston vastauksen, jonka mukaan virasto jätti näiden arviointien jälkeen maksamatta tuen kokonaisena 51:lle hankkeen toteuttajalle; kehottaa virastoa ”ottamaan opikseen” pk-yritysten rahoitusohjelmaa 2002 hallinnoitaessa saaduista kokemuksista, jotta myöhemmät ohjelmat hoidettaisiin kurinalaisemmin ja rahalle saataisiin parempi vastine;

6.	pyytää virastoa toimittamaan asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle ulkopuolisen arviointiraportin toisesta pk-yritysten rahoitusohjelmasta syyskuuhun 2004 mennessä ja antamaan tietoja vuosien 2001—2002 arviointikertomuksen perusteella toteutetuista toimista.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

palauttaa mieliin ilmaisseensa vuoden 2001 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa huolensa siitä, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala (IAS) ei tehnyt virastoja koskevia tarkastuksia; ilmaisee olevansa syvästi huolissaan siitä, että vaikuttaa siltä, että näitä tarkastuksia ei ole tehty tänäkään vuonna; pyytää komissiota ja IASia selittämään, miksi näitä tarkastuksia ei ole tehty, ja ilmoittamaan, paljonko sisäisen tarkastuksen toimialalla on käytettävissään henkilöstöä näiden tarkastusten toteuttamiseen; odottaa, että komissio, ja erityisesti IAS, ilmoittaa, miten se aikoo varmistaa riittävien ja moitteettomien tarkastusten suorittamisen erillisvirastoissa;

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (8); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapauspäätöslauselman hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (9) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti.

Varainhoito

10.

11.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

12.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

13.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

14.

15.

16.

Uudet rahoituslähteet

17.

18.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

19.

palauttaa mieliin kantansa (10), jonka mukaan nykyisten virastojen ”valikoima erilaisia muotoja ei ole avoin, selkeä eikä perusteltu, vaikka otettaisiin huomioon tehtävien erilaisuus”; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia olemassa olevia virastoja, jotta se voi tarvittaessa ehdottaa tarkistuksia niiden perussääntöihin virastojen sopeuttamiseksi tulevissa säädöspuitteissa määriteltäviin malleihin (11); kehottaa toimivaltaisia valiokuntia seuraamaan tätä kattavaa uudelleentarkastelua, joka olisi vietävä läpi mahdollisimman nopeasti, ja ottamaan huomioon tässä vastuuvapauspäätöslauselmassa mainitut horisontaaliset seikat;

20.

kehottaa komissiota esittämään asianmukaisia ehdotuksia tällaisten yhdenmukaisten puitteiden luomiseksi virastoille ennen kuin tai viimeistään samaan aikaan, kun se esittää uusia virastoja koskevat lainsäädäntöehdotukset; pitää kiinni siitä, että yhteiset suuntaviivat sisältävä toimielinten välinen sopimus on välttämätön edellytys yhdenmukaisten puitteiden luomiselle.

Henkilöstöpolitiikka

21.

22.

23.

24.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

25.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

26.

27.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 38.

(5) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 52 ja 53.

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 15.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0322

Vastuuvapaus 2002: Euroopan ympäristökeskus

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0635/2003 — 2003/2245(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0635/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0140/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 22. heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1641/2003 (3) ja erityisesti sen 13 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan ympäristökeskuksen johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan ympäristökeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 1.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 15.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan ympäristökeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0635/2003 — 2003/2245(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0635/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0140/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 22. heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1641/2003 (3) ja erityisesti sen 13 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 6. marraskuuta 2003 ympäristökeskuksen johtajalle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä parlamentti päätöslauselmassaan (5) muun muassa

—

pani tyytyväisenä merkille keskuksen pyrkimyksen suunnitella toimintansa paremmin, jotta vähennettäisiin keskuksen vuodelta toiselle siirtyviä määrärahoja, ja totesi, että vuodelta toiseen siirrettävät määrärahat koskevat lähinnä yhteyksiä Euroopan teemakeskuksiin, jotka ovat sopimussuhteessa ympäristökeskuksen kanssa, ja että ongelma on luonteeltaan ”systeeminen” ja pyysi keskusten kanssa tehtävien sopimusten täytäntöönpanon tiukempaa valvontaa; lisäksi se pyysi yhteisön elinten välisen yhdenmukaistetun lähestymistavan kehittämistä, joka perustuisi parhaisiin käytäntöihin, kun on kyse tämänkaltaisista systeemisistä ongelmista,

—	kehotti keskusta panemaan täytäntöön asianmukaiset toimenpiteet taltiointi- ja arkistointijärjestelmän parantamiseksi, jotta sen varainhoitoasiakirjat sisältävät tarvittavan taustamateriaalin,

—	edellytti keskuksen tehostavan toimielinten välistä yhteistyötä hankintamenettelyjen kaltaisissa asioissa;

panee merkille seuraavat määrät Euroopan ympäristökeskuksen tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001;

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Omat tulot
Komissiolta saatu tuki	18 749	18 342
Muut tulot	1 136	1 493
Rahoitustuotot	198	369
Tulot yhteensä (a)	20 083	20 204
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	9 714	8 126
Siirretyt määrärahat	1 018	735
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	2 054	1 423
Siirretyt määrärahat	247	521
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	6 493	3 738
Siirretyt määrärahat	5 611	6 856
Menot yhteensä (b)	25 137	21 399
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	-5 054	-1 195
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	-3 274	-3 117
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	888	939
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt uudelleen käytettäväksi tarkoitetut tulot, joita ei käytetty uudelleen	8	86
Palautukset komissiolle
Kurssierot	4	13
Varainhoitovuoden saldo	-7 428	-3 274
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Keskukselta saadut tiedot.

Talousarvion toteutus — tarkastus ja valvonta

panee merkille keskuksen vastaukset, jotka koskevat siirtoja varainhoitovuodelta toiselle, ja erityisesti sen kannan useiden hankkeiden monivuotiseen luonteeseen; kehottaa keskusta antamaan lisätietoja sen tekemästä analyysistä uuden varainhoitoasetuksen tarjoamista vaihtoehdoista, erityisesti jaksotettujen määrärahojen käytöstä Euroopan teemakeskuksien kanssa tehtyjen sopimusten yhteydessä, jotta onnistuttaisiin vähentämään vuodelta toiselle tehtäviä siirtoja ja noudattamaan aikaisempaa paremmin vuotuisuuden periaatetta;

3.	panee tyytyväisenä merkille sisäisen valvontatehtävän perustamisen, mutta korostaa komission sisäisen tarkastuksen toimialan kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä;

4.	toistaa keskukselle esittämänsä pyynnön panna pikaisesti täytäntöön tarvittavat toimenpiteet keskitetyn taltiointi- ja arkistointijärjestelmän tukemiseksi, jotta varainhoidon toimialan on helpompi seurata keskuksen toimintaa ja ohjelmia.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

on syvästi huolissaan tilintarkastustuomioistuimen toistuvasti esittämästä kritiikistä, mikä koskee maksupyyntöjen tueksi esitettyjen tositteiden puutteita; odottaa, että keskus ryhtyy pikaisiin toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi ja ilmoittaa parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle, kun arkistoinnin ja postin kirjaamisen järjestelmät on luotu ja otettu käyttöön;

6.	panee tyytyväisenä merkille keskuksen vastauksissaan antaman sitoumuksen, jonka mukaan tukisopimukset kansainvälisten elinten kanssa poistetaan käytöstä ja tästä lähtien ne rajoitetaan tiukasti ympäristökeskuksesta annetun asetuksen ja uuden varainhoitoasetuksen säännösten mukaisiksi;

panee merkille myös keskuksen antaman selvennyksen Royal Awards Foundation -säätiölle tarjotuista tiloista ja että viimeksi mainittu maksaa 1. tammikuuta 2003 alkaen käyttämistään keskuksen tiloista aiheutuvat kustannukset; panee lisäksi merkille, että keskus harkitsee jatkaako säätiö keskuksen tilojen käyttämistä; odottaa kuitenkin, että keskus ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, jotta vältytään vastaavalta kritiikiltä tulevaisuudessa.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

10.

Varainhoito

11.

12.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

13.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

14.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

15.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

16.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia, sen sijaan että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

17.

Uudet rahoituslähteet

18.

19.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

20.

21.

Henkilöstöpolitiikka

22.

23.

24.

25.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

26.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

27.

28.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 1.

(5) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 71 ja 72.

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 22.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0323

Vastuuvapaus 2002: Euroopan lääkearviointivirasto

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkearviointiviraston johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0638/2003 — 2003/2255(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lääkearviointiviraston varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0638/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0143/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön luvananto- ja valvontamenettelyistä sekä Euroopan lääkearviointiviraston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 2309/93 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1647/2003 (3) ja erityisesti 57 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan lääkearviointiviraston johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan lääkearviointiviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 19.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 22.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan lääkearviointiviraston johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0638/2003 — 2003/2255(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lääkearviointiviraston varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä viraston vastaukset (1) (C5-0638/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0143/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön luvananto- ja valvontamenettelyistä sekä Euroopan lääkearviointiviraston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 2309/93 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1647/2003 (3) ja erityisesti 57 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

B.	ottaa huomioon, että uuden varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti parlamentti käyttää ensimmäistä kertaa toimivaltuuttaan myöntää viraston johtajalle vastuuvapaus viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002,

C.	ottaa huomioon, että tämän uuden suhteen alkajaisiksi parlamentin toimivaltainen valiokunta sai virastolta vastaukset sille esittämiinsä kysymyksiin;

panee merkille seuraavat määrät Euroopan lääkearviointiviraston tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001:

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Varainhoitovuoden tulot (5)
Komissiolta saatu tuki	14 534	14 000
Yhteisön tuki harvinaisten tautien lääkkeisiin	2 407	1 300
Maksut	38 372	42 708
ETA:n maksuosuus	313	288
Muut tulot	1 750	4 504
Tulot yhteensä (a)	57 376	62 800
Varainhoitovuoden menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	25 793	22 437
Siirretyt määrärahat	424	538
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	8 807	8 143
Siirretyt määrärahat	1 910	4 851
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	16 990	17 687
Siirretyt määrärahat	4 477	8 113
Menot yhteensä (b)	58 401	61 769
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	-1 025	1 031
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	4 040	1 926
Palautukset komissiolle	-4 040	0
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	1 377	1 258
Kurssierot	- 141	345
Muut mukautukset	- 211	- 520
Varainhoitovuoden saldo	0	4 040
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Virastolta saadut tiedot — Taulukossa annetaan yhteenveto viraston tilinpäätökseen sisältyvistä tiedoista.

Talousarvion toteutus — varainhoitoa koskevat säännöt

2.	odottaa, että varainhoitoa koskevia sääntöjä hyväksyessään virasto ottaa tinkimättä huomioon tilintarkastustuomioistuimen 17. heinäkuuta 2003 antamassa lausunnossa nro 6/2003 esittämät ehdotukset;

panee tyytyväisenä merkille viraston ja komission aikaansaaman yhteisymmärryksen yhteisön tuen maksamisesta kolmessa erässä, mikä auttaa vähentämään varainhoitovuodelta toiselle siirrettävien määrärahojen määrää; panee lisäksi merkille tarkistetun menettelyn käyttöönoton yhteisymmärryksessä tilintarkastustuomioistuimen kanssa, joka koskee sitoumusten käsittelyä siinä tapauksessa, että päätetään suorittaa tarkastus, tavoitteena noudattaa aikaisempaa paremmin vuotuisuuden periaatetta; kehottaa virastoa perustelemaan, voisiko jaksotettujen määrärahojen käyttö vaikuttaa positiivisesti varainhoitovuodelta toiselle siirrettävien määrärahojen määrään;

4.	korostaa kuitenkin, että aikaansaadusta yhteisymmärryksestä huolimatta on parannettava varainhoitovuodelta toiselle siirrettävistä maksuista aiheutuvaa tilannetta, mikä johtuu tarkastuksista vastaavien jäsenvaltioiden virastojen yhteydessä sovellettavasta menettelystä;

panee mielenkiinnolla merkille viraston ja komission välisen sopimuksen, joka mahdollistaa uuden varainhoitoasetuksen mukaisesti sen, että viraston toteutumalaskelman positiivinen saldo voidaan käyttää yhteisön tukea koskevassa budjettikohdassa, mikäli viraston maksuista saatavat tulot jäävät ennusteita pienemmiksi; korostaa, että virastolla on enemmän erityisesti lääkevalvontaan liittyviä tehtäviä kuin lääkelupia hakeneiden yritysten maksuilla pystytään kattamaan; pitää pragmaattisena tätä ratkaisua, joka mahdollistaa sen, että yhteisön tuista ja maksuista saataviin tuloihin liittyviä siirtoja varainhoitovuodelta toiselle kohdellaan eri tavalla, ja katsoo, että ratkaisu tuo mukanaan tarvittavaa joustavuutta viraston erityispiirteet huomioon ottaen.

Tilinpäätökset

6.	panee merkille viraston vastuksen, joka koskee tarkastuksista suoritettujen ennakkomaksujen ja maksettavien tarkastusmaksujen käsittelyn parantamiseksi toteutettuja toimia; odottaa, että virasto antaa lisäselvityksiä asiakastalletusten käytöstä.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

7.	panee merkille toimet sisäisen valvonnan menettelyjen parantamiseksi; odottaa, että virasto noudattaa asianmukaisesti vaatimusta toimittaa järjestelmällisesti laskujen maksamisen edellyttämät tositteet.

Muut

8.	panee tyytyväisenä merkille viraston päätöksen virallistaa sisäisen valvonnan toiminta; odottaa, että virasto ja komissio toteuttavat lisätoimia parantaakseen viraston sisäisen valvonnan ja komission sisäisen tarkastuksen toimialan (IAS) yhteistyötä.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

10.

11.

Varainhoito

12.

13.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

14.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistaminen;

15.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

16.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

17.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

18.

Uudet rahoituslähteet

19.

20.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

21.

22.

Henkilöstöpolitiikka

23.

24.

25.

26.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

27.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

28.

29.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 19.

(5) Summa sisältää 5,2 miljoonaa euroa varainhoitovuoden 2002 saatavia (10,7 miljoonaa euroa varainhoitovuonna 2001).

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 29.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0324

Vastuuvapaus 2002: Euroopan unionin elinten käännöskeskus

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0637/2003 — 2003/2247(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2002 sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0637/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0142/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 2965/94 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1645/2003 (3) ja erityisesti sen 19 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 13.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 29.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0637/2003 — 2003/2247(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2002 sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0637/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0142/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 2965/94 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1645/2003 (3) ja erityisesti sen 19 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 6. marraskuuta 2003 (5) käännöskeskuksen johtajalle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä se muun muassa

—	pyysi keskusta lisäämään yhdessä Luxemburgin viranomaisten kanssa pyrkimyksiään löytää pysyvä ratkaisu sen tiloja koskevaan ongelmaan,

—	kannusti keskusta jatkamaan tulevaa laajentumista ajatellen toimintaa, jolla varmistetaan parempi toimielinten välinen yhteistyö;

panee merkille seuraavat luvut Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001;

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Varainhoitovuoden tulot
Euroopan unionin erillisvirastoilta ja muilta elimiltä saadut tulot	17 200	19 550
Euroopan yhteisöjen toimielimiltä saadut tulot	913	633
Muut tulot	0	5
Rahoitustuotot	494	458
Tulot yhteensä (a)	18 607	20 646
Varainhoitovuoden menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	10 005	13 862
Siirretyt määrärahat	98	892
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	1 388	1 090
Siirretyt määrärahat	676	929
Toiminta — talousarvion III osasto (5)
Maksut	3 274	0
Siirretyt määrärahat	473	0
Menot yhteensä (b)	15 914	16 773
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	2 693	3 873
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	7 875	4 977
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	259	240
Muut tulot	33	-
Menovaraukset	-2 532	-1 221
Kurssierot	2	6
Varainhoitovuoden saldo	8 330	7 875
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Keskukselta saadut tiedot — Taulukossa annetaan yhteenveto keskuksen tilinpäätökseen sisältyvistä tiedoista.

2.	panee merkille keskuksen suunnitelman toteuttaa toimia sisäisen valvontajärjestelmänsä ja erityisesti riskinarvioinnin vahvistamiseksi; odottaa keskuksen ilmoittavan asiasta vastaavalle valiokunnalle tällaisista organisaatiomuutoksista, kun nämä sisäiset menettelyt on saatu päätökseen.

Talousarvion toteutus

pitää myönteisenä vastauksia, jotka keskus antoi kyselylomakkeen kysymyksiin varainhoitovuodelta toiselle viime vuosina tehtyjen siirtojen kehityksestä ja joista ilmenee, että tällaisten siirtojen määrä on selvästi vähenemään päin; kannustaa keskusta jatkamaan ponnistelujaan lisäparannusten aikaansaamiseksi tällä alalla;

panee merkille keskuksen pyrkimykset vastata myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen, joka koskee sitä, miten keskuksen olisi sovellettava varainhoitoa koskevia säännöksiä, kun tietyn varainhoitovuoden saldo sisällytetään seuraavan varainhoitovuoden tuloihin; odottaa keskuksen etsivän asiaan lopullisen ratkaisun, joka on sopusoinnussa tilintarkastustuomioistuimen suositusten kanssa.

Käännöskeskuksen toimitilat

hyväksyy keskuksen pyrkimykset päästä Luxemburgin viranomaisten kanssa sopimukseen sen toimitiloja koskevasta kysymyksestä; panee merkille, että ratkaisuun ei ole vielä päästy; panee merkille yleisen kiinteistöpolitiikan olevan, että toimielimet suosivat ostamista vuokraamisen sijaan kustannus-hyötyanalyysin pohjalta; korostaa, että kiinteistöhankkeisiin sovelletaan varainhoitoasetuksen 179 artiklan säännöksiä; kannustaa keskusta lisäämään yhdessä Luxemburgin viranomaisten kanssa pyrkimyksiään löytää pysyvä ratkaisu keskuksen tarpeisiin soveltuvia tiloja koskevaan kysymykseen.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (8); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (9); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapauspäätöslauselman hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (10) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti.

Varainhoito

10.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

11.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

12.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

13.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

14.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

15.

Uudet rahoituslähteet

16.

17.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja;

18.

katsoo, että käännöskeskuksen olisi voitava käyttää mahdollista ylimääräistä kapasiteettiaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimielinten prioriteettiasemaa, palveluiden tarjoamiseen muille kansainvälisille järjestöille maksua vastaan, mikä vähitellen vähentäisi sen riippuvuutta yhteisön talousarviosta.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

19.

palauttaa mieliin kantansa (11), jonka mukaan nykyisten virastojen ”valikoima erilaisia muotoja ei ole avoin, selkeä eikä perusteltu, vaikka otettaisiin huomioon tehtävien erilaisuus”; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia olemassa olevia virastoja, jotta se voi tarvittaessa ehdottaa tarkistuksia niiden perussääntöihin virastojen sopeuttamiseksi tulevissa säädöspuitteissa määriteltäviin malleihin (12); kehottaa toimivaltaisia valiokuntia seuraamaan tätä kattavaa uudelleentarkastelua, joka olisi vietävä läpi mahdollisimman nopeasti, ja ottamaan huomioon tässä vastuuvapauspäätöslauselmassa mainitut horisontaaliset seikat;

20.

Henkilöstöpolitiikka

21.

22.

23.

24.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

25.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (13); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

26.

27.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 13.

(10) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(5) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 65 ja 66.

(6) Keskus päätti vuonna 2002 perustaa selvyyden vuoksi talousarvioon III osaston, joka sisältää kaikki luonnollisten tai oikeushenkilöiden kanssa tehtyihin käännössopimuksiin liittyvät kulut.

(7) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(8) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(9) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(11) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(12) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(13) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0325

Vastuuvapaus 2002: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0630/2003 — 2003/2240(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2002 sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0630/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0136/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 337/75 muuttamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 1416/76 kumoamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1655/2003 (3) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 36.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 41.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 36.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0630/2003 — 2003/2240(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2002 sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0630/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0136/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 337/75 muuttamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 1416/76 kumoamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1655/2003 (3) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 8. huhtikuuta 2003 (5) keskuksen hallintoneuvostolle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä se muun muassa

—

pahoitteli, että keskus ei ollut täysin noudattanut sopimuksentekomenettelyjä, ja kehotti sitä jatkamaan toimia tehtäviensä suunnittelun parantamiseksi niin, että tulevaisuudessa vältytään kiireellisiltä tapauksilta, jotka ovat aikaisemmin johtaneet julkisia hankintamenettelyjä koskevien sääntöjen rikkomisiin,

—	katsoi, että tulevaa laajentumista ajatellen olisi seurattava Cedefopin ja Euroopan koulutussäätiön välisen yhteistyön tuloksia ja tutkittava kyseisen yhteistyön laajentamismahdollisuuksia,

—	kehotti keskuksen toiminnasta tehdyn ulkoisen arvioinnin perusteella ponnistelemaan Cedefopin julkisen kuvan parantamiseksi ja tehostamaan tiedon jakamista ja kohdistamista;

panee merkille seuraavat luvut Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001:

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Komissiolta saatu tuki	12 135	13 200
Edeltävien varainhoitovuosien tulot	25	724
Muut tulot	3	0
Tiettyihin käyttötarkoituksiin sidotut tulot (Phare + kolmannet osapuolet)	333	402
Rahoitustuotot	50	104
Tulot yhteensä (a)	12 546	14 430
Varainhoitovuoden menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	7 570	7 231
Siirretyt määrärahat	298	266
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	767	700
Siirretyt määrärahat	345	323
Toiminta — talousarvion III osasto (paitsi tiettyihin käyttötarkoituksiin sidotut tulot)
Maksut	2 491	2 720
Siirretyt määrärahat	2 189	2 059
Tiettyihin käyttötarkoituksiin sidotut tulot (Phare + kolmannet osapuolet)
Maksut	0	277
Siirretyt määrärahat	187	453
Menot yhteensä (b)	13 847	14 029
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	-1 301	401
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	532	- 228
Peruuntuneet siirretyt määrärahat	215	349
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt uudelleen käytettäväksi tarkoitetut tulot, joita ei käytetty uudelleen	8	12
Kurssierot	1	- 2
Varainhoitovuoden saldo	- 545	532
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus.

panee merkille keskuksen vastauksen tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen, joka koski tarvetta virallistaa komission kanssa tehty järjestely kulujen maksamisesta silloin, kun ne osallistuvat yhdessä kansainväliseen tapahtumaan; odottaa keskuksen ja komission antavan sille tarkat tiedot sopimuksen ehdoista ja etenkin toimitettavista tarkastuksista, joihin tilintarkastustuomioistuin viittasi.

Muut huomautukset

3.	odottaa keskuksen ilmoittavan asiasta vastaavalle valiokunnalle sitten, kun sen sisäisen tarkastuksen toimiala on aloittanut toimintansa, ja kertovan, milloin se olettaa saavansa päätökseen työnsä, jonka tarkoituksena on varmistaa sisäisen tarkastuksen standardien noudattaminen;

panee merkille keskuksen ja Euroopan koulutussäätiön yhteistyöstä 23. syyskuuta 2003 annetun edistystä koskevan yhteisen yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään pääpiirteissään toteutetut yhteiset aloitteet ja toimet, eritoten unioniin liittyvien valtioiden ja ehdokasvaltioiden valmistelemiseksi osallistumaan tehokkaasti keskuksen toimintaan ennen laajentumista; korostaa, että yhteisen toiminnan pitäisi jatkua; kehottaa keskusta, Euroopan koulutussäätiötä ja komissiota antamaan parlamentille 10 uuden jäsenvaltion liittymisen jälkeen kertomuksen tuloksista, joita on saatu Euroopan koulutussäätiön työn siirtämisestä näihin maihin Cedefopin alaisuudessa.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

Varainhoito

9.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

10.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

11.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

12.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

13.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

14.

Uudet rahoituslähteet

15.

16.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

17.

18.

Henkilöstöpolitiikka

19.

20.

21.

22.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

23.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

24.

25.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 41.

(5) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 82 ja 83.

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 42.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0326

Vastuuvapaus 2002: Eurojust

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0662/2003 — 2003/2256(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurojust-yksikön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2002 sekä Eurojust-yksikön vastaukset (1) (C5-0662/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0150/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/659/YOS (3) ja erityisesti sen 36 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Eurojust-yksikön johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Eurojust-yksikön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 42.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Eurojust-yksikön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0662/2003 — 2003/2256(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurojust-yksikön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2002 sekä Eurojust-yksikön vastaukset (1) (C5-0662/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0150/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/659/YOS (3) ja erityisesti sen 36 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

B.	ottaa huomioon, että Eurojust aloitti toimintansa vuoden 2002 lopussa ja että parlamentti uuden varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti käyttää ensimmäistä kertaa toimivaltaansa myöntää vastuuvapaus Eurojust-yksikön johtajalle sen talousarvion toteuttamisesta,

C.	ottaa huomioon, että asiasta vastaava parlamentin valiokunta sai Eurojust-yksiköltä vastaukset sille esittämiinsä kysymyksiin;

panee merkille seuraavat luvut Eurojust-yksikön tileillä varainhoitovuonna 2002;

Tulostili varainhoitovuodelta 2002

(1000 euroa)
	2002
Tulot
Komissiolta saatu tuki	1 478
Tulot yhteensä (a)	1 478
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	205
Siirretyt määrärahat	42
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	793
Siirretyt määrärahat	268
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	213
Siirretyt määrärahat	37
Menot yhteensä (b)	1 558
Varainhoitovuoden saldo (c = a - b) (5)	-80
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Eurojust-yksiköltä saadut tiedot — Taulukossa annetaan yhteenveto Eurojust-yksikön tilinpäätökseen sisältyvistä tiedoista.

Talousarvion toteutus

2.	panee merkille Eurojustin kannan, että se on nyt keskittynyt toimintansa aloittamiseen ja että ongelmat, joita talousarvion toteutuksessa saattaa sen työn alkuvaiheissa esiintyä, oletettavasti ratkeavat varainhoitovuodesta 2004 alkaen.

Varainhoitoasetus

3.	on tyytyväinen, että ollaan pääsemässä yksimielisyyteen siitä, miten Eurojust noudattaa varainhoidon puiteasetusta; pyytää, että se pidetään täydellisesti ajan tasalla siitä, minkälaiseen lopulliseen sopimukseen asiasta päästään.

Toimielinten välinen yhteistyö

pitää myönteisenä Eurojust-yksikön halukkuutta käyttää hyväkseen nykyisten toimielinten kokemusta, järjestelmiä ja työmenetelmiä; panee merkille sen huomautukset niistä vaikeuksista, joita pieni virasto voi kohdata toimiessaan huomattavasti suuremman ja monimutkaisemman toimielimen, kuten komission, kanssa;

5.	on tyytyväinen Eurojustin kantaan, että se odottaa saavansa apua ja ohjausta komission yksiköiltä erityisesti tilinpidon, sisäisen tarkastuksen ja valvonnan alalla;

6.	kehottaa Eurojustia pyrkimään toimiviin suhteisiin parlamentin ja tämän asiasta vastaavien valiokuntien kanssa sekä vastuuvapausmenettelyyn että sen erityistehtäviin liittyvissä asioissa.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (6); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (7); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapauspäätöslauselman hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (8) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti.

Varainhoito

10.

11.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

12.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistaminen;

13.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

14.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

15.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

16.

Uudet rahoituslähteet

17.

18.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

19.

palauttaa mieliin kantansa (9), jonka mukaan nykyisten virastojen ”valikoima erilaisia muotoja ei ole avoin, selkeä eikä perusteltu, vaikka otettaisiin huomioon tehtävien erilaisuus”; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia olemassa olevia virastoja, jotta se voi tarvittaessa ehdottaa tarkistuksia niiden perussääntöihin virastojen sopeuttamiseksi tulevissa säädöspuitteissa määriteltäviin malleihin (10); kehottaa toimivaltaisia valiokuntia seuraamaan tätä kattavaa uudelleentarkastelua, joka olisi vietävä läpi mahdollisimman nopeasti, ja ottamaan huomioon tässä vastuuvapauspäätöslauselmassa mainitut horisontaaliset seikat;

20.

Henkilöstöpolitiikka

21.

22.

23.

24.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

25.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (11); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

26.

27.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44.

(8) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(5) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(6) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(7) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(9) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(10) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(11) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0327

Vastuuvapaus 2002: Euroopan koulutussäätiö

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0641/2003 — 2003/2259(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä säätiön vastaukset (1) (C5-0641/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0144/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan koulutussäätiöstä annetun asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1648/2003 (3) ja erityisesti sen 11 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan koulutussäätiön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 47.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 22.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 47.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan koulutussäätiön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0641/2003 — 2003/2259(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä säätiön vastaukset (1) (C5-0641/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0144/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan koulutussäätiöstä annetun asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1648/2003 (3) ja erityisesti sen 11 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

B.	ottaa huomioon, että uuden varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti parlamentti antaa varainhoitovuonna 2002 ensimmäisen kerran Euroopan koulutussäätiön johtajalle säätiön talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden,

C.	ottaa huomioon, että tämän uuden suhteen alkajaisiksi parlamentin toimivaltainen valiokunta sai säätiöltä vastaukset sille esittämiinsä kysymyksiin;

panee merkille seuraavat luvut Euroopan koulutussäätiön tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001:

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001 (5)

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Omat tulot
Komissiolta saatu tuki	13 179	16 800
Muut tulot	23	47
Rahoitustuotot	140	290
Tulot yhteensä (a)	13 342	17 137
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	10 153	9 746
Siirretyt määrärahat	215	356
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	805	862
Siirretyt määrärahat	559	541
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	2 307	2 572
Siirretyt määrärahat	2 591	2 595
Menot yhteensä (b)	16 631	16 672
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	-3 289	465
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	4 055	3 352
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	424	258
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt uudelleen käytettäväksi tarkoitetut tulot, joita ei käytetty uudelleen	0	0
Palautukset komissiolle	-3 352	0
Kurssierot	6	- 20
Varainhoitovuoden saldo	-2 155	4 055
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Säätiöltä saadut tiedot.

Talousarvion toteutus — tarkastus ja valvonta

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on kritisoinut vuodelta toiselle tehtyjen toimintamäärärahasiirtojen määrää, joka on edelleen suuri, ja se on todennut, että säätiön olisi valvottava ohjelmaansa paremmin; panee myös merkille säätiön tähän kysymykseen antaman vastauksen, jossa todettiin, että siirtojen määrän pitäisi odotettavasti vähentyä vuoden 2002 jälkeen ja että ongelman ratkaisua helpottaisi monivuotisten maksumäärärahojen järjestelmän käyttöönotto;

3.	kehottaa säätiötä selventämään uuden varainhoitoasetuksen tarjoamien vaihtoehtojen analyysiään vähentääkseen varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja ja noudattaakseen paremmin määrärahojen vuotuisuuden periaatetta;

panee tyytyväisenä merkille säätiön aikomuksen hyväksyä kaksikymmentäneljä sisäisen valvonnan standardia, jotka olisi pantava täytäntöön kokonaisuudessaan vuoden 2004 loppuun mennessä; panee myös merkille sisäisten tarkastusmahdollisuuksien kehittämiseksi toteutetut toimet; painottaa komission sisäisen tarkastuksen toimialan kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä;

panee merkille, että yhteisön tuki säätiölle maksetaan säännöllisissä erissä; panee myös merkille, että säätiö totesi kyselyyn antamassaan vastauksessa, että erien maksuissa tapahtuvat viivästykset ovat johtaneet kassavirtaongelmaan; on sitä mieltä, että tällaiset tilanteet voivat hankaloittaa työohjelman toteutusta;

kehottaa komissiota ja säätiötä parantamaan koordinaatiotaan ja estämään vastaavien ongelmien ilmenemisen tulevaisuudessa ratkaisemalla ongelmat asianmukaisella tavalla; kehottaa komissiota tiedottamaan ongelmasta ja tilanteen ratkaisemiseksi toteutetuista toimista asiasta vastaaville valiokunnille.

Tilinpäätökset

panee merkille säätiön vastauksen tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin Tacis-, Phare- ja Tempus-ohjelmien toteuttamisessa tarvittavan teknisen avun yhteydessä hallinnoitavien sopimusvarojen esittämisestä vuoden 2003 rahoituslaskelmissa; panee merkille, että säätiö on komission kanssa neuvoteltuaan valmis etsimään asianmukaisen ratkaisun tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

8.	kehottaa säätiötä varmistamaan yhteistyössä komission kanssa, että toteutetaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin perustuvat tarpeelliset jatkotoimet, joilla varmistetaan, että työttömyyskorvausta saavat ainoastaan siihen todella oikeutetut säätiön entiset työntekijät.

Muut asiat

9.	panee merkille, että säätiö on halukas ottamaan lisätehtäviä; toistaa komissiolle pyyntönsä käyttää säätiön asiantuntemusta hyväksi laajemmassa maantieteellisessä kontekstissa kuin nykyään ja antaa säätiön avulla teknistä tukea esimerkiksi Tempus- ja Erasmus Mundus -ohjelmille;

10.

panee merkille säätiön ja Cedefopin yhteistyöstä 23. syyskuuta 2003 annetun edistystä koskevan yhteisen yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään pääpiirteissään toteutetut yhteiset aloitteet ja toimet, eritoten ehdokasvaltioiden valmistelemiseksi osallistumaan tehokkaasti keskuksen toimintaan ennen laajentumista; korostaa, että yhteisen toiminnan pitäisi jatkua; kehottaa säätiötä, Cedefopia ja komissiota antamaan parlamentille 10 uuden jäsenvaltion liittymisen jälkeen kertomuksen tuloksista, joita on saatu Euroopan koulutussäätiön työn siirtämisestä näihin maihin Cedefopin alaisuudessa.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

11.

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

12.

13.

Varainhoito

14.

15.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

16.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistaminen;

17.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

18.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

19.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

20.

Uudet rahoituslähteet

21.

22.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

23.

24.

Henkilöstöpolitiikka

25.

26.

27.

28.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

29.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

30.

31.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 22.

(5) Tulostiliä ja tasetta laadittaessa on otettu huomioon ainoastaan säätiön erityinen toiminta, ei sen komission tai muiden elinten puolesta hallinnoimia ohjelmia.

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 55.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0328

Vastuuvapaus 2002: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0631/2003 — 2003/2241(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä säätiön vastaukset (1) (C5-0631/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0137/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1365/75 muuttamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 1417/76 kumoamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1649/2003 (3) ja erityisesti sen 16 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan elinja työolojen kehittämissäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 25.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 55.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0631/2003 — 2003/2241(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä säätiön vastaukset (1) (C5-0631/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0137/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1365/75 muuttamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 1417/76 kumoamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1649/2003 (3) ja erityisesti sen 16 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 8. huhtikuuta 2003 (5) säätiön hallintoneuvostolle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä se muun muassa

—	valitti, että säätiö ei ole kaikkien palvelusopimuksiensa teossa täysin noudattanut tarjouspyyntömenettelyjä, ja kehotti säätiötä korjaamaan ongelman,

—	piti myönteisenä säätiön toiminnan yleistä ulkoista arviointia ja kehotti sitä jatkamaan ponnistelujaan parantaakseen yhteistyötä komission ja parlamentin kanssa ja ottaakseen käyttöön uusia sisäisen valvonnan menettelyjä,

—	onnitteli säätiötä sen hyvästä työstä, ja rohkaisi sitä tiedottamaan toiminnastaan enemmän, jotta se tulisi tunnetuksi laajemmin;

panee merkille seuraavat määrät Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001:

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Komissiolta saatu tuki	16 500	14 958
Muut tulot	62	16
Rahoitustuotot	57	96
Tulot yhteensä (a)	16 619	15 070
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	9 111	7 583
Siirretyt määrärahat	216	190
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	938	854
Siirretyt määrärahat	683	245
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	3 290	3 129
Siirretyt määrärahat	3 105	3 148
Menot yhteensä (b)	17 343	15 150
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (5)	- 724	- 80
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	-1 209	-1 210
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	81	59
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt uudelleen käytettäväksi tarkoitetut tulot, joita ei käytetty uudelleen	13	24
Kurssierot	3	- 2
Varainhoitovuoden saldo	-1 836	-1 209
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Säätiöltä saadut tiedot — Taulukoissa annetaan yhteenveto säätiön omassa tilinpäätöksessään ilmoittamista tiedoista.

Talousarvion toteutus

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin kritisoi varainhoitovuodelta toiselle tehtyjen toimintamäärärahasiirtojen suurta määrää; pitää myönteisinä säätiön toteuttamia ponnistuksia ja toimia, joita se on esittänyt parantaakseen suunnittelua ja valvontaa ja vähentääkseen näin huomattavasti vuodelta toiselle tehtäviä siirtoja; katsoo, että siirtojen hoitamiseen liittyvissä toimissa voisi olla hyödyllistä tehdä yhteistyötä muiden erillisvirastojen kanssa noudattaen parhaisiin käytäntöihin perustuvia menettelyjä;

3.	kehottaa säätiötä esittämään analyysinsä uuden varainhoitoasetuksen tarjoamista vaihtoehdoista vähentääkseen varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja.

Tilinpäätökset

kehottaa säätiötä lisäämään ponnistuksiaan kehittääkseen ja ottaakseen käyttöön mahdollisimman pian integroidun tilinpitojärjestelmän ja toteuttaakseen tarvittavat toimet valvoakseen kiinteää omaisuuttaan, ml. arvon aleneminen; kehottaa komissiota antamaan säätiölle sen tarvitsemaa tukea etenkin tilinpitojärjestelmän yhdentämisessä.

Tilien perustana olevat toimet

5.	odottaa säätiön toteuttavan uuden varainhoitoasetuksen mukaisesti kaikki välttämättömät toimet reagoidakseen nopeasti tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin tarjouspyyntömenettelyjen avoimuuden parantamisesta.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

Varainhoito

10.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

11.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

12.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

13.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi.

14.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

15.

Uudet rahoituslähteet

16.

17.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

18.

19.

Henkilöstöpolitiikka

20.

21.

22.

23.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

24.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

25.

26.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 25.

(5) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 89 ja 90.

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 62.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0329

Vastuuvapaus 2002: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0634/2003 — 2003/2244(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0634/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0139/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 302/93 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1651/2003 (3) ja erityisesti sen 11 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 62.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0634/2003 — 2003/2244(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0634/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0139/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 302/93 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1651/2003 (3) ja erityisesti sen 11 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi 6. marraskuuta 2003 (5) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä parlamentti päätöslauselmassaan muun muassa

—	pani tyytyväisenä merkille keskuksen toimet, joilla pyritään varmistamaan toiminnan parempi seuranta, toteutus, raportointi ja arviointi, ja kannusti sitä jatkamaan toimintansa seurantaa pyrkien erityisesti vähentämään vuodelta toiselle siirtyviä määrärahoja,

—	kehotti keskusta tehostamaan toimielinten välistä yhteistyötä tavaroiden ja palveluiden hankinnassa ja tarjouspyyntömenettelyissä parhaisiin käytäntöihin perustuvan lähestymistavan pohjalta,

—	katsoi, että keskuksen olisi löydettävä asianmukainen ratkaisu tilaongelmaansa budjettivallan käyttäjän suositusten mukaisesti, ja totesi, että se tulee seuraamaan asiaa tulevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

panee merkille seuraavat määrät Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001:

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001 (6)

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Komissiolta saatu tuki	9 000	8 750
Norjalta saatu tuki	413	399
Muut tuet	735	1 153
Muut tulot	133	99
Tulot yhteensä (a)	10 280	10 401
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	4 951	4 174
Siirretyt määrärahat	80	490
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	362	620
Siirretyt määrärahat	509	624
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	2 525	2 146
Siirretyt määrärahat	1 001	2 026
Menot yhteensä (b)	9 698	10 079
Varainhoitovuoden tulos (a - b)	582	322
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo (7)	639	2 076
Siirretyt, peruuntuneet määrärahat	392	301
Uudelleen käytettäväksi tarkoitetut edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat, joita ei käytetty uudelleen	9	18
Palautukset komissiolle	0	-2 076
Kurssierot	3	-2
Varainhoitovuoden saldo (8)	1 625	639
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Seurantakeskukselta saadut tiedot.

Talousarvion toteutus

panee merkille seurantakeskuksen kyselyyn antaman vastauksen varainhoitovuodelta toiselle tehtyjen siirtojen kehityksestä; pitää myönteisenä tämänhetkistä laskusuuntausta, joka osoittaa, että toiminnan suunnittelun, täytäntöönpanon ja valvonnan parantamiseksi toteutetut toimet ovat tuottaneet tulosta ja vähentäneet vuodelta toiselle tehtyjä siirtoja; kannustaa keskusta jatkamaan tämänsuuntaisia ponnistuksiaan;

3.	toivoo seurantakeskuksen ilmoittavan, tarjoaako uusi varainhoitoasetus muita mahdollisuuksia, jotka voisivat auttaa vähentämään entisestään vuodelta toiselle tehtäviä siirtoja;

4.	panee tyytyväisenä merkille seurantakeskuksen sitoumuksen olla enää toistamatta tilintarkastustuomioistuimen kritisoimaa toimenpidettä, jossa määrärahoja siirrettiin budjettikohdasta toiseen sen tähden, että ne voitaisiin myöhemmin siirtää vuodelta toiselle.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

5.	panee merkille keskuksen sitoumuksen kunnioittaa jatkossa täysin tehtävien eriyttämisen periaatetta tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjän välillä.

Henkilöstöhallinto

on syvästi huolissaan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessaan esiin tuomista huomioista, jotka koskivat seurantakeskuksen toteuttamia valintamenettelyjä sekä sisäiseen kilpailuun liittyviä vakavia epäkohtia; panee merkille keskuksen vastauksen, jonka mukaan todetut puutteet liittyivät menettelyyn, eivätkä ne vaarantaneet menettelyn tai sen tuloksen oikeutusta; odottaa, että keskus tiedottaa parlamentille kattavasti, valitettiinko menettelyistä tuomioistuimeen ja miten tuomioistuin ratkaisi asian;

7.	katsoo, että rekrytointiprosessien avoimuus, määrättyjen menettelyjen noudattaminen ja tasa-arvoinen kohtelu heijastuvat yhteisön toimielinten ja elinten uskottavuuteen; odottaa siksi, että keskus tekee kaikkensa, että tällainen ilmiö ei pääse toistumaan tulevissa rekrytointimenettelyissä;

8.	panee merkille keskuksen aikomuksen turvautua tulevissa kilpailuissaan henkilöstövalintatoimiston EPSOn palveluksiin.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

10.

11.

Varainhoito

12.

13.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

14.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

15.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

16.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

17.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

18.

Uudet rahoituslähteet

19.

20.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

21.

22.

Henkilöstöpolitiikka

23.

24.

25.

26.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

27.

28.

29.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30.

(11) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(5) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 59 ja 60.

(6) Seurantakeskus on sisällyttänyt tulo- ja menotileihinsä vuonna 2001 käyttämättä jääneiden kohdennettujen tulojen käytön.

(7) Komissiolle palautettava varainhoitovuoden 2001 saldo vastaa varainhoitovuoden tulosta poistot mukaan luettuna (82 000 + 557 000 euroa).

(8) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(9) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(10) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(12) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(13) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(14) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0330

Vastuuvapaus 2002: Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0633/2003 — 2003/2243(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0633/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0138/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1035/97 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1652/2003 (3) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004);

1.	myöntää vastuuvapauden Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	esittää huomautuksensa oheen liitetyssä päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 69.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 33.

(1) EUVL C 319, 30.12.2003, s. 69.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0633/2003 — 2003/2243(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä keskuksen vastaukset (1) (C5-0633/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0138/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) ja erityisesti sen 185 artiklan ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1035/97 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1652/2003 (3) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0212/2004),

A.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi 6. marraskuuta 2003 (5) Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä parlamentti päätöslauselmassaan muun muassa

—	kehotti keskusta seuraamaan tarkemmin määrärahojen ja työohjelman toteutusta ja rohkaisi sitä lisäämään toimia RAXEN-verkossa ilmenevien toistuvien ongelmien ratkaisemiseksi,

—	totesi, että keskuksen olisi lisättävä kontaktejaan muihin virastoihin, joilla on vastaavia ”systeemisiä” ongelmia suhteissa kansallisiin verkostoihin, jotta ongelmien ratkaisuun voidaan kehittää yhdenmukainen, parhaisiin käytäntöihin perustuva lähestymistapa,

—	korosti, että keskuksen olisi jatkettava ponnistelujaan etenkin sisäisen tarkastuksen ja valvonnan alalla varainhoitonsa parantamiseksi;

panee merkille seuraavat määrät Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001:

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

(1000 euroa)
	2002	2001
Tulot
Omat tulot
Komissiolta saatu tuki	4 320	5 000
Muut tulot
Rahoitustuotot	43	46
Tulot yhteensä (a)	4 363	5 046
Menot
Henkilöstö — talousarvion I osasto
Maksut	2 416	2 072
Siirretyt määrärahat	187	67
Hallinto — talousarvion II osasto
Maksut	377	662
Siirretyt määrärahat	60	151
Toiminta — talousarvion III osasto
Maksut	1 686	990
Siirretyt määrärahat	1 234	1 181
Menot yhteensä (b)	5 960	5 123
Varainhoitovuoden tulos (a - b) (6)	-1 597	- 77
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty saldo	- 8	179
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt ja peruuntuneet määrärahat	52	75
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt uudelleen käytettäväksi tarkoitetut tulot, joita ei käytetty uudelleen	151	0
Palautukset komissiolle	- 179	- 174
Kurssierot	2	-11
Varainhoitovuoden saldo	-1 579	- 8
Huom. Summissa voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja. Lähde: Seurantakeskukselta saadut tiedot.

Talousarvion toteutus

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suositukset, joiden mukaan seurantakeskuksen olisi jatkettava ponnistelujaan vähentää edelleen määrärahasiirtoja vuodelta toiselle; panee myös merkille keskuksen kannan, jonka mukaan toimintamäärärahojen olennaiset siirrot liittyivät lähinnä RAXEN-verkon yhteydessä tehtyjen sopimusten toteuttamissykliin; odottaa keskuksen parantavan tässä mielessä suunnitteluaan;

3.	kehottaa keskusta selventämään uuden varainhoitoasetuksen tarjoamien vaihtoehtojen analyysiään vähentääkseen varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja etenkin RAXEN-verkkoon liittyvien sopimusten yhteydessä ja noudattaakseen määrärahojen vuotuisuuden periaatetta;

4.	panee merkille, että seurantakeskus on myöntänyt siirtäneensä alustavia sitoumuksia epäasianmukaisella tavalla vuodelta toiselle ja vakuuttanut, että keskuksen varainhoitoa koskevan asetuksen 6 artiklaa noudatetaan tulevaisuudessa asianmukaisesti;

5.	odottaa, että keskus noudattaa tilintarkastustuomioistuimen huomioita perintämääräysten laatimisesta ajoissa taatakseen tulojen tehokkaan valvonnan.

