KIRJALLINEN KYSYMYS E-1656/02

esittäjä(t): Ioannis Souladakis (PSE) komissiolle

(11. kesäkuuta 2002)

Aihe: Perusrakennehankkeita koskevien Cards-ohjelmien rahoitus

Viisivuotisesta strategisesta Cards-ohjelmasta, jonka komissio esitteli toimivaltaisen hallintokomitean kokouksessa, ei tarjota rahoitusta suurille perusrakennehankkeille riittävien määrärahojen puuttumisen vuoksi. Näin ollen Kaakkois-Euroopan pitkän aikavälin kehityksen kannalta välttämättömien perusrakenteiden vahvistamiseen ja parantamiseen ei ole saatavissa rahoitusta yhteisön puitteissa, mikä herättää ihmetystä siitä, millä tavoin niitä voidaan rahoittaa.

1. Mitä suurten perusrakenteiden rahoitustapoja komissio on suunnitellut Kaakkois-Euroopalle?

2. Minkä Euroopan unionin yksiköiden ja rahoituselinten kautta neuvosto aikoo toteuttaa perusrakennehankkeiden rahoitusprosessin?

3. Minkä kehyksen kautta komissio aikoo osallistua ja puuttua rahoitukseen ja perusrakenteiden toteuttamiseen sellaisina kuin ne on suunniteltu sen itsensä laatimassa viisivuotisessa Cards-ohjelmassa?

Christopher Pattenin komission puolesta antama vastaus

(22. heinäkuuta 2002)

1. Cards-ohjelmatyö ja infrastruktuurin kehittäminen Länsi-Balkanilla

Yksi vuosille 20022006 laaditun Cards-aluestrategian joka esiteltiin Cards-komiteassa 5. lokakuuta 2001 ja jonka komissio hyväksyi 22. lokakuuta 2001 avaintavoitteista on auttaa asianomaisia maita laatimaan johdonmukaiset ja kansainvälisen ulottuvuuden omaavat infrastruktuuristrategiat liikenteen, energian ja ympäristön aloille.

Strategiaa esitellessään yhteisö teki selväksi, että sen olisi Cards-ohjelmatyössä kiinnitettävä huomiota tarpeeseen varmistaa, että resurssit kohdennetaan nykyistä tehokkaammin niille ensisijaisille aloille, joilla yhteisöllä on selvä suhteellinen etu; näin voidaan varmistua tehokkuudesta, joka on yksi edellytys yhteisön apua koskevassa komission kokonaisreformissa. Yksi Cards-ohjelmatyöhön vaikuttava Länsi-Balkanille ominainen lisätekijä ovat alueen tarpeet, jotka muuttuvat sitä mukaa kuin jälleenrakentamisvaihe lähestyy loppua ja pitkän aikavälin haasteet, kuten vakautus- ja assosiaatioprosessi, saavat lisää painoarvoa.

Näille aloille annetaan jatkossakin tukea, mutta tavalla, joka ottaa huomioon edellä mainitut komission haasteet sekä muiden toimijoiden, erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten, suhteellisen edun alueen tarpeita käsiteltäessä:

- tuen antamisessa keskitytään strategioiden ja alustavien selvitysten laatimiseen sekä sellaisiin investointeihin, jotka edesauttavat alueen liikenne-, energia- ja ympäristöinfrastruktuurin uudelleen verkottumista yleiseurooppalaisiin verkostoihin. Vaikka Cards-ohjelmalla tuetaan ensisijaisesti aluestrategioiden kehittämistä ja edellä kuvatun kaltaisia investointeja, kansainvälisten rahoituslaitosten osaaminen liittyy infrastruktuurin rahoitusvaatimusten käsittelyyn. On syytä muistaa, että EU:n investointipankkina toimiva Euroopan investointipankki (EIP) hoitaa nyt koko aluetta sen jälkeen, kun se vuonna 2001 laajensi toimintansa Kroatiaan ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan. EIP on ilmoittanut painottavansa jatkossakin alueellisen infrastruktuurin kehittämistä;

- Cards-ohjelmassa käsitellään myös tehokkaasti EIP:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden merkittävien rahoittajien yhteistä huolta siitä, miten asianomaiset maat selviytyvät pakollisista velvoitteista ja sitoumuksista. Tämä tapahtuu keskittymällä instituutioiden kehittämiseen eli hallinnollisten valmiuksien parantamiseen ja sääntelykehyksen uudistamiseen. Yksi yhteisön alueella ajama merkittävä aloite on alueelliset sähkömarkkinat. Aloite havainnollistaa sitä, että sähköalan kokonaisstrategian ei pitäisi perustua yksinomaan fyysisiin investointeihin vaan myöskin markkinoiden ja sääntelykehyksen uudistamiseen;

- merkittäviä infrastruktuuri-investointeja jatketaan entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Kosovossa aloitetun jälleenrakennustyön loppuun saattamiseksi. Alueen muissa osissa Cards-varoja voidaan käyttää keskeisten infrastruktuuri-investointien helpottamiseksi tietyissä etusijalle asetettavissa tapauksissa. Vähäisempiä infrastruktuuritarpeita voidaan rahoittaa myös yhdennetyn rajavalvonnan ohjelmista.

