KIRJALLINEN KYSYMYS P-1325/00

esittäjä(t): Caroline Lucas (Verts/ALE) komissiolle

(17. huhtikuuta 2000)

Aihe: Teollinen karjanhoito

Joidenkin kehitysmaiden karjanhoidossa on jo otettu käyttöön teollisia karjankasvatusmenetelmiä, ja muutkin todennäköisesti tekevät niin ennen pitkää. Kyseinen karjankasvatusmenetelmä ei ole vahingollinen ainoastaan eläinten hyvinvoinnille vaan se uhkaa myös kehitysmaissa elävien ihmísten ympäristöä ja terveyttä sekä vaikeuttaa köyhyyden eliminoimista.

Miten komissio toimii rohkaistakseen kehitysmaita välttämään teollista karjataloutta? Erityisesti kysyn, antaako Euroopan yhteisö taloudellista tukea hankkeisiin teollisen karjanhoidon aloittamiseksi tai edistämiseksi kehitysmaissa?

Poul Nielsonin komission puolesta antama vastaus

(16. kesäkuuta 2000)

Komissio on tietoinen mahdollisista karjanhoitosektorin teollistumisen seurauksista erityisesti kaupunkeja ympäröivillä alueilla. Kehitysmaiden karjanhoitosektori muuttuu dramaattisesti. Kasvava väestö, lisääntyvät tulot ja lisääntyvä kaupungistuminen todennäköisesti kolminkertaistavat kysynnän vuoteen 2030 mennessä, jolloin maailman väestön arvioidaan kaksinkertaistuvan. Tämän kysynnän lisääntymisen oletetaan aiheuttavan merkittäviä muutoksia karjanhoidon rakenteissa, sillä se vaatii intensiivisempiä tuotantomuotoja. Se taas puolestaan vaikuttaa luonnonvaroihin, jos voimistumista ei seuraa asianmukainen teknologinen ja poliittinen viitekehys. Tällä hetkellä tämä kehitys tapahtuu suurelta osin poliittisessa ja institutionaalisessa tyhjiössä.

Hiljattain päättynyt monirahoittajatutkimus vuorovaikutukset karjan ja ympäristön välillä (yhteisön osittain rahoittama) antoi kattavan analyysin karjan ja luonnonvarojen välisistä tärkeimmistä vuorovaikutuksista. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että karjankasvatuksen teollistuminen useissa kehitysmaissa on huolestuttavaa lukuisista syistä. Ensinnäkin, teollinen karjankasvatus tuottaa huomattavasti alhaisemman tulon kuin sama tuotantomäärä pientiloilla. Tuotantotason hyödyt kertyvät harvoille. Halpa eläinvalkuainen kylläkin suosii köyhiä kuluttajia, mutta karjankasvatuksen vaikutukset köyhyyteen ja oikeudenmukaisuuteen ovat suurelta osin kielteisiä. Maatalouden kehittymisen osalta se tosiseikka, että karjankasvatuksessa siirrytään teollisiin menetelmiin, poistaa kaikkein tärkeimmän kasvua lisäävän tekijän, joka voisi mahdollisesti vaikuttaa pienkarjatila-alueilla. Kuitenkin sadonkorjuu- ja jalostussektoreilla luodaan monia uusia työpaikkoja teurastamoissa, meijereissä, elintarviketeollisuudessa ja jälleenmyyntisektorilla. Toiseksi teollisen karjankasvatuksen maasta irrallinen luonne tarkoittaa sitä, että yksiköt keskittyvät kaupunkien ympärille ja kaupunkialueille, mikä aiheuttaa suurisuuntaisia ja lisääntyviä ympäristövaurioita. Aikaisemmin tilalla tapahtunutta ravinteiden kierrätystä ei enää tehdä. Ravinteet kasataan rajoitettuun tilaan ja usein ne lasketaan käsittelemättöminä vesistöön. Kolmanneksi, tehokasvatukseen liittyy useita sairauksia. Useat niistä uhkaavat ihmisten terveyttä: teollinen ja tehoeläintuotanto voivat olla kasvualusta esiin nouseville sairauksille (Nippah, naudan spongiforminen enkefaliitti l. BSE, lintujen influenssa), joiden seuraukset ovat tuntemattomia. Kansanterveyttä uhkaavat myös muut karjan ravintoturvallisuutta koskevat ongelmat, kuten viimeaikoina esiin tullut eurooppalainen dioksiiniskandaali, antibioottiresistenssi ja muut jäämiin liittyvät asiat. Lopuksi eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön puute (tai sen toimeenpanon puute), keskitetyt kasvatusyksiköt, epäasianmukaiset kuljetus- ja teurastustilat ja riittämätön tietoisuus eläinten hyvinvoinnista ovat lisääntyvässä määrin huolestuttavia asioita.

Tätä analyysia on kehitettävä lisää, jotta se johtaisi uudenlaisiin lähestymistapoihin ja -keinoihin. Siitä syystä komissio valmistelee kansainvälisen Karja, ympäristö ja kehitys (LEAD) -aloitteen puitteissa tutkimusta Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa antaakseen päätöksentekijöille keinot ympäristön kannalta kestävän ja tasa-arvoisen karjanhoidon kehittämiseen. Ensinnäkin odotetaan pääasiallisesti tuloksia karjanhoitosektorin muutoksesta, toiseksi erityisiä suosituksia, jotta voidaan antaa julkista, hyvää ja strategista

ohjausta karjanhoitoon, ympäristöön, köyhyyteen, tasa-arvoisuuteen ja eläinten hyvinvointiin sekä kansanterveyteen liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen; erityisesti, jotta voidaan laatia kehitysstrategioita kehitysprosessissa olevan karjatalouden asettamiseksi tutkimuslaitosten, kehitysvirastojen, yksityisten ja julkisten rahoituslaitosten käyttöön, ja kolmanneksi, hankkeen tulokset poliittisten ja muiden päätöstentekijöiden käyttöön, minkä takaa virtuaalinen tutkimus- ja kehittämiskeskus (keskeinen osa LEAD-aloitetta). Komissio on valmistellut tarvittavat asiakirjat ja ehdottaa parhaillaan tutkimusta rahoitettavaksi eri sisäisistä rahoitusvälineistä (talousarvion kohdat Ympäristö tai ALA-MEDA). Tutkimuksen odotetaan tarjoavan omaperäisen ja innovatiivisen keinon poliittisille ja muille päätöksentekijöille kansallisten painopisteiden ja strategioiden valitsemiseen, ja rahoittajille keinon apunsa parempaan suuntaamiseen.

Yhteisö ei tue teollisen karjankasvatuksen luomista tai edistämistä kehitysmaissa. Useilla tahoilla se on yksityissektorin johtamaa, kun taas yhteisön tarkoituksena on ensisijaisesti auttaa köyhiä pientilallisia.