Tilinpäätökset

on tilintarkastustuomioistuimen tapaan huolissaan varainhoitovuoden 2002 tasetta koskevasta ongelmasta (alijäämä on 1,6 miljoonaa euroa); panee myös merkille maksumäärärahojen alhaisesta tasosta johtuvat kielteiset vaikutukset, jotka voivat haitata keskuksen työohjelman toteutusta; on sitä mieltä, että maksujen ja maksusitoumusten välinen erotus ei saisi vaarantaa työohjelman asianmukaista toteuttamista;

panee merkille, että yhteisön tuki keskukselle maksetaan neljässä erässä; panee niin ikään merkille, että keskus totesi kyselyyn antamassaan vastauksessa, että vuonna 2002 maksujen taso oli myös alhainen ja erien maksamisessa oli samanlaisia viivytyksiä kuin vuonna 2003; toteaa, että tämä johti vastaavaan kassavirtaongelmaan;

8.	kehottaa komissiota ja keskusta parantamaan koordinaatiotaan ja estämään vastaavien ongelmien ilmenemisen tulevaisuudessa; kehottaa komissiota tiedottamaan ongelmasta ja tilanteen ratkaisemiseksi toteutetuista toimista asiasta vastaaville valiokunnille.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

on syvästi huolissaan siitä, että huolimatta tilintarkastustuomioistuimen toistuvista sisäisen valvonnan ongelmia koskevista huomioista esitettyjä parannuksia ei ole silti tehty; katsoo, että uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpano edistää tällaisia parannuksia; kehottaa valvontakeskusta tehostamaan ponnistelujaan tässä mielessä;

10.

korostaa tarvetta arvioida tuloksia riittävästi ennen RAXEN-verkon kansallisten koordinointikeskusten kanssa tehtyjen sopimusten uusimista, erityisesti mitä tulee verkko-ongelmiin, joita jo aiempina vuosina pidettiin ”systeemisinä”; on tyytyväinen keskuksen suunnitelmiin arvioida jatkuvasti koordinointikeskusten toimintaa; korostaa asianmukaisen arvioinnin tärkeyttä ennen uusien rahoitussitoumusten tekemistä;

11.	kehottaa keskusta varmistamaan, että tilintarkastustuomioistuimen suosituksia noudatetaan, etenkin mitä tulee sopimusten hallinnointiin; korostaa tarvetta tehostaa erillisvirastojen toimintaa, koska hallintomenojen suhteellinen osuus verrattuna toimintamenoihin on suuri.

Virastoja ja komissiota koskevat horisontaaliset seikat

Uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen — Sisäinen tarkastus ja valvonta

12.

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

13.

palauttaa mieliin ilmaisseensa vuotta 2001 käsitelleessä vastuuvapausmietinnössä huolensa siitä, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala (IAS) ei tehnyt virastoja koskevia tarkastuksia; ilmaisee olevansa syvästi huolissaan siitä, että vaikuttaa siltä, että näitä tarkastuksia ei ole tehty tänäkään vuonna; pyytää komissiota ja IASia selittämään, miksi näitä tarkastuksia ei ole tehty, ja ilmoittamaan, paljonko sisäisen tarkastuksen toimialalla on käytettävissään henkilöstöä näiden tarkastusten toteuttamiseen; odottaa, että komissio, ja erityisesti IAS, ilmoittaa, miten se aikoo varmistaa riittävien ja moitteettomien tarkastusten suorittamisen satelliittielimissä;

14.

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (8); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapausmietinnön hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (9) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti.

Varainhoito

15.

16.	kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti.

Virastojen tarkastelu

17.	korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa pitäen silmällä toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden perisaatetta sekä menettelyjen yksinkertaistamista;

18.	kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

19.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen suhteellisen osuuden kokonaismenoista leikkaamiselle ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

20.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia, sen sijaan että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

21.

Uudet rahoituslähteet

22.

23.	panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja.

Yhdenmukaistetut toimintakehykset

24.

25.

Henkilöstöpolitiikka

26.

27.

28.

katsoo, että virastojen henkilöstöpolitiikan olisi kunnioitettava varainhoitoasetusta, henkilöstösääntöjä ja toimielinten yleisesti noudattamaa parasta käytäntöä; ottaa huomioon, että komissiota on pyydetty ilmoittamaan ennen vuoden 2005 talousarviomenettelyn käynnistymistä henkilöstöpolitiikkaa koskevat suuntaviivat, erityisesti mitä tulee täyttämättömien virkojen määrään, ylennysnopeuteen, rekrytoinnin määrään ja tavanomaiseen uraprofiiliin;

29.	palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

30.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

31.

32.	kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.

(3) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 33.

(5) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 78 ja 79.

(6) Laskettu neuvoston asetuksen (EY, EURATOM) N:o 1150/2000 15 artiklan periaatteiden mukaisesti (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 8).

(7) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 83—96 ja EUVL L 333, 20.12.2003, s. 53 (18 kohta).

(8) Hyväksytyt tekstit 13.1.2004, P5_TA(2004)0015.

(1) EUVL C 127, 29.5.2003, s. 2.

(10) P5_TA(2004)0015, 13 ja 14 kohta.

(11) P5_TA(2004)0015, 24 kohta.

(12) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus varainhoitovuodelta 2002, 13 kohta (s. 64).

P5_TA(2004)0331

Vastuuvapaus 2002: EHTY

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) varainhoidosta 23. heinäkuuta 2002 päättyneenä varainhoitovuonna (C5-0646/2003 — 2003/2218(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission tiedonannon EHTY:n tilinpäätöksestä 23. heinäkuuta 2002 (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen EHTY:n tilinpäätöksestä 23. heinäkuuta 2002 (2), joka sisältää EHTY:n perustamissopimuksen 45 c artiklan 5 kohdan mukaisesti komission tilien luotettavuudesta 27. maaliskuuta 2003 annetun lausuman,

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen 45 c artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti 26. kesäkuuta 2003 annetun, 23. heinäkuuta 2002 päättynyttä varainhoitovuotta koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja tarkastuslausuman sekä komission vastaukset (C5-0646/2003) (3),

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 78 g ja 97 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 93 a artiklan sekä liitteen V,

—	ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2004 annetun neuvoston suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0201/2004);

1.	myöntää komissiolle vastuuvapauden EHTY:n 23. heinäkuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta;

2.	esittää huomautuksensa päätöksen liitteenä olevassa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja sen liitteenä olevan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan investointipankille sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(2) EUVL C 127, 29.5.2003, s. 2.

(3) EUVL C 224, 19.9.2003, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) 23. heinäkuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta (C5-0646/2003 — 2003/2218(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen 78 g ja 97 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Nizzassa 26. helmikuuta 2001 sovitun pöytäkirjan EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta (1),

—	ottaa huomioon talousarviomenettelyä koskevien kolmikantaneuvottelujen yhteydessä 21. marraskuuta 2001 hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman EHTY:n perustamissopimuksen päättymiseen sovellettavista järjestelyistä (2),

—	ottaa huomioon 20. heinäkuuta 1998 (3) ja 21. kesäkuuta 1999 (4) annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen päättymisestä,

—

ottaa huomioon komission 6. syyskuuta 2000 antaman tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, EHTY:n neuvoa-antavalle komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyminen — Rahoitustoiminta vuoden 2002 jälkeen” (KOM(2000) 518),

—

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 27. helmikuuta 2002 tekemän päätöksen 2002/234/EHTY EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta (5), jolla säännellään EHTY:n selvityksessä olevien varojen hoitamista Nizzan sopimuksen voimaantuloon saakka, sekä komission ja neuvostossa kokoontuneiden hallitusten edustajien asiasta antamat lausumat (6),

—

ottaa huomioon neuvoston 1. helmikuuta 2003 tekemän päätöksen 2003/76/EY Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisia seurauksia ja hiili- ja terästutkimusrahastoa koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanon edellyttämistä säännöksistä (7),

—	ottaa huomioon neuvoston 1. helmikuuta 2003 tekemän päätöksen 2003/77/EY monivuotisten taloudellisten suuntaviivojen vahvistamisesta selvitystilassa olevan EHTY:n varojen ja selvityksen päätyttyä hiili- ja terästutkimusrahaston varojen hoitamista varten (8),

—	ottaa huomioon neuvoston 1. helmikuuta 2003 tekemän päätöksen 2003/78/EY monivuotisten teknisten suuntaviivojen vahvistamisesta hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa varten (9),

—	ottaa huomioon komission talouden ja rahoituksen pääosaston (rahoitustoimiyksikön) julkaiseman kertomuksen EHTY:n varainhoidosta 1. tammikuuta 2002 ja 23. heinäkuuta 2002 välisenä aikana (10),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen EHTY:n tilinpäätöksestä 23. heinäkuuta 2002 (11), joka sisältää EHTY:n perustamissopimuksen 45 c artiklan 5 kohdan mukaisesti komission tilien luotettavuudesta 27. maaliskuuta 2003 annetun lausuman,

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen 45 c artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti 26. kesäkuuta 2003 annetun, 23. heinäkuuta 2002 päättynyttä varainhoitovuotta koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja tarkastuslausuman sekä komission vastaukset (C5-0646/2003) (12),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon ”Purettavan EHTY:n tilinpäätös 31. joulukuuta 2002” (13),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 (14) ja etenkin sen 10.18—10.20 kohdan (”Lopetettavana olevan EHTY:n anto- ja ottolainat”),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan yhteisöjen lopullinen tilinpäätös — Varainhoitovuosi 2002” (15),

—

ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (16) 89 artiklan 7 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (17) 147 artiklan 1 kohdan, joiden mukaan kaikki yhteisön toimielimet pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskeviin päätöksiin liitettyjen huomautusten mukaisesti,

—

ottaa huomioon vuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn seurannasta 29. lokakuuta 2003 annetun komission kertomuksen (KOM(2003) 651) ja Euroopan parlamentin päätöslauselman seurannasta vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle EHTY:n varainhoitovuoden 2001 varainhoidosta (ks. kertomuksen III osasto) sekä sitä täydentävän 30. tammikuuta 2004 talousarvion valvontavaliokunnan sihteeristölle annetun komission budjettipääosaston tiedonannon,

—	ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2004 annetun neuvoston suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 93 a artiklan sekä liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0201/2004),

ottaa huomioon, että EHTY rahoitti toimintatalousarviostaan 1. tammikuuta ja 23. heinäkuuta 2002 välisenä aikana edelleen työntekijöiden uudelleensijoittamista 35 miljoonalla eurolla ja tutkimusta 72 miljoonalla eurolla sekä hiiliteollisuuden sosiaalitoimia koskevaa Rechar-ohjelmaa 21 miljoonalla eurolla,

B.	ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 1998 alkaen EHTY:n hiili- ja terästuotemaksu, joka siihen asti oli yksi EHTY:n talousarvion pääresursseista, laskettiin komission toimesta nollaan prosenttiin,

C.	ottaa huomioon, että EHTY:n pääasiallisia rahoituslähteitä ovat viime vuosina olleet rahoitusomaisuuden tuotot, varausten purkaminen ja toteuttamatta jääneiden sitoumusten peruutukset,

D.	ottaa huomioon, että EHTY:n tase, joka on vuodesta 1997 alentunut jatkuvasti, heikentyi 31. joulukuuta 2001 ja 23. heinäkuuta 2002 välisenä aikana 839 miljoonaa euroa,

E.	ottaa huomioon, että rahoitustoiminnan nettotappio oli noussut 12 miljoonasta 69 miljoonaan euroon pääasiassa arvonmuutosten vuoksi,

ottaa huomioon, että tulopuolella korkotulot olivat laskeneet 215 miljoonasta 91 miljoonaan euroon, rahoitustoiminnasta saadut nettotulot olivat pudonneet 19 miljoonasta 16 miljoonaan euroon ja EHTY:n toimintatalousarvioon liittyvät tulot olivat EHTY:n viimeisen, vajaan 7 kuukauden pituisen varainhoitovuoden aikana pudonneet 65 miljoonasta 21 miljoonaan euroon,

G.	ottaa huomioon, että 23. heinäkuuta 2002 takuurahasto kattoi 100-prosenttisesti sellaiset jäljellä olevat varainhankintaan perustuvat lainat, joilla ei ole valtiontakausta, ja että niitä oli kaikkiaan 529 miljoonaa euroa,

H.	ottaa huomioon, että EHTY:n hallinnoimat rahavarat olivat 23. heinäkuuta 20021 557 miljoonaa euroa,

ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston Amsterdamissa 16. ja 17. kesäkuuta 1997 hyväksymässä päätöslauselmassa kasvusta ja työllisyydestä sekä edellä mainitussa 21. kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston päätöslauselmassa esitetään, että jäljellä olevista varauksista saatavat tulot käytetään hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien toimintojen tutkimusrahastoon,

ottaa huomioon, että jäljellä olevan velan maksun jälkeen jäävä summa pitäisi katsoa Euroopan unionin talousarviossa niin sanotuiksi omiksi varoiksi, joista pitäisi kertyä vuosittain korkoa noin 60 miljoonaa euroa, joka pitäisi osoittaa hiili- ja terästeollisuuteen liittyvään, tutkimuksen puiteohjelmaan kuulumattomaan tutkimukseen,

K.	ottaa huomioon, että EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyminen 23. heinäkuuta 2002 merkitsi EHTY:öön liittyvien oikeudellisten säännösten ja menettelyjen häviämistä kokonaisuudessaan sekä kyseisellä sopimuksella perustetun neuvoa-antavan komitean hajottamista,

L.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi 26. kesäkuuta 2003 EHTY:n vuosikertomuksen 23. heinäkuuta 2002 päättyneeltä varainhoitovuodelta,

M.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi EHTY:n tilinpäätöksen antavan oikean kuvan EHTY:n varoista ja taloudellisesta tilanteesta 23. heinäkuuta 2002 sekä sen toiminnan tuloksesta samana päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta,

N.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi, että 23. heinäkuuta 2002 päättynyttä varainhoitovuotta koskevan EHTY:n tilinpäätöksen pohjana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus on kokonaisuudessaan varmistettu riittävästi;

1.	antaa tunnustuksen kaikille niille, jotka ovat olleet mukana käynnistämässä ja muokkaamassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön toimintaa ja edistäneet siten osaltaan merkittävästi Euroopan rauhanomaista yhdistymistä;

kehottaa sen vuoksi edellisten vuosien tapaan komissiota julkaisemaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä myös kaikille kansalaisille suunnattavan selonteon, jossa annetaan yleiskuva EHTY:n toiminnasta järjestön perustamisesta alkaen; antaa tunnustusta komission aloittamille asianmukaisille esivalmisteluille, joita kuitenkin olisi jatkettava pikaisesti;

panee tyytyväisenä merkille EHTY:n toiminnan päättämisessä tapahtuneen edistymisen, etenkin edellä mainitun neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 27. helmikuuta 2002 tekemän päätöksen, jolla luotiin tarvittava oikeusperusta EHTY:n selvityksessä olevien varojen hoitamiselle Nizzan sopimuksen voimaantuloon saakka 1. helmikuuta 2003;

kehottaa edellisten vuosien tapaan komissiota julkaisemaan viipymättä EHTY:n rahoittaman tutkimuksen ja etenkin hiilialan tutkimusohjelman yleisarvioinnin sekä arvioimaan uusien hiilialan tutkimushankkeiden valintakriteerejä, kuten teräsalalla on jo tehty; katsoo, että tällaiset arvioinnit ovat tärkeä perusta uuden hiili- ja teräsalan tutkimusrahaston toiminnalle;

panee merkille, että EHTY on 15 viime vuoden ajan maksanut noin 800 miljoonaa euroa tukea yrityksille ja laitoksille yksinomaan teräsalan soveltavaan tutkimukseen yleensä saamatta sopimuksiin perustuvaa osuuttaan tutkimuksen tuloksena mahdollisesti saatujen patenttien tuotoista, joiden jakamisesta määrätään nimenomaisesti EHTY-tutkimussopimuksissa; kehottaa komissiota vaatimaan laillista oikeuttaan omaan osuuteensa tutkimuksen rahoituksesta saaduista tuloista patenttien kirjaamisjärjestelmän ja muiden tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden avulla;

myöntää, että EHTY:n rahavarojen hallinnointiin käytettävässä atk-järjestelmässä ilmenneiden turvallisuusongelmien selvittämisessä on edistytty; odottaa kuitenkin komission ottavan viipymättä huomioon kaikki tilintarkastustuomioistuimen ja ulkopuolisten tilintarkastajien tekemät huomautukset atk-järjestelmän luotettavuudesta;

7.	panee merkille, että 23. heinäkuuta 2002 jälkeen jäljellä olevat lainat, joilla ei ole jäsenvaltion takausta, katetaan sataprosenttisesti EHTY:n varauksista; antaa tunnustusta komission harkitsevalle varainhoitostrategialle ja EHTY:n selvityksessä olevia varoja koskevalle strategialle;

panee merkille edistymisen hallintomenojen leikkaamisessa, josta on mainittu asiakirjassa ”Expiry of the ECSC Treaty: Impact on the Administrative Costs at the Commission”, jonka budjettipääosasto toimitti talousarvion valvontavaliokunnalle 30. tammikuuta 2004; pyytää komissiota ilmoittamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti vuotuisen toimintastrategiansa tuloksista, mitä tulee EHTY:n selvityksessä olevia varoja tällä hetkellä hoitavan henkilöstön uudelleensijoittamiseen;

panee tyytyväisenä merkille edistymisen siinä, miten EHTY:n neuvoa-antavan komitean kokemusta on siirretty talous- ja sosiaalikomitealle; panee erityisen tyytyväisenä merkille, että 24. lokakuuta 2002 talous- ja sosiaalikomiteaan perustettiin uusi neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”, joka koostuu talous- ja sosiaalikomitean jäsenistä ja hiili- ja terästeollisuuden ja niihin liittyvien alojen työmarkkinaosapuolten edustajista ja joka piti järjestäytymiskokouksen 28. marraskuuta 2002; kehottaa neuvoa-antavaa valiokuntaa julkaisemaan kokoustensa tulokset säännöllisesti unionin virallisilla kielillä;

10.

pitää myönteisenä, että ehdokasvaltioiden kanssa käydyt neuvottelut niiden edellytyksistä osallistua uuteen hiili- ja terästutkimusrahastoon on saatettu myönteiseen päätökseen siten, että kunkin ehdokasvaltion mineraalivaroihin perustuva maksuosuus porrastetaan kyseisen valtion taloudellisen tilanteen mukaisesti, ja pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti neuvottelujen tulosten toimeenpanon vaiheista;

11.	pyytää komissiota edelleen tutkimaan säännöllisesti maksamatta olevat, mahdollisesti uudelleen käytettävissä olevat maksusitoumukset ja peruuttamaan kaikki sitoumukset, joiden perusteella ei odoteta suoritettavan maksuja;

12.

panee merkille, että purettavan EHTY:n tilinpäätös 31. joulukuuta 2002 julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä vasta 11. lokakuuta 2003; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille kertomuksen yksityiskohtaisuuden ja havainnollisuuden, joihin olisi pyrittävä myös purettavan EHTY:n tulevien tilinpäätösten julkaisemisessa; kehottaa komissiota varmistamaan mahdollisimman laajan avoimuuden, mitä tulee EHTY:n varallisuuden kehittymistä ja käyttöä ja siitä saatuja tuloja koskeviin tietoihin;

13.	odottaa tilintarkastustuomioistuimen, joka ei ole liittänyt purettavan EHTY:n tilinpäätökseen 31. joulukuuta 2002 erityiskertomusta, tekevän vuosittain asianmukaiset tarkastukset ja julkaisevan tulokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

14.	korostaa seuraavansa edelleen EHTY:n varallisuudesta saatavien tulojen tarkoituksenmukaista käyttöä hiili- ja teräsalan tutkimukseen.

(1) EYVL C 80, 10.3.2001, s. 1 (ks. s. 67).

(2) Euroopan unionin neuvoston asiakirja SN 4609/01 Rev. 1.

(3) EYVL C 247, 7.8.1998, s. 5.

(4) EYVL C 190, 7.7.1999, s. 1.

(6) EYVL L 79, 22.3.2002, s. 60.

(7) EUVL L 29, 5.2.2003, s. 22.

(8) EUVL L 29, 5.2.2003, s. 25.

(9) EUVL L 29, 5.2.2003, s. 28.

(10) ISBN 92-894-5199-8, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2003.

(11) EUVL C 127, 29.5.2003, s. 2.

(12) EUVL C 224, 19.9.2003, s. 1.

(13) EUVL C 245, 11.10.2003, s. 2.

(14) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 1.

(15) EUVL C 316, 29.12.2003, s. 1 (ks. s. 45).

(16) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1.

(17) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

P5_TA(2004)0332

Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen *** II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta (5762/1/2004 — C5-0184/2004 — 2001/0229(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (5762/1/2004 — C5-0184/2004) (1),

—	ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2001) 544 (3) ja KOM(2003) 564 (4)),

—	ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2002) 542) (5),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 78 artiklan,

—	ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0278/2004);

1.	hyväksyy yhteisen kannan;

2.	toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.	kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.	kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2) EUVL C 187 E, 7.8.2003, s. 130 ja Hyväksytyt tekstit 11.3.2004, P5_TA(2004)0173.

(3) EYVL C 362 E, 18.12.2001, s. 205.

(4) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(5) EUVL C 20 E, 28.1.2003, s. 274.

P5_TA(2004)0333

Maatilojen rakenne ja laajentuminen *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta laajentumisen vuoksi (KOM(2003) 605 — C5-0477/2003 — 2003/0234(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003) 605) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0477/2003),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A5-0194/2004);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.	katsoo, että komission rahoitusselvitys, sellaisena kuin se on muutettuna, on rahoitusnäkymien 2000—2006 otsakkeen 3 enimmäismäärän mukainen, eikä se rajoita olemassa olevia politiikkoja;

4.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TC1-COD(2003)0234

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 21. huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2004 antamiseksi maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta laajentumisen vuoksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon sopimuksen Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (ETY) N:o 571/88 (2) edellytetään tietojen keruusta koituneiden kustannusten hyvittämistä jäsenvaltioille enintään tietyllä määrällä keruuta kohti.

(2)	Maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruiden toteuttaminen edellyttää jäsenvaltioilta ja yhteisöltä tuntuvaa rahoitusta yhteisön toimielinten tiedontarpeisiin vastaamiseksi.

(3)

Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisen jälkeen maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun toteuttamiseksi vuosina 2005 ja 2007 näissä uusissa jäsenvaltioissa yhteisön rahoitusosuudelle on syytä asettaa enimmäismäärä kutakin tietojen keruuta kohti. Tämä mukautus on tarpeen liittymisen vuoksi, eikä sitä ole otettu huomioon liittymisasiakirjassa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetään ohjelman jäljellä olevaksi ajaksi rahoituskehyksestä, joka on budjettivallan käyttäjälle ensisijainen ohje Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen (3) 33 kohdan mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetusta (ETY) N:o 571/88 seuraavasti:

Lisätään 14 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan seuraavat luetelmakohdat:

”—	25 000 euroa Maltalle,

—	200 000 euroa Kyprokselle,

—	500 000 euroa Virolle ja Slovenialle,

—	700 000 euroa Slovakialle,

—	1 100 000 euroa Tšekin tasavallalle, Latvialle ja Liettualle,

—	2 000 000 euroa Unkarille ja Puolalle.”

Korvataan 14 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Ohjelman toteuttamiseen varattu kokonaisrahoitus, mukaan luettuna Eurofarm-projektin hallinnointiin tarvittavat määrärahat, on 43,7 miljoonaa euroa kaudella 2004—2006.

Budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjä vahvistaa kauden 2007—2009 määrän komission ehdotuksesta vuonna 2007 alkavalla kaudella voimassa olevien uusien rahoitusnäkymien perusteella.

Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin kanta 21. huhtikuuta 2004.

(2) EYVL L 56, 2.3.1988, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s.1).

(3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

P5_TA(2004)0334

Ympäristöalan rahoitusväline (LIFE) *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristöalan rahoitusvälineen perustamisesta (LIFE) annetun asetuksen (EY) N:o 1655/2000 muuttamisesta (KOM(2003) 667 — C5-0527/2003 — 2003/0260(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003) 667) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0527/2003),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—	ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A5-0137/2004);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	katsoo, että komission ehdotuksen rahoitusselvitys on yhteensopiva rahoitusnäkymien otsakkeen 3 enimmäismäärän kanssa eikä rajoita muiden toimintalinjojen toteuttamista;

3.	pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TC1-COD(2003)0260

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 21. huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2004 antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) annetun asetuksen (EY) N:o 1655/2000 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1655/2000 (4) perustettu ympäristöalan rahoitusväline LIFE toteutetaan vaiheina, joista kolmas päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004.

(2)

Koska LIFE-tuki on edistänyt yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamista, ja jotta yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä, erityisesti ympäristöasioiden sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin, sekä kestävää kehitystä voitaisiin edelleen edistää, kolmannen vaiheen kestoa olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2006.

(3)	Kuudes ympäristöä koskeva yhteisön toimintaohjelma hyväksyttiin 22 päivänä heinäkuuta 2002 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1600/2002/EY (5). On tarpeen mukauttaa asetus (EY) N:o 1655/2000 mainitussa ohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti.

(4)	LIFE-ohjelman kolmannen vaiheen kestoa olisi jatkettava kahdella vuodella 31 päivään joulukuuta 2006, jotta sen päättymisen ja uusien, vuoden 2006 jälkeisten rahoitusnäkymien käyttöönoton välille ei jäisi katkosta.

(5)

LIFE-tukea olisi tehostettava erityisenä rahoitusvälineenä, joka täydentää yhteisön tutkimusohjelmia, rakennerahastoja ja maaseudun kehittämiseen liittyviä ohjelmia. Olisi pyrittävä edistämään näiden yhteisön rahoitusvälineiden tehokkaampaa käyttöä ympäristö- ja luontohankkeiden rahoittamiseksi. Lisäksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä mahdollisen kaksinkertaisen rahoituksen estämiseksi.

(6)

Komissio antoi 25 päivänä maaliskuuta 2003 tiedonannon ”Ympäristöteknologiaa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen”. Tiedonantoa on seurannut 28 päivänä tammikuuta 2004 hyväksytty ympäristöteknologiaa koskeva toimintasuunnitelma, jonka on määrä toimia viiteasiakirjana LIFE Ympäristö -suuntaviivoille.

(7)	Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa N:o 11/2003 (6) tarkasteltiin LIFE-ohjelman suunnittelua, hallintoa ja täytäntöönpanoa. Tilintarkastustuomioistuimen suositukset on aiheellista ottaa huomioon.

(8)	Euroopan unioniin liittyi 1 päivänä toukokuuta 2004 kymmenen uutta jäsenvaltiota, ja tämä olisi otettava asianmukaisesti huomioon LIFE-määrärahoissa.

(9)	Tulosten hyödyntämistä ja levittämistä olisi parannettava ja tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja lisättävä.

(10)	Hankkeita, jotka ovat edelleen käynnissä vuoden 2006 lopussa, olisi edelleen seurattava ja niitä olisi tarkastettava.

(11)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi 21 päivänä tammikuuta 2003 antamassaan tuomiossa (7) asetuksen (EY) N:o 1655/2000 11 artiklan 2 kohdan. Tuomioistuin totesi, että ”asetuksen (EY) N:o 1655/2000 11 artiklan 2 kohdan vaikutukset pidetään kokonaisuudessaan voimassa, kunnes parlamentti ja neuvosto antavat uudet säännökset komiteamenettelystä, jota sovelletaan kyseisen asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteisiin”.

(12)	Perustamissopimuksen 233 artiklan mukaan toimielimen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi, on toteutettava yhteisöjen tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

(13)

Toimenpiteet, jotka komissiolla on valtuudet toteuttaa sille asetuksella (EY) N:o 1655/2000 siirretyn täytäntöönpanovallan mukaisesti, ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen liittyviä hallintotoimenpiteitä. Näistä toimenpiteistä olisi siksi päätettävä mainitun päätöksen 4 artiklan mukaisen hallintomenettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta siihen, mitä komiteamenettelyä sovelletaan LIFE-ohjelman tai yksinomaan ympäristöalaa koskevan rahoitusvälineen edelleen kehittämiseen.

(14)

Tässä säädöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1655/2000 seuraavasti:

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

3 kohdassa:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

50 prosenttia luonnonsuojeluhankkeiden osalta, 100 prosenttia 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan mukaisten liitännäistoimenpiteiden tukikelpoisista kustannuksista yleiskustannuksia ja kestohyödykkeitä lukuun ottamatta sekä 100 prosenttia 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisten liitännäistoimenpiteiden kustannuksista;”

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”c)	virkamiehen palkkakustannuksia pidetään tukikelpoisina ainoastaan siltä osin kuin ne liittyvät sellaisten toimintojen kustannuksiin, joita asianomainen julkinen viranomainen ei suorittaisi, jos kyseistä hanketta ei toteutettaisi.”

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a. Tuen myöntäminen hankkeelle, johon liittyy maan hankintaa, tapahtuu sillä edellytyksellä, että hankittu maa varataan pitkällä aikavälillä 1 kohdassa vahvistetun luonnon LIFE -tuen tavoitteen mukaiseen maankäyttöön. Jäsenvaltion on siirroin tai muulla tavalla varmistettava, että kyseinen maa varataan pitkällä aikavälillä luonnonsuojelutarkoituksiin.”

korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (10) 116 artiklan mukaan komissio tekee hyväksyttyjä hankkeita koskevan päätöksen, ja edunsaajien kanssa tehdään avustussopimukset, joissa vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitusta koskevat menettelyt ja valvonta sekä hyväksyttyä hanketta koskevat erityiset tekniset ehdot.

(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.”"

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Komission aloitteesta:

a)	2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan ehdotuspyyntö sen jälkeen kun direktiivin 92/43/ETY 21 artiklassa mainittua komiteaa on kuultu. Jäsenvaltiot voivat tehdä komissiolle ehdotuksia liitännäistoimenpiteistä;

b)	2 kohdan b alakohdan iii alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan tarjouspyyntö. Kaikki tarjouspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jossa ilmoitetaan ne erityiset edellytykset, jotka toimien on täytettävä.”

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

3 kohdassa:

korvataan neljäs alakohta seuraavasti:

”Yhteisön rahoitustuen osuus on 100 prosenttia 2 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaisten liitännännäistoimenpiteiden tukikelpoisista kustannuksista yleiskustannuksia ja kestohyödykkeitä lukuun ottamatta sekä 100 prosenttia 2 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisten liitännäistoimenpiteiden kustannuksista.”

ii)	lisätään alakohta seuraavasti: ”Virkamiehen palkkakustannuksia pidetään tukikelpoisina ainoastaan siltä osin kuin ne liittyvät sellaisten toimintojen kustannuksiin, joita asianomainen julkinen viranomainen ei suorittaisi, jos kyseistä hanketta ei toteutettaisi.”

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Komissio laatii 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille esittelyhankkeille 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti suuntaviivat, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Suuntaviivoissa mainitaan esittelyhankkeiden ensisijaiset alat ja tavoitteet viittaamalla nimenomaisesti päätöksessä N:o 1600/2002/EY (11) asetettuihin painopisteisiin.

Suuntaviivoilla varmistetaan, että ympäristön LIFE -tuki täydentää yhteisön tutkimusohjelmia, rakennerahastojen ohjelmia ja maaseudun kehittämiseen liittyviä ohjelmia.

Komissio vahvistaa suuntaviivat myös 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille valmisteluhankkeille. Se julkaisee suuntaviivat Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ilmoittaa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle niiden julkaisemisesta.

(11) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.”"

korvataan 6 kohdan d ja e alakohta seuraavasti:

”d)	toimien on edistettävä ympäristönsuojelulle suotuisien käytäntöjen, teknologioiden ja/tai tuotteiden laajaa käyttöä ja levittämistä;

e)	toimilla on pyrittävä kehittämään ja välittämään edelleen innovatiivisia tekniikoita tai menetelmiä, joita erityisesti uusissa jäsenvaltioissa voidaan käyttää samanlaisissa tai samankaltaisissa tilanteissa;”

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Komission aloitteesta:

edellä 2 kohdan b alakohdan nojalla rahoitettavista hankkeista ja 2 kohdan c alakohdan i alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan ehdotuspyynnöt sen jälkeen kun 11 artiklan 1 kohdassa mainittua komiteaa on kuultu. Jäsenvaltiot voivat tehdä komissiolle ehdotuksia 2 kohdan b alakohdan nojalla rahoitettavista hankkeista ja 2 kohdan c alakohdan i alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä;

b)	edellä 2 kohdan c alakohdan ii alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan tarjouspyynnöt. Kaikki tarjouspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jossa ilmoitetaan ne erityiset edellytykset, jotka toimien on täytettävä.”

korvataan 11 kohta seuraavasti:

”11. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 116 artiklan mukaan komissio tekee hyväksyttyjä hankkeita koskevan päätöksen, ja edunsaajien kanssa tehdään avustussopimukset, joissa vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitusta koskevat menettelyt ja valvonta sekä hyväksyttyä hanketta koskevat erityiset tekniset ehdot.”

3)	Korvataan 5 artiklan 9 kohta seuraavasti: ”9. Komission aloitteesta julkaistaan 2 kohdan b alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarjouspyynnöt, joissa ilmoitetaan ne erityiset edellytykset, jotka toimien on täytettävä.”

Korvataan 7 artiklan otsikko ja 1 kohta seuraavasti:

”7 artikla

Rahoitusvälineiden välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys

1. Hankkeet, joita tuetaan rakennerahastoista tai muista yhteisön talousarvion rahoitusvälineistä, eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklassa säädettyjä, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneita maita koskevia edellytyksiä. Komissio varmistaa, että jäsenyyttä hakeneiden maiden huomio kiinnitetään siihen, että ne eivät voi saada useita tukia yhteisön eri rahastoista. On toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä mahdollisen kaksinkertaisen rahoituksen estämiseksi.

Komissio ja jäsenvaltiot tiedottavat hakijoille ympäristö- ja luontohankkeiden rahoitukseen käytettävissä olevista yhteisön eri rahoitusvälineistä.”

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kolmatta vaihetta jatketaan kahdella vuodella 31 päivään joulukuuta 2006. Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi vahvistetaan 317,2 miljoonaksi euroksi. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä ja sovellettavien rahoitusnäkymien mukaisesti.”

b)	korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Liitännäistoimenpiteisiin voidaan 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana käyttää enintään 6 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista.”

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)	lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Komissio huolehtii, että kaikkien rahoitettujen hankkeiden tuloksista tiedotetaan yleisölle, ja havainnollistaa lisäksi, miten omaksutut taidot ja saadut kokemukset voidaan saavuttaa myös muualla.”

b)	lisätään kohta seuraavasti: ”6. Komissio julkaisee rahoitetuista hankkeista vuosittain täydellisen luettelon, mihin sisältyvät lyhyt selvitys ja yhteenveto kussakin tapauksessa käytetyistä varoista.”

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.”

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

LIFE-rahoitusvälineen kolmannen vaiheen arviointi sekä toiminnan jatkaminen

1. Komissio antaa viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005 Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)	kertomuksen, jolla marraskuussa 2003 annettu väliarviointi saatetaan ajan tasalle ja arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa, sen vaikutusta yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämiseen sekä määrärahojen käyttöä, ja

b)	tarvittaessa ehdotuksen LIFE-rahoitusvälineen tai yksinomaan ympäristöalaa koskevan rahoitusvälineen edelleen kehittämisestä, jossa otetaan muun muassa huomioon LIFE-rahoitusvälinettä tarkistettaessa annetut ja vuodesta 2007 alkaen sovellettavat suositukset.

2. Kun komissio on hyväksynyt tällaisen ehdotuksen, Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät perustamissopimuksen mukaisesti viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2006 tämän rahoitusvälineen täytäntöönpanosta 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

3. Rahoituspuitteiden mukaisesti seuranta- ja tarkastustoimenpiteitä varten tarvittava määrä 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeisellä kaudella katsotaan vahvistetuksi ainoastaan, jos se on vuonna 2007 alkavien uusien rahoitusnäkymien mukainen.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 80, 30.3.2004, s. 57.

(2) EUVL C ...

(3) Euroopan parlamentin kanta 21. huhtikuuta 2004.

(4) EYVL L 192, 28.7.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 788/2004 (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 17).

(5) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(6) EUVL C 61, 10.3.2004, s. 1.

(7) Asia C-378/00, komissio v. parlamentti ja neuvosto (Kok. 2003, s. I-937).

(8) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

P5_TA(2004)0335

Kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen leimaaminen *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudesta leimata järjestelmällisesti kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä, ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta tätä varten (KOM(2003) 664 — C5-0580/2003 — 2003/0258(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2003) 664) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0580/2003),

—	ottaa huomioon Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan,

—	ottaa huomioon neuvostolta saamansa tiedon, että Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät osallistu komission ehdotusta koskevien toimien hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A5-0229/2004);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.	pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.	pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

NIMI

Ehdotus neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudesta leimata järjestelmällisesti kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä, ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta tätä varten

(Tämä tarkistus koskee koko tarkasteltavaa lainsäädäntötekstiä.)

Tarkistus 2

JOHDANTO-OSAN 1 KAPPALE

(1) Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati vahvistamaan yhteistyötä laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja kehotti komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan käytännön toimenpiteitä ulkorajoilla suoritettavien tarkastusten ja valvonnan yhdenmukaistamiseksi.

(1) Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati vahvistamaan yhteistyötä laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja pyysi neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimivaltansa rajoissa käytännön toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen ulkorajojen yhteensovitetun ja yhdennetyn valvonnan takaamiseksi ja tarkastusten ja valvonnan yhdenmukaistamiseksi.

Tarkistus 3

JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi)

(1 a) Yhteisön ulkorajojen tehokkaampi valvonta on jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista. Tämän vuoksi Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota antamaan ehdotuksia ulkorajojen ylittämistä koskevan yhteisen käsikirjan muuttamisesta muun muassa kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen leimaamisen osalta.

Tarkistus 4

JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE

(2) Kesäkuun 14 päivänä 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja ulkorajojen ylittämistä koskevan yhteisen käsikirjan määräykset ovat puutteellisia ja epätäsmällisiä siltä osin, mikä koskee velvollisuutta leimata kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Tämä on johtanut erilaisiin käytäntöihin eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi on hankala valvoa, noudattavatko kolmansien maiden kansalaiset jäsenvaltioissa tapahtuvan lyhytaikaisen oleskelun kestolle asetettua rajoitusta, joka on kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana.

(2) Kesäkuun 14 päivänä 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn ja Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitetun yleissopimuksen ulkorajojen ylittämistä koskevien määräysten mukaan ulkorajojen valvonnan tason on oltava yhdenmukainen. Nämä määräykset ovat kuitenkin epätäsmällisiä siltä osin, mikä koskee velvollisuutta leimata kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Tämä on johtanut erilaisiin käytäntöihin eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi on hankala valvoa, noudattavatko kolmansien maiden kansalaiset jäsenvaltioissa tapahtuvan lyhytaikaisen oleskelun kestolle asetettua rajoitusta, joka on kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana.

Tarkistus 5

JOHDANTO-OSAN 2 A KAPPALE (uusi)

(2 a) Ulkorajojen ylittämistä koskeva yhteinen käsikirja sisältää määräyksiä Schengenin säännöstön hyväksyneiden jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittävien kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen leimaamisesta. Näitä määräyksiä on tarkistettava ja ne on otettava käyttöön sellaisena Euroopan yhteisöjen oikeudellisena välineenä, joka sitoo kokonaisuudessaan jäsenvaltioita.

Tarkistus 6

JOHDANTO-OSAN 2 B KAPPALE (uusi)

(2 b) Oikeus- ja sisäasioita käsittelevä neuvosto antoi 19 päivänä joulukuuta 2002 päätelmät ulkorajoilla suoritettavista tarkastuksista ja laittoman maahanmuuton torjunnasta sekä pyysi komissiota selventämään asiaa koskevia Schengenin säännöstön voimassa olevia sääntöjä, ehdottamaan asianmukaisia muutoksia ja harkitsemaan mahdollisuutta yhdenmukaistaa laajemmin rajavalvonnassa sovellettavia menettelyjä.

Tarkistus 8

JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE

(5) Jäsenvaltioille asetettu velvollisuus leimata järjestelmällisesti kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat jäsenvaltioiden alueelle tulon yhteydessä ja niiden olosuhteiden rajoittaminen, joiden vallitessa ulkorajoilla tehtävien henkilötarkastusten lieventämisestä voidaan päättää, mahdollistavat sen, että leiman puuttumista kyseisistä matkustusasiakirjoista voidaan pitää osoituksena siitä, että asiakirjan haltija on rikkonut lyhytaikaisen oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä. Toisaalta tämä oletus on voitava kumota millä tahansa oleskelun keston laillisuuden osoittavilla todisteilla .

(5) Jäsenvaltioille asetettu velvollisuus leimata järjestelmällisesti kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat Schengen-alueen ulkorajojen yli tapahtuvan jäsenvaltioiden alueelle tulon yhteydessä ja niiden olosuhteiden rajoittaminen, joiden vallitessa ulkorajoilla tehtävien henkilötarkastusten lieventämisestä voidaan päättää, mahdollistavat sen, että leiman puuttumista kyseisistä matkustusasiakirjoista voidaan pitää osoituksena siitä, että asiakirjan haltija on rikkonut lyhytaikaisen oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä. Toisaalta tämä oletus on voitava kumota millä tahansa oleskelun keston laillisuuden osoittavilla asiakirjatodisteilla .

Tarkistus 9

JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE

(7) Tämän vuoksi on muutettava Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyä yleissopimusta ja yhteistä käsikirjaa.

(7) Tämän vuoksi olisi muutettava Schengenin yleissopimusta ja ulkorajojen ylittämistä koskevaa yhteistä käsikirjaa.

Tarkistus 10

JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE

(9) Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kannalta tällä asetuksella kehitetään edelleen Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa tarkoitetulla alalla.

(9) Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kannalta tällä asetuksella kehitetään edelleen Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn ja Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 1999 allekirjoitetun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa tarkoitetulla alalla.

Tarkistus 11

JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE

(10) Tämä asetus kehittää sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison- Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY mukaisesti. Siksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä, eikä asetusta sovelleta siihen.

(10) Tämä asetus kehittää sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY mukaisesti. Siksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä, eikä asetusta sovelleta siihen.

Tarkistus 12

2 ARTIKLAN 1 KOHTA

6 artiklan 2 kohdan e alakohta (Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus)

Jos tällaisia tarkastuksia ei voida tehdä välittömiä toimia edellyttävien poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi, on vahvistettava tarkastuksille tärkeysjärjestys. Tällöin maahantuloliikenteen tarkastus on ensisijainen maasta lähtevän liikenteen tarkastukseen nähden. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä neuvostolle ja komissiolle mahdollisimman pian .

Jos tällaisia tarkastuksia ei voida tehdä välittömiä toimia edellyttävien poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi, on vahvistettava tarkastuksille tärkeysjärjestys. Tällöin maahantuloliikenteen tarkastus on ensisijainen maasta lähtevän liikenteen tarkastukseen nähden. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava hyväksytyistä odottamattomista toimenpiteistä neuvoston pääsihteeristölle ja komission pääsihteeristölle välittömästi .

Tarkistus 13

2 ARTIKLAN 3 KOHTA

23 a artiklan 2 kohta (Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus)

2. Kolmannen maan kansalainen voi kumota tämän oletuksen osoittamalla millä tahansa tavalla , että hän noudattaa lyhytaikaisen oleskelun kestoon liittyvää edellytystä. Tätä varten hän voi esittää aihetodisteena esimerkiksi matkaliput tai todisteita oleskelustaan ulkomailla tai 22 ja 45 artiklan nojalla tehdyt ilmoitukset.

2. Tämä oletus ja kaikki siitä mahdollisesti johtuvat oikeustoimet on viipymättä kumottava, jos kolmannen maan kansalainen osoittaa asiakirjatodistein , että hän noudattaa lyhytaikaisen oleskelun kestoon liittyvää edellytystä.

Tarkistus 14

2 ARTIKLAN 3 KOHTA

23 a artiklan 3 kohta (Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus)

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettua oletusta ei voida kumota, toimivaltaiset viranomaiset voivat soveltaa 23 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan määräyksiä.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettua oletusta ei voida kumota, toimivaltaiset viranomaiset soveltavat 23 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan määräyksiä.

Tarkistus 15

3 ARTIKLAN JOHDANTOKAPPALE JA 1 KOHTA

1.3.5 kohta (yhteinen käsikirja)

Muutetaan yhteisen käsikirjan II osaa seuraavasti:

Muutetaan ulkorajojen ylittämistä koskevan yhteisen käsikirjan II osaa seuraavasti:

1) Korvataan kohta 1.3.5 seuraavasti:

Maarajoilla suoritettavia tarkastuksia voidaan poikkeuksellisissa ja odottamattomissa olosuhteissa lieventää. Tällaisten olosuhteiden voidaan katsoa vallitsevan silloin, kun tarkastuspisteisiin pääsyä edeltävät odotusajat muodostuvat odottamattomista tapahtumista johtuvien liikennemäärien vuoksi kohtuuttomiksi, vaikka kaikki saatavilla oleva henkilöstö, välineistö ja järjestelyresurssit on otettu käyttöön .

1) Korvataan kohta 1.3.5 seuraavasti:

Maa- ja merirajoilla sekä lentoasemilla suoritettavia tarkastuksia lievennetään yhtenäisesti määritellyissä poikkeuksellisissa ja odottamattomissa olosuhteissa.

