KIRJALLINEN KYSYMYS E-0380/02

esittäjä(t): Ioannis Marínos (PPE-DE) komissiolle

(21. helmikuuta 2002)

Aihe: Julkisen velan esittäminen harhaanjohtavalla tavalla

Hyödyntäen Euroopan unionin tilastoyksiköiden käyttämää julkisen velan laskentatapaa tietyt jäsenvaltiot soveltavat uusia menetelmiä, joilla ne voivat paisuttaa tätä velkaa ilman että se vastaavasti kirjataan näihin tilastoihin.

Valtion velkakirjoja nimittäin lasketaan liikkeelle sellaisia valtion ja valtionyritysten tulevia tuloja vastaan, joista ei aina ole varmuutta, ja jokin aika sitten laskettiin liikkeelle uusia velkakirjoja myös EU:n kolmannesta yhteisön tukikehyksestä saatavia ennakoituja tuloja vastaan. Näitä lainoja ei kirjata julkiseen velkaan ja näin lyhyellä aikavälillä se näyttää harhaanjohtavasti pienentyvän, vaikka todellisuudessa se ei ainoastaan pysy samansuuruisena vaan kasvaa ja sen painolastina ovat myös erittäin korkeat korot. Julkisen velan todellisen määrän esiintuloa ja sen maksamista vain lykätään myöhempään ajankohtaan, jolloin se jää seuraavien sukupolvien ja tulevien hallitusten maksettavaksi. Nämä joutuvat hoitamaan ongelmaa, jonka syntymisestä ne eivät ole vastuussa. Kansainvälinen valuuttarahasto on jo voimakkaasti arvostellut tätä luovaa julkistaloudellista kirjanpitoa.

Onko komissio tietoinen tästä asiasta? Onko tutkittu, mitkä maat turvautuvat tällaisiin järjestelyihin? Aikooko komissio muuttaa julkisen velan laskutapaa, jotta se esitettäisiin todellisessa mitassaan? Mikäli se ei aio näin tehdä, eikö ole väistämätöntä, että keskipitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden julkisen talouden tasapaino ja näin ollen myös unionin yleinen taloudellinen tilanne heikentyy?

Pedro Solbes Miran komission puolesta antama vastaus

(4. huhtikuuta 2002)

Komissio on tietoinen siitä, että jotkin jäsenvaltiot ovat arvopaperisoineet tulevia tulojaan erityisiä rahoitusinstrumentteja käyttäen.

Jäsenvaltioiden tilastoasiantuntijoista koostuva työryhmä tutkii parhaillaan tätä kysymystä nykyisten sääntöjen perusteella ja esittää raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitealle suosituksen sopivaksi kirjaustavaksi, joka on Maastrichtin sopimuksen velkamääritelmien mukainen.

Julkisen velan laskentamenetelmään ei ole suunnitteilla muutosta.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio ei katso, että toteutetut toimet vaikeuttaisivat budjettipolitiikan yhteensovittamista tai johtaisivat julkisen talouden heikentymiseen.

Vakaus- ja kasvusopimus on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi budjettipolitiikan yhteensovittamisessa, joka saa aikaan välttämättömän makrotalouden vakauden. Tämä puolestaan edistää kasvua ja työllisyyttä keskipitkällä ajalla.