KIRJALLINEN KYSYMYS E-0877/03

esittäjä(t): Jean Lambert (Verts/ALE) komissiolle

(21. maaliskuuta 2003)

Aihe: Komission asiakirja STAR 21 Ilmailu- ja avaruusalan strateginen katsaus 2000-luvulle

Komission heinäkuussa 2002 julkistamassa asiakirjassa STAR 21 Ilmailu- ja avaruusalan strateginen katsaus 2000-luvulle tarkastellaan ilmailu- ja avaruusalan tulevaisuutta unionissa. Asiakirjassa käsitellään rinnakkain sotilaallista ja siviilejä koskevaa avaruusalan kehitystä, mikä häiritsee monia EU-kansalaisia.

- Millaisia suunnitelmia komissiolla on julkaista erilainen strategia, jossa tehdään selvä ero sotilaallisen ja siviilejä koskevan kehityksen välillä?

- Aikooko komissio tulevaisuudessa kuulla laajemmin yhteiskunnan eri osapuolia tässä asiassa, kun otetaan huomioon, että STAR 21 perustui teollisuuden ennustuksiin?

Erkki Liikasen komission puolesta antama vastaus

(6. toukokuuta 2003)

Kuten komissio totesi Christopher Huhnen tekemiin kirjallisiin kysymyksiin E-3536/02 ja E-3537/02(1) antamassaan vastauksessa, neuvoa-antavan ryhmän jäsenet antoivat STAR 21 -raporttiin henkilökohtaisen panoksensa. Näin ollen STAR 21 -raportissa esitetään koottuina ryhmän jäsenten näkemykset, eikä se ole komission asiakirja. Komissio suhtautuu kuitenkin myönteisesti raporttiin pitäen sitä keskeisen tärkeänä tekijänä kehitettäessä Euroopan ilmailu- ja avaruusteollisuuden poliittisia ja lainsäädännöllisiä puitteita ja rohkaisee kaikkia sidosryhmiä laajaan keskusteluun STAR 21 raportin sisältämistä suosituksista.

Siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen ohjelmien erottamisen osalta komissio toteaa, että tuodessaan esiin useita ilmailu- ja avaruusteollisuuden tärkeimpiä ominaisuuksia neuvoa-antava ryhmä kiinnittää huomionsa siviili- ja puolustustuotteiden toisiansa täydentävään luonteeseen. Ryhmä toteaa, että kummassakin tarvitaan monia samoja taitoja ja tekniikoita, vaikka kumpikin vastaa hyvin erilaisten, taloudellisesti tärkeiden markkinoiden tarpeisiin.

Avaruusteknologia on erikoisala, jonka kaikkien keskeisten alojen tärkeimpiä teknisiä saavutuksia (kantoraketit, kaukokartoitus, satelliittinavigointi ja tietoliikenne) on mahdollista käyttää siviili- tai puolustussovelluksiin. Avaruusteknologia on siten ala, jonka tuotteita voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Tuoreimpiin esimerkkeihin kuuluvat Yhdysvaltain asevoimien rakettitekniikat (Delta 4 ja Atlas 5), joita odotetaan käytettävän runsaasti kaupallisella sektorilla laukaisupalvelujen tarjoamisessa. Vastaavia tekniikoita on kehitetty Venäjällä. Toisaalta eurooppalainen kaupallinen Ariane-järjestelmä ei saa etua vastaavista puolustusinvestoinnista.

Nämä kysymykset muiden ohella on otettu uudestaan esiin tammikuussa 2003 julkaistussa Euroopan avaruuspolitiikkaa koskevassa komission vihreässä kirjassa(2). Asiakirja laadittiin yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa ja siitä on tarkoitus käynnistää laaja kuulemisprosessi, joka kestää vuoden 2003 toukokuuhun asti. Komissio aikoo julkaista kuulemisen tuloksista päätelmät Avaruusalaa koskevassa valkoisessa kirjassa vuoden 2003 loppuun mennessä.

Komissio antoi 11. maaliskuuta 2003 tiedonannon (Euroopan puolustus teollisuus- ja markkinanäkökohtia(3)), jossa puolustukseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Siinä korostetaan, että puolustusmenojen kustannustehokkuus, kilpailukykyisen puolustuksellisen ja teknologis-teollisen perustan ylläpitäminen, EU:n teollisuustuotteiden parempi pääsy kolmansien maiden markkinoille, etiikka ja oikeudenmukaisuus asekaupassa, tarjonnan turvaaminen sekä tarve kunnioittaa jäsenvaltioiden valtaoikeuksia tällä arkaluonteisella alalla ovat kaikki tärkeitä osatekijöitä EU:n asevarustelupolitiikkaa määriteltäessä. Parlamentti on pyytänyt komissiota käsittelemään näitä kysymyksiä 10. huhtikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa.

Ehdottaessaan toimia Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden aikaansaamisen helpottamiseksi komissio pyrkii parantamaan asevarustelua Euroopassa koskevaa EU:n sääntelykehystä. Lisäksi komissio aikoo pyytää maailmanlaajuiseen turvallisuuteen liittyvän tutkimuksen alalla jäsenvaltioita, teollisuuden edustajia ja tiedeyhteisöä auttamaan yhteisten tarpeiden tunnistamisessa ja yhdistämään osaamista ja investointeja, jotta voitaisiin yhdessä kehittää tekniikkaa, joka voi olla ratkaisevan tärkeää Euroopan turvallisuudelle pitkällä aikavälillä. Komissio odottaa kiinnostuneena muiden toimielinten reaktioita esille tuotuihin kysymyksiin.

(1) EYVL C 137 E, 12.6.2003, s. 224.

(2) KOM(2003) 17 lopullinen.

(3) KOM(2003) 113 lopullinen.