Tarkistus 16

3 ARTIKLAN 3 KOHTA

2.1.1 kohta, johdantokappale (yhteinen käsikirja)

Seuraavat asiakirjat leimataan järjestelmällisesti jäsenvaltion alueelle saavuttaessa:

Seuraavat asiakirjat leimataan järjestelmällisesti jäsenvaltion alueelle saavuttaessa , jos ulkoraja ylitetään :

Tarkistus 17

3 ARTIKLAN 5 KOHTA

3.4.2.3 kohta, 3 alakohta (yhteinen käsikirja)

Vaikka tarkastuksia olisi lievennetty, niistä vastaavien virkamiesten on toimittava kohdassa 1.3.5.4 esitettyjen määräysten mukaisesti.

Vaikka tarkastuksia olisi lievennetty poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi , niistä vastaavien virkamiesten on toimittava kohdassa 1.3.5.4 esitettyjen määräysten mukaisesti.

Tarkistus 18

4 ARTIKLA

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta kolmansien maiden kansalaisille voidaan tiedottaa heille tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Jäsenvaltioiden , komission ja neuvoston on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta kolmansien maiden kansalaisille voidaan tiedottaa heille tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TA(2004)0336

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (uudelleenlaadittu) (KOM(2003) 808 — C5-0060/2004 — 2003/0311(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2003) 808) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0060/2004),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0248/2004);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.	pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.	vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.	pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Huumausaineisiin liittyy monia monimutkaisia, läheisesti yhteen kietoutuneita näkökohtia, joita on vaikea erottaa toisistaan. Tämän vuoksi seurantakeskukselle olisi annettava tehtäväksi huolehtia kokonaisvaltaisesta tiedotuksesta, joka osaltaan auttaa yhteisöä ja sen jäsenvaltioita muodostamaan kokonaiskuvan huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä. Tämä tiedotustehtävä ei rajoita toimivallan jakamista yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä huumausaineiden tarjontaa ja kysyntää koskevan lainsäädännön osalta.

(4) Huumausaineisiin liittyy monia monimutkaisia, läheisesti yhteen kietoutuneita näkökohtia, joita on vaikea erottaa toisistaan. Tämän vuoksi seurantakeskukselle olisi annettava tehtäväksi huolehtia kokonaisvaltaisesta tiedotuksesta, mikä ei rajoita toimivallan jakamista yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä huumausaineiden tarjontaa ja kysyntää koskevan lainsäädännön osalta.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

(7 a) Seurantakeskukselle olisi annettava tehtäväksi myös jäsenvaltioissa toteutettavien erilaisten huumausainepolitiikkojen arviointi, jotta helpotettaisiin parhaiden käytäntöjen levittämistä.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 12 kappale

(12) Koska Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta ja vastuuvapausmenettelyssä on pyrittävä välttämään eturistiriidat, olisi suotavaa, että Euroopan parlamentilla ei enää olisi edustajaa EHNVS:n hallintoneuvostossa.

Poistetaan.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 13 kappale

(13) Hallintoneuvoston koon vuoksi olisi suotavaa, että sillä olisi apunaan johtoryhmä.

Poistetaan.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 14 kappale

(14) Jotta Euroopan parlamentti saisi asianmukaisesti tietoa huumausainetilanteesta Euroopan unionissa , sillä olisi oltava mahdollisuus kutsua seurantakeskuksen johtaja kuultavakseen .

(14) Jotta Euroopan parlamentti saisi säännöllisesti ja asianmukaisesti tietoa huumausainetilanteesta Euroopan unionissa, kahden Euroopan parlamentin jäsenen olisi edustettava sitä hallintoneuvostossa .

Tarkistus 6

Johdanto-osan 16 kappale

(16) EHNVS:n työstä olisi teetettävä säännöllisesti ulkopuolinen arviointi, jonka perusteella tätä asetusta voidaan tarvittaessa mukauttaa.

(16) EHNVS:n työstä ja Reitox-verkon yhteyspisteistä olisi teetettävä viiden vuoden välein ulkopuolinen arviointi, jonka perusteella tätä asetusta voidaan tarvittaessa mukauttaa.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

(18 a) On jo olemassa kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä ja muita organisaatioita, jotka toimittavat tämänkaltaisia tietoja, ja seurantakeskuksen olisi voitava hoitaa tehtäviään läheisessä yhteistyössä niiden kanssa,

Tarkistus 8

2 artiklan b alakohdan i alakohta

Se huolehtii tietojen paremmasta vertailukelpoisuudesta, puolueettomuudesta ja luotettavuudesta eurooppalaisella tasolla laatimalla indikaattoreita ja yhteisiä vaatimuksia, jotka eivät ole sitovia, mutta joiden noudattamista seurantakeskus voi suositella yhtenäisempien mittausmenetelmien käyttämiseksi jäsenvaltioissa ja yhteisössä. Se kehittää erityisesti välineitä ja menetelmiä Euroopan unionin huumausainepolitiikan ja -strategian täytäntöönpanon arvioimiseksi.

Tarkistus 9

2 artiklan b a alakohta (uusi)

b a)

Huumausainepolitiikkojen ja kulutustrendien arviointi

i)	Se arvioi järjestelmällisesti kerättyjen tietojen ja laadittujen indikaattorien pohjalta kansallisia huumausainepolitiikkoja ja -strategioita, lainsäädäntö mukaan lukien, politiikanteon ja parhaiden käytäntöjen levittämisen helpottamiseksi.

ii)	Se arvioi kulutus- ja tarjontatrendejä.

Tarkistus 10

2 artiklan c alakohdan iii alakohta

iii)	Se huolehtii luotettavien muiden kuin luottamuksellisten tietojen laajasta levittämisestä; keräämiensä tietojen perusteella se julkaisee vuosikertomuksen huumausainetilanteesta.

iii)	Se huolehtii luotettavien muiden kuin luottamuksellisten tietojen laajasta levittämisestä; keräämiensä tietojen perusteella se julkaisee vuosikertomuksen huumausainetilanteesta , kulutustrendejä koskeva arvio mukaan lukien .

Tarkistus 11

2 artiklan d kohdan iii a alakohta (uusi)

iii a)

Se edistää kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä niiden ja yhteisön välillä tehtyjen sopimusten perusteella perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 12

5 artiklan 5 kohta

5. Seurantakeskus voi käyttää apunaan asiantuntijoita tai muita täydentäviä tietolähteitä, kuten huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevia, valtioiden rajat ylittäviä tietoverkkoja , sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten yhteyspisteiden toimivaltuuksia.

5. Seurantakeskus voi käyttää apunaan asiantuntijoita tai muita täydentäviä tietolähteitä, kuten huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevia, valtioiden rajat ylittäviä tietoverkkoja tiiviissä yhteistyössä kansallisten yhteyspisteiden kanssa ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten yhteyspisteiden toimivaltuuksia.

Tarkistus 13

6 artiklan - 1 kohta

- 1. Seurantakeskus soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001 käsitellessään henkilötietoja.

Tarkistus 14

7 artiklan 2 kohta

2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2004 .

2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt neljän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta .

Tarkistus 15

7 artiklan 3 a kohta (uusi)

3 a. Jokainen luonnollinen tai oikeushenkilö voi kirjoittaa seurantakeskukselle jollakin perustamissopimuksen 314 artiklassa mainitulla kielellä ja saada vastauksen samalla kielellä.

Tarkistus 16

8 artikla

Oikeuskelpoisuus

Oikeuskelpoisuus ja toimipaikka

Seurantakeskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä kyseisten valtioiden lainsäädännön mukaan oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta ja toimia osapuolena oikeudenkäynneissä.

Seurantakeskus on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä kyseisten valtioiden lainsäädännön mukaan oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta ja toimia osapuolena oikeudenkäynneissä.

Seurantakeskuksen kotipaikkana säilyy Lissabon.

Tarkistus 17

9 artiklan 1 kohdan 1 alakohta

1. Seurantakeskuksella on hallintoneuvosto, joka muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta, yhdestä edustajasta kustakin maasta, joka on tehnyt tämän asetuksen 17 artiklan mukaisen sopimuksen, sekä kahdesta komission edustajasta.

1. Seurantakeskuksella on hallintoneuvosto, joka muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta sekä kahdesta Euroopan parlamentin edustajasta, jotka ovat parlamentin jäseniä .

Yksi edustaja kustakin maasta, joka on tehnyt 17 artiklan mukaisen sopimuksen, voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana.

Tarkistus 18

9 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Jokaisen hallintoneuvoston jäsenen apuna tai sijaisena voi toimia varajäsen; äänivaltaisen varsinaisen jäsenen poissaollessa varajäsen voi käyttää tämän äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi ottaa äänioikeutta vailla oleviksi tarkkailijoiksi kansainvälisten järjestöjen edustajia, joiden kanssa seurantakeskus toimii yhteistyössä 16 artiklan mukaisesti.

Jokaisen hallintoneuvoston jäsenen sijaisena voi toimia varajäsen; äänivaltaisen varsinaisen jäsenen poissaollessa varajäsen voi käyttää tämän äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi ottaa äänioikeutta vailla oleviksi tarkkailijoiksi kansainvälisten järjestöjen edustajia, joiden kanssa seurantakeskus toimii yhteistyössä 16 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 19

9 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmeksi vuodeksi; toimikausi voidaan uusia kerran. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat äänestykseen. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni, lukuun ottamatta niiden maiden edustajia , jotka ovat tehneet tämän asetuksen 17 artiklan mukaisen sopimuksen.

2. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmeksi vuodeksi; toimikausi voidaan uusia kerran. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat äänestykseen. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni, lukuun ottamatta tarkkailijoina olevia niiden maiden edustajia , jotka ovat tehneet 17 artiklan mukaisen sopimuksen.

Tarkistus 20

9 artiklan 3 kohta

3. Hallintoneuvosto hyväksyy kolmivuotisen toimintasuunnitelman seurantakeskuksen johtajan esityksen perusteella tiedekomiteaa kuultuaan ja komission ja neuvoston annettua lausunnon ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy kolmivuotisen toimintasuunnitelman seurantakeskuksen johtajan esityksen perusteella tiedekomiteaa kuultuaan ja komission , Euroopan parlamentin ja neuvoston annettua lausunnon ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 21

10 artikla

Johtoryhmä

Hallintoneuvostoa avustaa johtoryhmä. Sen muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toinen komission edustajista ja kolme muuta hallintoneuvoston jäsentä. Viimeksi mainitut valitsee hallintoneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa valmistelemaan hallintoneuvoston päätöksiä sekä avustamaan ja neuvomaan johtajaa. Johtoryhmä tekee päätöksensä yksimielisesti.

Poistetaan.

Tarkistus 22

11 artiklan 1 kohta

1. Seurantakeskus toimii johtajan alaisuudessa, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksesta viisivuotiskaudeksi , joka voidaan uusia.

1. Seurantakeskus toimii johtajan alaisuudessa, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksesta . Toimikausi on viisivuotinen ja se voidaan uusia kerran .

Komissio nimeää johtajaehdokkaat listalta, joka on laadittu avoimen kilpailun perusteella, jota koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja yhdessä johtavassa sanomalehdessä jokaisessa jäsenvaltiossa. Johtaja nimitetään pätevyyden, todistetun hallintoja johtamiskyvyn sekä seurantakeskuksen toimialalla hankitun asianmukaisen kokemuksen perusteella.

Tarkistus 23

11 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan 8 luetelmakohta

— h) seurantakeskuksen työn säännöllisestä arvioinnista.

— h) seurantakeskuksen työn vuosittaisesta arvioinnista.

Tarkistus 24

13 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Tiedekomitea muodostuu enintään 18:sta tunnetusta tiedemaailman edustajasta, jotka hallintoneuvosto nimeää heidän tieteellisten saavutustensa ja riippumattomuutensa perusteella. Lisäksi hallintoneuvosto valvoo , että tiedekomitean jäsenten erityisasiantuntemus kattaa kaikki huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä aiheutuviin ongelmiin liittyvät tieteenalat.

2. Tiedekomitea muodostuu enintään 18:sta tunnetusta tiedemaailman edustajasta, jotka hallintoneuvosto nimeää heidän tieteellisten saavutustensa ja riippumattomuutensa perusteella sen jälkeen, kun Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja kunkin jäsenvaltion yhdessä johtavassa sanomalehdessä on ensin julkaistu kiinnostuksenilmaisupyyntö. Valintamenettelyssä varmistetaan , että tiedekomitean jäsenten erityisasiantuntemus kattaa kaikki huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä aiheutuviin ongelmiin liittyvät tieteenalat.

Tarkistus 25

17 artiklan 1 a kohta (uusi)

1 a. Seurantakeskus edistää kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä niiden ja yhteisön välillä tehtyjen sopimusten perusteella perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 26

23 artikla

Seurantakeskuksen toiminnasta tehdään viiden vuoden välein ulkopuolinen arviointi. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittaessa seurantakeskuksesta annetun asetuksen muuttamista koskevia ehdotuksia.

Seurantakeskuksen toiminnasta tehdään viiden vuoden välein ulkopuolinen arviointi. Siihen sisällytetään arviointi Reitoxverkon kansallisista yhteyspisteistä. Arviointiraportti toimitetaan Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittaessa seurantakeskuksesta annetun asetuksen muuttamista koskevia ehdotuksia.

Tarkistus 27

23 a artikla (uusi)

23 a artikla

Työkielet

Seurantakeskus antaa määräykset sisäisistä työkielistään.

Tarkistus 28

Liite I, A kohdan 2 alakohdan 1—4 alakohta

1)	huumausaineisiin liittyvien ilmiöiden seuranta ja erityisesti epidemiologisten ja muiden indikaattorien sekä ilmenevien kehityssuuntausten seuranta

1)	huumausaineisiin liittyvien ilmiöiden seuranta ja erityisesti epidemiologisten ja muiden indikaattorien sekä ilmenevien kehityssuuntausten seuranta , huumausaineiden sekakäyttö mukaan lukien

2) huumausaineongelmiin esitettyjen ratkaisujen seuranta

2)	huumausaineongelmiin esitettyjen ratkaisujen seuranta ja toimien arviointi parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi

3)	uusiin synteettisiin huumausaineisiin liittyvien riskien arviointi ja näiden aineiden käyttöön liittyvän nopean tietojärjestelmän ylläpito

3)	uusiin synteettisiin huumausaineisiin liittyvien riskien arviointi ja näiden aineiden käyttöön liittyvän nopean tietojärjestelmän ylläpito

4)	kansallisten ja yhteisön huumausainepolitiikkojen seuranta ja erityisesti sen seuranta, miten ne vaikuttavat huumausaineisiin liittyviin ilmiöihin.

4)	kansallisten ja yhteisön huumausainepolitiikkojen seuranta ja arviointi ja erityisesti sen seuranta ja arviointi , miten ne vaikuttavat huumausaineisiin liittyviin ilmiöihin.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TA(2004)0337

Vastuuvapaus 2002: yleinen talousarvio, pääluokka III

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (komissio) (SEC(2003) 1104 — C5-0564/2003 — 2003/2210(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2002 — Nide I — Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta ja konsolidoitu tilinpäätös (SEC(2003) 1104 — C5-0564/2003, SEC(2003) 1105 — C5-0565/2003) (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja siihen liitetyt tarkastettujen toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (2) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003) (3),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan täytäntöönpanon edellyttämistä säännöksistä 1. helmikuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/76/EY (4) 3 artiklan,

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta 27. helmikuuta 2002 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen 2002/234/EHTY (5) liitteessä I olevan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 89 artiklan sekä 25. kesäkuuta 2002 (6) annetun varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 145—147 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä muiden asianomaisten valiokuntien lausunnot (A5-0200/2004),

A.	ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.	myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvät huomautukset sisältävän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 316, 29.12.2003, s. 1.

(2) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 1.

(3) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 12.

(4) EUVL L 29, 5.2.2003, s. 22.

(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin päätös Euroopan unionin varainhoitovuoden 2002 yleisen talousarvion toteuttamiseen liittyvien tilien päättämisestä (komissio) (SEC(2003) 1104 — C5-0564/2003 — 2003/2210(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodelle 2002,

—	ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2002 — Nide I — Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta ja konsolidoitu tilinpäätös (SEC(2003) 1104 — C5-0564/2003, SEC(2003) 1105 — C5-0565/2003) (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja siihen liitetyt tarkastettujen toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (2) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003) (3),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,

—

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta 27. helmikuuta 2002 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen 2002/234/EHTY (5) liitteessä I olevan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 89 artiklan sekä 25. kesäkuuta 2002 (6) annetun varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 145—147 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä muiden asianomaisten valiokuntien lausunnot (A5-0200/2004),

A.	ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 275 artiklan mukaan komissio antaa talousarvion toteuttamista koskevat tilit;

1.	hyväksyy varainhoitovuoden 2002 yleisen talousarvion toteuttamiseen liittyvien tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä julkaisemaan sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 316, 29.12.2003, s. 1.

(2) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 1.

(3) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 12.

(4) EUVL L 29, 5.2.2003, s. 22.

(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (komissio) (SEC(2003) 1104 — C5-0564/2003 — 2003/2210(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodelle 2002,

—	ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2002 — Nide I — Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta ja konsolidoitu tilinpäätös (SEC(2003) 1104 — C5-0564/2003, SEC(2003) 1105 — C5-0565/2003) (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja siihen liitetyt tarkastettujen toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (2) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003) (3),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,

—

—	ottaa huomioon EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta 27. helmikuuta 2002 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen 2002/234/EHTY (5) liitteessä I olevan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 89 artiklan sekä 25. kesäkuuta 2002 (6) annetun varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 145—147 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä muiden asianomaisten valiokuntien lausunnot (A5-0200/2004),

A.	katsoo, että EU:n politiikan toteuttamista luonnehtii pääasiassa komission ja jäsenvaltioiden harjoittama yhteistyö,

B.	ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 53 artiklan 3 kohdan mukaan ℍkun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtävät siirretään jäsenvaltioille”,

ottaa huomioon, että komission tiedonannossa 17. joulukuuta 2002 (KOM(2002) 755) esitetyn Euroopan yhteisöjen kirjanpitojärjestelmän uudistamisen yhtenä päätavoitteena on kehittää integroitu suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä, joka antaisi entistä kattavamman kuvan yhteisöjen taloudellisesta asemasta ja jonka mukaisissa tilinpäätöksissä esitetään kaikki yhteisöjen varat ja velat heti niiden ilmaannuttua eikä vasta sitten, kun ne on saatu tai maksettu,

ottaa huomioon, että hallinnollinen uudistus on ollut yksi nykyisen komission päätavoitteita, että valkoinen kirja ”Komission uudistaminen” (KOM(2000) 200) hyväksyttiin 1. maaliskuuta 2000 ja että komissio sitoutui panemaan täytäntöön kunnianhimoisen ohjelman, joka tavoitteena on vahvistaa riippumattomuutta, tilintekovelvollisuutta, tehokkuutta, avoimuutta sekä ehdottoman vastuullisuuden noudattamista,

E.	katsoo, että vastuuvapausmenettely on prosessi, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa EU:n varainhoitoa luomalla tilintarkastustuomioistuimen kertomusten ja toimielinten vastausten ja lausuntojen perusteella parempi päätöksentekoperusta,

F.	muistuttaa, että komission jokaisella varoja käytävällä osastolla on oltava selkeät suoritusindikaattorit, joiden avulla rahoituksen hallinnan edistymistä voidaan arvioida vuosittain,

A. HORISONTAALISET KYSYMYKSET

Hajautettu hallinnointi

Yleiset kysymykset

palauttaa mieliin, että talousarvion tärkeimmillä aloilla — maatalous ja rakennerahastot — noudatetaan hajautettua hallinnointia, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin vahvistaa, että nämä alat ”ovat erityisen haasteellisia monimutkaisuutensa ja hallinnon kerrostuneisuuden vuoksi” (vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, 0.11 kohta);

yhtyy tilintarkastustuomioistuimen arvioon, jonka mukaan sekä komission että jäsenvaltioiden on kiinnitettävä enemmän huomiota hallinnointitapaan, jossa yhteisön politiikan rahoitus erotetaan sen toteuttamisesta ja joka vuonna 2002 koski 77,6 prosenttia yhteisön talousarvion maksusitoumusmäärärahoista;

muistuttaa, että niin sanotun ”hajautetun hallinnoinnin” perusta on toisaalta yhteisön lainsäädännössä eli primaarioikeudessa perustamissopimuksen 274 artiklassa (”Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.”) ja toisaalta johdetussa oikeudessa varainhoitoasetuksen 53 artiklan 3 kohdassa (”Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtävät siirretään jäsenvaltioille ...”);

korostaa, että näiden säädösten teksti osoittaa selvästi komission etusijan näiden yhteisön määrärahojen hallinnoinnissa, ja pyytää näin ollen komissiota laatimaan toimenpiteitä, jotka kuvastavat tätä jäsenvaltioiden alisteista asemaa ja joilla pyritään varmistamaan moitteeton varainhoito tällä alalla;

5.	katsoo, että mitkään voimassa olevat säännökset eivät mahdollista selvästi sitä, että komissio voi vapautua varainhoitovastuustaan siirtämällä sen jäsenvaltioille silloin, kun nämä ovat syypäitä rikkomuksiin;

6.	katsoo näin ollen, että ”hajautetun hallinnoinnin” käsitteen hedelmällisen soveltamisen on perustuttava perusajatukseen, että unioni jakaa osan toimivaltuuksistaan jäsenvaltioille ja että näiden on pantava täytäntöön oma osuutensa työstä unionin hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti;

palauttaa mieliin, että hajautetun hallinnoinnin rahoitukseen liittyvä erityispiirre on se, että jäsenvaltioiden nimeämät kansalliset viranomaiset toteuttavat maksut edunsaajille ja että vaikka jäsenvaltiot maksavat yhteisön varat, tapauksissa, joissa ei havaita petoksia tai rikkomuksia tai niistä ei ilmoiteta, kustannuksista vastaa yhteisön talousarvio eivätkä jäsenvaltiot.

Komission vastuu

korostaa, että vaikka jokapäiväinen hallinnointi on hajautettua, taloudellinen vastuu on jakamaton ja talousarvion toteuttamisen lopullinen vastuu on komissiolla perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisesti (”Komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa ...”);

9.	kehottaa komissiota lisäämään huomattavasti lainsäädäntöön sisältyviä tarkistuslausekkeita ja yksityiskohtaisia vaikutusten arviointeja;

10.

huomauttaa, että varainhoitoasetuksen 53 artiklan 5 kohdassa vahvistetaan taloudellisen vastuun jakamattomuus: ”Kun toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti, komissio toteuttaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoituskorjauksia varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja että sen on mahdollista kantaa lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 179 artiklan mukaisesti”.

Jäsenvaltioiden vastuu

11.

kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden vastuu on vahvistettu erityisesti seuraavissa määräyksissä:

—

EY:n perustamissopimuksen 280 artikla:

”Yhteisö ja jäsenvaltiot suojaavat yhteisön taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta tämän artiklan mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus ja jotka tarjoavat tehokkaan suojan jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen yhteisön taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä.

Jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa, jonka tarkoituksena on suojata yhteisön taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista. Tätä varten ne yhdessä komission kanssa järjestävät toimivaltaisten viranomaistensa kiinteän ja säännöllisen yhteistoiminnan.”

—	EY:n perustamissopimuksen 274 artikla Amsterdamin sopimuksella muutettuna: ”Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.”

Tilintarkastustuomioistuimen kanta hajautettuun hallinnointiin

12.

kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 1994 todennut tilejä koskevissa tarkastuslausumissaan, että operaatioissa esiintyy usein virheitä, varsinkin mitä tulee jäsenvaltioiden suorittamiin maksuihin aloilla, joilla sovelletaan hajautettua hallinnointia; pahoittelee, että varainhoitovuoden 2002 tilanne ei poikkea aikaisemmista varainhoitovuosista:

”a)	EMOTR-tukiosaston maksuihin virheillä oli jälleen olennainen vaikutus. Peltokasvien alalla virheiden riski on pienempi kuin eläinpalkkioiden alalla; muilla menoaloilla, joihin ei sovelleta yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, riskit ovat suuremmat eikä valvonta ole yhtä tehokasta;

b)	Rakennetoimien valvontajärjestelmiä on tehostettu etenkin komissiossa, mutta jäsenvaltioissa ilmenee yhä samanlaisia ja yhtä usein toistuvia virheitä kuin aiempina vuosina ja yhtä usein (7);”

13.

kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten tärkeimpiin tuloksiin pääaloilla, joilla varainhoitovuonna 2002 sovellettiin hajautettua hallinnointia (8):

”MAATALOUS

—	todistuksen myöntävien elinten esittämät huomautukset koskevat 300 miljoonan euron menoja, mikä johtuu ongelmista, jotka liittyvät tapaan, jolla maksajavirastot ovat käsitelleet tilitapahtumia (4.8 b);

—	komissio on jättänyt hyväksymättä tilejä neljäsosan verran ilmoitetusta kokonaismäärästä (4.8 b);

—	todistuksen myöntävien elinten toimittamien tarkastusten avulla ei saada kuitenkaan varmuutta siitä, että YMP:aan kuuluvan tuen hakijoiden maksajavirastoille toimittamat tiedot ovat oikeat (4.7 d);

—

yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (9) on arvokas laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevien tietojen lähde, mutta se kattaa vain noin 58 prosenttia EMOTR-tukiosaston maksuista (1.43) ja vain 14 jäsenvaltiota soveltaa sitä täysin (4.23) ja tämä siitä huolimatta, että ”kyseisen järjestelmän tulokset ovat tärkeätä YMP:n tilitapahtumien laillisuuden ja asianmukaisuuden todentavaa aineistoa” (4.13); katsoo, että jäsenvaltioilta, jotka eivät sovella yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, olisi vastaavasti kiellettävä oikeus saada maataloustukea EMOTR-tukiosastosta;

—	aikaisempien vuosien tavoin YMP:n menot ”sisälsivät olennaisia virheitä” (4.49),

RAKENNERAHASTOT

Järjestelmän epäonnistuminen

—	jäsenvaltiot eivät aina antaneet hallintoviranomaisille, maksuviranomaisille ja välittäjänä toimiville elimille riittäviä ohjeita tarvittavien hallinto- ja valvontajärjestelmien järjestämiseksi kuin vasta vuoden 2002 lopulla ohjelmakauden 2000—2006 tukimuotojen osalta (5.27);

—	tarkastetut hallinto- ja valvontajärjestelmät eivät vielä kaikki ole asetuksessa esitettyjen vaatimusten mukaisia, vaikka meneillään on jo ohjelmatyökauden 2000—2006 kolmas toteutusvuosi (5.32);

—	noin 15 prosenttia kauden 2000—2006 kokonaismenoista on maksettu, vaikka komissiolla ei ole riittävää varmuutta siitä, että jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät toimivat edellytetyllä tavalla (5.32);

Yksityiskohtaiset tarkastukset

—

menojen tukikelpoisuuteen vaikuttavista virheistä tilintarkastustuomioistuin mainitsee, että mukaan oli otettu menoja tai henkilöitä, jotka eivät liittyneet kyseisiin ohjelmiin, hankkeiden nettokustannuksia tai muita tuloja laskettaessa ei ollut otettu huomioon syntyneitä tuloja, samat menot ilmoitettiin useammin kuin kerran, menoilmoituksiin ei ollut liitetty tositteita, kustannukset oli kohdennettu sattumanvaraisessa suhteessa ja laskentatavassa oli virheitä sekä lisäksi havaittiin ”useita muita tapauksia, joissa yhteisön sääntöjä ei ollut noudatettu” (5.40);”

14.

kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen toistuviin huomioihin vakavista puutteista jäsenvaltioiden tarkastus- ja valvontajärjestelmissä ja pahoittelee, että jäsenvaltiot ovat haluttomia työskentelemään yhdessä komission kanssa varmistaakseen moitteettoman varainhoidon mukaisen määrärahojen käytön ja että tätä velvoitetta noudatetaan ainoastaan hitaasti ja vaikeuksin;

15.

pitää tämän tilanteen ymmärtämisen kannalta tärkeinä näkökohtina seuraavia seikkoja:

a)	hajautetun hallinnoinnin oikeusperusta on johdetussa lainsäädännössä (pääasiassa EMOTR-tukiosastoa ja rakennerahastoja koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä) eikä perustamissopimuksessa;

b)	vaikka komissiolla on aloiteoikeus alakohtaisen lainsäädännön alalla ja oikeudellisesta näkökulmasta se on vastuussa talousarvion toteuttamisesta perustamissopimuksen 274 artiklan nojalla, sen toimivaltuuksia voidaan rajoittaa neuvoston ja parlamentin hyväksymällä alakohtaisella lainsäädännöllä;

c)	komissiolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, eikä siinä yleensä tarjota komissiolle muita keinoja kuin valvontavälineet ja -menettelyt ja rahoituskorjaukset;

16.

korostaa — sanotun rajoittamatta perustamissopimuksessa määrättyjä komission velvoitteita — että, lainsäädäntöviranomainen määrittelee komission toimivaltuuden alakohtaisen lainsäädännön soveltamisen alalla, mikä voi aiheuttaa epätasapainoa näiden kahden alan välillä, millä on negatiivisia seurauksia mahdollisuuksiin varmistaa määrärahojen käyttö moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

17.

huomauttaa, että perustamissopimuksen mukaisesti yleinen poliittinen vastuu kuuluu yksiselitteisesti komissiolle; toteaa, että syynä moniin heikkouksiin, kuten tilintarkastustuomioistuin korostaa, on se, että komissio ei varmista valvontajärjestelmien toimintaa; sekä lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja jäsenvaltioiden ohjaus- ja valvontajärjestelmien puutteellisuus.

Suositukset

18.	katsoo, että myös laajentumisen vuoksi on muun muassa ehdottomasti löydettävä oikea tasapaino komission vastuun ja tämän vastuun hoitamiseksi sen käytössä olevien oikeudellisten keinojen välillä;

19.

katsoo, että samoista säännöksistä, joilla säännellään hajautettua hallinnointia, on lähtöisin tarve talousarvion toteuttamiseen osallistuvien elinten koordinaation, yhteistyön ja dialogin ilmastoon, ja että ilman tätä ilmastoa on vaikea kuvitella moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaista talousarvion toteuttamista;

20.	katsoo myös, että tämä ymmärryksen ilmasto voi johtaa siihen, että tuetaan yhteistä näkemystä talousarvion toteuttamiseen liittyvistä riskeistä ja puutteista näillä aloilla;

21.	toteaa, että on ennen kaikkea komission etu, että seuranta- ja valvonta-alan säännöksiä noudatetaan täysin, ja että komission liika joustavuus tämän suhteen vain heikentää sen asemaa aloilla, joilla sovelletaan hajautettua hallinnointia;

22.

pyytää komissiota parantamaan seuraavina varainhoitovuosina talousarvion toteuttamista

”YLEENSÄ

a)	valvomalla, että alakohtaiseen lainsäädäntöön ei sisällytetä varainhoitoasetuksen soveltamista koskevia poikkeuksia;

b)	kiinnittämällä enemmän huomiota jäsenvaltioiden kaksoistehtävään neuvostoon kuuluvina ja kansallisina valtioina ottaen huomioon komission velvoitteen toteuttaa talousarviota moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

c)	noudattamalla tiukasti perustamissopimuksen määräyksiä ja johdettua oikeutta komission ja jäsenvaltioiden käytännöissä aloilla, joilla sovelletaan hajautettua hallinnointia;

d)	ottamalla tarvittaessa käyttöön uudet yhteiset normit, joilla parannetaan kansallisten viranomaisten mahdollisuutta tehdä osansa työstä;

e)	omaksumalla täysin roolin yhteisön taloudellisten etujen, jotka eivät välttämättä ole samat kuin jäsenvaltioiden, suojelijana;

MAATALOUS

f)	esittämällä ehdotuksia korkeammista kiinteistä korjausprosenteista järjestelmän puutteita varten;

g)	ryhtymällä tarvittaviin toimiin varmistaakseen yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamisen kaikissa jäsenvaltioissa;

RAKENNERAHASTOT

h)	tekemällä tutkimuksen hallinnollisesta kapasiteetista sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa ja lisäämällä valvontatoimien määrää maissa ja alueilla, joilla hallinnollinen rakenne on suhteellisen heikko;

i)	parantamalla huomattavasti täydentävyyden periaatteen soveltamista koskevia valvontavälineitään ja tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä;

j)	toteuttamalla täysin oikeutta harjoittaa valvontatoimia paikan päällä ja soveltaa rahoituskorjauksia jäsenvaltioihin;”

23.

katsoo, että hallinnointimenetelmänä hajautettu hallinnointi sopii yhteisön politiikkojen toteuttamiseen talousarvion kahdella pääalueella, maataloudessa ja rakennerahastoissa, joille on luonteenomaista hyvin suuri määrä edunsaajia ja määrän suuruus (77,6 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista 2002); painottaa kuitenkin, että näiden politiikkojen asianmukainen toteuttaminen merkitsee, että niin komission kuin kansallisten viranomaisten on hoidettava tehtävänsä.

Tarkastus ja hajautettu hallinnointi

24.	panee tyytyväisenä merkille komission aloitteet koordinoida ja yhdenmukaistaa tarkastusohjelmat sekä menetelmät, joilla pyritään integroidun tilinpäätöskäytännön luomiseen;

25.	on kiinnostunut tämän aloitteen kehityksestä ja haluaa saada päivitettyjä tietoja saavutetusta edistyksestä, havaituista peittelyistä, ratkaistuista esteistä ja tulevien toimien aikataulusta komission seurantakertomuksessa;

26.

panee tyytyväisenä merkille perusajatuksen, joka piilee niin sanotuissa ”luottamussopimuksissa”; ymmärtää aihetta koskevan niukan informaation tämän pilottikokeilun vielä hahmottumattoman luonteen vuoksi, mutta toivoo saavansa täsmällisesti tietoa tämän prosessin tuloksista ja toteutetuista toimista, joilla kannustetaan näiden sopimusten allekirjoittamiseen niiden vapaaehtoisesta luonteesta huolimatta; panee tyytyväisenä merkille Itävallan ja Tanskan halun suostua tähän toimenpiteeseen ja vaatii tiukasti kaikkia muita jäsenvaltioita noudattamaan niiden esimerkkiä;

27.	on huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden kanssa ei ole tehty luottamussopimuksia Euroopan sosiaalirahaston alalla (10);

28.

katsoo, että sekä jäsenvaltioiden että komission olisi pyrittävä luomaan yhtenäinen tilintarkastusstrategia yhteisen hallinnoinnin piiriin kuuluvia ohjelmia varten; pitää tässä yhteydessä tervetulleena sitä, että komissio ja eräät jäsenvaltiot ovat pyrkineet toteuttamaan ”luottamussopimuksia”; katsoo, että rinnan näiden ponnistelujen kanssa olisi kehitettävä tarkastuslausuman antamista varten luotettava menettely, joka olisi jäsenvaltioissa toteutettava vuosittain kaikkien rakennerahastoista vastaavien viranomaisten tasolla ja jonka tuloksia voitaisiin käyttää yhteisön tasolla; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot vastustavat tällaista vuosittaista tarkastuslausumaa koskevaa suunnitelmaa sellaisena kuin komissio ehdotti sitä ensimmäisen kerran 7. lokakuuta 2002 jäsenvaltioiden asiasta vastaavien ministerien kanssa järjestetyssä kokouksessa; pahoittelee kuitenkin komission selvästi puutteellista valmiutta ajaa näitä ehdotuksia aktiivisemmin eteenpäin komitologiamenettelyn puitteissa.

Perintätoimet

29.	toteaa komission vastausten (11) valossa perusteettomien tulojen perinnän alalla vallitsevan laajan pirstoutumisen;

30.	haluaa saada tietoonsa tätä toimenpidettä koskevat yhdenmukaistamiskriteerit sekä niiden noudattamisasteen;

31.

pyytää komissiota antamaan seurantakertomuksessaan täydellisen taulukon, joka mahdollistaa homogeeniset vertailut, joka päivitetään säännöllisesti ja johon sisältyy riittävää tietoa maksamattomista määristä, ratkaistujen ja käsiteltävänä olevien tapausten määrästä ja kunkin perintäyksikön tehokkuuden asteesta.

Komission uudistaminen

Yleisiä näkökohtia

32.	panee merkille, että valkoisen kirjan toimien toteuttamisessa tapahtunut edistys on epätasaista; toteaa, että edistymisestä huolimatta monilla aloilla ollaan jäljessä aikataulusta ja on kohdattu vaikeuksia;

33.

panee merkille komission 10. helmikuuta 2004 hyväksymän tiedonannon hallinnonuudistusta koskevan toimeksiannon saattamisesta päätökseen: tilanneraportti ja vuonna 2004 toteutettavat toimenpiteet (KOM(2004) 93); tunnustaa, että käytännössä kaikkien 98 uudistustoimen hyväksyminen merkitsee lainsäädäntövaiheen loppuunsaattamista, mutta että uudistuksen liikevoima on säilytettävä täydellisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

34.

muistuttaa, että on ensisijaisen tärkeää edistyä nopeasti hallintokulttuurin uudistamisessa ja pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tueksi perustettu järjestelmä toimii optimaalisesti; pitää välttämättömänä, että ponnistellaan ajattelutapojen muuttamiseksi ja henkilöstön vastuun lisäämiseksi siten, että jokainen virkamies ja toimihenkilö, riippumatta asemastaan hierarkiassa, tuntee osallistuvansa yhteiseen työhön; luottaa johdon tekevän kaikkensa tavoitteen saavuttamiseksi;

35.

vaatii, että uudistuksen optimaalisen täytäntöönpanon edellyttämät toimet toteutetaan mahdollisimman pian, etenkin henkilöresurssien hallinnassa (prioriteettien määrittely, ”kielteiset” prioriteetit mukaan lukien, resurssien uudelleenjako ensisijaisten toimien hyväksi, tarvearviointi ja asianmukaiset koulutustoimet ”pätevyysvajeiden” korjaamiseksi), ja että 24 tarkastusstandardia pannaan täytäntöön; luottaa, että jo seuraavissa vuosittaisissa toimintakertomuksissa voidaan havaita edistystä tapahtuneen;

36.

panee tyytyväisenä merkille komission toteuttamat toimet sen varmistamiseksi, että yhtenäistetään edelleen ehtoja, joiden mukaan pääjohtajat esittävät varaumia vuosikertomuksessaan; toivoo, että kyseisiä toimia sovelletaan seuraavien vuosikertomusten laatimisessa, jotta voitaisiin arvioida esitettyjä varaumia ja helpottaa korjaavien toimien toteamista;

37.	pitää Euroopan yhteisöjen virkamiesten henkilöstösääntöihin liittyvää uudistuksen osaa yhtä lailla tärkeänä, sillä henkilöstösäännöt ovat keskeinen väline henkilöstöhallinnon uudistamisessa; luottaa näin ollen, että komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon asiasta;

38.	hyväksyy komission pyrkimyksen ottaa käyttöön yleinen ”ilmiantokäytäntö” ja toteaa, että mainittu käytäntö on todella tehokas vain siinä tapauksessa, että henkilöstö on siitä tietoinen; kehottaa komissiota varmistamaan, että sitä koskevat tiedot ovat vapaasti henkilöstön käytettävissä.

Hajautettu varainhoidon valvonta ja riskien arviointi

39.

tunnustaa, että komissio on tehnyt paljon työtä varmistaakseen siirtymän keskitetystä valvontajärjestelmästä hajautettuun (jossa hallinto valvoo itse itseään), minkä yhteydessä esimerkiksi yli 200 virkaa on siirretty varainhoidon valvonnan pääosastosta joissakin tapauksissa muihin pääosastoihin näiden sisäisten valvontajärjestelmien vahvistamiseksi ja joissakin tapauksissa uutta sisäistä tarkastusta varten;

40.

muistuttaa, että keskusteltaessa varainhoidon valvonnan tarkoituksenmukaisimmasta rakenteesta ja muodosta keskeisellä sijalla aina on kysymys siitä, miten löydetään sopiva tasapaino toiminnallisten vaatimusten ja valvontaa koskevien vaatimusten välillä; katsoo, että sääntöjen ja määräysten tinkimätön noudattaminen ei aina merkitse tehtävien tehokasta toteuttamista;

41.

katsoo, että valvonta, joka keskittyy pelkästään muotovirheiden välttämiseen, voi estää tehokkuuden parantamisen, sillä se johtaa liiaksi sääntöihin perustuvaan menettelyyn, mikä puolestaan johtaa tunnetusti joustavuuden vähenemiseen ja byrokratian lisääntymiseen; katsoo siksi, että riskien arviointi on olennainen osa sisäisen valvonnan järjestämistä, sillä vain sen avulla voidaan varmistaa, että sisäisen valvonnan tulokset ovat suhteessa kustannuksiin;

42.

panee merkille, että 24 sisäistä valvontanormia, jotka luovat kehykset komission sisäisen valvonnan määrittämiselle, jotka komissio hyväksyi vuonna 2000 ja joita se tarkisti vuonna 2001, eivät ole vielä täysin voimassa; panee edelleen merkille, että esimerkiksi normi 11 on seuraavanlainen: ”Kunkin pääosaston on analysoitava järjestelmällisesti pääasiallisiin toimiinsa liittyviä riskejä vähintään kerran vuodessa, kehitettävä asianmukaisia toimintasuunnitelmia niiden käsittelemiseksi ja nimitettävä näiden suunnitelmien toimeenpanosta vastaava henkilöstö.” (12);

43.

katsoo, että kun otetaan huomioon riskien arvioinnin täysin ratkaiseva merkitys sisäisessä valvonnassa, komission raportointi asiaan liittyvien normien toteutuksesta on sekä huolestuttavaa että riittämätöntä (13); kehottaa siksi komissiota ottamaan entistä paremmin huomioon sekä riskien arvioinnin toteuttamisen että sisäisen valvontajärjestelmän muut osatekijät; luottaa sisäisen valvonnan normien nopeasti yleistyvään soveltamiseen (14);

44.	pitää valitettavana kirjanpitäjien puutetta komissiossa; panee merkille kirjanpitäjien suuren vaihtuvuuden vuonna 2002.

Kirjanpitojärjestelmän uudistaminen

45.	toteaa, että uuden kirjanpitojärjestelmän olisi mahdollistettava suoriteperusteinen kirjanpito, tietojen johdonmukaisuus ja tietoturva;

46.

korostaa, että yksi avoimista kysymyksistä on tähän mennessä ollut se, pitäisikö komission toimia radikaalisti ja siirtyä suoraan täysin integroituun, yhteen yhteiseen järjestelmäpakettiin, vai siirtyä uudistuksiin asteittain sellaisen välivaiheen kautta, jossa otetaan huomioon lähiverkkojen tarpeet;

47.	panee merkille, että komissio kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa, koska se on sen mielestä turvallisempi ja koska laajamittainen vahvistamismenettely on välttämätön ennen kuin paikalliset järjestelmät voidaan yhdistää keskusjärjestelmään;

48.

panee merkille seuraavat edistysaskeleet uudistuksen ensimmäisten vaiheiden toteuttamisessa vuonna 2003:

a)	tilinpitostandardien määrittely

b)	käyttäjien tarpeiden dokumentointi

c)	tilitapahtumien määrittely

d)	tililuettelo kaikkien tapahtumien koodaamiseksi

e)	kirjanpidon käsikirja;

49.	panee merkille Price Waterhouse Coopersin tekemän toteutettavuustutkimuksen komission kirjanpitojärjestelmän uudistamishankkeesta ja tärkeimmät sen esittämät suositukset hankkeen onnistunutta lopputulosta ajatellen;

50.

muistuttaa, että varainhoitoasetus perustuu kaksiosaiseen järjestelmään, jossa yhdistyvät liikekirjanpitoon käytettävä suoriteperusteinen kirjanpito ja talousarviokirjanpitoon käytettävä kassaperusteinen kirjanpito; panee merkille, että näiden julkisen sektorin tilinpäätöskäytäntöjen noudattaminen on sopusoinnussa IFAC:n (kirjanpitäjien kansainvälinen järjestö) suositusten kanssa ja että tällainen järjestelmä on käytössä useimmissa jäsenvaltioissa; huomauttaa kuitenkin, että järjestelmä edellyttää jatkuvaa talousarvion toteuttamisen ja toteutumalaskelman täsmäyttämistä;

51.	panee merkille, että ”kaksiosaisen järjestelmän” käyttö mahdollistaa kahdenkertaisen kirjanpidon liikekirjanpidon osalta, kun taas talousarviokirjanpito, jota budjettivallan käyttäjä käyttää talousarvion toteutuksen tarkistamiseen, tehdään yhdenkertaisena;

52.

arvostaa komission ponnisteluja pysytellä voimassa olevassa lainsäädännössä vahvistetussa aikataulussa, vaikka se on hyvin tiukka, kun otetaan huomioon monissa vastaavan julkisen sektorin kirjanpitojärjestelmän uudistusprosessin toteuttaneissa jäsenvaltioissa saadut kokemukset; ehdottaa näin ollen vaiheittaista lähestymistapaa, jossa keskitytään ensin poistamaan merkittävät tietoturvaan liittyvät puutteet ja ristiriitaiset tilinpitotiedot ja toiseksi varmistamaan, että vuoden 2005 kirjanpito esitetään suoriteperusteisesti, sekä lopuksi huolehtimaan siitä, että uuden rakenteen tueksi otetaan käyttöön johdonmukainen, integroitu järjestelmä;

53.	katsoo, että kaikkien EU:n toimielinten ja hajautettujen virastojen on varmistettava, että myös niillä on uusiin puitteisiin sopivat kirjanpitojärjestelmät, jotka perustuvat varainhoitoasetuksen edellyttämiin periaatteisiin ja standardeihin;

54.	pitää kaikkien komission yksiköiden täyttä yhteistyötä ja panosta välttämättömänä kirjanpitojärjestelmän uudistamisen onnistumisen kannalta; odottaa niinikään, että budjettipääosasto ottaa mahdollisimman hyvin huomioon käyttäjien tarpeet;

55.	korostaa pitävänsä erityisen tärkeänä uuden järjestelmän tietojen yhdenmukaisuutta ja etenkin laskujen keskitettyä kirjausjärjestelmää sekä toimeksisaajista pidettävää tietokantaa, jossa on täydelliset, tarkat ja yksityiskohtaiset tiedot toimielimen sopimussuhteista;

56.

kiinnittää huomiota paikallisten järjestelmien ja keskusjärjestelmän välisten rajapintojen varmentamiselle asetettuun määräaikaan, eli vuoteen 2005, jonka jälkeen varmentamattomista järjestelmistä peräisin olevia tietoja ei enää hyväksytä; pyytää takeita siitä, että kaikki yksiköt noudattavat poikkeuksetta tätä määräaikaa;

57.

tunnustaa, että edellä mainitussa kirjanpitojärjestelmän uudistamista koskevassa komission tiedonannossa esitetty vaihtoehto 3 on ainoa realistinen, tosin väliaikainen, ratkaisu, jonka avulla voidaan vastata tärkeimpiin uudenaikaisen suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän vaatimuksiin 1. tammikuuta 2005 mennessä sekä operationaalisten yksiköiden alakohtaisiin tarpeisiin; korostaa, että uuden varainhoitoasetuksen mukaan vuodeksi 2005 asetettu määräaika, joka on täten myös parlamentin ensisijainen tavoite, ei merkitse uudistusprosessin päättymistä, koska täysin integroidun järjestelmän edellyttämä uutta kirjanpitorakennetta tukeva tietojenkäsittelyjärjestelmä on vielä otettava käyttöön (vaihtoehdon 2 mukaisesti);

58.

muistuttaa, että kirjanpitojärjestelmän uudistuksen yhteydessä sisäisen tarkastuksen yksiköllä ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on tarkkailijan asema kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeja käsittelevässä komiteassa ja hankkeen valvontakomiteassa, ja innostaa niitä antamaan oikea-aikaisesti rakentavia neuvoja sekä antamaan tarvittaessa varhaisessa vaiheessa varoituksia, jotka hankkeiden vetäjien on otettava huomioon eri vaiheiden toteutuksessa.

