KIRJALLINEN KYSYMYS P-3217/02

esittäjä(t): Arlene McCarthy (PSE) komissiolle

(7. marraskuuta 2002)

Aihe: Kilpailupolitiikka ja tekijänoikeuksien yhteisvalvonnasta vastaavat järjestöt

Euroopan unionin kilpailupolitiikassa tunnustetaan tekijänoikeuksia hallinnoivien järjestöjen asema jäsentensä oikeuksien ja etujen turvaamisessa. Katsooko komissio, että BIEM:n (Maailman tekijänoikeustoimistojen yhteistyöjärjestö) tapauksessa Japanista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta eroavien EU:n laajuisten rojaltimaksujen asettaminen merkitsee määräävän aseman väärinkäyttöä?

Katsooko komissio, että tekijänoikeuksien valvontaa koskevia yksinoikeuksia hyödynnetään tavalla, joka osaltaan vaikuttaa epäoikeudenmukaiseen kaupankäyntiin ja rajoittaa siten kilpailua sekä aiheuttaa haittaa kuluttajille?

Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa tutkiakseen tämänkaltaista toimintaa BIEM:ssä?

Onko komissio samaa mieltä siitä, että erityisesti digitaalisessa jakelussa tapahtuneesta teknologisesta ja kaupallisesta kehityksestä johtuen valvontajärjestöjen käytännöistä ja toiminnasta olisi tehtävä avoimempaa, jotta maksettavien rojaltien alkuperä, määränpää ja tarkoitus voidaan selvittää EU:n kilpailupolitiikan mukaisesti?

Mario Montin komission puolesta antama vastaus

(9. joulukuuta 2002)

Eritasoisten korvauksien periminen Euroopan unionin alueella voi merkitä EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitettua määräävän aseman väärinkäyttöä vain siinä tapauksessa, että korkeimpia maksuja pidetään kohtuuttomina eivätkä erot perustu objektiivisiin syihin. Sitä, että perityt korvaukset poikkeavat toisistaan, ei voida pitää yleisesti ja abstraktisti määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä ilman, että otetaan huomioon kunkin tapauksen erityispiirteet. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut asioissa Tournier ja Lucazeau, perustamissopimuksen 82 artiklaa (entistä 86 artiklaa) on tulkittava siten, että yhteismarkkinoiden merkittävällä osalla määräävässä asemassa oleva kansallinen tekijänoikeusjärjestö määrää kohtuuttomia kauppaehtoja, jos sen diskoilta perimät korvaukset ovat

huomattavasti suurempia kuin muissa jäsenvaltioissa perittävät korvaukset, mikä on selvitettävä vertailemalla korvausten suuruutta yhdenmukaisin perustein. Asia olisi toisin, jos kyseinen tekijänoikeusjärjestö pystyisi perustelemaan tämän eron osoittamalla, että olosuhteet kyseisessä jäsenvaltiossa ja muissa jäsenvaltioissa poikkeavat objektiivisesti ja merkityksellisellä tavalla toisistaan.

Sekä komissio että tuomioistuin ovat aikaisemmin katsoneet konkreettisissa tapauksissa joidenkin tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan olleen kilpailua rajoittavaa. Samalla tunnustetaan yleisesti, että näillä organisaatioilla on merkittävä asema tekijänoikeuksien ja niitä lähellä olevien oikeuksien hallinnoinnissa etenkin siksi, että ne pystyvät tarjoamaan jäsenilleen ja käyttäjille yhden luukun palvelua, joka helpottaa huomattavasti teosten ja muiden suojattujen hyödykkeiden käyttöä. Tästä syystä ei voida väittää, että tekijänoikeusjärjestöjen toiminta sinänsä rajoittaisi kilpailua. Tällaiseen johtopäätökseen voidaan tulla vasta, jos tietystä sopimuksesta tai toimintatavasta tehty selvitys antaa siihen aihetta.

Komissio ei ole omasta aloitteestaan ryhtynyt tutkimaan BIEM:n asioita. Komissiolle on kuitenkin äskettäin esitetty BIEM:ää koskeva valitus. Tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa, eikä komissio ole vielä ottanut kantaa valitukseen.

Komission mielestä varsinkin digitaalisen jakelun teknisen ja kaupallisen kehityksen vuoksi tekijänoikeusjärjestöjen toimintatapojen pitäisi olla avoimia tekijänoikeuksien ja niitä lähellä olevien oikeuksien Internet-käytön suhteen. Tämä kanta ilmaistiin selvästi 8. lokakuuta 2002 tehdyssä Simulcasting-päätöksessä (asia COMP/C2/38.104). Päätöksen teksti löytyy komission verkkosivulta: http://europa.eu.int/comm/competition/antitrust/cases/decisions/38014/en.pdf.

Koska kilpailunäkökohdat ja sisämarkkinasäännöt ovat lisäksi läheisessä yhteydessä toisiinsa, komissio haluaa muistuttaa kysyjälle käsitelleensä tekijänoikeuksien hallinnointikysymystä ja erityisesti tekijänoikeusjärjestöjen asioita jo useiden vuosien ajan. Komission mielestä tekijänoikeuksien yhteisen hallinnoinnin on sisämarkkinoilla toimittava hyvin tehokkaasti, ja se laatiikin parhaillaan tiedonantoa tekijänoikeuksien hallinnoinnista. Tiedonannossa esitetään katsaus alan nykytilaan, esille tulleisiin kysymyksiin sekä ratkaisumahdollisuuksiin.