KIRJALLINEN KYSYMYS P-1462/02

esittäjä(t): Hans Karlsson (PSE) komissiolle

(22. toukokuuta 2002)

Aihe: Moottoripyöriä koskevien direktiivien tulkinta

Ruotsissa on ilmennyt ongelmia moottoripyöriä koskevien direktiivien (esim. 92/61/ETY(1) ja 97/24/EY(2)) tulkinnassa.

Lienee kohtuullista, että moottoripyörän ostaja saa tehdä ajokkiinsa tiettyjä muutoksia edellyttäen, että niillä ei ole haitallisia vaikutuksia turvallisuus- ja ympäristönäkökohtiin. Muutoksissa voi olla kyse moottoripyörän sovittamisesta paremmin tietyn pituiselle henkilölle tai henkilökohtaisista mieltymyksistä pyörän ominaisuuksien, ulkonäön tai varustelun suhteen.

Ruotsin tielaitos on antanut määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että ajoneuvot täyttävät direktiivin vaatimukset sataprosenttisesti. Direktiivissä todetaan kuitenkin, että rajoitukset voivat koskea ainoastaan muutoksia, joilla muutetaan merkittävästi ajoneuvon suorituskykyä ja sen saaste- tai melupäästöjä. Myös Ruotsin autokatsastusviranomainen on tehnyt asiasta oman tulkintansa. Kaikille katsastusasemille osoittamassaan kirjeessä se toteaa, että yksityishenkilön on käytännössä katsoen mahdotonta tehdä suurempia muutoksia ajoneuvoonsa ja osoittaa sen jälkeen, että ne vastaavat direktiivin vaatimuksia.

Näiden tietojen perusteella haluankin kysyä komissiolta, mitä sen näkemyksen mukaan tarkoittaa ajoneuvon suorituskyvyn merkittävä muuttaminen?

Jos ajoneuvoonsa tekee muutoksia, joutuuko sille hakemaan uuden tyyppihyväksynnän?

Jos ajoneuvoonsa tekee muutoksia vaihtamalla osia ja komponentteja, onko niiden oltava EY-tyyppihyväksyttyjä vai riittääkö direktiivin vaatimusten täyttäminen?

(1) EYVL L 225, 10.8.1992, s. 72.

(2) EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1.

Erkki Liikasen komission puolesta antama vastaus

(10. kesäkuuta 2002)

Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annettu puitedirektiivi 92/61/ETY ja siihen liittyvät erillisdirektiivit, kuten kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/24/EY, sisältävät kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen ja niiden osien suunnittelua ja valmistusta koskevia vaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta samoin kuin liikenneturvallisuuden sekä ympäristön ja kuluttajan suojelun korkea taso.

Sen varmistamiseksi, että edellä mainittujen yhteisössä kaupan pidettyjen ajoneuvojen ja niiden osien kaikki tyypit täyttävät asianomaisten direktiivien vaatimukset, niillä on oltava jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä tyyppihyväksyntä.

Niissä tapauksissa, joissa tyyppihyväksynnän saanutta ajoneuvoa on myöhemmin muutettu omistajan toimesta tai aloitteesta, kansallisten viranomaisten on käytettävä harkintavaltaansa sen määrittämiseksi, onko alkuperäinen tyyppihyväksyntätodistus edelleen voimassa, vai tarvitaanko yksittäisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää.

Kaikilla kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuuluvilla ajoneuvoilla, jotka otetaan käyttöön yhteisössä, on oltava tyyppihyväksyntä yhdenmukaistetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti tai yksittäisen ajoneuvon tai pienen sarjan tyyppihyväksyntää koskevien kansallisten vaatimusten mukaisesti.

Direktiivin 97/24/EY 7 luvussa esitetään tiettyjä kaksipyöräisten mopojen ja moottoripyörien virityksen estäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan estää luvattomat muutokset, jotka voivat vaarantaa turvallisuuden erityisesti lisäämällä ajoneuvon tehoa ja aiheuttaa ympäristöhaittoja. Kyseisten määräysten tarkoituksena on sekä rajoittaa kuluttajien mahdollisuuksia virittää ajoneuvojaan että lisätä lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa viritetyt ajoneuvot. Direktiivissä mainitaan toimenpiteet, joilla rajoitetaan keskenään erilaisten osien vaihdettavuutta ajoneuvosta toiseen sekä muutoksia ilmanotto- ja pakojärjestelmässä, moottorissa tai moottorin toimintaa ohjaavissa laitteissa. Muutokset eivät ole hyväksyttäviä esim. jos ne aiheuttavat moottoripyörän maksimitehon kasvun yli 10 prosentilla tai mopon maksiminopeuden kasvun yli viidellä kilometrillä tunnissa. Lisäksi suurinta rakenteellista nopeutta ja suurinta nettotehoa kussakin ajoneuvoluokassa ei saa ylittää lainkaan.