KIRJALLINEN KYSYMYS P-2858/00

esittäjä(t): Christopher Heaton-Harris (PPE-DE) komissiolle

(5. syyskuuta 2000)

Aihe: Tanskan kansanäänestyskampanjan rahoittaminen

Eurooppa-liikkeen (Kööpenhaminan ryhmä) on ilmoitettu olevan keskeinen toimija Tanskan kansanäänestyksen euroa puoltavassa kampanjassa. Liikkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan ryhmän on sanottu toimivan kanavana Britain in Europe -lobbausryhmälle osoitetuille rahoille.

Sen Brysselissä sijaitsevalle pääkonttorille myönnetään budjettikohdasta A-3021 vuosittain rahoitusta 300 000 euroa. Tarkoituksena on antaa tukea niin sanotuille Euroopan yhdentymisen aatetta edistäville järjestöille.

Myös monet muut järjestöt saavat rahoitusta verkostoituakseen yhä yhtenäisemmän unionin saavuttamiseksi. Yksistään luvussa A-30, josta saatavat varat muodostavat vain pienen osan kyseiseen tarkoitukseen saatavilla olevista varoista, edellytetään alan elimiä ja toimijoita olemaan aktiivisia alueilla, joita ovat julkisen ja yksityisen sektorin järjestöjen kumppanuuksien tukeminen, verkkojen kehittäminen kaikkialla Euroopassa ja Euroopan yhdentymisen edistäminen.

Tässä on kyseessä sellaisten hankkeiden edistäminen, joissa kannatetaan EU:n tiiviimpää yhdentymistä siis puolueellinen lähestymistapa Eurooppa-politiikkaan.

Viitaten yllämainittuihin seikkoihin ja ajatellen avoimuutta sekä suuren yleisön luottamuksen parantamista komissiota kohtaan kysyn, mitkä elimet ja henkilöt, jotka ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa Tanskan kansanäänestyksen euroa puoltavaa kampanjaa, saavat suoraan tai välillisesti EU-tukea?

Pedro Solbes Miran komission puolesta antama vastaus

(16. lokakuuta 2000)

Komissio ei suunnitellut eikä toteuttanut minkäänlaista kampanjaa eikä tukenut rahallisesti yhtäkään ulkopuolisten järjestöjen tai kansalaisten kampanjaa, mitä tulee 28. syyskuuta 2000 Tanskassa järjestettyyn kansanäänestykseen euroon siirtymisestä. Tämä pätee myös komission Tanskan edustustoon. Edustustolle ei ole myöskään osoitettu täksi vuodeksi varoja eurosta järjestettävään kansanäänestykseen liittyvää kampanjatoimintaa varten.

Ainoa rahoitusta saanut järjestö oli Syddansk Universitet, joka sai tutkimusvaroista rahaa kansanäänestykseen suoraan liittyvän keskustelutilaisuuden järjestämistä varten. Tilaisuus oli täysin puolueeton ja siihen osallistuivat sekä euron kannattajat että vastustajat (poliittiset puolueet, järjestöt ja kansalaisliikkeet).

Virallisessa lehdessä julkaistiin vuonna 1998 Yhteistä Eurooppaa rakentamassa -ohjelmaan liittyvä, kaikille voittoa tavoittelemattomille yhteisöille kaikissa jäsenvaltioissa osoitettu ehdotuspyyntö. Ehdotuspyyntö johti rahalliseen tukeen kahdelle tanskalaisille kansalaisliikkeelle, Nyt Europalle ( 40 000) ja Europoeisk Ungdomille ( 20 441), jotka molemmat kannattivat euron käyttöönottoa, sekä yhdelle euroa vastustavalle kansalaisliikkeelle, Juni Bevoegelsenille ( 20 000). Rahat oli tarkoitettu käytettäviksi Amsterdamin sopimusta koskevaan tiedotustoimintaan, pääasiassa keskustelutilaisuuksiin, seminaareihin ja yhteisön tietopaketteihin.

Tämän lisäksi Nyt Europa sai vielä 20 138 euroa konferenssin järjestämistä ja siihen liittyvän informaatiomateriaalin laatimista varten. Viimeksi mainituissa oli kyse yhdestä Amsterdamin sopimukseen liittyvästä 33 alueellisesta tapahtumasta, joita jäsenvaltioiden edustustot järjestivät. Vuonna 1999 myönnettiin vaatimaton 2 466 euron tuki Eurooppa-liikkeen Tanskan jaostolle Demokratia EU:ssa -seminaaria varten.