KIRJALLINEN KYSYMYS E-0391/99

esittäjä(t): Ursula Stenzel (PPE) komissiolle

(1. maaliskuuta 1999)

Aihe: Komission virat

Komission palveluksessa on tänä vuonna vain 16 420 henkilöä, vaikka sillä olisi käytettävissään 17 200 virkaa.

1. Voiko komissio ilmoittaa, miksi vuonna 1996 noin tuhat virkaa oli täyttämättä ja myös tänä vuonna noin 780 virkaa eri yksiköissä on vapaana?

2. Voiko komissio ilmoittaa, miksi komission palvelukseen oli 31.12.1998 mennessä (ks. komission kertomus) otettu suhteellisen vähän itävaltalaisia (132 naista ja 128 miestä)? Suomalaisten (298 naista ja 155 miestä) ja ruotsalaisten (274 naista ja 166 miestä) osuus on huomattavasti suurempi! Katsooko komissio, että uusien jäsenvaltioiden välillä vallitsee tässä suhteessa ilmeinen epätasapaino?

3. Voiko komissio ilmoittaa, mihin uusien jäsenvaltioiden edustajien jakauma perustuu?

Komission jäsenen Erkki Liikasenkomission puolesta antama vastaus

(14. huhtikuuta 1999)

1. Komissiossa täyttämättä oleviin virkoihin liittyvä tilanne on parantunut vuosista 1995-1997 (määriä kuvaava taulukko lähetetään suoraan arvoisalle parlamentin jäsenelle ja parlamentin pääsihteeristöön). Täyttämättä olevia virkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin parlamentin jäsenen mainitsemat 780. Niitä on kuitenkin paljon, mihin on rakenteellisia ja suhdanteista johtuvia syitä.

Suhdanteista johtuvia syitä on kahdenlaisia: kilpailussa menestyneiden hakijoiden varallaololuettelot vanhenevat ja soveltuvat entistä huonommin nykytilanteeseen, ja toisaalta vuoden 1995 laajentumisen jälkeen kilpailussa menestyneiden hakijoiden palvelukseen ottamisessa on ollut tiettyjä erityisvaikeuksia. Nämä suhdanteet selittävät noin kolmanneksen nykyisistä täyttämättä olevista viroista. Ne täytettäneen vuoden 1999 jälkeen (A-ura-alueen yleiskilpailun varallaololuetteloita laaditaan parhaillaan - 475 kilpailussa menestynyttä hakijaa joulukuussa 1999-tammikuussa 2000 - ja laajentumiseen liittyvät palvelukseenotot saadaan päätökseen).

Täyttämättä olevien virkojen rakenteelliset syyt liittyvät pääosastojen (PO) henkilöstörakenteen tietynlaiseen kankeuteen. Lisäksi palveluun ottamista ei tietoisesti ole haluttu hoitaa keskitetysti, vaan keskushallinto laatii ainoastaan luettelot, pyytää pääosastoja valitsemaan niistä ja seuraa luetteloiden hyödyntämistä, jotta pääosastot ja yksiköt kantaisivat itse vastuun palvelukseenotostaan.

Näyttää siis vääjäämättömältä, että tietty määrä virkoja on aina täyttämättä. Tämä johtuu hakemusten käsittelyn pituudesta, jota pitkittävät erilaiset sääntöjen vaatimat hallintomenettelyt kuten hakuilmoituksen julkaiseminen, hakemusten käsittely, ilmoitukset hakijoille ja nimittävän viranomaisen päätökset. Täyttämättä olevien virkojen enimmäismäärä on noin 300-350 eli kaksi prosenttia koko henkilöstömäärästä, ja se vastaa komission asettamaa keskipitkän aikavälin tavoitetta.

2. Kolmen uuden jäsenvaltion kansallisuuksien edustuksessa on ero, kuten arvoisa parlamentin jäsen toteaa. Ero johtuu osittain siitä, että palvelukseen on ollut välttämätöntä ottaa henkilökuntaa vastaamaan Ruotsin ja Suomen jäsenyydestä aiheutuneisiin kielellisiin tarpeisiin. Tilanne oli toinen Itävallan osalta, koska sen jäsenyys ei lisännyt unionin virallisten kielten määrää.

On kuitenkin totta, että itävaltalaisen henkilökunnan palvelukseen ottaminen on tähän asti edennyt suhteellisen hitaasti. Suurin syy tähän on se, että Itävallan kansalaisille järjestetyssä kilpailussa on menestynyt tavoitetta vähemmän hakijoita. Vähäinen menestys on johtunut siitä, että kilpailuun on osallistunut alun perin hyvin vähän hakijoita(1).

Hiljattain Itävallassa järjestetyt kilpailut ovat osoittaneet tilanteen kohentuneen. Itävaltalaisten johtavien hallintovirkamiesten kilpailussa (KOM/A/98) menestyneistä 44 hakijasta ollaan ottamassa henkilöstöä palvelukseen. C5/4-ura-alueen kilpailu saatiin juuri päätökseen, niissä menestyi 80 hakijaa, ja palvelukseenotto on jo alkanut. Pian päättyy B5/4-ura-alueen kilpailu, jossa odotetaan 70 hakijan menestyvän.

3. Komissio vahvisti helmikuussa 1995 yleiset laajentumiseen liittyvää palvelukseenottoa koskevat tavoitteet viisivuotisaikataulun (1995-1999) perusteella. Tavoitteissa oli 1050-1350 A-, B-, C- ja D-virkaa, joista 400-500 itävaltalaisille, 400-500 ruotsalaisille ja 250-350 suomalaisille (kielitarpeiden lisäksi). Luvut määriteltiin, jotta uudet jäsenvaltiot olisivat asianmukaisesti edustettuina komissiossa henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisesti. Määrittelyssä komissio sovelsi väestömäärään liittyviä perusteita käyttäen vertailukohtana väestöltään suurin piirtein samankokoisen jäsenvaltion kansallisuutta olevan henkilöstön määrää komissiossa.

(1) Esimerkiksi B1-ura-alueen kilpailuun KOM/B/949 osallistui vain 35 hakijaa, joista kahdeksan hyväksyttiin, kun virkoja oli tarjolla 50.