Valvontarakenteet uudistuksen jälkeen

Yleiset kysymykset

59.

muistuttaa, että hallinnonuudistus on ollut yksi nykyisen komission päätavoitteista, että valkoinen kirja ”Komission uudistaminen” hyväksyttiin 1. maaliskuuta 2000 ja että komissio sitoutui panemaan käytäntöön kunnianhimoisen ohjelman, joka tavoitteena on vahvistaa riippumattomuutta, tilintekovelvollisuutta, tehokkuutta, avoimuutta sekä ehdottoman vastuullisuuden noudattamista; toteaa, että, on otettu monia tärkeitä ja tarpeellisia edistysaskeleita oikeaan suuntaan ja on edelleen tarpeen toimia uudistuksen mahdollisten esteiden poistamiseksi;

60.	katsoo, että Euroopan unionin toimielinten yleisissä sopimusehdoissa on velvoitettava sopimuspuolet tekemään täyttä yhteistyötä ja ilmoittamaan, mitkä tahot ovat kyseisissä yrityksissä merkittävien osuuksien lopullisia omistajia tapauksissa, joissa on syytä epäillä mahdollista eturistiriitaa;

61.	toteaa, että Eurostatissa havaittujen ongelmien tutkinta osoittaa, että kriittisen tiedon salaamista varten on oltava turvatakuut;

62.

toteaa, että varainhoitoon ja valvontarakenteisiin sisältyvät nyt seuraavat organisatoriset avaintekijät:

a)	pääjohtajat valtuutettujen maksujen hyväksyjinä,

b)	sisäisen tarkastuksen yksikkö,

c)	sisäisen tarkastuksen seurantakomitea,

d)	sisäiset tarkastusrakenteet (pääosastotaso),

e)	tilintarkastaja ja

f)	yhteinen varainhoitoelin budjettipääosastossa;

63.	katsoo, että Eurostatin tapaus on korostanut tarvetta tarkistaa eri toimijoiden ja yksittäisten komission jäsenten ja koko komission väliset suhteet vastuuketjun toiminnan lisäksi, jotta taattaisiin edistyminen varainhoidon alan lisäksi myös komission hallintorakenteissa;

64.

toistaa komission kertomuksesta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toiminnan arvioinnista 4. joulukuuta 2003 antamansa päätöslauselman 1 kohdan (15), jonka mukaan ”oli erehdys keskittää talousarvion laatimiseen ja tilinpitoon sekä petostentorjuntaan liittyvä toimivalta yhden komission jäsenen käsiin, sillä tämä johtaa väistämättä eturistiriitaan”; toistaa vaativansa tämän eturistiriidan välttämistä tulevaisuudessa; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla erotetaan toisistaan komission jäsenen vastuu talousarviosta ja talousarvion valvonnasta;

65.

korostaa vuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn seurannasta 29. tammikuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa (16) otsikolla ”Eurostat” esitettyjen seikkojen ja päätelmien poliittista merkitystä Eurostatiin liittyviä seikkoja koskevan vastuun selvittämisen kannalta, ja toteaa, että jos OLAF esittää Eurostatissa ilmenneet epäsäännöllisyydet oikeusviranomaisille, on toimittava valppaasti, jotta kyseiset komission jäsenet voidaan asettaa poliittiseen vastuuseen käynnistettävien oikeudenkäyntien edistymistä vastaavasti.

Pääjohtajat valtuutettujen maksujen hyväksyjinä

66.

luottaa, että sellaisen järjestelmän käyttöönotto, jossa vaaditaan kutakin pääjohtajaa tai yksikönpäällikköä laatimaan vuosittain toimintakertomus, johon liitetään lausunto luottamuksesta hänen yksikkönsä valvontatoimien tehokkuuteen, parantaa tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta siinä määrin, että niistä on itse asiassa muodostunut tilintarkastustuomioistuimen tärkein väline talousarvion hallinnoinnin vuosittaisessa arvioinnissa;

67.

toistaa jo 4. joulukuuta 2003 antamansa päätöslauselman 20 kohtaan sisältyvät vaatimukset ja suositukset, joiden mukaan varainhoitoasetukseen on sisällytettävä pääjohtajien tehokas valvonta heidän toimiessaan tulojen ja menojen hyväksyjinä, jotta estetään valtuuksien väärinkäyttö; vaatii, että komission tilinpitäjän on tarkistettava tulojen ja menojen hyväksyjien hänelle toimittamat tiedot ainakin pistokokein; vaatii, että pääosastojen sisäisen tarkastuksen yksiköiden on oltava vastuussa paitsi pääjohtajille niin myös sisäiselle tilintarkastajalle;

68.	pitää valitettavana sitä, että komissio ei ole noudattanut edellä mainitun 4. joulukuuta 2003 annetun päätöslauselman 21 kohdassa esitettyä kehotusta tehdä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset varainhoitoasetuksen muuttamiseksi ja siihen liittyvien täytäntöönpanosäännösten muuttamiseksi;

69.	katsoo, että kunkin komission jäsenen on oltava vastuussa hänen alaisuudessaan toimivista yksiköistä ja huolehdittava, että näiden yksiköiden tavoitteet saavutetaan moitteettoman varainhoidon periaatteita täysin noudattaen;

70.	odottaa, että parlamentin 29. tammikuuta 2004 antaman päätöslauselman 30 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa esitettyä toivomusta komission jäsenten ja pääjohtajien välisten suhteiden rakenteellisista muutoksista noudatetaan.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö

71.

muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 8 luvun 85 artiklan mukaan sisäinen tarkastaja on riippumaton tehtäviään suorittaessaan; korostaa, että varainhoitoasetuksen 85 artiklassa viitataan suoraan kansainvälisiin standardeihin ja että nämä standardit ovat sisäisten tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja, jotka sisäisten tarkastajien järjestö on laatinut (www.theiia.org);

72.

painottaa erityisesti seuraavia standardeja (17):

—	1100 Riippumattomuus ja objektiivisuus Sisäisen tarkastuksen toiminnon tulee olla riippumaton, ja sisäisen tarkastajan tulee olla työssään objektiivinen,

—	1110 Organisatorinen riippumattomuus Sisäisen tarkastuksen johtajan tulee raportoida sellaiselle organisaatiotasolle, että sisäisen tarkastustoiminnon on mahdollista täyttää velvollisuutensa ja

—	1110.A1 Sisäisen tarkastustoiminnon tulee voida vapaasti päättää sisäisen tarkastuksen tehtäväkentän laajuudesta, suorittaa tehtävänsä ja raportoida tulokset;

73.	katsoo näin ollen, että sisäisen tarkastuksen yksikön on oltava tiivisti integroituna komission puheenjohtajistoon; pitää erityisen tärkeänä tehokkaan sisäisen tarkastuksen varmistamiseksi, että tämä yksikkö säilyy jokaisen pääosaston hierarkian ulkopuolella.

Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea

74.

toteaa, että sisäisen tarkastuksen seurantakomitea muodostettiin asiakirjassa ”Charter of the Internal Audit Service of the European Commission” (Euroopan komission sisäisen tarkastuksen yksikön peruskirja) (SEC(2000) 1801/2, 31.10.2000) (18), ja sen päävelvollisuudeksi tuli toteuttaa pääosastojen ja yksiköiden käynnistämien toimien seurantaa sisäisten ja ulkoisten tarkastajien analyysien, arviointien ja suositusten seurauksena;

75.	katsoo myös, että sisäisen tarkastuksen seurantakomitea auttaa kollegiota varmistamaan, että komission yksiköt ottavat huomioon sisäisen tarkastuksen yksikön työn, ja voi täten ehdottaa komissiolle asianmukaisia toimia;

76.

panee tyytyväisenä merkille komission vastauksen, jonka mukaan sisäisen tarkastuksen seurantakomitea antaa kollegion tiedoksi kaikki mahdolliset konfliktin lähteet, jotka juontavat sen työstä ja joiden suhteen sen mielestä kollegion on ryhdyttävä toimiin ja annettava tämän komitean kokousten pöytäkirjat tiedoksi pääsihteerille (19);

77.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin vahvisti vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2001 (20), että ”tarkastuskomitean puheenjohtajalla ei voi olla asianomaisessa organisaatiossa asemaa, joka saattaa johtaa eturistiriidan syntymiseen”(9.56); katsoo, että tämän suuntaisesti olisi syytä hienosäätää tämän komitean toimintasäännöt siten, että

a)	taataan, ettei eturistiriitoja synny,

b)	siirretään komitean sihteerin pääsihteerin alaisuuteen komitean itse vuosikertomuksessaan esittämän ehdotuksen mukaisesti,

c)	julkaistaan sen vuosikertomukset, joihin sisältyy arvio tarkastuskertomusten huomioiden noudattamisasteesta.

Sisäiset tarkastusrakenteet (pääosastotaso)

78.	toteaa, että vaikka varainhoitoasetukseen sisältyy vain sisäisen tarkastajan käsite, komissio päätti vuonna 2000 perustaa sisäiset tarkastusrakenteet kussakin yksikössä, jotta ne auttaisivat pääjohtajia ja yksikönpäälliköitä suoriutumaan uusista varainhoitoon liittyvistä velvoitteistaan;

79.	luottaa, että komissio parantaa tiedotusväyliä tarkastuksesta vastaavien keskus- ja muiden elinten kesken (21) sekä valvonnasta vastaavien keskuselinten ja muiden elinten kesken;

80.	pyytää komissiota uudistamaan sisäisiä tarkastusrakenteita koskevat säännöt uuden varainhoitoasetuksen perusteella;

81.

katsoo, että tällä uudistuksella olisi taattava joustavuus ja toiminnallinen riippumattomuus sisäisten tarkastusrakenteiden ja sisäisen tarkastuksen yksikön suhteissa vakauttamalla tarvittaessa kaikki siteet ja suhteet, jotka sisältyvät varapuheenjohtaja Kinnockin laatimaan muistion komissiolle ehdoista, jotka koskevat sisäisten tarkastusrakenteiden perustamista kuhunkin komission yksikköön (SEC(2000) 1803/3) (22).

Yhteinen varainhoitoelin budjettipääosastossa

82.

muistuttaa, että uudistuksessa korostetaan erityisesti varainhoidon valvonnan hajauttamista; katsoo, että tämä aiheuttaa samalla ehdottoman tarpeen kehittää soveliaampia ja paremmin tarkastettavissa olevia yhteisen valvonnan muotoja eri yksiköissä toiminnassa olevien valvontajärjestelmien hallinnointiin; katsoo, että tämän hallinnoinnin yhteisen valvonnan olisi huipennuttava osastojen sisäisten valvontajärjestelmien laatua koskevaan viralliseen lausuntoon, joka olisi julkaistava alkuperäisessä muodossaan yhteenvetokertomuksessa;

83.	on huolestunut henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta komissiossa ja pyytää komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin tämän ongelman tutkimiseksi ja sen syiden poistamiseksi komission organisaatiossa;

84.	pitää tarpeellisena varainhoidon valvonnan keskuselinten ja kunkin pääosaston tai yksikön varainhoidon valvonnan elinten joustavaa suhdetta, jotta saavutettaisiin sama suhde kuin tarkastuksen alalla pidetään soveliaana;

85.

panee tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen, jonka mukaan sekä sisäisen tarkastuksen yksikkö että sisäiset tarkastusrakenteet voivat arvioida valvontajärjestelmiä ja tarkastusten ja valvontatoimien tulokset välitetään yhteiselle varainhoitoelimelle ja sisäisen tarkastuksen yksikölle ja ne sisällytetään vuosittaiseen yhteenvetokertomukseen (23).

Kirjanpitoyksikkö budjettipääosastossa

86.

palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan tilinpitäjä on toimivaltainen määrittelemään ja hyväksymään kirjanpitojärjestelmät sekä tarvittaessa hyväksymään sellaiset tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemät järjestelmät, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

87.

ottaa huomioon, että tämän velvollisuuden täyttämiseksi ”tilinpitäjä saa tulojen ja menojen hyväksyjiltä kaikki näiden luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva yhteisöjen varallisuudesta ja talousarvion toteuttamisesta” (varainhoitoasetuksen 61 artiklan 2 kohta);

88.	on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että on säilytettävä varainhoitoon liittyvät työsynergiat valvontaelinten toiminnallista riippumattomuutta haittaamatta ja tunnustettava näiden yksiköiden vastuuhenkilöiden asianmukainen asema (23).

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

89.

pitää myönteisenä komission ehdotusta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muuttamisesta (KOM(2004) 103); vahvistaa vuoden 2002 petostentorjuntaa koskevan vuosikertomuksen 38 kohdan, jossa todetaan, että komission esittämät lainsäädäntöehdotukset ovat osittain oikeansuuntaisia, mutta seuraavia kohtia sen sijaan ei voida millään hyväksyä, vaan niitä on pidettävä lähes provosoivina;

komission esityksessä OLAFia ei vieläkään velvoiteta toteuttamaan laajamittaisesti sen jo kauan laiminlyötyä päätehtävää sisäisten tutkimusten alueella, vaan ehdotus suo sen sijaan virastolle mahdollisuuden olla tekemättä sisäisiä tarkastuksia jopa silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä, että on tapahtunut petoksia tai lahjontaa tai muuta yhteisön taloudelle vahinkoa aiheuttavaa laitonta toimintaa;

b)	komissio ei esitä, että OLAFin valvontakomitea toimisi Euroopan parlamentin pääsihteeristön alaisuudessa, vaan ehdottaa sen sijaan, että sihteeristö toimisi komission alaisuudessa ja asettaa siten valvontakomitean itsenäisyyden kyseenalaiseksi;

sisäisten tarkastusten asianosaisten oikeuksia ei vahvisteta, vaan heiltä ollaan sen sijaan riistämässä OLAF-asetukseen tähän asti perustunut oikeus valittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, mikäli virasto ryhtyy tutkimusten kestäessä heidän vastaisiinsa toimenpiteisiin; näin annettaisiin otollinen tilaisuus vallan väärinkäytöksille (esim. tutkimuksen aloittaminen ilman riittäviä perusteita, tutkimusten kohtuuttoman pitkä kesto), koska tällaiset rikkomukset olisivat oikeudellisen valvonnan ulkopuolella;

90.	panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen luoda käytäntö, jonka mukaan pääosastojen OLAFille antamat tiedot välitetään asiasta vastaavalle komission jäsenelle (24);

91.

muistuttaa edellä mainitusta 4. joulukuuta 2003 antamastaan päätöslauselmasta, jossa se antoi tukensa komission puheenjohtajan ilmoitukselle, jossa tämä korosti OLAFin ydintoimintojen ensisijaisuutta, OLAFin ja toimielinten välisen tiedonkulun parantamista, tutkinnan kohteena olevien puolustautumisoikeuksien huomioon ottamisen parantamista sekä OLAFin valvontakomitean roolin vahvistamista;

92.

ei voi ymmärtää, miksi komissio toimitti asetuksen (EY) N:o 1073/1999 15 artiklan mukaisen edistymiskertomuksen vasta yli vuoden kuluttua määräajasta ja miksi komissio esitti lopullisen ehdotuspaketin vasta 9. helmikuuta 2004 eli kolmen kuukauden kuluttua edellä mainitun parlamentin 4. joulukuuta 2003 antaman päätöslauselman jälkeen; toteaa, että tämän viivästyksen vuoksi on käytännöstä mahdotonta, että asetusta (EY) N:o 1073/1999 voitaisiin parantaa ennen Euroopan parlamentin vaaleja;

93.	katsoo, että OLAFin ohjauskomitean olisi oltava täysin riippumaton komissiosta;

94.

on vakavasti huolestunut siitä, että OLAFin johtaja on myöntänyt, että hän ei aio seurata oikeusasiamiehen suositusta, joka koskee Blue Dragon -asian uudelleen avaamista; toteaa, että OLAFin valvontakomitea pitää vakavasti kyseenalaisena tapaa, jolla OLAF suhtautuu tähän asiaan; kehottaa OLAFia noudattamaan valvontakomitean kantoja; pitää myönteisenä sitä, että komissio on uudelleen aloittanut asian käsittelyn;

95.

toteaa, että useimpien OLAFin UCLAFilta perimien asioiden käsittely on saatettu loppuun; pyytää valvontakomiteaa tutkimaan, kuinka monta asiaa on saatettu päätökseen tuloksetta; kehottaa valvontavaliokuntaa pitämään erityisesti silmällä sitä, että asioiden käsittelyä ei saateta loppuun aiheettomasti.

Tarkastusten tulosten esittäminen

96.

korostaa sellaisen periaatteen merkitystä, jonka mukaan tarkastuksen kohteena olevalla on oikeus ilmaista mielipiteensä tarkastajan esittämistä tarkastuksen tuloksista; kiinnittää huomiota siihen, että EU:n varainhoidon parlamentaarinen valvonta on hyvin pitkälle riippuvainen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten ja vuosikertomusten tiedoista;

97.

toteaa, että vastuuvapausmenettely on prosessi, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa EU:n varainhoitoa luomalla tilintarkastustuomioistuimen kertomusten ja toimielinten vastausten ja lausuntojen perusteella parempi päätöksentekoperusta; panee tyytyväisenä merkille, että käytännössä tilintarkastustuomioistuin ei ainoastaan auta puutteiden korjaamisessa vaan myös EU:n hallinnon kehittämisessä ja parantamisessa identifioimalla ja osoittamalla parantamisratkaisuja; muistuttaa, että parannukset edellyttävät luonnollisesti sitä, että tarkastuksen kohde on vastaanottavainen tarkastuksen suosituksille;

98.	toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei — nimestään huolimatta — ole oikeudellinen instanssi, jolla on toimivaltaa päätöksentekoprosessissa, ja se voi saada tuloksia vain kertomuksiensa laadun nojalla;

99.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen tutkimusten vaikutus on olennaisesti riippuvainen siitä, miten vastuuvapauden myöntävä viranomainen käsittelee tilintarkastustuomioistuimen tutkimusten tuloksia, ja näin ollen tilintarkastustuomioistuimella ja vastuuvapauden myöntävällä viranomaisella on yhteinen kiinnostus parantaa kertomusten laatua ja niiden käsittelyä asiasta vastaavassa valiokunnassa;

100.

toteaa, että komissio asenne tilintarkastustuomioistuimen tuloksiin vaihtelee tutkittujen alojen mukaan; toteaa, että komissio ilmoittaa usein olevansa yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen suositusten kanssa omien varojen osalta, mutta suhtautuu usein kriittisesti tilintarkastustuomioistuimen tuloksiin ja huomioihin, jotka koskevat yhteistä maatalouspolitiikka, rakennepolitiikkaa ja ulkoisia toimia;

101.

pitää luonnollisena, että komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on eriäviä mielipiteitä tarkastuksen tulokselle annettavasta merkityksestä, mutta pitää epätyydyttävänä, että nämä toimielimet eivät ole aina yhtä mieltä perusteista ja kriteereistä, joita on sovellettava tutkimuksissa, mikä vaikuttaa viestin selkeyteen;

102.	toivoo, että sekä komissio että tilintarkastustuomioistuin ponnistelevat enemmän varmistaakseen, että tarkastuksen tulokset esitetään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle mahdollisimman selkeällä ja erehtymättömällä tavalla;

103.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan yhteistyössä tapahtuneen myönteisen kehityksen ja viittaa kertomusten esittämistä valiokunnalle koskevaan uuteen menettelyyn, jonka mukaan muun muassa erityiskertomukset julkistetaan asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa sekä sitä valmistelevissa kokouksissa;

104.

toivoo, että tämä henkilökohtainen kontakti, joka on myönteinen ja olennaisen tärkeä näiden kahden toimielimen yhteistyön kehitykselle, voidaan säilyttää ja sitä voidaan kehittää tulevaisuudessa; pitää aiheellisena vahvistaa tarkempia normeja ja menettelyjä, jotka koskevat sitä, miten asiasta vastaava valiokunta käsittelee tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia;

105.

pyytää molempia osapuolia kehittämään menettelyä edelleen siten, että valiokunta tutkii tyhjentävästi sekä tarkastuksen tulokset että komission vastaukset; on vakuuttunut, että parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan suorittama tutkimus myötävaikuttaa olennaisesti siihen, että kiinnitetään huomiota tarkastuksen esille tuomiin ongelmiin, ja tukee näin ollen unionin varainhoidon parantamista;

106.

painottaa myös komission ratkaisevaa asemaa varainhoitoa koskevien tietojen välittämisessä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja yleisölle ja pyytää komissiota hyväksymään välittömästi aloitteen sen jatkuvaksi varmistamiseksi, että politiikan soveltamista pidetään ainakin yhtä tärkeänä kuin sen kehittämistä; katsoo, että monet rikkomustapaukset ja ”luovat varainhoitomenetelmät” ovat seurausta komissiossa vallalla olevasta käytännöstä, jossa politiikkojen kehittämistä pidetään paljon tärkeämpänä ja kunniaa tuottavampana kuin jo päätettyjen politiikkojen soveltamista.

Korruptio

107.	pyytää komissiota lisäämään tarvittaessa toimiaan tukeakseen korruption vastaista strategiaa tulevissa jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja jäsenvaltioissa ennen kaikkea mitä tulee julkisiin hankintoihin, tulli- ja rajayksiköihin sekä poliittisten puolueiden rahoitukseen;

108.

katsoo, että kaikkialla on kiinnitettävä enemmän huomiota julkisen hallinnon avoimuuteen, vastuullisuuteen ja tehokkuuteen ja varoitettava kampanjoiden avulla yleisöä siitä, että korruptio merkitsee vaaraa taloudelle ja yleisesti ottaen yhteiskunnalle; pyytää komissiota tukemaan kansallisia ja ennen kaikkea paikallisia kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät yleisön valistamiseksi korruptiosta;

109.	toivoo näin ollen, että komissio harkitsee perinpohjaisesti, mitä kansalaisjärjestöjä se tukee, ja että se velvoittaa nämä kansalaisjärjestöt esittämään tilit ja riippumattomien tarkastajien laatimat tarkastuslausumat tavallisten yritysten lailla;

110.	kehottaa komissiota vahvistamaan, että sen tukemat kansalaisjärjestöt noudattavat toiminnassaan avoimuuden periaatetta ja sääntelevät hallintoelimiään huolellisesti.

B. ALAKOHTAISET AIHEET

Omat varat

Veronmaksajat ja Euroopan unionin talousarvio

111.

muistuttaa, että ”omat varat”, jotka Euroopan unionilla on käytössään menojensa rahoittamiseksi, jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteiset omat varat (maatalousmaksut, sokerimaksut ja tullit), jäsenvaltioiden kantaman arvonlisäveron perusteella lasketut omat varat sekä jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvat omat varat;

112.

toteaa, että omista varoista kertyneet yhteisön tulot ovat tähän saakka riittäneet Euroopan unionin toimien ja politiikkojen rahoittamiseen, mutta huomauttaa, että sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden rahoitusosuudet korvattiin omilla varoilla vuonna 1970 ja bruttokansantuloon perustuvat omat varat otettiin käyttöön vuonna 1988, järjestelmään on tehty lukuisia, yleensä jäsenvaltioiden painostuksesta johtuneita muutoksia;

113.

muistuttaa, että arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat omat varat pohjautuvat makrotalouden tilastoihin, joiden perustana olevia tietoja tilintarkastustuomioistuin ei voi tarkastaa suoraan; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin on esittänyt epäilynsä ”jäsenvaltioiden esittämien alv-ilmoitusten oikeellisuudesta ja luotettavuudesta” (vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, 3.37 kohta);

114.

katsoo, että Euroopan unionin talousarvion rahoituksen muuttaminen on perusteltua ja että sillä olisi pyrittävä takaamaan yhtäältä Euroopan unionin taloudellinen riippumattomuus kansallisista maksuosuuksista, jotka riippuvat kansallisten parlamenttien päätöksistä, ja toisaalta kaikkien niiden toimien rahoitus, joita 25 jäsenvaltion unionin on toteutettava rasittamatta enempää eurooppalaisia veronmaksajia;

115.	huomauttaa, että Euroopan unionin vuosittainen talousarvio vuonna 2002 vastaa ainoastaan 3,4:ää prosenttia (25) kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketuista verotuloista eivätkä kansalaisten käsitykset Euroopan unionin valtavan suuresta talousarviosta pidä lainkaan paikkaansa;

116.

kehottaa komissiota laatimaan kertomuksen, jossa selvitetään mahdollisuuksia luoda suorempi suhde veronmaksajien ja Euroopan unionin talousarvion välille, sillä tällainen järjestelmä olisi paitsi taloudellisesti kannattava myös tärkeä poliittinen väline kaikkien perustamissopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisön passitusjärjestelmä

117.

ilmaisee tyytyväisyytensä onnistuneeseen kuulemistilaisuuteen, joka toteutettiin ensimmäisen väliaikaisen valiokunnan vuonna 1997 antamien suositusten perusteella; muistuttaa, että väliaikaisen valiokunnan perustamiseen vaikuttivat toisaalta sisämarkkinoiden luominen sekä toisaalta se, että tarvittiin nopea ja tehokas tullialue ja tehokas yhteisön passitusjärjestelmä, jolla varmistetaan arvonlisäverojen ja tullien maksaminen oikein, ja että parlamentti ja neuvosto pyysivät tutkimuskomission työn tulosten perusteella komissiota tarkistamaan yhteisön passitusjärjestelmää ja ottamaan käyttöön uuden tietokoneavusteisen passitusjärjestelmän (New Computerised Transit System, NCTS);

118.

panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki pakolliset ja hallinnolliset toimet ja yhteisön tullivirastot ovat liittyneet tietokoneavusteiseen passitusjärjestelmään (NCTS); pitää erittäin myönteisenä, että laajentuminen otettiin huomioon NCTS-järjestelmän kehityksessä, ja katsoo että järjestelmän hyviin ominaisuuksiin kuuluu sen erityinen joustavuus;

119.

toteaa, että on luultavasti liian aikaista esittää arvioita siitä, miten paljon kuljetusliikkeet hyötyvät järjestelmästä, mutta toteaa, että kuljetusyrittäjät ovat suhtautuneet siihen hieman varautuneesti; kehottaa komissiota edistämään siirtymistä NCTS-järjestelmän vaiheeseen 3.2, mikä on pääasiassa kansallinen tehtävä, koska vakuuksien hallinnoinnin, jota aletaan toteuttaa vaiheessa 3.2, toivotaan kannustavan yrityksiä järjestelmän käyttöönottoon;

120.

katsoo, että hankkeeseen tähän mennessä uponneista 68 miljoonasta eurosta on hyötyä ainoastaan, jos käyttäjiä on huomattavan paljon; katsoo lisäksi, että järjestelmään vähäinen suosio johtuu osaltaan päätöksestä ottaa käyttöön niin sanottu hajautettu arkkitehtuuri, joka edellyttää kansallisilta tullihallinnoilta kansallisten sovellusten käyttöä, toisin kuin ”keskitetty arkkitehtuuri”, joka perustuu yhteisön sovellukseen, johon kaikki tullihallinnot on liitetty;

121.

toteaa, että todellinen tilanne on edelleen kaukana tutkimuskomission suosituksesta, jonka mukaan kaikkien kansallisten tulliyksiköiden olisi kohdeltava kauppiaita yhtenäisesti; pitää valitettavana, että vaikka sekä komissio että kaupan alan järjestöt kannattavat tätä tavoitetta, kansalliset tullihallinnot suhtautuvat asiaan erittäin välinpitämättömästi;

122.

toteaa, että NCTS-järjestelmä ei voi suoraan ehkäistä tai estää väärennettyjä tulli- ilmoituksia antamalla tehtyjä petoksia, vaan ne voidaan paljastaa ainoastaan fyysisillä tarkastuksilla; pitää myönteisenä, että NCTS-järjestelmä yksinkertaistaa tulliviranomaisten hallinnollisia tehtäviä ja vapauttaa näin henkilökuntaa edellä mainittujen tapaisten petosten selvittämiseen; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään vapautuneet henkilöstöresurssit laajempien ja tehokkaampien fyysisten tarkastusten tekemiseen;

123.

toteaa komission sallivan sen, että virheellisesti tai tarkoituksellisesti väärin ilmoitettuja tavaroita ei oteta huomioon passituksessa, jolloin takuuta ei voida hyödyntää eikä asiakirjoja tarvitse lähettää takaisin saapumismaahan EU:ssa, mikä vaikeuttaa petosten torjuntaa; vaatii komissiota välittömästi lopettamaan tämän käytännön täydellisesti ja ehdottamaan tullikoodeksin muuttamista vastaavasti;

124.

toteaa, että useissa tullihallinnoissa henkilöstöä pikemminkin vähennetään kuin lisätään jatkuvasti siten, että useissa tapauksissa sellaiset väärennetyt ilmoitukset ja muut väärinkäytökset, jotka voidaan paljastaa vain paikan päällä tehtävällä fyysisellä tarkastuksella ja asiakirjojen perusteella, jäävät paljastumatta; toteaa, että korkeammat tullitulot enemmän kun korvaavat valvontahenkilöstön vahvistamisen kustannukset; vaatii, että komission on kehotettava jäsenvaltioita vahvistamaan fyysisen valvonnan vaatimaa henkilöstöä myös sen vuoksi, että jäsenvaltioiden tullituloista saama osuus on nostettu 10:stä 25:een prosenttia.

125.	luottaa komission vakuutukseen, että petosten vähentämistä koskeva tavoite saavutetaan ja NCTS-järjestelmä täyttää tavoitteet, joita varten se luotiin (28);

126.	kehottaa komissiota laatimaan 15 päivään kesäkuuta 2004 mennessä yhteenvetokertomuksen tutkimuskomission vuonna 1997 tekemien 38 suosituksen tuloksista;

127.

kehottaa komissiota lisäksi antamaan parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa seurantakertomusta edeltävän kirjallisen tilannekatsauksen perusteella selvityksen NCTS-järjestelmän tulevaisuudesta (ja mahdollisista ongelmista), ottaen huomioon muun muassa vaiheen 3.2 toteuttamisen, käyttäjien määrän, käyttäjien tyytyväisyyden järjestelmään, toteuttamisen (uusissa ja nykyisissä) jäsenvaltioissa sekä kansallisten tullihallintojen sitoutumisen siihen.

Maatalous

Vientitukien määrittäminen

128.

ottaa huomioon komission vastaukset maataloustuotteiden vientiin sovellettavan tuen määrittämistä koskevaan erityiskertomukseen nro 9/2003 (29) ja erityisesti vastausten 25 kohdan ja panee tässä yhteydessä merkille, että komissio tai tilintarkastustuomioistuin eivät kumpikaan määritelleet vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mitä tarkoitetaan kyseisillä ”erittäin merkittävillä olosuhteilla”, joista komission mukaan johtuu, että ”lasketun teoreettisen tukimäärän sijaan on vahvistettu muu määrä”;

129.

muistuttaa, että vientitukimenojen osuus Euroopan unionin talousarvion määrärahoista riippuu vientiin tarkoitettujen tuotteiden määrästä sekä komission asettamista vientitukitasoista, minkä vuoksi on pidettävä sekä myönteisenä että hyödyllisenä, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten, mitä menettelyjä käyttäen ja millä perusteilla komissio päättää tukitasojen asettamisesta, sillä tukitasojen asettaminen on tärkeä osatekijä koko vientitukimekanismissa;

130.

ymmärtää, että tarkastuksen kohteena olevat haluavat vastauksissaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien tekemiin huomioihin puolustaa ja selittää toimiaan; ymmärtää myös sen, että erityiskertomus on lyhyt kuvaus hallinnosta tiettynä, erityskertomuksen julkaisemista edeltävänä aikana ja tarkastuksen toimittamiseen ja tekemiseen tarvittavana aikana on saattanut tapahtua muutoksia;

131.	on edellä esitetystä huolimatta sitä mieltä, että toimielinten erilaiset käsitykset toisaalta siitä, ”mikä tilanne on” ja toisaalta siitä, ”mikä tilanteen tulisi olla”, asettavat vastuuvapauden myöntävän viranomaisen erittäin hankalaan asemaan;

132.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota siitä, että tarkastusten tarkoituksena on kehittää jatkuvasti asian kannalta olennaisia hallinnointimenettelyjä, minkä vuoksi tarkastukset ja vastaukset niihin olisi laadittava siten, että ne ovat ymmärrettäviä Euroopan kansalaisille, ja odottaa nopeaa edistymistä tavoitteen saavuttamiseksi;

133.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki asiaa edellisen kerran vuonna 1990 (30) ja totesi vientitukitasojen määrittämismenetelmistä, että ”hyödynnetyistä tiedoista, komission tekemistä selvityksistä, päätöksenteosta ja päätöksen perusteista ei ollut olemassa tarpeeksi aineistoa, mistä seurasi, että riippumattoman kolmannen osapuolen toimittaman tarkastuksen tekeminen ja johtotahon toteuttama valvonta olivat lähes mahdottomia” (erityiskertomus nro 9/2003: 9 kohta);

134.

muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/90 koskeneessa päätöslauselmassaan parlamentti totesi, että ”julkiseen tilintekovelvollisuuteen liittyvistä syistä komission sisäiset päätöksentekomenettelyt on dokumentoitava ja perusteltava kirjallisesti, niin että valvontaelimet voivat aina seurata komission päätöksenteon perusteita” (erityiskertomus nro 9/2003: 10 kohta);

135.

panee merkille, että viimeisimmässä kertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että

a)	yleensä komission saatavissa oli runsaasti markkinoita koskevia tietoja, mutta ne eivät aina ole ajantasaisia, kattavia eivätkä puolueettomia,

b)	monesti ei ollut selvää, miten tietoja oli hyödynnetty ja millä tavoin ne olivat vaikuttaneet tosiasiallisesti vahvistettuihin tukitasoihin,

c)	komissio ei täsmentänyt, millaisia työskentelymenetelmiä se käyttää tukitasoja määrittäessään, eikä perustele asetettuja tukitasoja järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti (erityiskertomus nro 9/2003: 39 kohta);

136.

pahoittelee näiden kahden tarkastuksen välisenä 13 vuotena tapahtunutta hidasta edistymistä ja edellyttää, että tilintarkastustuomioistuimen ja vastuuvapauden myöntävän viranomaisen esittämien suosituksien perusteella tehdään parannuksia ja että vuoden 2002 yleinen toimintaohjelma toteutetaan täysin;

137.

kehottaa komissiota seurantakertomuksessaan:

a)	selittämään, miksi kolmetoista vuotta sitten toimitetun edellisen tarkastuksen jälkeen edistys on ollut hidasta ja vähäistä (erityiskertomus nro 9/2003: 39 kohta),

b)	kertomaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen johdosta asettamansa työryhmän työn tuloksista (erityiskertomus nro 9/2003: 40 kohdan a alakohta, alaviite 7),

ilmoittamaan, miten hyvin maatalouden pääosasto noudattaa sisäistä valvontaa koskevien vähimmäisvaatimusten 15 kohtaa, jonka mukaan

”pääosaston kannalta tärkeimmät menetelmät on dokumentoitava kokonaan, pidettävä ajan tasalla ja kaikkien asiaan kuuluvien henkilöstön jäsenten saatavilla. Niiden on oltava varainhoitoasetuksen ja kaikkien asiaan kuuluvien komission päätösten mukaisia (31);”

138.

kehottaa komissiota toimittamaan mahdollisimman pian

a)	yleiset puitteet niitä tietoja varten, jotka on otettava huomioon tukitasojen laskennassa,

b)	valittujen tietojen luotettavan dokumentoinnin,

c)	valitun tiedon laatuvalvonnan,

d)	selkeän ilmoituksen siitä, miten tehtävät ja vastuualueet on jaettu komissio sisällä,

e)	selkeän ja selväsanaisen kuvauksen noudatettavista menetelmistä, ja erityisesti

f)	kuvauksen valvontamenetelmistä ja arviointia koskevista vaatimuksista;

139.	kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan parlamentille komission toimista erityiskertomuksen nro 9/2003 40 kohdan a—h alakohdan suositusten toimeenpanemiseksi.

Vientitukien ennakkorahoitusjärjestelmä

140.

ottaa mielenkiinnolla huomioon tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen, joka koski ennakkorahoitusjärjestelmän hallinnointia komissiossa sekä kansallisten viranomaisten toimia järjestelmän toimeenpanemiseksi, ja katsoo samalla, että ennakkorahoitusjärjestelmä muodostaa tärkeän osatekijän vientitukijärjestelmässä, joka puolestaan kuuluu neuvoston hyväksymään yhteiseen maatalouspolitiikkaan;

141.

muistuttaa, että kyseessä on hyvin monimutkainen ala, jolla komissio toteuttaa vaikeisiin päätöksiin perustuvia maataloustuotteiden markkinoita koskevia toimia ja johon käytetään päivittäin huomattavia summia Euroopan unionin talousarviosta ja jonka tilintarkastustuomioistuin on aikaisemmissa erityis- ja vuosikertomuksissaan määritellyt suuria riskejä sisältäväksi alaksi;

142.	panee merkille, että vientituista noin 11 prosenttia — määrältään arviolta 600 miljoonaa euroa — perustui ennakkorahoitusjärjestelmään (erityiskertomus 1/2003 (32): 2 kohta);

143.

toteaa, että komission vuonna 1997 toteuttamissa omissa tutkimuksissa kansallisten viranomaisten suorittamien tarkastusten osalta havaittiin niin merkittäviä puutteita, että komissio edellytti jäsenvaltioilta yli 166 miljoonan euron suuruisia rahoituskorjauksia (erityiskertomus 1/2003: V kohta), mutta komissio ei tämän jälkeen ole kohdistanut menettelyihin perusteellista tarkastusta;

144.

katsoo, että rahoituskorjaukset ovat osoitus paitsi siitä, että jäsenvaltiot pystyvät ja haluavat toteuttaa menettelyt oikein, myös siitä, että ne on mahdollista toteuttaa oikein, ja katsoo yleisesti ottaen, että monet yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat säädökset ovat niin moniselitteisiä eivätkä valvontasäännökset ole likimainkaan avoimia, etteivät jäsenvaltioiden viranomaisten mahdollisuudet soveltaa järjestelmiä oikein ole kovinkaan suuret;

145.	ei käsitä, miksi komissio ei suhtaudu vakavammin suuriin rahoituskorjauksiin tai pidä niitä hälytysmerkkeinä, jotka ovat mahdollisesti osoitus siitä, että järjestelmä ja siihen liittyvät menetelmät olisi tarkastettava perusteellisesti niiden yksinkertaistamiseksi tai tarkistamiseksi;

146.

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen päätelmät, joiden mukaan:

a)	säännöksiä on niin hankala tulkita, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on vaikea soveltaa järjestelmää,

b)	ennakkorahoitusjärjestelmä tekee jo muutenkin sekavan vientitukijärjestelmän entistä monimutkaisemmaksi,

c)	tarkastusta koskevat säännökset ovat niin epäselviä, että tarkastusten luonteessa ja perusteellisuudessa on suuria eroja paitsi jäsenvaltioiden myös niiden alueiden välillä,

d)	järjestelmää ei käytetä enää ainoastaan sen alkuperäisiin tarkoituksiin,

ja että tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaan järjestelmän poistaminen olisi otettava harkintaan;

147.

pahoittelee sitä, ettei komissio — vaikka se yhtyikin joihinkin tilintarkastustuomioistuimen näkemyksiin — ole noudattanut tilintarkastustuomioistuimen suositusta ennakkorahoitusjärjestelmän poistamiseksi vähitellen, vaan on sen sijaan hyväksynyt kaksi uutta asetusta, jotka tekevät jo entisestään monimutkaisen järjestelmän entistä sekavammaksi;

148.	katsoo, että käytännössä ennakkorahoitusjärjestelmä toimii vientitukijärjestelmässä mukana olevien yritysten käyttöpääoman tarjoajana;

149.

on tietoinen, että yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat päätökset tehdään neuvostossa, minkä vuoksi komission mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat rajalliset; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio pyri voimakkaammin tekemään selväksi neuvostolle, että tilintarkastustuomioistuimen suositusten huolellinen tarkastelu on tärkeää välttämättömäksi käyneen Euroopan unionin varainhoidon parantamisen kannalta; kehottaa sen vuoksi komissiota antamaan joulukuuhun 2004 mennessä ehdotuksen, joka koskee ennakkorahoitusjärjestelmän lakkauttamista;

150.

pitää erittäin valitettavana sitä, että neuvosto ei vielä ole hyväksynyt komission ehdotusta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1258/1999 muuttamisesta (KOM(2002) 293), jolla on määrä pidentää menoihin tehtäviä korjauksia koskevaa määräaikaa 24 kuukaudesta 36 kuukauteen ja josta sekä tilintarkastustuomioistuin (33) että Euroopan parlamentti (34) on antanut myönteisen lausunnon.

