(2004/C 78 E/0627)

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3568/03

esittäjä(t): Herman Schmid (GUE/NGL) komissiolle

(25. marraskuuta 2003)

Aihe:   Perustuslakiluonnos ei ratkaise EU:n demokraattisen legitiimiyden puutetta

EU:n demokratiavajeen voidaan katsoa johtuvan siitä, että yhä useammat päätökset tehdään EU:n tasolla, mutta EU:n kansat samastuvat edelleen kansalliseen politiikkaan. Tämä näkyy siinä, että Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti on hyvin alhainen eikä suuntaus näytä muuttuvan tulevien vaalien alla. Ongelman ydin on tämän näkemyksen mukaan, että EU:ssa ei yksinkertaisesti ole olemassa eurooppalaista identiteettiä eikä siis myöskään yhtä ainoaa eurooppalaista kansaa (demos). Useat jäsenvaltiot (Irlanti, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska) vastustavatkin tästä syystä EU:n kehittämistä valtiomuodostumaksi ja toivovat EU:n pysyvän pikemminkin käytännön asiakysymyksiä ratkaisevana yhteistyöelimenä. Mikäli perustuslakiteksti hyväksytään, otamme jälleen muutaman askeleen kohti tulevaisuuden valtiomuodostumaa. Tällainen kehitys tarkoittaa edellä mainitun näkemyksen mukaan kuitenkin sitä, että EU:n demokratia heikkenee. Niin kauan kuin Euroopan parlamentin demokraattinen legitiimiys on vähäinen, kaikki Euroopan parlamentin valtaa vahvistavat toimet heikentävät demokratiaa ja vastaavasti myös kansallisten parlamenttien vaikuttamista ministerineuvoston kautta. Tämä ei lähennä EU:n päätöksentekijöitä ja äänestäjiä, vaan kasvattaa heidän välistään välimatkaa. Tämä on kokonaan EU:n perustuslain laatimistarkoituksen vastaista.

Yksi esimerkki Euroopan parlamentin demokraattisen legitiimiyden puutteesta on, että erittäin harvat EU:n kansalaiset tietävät nykyään ainoankaan Euroopan parlamentissa toimivan poliittisen ryhmän nimeä puhumattakaan siitä, että he tietäisivät, mitä poliittista kantaa kukin ryhmä edustaa. Nämä seikat ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. Ihmiset ajattelevat ainoastaan kansallisia kysymyksiä äänestäessään Euroopan parlamentin vaaleissa. Euroopan parlamentin jäsenten on kuitenkin monesti noudatettava EU:n tason puoluepoliittista linjaa, joka on usein kansallisen vaaliohjelman vastainen. Vakavinta on, että äänestäjä, joka on äänestänyt, jotta Euroopan parlamentin jäsenet edustaisivat häntä, ei saa tietää tulleensa huijatuksi. Äänestäjien on nykyään lähes mahdotonta saada tietää, mitä EU:n politiikassa tapahtuu. Muun muassa tiedotusvälineiden uutisointi puuttuu. Kaikki tämä muodostaa poliitikkojen halveksumiseen johtavan noidankehän.

Palaan kysymykseeni. EU:n tiedetään yleisesti kärsivän demokraattisen legitiimiyden puutteesta edellä kuvatulla tavalla. Miten Euroopan komissio voi siis puoltaa uutta perustuslakiluonnosta, jossa ehdotetaan Euroopan parlamentin vallan lisäämistä, mikä heikentää demokratiaa EU:ssa? Miten uskotte kansan hyväksyvän ylikansallisen tason vahvistamisen, kun Euroopassa ei tosiasiallisesti ole päätösten legitiimiyden kannalta välttämätöntä eurooppalaista kansaa ja identiteettiä?

Romano Prodin komission puolesta antama vastaus

(6. tammikuuta 2004)

Komissio ei yhdy arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään esittämiin mielipiteisiin. Erityisesti komissio katsoo, että Euroopan parlamentin vallan lisääminen ei merkitse demokratian heikentymistä unionissa, vaan se ennemminkin vahvistaa unionin demokraattista luonnetta. Euroopan parlamentin vallan lisäämisellä ei ole kielteistä vaikutusta kansallisiin parlamentteihin. Päinvastoin perustuslakiluonnoksessa lisätään kansallisten parlamenttien osallistumista unionin toimintaan.