KIRJALLINEN KYSYMYS E-4159/00

esittäjä(t): Wolfgang Ilgenfritz (NI) komissiolle

(16. tammikuuta 2001)

Aihe: BSE-kriisi

Unioni päätti antaa vuoden 2001 talousarviosta 65,5 miljoonaa euroa BSE-testien toteuttamiseen ja 6 miljardia euroa tukena naudanlihan tuottajille. Jo nyt tiedetään varmasti, että määrärahat eivät riitä, sillä BSE-kriisin Euroopassa aiheuttamat kustannukset ovat jonkin verran tähän asti oletettua korkeammat.

Komissiolta pyydetään näin ollen vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Pyrkiikö komissio toimimaan sen hyväksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät myöntää lisämäärärahoja (täydentävä talousarvio) BSE-kriisin hoitoon?

2. Miten suurta määrää komissio aikoo tässä tapauksessa ehdottaa?

3. Onko jo olemassa arvioita tai tarkempia laskelmia BSE-kriisin hoidon ennakoiduista kustannuksista Euroopassa vuonna 2001 ja seuraavina vuosina?

4. Onko jo olemassa arvioita tai tarkempia laskelmia siitä, mitkä ovat ne henkilö- tai eturyhmät, joihin BSE-kriisin haitat pääasiassa kohdistuvat Euroopassa ja joiden on tästä syystä saatava lisäapua jäsenvaltioilta ja EU:lta?

5. Onko jo ajateltu konkreettisesti (neuvotteluissa ja keskusteluissa), millä perusteella unionin BSE-kriisin hoitoon myöntämät määrärahat jaetaan jäsenvaltioille ja miten suuri osuus tulee kunkin jäsenvaltion itsensä kannettavaksi?

6. Missä suhteessa talousarviossa osoitetut ja vielä myöntämättömät määrärahat (täydentävä talousarvio) jaetaan asianomaisille ryhmille?

a) Miten suuren osuuden kokonaismäärärahoista asianomaiset naudankasvattajat saisivat?

b) Miten suuren osuuden kokonaismäärärahoista asianomaiset rehuntuottajat saisivat?

c) Miten suuren osuuden kokonaismäärärahoista muut tuotantoyritykset, kuten naudanlihan jalostajat (liha- ja makkaratehtaat, teurastamot jne.), saisivat?

d) Miten suuri osuus kokonaismäärärahoista maksettaisiin muille kriisin kohteeksi joutuneille ryhmille?

7. Onko jo harkittu tai päätetty, milloin ja missä muodossa maksut suoritetaan vahinkoa kärsineille henkilöryhmille?

Pyrkiikö komissio toimimaan sen hyväksi, että erityisen raskaasti BSE-kriisistä kärsiviin ja tähän tilanteeseen ilman omaa syytään joutuneisiin erityisryhmiin, kuten maatilat, teurastamot, naudanlihaa jalostavat yritykset ja rehuntuottajat, voidaan kohdistaa hätätoimia, jotta niiden yritystoiminnan loppuminen (konkurssi yrityksen pitkäaikaisen suljettunaolon vuoksi) voitaisiin välttää? Tähän tarkoitukseen pitäisi perustaa jonkinlainen hätäapurahasto.

Franz Fischlerin komission puolesta antama täydentävä vastaus

(3. syyskuuta 2001)

Toimenpiteet naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) torjumiseksi eivät vaadi nyt eivätkä tulevaisuudessa ehdotusta täydentävästä talousarviosta kustannusten kattamiseksi. Tällaisten toimenpiteiden rahoitus on järjestetty suurimmaksi osaksi yhteisön yhteisrahoitusjärjestelmän kautta.

Lukuun ottamatta eläinten testauksesta aiheutuvia kustannuksia, BSE:stä suoranaisesti aiheutuvat kustannukset yhteisön talousarviossa liittyvät julkiseen interventioon, poikkeuksellisista tukitoimenpiteistä naudanliha-alalla annetun asetuksen (EY) N:o 2777/2000(1) mukaiseen ostojärjestelmään sekä neuvoston kesäkuussa 2001 hyväksymään ns. seitsemänkohtaiseen suunnitelmaan sisältyviin toimenpiteisiin.

Ostojärjestelmää varten yhteisön vuoden 2001 talousarviossa on katsottu mahdollisiksi kokonaiskustannuksiksi 700 miljoonaa euroa käyttäen perustana oletusta, että ostojärjestelmän puitteissa ostetaan 530 000 tonnia. Todellisuudessa järjestelmän päättyessä oli kuitenkin ostettu ainoastaan 240 000 tonnia.

Seitsemänkohtaisen suunnitelman oletetaan johtavan suurempiin kustannuksiin (ylimääräiset interventio-ostot mukaan luettuina) yhteisön talousarviossa vuoteen 2003 saakka. Vuoden 2003 jälkeen mm. toimenpiteet eläintiheyttä koskevien perusteiden ja palkkioiden enimmäismäärien alentamiseksi tuovat säästöjä yhteisön talousarvioon.

Minkään erityisen henkilö- tai eturyhmän hyväksi ei ole toteutettu yhteisön tukitoimia. Jos kansallista tukea suunnitellaan, komission on arvioitava tällaisen tuen soveltuvuus etenkin yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien säännösten perusteells.

Määrärahoja, jotka komissio on osoittanut BSE-kriisin ratkaisemiseksi, ei jaeta etukäteen jäsenvaltioiden kesken. Asetusten (EY) N:o 2777/2000 ja (EY) N:o 690/2001(2) mukaisissa ostojärjestelmissä yhteisö rahoittaa 70 prosenttia ostohinnasta ja jäsenvaltiot puolestaan rahoittavat kaikki muut kustannukset, joita järjestelmien käytöstä aiheutuu.

Komissiolla ei ole tietoa siitä, kuinka tukitoimien hyödyt jakautuvat markkinaosapuolten välillä.

Komissiolla ei ole oikeusperustaa eikä myöskään taloudellisia mahdollisuuksia hätäapurahaston perustamiseksi.

Sen sijaan naudanlihamarkkinoiden yleiseen elvyttämiseen pyritään seuraavin toimin:

- Ihmisravinnoksi soveltuvan lihan ostot.

- Edellä mainitut erityiset ostojärjestelmät.

- Täydentävät elintarviketurvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat erityisesti BSE:tä.

- Tiedotuskampanjat yhteisössä ja yhteisön ulkopuolisissa maissa.

(1) EYVL L 321, 19.12.2000.

(2) EYVL L 95, 5.4.2001.