Epäsuotuisille alueille myönnettävä tuki

151.

muistuttaa, että epäsuotuisilla alueilla sijaitsevien maatilojen tukijärjestelmä on yksi maatalouden 22 tukitoimenpiteestä ja se luotiin vuonna 1975, minkä jälkeen sitä tarkistettiin merkittävästi vuonna 1999; muistuttaa lisäksi, että järjestelmän vuosittaiset kustannukset ovat yhteensä kaksi miljardia euroa ja tästä määrästä noin 50 prosenttia maksetaan Euroopan unionin varoista, mikä vastaa yhtä prosenttia koko vuosittaisesta talousarviosta ja melkein 12,5:ttä prosenttia maataloustuen kokonaistalousarviosta, ja että kaikista Euroopan unionin jäsenvaltioissa sijaitsevista maatiloista 55,8 prosenttia saa tähän järjestelmään kuuluvaa tukea;

152.

muistuttaa, että ”epäsuotuisten alueiden” käsite määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1975, jolloin otettiin käyttöön näille alueille myönnettävä yhteisön tuki, ja että tämän jälkeen määritelmää on ainoastaan mukautettu (erityiskertomus nro 4/2003 (35): 5 kohta) siten, että nykyisessä yhteisön lainsäädännössä erotetaan kolmenlaisia epäsuotuisia alueita:

—	vuoristoalueet,

—	muut epäsuotuisat alueet,

—	erityisistä luonnonhaitoista kärsivät alueet;

153.

panee merkille, että tukisääntöjä ei ole tarkasteltu yleisesti vuoden 1975 jälkeen, ja kehottaa komissiota esittämään parlamentille hyvissä ajoin ennen seuraavaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaa menettelyä kattavan arviointikertomuksen riippumatta siitä, ovatko kaikki jäsenvaltiot noudattaneet niillä lain mukaan olevaa velvollisuutta antaa kertomukseen tarvittavia tietoja;

154.

panee merkille kaksi huolestuttavaa seikkaa:

a)	epäsuotuisten alueiden yksilöinti kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan,

b)	joissakin jäsenvaltioissa kyseiset alueet ovat lisääntyneet huomattavasti vuosien myötä (36);

155.	katsoo, että kyseisen lisäyksen on johduttava erityisesti kahden viimeksi mainitun luokan kasvusta, sillä näissä ”epäsuotuisuus” ja ”vaikeudet” määritellään tilastotietojen perusteella kansallisen kaskiarvon huomioon ottaen;

156.

muistuttaa, että ”tavanomaisten” alueiden määrittelyn perustana käytettäviin tilastoihin ja niiden luokitteluperusteisiin voidaan tehdä muutoksia, mikä merkitsee, että niiden alueiden määritelmä, jotka voidaan sisällyttää kahteen viimeksi mainittuun luokkaan, on joka tapauksessa, jos ei väljä, niin ainakin hieman joustavampi kuin vuoristoalueiden määritelmä, kuten näiden luokkien jatkuva kasvukin osoittaa;

157.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen aikaisemmat, vuonna 1993 esittämät arviot saivat komission päättämään, että se toteuttaa luokitusta koskevan tutkimuksen, mutta pitää erittäin valitettavana, että tiettyjen jäsenvaltioiden painostus on saanut komission keskeyttämään tutkimuksen;

158.

ilmaisee huolensa siitä, että komissiolla on vaikeuksia puolustaa yhteisön etuja kansallisiin etuihin nähden, ja yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan yksi järjestelmän suurimmista heikkouksista on, että luokituksen vahvistamisesta ja muuttamisesta vastaavat jäsenvaltiot eikä yhteisö;

159.

kehottaa komissiota arvioimaan kaikkien epäsuotuisten alueiden nykyisen luokituksen perusteellisesti sekä tekemään seuraavassa seurantakertomuksessa ehdotuksen epäsuotuisten alueiden tilanteen säännöllisestä tarkistamisesta ja ottamaan käyttöön tehokkaan järjestelmän, jonka avulla voidaan myös supistaa kyseisiä alueita eikä vain laajentaa niitä;

160.

panee merkille, että jäsenvaltiot käyttävät monenlaisia indikaattoreita epäsuotuisten alueiden määrittelemiseksi (maan tuottavuuden määrittelemiseksi käytetään 17:ää indikaattoria, taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseksi 12:ta indikaattoria ja väestön määrittelemiseksi 3:a indikaattoria) (erityiskertomus nro 4/2003, 33 kohta ja liite II) ja että tilintarkastustuomioistuin totesi, että erilaisista kansallisista toimintalinjoista johtuvien lukuisten vaihtelevien indikaattoreiden vuoksi kohtelu edunsaajien välillä saattaa olla epäyhdenmukaista erityisesti raja-alueilla;

161.

kehottaa komissiota tässä yhteydessä arvioimaan ennen 15 päivää kesäkuuta 2004 nykyisin käytössä olevien indikaattoreiden sopivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja rajoittamaan niiden määrää mahdollisuuksien mukaan ja katsoo, että ne olisi määriteltävä (tai määriteltävä uudelleen) siten, että jäsenvaltiot eivät voisi soveltaa niitä väärin;

162.

pitää valitettavana, ettei komissio ole ryhtynyt toimiin varautuakseen mahdollisiin kielteisiin seurauksiin, joita saattaa aiheutua, kun yhdistetään se, että epäsuotuisten alueiden luokittelu kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltiot käyttävät monenlaisia indikaattoreita epäsuotuisten alueiden määrittelemiseksi ja arviointi on puutteellista;

163.

pitää ehdottoman välttämättömänä, että komissio valvoo tilannetta, koska ei ole odotettavissa, että jäsenvaltiot toimittaisivat komissiolle tietoja, joiden perusteella niiden saamat tuet saattaisivat vähetä; huomauttaa lisäksi, että komission olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota järjestelmän aiheuttamaan väistämättömään ja ilmiselvään eturistiriitaan yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä;

164.	kehottaa komissiota tutkimaan ja esittämään seuraavassa seurantakertomuksessaan, miten luonnonmaiseman ylläpitämisen perusteen — joka on hyväksytty luonnonhaittakorvausten myöntämisen perusteeksi vuodesta 1990 lähtien — käyttöönotto on vaikuttanut maksettujen tukien määrään;

165.

kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen nykyistä, liian suurten korvausten maksamisen mahdollistavaa järjestelmää ja varmistamaan, että samantapaisissa oloissa toimivat maatilat saavat samanlaiset korvaukset, sekä lisäksi varmistamaan, että menetelmät, joita jäsenvaltiot käyttävät liian suurten korvausten välttämiseksi, ovat vertailukelpoisia, jotta liian suurten korvausten käsitteelle saadaan selkeä ja toimiva määritelmä;

166.

ehdottaa toisaalta, että arvioinnissa olisi otettava huomioon maatilojen kustannusrakenne niin, että jos kustannukset ovat jonkin alueen tiloilla tietyn prosenttiosuuden verran ja tietyn ajan suuremmat kuin muiden, tavanomaisten alueiden keskimääräisillä maatiloilla, kustannukset olisi voitava ottaa huomioon tämän järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia luonnonhaittakorvauksia myönnettäessä;

167.

kehottaa komissiota hyväksymään ja täsmentämään ”hyvän maatalouskäytännön” määritelmän, ja varmistamaan, että jäsenvaltiot käyttävät sitä edellytyksenä jatkuvasti sekä antavat tarvittavia tietoja, joiden perusteella ne pystyvät osoittamaan noudattavansa sitä; huomauttaa tässä yhteydessä, että parlamentti on hyväksynyt vuoden 2004 talousarviossa määrärahat, jotka koskevat ympäristöindikaattorien edelleen kehittämistä;

168.

katsoo, että komission on toimittava paljon nykyistä aktiivisemmin luonnonhaittakorvausten hallinnon ja valvonnan yhteydessä ja että komission on tätä varten vahvistettava valvonnan yksiselitteiset vähimmäisnormit, joita on noudatettava tukihakemusten käsittelyn tai paikan päällä tehtyjen tarkastusten yhteydessä; katsoo myös, että komission on tehtävä parlamentille selkoa siitä, missä määrin jäsenvaltiot noudattavat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (37) 42 artiklan 2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ja mihin toimiin komissio ryhtyy tässä asiassa; edellyttää, että komissio määrää seuraamuksia silloin, kun jäsenvaltiot eivät noudata vaatimuksia eivätkä anna tarvittavia tietoja tuen hallinnoinnista, ja katsoo, että sen olisi siinä tapauksessa esimerkiksi vähennettävä tai keskeytettävä korvausten maksut;

169.

katsoo, että koska varainhoitoasetuksessa edellytetään, että tukitoimenpiteellä on erityisiä määrällisiä tavoitteita, olisi parempi, että epäsuotuisten alueiden indikaattorit johdetaan suoraan käytännönläheisistä tavoitteista ja että maatilatuen myöntämisperusteet määritellään tulossitoumusten muodossa, jolloin voitaisiin paremmin estää jäsenvaltioiden harjoittama manipulointi;

170.	ilmaisee huolensa siitä, että hallintokomitealla on tukijärjestelmän täytäntöönpanossa edelleen keskeinen tehtävä, mutta komitean toimia ja päätöksiä ei kuitenkaan valvota juuri mitenkään;

171.	kehottaa komissiota tarkastelemaan nykyisin käytössä olevia 22:ta maatalouden tukitoimenpidettä ja tutkimaan, voitaisiinko joitakin niistä koota yhteen, jolloin niiden valvontaakin voitaisiin mahdollisesti parantaa.

Rakennerahastot

Talousarvion toteuttaminen vuonna 2002

172.

kiinnittää huomiota seuraavassa esitettyyn selvitykseen:

”Maksusitoumusmäärärahojen toteuttamisaste oli vuonna 2002 lähes 98 prosenttia (ks. taulukko 1). Tästä huolimatta maksumäärärahojen toteuttamisaste jäi vuonna 2002 varainhoitovuosien 2000 ja 2001 tapaan huomattavasti alhaisemmaksi.

Taulukko 1. Euroopan unionin talousarvion toteuttaminen 2000—2002

	Maksusitoumusmäärärahat			Maksumäärärahat
	Myönnetyt määrärahat	Maksetut määrärahat	Toteuttamisaste	Myönnetyt määrärahat	Maksetut määrärahat	Toteuttamisaste
	Miljoonaa euroa		Prosentteina	Miljoonaa euroa		Prosentteina
2000	96 620	79 601	82,4	95 034	83 440	87,8
2001	106 924	103 333	96,6	97 160	79 987	82,3
2002	100 977	98 875	97,9	98 579	85 144	86,4
Lähde: Euroopan yhteisöjen vuositilinpäätös. Varainhoitovuodet 2001 ja 2002.

Talousarvio koostuu seitsemästä otsakkeesta, jotka ovat: 1) yhteinen maatalouspolitiikka, 2) rakennetoimet, 3) sisäiset politiikat, 4) ulkoiset toimet, 5) hallintomenot, 6) varaukset ja 7) liittymistä valmisteleva tuki. Maksumäärärahojen toteuttamisasteet vaihtelevat huomattavasti eri otsakkeiden välillä, ja ne ovat matalimmat rakennetoimissa ja liittymistä valmistelevassa tuessa, kuten kaaviosta 1 käy ilmi.

Kaavio 1. Toteuttamisasteet, maksumäärärahat, 2000—2002

Lähde: Euroopan yhteisöjen vuositilinpäätös. Varainhoitovuodet 2001 ja 2002.

Huom.: Kaavioon ei sisälly hallintomenojen (otsake 5) ja varauksien (otsake 6) toteuttamisasteita, koska nämä otsakkeet eroavat perusluonteeltaan muista otsakkeista.

Toteuttamisasteita verrattaessa on pidettävä mielessä, että otsakkeet ovat perusluonteeltaan erilaisia. Esimerkiksi maataloudessa (otsake 1) toteuttamisasteeseen vaikuttaa maataloustuotteiden markkinahintojen kehitys sekä euron ja dollarin vaihtokurssi. Matala toteuttamisaste voi näin ollen johtua esimerkiksi euron ja dollarin edullisemmasta vaihtokurssista eikä tehottomasta toteuttamisesta.

Muissa talousarvion otsakkeissa (rakennerahastot, sisäiset politiikat, ulkoiset toimet ja liittymistä valmisteleva tuki) määrärahat kytkeytyvät pääasiassa monivuotisiin ohjelmiin. Näiden ohjelmien toteuttamiseen kuuluu useita vaiheita aina hankkeiden ehdottamisesta ja valinnasta niiden varsinaiseen toteutukseen, josta vastaavat tarjouspyyntömenettelyllä valitut sopimuspuolet. Matala toteuttamisaste voi näin ollen johtua ongelmista yhdessä tai useammassa näistä vaiheista. Joidenkin ohjelmien hallinnointi on jaettu, esimerkiksi siten, että joissakin toteuttamisvaiheissa päävastuu on komissiolla ja toisissa jäsenvaltioiden/edunsaajavaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla.

Rakennerahastot

Rakennetoimien maksujen toteuttamisaste oli vuonna 2002 lähes 75 prosenttia. Kolmessa tapauksessa neljästä määrärahojen käyttämättä jättäminen johtui vanhojen ohjelmien maksujen jäämisestä odotettua alhaisemmiksi (ks. taulukko 2). Vanhojen ohjelmien toteuttamisaste oli kaikissa ohjelmatyypeissä hyvin alhainen, esimerkiksi kaikkien tärkeimpien linjojen (tavoite 1, tavoite 2 ja yhteisöaloitteet) toteuttamisaste jäi alle 20 prosentin.

Taulukko 2. Maksut rakennetoimiin, 2002

		Myönnetyt määrärahat	Maksetut määrärahat	Erotus	Toteuttamisaste
		Miljoonaa euroa			Prosentteina
Uudet ohjelmat (2000—2006)		24 289	22 326	1 964	91,9
Vanhat ohjelmat (ennen vuotta 2000 käynnistetyt)		7 314	1 173	6 141	16,0
Joista:	Tavoitteeseen 1 kuuluvat	3 388	609	2 779	18,0
	Tavoitteeseen 2 kuuluvat	1 600	243	1 357	15,2
	Tavoitteeseen 3 kuuluvat	500	0	500	0,0
	Muut toimet	240	80	160	33,2
	Yhteisöaloitteet	1 478	181	1 297	12,2
	Innovatiiviset toimet / tekninen apu	108	61	47	56,2
Yhteensä		31 603	23 499	8 104	74,4
Lähde: Euroopan yhteisöjen vuositilinpäätös. Varainhoitovuosi 2002.

Vuonna 2002 vanhojen ohjelmien maksut olivat todellisten kulujen takaisinmaksuja jäsenvaltioissa. Komissio teki ehdotuksensa maksumäärärahoista jäsenvaltioilta saamiensa ennusteiden perusteella. Erittäin matalat toteuttamisasteet ovat siis osoitus siitä, että vanhat ohjelmat saatiin päätökseen huomattavasti hitaammin kuin komissio ja jäsenvaltiot olivat odottaneet.

Liittymistä valmisteleva tuki

Liittymistä valmisteleva tuki (otsake 7) muodostuu kolmesta ohjelmasta, jotka ovat: Phare (hallinnollinen tuki), ISPA (rakennetuki) ja Sapard (maataloustuki) (38). Kaikkien kolmen ohjelman maksujen toteuttamisasteet olivat suhteellisen alhaiset; Sapard-ohjelman kohdalla huomattavasti kahta muuta alhaisempi (ks. taulukko 3).

Taulukko 3. Liittymistä valmisteleva tuki, maksujen toteuttaminen, 2002

	Myönnetyt maksumäärärahat	Toteutetut maksumäärärahat	Toteuttamisaste	Maksamatta olevat määrärahat (RAL)
	Miljoonaa euroa		Prosentteina	Miljoonaa euroa
Sapard	370	124	33,5	1 469
ISPA	506	398	78,7	2 642
Phare	1 596	1 101	69,0	4 305
Yhteensä	2 472	1 623	65,7	8 416
Lähde: Euroopan yhteisöjen vuositilinpäätös. Varainhoitovuosi 2002.

Sapard-ohjelman toteuttaminen oli hidastunut huomattavasti, koska hajautettujen hallinto- ja valvontajärjestelmien perustaminen liittymässä olevissa ja ehdokasvaltioissa, mikä on yksi ohjelman edellytyksistä, vei odotettua kauemmin. Esimerkiksi Puolassa, Romaniassa ja Unkarissa vastaavien viranomaisten akkreditointi saatiin päätökseen vasta vuoden 2002 toisella puoliskolla. Näiden kolmen valtion osuus määrärahoista oli kaksi kolmasosaa (39).

Komissio selitti, että ISPAn maksusitoumusmäärärahojen toteuttaminen oli viivästynyt ja kasautunut varainhoitovuoden loppuun, koska ISPAn hallinnosta vastaava komitea kokoontui vasta heinäkuun puolivälissä. Tämä viivästytti luonnollisesti myös maksumäärärahojen toteuttamista.

Komission mukaan Phare-ohjelman kohdalla alhainen toteuttamisaste johtui siitä, että edunsaajavaltiot esittivät arvioitua vähemmän maksupyyntöjä. Lisäksi maksusitoumusmäärärahat kasautuivat varainhoitovuoden loppuun.

Kaikkien kolmen ohjelman määrärahoja oli vuoden 2002 lopussa maksamatta huomattava määrä. Sapardin ja ISPAn määrärahoja oli maksamatta yli 4 miljardia euroa. Sapardista ja ISPAsta poiketen Phare-ohjelma käynnistettiin jo ennen vuotta 2000. Tästä huolimatta vuoden 2002 lopussa maksamatta olevista määrärahoista alle 12 prosenttia oli peräisin vuotta 2000 aikaisemmilta varainhoitovuosilta.”

173.

panee tyytyväisenä merkille, että maksusitoumusmäärärahojen toteuttamisaste oli varainhoitovuonna 2002 korkeampi kuin varainhoitovuosina 2000 ja 2001, mutta pitää valitettavana, että maksumäärärahojen toteuttamisaste oli edelleen aivan liian alhainen, minkä vuoksi Euroopan unionin talousarvio oli reilusti ylijäämäinen kolmantena varainhoitovuonna peräkkäin;

174.

ilmaisee huolestumisensa siitä, että rakennetoimien ja liittymistä valmistelevaa tukea koskevien toimien kohdalla maksumäärärahoja jää jatkuvasti käyttämättä, vaikka näiden kummankin talousarvion otsakkeen määrärahojen toteuttamisaste olikin varainhoitovuonna 2002 korkeampi kuin vuosina 2000 ja 2001;

175.

panee merkille, että rakennetoimien maksumäärärahojen matala toteuttamisaste vuonna 2002 johtui pääasiassa siitä, että vanhat ohjelmat saatiin päätökseen huomattavasti odotettua hitaammin; panee merkille komissiota vastuuvapauden myöntäjälle esittämän selvityksen hidastumiseen johtaneista syistä sekä arvion siitä, miten vastaava hidastuminen voidaan estää vuosien 2000—2006 ohjelmia toteutettaessa;

176.

on yllättynyt siitä, että komissio ei ole kääntänyt Sapard-ohjelman toimintaohjeita kaikkien uusien jäsenvaltioiden kielille, kuten varainhoitovuoden 2001 vastuuvapautta koskevan 8. huhtikuuta 2003 annetun parlamentin päätöslauselman (40) 81 kohdassa pyydettiin, ja kehottaa komissiota korjaamaan asian mahdollisimman pian.

Jäsenvaltioiden ennusteet

177.

panee merkille, että huomattava määrä jäsenvaltioita ei pystynyt toimittamaan ennusteitaan tukihakemuksista varainhoitovuodelle 2002 ja 2003 ennen 30. huhtikuuta 2002 ollutta määräaikaa, kuten rakennerahastoja koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (41) 32 artiklan 7 kohdassa vaaditaan; huomauttaa lisäksi, että kaikkia ohjelmia koskevien ennusteiden kokonaisvirhetaso oli 73 prosenttia, josta kaksi kolmasosaa johtuu viidestä jäsenvaltiosta tulleista liian epärealistisista ennusteista;

178.	vaatii komissiota harkitsemaan rankaisumekanismin sisällyttämistä asetukseen (EY) N:o 1260/1999 tulevalla ohjelmakaudella (2007—2013) varsinkin siinä tapauksessa, että vuosien 2004 ja 2005 ennusteet eivät osoita jatkuvaa parannusta;

179.

kehottaa komissiota harkitsemaan järjestelmää, jossa määrättäisiin velvollisuudesta toimittaa edellisiä vuosia koskevat arviot sekä riippumattoman tarkastajan laatima kertomus, mikäli haettujen määrärahojen ja todellisten toteutettujen määrärahojen välinen ero on yli X prosenttia vuodessa, ja sen säilyessä myönnettyjä määrärahoja voitaisiin vähentää vastaavasti.

Yksinkertaistaminen

180.

panee merkille, että komissio on hyväksynyt aloitteen, jonka tarkoituksena on varmistaa rakennepolitiikan yksinkertaistaminen, selkeyttäminen, yhteensovittaminen ja joustava toteuttaminen vuosina 2000—2006, ja panee merkille komission kertomuksen vastuuvapauden myöntäjälle sekä toteutetuista toimista että siitä, miten nämä ovat edistäneet ja/tai parantaneet toteuttamista.

N+ 2 -sääntö

181.

kannattaa n + 2 -säännön toteuttamista keinona kannustaa jäsenvaltioita rakennerahastoista tuettavien ohjelmien toteuttamisessa ja rajoittaa maksamatta olevia määriä; toistaa kantansa, jonka mukaan tätä sääntöä on sovellettava johdonmukaisesti ja lopullisesti nykyisen ohjelmakauden (2000—2006) lisäksi myös seuraavan ohjelmakauden (2007—2013) puitteissa;

182.

pitää myönteisenä komission ilmoitusta, jonka mukaan se ilmoittaa neljännesvuosittain n + 2 -säännön käytön ajankohtaisesta tilanteesta rakennerahastoista 22. lokakuuta 2003 annetun parlamentin päätöslauselman (42) 27 kohdassa esitetyn vaatimuksen mukaisesti; toivoo, että näiden kahden toimielimen yhteistyö tämän seurannan puitteissa tuo tuloksia, mikä koskee erityisesti hankkeiden toteuttamiseen liittyvien ongelmien selvittämistä sekä hankkeiden hallinnoinnin parhaiden käytäntöjen löytämistä.

Määrärahojen käyttämättä jättämiseen johtaneet syyt

183.	katsoo, että koska rakennerahastojen maksumäärärahoja jää jatkuvasti käyttämättä ja nämä ovat ei-pakollisia menoja ja kuuluvat parlamentin ensisijaisiin tavoitteisiin, komission on tutkittava paremmin niiden käyttämättä jättämiseen vaikuttaneita syitä;

184.

kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen tutkimuksen, jossa on eritelty:

a)	kaikki hankkeen toteuttamiseen kuuluvat vaiheet ja niitä vastaavat toimet,

b)	kaikki vaiheet, joiden toteuttaminen on jäsenvaltioiden vastuulla sekä vaiheet, joiden toteuttamisesta vastaa komissio,

c)	indikaattorit, joiden perusteella arvioidaan eri vaiheisiin kuuluvien toimien riittävyyttä/riittämättömyyttä,

d)	eri vaiheissa havaitut ongelmat,

e)	perinpohjainen selvitys ongelman alkuperästä (jäsenvaltiot vai komissio);

185.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että on välttämätöntä selvittää paremmin määrärahojen käyttämättä jättämiseen johtaneet syyt, jotta voitaisiin estää syntymästä käsitystä, että unionin toimeenpaneva elin eli komissio kieltäytyy soveltamasta unionin lainsäädännöstä vastaavien elinten eli parlamentin ja neuvoston hyväksymää politiikkaa kyseisellä alalla;

186.

katsoo, että olisi hyödyllistä, jos komissio voisi julkaista tulokset, jotka se sai jäsenvaltioissa tekemistään tutkimuksista, joissa selvitettiin tärkeimpien osatekijöiden soveltamista, mukaan luettuina täydentävyysperiaate, varainhoidon valvonta, julkisten menojen tai hankintojen laillisuus, jotta toteuttamisen avoimuus paranisi ja asianomaiset toimielimet ja muut elimet voisivat verrata saamiaan tuloksia ja ohjelmien nykyiset ja tulevat kumppanit voisivat hyödyntää edeltäjiensä kokemuksia;

187.	pitää myönteisenä komission aloitetta pyytää jäsenvaltioita toimittamaan vuosikertomus vuoden 2002 aikana toteuttamistaan tarkastustoimista ja pyytää saada komissiolta yhteenvetokertomuksen jäsenvaltioiden toimittamista kertomuksista.

Rakennerahastojen tehokkuus

188.	pyytää komissiota esittämään parlamentille kertomuksen, joka koskee rakennerahastojen vaikutusta alueiden välisiin taloudellisiin eroihin verraten saatuja tuloksia alueittain ja rahastoittain sekä viitaten tarvittaessa vaikutukseen, joka toimielinrakenteella on tehokkuuteen tuensaaja-alueilla.

Asetusten (EY) N:o 1681/94 ja 438/2001 soveltaminen

189.

ottaa huomioon OLAFin ja aluepolitiikan PO:n saavuttamat tulokset, kun ne ovat tarkastaneet väärinkäytösten ilmoittamista koskevat jäsenvaltioiden järjestelmät ja menettelyt sekä väärin perustein suoritettujen maksujen takaisinperimisen; toteaa mainittujen tulosten perusteella, että vuosina 2002 ja 2003 jäsenvaltioissa oli edelleen epäselvyyksiä sen suhteen, mikä on asianmukainen tapa soveltaa komission asetuksia (EY) N:o 1681/94 (43) ja 438/2001 (44); panee merkille komission ilmoittamat seuranta- ja yksinkertaistamistoimet näiden epäselvyyksien selvittämiseksi; vaatii, että komission on esitettävä parlamentille kertomus edistymisestä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Rakennerahaston tulevaisuuteen liittyvät kysymykset

190.	odottaa komissiolta aloitetta, jolla mahdollistetaan tavoitealueen 2 määrärahojen osoittaminen mahdollisimman laajalti alueille, joilla on vakavampia rakenteellisia ongelmia, ja kansallisten päätösten yhdenmukaistaminen yhteisön tasolla (45);

191.	jakaa komission toiveen, että seuraavan ohjelmakauden lainsäädäntöehdotuksissa vältetään myöhästelyjä ja että menettely voidaan valmistella ennen 1. tammikuuta 2007 (46);

192.	jakaa komission huolen lähestyvistä käännösongelmista ja vaatii komissiota laatimaan riittävät talousarvioennusteet (47);

193.	vaatii komissiota jatkamaan ponnistelujaan yhteisön aloitteita koskevien hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkistamiseksi, jotta päästäisiin ”riittävään varmuuteen” (48);

194.	panee tyytyväisenä merkille kytköksen rakennerahastojen osalta tukikelpoisten alueiden kartan ja kansallisten aluetukien valtuutusta koskevan kartan välillä (49);

195.	kehottaa komissiota tutkimaan yksityisten varojen osallistumisen vaikutuksia rakennerahastoista tukea saavien hankkeiden yhteisrahoitukseen ja toteuttamaan tarvittaessa toimia, joilla kannustetaan tähän osallistumiseen.

Sisäiset politiikat ja tutkimus

196.	toteaa, että vastuu sisäisten politiikkojen toteuttamisesta jakautuu kolmentoista pääosaston kesken;

197.	pyytää komissiota käynnistämään sellaisten menettelyjen perustamisen, joilla ennakkoarvioiden ja keskivälin arviointiprosessien johdonmukaisuutta tehostetaan jälkiarvioinnin tietopohjan yhtenäisyyden lisäämiseksi;

198.	pyytää komissiota antamaan kertomuksen edistymisestä ja toimista, joilla on tarkoitus lisätä sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden sisällyttämistä Lissabonin ja Göteborgin tavoitteisiin rakennerahastojen ohjelmoinnissa ja arviointiin sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla;

199.

iloitsee siitä, että tilintarkastustuomioistuin on laatinut mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa analysoitiin tiettyjen pääosastojen (50) vuosittaisia toimintakertomuksia ja ilmoituksia vuotta 2002 varten, ja panee merkille että

a)	kaikki pääjohtajat katsoivat, että heillä oli riittävä varmuus siitä, että heidän vastuullaan olleet varat oli käytetty laillisesti ja asianmukaisesti (6.11);

b)	kaikki tarkastelun kohteena olleet pääosastot esittivät varaumia, jotka koskivat monivuotisten ohjelmien maksujen asianmukaisuutta ja puutteita sisäisen valvonnan standardien toteuttamisessa (6.19);

200.	yhtyy täysin tilintarkastustuomioistuimen johtopäätökseen, ”etteivät varaumissa esiin tuodut puutteet vastaa pääjohtajien lausumissaan ilmaisemaa riittävää varmuutta” (6.19);

201.	odottaa komissiolta, että se lujittaa sisäistä tarkastusta koskevien sääntöjen soveltamista, selvittää varausten vaikutuksen talousarvioon ja niiden taloudellisen vaikutuksen, sovittaa yhteen ja johdonmukaistaa ”varaukset” ja ”riittävän varmuuden”;

202.

katsoo, että liikennepolitiikkaa ja erityisesti liikenneturvallisuutta koskevien maksumäärärahojen (budjettikohta B2-7) käyttöaste on edelleen riittämätön, vaikka siihen on ollut syitä, kuten viipeet sopimuspuolten toteuttamissa toimissa ja komission soveltamat tiukemmat säännöt, jotka merkitsevät maksujen hidastumista;

203.	toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on jatkanut ja laajentanut Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ohjelman (TEN-T) hallintojärjestelmää koskevaa analyysiä, jonka se aloitti vuoden 2001 vuosikertomuksessa, ja on valvonut tarkasti, onko komissio noudattanut sen vuonna 2001 antamia suosituksia;

204.

panee erityisesti merkille, että tilintarkastustuomioistuin esittää uudelleen aiemman näkemyksensä, jonka mukaan suurin osa komission päätöksistä oli puutteellisia ja/tai virheellisiä, minkä vuoksi TEN-T-ohjelman oikeudellista kehystä tulee vahvistaa laatimalla sopimuksia komission ja edunsaajien välille jatkona komission tukipäätöksille (6.25);

205.

on maksumäärärahojen korkeasta käyttöasteesta huolimatta huolissaan TEN-T-ohjelman useiden hankkeiden heikosta edistymisestä, sillä tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2002 vuosikertomuksessaan, että jotkut vuonna 2002 tarkastetut hankkeet olisivat toteutuneet myös ilman yhteisön rahoitustukea, mikä saattaa merkitä, että jotkut hankkeet eivät ole laadultaan hyviä tai että täytäntöönpanomekanismit ovat riittämättömiä;

206.	pyytää tilintarkastustuomioistuimen tekemien johtopäätösten perusteella komissiota käyttämään osan kyseisistä varoista sellaisten liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen, joiden rahoituksen järjestäminen muulla tavoin saattaisi olla vaikeaa;

207.

ottaa huomioon muun muassa seuraavat tilintarkastustuomioistuimen esittämät suositukset valvonnan parantamiseksi:

a)	tukikelpoiset menot olisi määriteltävä täsmällisemmin (6.27),

b)	olisi otettava käyttöön vakiomallinen menoilmoitus (6.26),

c)	olisi varmistettava TEN-T-ohjelman eri sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa (6.38),

d)	tarkastusten tulisi olla tehokkaampia ja paremmin dokumentoituja (6.40),

e)	paikalla tehtäviä tarkastuksia olisi ennen loppumaksua täydennettävä jälkikäteen suoritettavalla hankkeen taloudellisella ja teknisellä tarkastuksella (6.41);

208.	pitää erittäin myönteisenä, että komissio on tilintarkastustuomioistuimelle antamissaan vastauksissa ilmaissut olevansa valmis toteuttamaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset ja joissakin tapauksissa jo ryhtyneensä toimiin;

209.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan TEN-T-ohjelman hallintojärjestelmää koskevia yksityiskohtaisia tarkastuksia ja vastaamaan järjestelmällisesti (51) seuraaviin kysymyksiin, jotka ovat olennaisen tärkeitä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle:

a)	Mitkä tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2001 ja/tai 2002 esittämistä suosituksista komissio on hyväksynyt ja pannut täytäntöön tyydyttävästi?

b)	Mitkä suositukset komissio on hylännyt ja millä perusteella? Miten tilintarkastustuomioistuin suhtautuu tähän?

c)	Mitä suosituksia komissio toteuttaa parhaillaan? Mitä mieltä tilintarkastustuomioistuin on hyväksyttyjen suositusten toteuttamiselle asetetusta aikataulusta?

210.	panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi eroja tavassa, jolla viisi tutkimuksen puiteohjelmia hallinnoivaa pääosastoa (52) hallinnoivat ja koordinoivat jälkikäteen suoritettavia tarkastuksia, ja menetelmissä, joita käytettiin tarkastettavien sopimuspuolten valinnassa (6.47);

211.	on sitä mieltä, että komissio voisi ottaa käyttöön koordinointijärjestelmän, joka mahdollistaisi sen, että pääosastot voisivat hyödyntää tarkastuksissa toisten tekemien havaintojen tuomia synergiaetuja;

212.

kehottaa komissiota muun muassa yksinkertaistamisen periaatteen mukaisesti tutkimaan, miten voitaisiin välttää lukuisat lopullisen edunsaajan tasolla havaitut virheet ja tarkastuksissa paljastuneet tapaukset, joissa kulut oli ilmoitettu liian suurina (6.51); odottaa komission lisäksi nopeuttavan perusteettomasti maksettujen varojen takaisinperintää;

213.	pitää erittäin myönteisenä, että on otettu käyttöön tarkastuksia tutkimuksen ja teknologisen kehityksen kuudennen puiteohjelman menoja koskevien ilmoitusten varmistamiseksi, ja toivoo saavansa aikaisempiin puiteohjelmiin liittyen tehdyistä tarkastuksista laaditun loppuraportin;

214.

kehottaa komissiota viidennen puiteohjelman resurssien maantieteellisestä kohdentamisesta tehdyn analyysin perusteella tutkimaan, miten tutkimusresurssien jakamisella voidaan vaikuttaa alueelliseen kehitykseen ja näin, uutta teknologiaa tieteellisen yhteistyön ja hajauttamisen tukemiseksi käyttäen, estää tiedemiesten ja tutkijoiden yhä voimakkaampi keskittyminen yhä harvempiin yliopistoihin ja tutkimuskeskuksiin.

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

215.	on sisäpolitiikan kannalta yleisesti ottaen tyytyväinen työllisyys- ja sosiaaliasioihin liittyvien budjettikohtien toteutukseen;

216.	pahoittelee kuitenkin, että momenttien B5-502 (Työmarkkinat), B5-502A (Työmarkkinat — Hallintoon liittyvät menot) ja B5-503 (Paikallista sitoutumista työllisyyteen koskevat valmistelevat toimet) toteutus on jäänyt erittäin heikoksi.

Ympäristöasiat, kansanterveys ja kuluttajapolitiikka

217.	on yleisesti ottaen tyytyväinen ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan alan budjettikohtien korkeisiin toteuttamisasteisiin;

218.

pitää myönteisenä komission päätöstä siirtää osa budjettikohdan B7-8110A hallintomäärärahoista toimintamenoihin varojen vajaakäytön vähentämiseksi; kehottaa komissiota siirtämään määrärahasiirtopyyntöjen avulla toimintamenoja koskeviin budjettikohtiin kaikki hallintomäärärahat, joita todennäköisesti ei tulla käyttämään vuoden loppuun mennessä; katsoo, että näin olemassa olevat määrärahat voitaisiin käyttää mahdollisimman hyvin;

219.

korostaa, että ympäristöohjelmien tehoa haittaa usein se, että yhteisön muun lainsäädännön ja muiden ohjelmien ympäristövaikutuksia ei arvioida, esimerkiksi rakennerahastojen alalla, ja uskoo, että strategisten ympäristöarviointien järjestelmällinen käyttö voi olla tehokas väline tällaisten ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

220.

on huolissaan siitä, että ympäristön pääosastossa on vain vähän rikkomusmenettelyjä käsitteleviä virkamiehiä, erityisesti sen vuoksi, että ympäristöön liittyvät tapaukset edustavat lähes puolta vuonna 2002 käynnistetyistä rikkomusmenettelyistä ja yli kolmannesta kaikista EU:n lainsäädännön huonoon soveltamiseen liittyvistä valituksista, ja kehottaa komissiota lisäämään tämän alan virkamiesten määrää huomattavasti, sillä se on perustamissopimusten valvoja ja täten vastuussa EU:n ympäristölainsäädännön moitteettomasta täytäntöönpanosta;

221.	pyytää lisäämään ympäristökriteerien käyttöä yhteisön määrärahojen myöntämiseen liittyvissä valintamenettelyissä (tarjouspyynnöt, sopimusten tekeminen), jotta EU ottaisi johtavan aseman ympäristönäkökohtien huomioon ottamisessa julkisissa hankintamenettelyissä.

Tasa-arvo

222.

panee merkille, että vuoden 2002 talousarvion laatimisen yhteydessä komissio keskitti toimintansa kuuteen ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka ovat euro, kestävä kehitys, kehitysyhteistyö, Välimeri, laajentuminen ja uusi hallintotapa ja jotka vaikuttivat komission töiden suunnitteluun, talousarvion laatimiseen ja varojen käyttöön; hyväksyy nämä tavoitteet mutta huomauttaa, että perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on Euroopan unionin perusperiaate sekä yhteisön kaikkien toimien ja politiikkojen laaja-alainen tavoite; pyytää siksi komissiota ottamaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon yhdeksi ensisijaisista tavoitteista, jotka vaikuttavat sen strategiseen suunnitteluun, niin että sukupuolikysymys otettaisiin huomioon kaikkien talousarvioon kirjattujen politiikanalojen tulojen ja menojen määrittelyssä;

223.

pitää myönteisenä sitä, että liittymässä olevissa valtioissa käynnistettiin vuonna 2002 miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskeva toimintaohjelma (2001—2005); muistuttaa, että vuoden 2002 talousarvion ja erityisesti liittymässä oleville valtioille myönnetyn yhteisön tuen mukaisesti kaikissa toimenpiteissä on otettava huomioon miesten ja naisten tasa-arvokysymys; pyytää siksi komissiota esittelemään arvion hankkeista ja toimista, joilla on pyritty edistämään tasa-arvoa maissa, jotka ovat saaneet tukea yhteisöltä, sekä myönnetyn tuen määrästä; pyytää lisäksi komissiota laatimaan vuosien 2001—2005 toimintaohjelmasta puolivälinarvioinnin, joka sisältäisi tiedot ohjelman eri alojen hankkeille myönnetyistä varoista;

224.	pahoittelee, ellei asiaa toisin todisteta, että merkittävän Equal-yhteisöaloitteen tasa-arvon edistämiseen osoitetut varat on kohdistettu toimiin, joiden vaikutusta tasa-arvon edistämiseen ei ole arvioitu;

Laajentuminen

Laajentuminen ja moitteeton varainhoito

225.	muistuttaa, että tuleva Euroopan unionin laajentuminen ja Kyproksen, Tšekin tasavallan, Viron, Unkarin, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian ja Slovenian liittyminen on edistyksen ja monimuotoisuuden kannalta merkittävin unionin tähänastisista laajentumisista;

226.

korostaa, että laajentuminen aiheuttaa paineita taloudellisiin resursseihin, vaikeuttaa jo entisestään monimutkaisia päätöksentekomenettelyjä ja edellyttää tämän vuoksi entistä parempaa varainhoitoa; on sitä mieltä, että komission ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä hyväkseen niille tarjoutuva tilaisuus ja aloitettava prosessi varainhoidon avoimuuden lisäämiseksi vahvistaakseen näin kansalaisten luottamusta yhteisön varainhoitoon;

227.

kehottaa ylimpiä kansallisia tilintarkastuselimiä osallistumaan aktiivisesti kyseiseen prosessiin ja soveltamaan mahdollisuuksien mukaan erityistä politiikkaa Euroopan unionin rahastojen tarkastukseen sekä laatimaan vuosittain kertomuksen Euroopan unionin rahastojen varojen käytöstä asianomaisissa valtioissa ja toimittamaan tämän kertomuksen oman hallituksensa ja parlamenttinsa lisäksi muiden jäsenvaltioiden hallituksille, parlamenteille ja tarkastuselimille sekä komissiolle ja Euroopan parlamentille;

228.

katsoo, että Euroopan unionin rahastojen käytön tarkastuksia on syytä lisätä määrällisesti, mutta ennen kaikkea on parannettava tarkastusten tehokkuutta, ja suosittelee tämän vuoksi kaikkia asianomaisia osapuolia tekemään parhaansa, jotta

a)	voitaisiin ottaa käyttöön yhteiset tarkastusta koskevat säännöt nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa,

b)	nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden ylimmät kansalliset tilintarkastuselimet ottaisivat käyttöön mekanismeja sen varmistamiseksi, että ne voivat suorittaa samat tarkastustoimet kuin tilintarkastustuomioistuin yhteisön tasolla,

c)	edistettäisiin ylimpien kansallisten tilintarkastuselinten välistä yhteistyötä;

229.	iloitsee, että liittymässä olevat valtiot ovat edistyneet liittymiskriteerien saavuttamisessa;

230.

katsoo, että laajentuminen asettaa suuria vaatimuksia tiedoille, jotka komission on toimitettava vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja yleisölle, ja että komissio voi parantaa tätä tiedottamista

a)	laatimalla (varainhoitoasetuksen 128 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun) selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta siten, että tiedot on jaoteltu politiikan alojen mukaisesti,

b)	toimittamalla yksityiskohtaiset tiedot rahastojen toteuttamisesta eri jäsenvaltioissa,

c)	ilmoittamalla selkeästi yleiskuvan antavassa taulukossa, mitkä pääosastot osallistuvat eri politiikan alojen toteuttamiseen,

d)	laatimalla tiedot siten, että ylimmät kansalliset tilintarkastuselimet voivat käyttää niitä omissa tarkastuksissaan,

e)	julkaisemalla jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä koskevat tarkastuksensa,

f)	osoittamalla yleisesti olevansa valmis laatimaan tiedot siten, että ne ovat muidenkin kuin jäsenvaltioiden valtiovarainministerien saatavilla ja ymmärrettävissä;

231.

katsoo, että koska Euroopan unionin talousarvion hallinnointi tapahtuu suurimmaksi osaksi yhteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että komissio siirtää talousarvion toteuttamistehtävänsä jäsenvaltioille — eli 15:lle ja 1. toukokuuta 2004 alkaen 25:lle eri perinteitä noudattavalle ministeriölle ja hallintoelimelle — on välttämätöntä vahvistaa Euroopan unionin säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että kaikki 25 jäsenvaltiota noudattavat varojen käytössä moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita;

232.

toteaa, että komissio on vastuussa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa; toteaa, että rikkomismenettelyissä lopullisen ratkaisun tekeminen kestää keskimäärin kolme vuotta, ja että tähän mennessä vain kahdessa tapauksessa jäsenvaltio on tuomittu maksamaan sakkoa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönnistä; on huolestunut siitä, että laajentuminen lisää komission työmäärää lainsäädännön täytäntöönpanon seurannassa, mikä entisestään hidastaa rikkomusmenettelyä; on huolestunut siitä, että yksikään komission jäsen ei ole vastuussa näin tärkeästä asiasta; kehottaa komission tulevaa puheenjohtajaa sisällyttämään rikkomismenettelyä koskevan vastuun jonkin uuden komission jäsenen tehtäviin.

Liittymistä edeltävien ympäristöhankkeiden rahoitus ja twinning-toiminta

233.	kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota kansallisten, alueellisten ja paikallisten ympäristöalan viranomaisten hallinnon kehittämiseen liittyviin tarpeisiin myönnettäessä apua ennen liittymistä tai sen jälkeen;

234.

toteaa, että komissio ja ehdokasvaltiot näkevät twinning-toiminnan olennaisena osana ehdokasvaltioiden hallinnollisten valmiuksien kehittämistä; toivoo kuitenkin, että ohjelmaan tehdään seuraavat parannukset, jotta komissio pääsisi odotettuihin tuloksiin:

a)	olisi määritettävä realistiset ja yksityiskohtaiset tavoitteet,

b)	hankkeen valmistelun kaikki vaiheet olisi rationalisoitava,

c)	maksumenettelyjä olisi yksinkertaistettava ja nopeutettava,

d)	twinning-toiminnan pitäisi olla huolellisen, eri välineiden kesken tehdyn valinnan tulos,

e)	komission olisi luotava kansallisten asiantuntijoiden verkosto (liittymisvalmistelujen neuvonantajat), jonka avulla varmistettaisiin erityistiedon ja asiantuntemuksen säilyminen;

235.	odottaa komissiolta 15 päivään kesäkuuta 2004 mennessä yhdistelmäkertomusta vuosina 1998—2001 hyväksytyissä 503 hankkeessa havaituista hyödyistä ja puutteista (53);

236.

kehottaa ottamaan kaikissa ehdokasvaltioissa käyttöön mahdollisimman nopeasti EDIS-järjestelmän (laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä) sen jälkeen, kun komission toteuttamalla tarkastuksella on voitu vahvistaa varoja koskevat hoito- ja valvontajärjestelmät ehdokasvaltioissa; panee merkille, että EDIS-järjestelmän ansiosta komission olisi voitava siirtyä tarjouskilpailu- ja sopimustentekomenettelyjen ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan;

237.	kehottaa ehdokasvaltioita laatimaan kestäviä ja luotettavia ympäristö- ja rahoitusstrategioita;

238.	korostaa, että rahoitusavun yhteydessä yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on tärkeää;

239.	korostaa, että tuen hyödyntämiskykyä olisi lisättävä parantamalla valmiuksia hankkeiden valmisteluun ja tarjouskilpailujen järjestämiseen;

240.	toivoo saavansa tiedot siitä, kuinka moni yksityinen taho osallistuu twinning-hankkeisiin, ja tiedot tämän osallistumisen vaikutuksista (54).

Ulkoiset toimet

Organisatoriset kysymykset

241.

ottaa huomioon, että yhteisön ulkopuolelle suunnatusta tuesta vastuussa olevien komission yksiköiden uudelleenjärjestelyn takia tilintarkastustuomioistuin pitää varainhoitovuotta 2002 ”siirtymävuotena”; katsoo, että uudelleenjärjestely olisi voitu toteuttaa laajempanakin, sillä vastuu yhteisön ulkopuolelle suunnatusta tuesta jakautuu edelleen kuuden eri pääosaston ja yksikön kesken (55);

242.	kehottaa siksi vähentämään huomattavasti ulkopolitiikkaa käsittelevien pääosastojen määrää;

243.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen toteuttamassa tarkastuksessa keskityttiin valvontajärjestelmiin, joiden tarkoituksena on taata maksutapahtumien laillisuus ja asianmukaisuus, ja pitää erittäin myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ”sekä EuropeAid-yhteistyötoimisto että humanitaarisen avun toimisto ovat mukauttaneet hallinnolliset menettelyt ja organisaatiorakenteet asianmukaisesti 1. tammikuuta 2003 voimaan tulleeseen uuteen varainhoitoasetukseen” (7.40).

Valvonta ulkoisten toimien alalla

244.	panee merkille tilintarkastustuomioistuimen epäilykset siitä, oliko EuropeAidin pääjohtaja saanut riittävän varmuuden niiden valvontajärjestelmien laadusta, jotka oli perustettu tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi (7.39);

245.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan valvontajärjestelmien huono laatu johtuu siitä, ettei ole omaksuttu tarkastuksiin sovellettavaa yleistä lähestymistapaa, joka takaisi sen, että ylemmällä johdolla on käytettävissään riittävät tiedot (7.10);

246.

odottaa tässä yhteydessä, että komissio laatii suuntaviivat ulkoisiin tarkastuksiin käytettävissä olevista resursseista, tarkastusten valinnasta ja toimeksiannosta sekä tiedottamista koskevista vaatimuksista; on sitä mieltä, että tilintarkastustuomioistuimen olisi täydennettävä suositustaan lisäohjeilla, jotta suuntaviivat voitaisiin muotoilla paremmin;

247.

korostaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti, että päätökset ulkoisten tarkastajien valinnasta olisi tehtävä komissiossa tai sen lähetystöissä eikä täytäntöönpanosta vastaavissa organisaatioissa, ja niiden olisi annettava ulkoisille tarkastajille yksityiskohtainen toimeksianto, johon olisi sisällytettävä raportointia koskevat vaatimukset (7.44);

248.	painottaa, että on tärkeää arvioida ulkomaanavun hallinnoinnin uudistuksesta saatuja tuloksia heti, kun uusista rakenteista ja menettelyistä on saatu riittävästi kokemusta; toivoo tilintarkastustuomioistuimen laativan asiasta erityisen arviointikertomuksen;

249.

tähdentää, että komission olisi rutiiniluonteisesti ilmoitettava budjettivallan käyttäjille ja tilintarkastustuomioistuimelle täytäntöönpanoon liittyvistä suurista ja toistuvista ongelmista, joita ilmeni muun muassa Tacis-alueella ja muilla alueilla; painottaa, että näihin kertomuksiin olisi sisällyttävä selvitys ongelmien syistä sekä tiedot ongelmien ratkaisemiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista; toteaa, että kaikki nämä tiedot olisi esitettävä kielellisesti selkeästi ja samalla olisi ilmoitettava, miten eri seikkoja koskevia tiiviisti esitettyjä tietoja voidaan saada;

250.

kiinnittää huomiota siihen, että EU:n eri politiikkojen suurempi keskinäinen johdonmukaisuus voi lisätä EU:n varojen käytön tehokkuutta; toteaa, että EU antaa Moldovalle taloudellista apua samanaikaisesti kun se estää useimpien sellaisten tuotteiden tuonnin, joita Moldova voisi tuoda EU:hun; katsoo tämän olevan selkeä esimerkki siitä, miten politiikkojen epäjohdonmukaisuus vähentää tehokkuutta;

251.

yhtyy täysin tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen siitä, että tarvitaan tehokkaampia toimia ulkorajat ylittävän maiden välisen yhteistyön tehostamiseksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että naapuruusohjelmien toteutus aloitetaan viipymättä ja että luodaan naapuruuspolitiikan väline, niin että ongelmat, jotka aiheutuvat rajat ylittävään yhteistyöhön nykyisin käytettävien välineiden epäjohdonmukaisuudesta, voidaan ratkaista lopullisesti;

252.	pitää myös myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen kehotusta harkita Phare-ohjelman rajatylittävän yhteistyön ohjelmaa koskevaa komission asetuksen (EY) N:o 2760/98 (56) tarkistamista, niin että myös kolmansien maiden rajanaapureina olevien alueiden olisi mahdollista saada tukea;

253.	odottaa, että komissio antaa selvityksen aina, kun se ei noudata talousarvion selvitysosaan sisältyvää määräystä.

