KIRJALLINEN KYSYMYS E-2615/00

esittäjä(t): Anna Karamanou (PSE) neuvostolle

(1. syyskuuta 2000)

Aihe: Maahanmuutto ja kehitys

Pitäen silmällä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallista kokoontumista 28.29. heinäkuuta Marseillessa, missä tullaan keskustelemaan muun muassa maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvistä kysymyksistä, ja ottaen huomioon, että massiivinen maahanmuutto on todellisuutta, eikä se tule vähenemään niin kauan kuin taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset olosuhteet kehittyvissä maissa eivät parane, neuvostolta kysytään: Aikooko se tukea kolmannen maailman velkojen mitätöimistä ja kehottaa jäsenvaltioita antamaan 0,7 prosenttia BKT:staan köyhille maille kuten ne ovat jo sitoutuneet tekemään, ja aikooko se, ottaen huomioon väestötilastollisen kehityksen seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana sellaisena kuin se on esitetty YK:n raporteissa, laatia kokonaisvaltaisen eurooppalaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan eurooppalaisten humanitaaristen arvojen pohjalta, sisällyttäen tähän selkeät ja avoimet EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua koskevat säännöt sekä mahdollisuudet lailliseen maahanmuuttoon?

Vastaus

(10. marraskuuta 2000)

Neuvosto teki 8. marraskuuta 1999 päätelmät, joissa se tukee voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevaa velkahuojennusaloitetta (HIPC-aloite), jonka Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki olivat käynnistäneet syyskuussa 1996.

Neuvosto sopi näissä päätelmissä, että yhteisön rahoitusosuus on suuruusluokaltaan 1 miljardi euroa, josta luotonantajan osuuden pitäisi olla 320380 miljoonaa euroa. Lopullisen maksun määrästä päätettiin kuitenkin, että vastuu jaetaan kohtuullisesti muiden kansainvälisten avunantajien kanssa.

Edellisestä huolimatta EU on täyttänyt HIPC-sijoitusrahastolle antamansa sitoumuksen ja maksanut ensimmäisen tukierän. EU pyytää niitä avunantajia, jotka vielä eivät sitä ole tehneet, täyttämään sitoumuksensa mahdollisimman pikaisesti.

Kokonaisvaltaista eurooppalaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevan kysymyksen osalta neuvosto muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä perustamissopimuksen IV osastosta, jossa määrätään, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseksi asteittain neuvosto toteuttaa perustamissopimuksen 36 artiklan mukaiset turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevat toimenpiteet, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua koskevat toimenpiteet. Tampereen Eurooppa-neuvosto vaati muun muassa, että muuttoliikettä on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon poliittiset sekä ihmisoikeus- ja kehitysasiat lähtö- ja kauttakulkumaissa ja -alueilla, että pyritään kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu Geneven yleissopimuksen täysimääräiseen ja kattavaan soveltamiseen, ja että varmistetaan jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu tehokkaamman kotouttamispolitiikan avulla, jolla pyritään takaamaan EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet sekä totesi, että tarvitaan kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevan kansallisen lainsäädännön lähentämistä, joka perustuu yhteiseen arvioon unionin ja talouden väestön kehityksestä sekä lähtömaiden tilanteeseen. Komissio on tehnyt useita Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmiin perustuvia ehdotuksia, joita neuvosto tarkastelee parhaillaan.