KIRJALLINEN KYSYMYS E-1891/01

esittäjä(t): Ioannis Marínos (PPE-DE) komissiolle

(27. kesäkuuta 2001)

Aihe: Albanian kreikkalaisvähemmistöön kohdistuva vaino ja albanialaisen ääriaineksen toiminta Kreikassa

Ateenan uutistoimiston Argirokastron kirjeenvaihtajan mukaan Albanian entinen pääministeri Fatos Nano syytti 29. toukokuuta 2001 antamassaan virallisessa lausunnossa pääoppositiopuolueen johtajaa Salim Berishaa tämän Albanian presidenttinä harjoittamasta ankarasta politiikasta maan eteläosassa asuvaa kreikkalaisvähemmistöä kohtaan. Nano totesi, että kun Berisha sulki Albanian kreikkalaisia vankilaan, minä tarjosin heille tupakkaa vankisellissä. Lausunnossaan Nano arvioi Kreikassa työskentelevien satojentuhansien albanialaisten maahan tuoman valuuttavirran suuruudeksi miljardi dollaria.

Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa julkaistavassa Zoom-viikkolehdessä mainittiin 25. toukokuuta 2001, että Kreikassa on odotettavissa albanialaisen ääriaineksen toimintaa ja että kyseinen aines on jo muodostanut sotilaallisen joukon, joka kutsuu itseään Tsamourian vapautusarmeijaksi. Viitaten salaisen palvelun lähteisiin viikkolehdessä todetaan, että Sveitsissä, jossa useimmat Albanian ääriliikkeiden johtajista oleskelevat, on jo tämän vuoden alussa laadittu täydellinen toimintasuunnitelma, joka tähtää Kreikan alueiden liittämiseen Suur-Albaniaan.

Mikä on komission kanta näihin tietoihin terroristisen toiminnan mahdollisesta käynnistämisestä Euroopan unionin jäsenvaltion alueella? Mitä tietoja komissiolla on - vieläpä Albanian entisen pääministerin esittämistä - syytöksistä maan suureen kreikkalaisvähemmistöön kohdistuvasta vainosta? Tämä vähemmistö joutui lisäksi elämään Hoxhan totalitaarisen kommunistihallinnon aikana vuosikymmeniä jatkuneen painostuksen alaisena. Tutkiiko komissio mahdollisuutta sitoa EU:n myöntämä taloudellinen tuki Albanian kansan ja maan alueella asuvien kansallisten vähemmistöjen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen?

Christopher Pattenin komission puolesta antama vastaus

(1. elokuuta 2001)

Komissio ei ole tietoinen mistään terroristiteoista, joita albanialaiset ääriainekset suunnittelisivat tekevänsä Kreikassa.

Hoxhan kaudella sorto oli valitettavasti varsin yleistä Albaniassa, ja kreikkalaisvähemmistön edustajat joutuivat varmasti sen kohteiksi. Tilanne on kuitenkin kehittynyt sitten vuoden 1991. Albania on nykyään kansallisten vähemmistöjen suojelusta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittajavaltio ja omaksunut yleisesti ottaen rakentavan lähestymistavan vähemmistökysymyksiin. Maa tunnustaa huomattavan kreikkalaisvähemmistön olemassaolon ja pyrkii saattamaan lainsäädäntönsä ja käytäntönsä kansainvälisiä normeja vastaaviksi. EU:n ja Albanian korkean tason johtoryhmässä toukokuussa 2001 käydyissä keskusteluissa Albanian hallitus korosti aikomustaan saattaa vähemmistöjen suojelua koskeva oikeudellinen kehys asteittain valmiiksi ja poistaa ns. vähemmistöalueiden käsite. Näillä toimilla edistetään vähemmistöjen suojelua Albaniassa.

Yhteisön Albanialle antama apu on nyt ja jatkossa sidoksissa keskeisten poliittisten ehtojen noudattamiseen, joihin kuuluvat ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu. Komissio seuraa tarkkaan asioiden kehittymistä näillä arkaluonteisilla aloilla.