Kehitysyhteistyöpolitiikka

254.	panee merkille yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tärkeimmän tavoitteen eli köyhyyden vähentämisen ja sen mahdollisen poistamisen (57) ja korostaa, että komissio ja kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuosituhannen julistuksessa asetetut kehitystavoitteet keinona saavuttaa kyseinen päämäärä;

255.

muistuttaa, että tilastotietojen puutteen vuoksi aikaisemmin oli vaikea analysoida komission kehitysyhteistyöohjelmien köyhyyden vähentämissuuntautuneisuutta; pitää myönteisenä yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattua yhteisön apua hallinnoivan toimialan tietojärjestelmän (CRIS) käyttöönottamista — se pystyi tarjoamaan muiden tietokantojen ohella ensimmäisen kerran täysin luotettavaa tietoa vuonna 2002;

256.

onnittelee komissiota siitä, että se saavutti vuoden 2002 talousarviossa esitetyn yleisen tavoitearvon, jonka mukaisesti 35 prosenttia vuotuisista kehitysyhteistyösitoumuksista olisi osoitettava sosiaalisiin infrastruktuureihin ja palveluihin, kuten OECD:n kehitysapukomitea (DAC) on määritellyt; panee kuitenkin merkille, että DAC:lle tässä kohdassa raportoitu tuki oli ainoastaan 31,4 prosenttia ja että vaje johtui makrotaloudellisesta tuesta, jolle asetetaan sosiaaliehtoja, joka otettiin huomioon tavoitearvon muotoilussa komission pyynnöstä ja jonka yhteys köyhyyden poistamiseen ei ole yhtä välitön;

257.

panee merkille, että tavoitearvo on muotoiltu siten, että 35 prosenttia määrärahoista myönnetään pääasiassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon, jotka ovat vuosituhannen julistuksen kehitystavoitteiden kaksi merkittävintä alaa; panee lisäksi merkille, että DAC:lle ilmoitetut vuoden 2002 sitoumuksia koskevat luvut ovat näillä aloilla (58) kaukana tästä tavoitteesta ja että rakennesopeutusohjelman ehdot eivät mitä todennäköisimmin edesauta tämänkaltaisen suuren vajeen korvaamisessa; panee kuitenkin merkille, että Aasian ja Latinalaisen Amerikan tulokset ovat parantuneet merkittävästi; kehottaa komissiota parantamaan tulosta pyrkimällä kohentamaan tulevina vuosina muidenkin maantieteellisten alueiden lukuja;

258.

korostaa, että sosiaalisia infrastruktuureja ja palveluja käsittelevän luvun määrärahoista osoitetaan 13,5 prosenttia hallintoon ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan, ja näistä suurin yksittäinen kohde on 319,9 miljoonaa euroa talouden ja kehitysyhteistyön suunnitteluun; panee merkille, että tämä määräraha on tarkoitettu lähinnä hallinnolliseksi tueksi, eikä sillä ole todennäköisesti välitöntä merkitystä köyhyyden poistamisen kannalta;

259.

pahoittelee, että komissio ei ole analysoinut sitä, miten se on edistynyt vuosituhannen julistuksen kehitystavoitteiden toteuttamisessa, vaan että se on sen sijaan rajoittunut tutkimuksessaan (59) mittaamaan kehitysmaiden edistystä näiden tavoitteiden toteuttamisessa; toteaa, että kyseisen analyysin puute hankaloittaa komission ohjelmien tehokkuuden arviointia;

260.

kannattaa komission linjaa hajauttaa päätöksentekoa ulkoisille lähetystöille, joista 44 saattoi prosessin päätökseen vuonna 2002; panee tyytyväisenä merkille jo aikaansaadut parannukset (60); on tyytyväinen siihen, että lähetystöjen henkilöstön määrää on lisätty ja sitä varten on järjestetty koulutusohjelmia, sekä siihen, että päätoimipaikat ovat valvoneet toimintaa; varoittaa kuitenkin, että lähetystöjen henkilöstöä ei saisi kuormittaa liikaa päätoimipaikkaan tehtävillä raporteilla, sillä tämä saattaa mitätöidä hajauttamisesta saatavan hyödyn;

261.

on huolissaan makrotaloudellisen tuen käytön lisääntymisestä vuonna 2002 ja etenkin komission halusta käyttää tätä välinettä tapauksissa, joissa muut avunantajat katsovat, että vähimmäisvaatimuksia ei ole täytetty; panee merkille, että komissio on tehnyt analyysin ulkoista apua koskevista riskeistä, ja kehottaa lähettämään kyseisen analyysin parlamentille viivyttelemättä; toteaa, että budjettituki on tehokkaampaa, kun se suunnataan tietylle alalle, ja että keskeisissä asemassa olevilla horisontaalisilla aloilla (61) voidaan julkisten varojen yhteydessä soveltaa alakohtaista lähestymistapaa;

262.

myöntää, että komissio on saavuttanut tuloksia vähentäessään vuotuisten epänormaalien maksamatta olevien määrien (RAL) tasoa, mutta on vielä huolissaan siitä, että niiden kokonaistaso nousee edelleen, kun lukuihin lisätään perättäisten varainhoitovuosien määrät; kehottaa komissiota moninkertaistamaan ponnistelunsa tämän ongelman saamiseksi hallintaan.

Humanitaarinen apu

263.

panee merkille, että humanitaarisen avun toimiston ECHOn vuosikertomuksessa 2002 (KOM(2003) 430) käsitellään yhteisön rahoittamia humanitaarisia toimia, joille osoitetut varat kasvoivat käsiteltävänä olevana varainhoitovuotena 537,8 miljoonaan euroon; katsoo, että vuosikertomuksessa ei käsitellä riittävästi humanitaarisen avun tehtäviä, vaikutusta ja merkitystä, vaan luetellaan koko joukko (osittain tärkeitäkin) yksityiskohtia, jotka eivät valitettavasti anna lukijalle selkeää yleiskuvaa yhteisön toimista, sillä siinä ei käsitellä tarpeeksi monialaisia kysymyksiä;

264.	kehottaa komissiota etsimään ja käyttämään hyväkseen suurta kansalaisjärjestöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen määrää;

265.	katsoo, että yhdenkään kansalaisjärjestön ei pitäisi pystyä yksin hakemaan ja vastaanottamaan 100 prosenttia minkään budjettikohdan varoista;

266.

kehottaa komissiota liittämään sen tuleviin vuosikertomuksiin yleiskatsauksen varainhoitovuoden strategisista suuntaviivoista ja sisällyttämään siihen arvion yhteisön humanitaarisen toiminnan tuomasta lisäarvosta sekä tiivistelmän humanitaarisen avun toimiston soveltamista menettelyistä; katsoo, että yleiskertomuksessa pitäisi esittää myös humanitaarisen avun tarpeisiin sovellettavat menetelmät sekä yksityiskohtaiset tiedot kertomukseen liittyvistä varainhoitovuoden aikana suoritetuista arvioista ja tarkastuksista sekä näiden arvioiden ja tarkastusten päätelmät; katsoo edelleen, että siinä olisi käsiteltävä myös muita monialaisia kysymyksiä, kuten mahdollista keinottelua, väärinkäytöksiä ja ryöstöjä, sekä toimia, joilla pyritään varmistamaan humanitaarisen avun perille saaminen ottaen huomioon yhteisön humanitaaristen toimien laadintaan ja täytäntöönpanoon vaikuttavat seuraukset;

267.	luottaa, että elintarviketurvavälineen arviointi vuoden 2004 aikana tarjoaa hyvän diagnoosin ja että yleiseen kehitysyhteistyöohjelmaan sisällyttämisen tapauksessa elintarviketurvan tavoitteita ei alenneta tai lievennetä (62).

Komission toiminnan läpinäkyvyys suhteessa Euroopan parlamenttiin

268.

pitää erittäin valitettavana sitä, että komissio ei ole vuoden 2000 jälkeen antanut Euroopan parlamentille vuosittaista kertomusta toimista, jotka rahoitetaan neuvoston asetuksilla (EY) N:o 975/1999 (63) ja 976/1999 (64) (demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen aloite, budjettikohta B7-70, jonka määrärahat olivat 104 000 000 euroa vuonna 2000), mikä on ristiriidassa mainittujen asetusten 18 artiklan 2 kohdan ja 19 artiklan 2 kohdan kanssa; kehottaa komissiota antamaan Euroopan parlamentille välittömästi vuosittaiset kertomukset vuosilta 2001, 2002 ja 2003, joihin olisi asetusten mukaisesti sisällytettävä ”myös selvitys suoritetuista ulkopuolisista arvioinneista”; pyytää, että talousarvion valvontavaliokunta tutkii komission toimimattomuutta tässä asiassa, ja pyytää valiokuntaa tekemään myös laadullisen analyysin siitä, mitä tuloksia komission toimilla on saavutettu tämän budjettiluvun osalta.

Hallintomenot

Euroopan unionin toimielinten työkyvyttömyyseläkejärjestelmä

269.

on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 3/2003 yhteisön toimielinten työkyvyttömyyseläkejärjestelmästä (65) ja panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen nimeämän lääketieteellisen asiantuntijan mukaan työkyvyttömyyseläkkeet on myönnetty asianmukaisesti (III kohta);

270.	huomauttaa, että sairauspoissaoloilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia ja tämän vuoksi on tarpeen ja välttämätöntä, että toimielimet toteuttavat yleistä politiikkaa, joka tarjoaa tarpeelliset välineet kaikkien sairauspoissaoloihin liittyvien näkökohtien asianmukaiseen käsittelyyn;

271.

pitää valitettavana, että toimielimet tuomioistuimen arvion mukaan eivät voi täysin varmistaa, että

a)	henkilöitä, jotka joutuvat olemaan poissa työstä pitkiä ajanjaksoja, tuetaan tarvittaessa,

b)	asianmukaisia toimia toteutetaan mahdollisimman suuren, henkilöstöä ja heidän osastojaan hyödyttävän läsnäolon varmistamiseksi,

c)	läsnäoloon ei vaikuteta kielteisesti epäasianmukaisella tehtävänjaolla tai työolosuhteilla (erityiskertomus 3/2003: 21 kohta);

272.

pitää valitettavana, kuten tilintarkastustuomioistuin toi esille, että tehtävien ja vastuualueiden epäselvä jako ja tarvittavan tiedonvaihdon puuttuminen asianomaisten (eli osaston, jossa henkilöstön jäsen työskentelee, sekä lääkinnästä ja henkilöstöstä vastaavien yksiköiden) välillä tai siihen liittyvät viiveet ovat aiheuttaneet sen, että ainoastaan järjestelmän mekaanisimmat ja byrokraattisimmat osatekijät (poissaolojen raportointi ja poissaolorekisterin pitämiseen liittyvät tehtävät) ovat toimivia, mutta sitä vastoin ei ole selvää, kuka on vastuussa tehokkaan ja tulevaisuuteen suuntaavan sairauspoissaoloja koskevan politiikan kannalta olennaisista tehtävistä ja toimista, joita ovat muun muassa:

a)	yhteydenpito henkilöstön jäseneen tämän poissaolon aikana,

b)	poissaolojen määrän valvonta yksilötasolla ja koko toimielimen tasolla sekä kriteerit, joiden mukaisesti valvonta tapahtuu,

c)	toistuvien poissaolojen havaitseminen ja asianmukaisiin toimiin ryhtyminen,

d)	lääkärintarkastusten suorittamisesta ja sitä edellyttävästä tilanteesta päättäminen,

e)	päättäminen siitä, olisiko poissaolon päättyessä suoritettava työhönpaluuhaastatteluja, sekä missä tapauksessa, kenen ja mihin tarkoituksiin haastattelut olisi toteutettava (erityiskertomus 3/2003: 22 kohta);

273.	on syvästi huolissaan siitä, että syynä riittämättömään ja puutteelliseen poissaoloja ja työkyvyttömyyttä koskevaan politiikkaan on ”johtavassa asemassa toimivien henkilöiden sitoutumisen puute” (erityiskertomus 3/2003: 74 kohdan c alakohta);

274.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan voitaisiin saada aikaan 10 miljoonan euron vuotuinen säästö, jos otettaisiin käyttöön menettely, jonka yhteydessä toistuvat tai pitkäaikaiset sairauspoissaolot havaittaisiin ja otettaisiin käsittelyyn ajoissa (erityiskertomus 3/2003: 55 kohta);

275.

katsoo, että jos työpaikka on sopiva, sairauspoissaoloja on yleensä vähän ja kehitysmahdollisuuksien parantaminen, työn vaihtelevuuden ja työstä annettavan tunnustuksen lisääminen sekä parempien tulevaisuuden mahdollisuuksien tarjoaminen lisäävät työntekijöiden motivaatiota olla jäämättä pois työstä;

276.

odottaa, että toimielimet laativat mahdollisimman pian sairauspoissaoloja koskevan tutkimuksen, jossa sairauspoissaolot on eritelty osastoittain sekä työntekijän sukupuolen, iän ja poissaolon keston mukaan, jotta voitaisiin määritellä suunta tilintarkastustuomioistuimen antamille suosituksille sairaudesta ja työkyvyttömyydestä johtuvia poissaoloja koskevan yleisen politiikan kehittämiseksi;

277.	odottaa, että kukin toimielin laatii kahden vuoden välein kertomuksen edellä kuvattujen välineiden kehityksestä ja että toimielinten johto kiinnittää huomiota ennen kaikkea järjestelmän taloudelliseen toteuttamiseen sekä työympäristöön ja henkilöstöhallintoon liittyviin näkökohtiin.

Hankintakäytäntö

278.

panee merkille, että komission aikaisempien ilmoitusten mukaan vuoteen 2000 saakka hankitun toimistopaperin valkoisuusasteen vaatimus oli vain 80 prosenttia; toteaa, että vastaavissa tilauksissa on vuodesta 2000 lähtien vaadittu yli 90 prosentin valkoisuusastetta, mikä sen lisäksi, että se aiheuttaa yhteisön talousarviolle lisäkustannuksia, vääristää kilpailua ja heikentää paperinkulutuksen ekologista tasapainoa; vaatii edellä mainitun vuoksi tilauksissa vaadittavan valkoisuusasteen palauttamista asianmukaiselle tasolle mainittujen ympäristö- ja kilpailunäkökohtien huomioonottamiseksi.

Rahoitusvälineet

279.

muistuttaa Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2001 21. marraskuuta 2002 antamastaan päätöslauselmasta (66), jossa parlamentti pyysi EIP:tä, tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota muuttamaan kolmikantasopimusta; pitää tyydyttävänä sitä, että 27. lokakuuta 2003 allekirjoitettu kolmikantasopimus parantaa merkittävästi toimielinten välisiä menettelyjä; pitää erityisen tyydyttävänä sen selventämistä, että tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa sekä takuut että kyseessä olevan toimen, kun EIP antaa unionin talousarviosta taattuja lainoja; muistuttaa, että unionin talousarviosta taattujen EIP:n lainojen kokonaissumma oli lähes 14 miljardia euroa vuoden 2002 lopussa;

280.

antaa täyden tukensa rahoitusmekanismia koskevalle tilintarkastustuomioistuimen johtopäätökselle, (10.35 ja 10.39 kohdat vuoden 2002 vuosikertomuksessa), jonka mukaan loppumaksut olisi suoritettava ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten myöntämien asianmukaisten todistusten esittämisen jälkeen ja jonka mukaan sopivien investointien yksilöimistä ja hankkeen yleisen toteuttamisen huomioon ottamista on tehostettava, varsinkin ympäristöhaittojen välttämiseksi;

281.

pyytää komissiota mahdollisimman pian antamaan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle kertomukset komission suoran vastuun alaisista komission pankkioperaatioiden sisäisen tarkastuksen tuloksista, jossa olisi käsiteltävä muutosten tarvetta valvontaympäristössä, jälkitarkastukset mukaan lukien;

282.	pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään työohjelmaansa tarkastukset hankkeista, jotka rahoitetaan yhteisön takaamilla EIP:n lainoilla; suosittelee, että Venäjän Itämeren altaan ympäristöhankkeet (67) sisällytetään tilintarkastusohjelmaan;

283.

muistuttaa, että ulkoisten toimien takuurahaston rahoituksen hallinnointi kuuluu tilitarkastustuomioistuimen tarkastusten piiriin tilintarkastustuomioistuimen, komission ja Euroopan investointipankin tekemän sopimuksen mukaisesti; pyytää, että näitä menettelyjä tarkistetaan uuden kolmikantasopimuksen hengessä;

284.

toteaa, että ulkoisten toimien takuurahaston maksurakenteen hallinnointi neuvoteltiin EIP:n kanssa kaupalliselta pohjalta; pitää valitettavana sitä, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin eivät ole antaneet yksityiskohtaisia tietoja EIP:n takuurahaston varojen hallinnoinnin kustannusrakenteesta; pyytää komissiota antamaan ehdotuksen, joka koskee takuurahastoa koskevan neuvoston nykyisen asetuksen muuttamista siten, että arvopaperisalkun hoito siirretään EIP:ltä takuurahastolle vuodesta 2005 lähtien;

285.

muistuttaa, että komissiolla on hallussaan 30 prosenttia (600 miljoonaa euroa) Euroopan investointirahaston (EIR) osakkeista, että EIR:n allekirjoittamien operaatioiden (investoinnit riskipääomarahastoihin ja pk-yritysten takuumarkkinoille) kumulatiivinen arvopaperisalkku oli kokonaismäärältään noin 7 miljardia euroa vuoden 2002 lopussa; toteaa, että tällä hetkellä ei ole voimassa mitään sopimusta siitä, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EIR:n tilit; korostaa sitä, että edellä mainitusta huolimatta tilintarkastustuomioistuimella on perustamissopimuksen 248 artiklaan perustuva oikeus tarkastaa EIR:n työohjelma sen varmistamiseksi, että rahaston taloushallinto on moitteetonta (taloudellisuuden ja tehokkuuden periaatteiden mukaisesti);

286.

katsoo, että yhteisöjen tuomioistuimen päätöksiä (asiat C-11/00 ja C-15/00), jotka koskevat investointipankin ja keskuspankin yhteistyötä OLAFin kanssa, on vastaavalla tavalla sovellettava myös investointirahastoon; kehottaa siksi investointirahastoa tekemään asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti viipymättä päätöksen viraston sisäisistä tutkimuksista;

287.

on huolestunut erityisesti tilintarkastustuomioistuimen kannasta (vuosikertomuksen 10.36 kohta), jonka mukaan ETA:n rahoitusmekanismit ilmeisesti aiheuttavat ei-toivottuja lieveilmiöitä; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kantaan (10.35 kohta), jonka mukaan on tehostettava pyrkimyksiä määrittää sopivia investointeja; vaatii hankkeiden toteuttamisen aiheuttamien ympäristöhaittojen välttämistä tai korvaamista, ja että loppumaksu on maksettava vasta sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen tai riippumaton arvioija on esittänyt todistuksen asiasta;

288.

toteaa, että komissio ei ole vielä antanut tilintarkastustuomioistuimelle (vuosikertomuksen 10.33 kohta) mitään vastausta siitä, asettivatko Galician alueviranomaiset kansalliset tuotteet tietyllä tapaa etusijalle, mikä rikkoo Euroopan investointipankin perussäännöstä tehtyä pöytäkirjaa, jossa todetaan: ”Pankki tai jäsenvaltiot eivät saa asettaa lainoille ehtoja, jotka edellyttävät lainaksi annettujen varojen käyttämistä jossakin tietyssä jäsenvaltiossa”; muistuttaa siitä, että mahdolliset palautusvaatimukset erääntyvät; vaatii lisäksi, että komissio esittää viimeistään syyskuussa 2004 kertomuksen, jossa käsitellään tarvittaessa koheesiorahastossa ilmenneitä vastaavia ongelmia, joiden yhteydessä komissio on jo aiemmin moittinut julkisia toimeksiantoja koskevien säännösten laiminlyömistä;

(1) EUVL C 316, 29.12.2003, s. 1.

(2) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 1.

(3) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 12.

(4) EUVL L 29, 5.2.2003, s. 22.

(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7) Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, V kohta.

(8) Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, luvut 1, 4 ja 5.

(9) Kaikkien jäsenvaltioiden on pitänyt ottaa käyttöön yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jossa on tietokonepohjainen tietokanta maatiloista ja tukihakemuksista, maa-alueiden identifiointijärjestelmä, eläinten identifiointi- ja rekisterijärjestelmä ja yhdennetty järjestelmä paikan päällä tehtäviä hallinnollisia valvontatoimia varten.

(10) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 92 (PE 328.732/FIN 1).

(11) Vastaukset kyselyyn — osa 1, kysymyksen 19 liite, s. 120—121 (PE 328.732/FIN 1).

(12) http://europa.eu.int/comm/commissioners/schreyer/Reform/SEC%20_2001_2037_Internal_Control_Standards_en.pdf

(13) ”Myös niukaksi jääneen yleisen edistymisen perusteella on selvää, ettei pääosastoissa ja yksiköissä ilmeisesti ole täysin vakiintunutta riskinhallintakulttuuria.” (KOM(2003) 391, kohta 3.2).

(14) Vastaukset kyselyyn — osa 2; komission vastaus kysymykseen nro 1 (PE 328.732/FIN 2).

(15) P5_TA(2003)0551.

(16) P5_TA(2004)0049.

(17) http://www.theiia.org/iia/index.cfm?doc_id=1499

(18) http.//europa.eu.int/comm/dgs/internal_audit/charter/charter_en.pdf

(19) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 28 (PE 328.732/FIN 1).

(20) EYVL C 295, 28.11.2002, s. 1.

(21) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 16 (PE 328.732/FIN 1).

(22) http://europa.eu.int/comm/dgs/internal_audit/documents/audit_dg_sec1803_en.pdf

(23) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 189 (PE 328.732/FIN 1).

(24) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 12 (PE 328.732/FIN 1).

(25) Oheisessa taulukossa esitetään EU:n talousarvio (toteutumaluvut) prosentteina jäsenvaltioiden kokonaisverotulosta vuosina 2000—2002.

Vuosi ()	EU:n talousarvio (toteutuma) () miljoonaa euroa	EU-15:n kokonaisverotulo () miljardia euroa	EU:n talousarvio prosentteina jäsenvaltioiden verotuloista
Vuosi ()	(1)	(2)	(3) = (1) / (2) / 1 000
2000	83 331,1	2 414,4	3,5 %
2001	79 987,3	2 450,2	3,3 %
2002	85 144,5	2 488,1	3,4 %
() Maksut kyseisenä vuonna sen vuoden maksumäärärahojen nojalla sekä edelliseltä vuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen nojalla. () 15 jäsenvaltion kokonaisverotulo, sosiaaliturvamaksut eivät sisälly lukuihin. Lähde: Komission yksiköt.

(26) Maksut kyseisenä vuonna sen vuoden maksumäärärahojen nojalla sekä edelliseltä vuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen nojalla.

(27) 15 jäsenvaltion kokonaisverotulo, sosiaaliturvamaksut eivät sisälly lukuihin.

Lähde: Komission yksiköt.

(28) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 60 (PE 328.732/FIN 1).

(29) EUVL C 211, 5.9.2003, s. 1.

(30) Erityiskertomus nro 2/90 vientitukien hallinnoinnista ja valvonnasta (EYVL C 133, 31.5.1990, s. 1).

(31) http://europa.eu.int/comm/commissioners/schreyer/Reform/SEC %20_2001_2037_Internal_Control_Standards_en.pdf

(32) EUVL C 98, 24.4.2003.

(33) EYVL C 285, 21.11.2002, s. 1.

(34) EUVL C 273 E, 14.11.2003, s. 66.

(35) EUVL C 151, 27.6.2003.

(36) Tilintarkastustuomioistuimen mukaan epäsuotuisten alueiden osuus kasvoi vuosina 1975—1988 Italiassa 37,7 prosentista 53,6 prosenttiin ja Irlannissa 51,2 prosentista 70,9 prosenttiin (erityiskertomus nro 4/2003, 8 kohta). Aikaisempien kertomusten mukaan niiden osuus kasvoi Saksan liittotasavallassa 33,1 prosentista 50,9 prosenttiin vuonna 1986 ja 50,9 prosentista 53,5 prosenttiin vuonna 1989. Ranskassa vastaava luku kasvoi 40 prosentista 45,1 prosenttiin vuonna 1989 (Vuosikertomus varainhoitovuodelta 1990, 9.21 kohta, EYVL C 324, 13.12.1991).

(37)

”48 artikla

1. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että maaseudun kehittämisen ohjelmoinnin täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti.

2. Seuranta toteutetaan yhdessä sovittuja menettelyjä noudattaen. Seurannassa käytetään etukäteen sovittuja ja vahvistettuja erityisiä fyysisiä ja taloudellisia indikaattoreita. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain edistymistä koskevat kertomukset.

3. Tarvittaessa perustetaan seurantakomiteoita.”EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

(38) Euroopan sosiaalirahastosta ehdokasvaltioille suoritetut maksut sisältyivät vuonna 2002 otsakkeeseen 7. Näitä maksuja ei kuitenkaan ole otettu huomioon tässä liittymistä edeltävän tuen toteuttamista koskevassa tutkimuksessa.

(39) Komission selvitykset liittymistä valmistelevan tuen toteuttamisesta ovat luettavissa selvityksessä varainhoitovuoden 2002 talousarvio- ja varainhallinnosta osastossa 2.6.5.

(40) EUVL L 148, 16.6.2003, s. 21.

(41) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

(42) P5_TA(2003)0448.

(43) EYVL L 178, 12.7.1994, s. 43.

(44) EYVL L 63, 3.3.2001, s. 21.

(45) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 75 (PE 328.732/FIN 1).

(46) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 78 (PE 328.732/FIN 1).

(47) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 79 (PE 328.732/FIN 1).

(48) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 83 (PE 328.732/FIN 1).

(49) Vastaukset kyselyyn — osa 2; komission vastaus kysymykseen nro 39 (PE 328.732/FIN 2).

(50) Energian ja liikenteen pääosasto, tutkimuksen pääosasto, tietoyhteiskunnan pääosasto sekä oikeus- ja sisäasioiden pääosasto.

(51) Mahdollisesti talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle ennen seuraavaa vuosikertomusta lähetettävällä kirjeellä.

(52) Tutkimuksen pääosasto, tietoyhteiskunnan pääosasto, energian ja liikenteen pääosasto, yritystoiminnan pääosasto sekä kalastuksen pääosasto.

(53) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 99.

(54) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 103.

(55) EuropeAid-yhteistyötoimisto, humanitaarisen avun toimisto ECHO, kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, laajentumisasiat sekä ulkosuhteet.

(56) EYVL L 345, 19.12.1998, s. 49.

(57) Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikka, 2304. neuvoston (kehitysyhteistyö) kokouksen päätelmät, 10. marraskuuta 2000.

(58) 4,1 prosenttia koulutukseen ja 3 prosenttia terveydenhuoltoon. Lukuihin sisältyy alakohtainen talousarviotuki.

(59) Ks. vuosikertomus EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja vuoden 2002 ulkoisesta avusta, luku 3.

(60) Komission mukaan parannuksia on aikaansaatu mm. seuraavilla aloilla: tarjouskilpailujen ja tarjouspyyntöjen määräaikojen lyheneminen ja laadukkaampien ohjelmien toteuttaminen.

(61) Julkiset palvelut ja sopimukset, ulkoinen tilintarkastus jne.

(62) Vastaukset kyselyyn — osa 1; komission vastaus kysymykseen nro 104 (PE 328.732/FIN 1).

(63) EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1.

(64) EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8.

(65) EUVL C 109, 7.5.2003.

(66) EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 390.

(67) Neuvoston päätös 2001/777/EY (EYVL L 292, 9.11.2001, s. 41).

P5_TA(2004)0338

Vastuuvapaus 2002: kuudes, seitsemäs ja kahdeksas EKR

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2002 (KOM(2003) 475 — C5-0496/2003 — 2003/2189(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2002 (KOM(2003) 475 — C5-0496/2003),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2002 koskevan kertomuksen kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen Euroopan kehitysrahastoon liittyvistä toimista ja toimielinten vastaukset (C5-0584/2003) (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen esittämän tarkastuslausuman Euroopan kehitysrahastoista (C5-0584/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antamat suositukset vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle Euroopan kehitysrahastojen toimenpiteiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0146/2004 — C5-0147/2004 — C5-0148/2004),

—	ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 20. joulukuuta 1995 tehdyn, neljännen AKT—EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen (2) 33 artiklan,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan,

—	ottaa huomioon 16. kesäkuuta 1998 annetun, neljänteen AKT—EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan varainhoitoasetuksen (3) 74 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja 93 a artiklan kolmannen luetelmakohdan sekä liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A5-0183/2004),

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin päätyi tarkastuslausumassaan Euroopan kehitysrahastoista siihen, että varainhoitovuoden 2002 tilinpäätökset ja tulostilit antavat tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta luotettavan kuvan tuloista ja menoista varainhoitovuodelta ja taloudellisesta tilanteesta varainhoitovuoden lopussa,

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevat tarkastuspäätelmät perustuvat toimista poimitun otoksen tarkastukseen,

C.	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen todenneen tutkittujen asiakirjojen perusteella, että tileihin kirjatut tulot, EKR:ille myönnetyt määrät sekä maksusitoumukset ja maksut ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset;

1.	myöntää komissiolle vastuuvapauden kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liitetyn päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 325.

(2) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(3) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

Euroopan parlamentin päätös kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuodelta 2002 (KOM(2003) 475 — C5-0496/2003 — 2003/2189(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2002 (KOM(2003) 475 — C5-0496/2003),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2002 koskevan kertomuksen kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen Euroopan kehitysrahastoon liittyvistä toimista ja toimielinten vastaukset (C5-0584/2003) (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen esittämän tarkastuslausuman Euroopan kehitysrahastoista (C5-0584/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antamat suositukset vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle Euroopan kehitysrahastojen toimenpiteiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0146/2004 — C5-0147/2004 — C5-0148/2004),

—	ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 20. joulukuuta 1995 tehdyn, neljännen AKT—EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen (2) 33 artiklan,

—	ottaa huomioon 16. kesäkuuta 1998 annetun, neljänteen AKT—EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan varainhoitoasetuksen (3) 74 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja 93 a artiklan kolmannen luetelmakohdan sekä liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A5-0183/2004);

panee merkille, että kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston taloudellinen tilanne oli 31. joulukuuta 2002 seuraava:

Euroopan kehitysrahastojen varojen käyttö yhteensä 31. joulukuuta 2002

Tilanne vuoden 2001 lopussa

Talousarvion toteuttaminen varainhoitovuonna 2002

Tilanne vuoden 2002 lopussa

Määrärahat yhteensä

Toteuttamisaste (4)

6. EKR

7. EKR

8. EKR (5)

Määrärahat yhteensä

6. EKR

7. EKR

8. EKR (5)

Määrärahat yhteensä

Toteuttamisaste (4)

Miljoonaa euroa

A — VARAT (6)

32 797,3

0,0

7 829,1

11 511,7

13 499,6

32 840,4

B — KÄYTTÖ

1.	Alustavat maksusitoumukset

28 152,8

85,8

2,8

126,0

1 639,6

1 768,4

7 484,7

10 928,7

11 507,8

29 921,2

91,1

— ohjelmoitava apu

15 648,6

1,2

151,0

660,2

812,5

4 875,5

5 754,4

5 831,1

16 461,1

— muu kuin ohjelmoitava apu

9 324,5

- 1,1

- 15,6

574,4

557,7

2 511,2

3 667,4

3 703,6

9 882,2

—	rakennesopeutus ja makrotaloudellinen tuki

2 726,1

0,0

- 0,6

405,0

404,3

6,0

1 151,4

1 973,1

3 130,5

—	siirrot edellisistä EKR:ista

453,6

2,7

- 8,8

0,0

- 6,1

92,0

355,5

0,0

447,5

2.	Lopulliset maksusitoumukset

22 681,3

69,2

33,5

328,1

1 781,3

2 142,9

7 318,9

9 985,4

7 519,9

24 824,2

75,6

— ohjelmoitava apu

11 282,7

36,3

212,6

890,7

1 139,7

4 741,8

4 973,7

2 706,8

12 422,4

— muu kuin ohjelmoitava apu

8 716,9

- 4,2

99,2

403,2

498,2

2 483,0

3 549,4

3 182,6

9 215,1

—	rakennesopeutus ja makrotaloudellinen tuki

2 298,7

- 0,7

- 1,0

487,3

485,7

5,3

1 148,6

1 630,5

2 784,4

— siirrot EKR:jen välillä

383,0

2,0

17,3

0,0

19,3

88,7

313,6

0,0

402,3

Maksut

19 683,6

60,0

48,5

326,1

1 478,1

1 852,7

7 235,1

9 232,4

5 068,9

21 536,4

65,6

— ohjelmoitava apu

9 739,4

46,3

239,2

650,0

935,5

4 669,0

4 488,1

1 517,8

10 674,9

— muu kuin ohjelmoitava apu

7 512,6

1,3

56,5

467,7

525,5

2 475,1

3 315,9

2 247,1

8 038,1

—	rakennesopeutus ja makrotaloudellinen tuki

2 088,5

- 0,1

8,5

360,4

368,8

5,3

1 148,0

1 304,0

2 457,4

— siirrot EKR:jen välillä

343,1

1,0

21,9

0,0

22,9

85,7

280,4

0,0

366,0

C — Maksamatta olevat maksut (B1-B3)

8 469,2

25,8

249,6

1 696,3

6 438,9

8 384,8

25,5

D — Käytettävissä olevat varat (A-B1)

4 644,5

14,2

344,4

583,0

1 991,8

2 919,2

8,9

Lähde: tilintarkastustuomioistuin, vuosikertomus varainhoidosta varainhoitovuonna 2003 (EUVL C 286, 28.11.2003, s. 331).

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen komissiolle, neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä julkaisemaan sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 325.

(2) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(3) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(4) Prosentuaalisena osuutena varoista.

(5) Mukaan laskettu 732,9 miljoonaa euroa alustaviin maksusitoumuksiin, 347,4 miljoonaa euroa lopullisiin maksusitoumuksiin sekä 97,7 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cotonoun sopimuksen toteuttamiseen.

(6) Kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen EKR:n alkuperäiset määrärahat (joista 60 miljoonaa euroa on EIP:n erityistä rahoitusosuutta), korot, muut varat, siirrot edeltävistä EKR:ista.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (KOM(2003) 475 — C5-0496/2003 — 2003/2189(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2002 (KOM(2003) 475 — C5-0496/2003),

—	ottaa huomioon kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston rahoitusta vuonna 2002 koskevan tiedonannon, jonka komissio antoi 7. elokuuta 2003 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle (KOM(2003) 491 — C5-0619/2003),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2002 koskevan kertomuksen kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen Euroopan kehitysrahastoon liittyvistä toimista ja toimielinten vastaukset (C5-0584/2003) (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen esittämän tarkastuslausuman Euroopan kehitysrahastoista (C5-0584/2003),

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen 2003 neuvostolle ja Euroopan parlamentille EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkoisen avun täytäntöönpanosta (KOM(2003) 527),

—	ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta (2),

—	ottaa huomioon yhteistyötoimisto EuropeAidin vuotuisen toimintakertomuksen 2002,

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antamat suositukset vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle Euroopan kehitysrahastojen toimenpiteiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (C5-0146/2004 — C5-0147/2004 — C5-0148/2004),

—	ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 20. joulukuuta 1995 tehdyn, neljännen AKT—EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen (3) 33 artiklan,

—	ottaa huomioon 16. kesäkuuta 1998 annetun, neljänteen AKT—EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan varainhoitoasetuksen (4) 74 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja 93 a artiklan kolmannen luetelmakohdan sekä liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A5-0183/2004),

ottaa huomioon, että 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen 74 artiklan mukaan komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet toimiakseen vastuuvapauden myöntämisestä tehdyissä päätöksissä esitettyjen huomioiden perusteella ja antaa Euroopan parlamentin pyynnöstä kertomuksen huomioiden perusteella toteutetuista toimenpiteistä,

B.	ottaa huomioon, että nykyinen komissio astui virkaan syyskuussa 1999, EY:n ulkoisen avun hallinnon uudistus käynnistettiin toukokuussa 2000 (5) ja että EY:n kehitysyhteistyöpolitiikan uudistus käynnistettiin marraskuussa 2000 (6),

ottaa huomioon, että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) (7) astuttua voimaan 1. huhtikuuta 2003 AKT-valtioille annettava apu uudistui ja köyhyyden vähentämisestä tuli entistä tärkeämpää,

ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen ratifiointiprosessi oli hyvin hidas, minkä takia vuosiksi 2000—2005 tarkoitettu yhdeksäs Euroopan kehitysrahasto (EKR) ei ollut tullut voimaan vielä vuoden 2002 lopussa, joten komission oli käytettävä vuonna 2002 kahdeksannen EKR:n varoja aloittaakseen yhdeksännen EKR:n ohjelmasuunnitteluun perustuvien toimien rahoittamisen,

E.	ottaa huomioon, että yhteinen parlamentaarinen AKT—EU-edustajakokous hyväksyi 11.—15. lokakuuta 2003 Roomassa (Italiassa) pitämässään kokouksessa Euroopan kehitysrahaston käyttöä koskevan päätöslauselman (8), jossa pyydettiin komissiota kiirehtimään kehitysrahaston varojen käyttöönottoa.

Tarkastuslausuma

1.	toteaa tilintarkastustuomioistuimen olevan sitä mieltä, että kyseisenä varainhoitovuonna tileihin kirjatut tulot, Euroopan kehitysrahastoille (EKR) myönnetyt määrät sekä maksusitoumukset ja maksut ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset;

2.	panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen lausuma perustuu komission sisäistä valvontajärjestelmää ja sisäisiä tarkastuksia koskeviin analyyseihin ja testeihin sekä Brysselissä että kuudessa AKT-valtiossa paikan päällä tehtyihin tarkastuksiin;

3.	tukee tilintarkastustuomioistuimen lähestymistapaa, jossa valvontajärjestelmien ja tarkastusten analysointia pidetään ensisijaisena;

4.	tukee tilintarkastustuomioistuimen aikomusta tehdä paikan päällä tapahtuvia tarkastuksia AKT-valtioissa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että kaikissa komission lähetystöissä vieraillaan ja niiden toimet tarkastetaan tietyn ajan kuluessa;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on huomautettavaa seuraavista asioista:

a)	komissio ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota ongelmiin, jotka liittyvät toimivaltaan, tiedottamiseen ja EKR:n toimenpiteistä tehtyjen tarkastuskertomusten seurantaan;

b)	kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja/tai lähetystön päällikkö eivät aina huolehdi luotettavasti tärkeimpien valvontatoimien toteuttamisesta;

c)	AKT-valtioiden julkisen varainhoidon laadun kehityksestä kertovia seurantatietoja ja sitä mittaavia suoritusindikaattoreita ei ole olemassa, minkä takia tilintarkastustuomioistuin ei voi antaa lausuntoa talousarvioon suoraan annettavan tuen käytöstä;

d)	yhteistyötoimisto EuropeAidin pääjohtajalla ei ollut käytössään riittäviä tietoja, kun hän vahvisti ilman varaumia EuropeAidin vuoden 2002 vuosikertomuksessa, että käytössä olevat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

Yhteistyötoimisto EuropeAidin pääjohtajan lausuma

panee tyydytyksellä merkille, että EuropeAidin pääjohtajan vuotuinen toimintakertomus ja lausuma 2002 kattoi myös EKR:n, vaikka valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä koskeva perussäännöstö ei tuolloin ulottunut EKR:n toimiin; panee kuitenkin myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että — metodologian kannalta — EuropeAidin pääjohtajalla ei vielä ollut seuraavien tietojen osalta kaikkia tarvittavia tietoja paikan päällä tapahtuvien toimien reaalisuudesta, laillisuudesta ja asianmukaisuudesta:

AKT-maiden varainhoidossa ei vielä ollut otettu käyttöön riskianalyysiä ja määrämuotoista arviointia, erityisesti talousarviotuen käytön yhteydessä. EuropeAid ei vielä pystynyt määrittämään, missä määrin valvontaa koskeva sisäisen tarkastuksen standardi n:o 17 oli todella pantu täytäntöön lähetystöjen ja kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien hallinnoimien toimien kohdalla;

b)	ulkoisten tilintarkastusten kattavuutta ja tuloksia ei kvantifioitu eikä analysoitu; näitä ulkoisia tilintarkastuksia ei vieläkään sisällytetty sisäisen tarkastuksen tilintarkastuskertomuksia koskevan standardin n:o 21 alaan;

c)	takaisin perittäviä summia ei kirjattu tileihin, eikä niitä aina tunnistettu; näin ollen ei ollut takuuta siitä, että ennakot selvitettiin asianmukaisesti;

kehottaa EuropeAidin pääjohtajaa ryhtymään toimiin tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien, edellä mainittujen heikkouksien suhteen;

7.	panee merkille, että kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaava komission jäsen ei katso tehtäväkseen varmistaa, että yhteistyötoimisto EuropeAidin pääjohtaja liittää luotettavan lausuman yhteistyötoimiston vuotuiseen toimintakertomukseen;

katsoo, että kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaavan komission jäsenen näkemys kyseisestä asiasta ei noudata komission jäsenten ja osastojen toimintasääntöjä, joiden mukaan pääjohtajien tulisi vastata asianomaiselle komission jäsenelle komission ja kyseisen komission jäsenen määrittelemien poliittisten suuntaviivojen asianmukaisesta toteuttamisesta;

9.	kyseenalaistaa vastaavanlaisen lausuman merkityksen, jos lausunnan laadinnassa noudatettuun lähestymistapaan kohdistetut moitteet eivät aiheuta minkäänlaisia seuraamuksia pääjohtajalle.

Talousarviotuki

10.	panee merkille, että alustavien maksusitoumusten osuus talousarviotuesta oli 14 prosenttia vuonna 2001, ja se nousi 23 prosenttiin vuonna 2002; panee merkille, että komissio aikoo yhä lisätä kyseistä osuutta tulevina vuosina;

11.	myöntää, että talousarviotuki voi olla tehokasta köyhyyden vähentämisessä sekä julkisten varojen hoidon parantamisessa avunsaajamaissa muun muassa siten, että avunsaajamaan omistajuutta lisätään;

12.

panee merkille, että Cotonoun sopimuksen mukaan suoraan annettava talousarviotuki olisi makrotaloudellisten ja alakohtaisten uudistusten tukemiseksi suunnattava aloille, joilla (9):

a)	julkisten menojen hoito on riittävän avointa, vastuullista ja tehokasta,

b)	noudatetaan alan itsensä laatimia ja sen tärkeimpien rahoittajien hyväksymiä, tarkoin määriteltyjä makrotaloudellisia ja alakohtaisia politiikkoja,

c)	noudatetaan avoimuutta julkisissa hankinnoissa;

13.

myöntää, että kun talousarviotukivarat on vapautettu AKT-valtiolle, nämä varat käytetään ja niitä valvotaan kansallisen, eikä EKR:n, valvontamenettelyn mukaisesti; on tietoinen siitä, että tämä edellyttää muutosta komission seurantamenettelyissä siten, että erkaannutaan perinteisistä kontrolleista ja toimien tarkastuksista siirtyen arvioimaan seurantatietojen ja suoritusindikaattorien pohjalta julkistalouden hallinnoinnin tilaa; panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan talousarviotukivarojen vapauttamisessa käytetyt arviointiperusteet koostuvat lähinnä makrotaloudellisista indikaattoreista, mutta tarjoavat vain osittaisia tietoja julkistalouden hallinnoinnista, ja ettei julkistalouden hallinnoinnin laadusta tuoteta erillistä, selkeää analyysiä ja arviointia;

14.

on hyvin huolissaan siitä, että komissio aikoo lisätä talousarviotukea, vaikka tilintarkastustuomioistuin ei voi — koska AKT-valtioiden julkisen varainhoidon laadun kehityksestä kertovia seurantatietoja ja sitä mittaavia suoritusindikaattoreita ei ole olemassa — antaa lausuntoaan talousarviotuen käytöstä AKTvaltioissa;

15.	on tietoinen siitä, että myös muut rahoittajat aikovat lisätä talousarviotukea ja että komissio pyrkii kehittämään suoritusindikaattoreita yhdessä muiden rahoittajien, erityisesti Maailmanpankin kanssa;

16.

kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki rahoittajat suhtautuvat samalla tavalla AKT-valtioihin — yhteistyötä tulisi tehdä suoritusindikaattorien kehittämisen lisäksi myös AKT-valtioiden määrittämien valvonta- ja tiedottamisvaatimusten nostamiseksi;

17.	tukee vahvasti tilintarkastustuomioistuimen aikomusta laatia vuonna 2004 erityiskertomus talousarviotuen käytöstä;

18.

pyytää komissiota laatimaan talousarviotukea saaneista maista luettelon, josta käy ilmi, onko osia annetusta talousarviotuesta jätetty mainitsematta EKR:jen rahoitusta varainhoitovuonna 2003 koskevassa tiedonannossa; pyytää komissiota myös kertomaan tiedonannossaan — jokaisesta talousarvioon suoraan annettavaa tukea saavasta maasta erikseen — täyttävätkö kyseiset maat Cotonoun sopimuksen 61 artiklan 2 kohdassa talousarviotuen saamiselle määrätyt edellytykset;

19.	pyytää komissiota antamaan 1. syyskuuta 2004 mennessä tietoja julkisia menoja ja taloudellista vastuuta koskevan ohjelman (PEFA) tilanteesta sekä julkiseen varainhoitoon liittyvistä suoritusindikaattoreista tehtävän sopimuksen hyväksymiselle asetetusta määräajasta;

20.

pyytää komissiota — Cotonoun sopimukseen mahdollisesti tehtäviä tarkistuksia koskevia neuvotteluja silmällä pitäen — keskustelemaan AKT-valtioiden kanssa, olisiko mahdollista edellyttää, että saadakseen talousarviotukea avunsaajavaltion on suostuttava käyttämään 5—10 prosenttia kaikista saamistaan talousarvioon annetuista tuista toimielimiä tukeviin toimenpiteisiin.

