KIRJALLINEN KYSYMYS E-0110/02

esittäjä(t): Patricia McKenna (Verts/ALE) komissiolle

(29. tammikuuta 2002)

Aihe: Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa

Brysselissä työskentelevä Irlannin kansalainen otti kysymyksen esittäjään äskettäin yhteyttä ja kertoi saaneensa poliisilta määräyksen poistua Belgiasta 7. tammikuuta 2002. Kyseinen mies on töissä Belgiassa rekisteröidyssä yhtiössä. Hänen ainoa rikoksensa on, että hän oli unohtanut palauttaa asuinkuntaansa työssäolotodistuksen (attestation patronale) pitkältä ajalta. (Hän oli jättänyt samanlaisen lomakkeen samaan kuntaan vuotta aiemmin ja hänelle oli myönnetty puoleksi vuodeksi oleskelulupa, joka meni umpeen 17. joulukuuta 2001.)

Vaikka edellä mainittu asia ilmeisesti onkin tällä välin jo selvinnyt, herää vakava epäily siitä, kuinka vahvasti Belgia on sitoutunut työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen.

Katsooko komissio, että tällaisten määräysten antaminen tapauksissa, joissa ei selvästikään ole tapahtunut rikosta, on vastoin lukuisia sopimuksia, jotka koskevat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa?

Tietääkö komissio, annetaanko vastaavanlaisia määräyksiä missään muussa jäsenvaltiossa, ja jos annetaan, niin mihin toimiin se aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että tällaisesta käytännöstä tehdään loppu?

Voisiko komissio ottaa yhteyttä Belgian viranomaisiin ja kehottaa heitä muuttamaan maan lainsäädäntöä siten, etteivät poliisiviranomaiset voisi enää antaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille määräyksiä poistua jostakin toisesta jäsenvaltiosta?

António Vitorinon komission puolesta antama vastaus

(28. helmikuuta 2002)

Työntekijöillä, jotka ovat Euroopan unionin kansalaisia, on EY:n perustamissopimuksen mukaisesti oikeus asua siinä jäsenvaltiossa, jossa he työskentelevät. Oleskeluluvassa ainoastaan todetaan heidän oleskeluoikeutensa. On kuitenkin syytä muistaa, että unionin kansalaisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionin alueella ei ole absoluuttinen vaan sille on tiettyjä ehtoja. Silloin kun unionin kansalainen ei täytä kaikkia niitä ehtoja, jotka hänen on yhteisön oikeuden mukaan täytettävä saadakseen oikeuden oleskella jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän ei ole, vastaanottava jäsenvaltio voi pyytää häntä poistumaan alueeltaan. Ulkomaalaisten oleskeluun liittyvän muodollisuuden laiminlyönti (tässä tapauksessa työssäolotodistuksen esittämättä jättäminen) ei kuitenkaan ole riittävä karkottamispäätöksen peruste(1). Tämä tapaus on erotettava selkeästi tilanteesta, jossa unionin kansalainen karkotetaan alueelta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansanterveyden vuoksi(2).

Ainoastaan Belgian lainsäädännön mukaan unionin kansalaiselle voidaan antaa määräys poistua maan alueelta silloin, kun hän ei ole esittänyt oleskeluoikeuden tarkistamiseksi vaadittavia asiakirjoja viiden kuukauden kuluessa kirjautumistodistuksen voimaantulosta.

Komissio kysyi 7. toukokuuta 2001 Belgian viranomaisilta unionin kansalaisille annetuista määräyksistä poistua Belgian alueelta, ja Belgian hallitus vastasi sille 24. heinäkuuta 2001 päivätyllä kirjeellä. Komissio aikoo tässä asiassa antaa Belgialle perustellun lausunnon.

(1) Asia 48-75, Royer, tuomio 8. huhtikuuta 1976 (Kok. 1976, s. 497, 38 kohta).

(2) Neuvoston direktiivi 64/221/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1964, ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, EYVL B 56, 4.4.1964.