KIRJALLINEN KYSYMYS E-3907/00

esittäjä(t): Isidoro Sánchez García (ELDR) komissiolle

(13. joulukuuta 2000)

Aihe: Arvio ilmastonmuutosta käsittelevästä kuudennesta huippukokouksesta

Mikä on komission arvio Haagissa järjestetystä ilmastonmuutosta käsittelevästä kuudennesta huippukokouksesta Kioton pöytäkirjan sitoumuksiin verrattuna? Mikä on sen mielipide erityisesti metsien, joiden katsotaan olevan avainasemassa hiilen kiertokulussa, roolista?

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(7. helmikuuta 2001)

Komissio on pahoillaan siitä, että Haagin konferenssissa ei päästy sopimukseen. Ottawassa myöhemmin pidetyssä suurimpien sopimuspuolten virkailijoiden kokouksessa, johon komissiokin osallistui, saatiin aikaan selvennyksiä, mutta ei onnistuttu lähentämään näkökantoja. Ns. sateenvarjoryhmän ja Euroopan yhteisön välinen jatkokokous, joka piti järjestää joulunalusviikolla 2000 Oslossa, ei toteutunut huolimatta yhteisön selvästi ilmoittamasta halukkuudestaan osallistua. Neuvotteluosapuolten, erityisesti Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Japanin mielestä näkökannat eivät olleet riittävän läheisiä takaamaan kokouksen onnistumisen.

Hiilinieluilla, varsinkin metsillä, on suuri vaikutus hiilen kiertokulkuun maan päällä, ja ne osoittautuivatkin suurimmiksi kiistakysymyksiksi Haagin kokouksessa ja sen jälkeen käydyissä keskusteluissa. Kioton pöytäkirjan mukaan sopimuspuolet voivat fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämisen lisäksi edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuodesta 1990 alkaen metsittämisen ja metsänuudistamisen avulla, sekä ihmistoiminnan aikaansaamilla muutoksilla maankäytössä ja metsätaloudessa. Ensimmäisenä velvoitekautena tällaiset lisätoimet voidaan ottaa huomioon, jos ne on toteutettu vuoden 1990 jälkeen.

Johtavilla teollisuusmailla, erityisesti Yhdysvalloilla, Kanadalla ja Japanilla on ollut suuria vaikeuksia Kioton vähennyssitoumusten täyttämisessä. Itse asiassa niiden päästöt ovat lisääntyneet selvästi. Nämä sopimuspuolet pyrkivät nyt täyttämään kaikki sitoumuksensa tai ainakin suurimman osan niistä nielujen avulla.

Komission ja yhteisön mielestä vuotta 1990 aikaisempien metsien huomioon ottaminen tarkoittaisi sopimuspuolten palkitsemista siitä, että mitään erityistä ei ole tehty. Se ei myöskään lieventäisi ilmastonmuutosta tai edistäisi kestävää metsänhoitoa millään tavalla. Joulukuun 15. päivänä 1998 vahvistetun yhteisön metsästrategian mukaan metsien tehtävä hiilinieluina voidaan varmistaa nykyisiä hiilivarastoja suojelemalla ja lisäämällä, luomalla uusia ja edistämällä biomassan ja puutuotteiden käyttöä.

Pöytäkirjasta ei käy selvästi ilmi, voidaanko nieluja pitää osana puhtaan kehityksen järjestelmää. Komissio katsoo, että monta kysymystä on vielä ratkaistava ennen kuin nielut voivat puhtaan kehityksen järjestelmässä uskottavasti edistää ilmastonmuutoksen lieventämistä ja, kuten Kioton pöytäkirjassa edellytetään, kestävää kehitystä.

Näistä ongelmista huolimatta yhteisössä ymmärretään monien sopimuspuolten vaikea tilanne. Koska yhteisö haluaa Kioton pöytäkirjan tulevan voimaan vuonna 2002, se saattaisi harkita päästövähennysyksiköiden saamisen rajoitetusti nieluista ensimmäisenä sitoumuskautena. Yhteisö on osoittanut joustavuutta. Haagissa ei päästy sopimukseen, mutta se ei tarkoita epäonnistumista, koska saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää sopimuspuolten kuudennessa konferenssissa. Yhteisö jatkaa sopimuspuolten, erityisesti kehitysmaiden, Kiinan ja EU:n jäsenyyttä hakeneiden ehdokasmaiden kanssa yhteistyötään, jonka tavoite on sopimukseen pääseminen mahdollisimman pian.