Ylimmät tilintarkastuslaitokset

21.	palauttaa mieleen lausuntonsa AKT-valtioiden ylimpien tilintarkastuslaitosten ottamisesta mukaan EKR:jen tilien tarkastamiseen (10);

22.	toteaa tilintarkastustuomioistuimen pahoittelevan sitä, ettei komissio ole vielä selkeästi määritellyt kantaansa kansallisen valvonnan sekä kansallisten tilintarkastuslaitosten toiminnan tehostamisesta;

23.	pyytää komissiota sisällyttämään EKR:jen rahoitusta varainhoitovuonna 2003 käsittelevään tiedonantoonsa tietoja ylimpiä tilintarkastuslaitoksia koskeviin hankkeisiin käytetyistä varoista;

24.	kehottaa komissiota tutkimaan, voidaanko talousarvioon annettavan tuen saamiselle asettaa edellytykseksi se, että tukea anova AKT-valtio sitoutuu käynnistämään monivuotisen ohjelman ylimmän tilintarkastuslaitoksen toiminnan aloittamiseksi ja/tai vahvistamiseksi.

Tukiohjelmien hallinnoinnin hajauttaminen

25.

tukee komissiota ohjelmien varoihin ja päätöksentekoon liittyvän hallinnon siirtämisessä komission lähetystöille; odottaa tämän johtavan siihen, että sitoumusten ja maksujen toteuttamisaste paranee verrattuna komission vuonna 2002 saavuttamaan toteuttamisasteeseen; on tietoinen siitä, että hallinnon hajauttaminen on alkanut ja että se on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2004 aikana;

26.

korostaa, että komission soveltamien tilien tarkastus- ja arviointistrategioiden on muututtava samanaikaisesti tukiohjelmien hallinnointitapojen kanssa ja että niiden olisi sisällettävä myös riskien arviointi; korostaa, että tilintarkastuksen ja tarkastusten tulosten arvioinnin on oltava riippumatonta ja korkealaatuista; pyytää komissiota toimittamaan riskien arviointia koskevan työasiakirjansa heti kun se on valmis, kuitenkin viimeistään 1. heinäkuuta 2004 mennessä;

27.

korostaa, että lähetystöjen päälliköiden on varmistettava tärkeimpien valvontatoimien toteuttaminen ja ryhdyttävä toimiin, jos kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ei huolehdi kyseisistä valvontatoimista; on huolestunut siitä, että lähetystöjen henkilöstöllä ei välttämättä ole riittäviä taitoja voidakseen toimia varainhoidon valvontaan liittyvien uusien vaatimusten mukaisesti;

28.

on huolestunut siitä, että keskusyksiköillä ei ole riittävän selkeää kuvaa lähetystöjen toteuttamista tilintarkastus- ja arviointitoimista; panee merkille, että EKR:n toimet on tarkoitus yhdistää CRIS-järjestelmään vuoden 2004 alkupuoliskolla; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tunteman huolen siitä, että lyhyellä aikavälillä CRIS-järjestelmä ei todennäköisesti puutu tehtävänasetteluun, tilintarkastuskertomuksiin ja tilintarkastuskertomusten seurantaan liittyviin heikkouksiin; pyytää komissiota tiedottamaan 1. syyskuuta 2004 mennessä, 1) onko OLAS-kirjanpitojärjestelmän yhdistäminen CRIS-järjestelmään onnistunut ja 2) onko EKR-varoja koskevat tilintarkastukset sisällytetty CRIS-järjestelmään;

29.

pahoittelee, että komissio ei järjestelmällisesti kerää tilintarkastuksia ja arviointeja lähetystöiltä, eikä näin ollen ole kyennyt reagoimaan riittävän ajoissa esittelijän pyyntöön saada joitakin tilintarkastukseen ja tulosten arviointiin liittyviä asiakirjoja; katsoo tämän vahvistavan sen, ettei keskusyksiköillä ole selkeää käsitystä tilintarkastukseen ja tarkastustulosten arviointiin liittyvistä toimista; panee merkille, että esittelijän saamat luettelot tarkastuksista sisälsivät joissakin tapauksissa vääriä tietoja tilintarkastuksen hinnoista, asianomaisen hankkeen koosta jne.; katsoo tämän antavan lisävahvistuksen sille, ettei keskusyksiköillä ole kokonaisnäkemystä tilintarkastustoimista;

30.

pyytää komissiota tekemään 1. heinäkuuta 2004 mennessä selkeän suunnitelman siitä, kuinka keskusyksikköjen tulisi valvoa lähetystöjen tekemiä tarkistuksia hallinnon hajauttamisen jälkeen; korostaa, että keskusyksikköjen olisi koordinoitava, ohjattava ja seurattava tilintarkastusta ja tarkastuksen tuloksia; on erityisen huolestunut siitä, ettei tilintarkastusta ja tarkastusten tuloksia selvästikään seurata järjestelmällisesti;

31.

pyytää komissiota esittämään 1. heinäkuuta 2004 mennessä luettelon lähetystöjen ja keskusyksikköjen vuonna 2003 toteuttamista tilintarkastuksista ja tarkastusten tulosten arvioinnista sekä antamaan tietoja tilintarkastuksia ja tarkastustulosten arviointia koskevasta seurannasta; korostaa, että komissiolta pyydetyn luettelon tulisi sisältää vain toteutuneet tilintarkastukset ja tuloksista tehdyt arvioinnit eikä niitä, joiden toteuttamista oli ainoastaan suunniteltu;

32.	panee merkille, ettei komissio ole varma, onko se saanut kaiken tiedon lähetystöjen toteuttamista arvioinneista (11); pyytää komissiota sisällyttämään vuonna 2003 toteutettuja arviointeja koskevaan luetteloon tietoa siitä, kuinka tilanne on ratkaistu.

Talousarvion toteuttaminen, maksamatta olevat määrät ja EKR:jen ottaminen talousarvioon

33.

katsoo, että käyttämättä olevien EKR:n määrärahojen määrä, joka on tällä hetkellä noin 11,3 miljardia euroa (12), on valitettava ottaen huomioon, että rahaston tehtävä on auttaa lukuisia maailman köyhimmistä maista; on tietoinen tekijöistä, jotka estävät komissiota ratkaisemasta ongelmaa, kuten siitä, että laskujen käsittelystä vastaa kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja sitoumusten purkamiseen tarvitaan kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän hyväksyntä, sekä olosuhteista, jotka estävät ohjelmien toteutuksen eräissä kriisitilanteessa olevissa maissa, ja aikarajoitusten puuttumisesta rahaston varojen käytössä; pitää merkittävinä varainhoitoasetukseen tehtyjä muutoksia ja uusia rahoitussopimuksia, joilla pyritään pitämään maksamatta olevat määrät 9. EKR:n valvonnassa; korostaa, että useat näistä ongelmista ratkaistaisiin, jos EKR otettaisiin yhteisön talousarvioon;

34.	panee merkille, että kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen EKR:oon kohdennetuista varoista oli vuoden 2002 lopussa sitomatta vielä 2,9 miljardia euroa (8,9 prosenttia varojen kokonaismäärästä) vaikka kuudes EKR oli toiminut jo 17 vuotta, seitsemäs EKR 12 vuotta ja kahdeksas EKR viisi vuotta;

35.

panee merkille, että lopullisiin maksusitoumuksiin (sopimuksiin) oli käytetty 2,1 miljardia euroa ja tukimaksuihin vastaavasti 1,9 miljardia euroa, mikä on kohtalaisen paljon edellisiin vuosiin verrattuna; on kuitenkin myös tietoinen siitä, että talousarvioon annettavan tuen lisääminen on yksi syy toteuttamisasteen paranemiseen;

36.	panee merkille, että vuoden 2002 lopussa maksamatta olevia määriä oli yhteensä 8,4 miljardia euroa, joista epänormaaliksi maksamatta olevan määrän summaksi katsottiin 1,2 miljardia euroa (13);

37.

pyytää komissiota sisällyttämään kehitysrahastojen rahoitusta varainhoitovuonna 2003 koskevaan tiedonantoonsa taulukon, josta käyvät ilmi alakohtaiset ja vuosikohtaiset maksamatta olevat määrät, sekä tietoja epänormaalien maksamatta olevien määrien kokonaissummasta ja epänormaalien maksamatta olevien määrien vähentämiseksi vuonna 2003 toteutetuista toimista;

38.	suhtautuu myönteisesti komission 8. lokakuuta 2003 neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaan tiedonantoon ”Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista” EU:n talousarvioon (KOM(2003) 590);

39.	katsoo, että EKR:t olisi budjetoitava eli sisällytettävä EU:n yleiseen talousarvioon, jotta EKR:ille voitaisiin taata samanlainen asema kuin muille yhteisön säännöstön alaisille osille ja jotta tämänhetkinen demokratiavaje voitaisiin poistaa;

40.

korostaa, että — budjetoinnin poliittisen merkityksen lisäksi — EKR:jen ottaminen Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voisi helpottaa talousarvion hallinnointia merkittävästi muun muassa siten, että olemassa olevien menettelyjen yhtenäistämiseen liittyvät mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, talousarvion toteuttaminen olisi joustavampaa, yhteisön tukijärjestelmistä voitaisiin tehdä avoimempia ja EKR:jen välillä toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät ongelmat voitaisiin välttää paremmin;

41.

panee merkille, että yhdeksännen EKR:n toteuttamiseksi vaadittava uusi rahoituspöytäkirja on laadittava samanaikaisesti Euroopan unionin rahoitusnäkymiä ja mahdollisten tarkistusten tekemistä Cotonoun sopimukseen koskevien neuvottelujen kanssa, mikä antaisi oivan tilaisuuden toteuttaa EKR:jen ottaminen mukaan EU:n talousarvioon;

42.	kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita päättämään hetimiten EKR:jen ottamisesta talousarvioon sekä toteuttamaan kyseisen toimenpiteen;

43.

pitää olennaisena sitä, että komissio pyrkii nopeuttamaan EKR:ihin liittyvien maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanoa edelleen, jotta Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot voisivat noudattaa AKTvaltioiden kanssa sopimiaan poliittisia sitoumuksia ja jotta EKR:jen ottaminen EU:n talousarvioon aiheuttaisi mahdollisimman vähän ongelmia;

44.	kehottaa komissiota keskustelemaan AKT-valtioiden kanssa siitä, kuinka epänormaalit maksamatta olevat määrät saataisiin poistettua kokonaan ottaen huomioon ongelmat, joita EKR:jen ottaminen talousarvioon saattaa aiheuttaa;

45.

korostaa, että EKR:n ottaminen talousarvioon ei saisi johtaa siihen, että AKT-valtioille kohdistetut varat vähenevät; pyytää komissiota varmistamaan toimenpiteiden avoimuuden, jotta vastuuvapauden myöntämisestä vastaava viranomainen voi tarkistaa, kuinka suuri osa varoista on suunnattu Cotonoun sopimuksessa määriteltyihin tarkoituksiin.

Köyhyyden vähentäminen

46.

panee merkille yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tärkeimmän tavoitteen eli köyhyyden vähentämisen ja sen mahdollisen poistamisen (14), ja korostaa, että komissio ja kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuosituhannen julistuksessa asetetut kehitystavoitteet keinona saavuttaa kyseinen päämäärä; myöntää lisäksi, että on seurattava tarkoin, ohjataanko terveys- ja koulutusaloille riittävästi voimavaroja maatasolla;

47.

panee merkille, että tavoitearvo on muotoiltu siten, että 35 prosenttia määrärahoista myönnetään pääasiassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon, jotka ovat vuosituhannen julistuksen kehitystavoitteiden kaksi merkittävintä alaa; panee lisäksi merkille, että DAC:lle ilmoitetut vuoden 2002 sitoumuksia koskevat luvut ovat näillä aloilla (15) kaukana tästä tavoitteesta ja että rakennesopeutusohjelman ehdot eivät mitä todennäköisimmin edesauta tämänkaltaisen suuren vajeen korvaamisessa; on huolestunut EKR:n sitoumusten (16) määrästä näillä aloilla; kehottaa komissiota parantamaan tämän alan tulosta tulevina vuosina;

48.

pahoittelee, että komissio ei ole analysoinut sitä, miten se on edistynyt vuosituhannen julistuksen kehitystavoitteiden toteuttamisessa, vaan että se on sen sijaan rajoittunut tutkimuksessaan (17) mittaamaan kehitysmaiden edistystä näiden tavoitteiden toteuttamisessa; toteaa, että kyseisen analyysin puute hankaloittaa komission ohjelmien tehokkuuden arviointia; kehottaa liittämään tuen tehokkuutta koskevan analyysin Cotonoun sopimuksen väliarviointiin.

Suunnittelu

49.

onnittelee komissiota tuloksista, joita se on saavuttanut arvioidessaan muiden kuin valtiollisten toimijoiden osallistumista 9. EKR:n suunnitteluun ja joista kävi ilmi, että kuulemisia järjestettiin 62 maassa 68:sta; panee kuitenkin merkille, että ainoastaan 36 maassa maakohtaisia strategia-asiakirjojen luonnoksia muutettiin, mikä herätti kysymyksen kuulemisten vaikutuksesta muissa tapauksissa; kehottaa erityisesti kuulemaan säännöllisesti ja virallisesti AKT-maiden parlamentteja ja AKT:n ja EU:n yhteistä parlamentaarista edustajakokousta.

CESD-sopimukset

50.

panee merkille, että erään Eurostat-skandaaliin sotkeutuneen yhtiön kanssa on tehty useita sopimuksia EKR:sta itäisen ja eteläisen Afrikan maiden yhteismarkkina-alueelle (COMESA) myönnettävistä tuista; panee merkille, että lokakuussa 2003 valmistunut IAS-raportti toi esiin useita kyseisiin sopimuksiin liittyviä ongelmia;

51.

pahoittelee, ettei yhteistyötoimisto EuropeAid pitänyt huolestuttavana sitä, että Eurostat yhä neuvoi käyttämään CESD-yhtiötä, vaikka kyseiseen yhtiöön kohdistuvista epäilyistä oltiin tietoisia; panee merkille, että tämä on jo toinen esimerkkitapaus päätöksenteon avoimuuden puutteesta ja ongelmista komission eri osastojen välisessä tiedonkulussa;

52.

on hyvin tyytymätön siihen, ettei yhteistyötoimisto esittänyt perintämääräystä vuodesta 1999 maksamatta olleesta 200 000 euron summasta jo ennen Eurostat-skandaalin ilmituloa heinäkuussa 2003; odottaa komission ilmoittavan Euroopan parlamentille mahdollisimman pian, onko CESD-yhtiö jo maksanut sille esitetyssä perintämääräyksessä vaaditun 324 088 euron summan (kertyneet korot mukana);

53.	pitää myönteisenä sitä, että yhteistyötoimisto on lopettanut kaikki sopimussuhteet kyseisen yhtiön kanssa.

AKT-valtioiden sihteeristö

54.	muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin arvosteli varainhoitovuotta 2000 koskevassa vuosikertomuksessaan voimakkaasti AKT-valtioiden sihteeristöä sekä AKT-valtioiden sihteeristön rahoitusta koskevaa sopimusta vuosiksi 2000—2004, jonka komissio allekirjoitti 9. maaliskuuta 2000;

55.

palauttaa mieleen Euroopan parlamentin päätöslauselman, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2000 (18) ja jossa komissiota pyydettiin ilmoittamaan AKT-valtioiden sihteeristölle, että sen on kaikissa tapauksissa noudatettava Belgian tuomioistuinten tekemiä päätöksiä yhä vireillä olevista asioista;

56.

on tietoinen siitä, ettei AKT-valtioiden sihteeristö ole vielä noudattanut erästä Belgian tuomioistuinten tekemää päätöstä ja maksanut tuomioistuimen määräämiä korvauksia eräälle entiselle työntekijälleen, sillä se väittää AKT-valtioiden sihteeristön hakevan diplomaattista koskemattomuutta; panee merkille, että AKT-sihteeristö on valittanut päätöksestä Belgian Cour de Cassation -tuomioistuimeen; ei hyväksy sitä, että diplomaattinen koskemattomuus mahdollistaa AKT-sihteeristölle sen työnantajana omaamien velvoitteiden täyttämättä jättämisen;

57.

panee merkille, että nykyinen AKT-valtioiden sihteeristön rahoituksesta tehty sopimus päättyy vuoden 2004 lopussa; pyytää komissiota sisällyttämään seuraavaan rahoitussopimukseen järjestelmän, jonka ansiosta rahoitus keskeytyisi siinä tapauksessa, että AKT-valtioiden sihteeristö ei kunnioita Belgian tuomioistuimien lopullista päätöstä;

58.	pyytää komissiota ilmoittamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle 1. heinäkuuta 2004 mennessä, ovatko yhteydenotot AKT-valtioiden sihteeristöön tuottaneet tulosta sekä antamaan tietoja seuraavan AKT-valtioiden sihteeristön rahoitusta koskevan sopimusehdotuksen sisällöstä;

59.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään laajemmin huomioita, joita se esitti AKT-valtioiden sihteeristöstä varainhoitovuotta 2000 koskevassa vuosikertomuksessa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta samalla tutkimaan, noudatetaanko yhteisten parlamentaaristen AKT—EU-edustajakokousten järjestelyissä moitteettoman varainhoidon periaatteita.

Rauhanrahasto

60.	panee merkille AKT—EY-ministerineuvoston 11. joulukuuta 2003 tekemän päätöksen, jonka mukaan yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta myönnettävistä pitkän aikavälin kehitysmäärärahoista käytetään 250 miljoonaa euroa Afrikan rauhanrahaston perustamiseen;

61.

suhtautuu myönteisesti Afrikan rauhanrahaston perustamiseen, mutta on huolestunut siitä, että kyseisen rahaston varoja saatettaisiin käyttää alkuperäisten tarkoitusten vastaisesti esimerkiksi sotilaallisiin menoihin; kehottaa komissiota keskustelemaan Euroopan parlamentin kanssa Afrikan rauhanrahaston käytöstä yleisten kehitysyhteistyöpolitiikkojen määrittelyn yhteydessä;

62.

pyytää komissiota ilmoittamaan tilinpäätöksessä erikseen Afrikan rauhanrahastoon kohdennetut varat ja antamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle elimelle tietoja — koko vuoden määristä ja hyvissä ajoin, jotta kaikki varat voidaan huomioida vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä tehtäessä — kyseisten varojen hoidosta sekä rahastosta rahoitetuista erityistoimista.

YKK

63.

panee merkille, että Cotonoun sopimuksen rahoituspöytäkirjassa 90 miljoonaa euroa on varattu YKK:lle (yritystoiminnan kehittämiskeskukselle, entiselle teollisuuden kehittämiskeskukselle); panee merkille, että YKK:n oikeudellinen asema on epäselvä, eikä sen tavoitteita ole määritelty selkeästi; pahoittelee, että hallinnoinnissa on vielä puutteita ja heikkouksia sisäisen ja ulkoisen valvonnan osalta huolimatta toistuvasta arvostelusta, jota eri tilintarkastuksissa on esitetty viime vuosien aikana; kehottaa komissiota ryhtymään jatkotoimiin komission omien tilintarkastusten yhteydessä esitetyn arvostelun sekä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2002 pohjalta.

(1) EUVL C 286, 28.11.2003, s. 325.

(2) EYVL C 277, 1.10.2001, s. 130.

(3) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(4) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(5) Ks. komission 16. toukokuuta 2000 laatima tiedonanto ulkoisen avun hallinnon uudistamisesta.

(6) Ks. Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva neuvoston ja komission lausuma, jonka yleisten asioiden neuvosto hyväksyi 10. marraskuuta 2000.

(7) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(8) EUVL C 26, 29.1.2004, s. 17.

(9) Ks. Cotonoun sopimuksen 61 artiklan 2 kohta.

(10) Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma (21—24 kohta), joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2001 (EUVL L 148, 16.6.2003, s. 3).

(11) Ks. komission vastaus kysymykseen nro 75 vastuuvapauden myöntämistä koskevassa asiakirjassa ”vastaukset komissiolle esitettyihin kysymyksiin — osa II” (PE 328.732/FIN2): ”Ei voida varmuudella sanoa, kuinka kattava AKTvaltioissa toimivilta EY:n lähetystöiltä saatu luettelo on.”.

(12) Määrärahoista 2,9 miljardia euroa on vielä sitomatta, maksamatta olevat määrät ovat 8,4 miljardia euroa.

(13) Epänormaaleina maksamatta olevina määrinä voidaan pitää maksusitoumuksia, joista ei ole tehty sopimuksia tai joihin liittyviä maksuja ei ole suoritettu kahteen vuoteen, tai maksusitoumuksia, joista on sovittu ennen vuotta 1997 mutta joita ei ole vielä maksettu (ks. edellä mainittu komission tiedonanto kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston rahoituksesta vuonna 2002, kohta 3.1).

(14) Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikka, 2304. neuvoston (kehitysyhteistyö) kokouksen päätelmät, 10. marraskuuta 2000.

(15) Koulutukseen 4,1 prosenttia ja terveydenhuoltoon 3 prosenttia. Lukuihin sisältyy alakohtainen talousarviotuki.

(16) Koulutukseen 1 prosentti ja terveydenhuoltoon 4 prosenttia.

(17) Ks. vuosikertomus EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja vuoden 2002 ulkoisesta avusta, luku 3.

(18) EYVL L 158, 17.6.2002, s. 28.

P5_TA(2004)0339

Vastuuvapaus 2002 (Neuvosto)

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka II — Neuvosto) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2212(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan, 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	myöntää neuvoston pääsihteerille vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (toimintamäärärahojen osalta);

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja oikeusasiamiehelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka II — Neuvosto) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2212(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan, 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	korostaa tarvetta tehostaa neuvoston ja parlamentin välistä tietojenvaihtoa; pitää sen vuoksi myönteisenä neuvoston valmiutta toimielinten väliseen epäviralliseen vuoropuheluun ennen vastuuvapauden myöntämismenettelyä;

muistuttaa, että talousarvion valvontavaliokunta on pyytänyt neuvostoa toimittamaan sille seuraavat asiakirjat: luettelon kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista, täydelliset asiakirjat rahoituksellisesti laaja-alaisimmasta sopimuksesta, voimassa olevat säännökset virka-ajoneuvojen käytöstä sekä varainhoidon valvojan kertomukset;

panee hämmästyneenä merkille pysyvien edustajien komitean puheenjohtajan 11. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn: ”Kyselynne kohdassa ’Yleiset kysymykset kaikille toimielimille’ esitetyt kysymykset eivät liity suoraan neuvoston varainhoitovuoden 2002 tileihin eivätkä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen kyseiseltä varainhoitovuodelta. Neuvosto katsoo, etteivät mainitut kysymykset kuulu vastuuvapauden myöntämismenettelyn soveltamisalaan.”;

toteaa lisäksi, että vaikka tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2002 esitetään yleisiä huomautuksia yhteisön elinten hallintomenojen laatimisesta, siinä ei ole lainkaan neuvoston talousarviota koskevia erityishuomautuksia; pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen ilmoitusta, että se aikoo sisällyttää seuraavaan vuosikertomukseensa huomautuksia yhteisön kaikkien toimielinten hallintomenojen laatimisesta;

5.	korostaa, että sen neuvostolle esittämät vaatimukset tietojen saannista ovat täysin varainhoitoasetuksen säännösten (etenkin 146 ja 182 artiklan) mukaisia;

6.	kehottaa neuvostoa vastaamaan talousarvion valvontavaliokunnan lähettämään kyselyyn viimeistään 1. heinäkuuta 2004;

ottaa huomioon, että neuvosto antaa ensi vuodesta lähtien Euroopan parlamentille varainhoitoasetuksen 86 artiklan 4 artiklan mukaisen yhteenvetokertomuksen, jossa tiedotetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista;

8.	pyytää selvitystä siitä, mitä toimia neuvosto on toteuttanut varainhoitovuonna 2002 parantaakseen budjettihallinnon analyysia;

9.	muistuttaa, että vuonna 2001 fyysisen inventaarion ja kirjanpidon välillä oli eroja; tiedustelee, onko tämä virhe korjattu;

10.	toivoo, että tilintarkastustuomioistuin kiinnittää neuvoston vuoden 2003 talousarviota tarkastaessaan asianmukaista huomiota varainhoitoon ja omaisuusluetteloon;

11.	korostaa saatujen kokemusten perusteella pitävänsä tulojen ja menojen hyväksyjien liikkuvuutta merkittävänä;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto, komissio ja parlamentti ovat 25. marraskuuta 2002 antamassaan yhteisessä lausumassa (4) todenneet, että parlamentille on tiedotettava etukäteen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskevista päätöksistä, ja tiedustelee, miten tätä sovelletaan käytännön yhteistyöhön;

13.

muistuttaa toistamiseen, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hallinnointia koskevassa erityiskertomuksessaan nro 13/2001 (5) tilintarkastustuomioistuin suosittaa tarkastuspäätelmiensä perusteella, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi hyväksyttävä toimielinten välisellä tasolla selvät toiminnalliset periaatteet ja järjestelyt komission ja neuvoston aseman osalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanossa ja että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintojen rahoitusta olisi hallinnoitava avoimemmin.

(5) EYVL C 338, 30.11.2001, s. 1.

(4) Hyväksytyt tekstit 19.12.2002, P5_TA(2002)0624, liite 1.

P5_TA(2004)0340

Vastuuvapaus 2002 (Tuomioistuin)

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka IV — Tuomioistuin) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2213(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	myöntää tuomioistuimen kirjaajalle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka IV — Tuomioistuin) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2213(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	panee merkille tuomioistuimen 17. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn;

ottaa huomioon, että tuomioistuin antaa ensi vuodesta lähtien Euroopan parlamentille varainhoitoasetuksen 86 artiklan 4 artiklan mukaisen yhteenvetokertomuksen, jossa tiedotetaan tehtyjen tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista;

pitää tuomioistuimen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2000 (4) perusteella toteuttamia toimia asianmukaisina; panee merkille KPMG-yrityksen tarkastuskertomuksen (5); panee lisäksi merkille 21. lokakuuta 2003 annetun kiinteistöhankkeita, huoltoa ja infrastruktuuria käsittelevän kertomuksen, jonka tuomioistuin on toimittanut Euroopan parlamentille;

ottaa huomioon kirjaajan talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle lähettämän, 18. helmikuuta 2004 päivätyn kirjeen, jossa ilmoitetaan useista toimista, joilla pyritään sekä torjumaan viime vuosina ilmennyttä tapausten keskimääräisen käsittelyn venymistä että ottamaan huomioon laajentuminen; kehottaa kirjaajaa esittämään Euroopan parlamentille ajoissa yksityiskohtaisen edistymisselonteon vuoden 2003 vastuuvapauden myöntämismenettelyä varten.

Virka-ajoneuvojen käyttö virkatehtävien ulkopuolella

toteaa, että tuomioistuimen tai sen presidentin hyväksymien virkamatkojen lisäksi tuomioistuin vastaa jäsentensä virka-ajoneuvojen käytön kustannuksista 30 000 kilometriin saakka vuodessa (ensimmäisen asteen tuomioistuimen jäsenten kilometrirajoitus on 25 000 kilometriä ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentin 30 000 kilometriä vuodessa);

6.	toteaa, että tämä tuo tuomioistuimen jäsenille rahallista etua, vaikka heidän palkkauksestaan vastaava EU:n ministerineuvosto ei ole tehnyt tällaista päätöstä;

7.	kehottaa tuomioistuinta muuttamaan sääntöjään 1. heinäkuuta 2004 mennessä siten, että sen jäsenten on vastattava itse kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat virka-ajoneuvojen käytöstä virkatehtävien ulkopuolella.

Korjauskerrointen avulla maksettavat palkanlisät

panee merkille, että tuomioistuimen jäsenillä on sisäisten hallinnollisten määräysten perusteella mahdollisuus hyötyä palkanlisistä siten, että he maksattavat osan palkastaan muualle kuin toimipaikallaan Luxemburgissa oleville tileille eli siirtävät sen muihin EU-valtioihin ja soveltavat niin kutsuttuja korjauskertoimia;

9.	muistuttaa, että edellä mainittu päätös on tuomioistuimen itseään koskevassa asiassa tekemä hallinnollinen päätös eikä sitä voida missään tapauksessa katsoa osaksi sen oikeuskäytäntöä;

10.

muistuttaa lisäksi, että kyseinen tuomioistuimen hallintokomitean päätös tehtiin 25. syyskuuta 2002, jonka jälkeen parlamentti ja neuvosto kuitenkin neuvoston ehdotuksesta poistivat tuomioistuimen varainhoitovuoden 2003 alustavasta talousarvioesityksestä (budjettikohta A-1090) huomautuksen, joka mahdollisti korjauskerrointen soveltamisen myös tuomioistuimen jäseniin ”henkilöstösääntöjen määräysten mukaisesti”;

11.

toteaa, että budjettivallan käyttäjä oli näin ollen selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaissut vaativansa tämän käytännön lopettamista, jota ei voida 1. tammikuuta 2003 lähtien perustella enää toimielinten jäsenten palkkausta koskevissa asetuksissa säädetyillä säännöillä eikä talousarvioon sisältyvillä asiaa koskevilla huomautuksilla;

12.	muistuttaa, etteivät komission jäsenet sovella enää korjauskertoimia ja kehottaa tuomioistuimen jäseniä toimimaan samoin;

13.	tiedustelee tässä yhteydessä, miten tuomioistuin on edistynyt korjauskerrointen soveltamista koskevan erityisen oikeusperustan luomisessa, kuten Euroopan parlamentti on vaatinut (6);

14.

14 pitää myönteisenä, että tuomioistuin noudattaa samaa lähestymistapaa väärinkäytösten paljastamiseen (”whistleblowers”) kuin komissio; katsoo tämän olevan tehokas ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilöstö on tietoinen siitä; kannustaa tuomioistuinta varmistamaan, että asiaa koskevat tiedot ovat vapaasti henkilöstön saatavilla;

15.	kehottaa budjettivaliokuntaa siirtämään osan tuomioistuimen vuoden 2005 hallintomäärärahoista varaukseen, jos tässä päätöslauselmassa esitettyihin, virka-ajoneuvojen yksityiskäyttöä ja korjauskertoimien soveltamista koskeviin huolenaiheisiin ei löydetä tyydyttävää ratkaisua.

(4) EYVL C 109, 14.4.2000, s. 1.

(5) Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle lähetetty, 6. kesäkuuta 2003 päivätty kirje.

(6) Päätöslauselma 8. huhtikuuta 2003, 6 kohta (EUVL L 148, 16.6.2003, s. 46).

P5_TA(2004)0341

Vastuuvapaus 2002 (Tilintarkastustuomioistuin)

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka V — Tilintarkastustuomioistuin) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2214(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 143 artiklan ja erityisesti sen 4 kohdan,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	myöntää tilintarkastustuomioistuimelle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka V — Tilintarkastustuomioistuin) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2214(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 143 artiklan ja erityisesti sen 4 kohdan,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	panee merkille tilintarkastustuomioistuimen presidentin 19. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn;

2.	ottaa huomioon lisätiedot, jotka tilintarkastustuomioistuimen presidentti antoi kirjeissään 16. ja 20. helmikuuta 2004;

3.	panee merkille riippumattoman tilintarkastajan antaman kertomuksen tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä tilintarkastajan todistuksen 31. joulukuuta 2002 päivätyn tilinpäätöksen asianmukaisuudesta ja oikeellisuudesta (4);

4.	korostaa, että parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö vuosikertomuksen ja erityiskertomusten esittelyssä on edelleen parantunut;

5.	muistuttaa, että lisärakennuksen K2 valmistumiseen liittyi useita taloudellisia ja hallinnollisia ongelmia, jollaiset on vältettävä seuraavien lisärakennusten yhteydessä;

6.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin siirtää suuren osan työstä tarkastusryhmille jäsenistön kasvaessa 15:stä 25:een;

7.	suosittelee painokkaasti tilintarkastustuomioistuimen jäsenille, että he huolehtisivat kabinettiensa monikansallisesta kokoonpanosta ja etenkin, että ainakin toinen kunkin jäsenen käytettävissä olevista attaseaviroista annettaisiin henkilölle, joka edustaa eri kansallisuutta kuin itse jäsen.

Tarkastuslausuma

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittävät virkaan astuessaan taloudellisista eduistaan selvityksen, joka on huomattavasti laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin komission jäsenten tai parlamentin jäsenten esittämät vastaavat selvitykset ja joka sisältää tarvittaessa lisäksi aviopuolisoa koskevat tiedot; katsoo, että on laillista olla julkaisematta näitä selvityksiä; odottaa kuitenkin, että asiasta vastaavilla elimillä on niihin pääsy, jos on tehtävä tilintarkastustuomioistuimen jäseniä koskevia tutkimuksia;

9.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin arvioi jatkossa hallintomenoja tarkastaessaan sisäisiä valvontajärjestelmiä, sisäisten tarkastajien kertomuksia sekä edustavaa otosta tilisiirroista;

10.

on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma perustuu ennen kaikkea pistokoemaiseen valvontaan eikä ole sen vuoksi väline petosten ja säännönvastaisuuksien suunnitelmalliseen paljastamiseen, vaan sen tarkoituksena on tarjota kokonaiskuva tarkastettujen toimielinten ja laitosten varainhoidosta; muistuttaa, että tällainen kokonaiskuva on luotettava ainoastaan, jos tarkastettujen maksujen muodostama otos on riittävän suuri;

11.	kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tarkastelemaan uudelleen vuosittaista tarkastuslausuma-arviointia ja tekemään tiivistä yhteistyötä muiden toimielinten kanssa luodakseen suorituskykyä kuvaavia ilmaisimia, joilla voidaan arvioida vuosittaista edistymistä;

12.	odottaa tilintarkastustuomioistuimen varmistavan vuosikertomusta ja vuosittaista tarkastuslausumaa laatiessaan, että arviointi perustuu uusimpiin kansainvälisiin kirjanpitokäytänteisiin ja -periaatteisiin;

13.	on hämmästynyt, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2002 esitetään tietoja sen maatalousalalla tekemien tarkastusten määrästä mutta ettei se edes pyydettäessä ole halunnut antaa tietoja toimielinten hallintomenojen tarkastuksen yhteydessä tehtyjen tarkastusten määrästä;

14.	toistaa tilintarkastustuomioistuimelle pyyntönsä saada tulevaisuudessa eritellyt tiedot kunkin toimielimen yhteydessä tehdyistä tarkastuksista;

15.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan vuosikertomuksensa rakennetta varainhoitoasetuksen 143 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, joiden sisältö on seuraava: ”Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta. Vuosikertomuksessa on jakso kutakin toimielintä varten. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluonteisia huomautuksia.”;

16.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että parlamentti tarvitsee tietoja yhteisön kaikista toimielimistä, koska muuten se ei voi hoitaa vastuuvapausmenettelyyn liittyviä tehtäviään; pahoittelee, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ei oteta tätä huomioon eikä se sisällä eriteltyjä tietoja neuvoston, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean hallintomenoista; katsoo, ettei tämä ole oikeutettua senkään vuoksi, että tilintarkastustuomioistuin laatii joka vuosi erityiskertomuksen jokaisesta virastosta;

17.	pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut sisällyttävänsä tulevaisuudessa vuosikertomuksiinsa erillisen osion yhteisön kustakin toimielimestä.

Eurostatia koskevan tapauksen opetukset ja petostentorjunta

18.	panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on aiemmin toistuvasti moittinut Eurostatin yksittäisiä toimia;

19.	muistuttaa, ettei tilintarkastustuomioistuin ole vielä milloinkaan tarkastanut Eurostatin tilejä perusteellisesti ja laajasti; on huolissaan siitä, että sama pätee myös komission pääosastoihin ja että se saattaa olla osasyy komissiossa esiintyneisiin vääriin kehityssuuntiin;

20.

on huolissaan siitä, että sen lisäksi, että komission jäsenet jättivät aiemmin huomiotta pääosastojen hajautettujen tarkastusyksiköiden tarkastuskertomukset, myöskään tilintarkastustuomioistuin ei vaatinut kertomusten järjestelmällistä toimittamista; pyytää, että tilintarkastustuomioistuin analysoi näitä kertomuksia tulevaisuudessa laajasti ja julkaisee tiivistelmän tärkeimmistä tuloksista vuosikertomuksessaan;

21.	pyytää tilintarkastustuomioistuinta hyödyntämään jäsentensä määrän lisääntymisen 15:stä 25:een siten, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet tarkastavat tulevaisuudessa perusteellisesti komission jokaisen pääosaston;

22.

olisi erittäin tyytyväinen, jos tilintarkastustuomioistuin kertoisi viimeistään seuraavan vuosikertomuksensa esittelyn yhteydessä, kenelle tilintarkastustuomioistuimen jäsenistä on annettu minkäkin pääosaston tarkastusvastuu; katsoo, että tällaiset erityisvastuut ovat rajoituksetta yhteensopivia tilintarkastustuomioistuimen kollegiaalisen luonteen kanssa, niin kauan kuin vastuu on viime kädessä tilintarkastustuomioistuimella;

23.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta tarkistamaan uusien henkilöstösääntöjen määräysten perusteella OLAFin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevia sisäisiä päätöksiä erityisesti siltä osin, mikä koskee työntekijän oikeutta kääntyä tietoineen suoraan OLAFin puoleen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan parlamentille kopion nykyään sovellettavista määräyksistä ja niihin tehdyistä muutoksista;

24.

pyytää tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko vuosikertomuksen 9.23 kohdassa kuvatun alueiden komitean sopimusmenettelyn yhteydessä välttämätöntä turvautua toimivaltaisiin oikeusviranomaisiin, koska kyseessä saattaa olla sellainen tarjouskilpailumenettelyyn osallistumisen rajoittaminen, joka on luokiteltu Belgian lainsäädännössä rangaistavaksi teoksi (Belgian rikoslain 314 artikla).

Tilintarkastustuomioistuimen työntekijän irtisanominen

25.	muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen eräs työntekijä esitti huhtikuussa 2002 julkisesti erittäin vakavia syytöksiä toimielimensä jäseniä ja virkamiehiä vastaan;

26.	muistuttaa, että toinen taho oli jo aiemmin saattanut osan tämän työntekijän esittämistä syytöksistä petostentorjuntaviraston OLAFin tietoon tai että ne olivat jo olleet hallinnollisen tutkimuksen kohteena;

27.	toteaa, että petostentorjuntaviraston OLAFin mukaan työntekijän esittämiä muita syytöksiä ei voitu vahvistaa; toteaa lisäksi, että parlamentti ei ole saanut tietoonsa tosiseikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä petostentorjuntaviraston lausuntoa;

28.	panee merkille, että työntekijä irtisanottiin kesällä 2003 kurinpitomenettelyn jälkeen;

29.	pitää irtisanomista ankarana seuraamuksena; muistuttaa, että henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan mukaan päätökseen voi hakea muutosta ja siitä voi valittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen;

30.	kehottaa tässä yhteydessä muuttamaan yhteisön henkilöstösääntöjä siten, että väärinkäytösten paljastajat (”whistleblowers”) saavat mahdollisuuden kääntyä myös toimielimen ulkopuolisen tahon puoleen, jotta heidän anonymiteettinsä säilyminen varmistuisi (5);

31.	muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että sen menettelyä työntekijäänsä kohtaan on arvioitava myös sen perusteella, mihin toimiin tilintarkastustuomioistuin ryhtyy tapauksessa, jossa sen entinen jäsen on saattanut törkeästi toimia vastoin virkavelvollisuuksiaan;

32.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin noudattaa samaa lähestymistapaa väärinkäytösten paljastamiseen (”whistleblowers”) kuin komissio; katsoo tämän olevan tehokas ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilöstö on tietoinen siitä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että asiaa koskevat tiedot ovat vapaasti henkilöstön saatavilla.

Tilintarkastustuomioistuimen entistä jäsentä koskeva menettely

33.	muistuttaa, että OLAF aloitti vuonna 2002 talousarvion valvontavaliokunnan jäsenen aloitteesta tutkimuksen, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen entistä jäsentä;

34.	muistuttaa lisäksi, että OLAF on tähän menettelyyn liittyvänä ottanut yhteyttä Luxemburgin oikeuslaitokseen ja ettei menettely ole vielä päättynyt; on tyytyväinen, että tilintarkastustuomioistuin jouduttaa sääntöjenvastaisesti myönnettyjen varojen takaisinperintää;

35.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että Luxemburgissa käynnissä olevan oikeusmenettelyn lisäksi voidaan vedota myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, kuten komissio teki entisen komission jäsenen tapauksessa; odottaa, että tilintarkastustuomioistuin ottaa yhteyttä myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen selvittääkseen EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan mukaisesti, onko entinen jäsen toiminut törkeästi vastoin virkavelvollisuuksiaan.

Virka-ajoneuvojen yksityiskäyttö

36.	pyytää tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan, että yhteisön talousarviosta rahoitettavia virka-ajoneuvoja voidaan käyttää ainoastaan virka-ajoihin;

37.	panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat ilmeisesti käyttää virka-ajoneuvoja jopa 40 000 kilometrin yksityisajoihin vuodessa ja että ilmeisesti edes lomamatkat veronmaksajien kustannuksella eivät ole mahdottomia;

38.	pyytää tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan sääntöjään tarvittaessa 1. heinäkuuta 2004 mennessä siten, että jäsenten pitää itse maksaa kaikki virka-ajoneuvojen yksityiskäytöstä aiheutuvat kustannukset;

39.	kiinnittää tilintarkastustuomioistuimen huomion siihen, että EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan 3 kohdan mukaan sen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin tämän pyynnön täyttämiseksi.

Korjauskerrointen avulla maksettavat palkanlisät

40.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on ollut 1. tammikuuta 2003 lähtien jälleen mahdollisuus hyötyä tuntuvista palkanlisistä siten, että he maksattavat osan palkastaan muualle kuin toimipaikallaan Luxemburgissa oleville tileille eli siirtävät sen muihin EU-valtioihin ja soveltavat niin kutsuttuja korjauskertoimia; tämä tehdään yhteisöjen tuomioistuimen hallintokomitean asiasta tekemän päätöksen nojalla;

41.	muistuttaa, että tämä päätös on tuomioistuimen itseään koskevassa asiassa tekemä hallinnollinen päätös, jota ei voi missään tapauksessa pitää osana sen oikeuskäytäntöä;

42.

muistuttaa lisäksi, että kyseinen tuomioistuimen hallintokomitean päätös tehtiin 25. syyskuuta 2002, jonka jälkeen parlamentti ja neuvosto kuitenkin neuvoston ehdotuksesta poistivat tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2003 alustavasta talousarvioesityksestä (budjettikohta A-1090) huomautuksen, joka mahdollisti korjauskerrointen soveltamisen myös tilintarkastustuomioistuimen jäseniin ”henkilöstösääntöjen määräysten mukaisesti”;

43.

44.	muistuttaa, että komission jäsenet ovat luopuneet korjauskerrointen käytöstä; kehottaa tilintarkastustuomioistuimen jäseniä seuraamaan heidän esimerkkiään;

45.	kehottaa budjettivaliokuntaa siirtämään osan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2005 hallintomäärärahoista varaukseen, jos tässä päätöslauselmassa esitettyihin, virka-ajoneuvojen yksityiskäyttöä ja korjauskertoimien soveltamista koskeviin huolenaiheisiin ei löydetä tyydyttävää ratkaisua.

(4) EUVL C 259, 28.10.2003, s. 1.

(5) Hyväksytyt tekstit 29.1.2004, P5_TA(2004)0049.

P5_TA(2004)0342

Vastuuvapaus 2002 (Talous- ja sosiaalikomitea)

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka VI — Talous- ja sosiaalikomitea) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2215(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	myöntää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja oikeusasiamiehelle ja julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka VI — Talous- ja sosiaalikomitea) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2215(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	panee merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (TSK) 17. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn;

2.	kiittää TSK:ta siitä, että se on toimittanut talousarvion toteuttamista koskevat sisäiset ohjeensa ja sisäisten tarkastajien ohjeet;

3.	ottaa huomioon, että talous- ja sosiaalikomitea on vakuuttanut, ettei matkakulukorvauksissa ilmene enää säännönvastaisuuksia;

ottaa huomioon, että talous- ja sosiaalikomitea teki 10. joulukuuta 2003 päätöksen jäsentensä ohjesäännöistä; pyytää tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa niihin sisältyvien määräysten rahoitusvaikutuksista ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta esittämään lausuntonsa viimeistään vuosikertomuksen 2003 yhteydessä;

5.	pitää myönteisenä, että TSK on tehnyt selvityksen siitä, miten vuosille 1998—2002 asetetut tavoitteet on saavutettu (4); on vakuuttunut siitä, että kriittinen arviointi ja toiminta voivat olla lähtökohtina sille, että TSK:n työ pannaan entistä paremmin merkille julkisuudessa;

kiittää TSK:ta Belliard-rakennuksen kunnostustyön edistymistä koskevan kertomuksen antamisesta 26. kesäkuuta 2003 (5); sen mukaan Belliard-rakennus luovutetaan käyttöön 31. toukokuuta 2004; pyytää kuitenkin tietoa varainhoidon valvojan varainhoitovuotta 2002 koskevasta lausunnosta, jossa todetaan seuraavaa: ”Belliard-asian hoidossa on todettu ja ilmoitettu puutteita, jotka ovat johtaneet siihen, että talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea eivät ole hallinneet kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia.” (6);

7.	pitää myönteisenä, että molemmat komiteat ovat pystyneet aikaistamaan maksujaan Belliard-rakennuksen omistajalle, Cofinimmolle, velkojen vähentämiseksi suunniteltua nopeammin;

8.	tiedustelee TSK:lta, onko se päivittänyt omaisuusluettelon vuonna 2002 ja onko tilintarkastustuomioistuin tarkastanut omaisuusluettelon, kuten parlamentti on kehottanut (7).

(4) TSK:n pääsihteeristön toiminta vuosina 1998—2002, kertomus esitetty puhemiehistölle 17.9.2002.

