KIRJALLINEN KYSYMYS E-1789/01

esittäjä(t): Jaime Valdivielso de Cué (PPE-DE) komissiolle

(19. kesäkuuta 2001)

Aihe: Kuluttajien suojelu

Komissio on äskettäin teettänyt useita tutkimuksia pieniä, Euroopan unionin sisäisistä rahasiirroista veloitettavien maksujen tasosta.

Tulokset ovat selkeitä. Tapahtumiin lisätään keskimäärin 17 prosentin maksu, ja ne ovat 10 kertaa kalliimpia kuin jäsenvaltion sisäiset siirrot.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä tämän tilanteen helpottamiseksi ja kuinka pian?

Milloin siirtomaksut talous- ja rahaliiton sisällä yhtenäistetään jäsenvaltion sisäisten maksujen kanssa?

Frederik Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(20. syyskuuta 2001)

Kysyjä kiinnittää oikeutetusti huomiota siihen, etteivät pankkien vähittäiskauppaan liittyvistä ulkomaan tilisiirroista veloittamat toimitusmaksut ole aiempien, nykyisten ja meneillään olevien tutkimusten mukaan alentuneet merkittävästi.

Komission harjoittaman politiikan yhtenä tavoitteena on saattaa ulkomaan ja kotimaan tilisiirtojen maksut lähemmäs toisiaan. Komissio on viitannut tähän tavoitteeseen monissa yhteyksissä, esimerkiksi tammikuussa 2000 antamassaan tiedonannossa vähittäismaksuista sisämarkkinoilla, sisämarkkinoiden, tullin ja verotuksen pääosaston 26. lokakuuta 2000 parlamentissa antamassa vastauksessa Peijsin mietintöön, 9. marraskuuta 2000 pidetyssä komission pyöreän pöydän konferenssissa, jonka aiheena oli yhteisen maksualueen luominen, sekä 3. huhtikuuta 2001 antamassaan kertomuksessa euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoon liittyvistä valmisteluista.

Komissio on aina ollut vahvasti sitä mieltä, että toimitusmaksut olisi määritettävä kilpailu- ja markkinatilanteen perusteella eikä hintasääntelyä ole syytä sisällyttää EU:n lainsäädännöllisiin tavoitteisiin. Se onkin jo yli vuosikymmenen ajan vaatinut pankkialaa investoimaan tehokkaiden ja automatisoitujen (ja sen myötä edullisempien) ulkomaan maksujärjestelmien luomiseen. Komissio on tietoinen pankkien pyrkimyksistä tarjota asiakkailleen edullisempia ulkomaan maksupalveluja etenkin kansainvälisen tilinumeron (International Bank Account Number, IBAN) ja pankkitunnuksen (Bank Identifier Code, BIC) käyttöönoton myötä.

Koska kaikki aiemmat muut kuin lainsäädännölliset pyrkimykset alentaa ulkomaan maksutapahtumista veloitettavia toimitusmaksuja ovat osoittautuneet käytännössä tehottomiksi, komissio antoi 25. heinäkuuta 2001 ehdotuksen asetukseksi(1) rajatylittävistä euromääräisistä maksuista. Kyseisessä asetuksessa on asetettu tavoitteeksi alentaa alle 50 000 euron suuruisista ulkomaan maksutapahtumista veloitettavia maksuja yhtenäistämällä maksut vastaavien kotimaan maksujen kanssa sähköisten maksutapahtumien osalta 1. tammikuuta 2002 mennessä ja ulkomaan tilisiirtojen ja sekkien osalta 1. tammikuuta 2003 mennessä.

Komissio on tietoinen siitä, että pankkeihin kohdistuu erilaisia ulkoisia esteitä ja velvollisuuksia, jotka aiheuttavat niille lisäkustannuksia ja jotka ovat tällä hetkellä ainakin osittain syynä erisuuruisiin maksuihin. Asetusehdotukseen sisältyy myös näiden esteiden poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

(1) KOM(2001) 439 lopullinen.