2. Yhteisön panos strategioiden kehittämistä ja keskeisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamista Kaakkois-Euroopassa koskevissa aloitteissa.

Koordinointi kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden rahoittajien toiminnan kanssa

Infrastruktuuriohjausryhmä (Infrastructure Steering Group, ISG) perustettiin vuonna 2001 (SP WT II -kokous Tiranassa toukokuussa 2001). Tällä hetkellä ISG:n puheenjohtajuudesta vastaa komissio, ja sen jäseninä on EIP:n, komission, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Maailmanpankin, Euroopan neuvoston kehityspankin ja vakaussopimuksen erityiskoordinaattorin toimiston asiantuntijoita. Euroopan yhteisön ja Maailmanpankin yhteinen toimisto huolehtii ISG:n sihteeristön tehtävistä.

ISG:n tehtävänä on tutkia hankkeet, jotka edistävät ja ovat osa strategista lähestymistapaa kehittää alueellisesti merkittäviä infrastruktuuriverkkoja ja jotka täyttävät sovitut kriteerit. Se kuulee muita monen- tai kahdenvälisiä elimiä tarvittaessa ja auttaa rahoituspaketin laatimisessa hyödyntämällä kokemuksiaan yksityissektorin houkuttelemisesta mukaan mahdollisimman usein. Se myös varmistaa, että aluemarkkinoiden luomista nopeuttavat tarkoituksenmukaiset kehykset (institutionaalinen, sääntely- ja alakohtaiset) tulevat luoduiksi.

Strateginen kehys

Liikenteen ja energian infrastruktuureja Kaakkois-Euroopassa käsittelevä komission asiakirja lokakuulta 2001: tätä perussuunnitelmaa kehitetään jo Cards-ohjelmasta ja muiden rahoittajien varoista vuonna 2001 rahoitettujen selvityshankkeiden avulla, jotka koskevat energiaa (sähköä, kaasua ja öljyä) ja liikennettä (liikenteen infrastruktuurin alueellinen selvitys). Hankkeen II vaiheen on määrä käynnistyä heinäkuussa 2002.

EBRD:n Kaakkois-Euroopalle laatima vesistrategia (Water Strategy Regional Approach for South Eastern Europe). Cards-varoin (Regional Environmental Reconstruction Programme -ohjelmasta) kehitetään myös ympäristön infrastruktuuria koskevaa alueellista peruslähestymistapaa.

EIP:n selvitys Kaakkois-Euroopan ilmaliikenteen alueellisesta infrastruktuurista (Air Traffic Regional Infrastructure Study for South East)

Tulos: alueellinen infrastruktuuriohjelma Kaakkois-Euroopalle

Yhteisön ja kansainvälisten rahoituslaitosten yhteensovitetut ponnistelut jatkona maaliskuussa 2002 järjestetylle alueelliselle rahoituskonferenssille ja sen jälkeen ISG:ssä on lueteltu Kaakkois-Euroopan alueellisessa infrastruktuuriohjelmassa, jonka täytäntöönpanoa EY:n ja Maailmanpankin yhteinen toimisto seuraa säännöllisesti.

Käynnissä olevien, kaikkien kansainvälisten rahoittajien rahoittamien aluehankkeiden luettelossa on tällä hetkellä 41 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat 3,32 miljardia euroa. Liikenteen (erityisesti tiestöön liittyvän infrastruktuurin) osuus kokonaiskustannuksista on 66 prosenttia, mikä vastaa noin 2,2 miljardia euroa, jotka on jaettu 33 eri hankkeen kesken. Seuraavana on energia-ala, jonka kustannukset ovat 0,82 miljardia euroa (25 %), jotka on jaettu viidelle sähköalan hankkeelle, ja viimeisenä vesi- ja ympäristöala, jolla hankkeita on kolme ja joiden kokonaiskustannukset ovat 0,29 miljardia euroa (9 %). Ajantasainen luettelo esiteltiin Sofiassa 21. kesäkuuta 2002 järjestetyssä SP WT II -kokouksessa.