(5) Muistio talousarvion valvontavaliokunnalle, mietintö Belliard-rakennuksen kunnostustöiden etenemisestä 26.6.2003.

(6) Kyselyn vastaukset, kysymys 4, yleinen osa.

(7) Päätöslauselma 8. huhtikuuta 2003, 8 kohta (EUVL L 148, 16.6.2003, s. 55).

P5_TA(2004)0343

Vastuuvapaus 2002 (Alueiden komitea)

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka VII — Alueiden komitea) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2216(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	myöntää alueiden komitean pääsihteerille vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan oikeusasiamiehelle ja julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka VII — Alueiden komitea) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2216(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	panee merkille alueiden komitean puheenjohtajan 16. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn;

2.	panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi varainhoitovuotta 2002 koskevassa kertomuksessaan samat säännönvastaisuudet kuin petostentorjuntavirasto (kohta 9.23);

muistuttaa, että parlamentti myönsi alueiden komitealle vastuuvapauden varainhoitovuodelta 2001 vasta 29. tammikuuta 2004 (4), lisäksi parlamentti kehotti vastuuvapauspäätökseen liittyvässä päätöslauselmassaan (21 kohta) alueiden komiteaa ”... toimittamaan kattavan raportin ... nykyisestä vastuuvapautta koskevasta päätöksestä hyvissä ajoin, jotta tämä voitaisiin ottaa huomioon vuoden 2002 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; ...”;

pitää myönteisenä, että lukuisten rakenteellisten, hallinnollisten ja taloudellisten ongelmien tarkastelemista ja ratkaisujen ehdottamista varten perustetaan työryhmiä, joihin toimielimen henkilöstö ja ulkoinen neuvonantaja osallistuvat; ei ole kuitenkaan vielä vakuuttunut siitä, että työryhmät johtaisivat merkittäviin parannuksiin niin kauan kuin hallintokulttuuri säilyy ennallaan; korostaa, että uudistuksen ja uudistumisen ilmapiirin luominen edellyttää komission Eurostat-asiassa antaman esimerkin noudattamista eli johtavien virkamiesten ja heidän työmenetelmiensä läpikotaista tarkistamista sekä sisäisen tarkastuksen noudattamista;

5.	odottaa vahvistusta sille, että komitea on vahvistanut sisäisen tarkastuksen yksikköään parlamentin hyväksymillä A7- ja B5-viroilla, ja toivoo perusteluja, mikäli palvelukseen ottaminen viivästyy entisestään;

6.	pitää yleisesti ottaen yllättävänä, että OLAFin havainnot ja suositukset on laiminlyöty, ja toteaa, että todellinen uudistus käynnistyy vasta aiempien virheiden ja heikkouksien tunnustamisesta;

7.	ottaa huomioon, että alueiden komiteaa koskeva Euroopan parlamentin päätöslauselma (5) oli hyvin kriittinen; pitää valitettavana, että varainhoidon valvojaa on kohdeltu OLAFin selonteossa kuvatulla tavalla;

ottaa huomioon, että alueiden komitean puheenjohtaja toimitti 17. helmikuuta 2004 valiokunnan puheenjohtajalle ja esittelijälle hallintouudistusta koskevan työsuunnitelman, joka on pantava täytäntöön lähikuukausina; muistuttaa jo nyt, että toimien täytäntöönpano tarkastetaan vuotta 2003 koskevassa vastuuvapauden myöntämismenettelyssä; muistuttaa, että parannukset on suunniteltava siten, että toivottu edistys voidaan todentaa;

kiittää talous- ja sosiaalikomiteaa (TSK) ja alueiden komiteaa Belliard-rakennuksen kunnostustyön edistymistä koskevan kertomuksen antamisesta 26. kesäkuuta 2003 (6); sen mukaan Belliard-rakennus luovutetaan käyttöön 31. toukokuuta 2004; pyytää selvitystä siitä, miksi varainhoidon valvoja ei ole laatinut vuotta 2002 koskevaa tarkastuskertomusta; tiedustelee, onko vuonna 2002 esiintynyt muitakin säännönvastaisuuksia;

10.	arvostelee alueiden komiteaa siitä, ettei se ole korvannut varainhoidon valvojan henkilöstöä tai antanut hänelle tarvittavia tietoja vuotta 2002 koskevaa tarkastuskertomusta varten;

11.	panee tyytyväisenä merkille, että alueiden komitea alkaa soveltaa mallipäätöstä petosten, lahjonnan ja yhteisöjen etua vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjumista koskevien sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä;

12.	pyytää alueiden komiteaa toteuttamaan tarvittavat toimet sisäisen tarkastajan täydellisen riippumattomuuden varmistamiseksi;

13.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että työvaliokunta päätti 10. helmikuuta saattaa väärinkäytösten paljastamista (”whistleblowers”) koskevat määräykset yhdenmukaisiksi komission nykyisin soveltamien määräysten kanssa siten, että väärinkäytösten paljastajat saavat mahdollisuuden kääntyä myös toimielimen ulkopuolisen tahon puoleen, jotta heidän anonymiteettinsä säilyminen varmistuisi;

14.	katsoo tämän menettelyn olevan tehokas ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilöstö on tietoinen siitä; kannustaa alueiden komiteaa varmistamaan, että asiaa koskevat tiedot ovat vapaasti henkilöstön saatavilla;

15.

muistuttaa, että alueiden komitean työvaliokunta kehotti 18. marraskuuta 2003 pääsihteeriä selvittämään, olisiko virkamiehiä vastaan käynnistettävä kurinpitomenettely; arvostelee sitä, että hallintotutkimus saatetaan päätökseen vasta huhtikuussa, ja että hallinto on jo nyt todennut, ettei sisäistä tarkastajaa ole painostettu eikä peloteltu;

16.	muistuttaa edellä mainitusta parlamentin 29. tammikuuta 2004 antamasta päätöslauselmasta (22 kohta), jossa korostetaan, että alueiden komitean puheenjohtajan on varmistettava, että sisäisen tarkastajan virkaa ja henkilöä kunnioitetaan ja että hänen neuvonsa otetaan vakavasti;

17.	panee merkille, että alueiden komitea otti vuonna 2003 käyttöön uuden henkilöstöpolitiikan; palaa tähän asiaan varainhoitovuoden 2003 vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöslauselman yhteydessä;

18.	panee merkille, että alueiden komitea käytti vuonna 2002 noin 100 000 euroa tutkimukseen; tiedustelee, kuinka aiheet on valittu ja miten tutkimuksia on käytetty; tiedustelee, onko tutkimusten hyötyä arvioitu.

(4) EUVL L 57, 25.2.2004, s. 8.

(5) Hyväksytyt tekstit 29.1.2004, P5_TA(2004)0048.

(6) Muistio talousarvion valvontavaliokunnalle, kertomus Belliard-rakennuksen kunnostustöiden etenemisestä 26.6.2003.

P5_TA(2004)0344

Vastuuvapaus 2002 (Oikeusasiamies)

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka VIII A — Euroopan oikeusasiamies) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2217(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	myöntää Euroopan oikeusasiamiehelle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liittyvän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan oikeusasiamiehelle ja julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka VIII A — Euroopan oikeusasiamies) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2217(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 konsolidoidun tulostilin ja taseen (I5—0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2004 antaman suosituksen (C5-0145/2004),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0228/2004);

1.	panee merkille oikeusasiamiehen 15. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn;

2.	katsoo, että on järkevää, että oikeusasiamies ja Euroopan parlamentti ovat tehneet sopimuksen yhteistyöstä hallinto-, budjetti- ja talousasioissa;

antaa tunnustusta oikeusasiamiehelle tämän hakiessa edullista mahdollisuutta päästä Frankfurt am Mainin ja Zürichin lentokentille; pyytää oikeusasiamiestä tiedottamaan parlamentille parhaaksi katsomastaan ratkaisusta; pyytää samalla parlamenttia tarkastamaan, missä määrin se voi auttaa oikeusasiamiestä;

4.	pitää myönteisenä, että varainhoidon valvoja vahvistaa oikeusasiamiehen varainhoidon olleen tyydyttävää vuosina 2001 ja 2002;

5.	pitää lisäksi myönteisenä, että sisäinen tarkastaja arvioi kriittisesti vuoden 2003 uusia taloushallinnon rakenteita ja hallintomenettelyjä;

6.	pitää myönteisenä, että oikeusasiamies on hyväksynyt, että tulojen ja menojen hyväksyjän vuotuinen toimintakertomus toimitetaan vastuuvapauden myöntäjälle.

P5_TA(2004)0345

Vastuuvapaus 2002: yleinen talousarvio, pääluokka I

Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka I — Euroopan parlamentti) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2211(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 tulostilin ja taseen (I5-0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 275 artiklan, EHTY:n perustamissopimuksen 78 d artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 77 artiklan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 145—147 artiklan sekä Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen (4) 13 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 89 artiklan 7 kohdan, jonka mukaan yhteisön toimielimet tekevät kaikkensa toimiakseen vastuuvapauspäätöksiin sisältyvien huomautusten mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja 184 artiklan 3 kohdan sekä liitteen V siinä muodossa, jossa niitä sovellettiin ennen 1. tammikuuta 2003 ja sen jälkeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0218/2004);

1.	myöntää pääsihteerille vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002;

2.	sisällyttää huomautuksensa oheiseen päätöslauselmaan;

3.	hyväksyy vastuuvapauden myöntämisen tilinpitäjälle varainhoitovuodelta 2002 niiden siirtymäsäännösten mukaisesti (5), jotka ohjasivat vastuuvapausmenettelyä ennen uuden varainhoitoasetuksen voimaantuloa;

4.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen liitetyn päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan oikeusasiamiehelle sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(4) PE 265.492/BUR/lopullinen.

(5) Komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 267 artikla, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2002 (Pääluokka I — Euroopan parlamentti) (I5-0034/2003 — C5-0088/2004 — 2003/2211(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon varainhoitovuoden 2002 tulostilin ja taseen (I5-0034/2003 — C5-0088/2004),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2002 ja toimielinten vastaukset (C5-0583/2003) (1),

—	ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5-0583/2003),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 275 artiklan, EHTY:n perustamissopimuksen 78 d artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (2) 77 artiklan ja 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen (3) 145—147 artiklan sekä Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen (4) 13 artiklan,

—	ottaa huomioon 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 89 artiklan 7 kohdan, jonka mukaan yhteisön toimielimet tekevät kaikkensa toimiakseen vastuuvapauspäätöksiin sisältyvien huomautusten mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 a artiklan ja 184 artiklan 3 kohdan sekä liitteen V siinä muodossa, jossa niitä sovellettiin ennen 1. tammikuuta 2003 ja sen jälkeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0218/2004),

A.	ottaa huomioon, että vastuuvapausmenettelyssä sovelletaan 1. tammikuuta 2003 lähtien menettelysääntöjä, jotka on annettu 25. kesäkuuta 2002 hyväksytyssä varainhoitoasetuksessa ja 23. lokakuuta 2002 muutetussa parlamentin työjärjestyksessä,

B.	ottaa huomioon, että vuoden 2002 talousarviovastuita arvioitaessa sovelletaan kuitenkin vielä 21. joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen sekä vuonna 2002 voimassa olleen parlamentin työjärjestyksen asiaa koskevia määräyksiä,

C.	ottaa huomioon, että parlamentin työjärjestystä muutettiin 23. lokakuuta 2002 siten, että vastuuvapaus myönnetään puhemiehelle eikä pääsihteerille,

D.	toteaa kuitenkin, että työjärjestykseen tehtyä muutosta ei voida soveltaa taannehtivasti, koska se tehtiin tärkeään, vastuuta koskevaan artiklaan; toteaa, että varainhoitovuoden 2002 vastuuvapaus on siksi edelleen myönnettävä pääsihteerille;

panee merkille Euroopan parlamentin varainhoitovuotta 2002 koskevat tilinpäätöstiedot:

(euroina)

Määrärahojen käyttö

Varainhoitovuoden 2002 määrärahat

Varainhoitovuodelta 2001 siirretyt määrärahat

Varainhoitoasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta

Varainhoitoasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohta (5)

Käytettävissä olevat määrärahat

(6)992 310 000

136 621 422

Tehdyt sitoumukset

977 212 022

Suoritetut maksut

876 911 049

126 254 342

Vuodelle 2003 siirretyt määrärahat

—	varainhoitoasetuksen 9 artiklan 1 ja 4 kohta

100 300 973

—	varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 5 kohta

3 302 900

Peruuntuvat määrärahat

11 795 078

10 367 080

Tase 31. joulukuuta 2002: 1 403 669 148

Talousarvion toteutus

2.	onnittelee pääsihteeriä parlamentin myöntämien varojen tehokkaasta käytöstä; kiittää koko parlamentin henkilökuntaa jäsenille annetusta vakuuttavasta tuesta vuosina 1999—2004;

panee merkille, että tärkeimmät muutokset alunperin hyväksyttyyn varainhoitovuoden 2002 talousarvioon olivat seuraavat:

—	Eurooppa-valmistelukunnan rahoittamista varten annettiin korjaava ja täydentävä talousarvio nro 1, jolla talousarvion pääluokkaan I (parlamentti) lisättiin uusi momentti 372 ja luvusta 101 siirrettiin 1 miljoona euroa;

—

laajentumisvalmistelut, joiden yhteydessä toteutettujen ennakkotoimien (frontloading) ansiosta komissio pystyi korjaavan ja täydentävän talousarvion antamisen jälkeen osoittamaan vuoden 2002 määrärahoja alunperin vuodelle 2003 suunniteltuihin toimiin, ja vastaava määräraha lisättiin parlamentin talousarvioon 2003;

4.	panee merkille, että vuonna 2002 Euroopan parlamentin tulot olivat 67 256 006 euroa (vuonna 2001: 68 415 805 euroa);

5.	panee merkille tilintarkastustuomioistuimen 17. marraskuuta 2003 varainhoitoasetuksen 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti antaman muistion, jossa arvioidaan neljää hyväksymismerkinnän epäämistapausta vuonna 2002;

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2002 9.14 kohdassa, jossa käsitellään varainhoitovuoteen 2002 liittyneen tapahtumaotoksen perusteella saatuja parlamentin testituloksia, todetaan hallintomenoista yleisesti, että vuosikertomuksessa esitettyjä havaintoja lukuun ottamatta tarkastetussa tapahtumaotoksessa ei havaittu olennaisia virheitä;

7.	toistaa kantansa, jonka mukaan tähän saakka varainhoidon valvontaan kuuluneen virheiden tunnistuksen lisäksi on nyt otettava vähintäänkin vastaavalla tavalla huomioon tulojen ja menojen hyväksyjien omien yksiköiden havainto- ja korjausmahdollisuudet.

Tilinpäätöksen esitystapa ja sisältö

8.	on tyytyväinen tilinpäätökseen liittyvän budjettihallinnon analysoinnin helppolukuisuuden parantamiseen, jota tilintarkastustuomioistuin on pyytänyt aiemmissa vuosikertomuksissaan;

9.	toistaa pääsihteerille esittämänsä pyynnön, joka sisältyi 8. huhtikuuta 2003 annetun, vuoden 2001 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman (7) 16 kohtaan, ilmoittaa, voidaanko parlamentin tulostili, mukaan luettuna budjettihallinnon analyysi, julkaista parlamentin www-sivulla;

10.

panee merkille pääsihteerin vastauksen vuoden 2002 vastuuvapauskyselyn kysymykseen nro 37 (PE 338.137), jonka mukaan on epätodennäköistä, että parlamentissa olisi voinut tapahtua vastaavaa kuin Eurostatissa ottaen huomioon parlamentin viralliset hallinto- ja valvontamenettelyt vuonna 2002 (hankintoja ja sopimuksia käsittelevä neuvoa-antava komitea (CCAM), varainhoidon valvonta, oikeudellinen yksikkö) sekä sen, että sekä parlamentin hallintoelimet että sen valvontaviranomaiset pitävät moitteetonta varainhoitoa erittäin suuressa arvossa.

Hallinto

11.

palauttaa mieliin edempänä mainitun vuoden 2001 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman 3 kohtaan sisältyneen lausunnon, jonka mukaan ”vastuuvapausmenettelyä ei pitäisi soveltaa ainoastaan parlamentin pääsihteerin ja hallinnon hallintotoimiin vaan myös toimielimen hallintoelinten, nimittäin puhemiehen, puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen, tekemiin päätöksiin”;

12.	panee merkille, että työjärjestyksen 93 a artiklan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vastuuvapaus myönnetään tulevaisuudessa Euroopan parlamentin puhemiehelle eikä pääsihteerille;

13.

toteaa, että omistajaohjauksesta ja toimielinten johtamisesta käydään paraikaa keskustelua, jossa vakuuttavin argumentein korostetaan, että määrärahasitoumuksia tekevien ja maksuja maksavien tulojen ja menojen hyväksyjien vastuiden lisääntyessä myös poliittisten vallankäyttäjien vastuita olisi lisättävä näiden tehdessä taloudellisesti merkittäviä päätöksiä;

14.

korostaa, että varainhoitoasetuksen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi toteuttamiensa toimien tai tehtäviensä laiminlyönnin vuoksi (65 artiklan 2 kohta); panee lisäksi merkille, että valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on tulevaisuudessa laadittava toimielimelleen vuosittain toimintakertomus tehtäviensä suorittamisesta (60 artiklan 7 kohta);

15.

panee merkille, että vastuualuejaon mukaisesti (8) jotkut puhemiehistön jäsenistä valvovat nyt tietyn hallinnonalan toimia, ja heillä on mahdollisuus osallistua tässä yhteydessä neuvotteluihin kolmansien osapuolten kanssa ja tehdä toimielimen puolesta (puhemiehistön antaman toimeksiannon mukaisesti) oikeudellisia ja/tai taloudellisia sitoumuksia, joilla saattaa olla huomattavia talousarviovaikutuksia;

16.

panee merkille, että tällä hetkellä parlamentin hallintoelinten poliittisia vastuita ei ole käytännössä määritelty selvästi sellaisten toimivaltuuksien ja päätösten yhteydessä, joiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät; kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa ja puhemiehistöä tutkimaan tätä asiaa ja tekemään konkreettisia ehdotuksia;

17.

katsoo, että avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi näihin ehdotuksiin voitaisiin sisällyttää:

—

puhemiehen puhemiehistön puolesta antama vuotuinen talouskatsaus (samaan tapaan kuin yritysten johtokunta antaa osakkaita varten vuosikertomuksen), jossa selvitetään ja kommentoidaan tärkeimpiä taloustapahtumia ja suuntauksia sekä kerrotaan kyseisen varainhoitovuoden myönteisestä ja kielteisestä kehityksestä;

—	arvio muutoksista, jotka ovat välttämättömiä, kun poliittinen vastuu talousasioista kytketään tiukemmin parlamentin sisäisiin talousarviota koskeviin sääntöihin tai sen työjärjestykseen, esimerkiksi velvoittamalla hallintoasioista vastaavat varapuhemiehet antamaan vuosittaisen ilmoituksen.

Vuoden 2001 vastuuvapauteen liittyvät jatkotoimet

18.	muistuttaa, että 10. huhtikuuta 2002 antamansa vastuuvapautta 2000 koskeneen päätöslauselman (9) 11 kohdassa parlamentti kehotti pääsihteeriä toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnan tarkasteltavaksi tilintarkastustuomioistuimen sektorikirjeen ja hallinnon vastaukset siihen;

19.	panee merkille, että tähän pyyntöön vastattiin täysin varainhoitovuoden 2001 vastuuvapausmenettelyssä;

20.

panee merkille, että vaikka puhemiehistön 4. joulukuuta 2002 hyväksymissä talousarvion toteuttamista koskevissa sisäisissä säännöissä (10) asiasta ei ole määräyksiä, tätä ei voida käyttää perusteluna sille, että hallinto ei ole onnistunut nykyisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä noudattamaan aiemmin ja korkeammalta taholta esitettyä pyyntöä (parlamentin 10. huhtikuuta 2002 antama päätöslauselma);

21.	toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen julkaisemisen jälkeen ei ole perusteltua estää sektorikirjeiden luovuttamista luottamuksellisina asiakirjoina asiasta vastaavan valiokunnan tai sen esittelijän tarkasteltavaksi;

22.	kehottaa pääsihteeriä antamaan selkeät ohjeet, joiden mukaisesti sektorikirjeet luovutetaan luottamuksellisuusmenettelyjen mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan tarkasteltavaksi vastuuvapausmenettelyn 2003 yhteydessä.

Uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpano

23.

antaa tunnustusta hallinnolle, joka pystyi toteuttamaan välttämättömät toimet uudelleenlaaditun varainhoitoasetuksen täytäntöönpanemiseksi lyhyessä määräajassa (asetus hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2002 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2003); muistuttaa kuitenkin, että uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpanosäännöksistä aiheutuvat vaikutukset on analysoitava huolellisesti, etteivät vuoden 2003 toimintahäiriöt, kuten eurooppatietopisteiden yhteydessä ilmennyt ennakoinnin puuttuminen, enää toistuisi;

24.

panee merkille, että puhemiehistön 4. joulukuuta 2002 hyväksymien, uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpanoa koskevien sisäisten sääntöjen (11) 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti sisäisen tarkastajan toimivalta ei kata edellytyksiä, joilla käytetään määrärahoja alamomentilta 3701 ”Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten sihteeristökulut, hallinnosta johtuvat kulut, tiedotus sekä poliittiseen toimintaan liittyvät kulut”;

panee myös merkille, että alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen tarkistettu versio, jonka puhemiehistö hyväksyi 30. kesäkuuta 2003, eroaa useissa suhteissa varainhoitoasetuksen määräyksistä; toteaa, että varainhoitoasetuksen yleisiin säännöksiin tehtävien poikkeusten, olivat nämä millaisia tahansa, on perustuttava asianmukaiseen oikeudellisten ja käytännön vaikutusten tutkimiseen;

c)	panee tyytyväisenä merkille poliittisten ryhmien pääsihteerien 4. helmikuuta 2004 päivätyn raportin, jossa he ehdottavat muutoksia alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskeviin sääntöihin; katsoo, että nämä muutokset ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan;

d)	kehottaa puhemiehistöä mukauttamaan parlamentin sisäisiä sääntöjä sekä alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevia sääntöjä paremmin varainhoitoasetuksen määräyksiin sekä sen soveltamista koskeviin sääntöihin pääsihteerien tekemien ehdotusten perusteella;

kehottaa poliittisten ryhmien pääsihteereitä esittämään 1. heinäkuuta 2004 mennessä lisäselvityksen siitä, miten varainhoitoasetuksen ja parlamentin sisäisten sääntöjen välillä edelleen olemassa olevat erot voitaisiin tasoittaa, sekä tarvittaessa suosituksen siitä, kuinka varainhoitoasetusta ja/tai soveltamissääntöjä voitaisiin muuttaa poliittisten ryhmien erityisasema huomioon ottaen;

f)	tähdentää vielä tuomioistuimen ohjeita noudattaen, että voimassa olevia alamomentin 3701 käyttöä koskevia sääntöjä on sovellettava aivan tasaveroisesti sitoutumattomiin jäseniin, jotta vältetään syrjintä näiden varojen käytössä;

25.

panee merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikön työohjelma 2003 sisälsi parlamentin sisäisen valvontajärjestelmän tarkastuksen päätavoitteena arvioida uudelleen, missä määrin toiminta on toimielimen sisäistä valvontaa koskevien vähimmäisstandardien tasolla; panee merkille, että asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedotetaan tehdyn tarkastuksen tuloksista siinä vaiheessa, kun sisäinen tarkastaja antaa vuosikertomuksensa;

26.

panee merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa paraikaa uuden varainhoitoasetuksen mukaisesti hankintajärjestelyjä, ja tarkastuksen tuloksia odotetaan vuoden 2004 alkupuolen aikana; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle näistä tuloksista ja niihin liittyvistä jatkotoimista, joista se päättää heti, kun sisäisissä säännöissä määrätyt menettelyt on saatu päätökseen;

27.	pitää myönteisenä pääsihteerin aikomusta (12) lähettää tulevaisuudessa talousarvion valvontavaliokunnalle pyynnöstä jäljennökset valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdan mukaisesti laatimista vuotuisista toimintakertomuksista.

Henkilöstö ja hallinto

28.	vaatii puhemiehistöä varmistamaan, että kaikissa A1- ja A2-ura-alueen virkanimityksissä noudatetaan täysin avointa ja seurattavaa kilpailumenettelyä ja että valintalautakuntiin otetaan tarkkailijoiksi henkilöstökomitean edustajia;

29.

palauttaa mieliin, että vuoden 2001 vastuuvapaudesta annetun päätöslauselman 28 kohdassa parlamentti pyysi 1. heinäkuuta 2003 mennessä ehdotuksia niiden entisten LA-virkamiesten epäsuotuisan aseman korjaamiseksi, jotka ovat läpäisseet sisäisen kilpailun ja siirtyneet A-ura-alueen virkaan ennen ”décloisonnement”-järjestelmää ja jotka on tästä syystä sijoitettu A-palkkaluokan lähtötasolle (A7) riippumatta heidän LA-palkkaluokan virka-iästään; panee merkille, että pääsihteeri tunnustaa 18. helmikuuta 2004 päivätyssä vastauksessaan, että näitä LA-virkamiehiä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ”décloisonnement”-järjestelmästä hyötyneisiin verrattuna; pyytääkin pääsihteeriä tekemään virkamiesten syrjimättömyyden periaatteen noudattamiseksi konkreettisia ehdotuksia, joilla pyritään kompensoimaan tilanne näille harvoille LA-virkamiehille, joiden aloitteellisuus ja energisyys asettivat heidät paradoksaalisesti erittäin epäsuotuisaan asemaan;

30.

panee tyytyväisenä merkille useissa käännöstoiminnan osaston jaostoissa käyttöön otetun mallin, jossa jaostot jaetaan teemaryhmiin parlamentin valiokuntajaon mukaisesti; panee merkille, että järjestelmä on lisännyt tuottavuutta; kehottaa parlamentin hallintoa tutkimaan, voitaisiinko järjestelmää laajentaa kaikkiin käännösjaostoihin;

31.

muistuttaa, että turvatoimia tehostettiin 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terroritekojen jälkeen; kehottaa äskettäisten tapahtumien ja nykyisen kansainvälisen turvallisuusilmapiirin perusteella pääsihteeriä arvioimaan uudelleen kaikkia turvajärjestelyjä ja saattamaan ne ajan tasalle, ennakoimaan mahdollisia uhkatekijöitä ja varautumaan niihin asiantuntijoiden opastuksella varmistaen samalla, että parlamentin kiinteistöissä on asianmukaisen koulutuksen saaneita turvahenkilöitä.

Poliittisten ryhmien varainhoito

32.	panee merkille, että poliittiset ryhmät vastasivat talousarvion valvontavaliokunnan vastuuvapausmenettelyn 2002 yhteydessä laatimaan kyselyyn ainoastaan osittain;

33.

on tyytyväinen siihen, että poliittisten ryhmien vuotuinen tilinpäätös on nyt julkistettu parlamentin Internet-sivuilla; pahoittelee kuitenkin, että 8. huhtikuuta 2003 hyväksytyn parlamentin päätöslauselman 80 kohdan d alakohdan mukaisia jatkotoimia, jotka koskevat poliittisten ryhmien sisäisten varainhoitoa ja alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen julkistamista niin ikään parlamentin Internet-sivuilla, ei ole toteutettu;

34.	pitää tarpeellisena, että sama tilintarkastusyritys ei tuota oheispalveluja, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat;

35.	pyytää pääsihteeriä tarkastelemaan ehdotusta tilintarkastusyritysryhmän (tai ainakin kyseisessä tilintarkastusyrityksessä ryhmän tilintarkastuksesta vastaavan henkilön) kierrättämisestä viiden vuoden välein;

36.

muistuttaa edellä mainitun 8. huhtikuuta 2003 antamansa päätöslauselman 85 kohdasta, jossa asiasta vastaavaa valiokuntaa kehotetaan omistamaan jatkossakin osa vuotuisesta vastuuvapausmenettelystä poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten tileille ja kiinnittämään erityistä huomiota tilintarkastustuomioistuimen mahdollisiin erityishuomautuksiin varainhoitovuoden 2002 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

37.	korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2002 käsitellään erityiskertomukseen nro 13/2000 (13) liittyviä jatkotoimia, jotka koskevat Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien menoja;

38.

panee merkille, että vuonna 2002 alamomentin 3701 määrärahat jakautuivat puhemiehistön 4. helmikuuta 2002 tekemän päätöksen mukaisesti seuraavalla tavalla:

Käytettävissä oleva määrä yhteensä:	34 988 000 euroa
Sitoutumattomat jäsenet (33):	1 154 604 euroa
Ryhmien käytettävissä oleva määrä:	33 833 396 euroa

Ryhmä	Jäsenten määrä	Määrärahatilanne 1.1.2002	Siirretty vuodelta 2001 (14)	Menot vuonna 2002 (14)	Käyttöaste %	Siirretty vuodelle 2003 (14)
PPE	232	12 922 519	7 234 352	15 870 767	122,82	4 775 841
PSE	179	10 067 849	7 592 863	13 575 568	134,84	4 573 736
ELDR	53	3 042 382	1 292 952	3 334 600	110,44	1 079 435
VERTS	45	2 656 812	2 313 851	4 105 303	155,20	952 607
GUE/NGL	44	2 684 778	1 923 255	3 650 792	135,37	1 081 653
UEN	22	1 328 517	1 034 056	2 009 402	151,25	383 067
EDD	18	1 130 539	717 208	1 456 489	128,83	465 517
Yhteensä	593	33 833 396	22 108 537	44 002 921	130,06	13 311 856

39.

muistuttaa, että alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen 2.1.6 kohdassa (15) ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille annetaan oikeus siirtää seuraavalle vuodelle enintään 50 prosenttia Euroopan parlamentin talousarviosta saaduista vuotuisista määrärahoista; panee merkille, että yksikään poliittinen ryhmä ei ylittänyt 50 prosentin rajaa siirtäessään määrärahoja vuodelta 2002 vuodelle 2003 (16);

40.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomiot poliittisten ryhmien tileistä vuonna 2002 (vuosikertomuksen kohta 9.29 jne.):

—	sovelletaan sekä kassaperusteista että suoriteperusteista kirjanpitoa (tai toisinaan näiden yhdistelmää) poliittisesta ryhmästä riippuen, mikä vaikeuttaa vertailua;

—	tilinpäätöksistä eivät ilmene kirjaussuunnitelman edellyttämät yksityiskohtaiset tiedot hajautetuista menoista;

—	käyttöomaisuutta koskevien tietojen kirjaamisessa poliittisten ryhmien kirjanpitoon sekä parlamentin inventointijärjestelmään on edistytty merkittävästi;

—	ulkoisen tarkastuksen osalta viiden eri tarkastusyrityksen tarkastamaa seitsemää tilinpäätöstä koskevien lausumien sisältö vaihteli;

41.

on yhtä mieltä siitä, että ryhmien määrärahojen käytöstä toimittamien vuosikertomusten informatiivinen arvo on edelleen rajallinen, koska säännöissä ei edellytetä tilinpäätösten lisäksi tiedottamista siitä, mitkä ovat tärkeimpien rahoitettujen toimien tavoitteet, millaisia toimet ovat ja mitä ne maksavat;

42.

kehottaa pääsihteeriä selvittämään, olisiko hyödyllistä ottaa käyttöön vakiomalli, jossa esitetään, mitä seikkoja on ilmettävä

i)	ryhmien tilinpäätökseen liitetystä taloushallintoa koskevasta analyysistä ja

ii)	ulkopuolisten tarkastajien antamista lausunnoista;

43.	kehottaa toimivaltaisia elimiä varmistamaan alamomentin 3701 määrärahojen käyttösääntöjen mahdollisen tarkistuksen yhteydessä, että tulevaisuudessa määrärahojen käytöstä raportoidaan kattavasti;

44.	myöntää, että siihen asti, kunnes poliittisille ryhmille myönnetään oikeushenkilön asema, niiden siirtämät määrärahat olisi kirjattava Euroopan parlamentin tilinpäätöksen vastaavaa-puolelle;

45.

panee merkille, että kansallisten valtuuskuntien menot ovat puolet kokonaismenoista ja että erityismääräysten noudattaminen edellyttää paikan päällä tapahtuvia tarkastuksia poliittisten ryhmien keskustoimipaikoissa tehtävien tarkastusten lisäksi; ehdottaa, että kyseisten sääntöjen tarkastuksiin liittyviä määräyksiä muutettaisiin vastaavasti;

46.

panee merkille, että alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen (17) 1.6.2 kohdan mukaisesti poliittiset ryhmät voivat tällä hetkellä tukea puolueita vuodessa enintään 5 prosentilla; muistuttaa, että poliittisten puolueiden rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 2004/2003 (18) 6 artiklan mukaisesti Euroopan tason poliittinen puolue ei saa ottaa lahjoituksia Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien talousarviosta; kehottaa toimivaltaisia elimiä ottamaan tämän säännöksen huomioon tarkistaessaan kyseisiä sääntöjä seuraavan kerran.

Sitoutumattomat jäsenet

47.	panee merkille, että kaikki sitoutumattomat jäsenet eivät ole toimittaneet hallinnolle varainhoitovuotta 2002 koskevia tarpeellisia asiakirjoja;

48.	toteaa, että voimassa olevien sääntöjen (19) 2.9.6 kohdan mukaisesti hallinto laatii sitoutumattomien jäsenten osalta tulo- ja menotaulukon ja jäsenkohtaisen taseen, jossa vahvistetaan, että tilit ovat asianmukaiset ja näiden sääntöjen mukaiset;

49.	muistuttaa, että uusien sääntöjen voimaantuloon asti alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen edellyttämien kertomusten ja tilinpäätöstietojen esittäminen on kunkin yksittäisen sitoutumattoman jäsenen vastuulla;

50.	pahoittelee, että hallinto ei ole kyennyt toimittamaan vuotta 2002 koskevia kertomuksia ja tilinpäätöstietoja asiasta vastaavalle valiokunnalle, koska kaikki sitoutumattomat jäsenet eivät ole vielä antaneet riittävää selvitystä kyseisten määrärahojen käytöstä vuonna 2002;

51.	panee merkille, että toisin kuin poliittisten ryhmien, sitoutumattomien jäsenten tileille ei tehdä ulkoista tarkastusta;

52.	katsoo, että sitoutumattomien jäsenten osalta alamomentin 3701 määrärahojen käyttö kuuluu parlamentin sisäisen tarkastajan toimivaltuuksiin, minkä vuoksi on sovellettava talousarvion toteuttamista koskevien parlamentin sisäisten sääntöjen 13 artiklan 8 kohdan säännöksiä.

Jäsenten korvaukset

53.	pahoittelee, että neuvosto ei hyväksynyt jäsenten asemaa koskevia sääntöjä, joita parlamentti kannatti ja joissa kaikkia jäseniä olisi kohdeltu oikeudenmukaisesti;

54.

on sitä mieltä, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen hyväksyminen samalla, kun kulukorvausjärjestelmää uudistetaan, parlamentin kannattamalla tavalla, olisi ollut paras tapa taata kaikkien parlamentin jäsenten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu; katsoo kuitenkin, että vaikka neuvosto ei sääntöjä hyväksynyt, parlamentin on edelleen vastattava siitä, että unionin varoja käytetään rehellisesti ja avoimesti;

55.

muistuttaa edellä mainitun Euroopan parlamentin vuoden 2001 vastuuvapauspäätöslauselman 104 kohdasta ja tilintarkastustuomioistuimen suosituksista matka- ja oleskelukulujen korvaamiseksi ja siitä, että parlamentin maksamien matkakulujen ja jäsenelle todellisuudessa aiheutuneiden kulujen välillä ei pitäisi olla eroa ja että parlamentin puhemiehistö käsittelee tätä kysymystä ainoana toimivaltaisena elimenä asianmukaisten mukautusten tekemiseen;

56.

pyytää puhemiehistöä ja kvestoreita arvioimaan uudelleen jäsenille maksettavien korvausten järjestelmää sekä sen soveltamis- ja valvontatapaa pyrkien varmistamaan, että legitiimiä parlamentaarista toimintaa varten käyttöön annetaan asianmukaiset ja riittävät varat sellaisen avoimen järjestelmän mukaisesti, joka perustuu vastuuvelvollisuuteen ja joka mahdollistaa tehokkaat ja epäbyrokraattiset maksumenettelyt;

57.

ottaa huomioon, ettei jäsenten asemaa koskevista säännöistä päästy sopimukseen, ja kehottaa siksi puhemiehistöä hyväksymään viipymättä uudet kuluja ja korvauksia koskevat säännöt puhemiehistön 28. toukokuuta 2003 tekemän päätöksen mukaisesti; katsoo, että uusien sääntöjen olisi tultava voimaan uuden vaalikauden alussa ja että niihin olisi sisällytettävä mm. matkakorvaus todellisten kulujen perusteella.

Sihteeristökorvaus

58.

panee merkille, että Euroopan parlamentin avustajien yhdistyksen, tilintarkastustuomioistuimen, parlamentin oman varainhoidon valvojan sekä jäsenten asemaa koskevista säännöistä vastaavan varapuhemies Onestan mukaan uudet sihteeristökorvauksen maksamista koskevat säännöt, jotka tulivat voimaan 1. tammikuuta 2001, aiheuttavat vieläkin monia ongelmia sekä varainhoitoasetuksen että voimassa olevan kansallisen lainsäädännön (verotus, sosiaaliturva jne.) noudattamisen kannalta, eivätkä ne ole myöskään käyttäjäystävällisiä; paneekin tyytyväisenä merkille puhemiehistön 9. helmikuuta 2004 hyväksymät muutokset sihteeristökorvauksen maksua koskeviin sääntöihin; pyytää pääsihteeriä varmistamaan, että uudet säännöt pannaan tarkasti täytäntöön; katsoo kuitenkin, että uuden vaatimuksen, jonka mukaan palvelusopimusten osalta laskuihin ja menoselvityksiin pitäisi liittää ilmoitus, jolla todistetaan, että kyseinen henkilöstö kuuluu asianmukaisesti sosiaaliturvajärjestelmään ja että verot ja sosiaalimaksut on maksettu asianmukaisesti, ei pitäisi rajoittua sopimuksiin, joiden kesto on yli kuusi kuukautta;

59.

on sitä mieltä, että kaikki parlamentin jäsenten avustajille suoritettavat maksut olisi annettava parlamentin hallinnon tehtäväksi niin pian kuin se on käytännössä mahdollista, joko suoraan tai kansallisten maksutoimistojen kautta; korostaa, että kyseisenkaltaisessa järjestelmässä jäsen olisi edelleen vastuussa päätöksistä, jotka liittyvät esim. rekrytointiin, erottamiseen, lomiin ja palkkatasoon, mutta parlamentin hallinto takaisi, että kaikki maksut suoritetaan varainhoitoasetuksen ja voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisesti; panee merkille, että parlamentin hallinnon mukaan (20) tällaisen järjestelmän kustannukset eivät saisi ylittää 120 euroa jäsentä kohden kuukaudessa;

60.

katsoo vielä, että jos halutaan varmistaa, että sihteeristökorvaus käytetään mahdollisimman avoimesti, parlamentin olisi akkreditoitava sihteeristökorvausta saavat avustajat, ja tarvittaessa tätä tarkoitusta varten olisi luotava uusi ”vaalipiiriperusteinen akkreditointiluokka”; panee merkille, että tämän vuoksi kaikkien avustajien nimet olisi lisättävä avustajien julkiseen rekisteriin;

61.

pyytää pääsihteeriä ilmoittamaan tilintarkastustuomioistuimelle kahden viikon kuluessa tämän päätöslauselman hyväksymisestä Euroopan parlamentin täysistunnossa, keitä avustajia ei rahoitettu vuonna 2002 sihteeristökorvauksesta tai muista taloudellisia etuja koskevassa ilmoituksessa mainituista lähteistä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan pääsihteerin ilmoittamien tapausten osalta, mistä varoista kyseisille avustajille on maksettu palkkaa ja onko tältä osin rikottu Euroopan parlamentin työjärjestystä tai kansallisia sääntöjä;

62.

pyytää pääsihteeriä varmistamaan, että nykyisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden asettamat rajoitukset uusista jäsenvaltioista peräisin olevien työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle eivät estä uusista jäsenvaltioista tulevia jäseniä palkkaamasta avustajia kotimaastaan tai näiden avustajien mahdollisuuksia liikkua vapaasti Euroopan unionin alueella.

Päiväraha

63.	katsoo, että parlamentin virkamiesten on aina valvottava läsnäolorekistereitä, jotka jäsenet allekirjoittavat; ottaa huomioon, että tämän varmistamiseksi on jo toteutettu toimia;

64.

katsoo, että päiväraha on kiinteä summa, jonka on määrä kattaa kaikki parlamentissa toimimisesta jäsenelle aiheutuvat kulut, taksikulut mukaan lukien; katsoo tämän vuoksi, että syyskuussa 2003 käyttöön otettu erillinen taksikorvaus (kuitteja vastaan), jota päätettiin jatkaa tammikuussa 2004, on tarpeeton ja että se olisi lakkautettava.

Sairausvakuutus

65.

korostaa, että jäsenillä on oikeus ilmaiseen sairausvakuutukseen parlamentin sääntöjen mukaisesti jopa silloinkin, kun he voivat käyttää jäsenvaltion terveyspalveluja; katsoo, että parlamentin sairausvakuutuksen jäsenille olisi oltava kansallisten sekä julkisten että yksityisten järjestelmien täydentävä lisä, joka perustuisi markkinaolosuhteisiin; katsoo lisäksi, että parlamentin järjestelmää käyttäviltä jäseniltä olisi perittävä sairausvakuutusmaksu; on sitä mieltä, että sääntöjä olisi muutettava tässä suhteessa seuraavan lainsäädäntökauden alusta lähtien.

Ennakkomaksujärjestelmä

66.

katsoo, että nykyinen ennakkomaksujärjestelmä, jossa parlamentin hallinto korvaa jäsenten kulut ennen niiden perusteena olevien tositteiden varmentamista, olisi korvattava järjestelmällä, jossa kullakin jäsenellä olisi oma tilinsä, josta kaikki kyseiselle jäsenelle suoritettavat maksut tai hänen maksettavakseen lankeavat maksut konsolidoitaisiin ja jossa jäsenille voitaisiin suorittaa kuukaudessa yksi ainoa maksu;

67.	toteaa lisäksi, että ennen tämänkaltaisen järjestelmän käyttöönottoa ja tilintarkastustuomioistuimen huolestuneisuuden hälventämiseksi jäsenten maksuosuudet vapaaehtoiseen lisäeläkejärjestelmään olisi vähennettävä päivärahakorvauksista yleisen kulukorvauksen sijasta.

Parlamentin työskentelypaikat

68.

kehottaa parlamentin hallintoa jatkamaan ja tehostamaan paikallisten asukkaiden kanssa käytävää vuoropuhelua D4- ja D5-kiinteistöjen rakennustöistä Quartier Léopold -alueella, jossa parlamentin Brysselin kiinteistöt sijaitsevat; katsoo, että parlamentin hallinnon on taattava, että elinolot eivät huonone rakennustöiden takia hyväksyttävän vähimmäistason alapuolelle ja että paikallisten asukkaiden toiveet on pyrittävä ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon suunniteltaessa parlamentin kiinteistöihin rajoittuvia alueita ja niillä kulkemista.

Ympäristö

69.	kehottaa toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle ympäristöhallintoon erikoistuneiden konsulttien tekemän tutkimuksen, joka koski parlamentin sisäistä ympäristöpolitiikkaa ja jonka piti olla valmis vuoden 2003 lopussa (21);

70.	korostaa, että Maailman terveysjärjestön mukaan altistuminen tupakansavulle aiheuttaa kuolemia, sairauksia ja vammaisuutta;

71.

panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies teki 23. tammikuuta 2004 päätöksen Euroopan parlamenttia vastaan tehdystä kantelusta nro 260/2003 ja totesi siinä, että toiminnassa on hallinnollisia epäkohtia ja että Euroopan parlamentti ei ole onnistunut toteuttamaan tarvittavia toimia noudattaakseen sisäisiä sääntöjä tupakoinnista Euroopan parlamentin tiloissa;

72.	katsoo, että Euroopan parlamentti ei ole vieläkään onnistunut viemään läpi tupakoinnin vastaisia toimenpiteitä ja että tästä aiheutuu vakava terveysuhka kaikille parlamentin rakennuksissa työskenteleville, mikä saattaa johtaa huomattaviin korvausvaatimuksiin;

73.

pitää myönteisenä komission päätöstä kieltää tupakointi kaikissa komission kiinteistöissä (myös baareissa ja ravintoloissa) 1. toukokuuta 2004 alkaen; kehottaa parlamentin hallintoa ja kvestorikollegiota kieltämään tupakoinnin kauttaaltaan parlamentin kiinteistöjen julkisissa tiloissa kolmella työskentelypaikkakunnalla 1. toukokuuta 2004 alkaen; katsoo, että tupakoiville olisi osoitettava erityiset tilat;

74.

toteaa, että jäsenille jaetaan edelleen monia virallisia asiakirjoja paperiversiona, vaikka ne olisivat saatavana sähköisinä; korostaa, että usein nämä asiakirjat päätyvät jätepaperiksi jopa käyttämättöminä, mikä on sekä rahan että paperin valtaisaa tuhlausta; pyytää, että kvestorikollegio kehottaa hallintoa lopettamaan seuraavantyyppisten asiakirjojen automaattisesti tapahtuvan yleisen jakelun edellyttäen, että asiakirjat ovat saatavina myös sähköisinä ja/tai että ne voidaan lähettää sähköisesti:

—	komission asiakirjat

—	neuvoston asiakirjat

—	PO II:n ja III:n työasiakirjat ja tutkimukset

—	istuntoasiakirjat

—	kvestorien ja puhemiehistön ilmoitukset sekä muut viralliset tiedonannot;

75.	kehottaa sen sijaan varaamaan näitä asiakirjoja rajoitetusti mutta riittävästi paperimuodossa asiakirjojen jakelupisteeseen;

76.	kehottaa ottamaan käyttöön sähköisen allekirjoitusjärjestelmän esimerkiksi tarkistuksia ja parlamentin jäsenten kysymyksiä varten, jolloin niitä ei tarvitsisi painattaa.