KIRJALLINEN KYSYMYS E-2892/02

esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle

(14. lokakuuta 2002)

Aihe: Alankomaiden Pettenin suurvuoreaktorin jäähdytysvesijärjestelmän vikoihin liittyvä vaara ja kyseisen vaaran ehkäisemiseksi toteutettavien toimenpiteiden puuttuminen

1. Onko komissio tietoinen useissa alankomaalaisissa tiedotusvälineissä esiintyneistä tiedoista, joiden mukaan Alankomaiden Pettenissä sijaitsevan suurvuoreaktorin, jonka toimiluvan

haltija komissio on, jäähdytysvesijärjestelmän ensisijaiset sisääntuloputket ovat suuren rasituksen alla ja voivat rikkoontua, mikä saattaa johtaa reaktorin ytimen kuivumiseen ja sulamiseen, minkä seurauksena puolestaan radioaktiivista säteilyä voi päästä ympäristöön?

2. Onko komissio tietoinen siitä, että rikkoontumisriskiä lisäävät alueella tehtävät maakaasuporaukset, jotka voivat aiheuttaa maanpinnan vajoamisen dyynihiekkamaalle rakennetun reaktorikompleksin alla?

3. Voiko komissio vahvistaa sen, että putkiston rikkoontumiseen liittyvä riski todettiin jo vuonna 1985, että kyseinen riski on suhteellisen helppo poistaa ja että vuonna 1994 ehdotettiin teknistä muutosta mahdollisen putkirikon varalta, mutta että kyseistä ehdotusta ei ole vieläkään toteutettu siitä kiistellystä syystä, että putket selviäisivät todennäköisesti vahingoittumattomina maanjäristyksestäkin?

4. Tietääkö komissio miksi, toisin kuin sisääntuloputket, ensisijaiset jäähdytysveden ulosmenoputket on varustettu järjestelmällä, joka tekee vaarattomiksi kyseisten putkien mahdollisen rikkoontumisen seuraukset?

5. Onko komissio tietoinen siitä, että ensisijaisen jäähdytysvesijärjestelmän suunnittelun lähtökohtana oli aikoinaan 20 megawatin reaktori ja 2 750 kuutiometriä/tunnissa virtausnopeus, mutta että vuodesta 1970 lähtien reaktoria on käytetty 45 megawatin teholla, jolloin veden virtausnopeus on 4 150 kuutiometriä tunnissa? Onko ensisijaisen jäähdytysvesijärjestelmän suunnittelumäärittelyissä otettu huomioon tämän huomattavasti lisääntyneen virtausnopeuden vaikutukset ja niihin liittyvät värähtelyt?

6. Onko edellisissä kysymyksissä tarkoitettu ongelma otettu huomioon siinä selvityksessä, joka annettiin Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 3.8. maaliskuuta 2002 reaktoriin tekemän vierailun jälkeen ja samassa yhteydessä annetuissa turvallisuuden valvontajärjestelmän parantamista koskevissa suosituksissa ja näissä esitetyssä toimiluvan perusteellisessa uudelleenarvioinnissa? Onko kyseiset suositukset sittemmin toteutettu?

7. Miten jäähdytysjärjestelmään kohdistuvat onnettomuusriskit voitaisiin poistaa pysyvästi ja miten komissio aikoo osaltaan pyrkiä tähän päämäärään?

Philippe Busquinin komission puolesta antama vastaus

(3. joulukuuta 2002)

1. Komissio on tietoinen tiedotusvälineissä esiintyneistä tiedoista, jotka koskevat suorvuoreaktorin jäähdytysjärjestelmään liittyviä onnettomuusskenaarioita ja tällaisten onnettomuustilanteiden mahdollisia vaikutuksia.

2. Komissio on tietoinen reaktorin alustan vajoamisesta. Koko alustalla on kyse yhden senttimetrin vajoamasta, joka on ollut tiedossa 30 vuotta ja pysynyt koko tämän ajan samana. Lisäksi reaktori on suunniteltu siten, että se kestää maanpinnan vajoamisen.

3. Parhaillaan meneillään olevan turvallisuusnäkökohtien kymmenvuotisarvioinnin yhteydessä komissio on sopinut turvallisuusviranomaisten kanssa, että turvallisuusanalyysiä täydennetään analyysillä onnettomuusskenaariosta, jossa suuria määriä jäähdytysainetta pääsisi ympäristöön. Tämä analyysi valmistuu ja toimitetaan turvallisuusviranomaisille vuoden 2003 puolivälissä. Tällaiset skenaariot on arvioitu jo 80-luvun puolivälissä ja 90-luvun alussa reaktorin käyttöhenkilökunnan toimesta ja ne on kuvattu ns. Veldman-skenaariona. Tällaisia skenaarioita käytetään tavallisesti paineistettujen vesivoimareaktorien suunnittelussa perusskenaarioina, mutta suurvuoreaktorin suunnittelussa niitä ei käytetty, koska se toimii paljon alhaisemmilla paineilla ja lämpötiloilla.

4. Suurvuoreaktorissa on tällä hetkellä erilaiset hätäjärjestelmät tulo- ja poistoputkistoissa, koska järjestelmät perustuvat ensiöpiirin rakenteeseen ja ensiöpumpun sijaintiin.

5. Suurvuoreaktorin tehoa lisättiin 20 megawatista 45 megawattiin turvallisuusviranomaisten täydellä suostumuksella ja reaktorin toimilupaan tehtiin vuonna 1970 tarvittavat muutokset.

6. Edellisissä kysymyksissä tarkoitettu ongelma ei sisältynyt Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 3.8. maaliskuuta 2002 tekemään arviointiin, joka koski toimintaohjeita hätätilanteissa ja tähän liittyvää henkilöstön koulutusta. IAEA:n suositukset eivät liity varsinaisen turvajärjestelmän parannuksiin. IAEA:n suosituksia pannaan täytäntöön suunnitelmien mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa. Toimiluvan mukainen kymmenvuotistarkastus, jossa jäähdytysnesteen vuotoskenaarioita nimenomaan tarkastellaan, ei liity IAEA:n arviointiin ja se oli aloitettu jo yli vuotta ennen IAEA:n arviointia.

7. Parhaillaan meneillään oleva turvallisuusarviointi toimitetaan toimivaltaisille turvallisuusviranomaisille ja siitä tehdään tarvittavat johtopäätökset. Lisäksi asiasta järjestetään avoin kuuleminen alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.