8.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 88/645

1.

Uskooko komissio, että edellä kuvattu hanke on ympäristön kannalta turvallinen?

2.

Käyttääkö komissio kaikkia mahdollisia kanavia, esimerkiksi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiota (Helcom) ja Itämeren valtioiden neuvostoa (CBSS) sekä muita EU:n ja Venäjän yhteistyön foorumeja, esimerkiksi energia-, ympäristö- ja ydinturvallisuutta käsittelevää alakomiteaa, täyttääkseen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa vahvistetut vaatimukset? Miten komissio aikoo hyödyntää D6-hankkeen tarjoaman erinomaisen tilaisuuden toteuttaa pohjoista ulottuvuutta koskevaa toista toimintaohjelmaa?

3.

Tietääkö komissio, että LUKoil-yhtiö on käyttänyt Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sille vuonna 2000 myöntämän lainan D6-hankkeeseen, mutta jättänyt täyttämättä Espoon ja Helsingin yleissopimuksissa vahvistetut kansainvälistä ympäristöarviointia koskevat vaatimukset? Mihin toimiin komissio on ryhtynyt keskeyttääkseen LUKoil-yhtiölle myönnetyn rahoituksen maksamisen siihen saakka, kunnes yhtiö täyttää kansainvälisen lainsäädännön vaatimukset? Tietääkö komissio, että se voisi keskeyttää rahoituksen käyttämällä enemmistöä, joka sillä on jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassa?

4.

Suunnitellaanko Euroopan unionissa D6-öljylautalla tuotetun öljyn tuontia?

1.

Komissio on arvoisien parlamentin jäsenten tavoin huolissaan Venäjän suunnitelmista aloittaa öljynetsintä Itämeren rannikolla sijaitsevan Nida Kuurin hiekkakynnään herkässä ympäristössä, vaikka kansainvälistä, korkeiden kansainvälisten normien mukaista ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ei ole tehty. Komissio katsoo, että vain ympäristövaikutusten arvioinnilla saadaan riittävän yksityiskohtaisia tietoja mahdollisista nykyisiä ja tulevia jäsenvaltioita koskevista ympäristövaikutuksista ja ympäristöturvallisuudesta. Näin ollen komissio pyrkii yhdessä nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden kanssa vakuuttamaan Venäjän federaation siitä, että kaikkien Itämeren valtioiden, myös Venäjän, edun vuoksi olisi tehtävä avoin, korkeiden kansainvälisten normien mukainen ympäristövaikutusten arviointi ja ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin vaaratilanteita ehkäiseviin toimiin.

Lisäksi Unescon (YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön) maailmanperintökeskuksen asiantuntijat suosittelivat 5. marraskuuta 2003 päivätyssä raportissaan sekä Liettuan että Venäjän asiantuntijoille, että ennen Venäjän öljynporaus- ja pumppaustoiminnan aloittamista Nida Kuurin kynnäällä olisi toteutettava seuraavat esivaiheet: ympäristövaikutuksia ja toiminnan riskejä koskeva selvitys, kaksiosainen toimintasuunnitelma hätätilanteiden varalle ja seurantajärjestelmä.

Komissio huomauttaa lisäksi, että Venäjä ei ole vielä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (YK/ECE) rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskevan Espoon yleissopimuksen sopimuspuoli.

2.

Asiasta on keskusteltu Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiossa (HELCOM). Kaikki Itämeren valtiot ja Euroopan yhteisö komission edustamana ovat Helsingin sopimuksen (1) sopimuspuolia. On ryhdytty toimiin asianmukaisen tietojenvaihdon varmistamiseksi, ja Venäjän federaation valtuuskunta toimitti suunnitelmistaan tarkempia tietoja, joihin kaikki HELCOM-valtuuskuntien johtajat pääsivät tutustumaan heinäkuussa 2003. Lisäksi Venäjän ja Liettuan yhteisessä komissiossa on jatkuvasti pidetty yhteyksiä yllä.

Komissio aikoo vaatia ympäristöturvallisuutta käsittelevän unionin ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen alakomitean kokouksen järjestämistä mahdollisimman pian muuan muassa tätä asiaa koskevien keskustelujen jatkamiseksi.

Pohjoista ulottuvuutta koskeva toimintaohjelma muodostaa toimintakehyksen, jonka puitteissa strategisia tavoitteita asetetaan. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että pyritään kansainvälisten ympäristösopimusten huolelliseen noudattamiseen. Toimintaohjelmassa todetaan, että kaikkien osapuolten on edistettävä sitoutumistaan Kööpenhaminan meriturvallisuutta koskevan HELCOM-julistuksen täytäntöönpanoon. Koska pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma ei oikeudellisesti katsoen ole sitova aloite, sen onnistuminen riippuu kaikkien mukana olevien toimijoiden aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta.

3.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin LUKoilille vuonna 2000 myöntämä laina oli keskipitkän aikavälin käyttöpääomalaina, eikä sillä komission tietojen mukaan ole mitään yhteyttä Nida Kuurin kynnästä koskevaan D6-hankkeeseen (joka edellyttää erityyppistä pitkän aikavälin rahoitusta). Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kertomuksesta ilmenee lisäksi, että vuonna 2000 laina muodosti vain hyvin pienen osan LUKoilin kaikista tuolloisista veloista. Vuonna 2000 myönnetty laina on nyt takaisinmaksuvaiheessa: 62,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria on maksettu ajoissa takaisin, ja koko velka on määrä maksaa takaisin vuoden 2004 puoliväliin tai loppuun mennessä. Pankilla ei ole meneillään varmoja uusia LUKoil-hankkeita eikä etenkään hankkeita, joihin liittyisi öljynporausta.

Komissio on edelleen sitoutunut siihen, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki soveltaa sijoitushankkeisiinsa erittäin tiukkoja ympäristönormeja. Tässä yhteydessä on tärkeää huomauttaa, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osallistuminen on tähän mennessä kohentanut pankin rahoittamien yritysten, myös LUKoilin, ympäristöön liittyviä käytäntöjä.

4.

Unionin jalostus- ja hankintayhtiöt valitsevat raaka-aineiden toimittajat itsenäisesti ja riippumattomasti.