20.3.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 70/49

1.

Montako työpaikkaa on syntynyt vuosittain kussakin jäsenvaltiossa vuodesta 1997 alkaen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan?

2.

Miten suuri osa uusista työpaikoista on kokoaikaisia, osa-aikaisia ja määräaikaisiin sopimuksiin perustuvia?

3.

Mitkä ovat pääasiallisia aloja, joilla uusia työpaikkoja on syntynyt?

1.

Suoraan parlamentin jäsenelle ja parlamentin sihteeristölle lähetetyssä liitteessä 1 olevissa taulukoissa esitetään kussakin jäsenvaltiossa vuosittain luotujen uusien työpaikkojen nettomäärä (tuhansina) vuodesta 1997 alkaen (Eurostatin laatimaan) yhteisön työvoimatutkimukseen perustuvien, kunkin vuoden toisen neljänneksen työllisyystasoa kuvaavien lukujen pohjalta. Erillisissä taulukoissa esitetään uusien työpaikkojen nettomäärä yhteensä sekä uusien työpaikkojen nettomäärän jakautuminen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (ikäryhmissä 15—24, 25—54, 55 — 64). Koko unionissa uusia työpaikkoja on nettomääräisesti syntynyt joka vuosi vuodesta 1997 vuoteen 2002, ja tämä kehitys koskee myös suurinta osaa yksittäisistä jäsenvaltioista. Sukupuolen mukaan luokitellut tiedot osoittavat, että suurin osa koko unionin uusien työpaikkojen nettomäärästä on syntynyt naisten työllisyyden kasvun ansiosta. Ikäryhmittäiset taulukot osoittavat, että ikäryhmä 25—54 on hyötynyt eniten vuosina 1997—2002 luoduista uusista työpaikoista, mutta on myös huomattava, että ikäryhmässä 55 — 64 työpaikkojen määrä on jatkuvasti kasvanut tänä aikana, vaikka muiden ikäryhmien kohdalla yleinen suuntaus on ollut laskeva.

2.

Samaan tietolähteeseen perustuvassa liitteessä 2, joka on lähetetty suoraan parlamentin jäsenelle ja parlamentin sihteeristölle, esitetään tiedot vuosina 1997—2002 luotujen uusien työpaikkojen nettomäärästä kokoaikaisten ja osa-aikaisten työpaikkojen määrän muutosten mukaan. Lisäksi esitetään muita taulukkoja, joissa annetaan tietoja näiden vuosien välisenä aikana luotujen uusien työpaikkojen nettomäärästä vakinaisten ja määräaikaisiin sopimuksiin perustuvien työsuhteiden mukaan. Tiedot osoittavat, että koko unionissa ajanjaksolla 1997—2002 uusia vakinaisia työpaikkoja on syntynyt nettomääräisesti yli kaksinkertaisesti osa-aikaisiin työpaikkoihin verrattuna ja että vakinaisia työpaikkoja on nettomääräisesti syntynyt lähes nelinkertainen määrä määräaikaisiin työpaikkoihin verrattuna. Vain Belgiassa, Saksassa ja Itävallassa kokoaikaisten työpaikkojen määrä väheni tänä aikana; osa-aikaisten työpaikkojen määrä väheni puolestaan vain Tanskassa ja Ruotsissa. Kaikissa jäsenvaltiossa vakinaisten työpaikkojen määrä kasvoi. Määräaikaisten työpaikkojen määrä väheni Tanskassa, Irlannissa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

3.

Suoraan parlamentin jäsenelle ja parlamentin sihteeristölle lähetetyssä liitteessä 3 olevassa taulukossa, joka pohjautuu (Eurostatin laatiman) yhteisön työvoimatutkimuksen tietoihin, esitetään kunkin jäsenvaltion työllisyyskehitys pääaloittain (maatalous, teollisuus, palvelualat) vuosina 1997—2002. Tästä taulukosta käy selkeästi ilmi, että maataloudessa työpaikkojen nettomäärä on vähentynyt kaikissa jäsenvaltioissa vuosina 1997—2002, kun taas kaikissa jäsenvaltioissa on syntynyt merkittävästi uusia palvelualojen työpaikkoja. Teollisuudessa työllisyyskehitys on vaihdellut eri jäsenvaltioissa: Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Suomessa sekä vähäisemmässä määrin Alankomaissa ja Itävallassa alan työllisyys parantui vuosina 1997—2002. Tämän vuoksi uusien teollisuustyöpaikkojen nettomäärä on kasvanut koko unionin alueella.