KIRJALLINEN KYSYMYS E-3174/02 esittäjä(t): Dorette Corbey (PSE) komissiolle. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen.
Virallinen lehti nro 110 E , 08/05/2003 s. 0179 - 0179
KIRJALLINEN KYSYMYS E-3174/02 esittäjä(t): Dorette Corbey (PSE) komissiolle (7. marraskuuta 2002) Aihe: Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen Kestävä kehitys on etusijalla Euroopan unionissa. Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on maailmanlaajuisesti tärkeää. Tehomaatalous on vaikuttanut lintujen elinoloihin. Komissio on korostanut biologisen monimuotoisuuden ja luonnollisen elinympäristön säilyttämisen merkitystä YMP:n väliarviointiin liittyvien ehdotusten puitteissa. 1. Onko komissio sitä mieltä, että toisen pilarin rahoitusta tulisi ensisijaisesti antaa viljelijöille, joiden viljelymenetelmät hyödyttävät lintu- ja luontotyyppidirektiiveihin kuuluvia eri lajeja ja alueita? 2. Miten komissio aikoo rohkaista jäsenvaltioita asettamaan toiseen pilariin kuuluvissa toiminnoissa etusijalle ne viljelijät, joiden viljelymenetelmät hyödyttävät lintu- ja luontotyyppidirektiivien mukaisia erityisiä suojelualueita? Franz Fischlerin komission puolesta antama vastaus (17. joulukuuta 2002) Komissio katsoo, että jäsenvaltioille on annettava suuremmat mahdollisuudet kannustaa ympäristöpalvelujen tarjoamiseen. Tämä voidaan tehdä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toiseen pilariin eli maaseudun kehittämiseen sisältyvien maatalouden ympäristöohjelmien avulla. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja elinympäristöjen säilyttäminen kuuluvat perusosina niihin palveluihin, joita viljelijät voivat yhteiskunnalle tarjota. Tästä syystä komissio ehdotti väliarvioinnista antamassa tiedonannossaan(1) tiettyjä tekijöitä, joilla helpotettaisiin edelleen näitä yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvia toimintoja. Näihin kuuluivat ehdotukset maaseudun kehittämisvarojen lisäämisestä, maatalouden ympäristötoimenpiteille myönnettävän tuen kasvattamisesta sekä ympäristösyistä tehtävästä pitkäaikaisesta kesannoinnista. Jäsenvaltioiden tehtävänä on päättää lisääntyneen tuen kohdentamisesta omien painopisteidensä ja tarpeidensa rajoissa. Jäsenvaltioilla on vastuu Natura 2000 -alueiden säilyttämisen hallinnoinnista suotuisalla tavalla, ja niiden on tarkasteltava, kuinka nykyisin käytettävissä olevia yhteisön varoja voitaisiin parhaiten käyttää tähän tavoitteeseen. Kuten ennenkin komissio tarkastelee maaseudun kehittämisohjelmiin ehdotettuja muutoksia kunkin jäsenvaltion oikeudellisten sitoumusten rajoissa. Komission koolle kutsuma asiantuntijaryhmä tarkastelee parhaillaan Natura 2000:n hallintoon liittyviä rahoitusvaatimuksia. Komissio on vuoden 2003 työohjelmassaan sitoutunut esittämään parlamentille ja neuvostolle asiaa koskevan tiedonannon. Tämä luo perustan tulevaisuudessa käytäville keskusteluille yhteisön osarahoituksen pitkäaikaisesta rakenteesta. (1) KOM(2002) 394 lopullinen.