KIRJALLINEN KYSYMYS E-0944/03

esittäjä(t): Jorge Hernández Mollar (PPE-DE) komissiolle

(26. maaliskuuta 2003)

Aihe: BEST-menettelystä saadut tulokset

Yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevan monivuotisen ohjelman (20012005) puitteissa luotiin yrittäjyyteen tähtäävää yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeva BEST-menettely. Menettelyn kautta pyritään tunnistamaan ja vertailemaan eurooppalaisia aloitteita, joiden tavoitteena on edistää kaiken tasoisten koulutusjärjestelmien yrittäjähenkisyyttä.

Alustavien arvioiden mukaan hankkeen lopulliset tulokset mukaan lukien yhteenveto jo täytäntöönpannuista toimista olisivat olleet saatavilla syyskuussa 2002.

Voisiko komissio ilmoittaa syyskuun 2002 määräajan mentyä umpeen, mitä BEST-menettelystä on opittu, ja mitä suuntaviivoja komissio tämän pohjalta ehdottaa?

Erkki Liikasen komission puolesta antama vastaus

(24. huhtikuuta 2003)

Best-menettelyn mukaisen yrittäjyyskasvatushankkeen tuloksena valmistui marraskuussa 2002 asiantuntijaryhmän raportti, jonka aiheena ovat Euroopan nykyiset toimenpiteet yrittäjyyden edistämiseksi(1). Asiakirja antaa kuvan EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan yrittäjyyskoulutuksesta peruskoulutustasolta aina korkeakouluihin.

Raportissa todetaan, että useimmissa maissa on tosin vaihtelevassa määrin sitouduttu politiikkaan, jolla edistetään yrittäjyyden opetusta. Samalla kuitenkin tunnustetaan, että tarvittavat toimet ja ohjelmat eivät ole yleisesti opiskelijoiden saatavilla. Vaikka Euroopassa on tehty monia kiinnostavia kokeiluja, niitä ei ole yleensä liitetty osaksi kansallisia rakenteita tai opintosuunnitelmia, ja aihetta koskeva opettajankoulutus on puutteellista. Aloitteet ovat usein erillisiä, ja niitä toteuttavat yksittäiset laitokset, yhteenliittymät tai paikallisviranomaiset. Usein niiden liikkeellepanijana ovat ulkoiset toimijat eikä itse koulutusjärjestelmä. Yrittäjyyttä pidetään useimmin opintosuunnitelmaan kuulumattomana toimintana.

Lisäksi aiheen edistymisen seurantaa vaikeuttaa tarkkojen kansallisten lukujen puuttuminen yrittäjyysohjelmiin osallistuvista kouluista ja opiskelijoista.

Raportissa nousevat esiin tietyt jo vakiintuneet hyvät toimintatavat, ja erityisesti korostuu tekemällä oppiminen esimerkiksi siten, että keskiasteen opiskelijat perustavat ja johtavat pienoisyrityksiä yhden lukuvuoden ajan.

Raportissa annetaan ehdotuksia eri tasoilla toteutettaviksi toimiksi. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan erityisesti jatkamaan toimia, joilla nykyinen sitoutuminen yrittäjyyskoulutukseen muutetaan erilaisiksi käytännön toimenpiteiksi kansallisten opintosuunnitelmien muuttamisesta aina kouluille suunnattuihin kannustimiin ja opettajien koulutukseen.

Aloitteen seurantatoimet, jotka ovat avoimia myös ehdokasmaille, onkin jo käynnistetty. Tavoitteena on laatia menetelmät, joilla voidaan saavuttaa todellista edistymistä tällä alalla. Työn tuloksena saadaan heinäkuuhun 2003 mennessä uusi raportti, joka painottuu enemmän alan toimintalinjoihin. Koko prosessin tavoitteena on rohkaista muuttamaan politiikan toimintalinjoja yksi hankkeen keskeisistä piirteistä onkin se, että sen toteuttavat yhteistyössä komissio ja kansalliset viranomaiset ja perimmäisenä tuloksena saattaa olla ehdotus kansallisiksi tavoitteiksi, joihin osallistujamaat voivat vapaaehtoiselta pohjalta pyrkiä.

(1) Raportti on saatavana (12 kielellä) yritystoiminnan pääosaston www-sivuilta:http://europa.eu.int/comm/enterprise/entrepreneurship/support_measures/training_education/index.htm.