KIRJALLINEN KYSYMYS P-0926/00 esittäjä(t): José Ribeiro e Castro (UEN) komissiolle. EU:n ja Indonesian uudet suhteet.
Virallinen lehti nro 046 E , 13/02/2001 s. 0079 - 0081
KIRJALLINEN KYSYMYS P-0926/00 esittäjä(t): José Ribeiro e Castro (UEN) komissiolle (22. maaliskuuta 2000) Aihe: EU:n ja Indonesian uudet suhteet Komissio on ilmoittanut haluavansa luoda uuden Indonesia-politiikan ja olevansa valmistelemassa yhteistyösopimusta. Indonesian presidentti Abdurrahman Wahid vieraili äskettäin Brysselissä, jossa hän keskusteli komission puheenjohtajan Romano Prodin kanssa mm. tästä aiheesta. On myös ilmoitettu komission jäsenen Chris Pattenin työvierailusta Indonesiaan. Indonesiassa toteutettuja toimia demokratian lujittamiseksi voidaan pitää myönteisinä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että tilanne on edelleen kriittinen ja epävarma ja että vielä ei ole löydetty ratkaisua eräisiin tärkeisiin kysymyksiin, jotka ovat aivan oikeutetusti herättäneet huomiota kansainvälisessä yhteisössä, erityisesti Euroopan unionissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi Itä-Timorin tapaus, jota ei voida vielä katsoa loppuun käsitellyksi, sekä Molukkien tilanne ja muut tapaukset, joissa Indonesia rikkoo vakavasti ihmisoikeuksia. On syytä palauttaa mieleen erityisesti ne viisi viimeaikaista päätöslauselmaa, jotka Euroopan parlamentti on hyväksynyt syyskuun 1999 ja tammikuun 2000 välisenä aikana(1). Näin ollen kaikkien Euroopan unionin uusien Indonesia-aloitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset, jotka edistävät maan myönteistä kehitystä: [I] takuut siitä, että Indonesian hallitus ei esitä mitään vastalauseita sen johdosta, että YK:n alaisuudessa tutkitaan ja tuomitaan ne, jotka ovat vastuussa Itä-Timorin vuoden 1999 raskauttavista tapahtumista ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista, ja että se edistää aktiivisesti näitä tutkimuksia sekä maan sisällä että kansainvälisesti; [II] takuut siitä, että Indonesian hallitus kantaa oman taloudellisen vastuunsa jälleenrakentamistoimista Itä-Timorissa, joka tuhottiin täydellisesti sen ollessa vielä Indonesian armeijan vallassa; [III] niiden kymmenien tuhansien Itä-Timorin asukkaiden, jotka ovat pakolaisleireillä Länsi-Timorissa tai muualla Indonesiassa, täydellinen ja vapaaehtoinen palauttaminen Itä-Timoriin; [IV] takuut siitä, että Indonesian demokratisointikehityksessä ei synny takaiskuja ja että armeija pidetään täysin erossa poliittisista päätöksentekokeskuksista; [V] takuut siitä, että Indonesian hallitus kunnioittaa täysin Itä-Timorin itsenäisyyttä ja luo hyvät naapuruussuhteet tähän uuteen itsenäiseen valtioon; [VI] takuut siitä, että Indonesia kunnioittaa ihmisoikeuksia koko alueellaan ja myös varmistaa niiden kunnioituksen. Aikooko komissio ottaa huomioon nämä kuusi vaatimusta uudessa Indonesia-aloitteessaan, ja käsiteltiinkö näitä asioita Indonesian viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa? (1) Euroopan parlamentin päätöslauselmat Itä-Timorista, B5-0067/1999, 16.9.1999; vakavista ihmisoikeusloukkauksista Indonesian Molukeilla, B5-0145/1999, 7.10.1999; Itä-Timorin tilanteesta, B5-0271/1999, 18.11.1999; Indonesiasta, B5-0339/1999, 16.12.1999; ja Molukkien saarista Indonesiassa, B5-0034/1999, 20.1.2000. Christopher Pattenin komission puolesta antama vastaus (12. huhtikuuta 2000) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Indonesian ja Euroopan unionin välisten suhteiden lähentämisestä(1) on vastaus unionin tarpeeseen määritellä viimeaikaisten tapahtumien valossa uudelleen suhteensa tähän tärkeään maahan. Unioni tunnustaa Indonesian vaikeudet maan siirtymävaiheessa ja tarjoaa aktiivisen strategian, jolla kehitetään rakentavaa ja kattavaa vuoropuhelua, edistetään poliittista vakautta ja hyvää hallintotapaa, lujitetaan demokratiaa ja tuetaan uudistusta ja luottamuksen palauttamista talouden kehitykseen. Se ei ehdota yhteistyösopimuksen tekemistä. Neuvoston 20. maaliskuuta 2000 hyväksymissä päätelmissä tuettiin komission tiedonantoa, joka on myös yhdenmukainen aiempien Euroopan parlamentin päätöslauselmien hengen kanssa. Komissio katsoo, että Indonesian hallitus pyrkii kiitettävästi vastaamaan edessään oleviin haasteisiin kuten väkivaltaisiin alueellisiin levottomuuksiin, rakenteellisiin talous- ja sosiaaliongelmiin, armeijan tulevan aseman määrittämiseen ja hallinnon ja verotuksen tosiasialliseen hajauttamiseen. Yhteydenpidoissaan Indonesian hallituksen kanssa, joista viimeisin oli 30.31. maaliskuuta 2000 pidetty ensimmäinen ylempien virkamiesten kokous, komissio suhtautui myönteisesti Indonesian hallituksen uudistuksiin ja sen sitoumuksiin edistää ja ylläpitää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Ehdotettu uusi vuoropuhelu Indonesian kanssa ei vaikuta komission Itä-Timoria koskeviin sitoumuksiin, joiden mukaisesti komissio ottaa aktiivisesti osaa kansainvälisen yhteisön toteuttamaan laajaan jälleenrakennukseen. Komissio on useaan otteeseen selvästi korostanut Indonesian viranomaisille läheisten naapuruussuhteiden merkitystä Indonesian ja Itä-Timorin välillä. Suhteet ovat merkittävästi parantuneet Indonesian presidentti Wahidin vierailtua Dilissä. Komissio jakaa vakavan huolen Länsi-Timorissa yhä olevista hätäsiirtolaisista ja se on valmis tukemaan Indonesian viranomaisten ja kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä heidän tulevaisuutensa ratkaisemiseksi. Komissio seuraa myös tarkasti Indonesian pyrkimyksiä saada selville totuus aikaisemmista ihmisoikeusloukkauksista Itä-Timorissa. Se suhtautuu myönteisesti Indonesian viranomaisten sitoumukseen viedä kyseisistä loukkauksista vastuussa olevat oikeuteen. (1) KOM(2000) 50 lopullinen.