KIRJALLINEN KYSYMYS E-4053/98

esittäjä(t): Nelly Maes (V) komissiolle

(13. tammikuuta 1999)

Aihe: Humanitaarisen avun väärinkäyttö sotaa käyvissä maissa

Euroopan komission puheenjohtaja ilmoitti 18. syyskuuta 1998, että Euroopan unionin on tarkistettava sotaa käyville valtioille antamaansa tukea ja evättävä rahallinen tuki, jos sitä käytetään sotatarkoituksiin. Komissiossa tehdään kuulemma sisäinen tutkimus yhteisön antamien tukien väärinkäytösten paljastamiseksi ja sen selvittämiseksi, mitä pakotteita väärinkäytöksiä vastaan voidaan käyttää.

1. Voiko komissio ilmoittaa, mitä tuloksia tutkimuksesta on saatu?

2. Voiko komissio ilmoittaa, mitä toimenpiteitä se on toteuttanut syyskuun 1998 jälkeen rahallisen tuen antamista sotaa käyville maille koskevien sääntöjen uudistamiseksi? Jos osoittautuu, että jokin valtio on käyttänyt tukia sotatarkoituksiin, miten sitä voidaan rangaista?

Komission jäsenen Joao de Deus Pinheironkomission puolesta antama vastaus

(24. maaliskuuta 1999)

Komissio on kannanotossaan ilmaissut olevansa hyvin huolestunut Kongon demokraattisessa tasavallassa käytävän konfliktin laajentumisesta, koska kymmenkunta maata on välittömästi tai välillisesti mukana alueellisessa sodassa.

Kyseessä ei ole pelkästään tukien väärinkäyttöä koskevien riskien analyysi, eikä sisäinen tutkimus, vaan tilanteen tarkastelu aseellisissa selkkauksissa mukana olevien maiden osalta, koska vaarana on vakava epätasapaino ja humanitaarinen katastrofi sekä vuosien pyrkimysten hukkaan meneminen taloudellisen, sosiaalisen ja humanitaarisen kehityspolitiikan osalta, jonka yhteisö ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT-maat) ovat yhdessä välilleen perustaneet. Kyseessä on perusteltu tutkiskelu, joka ei jätä huomiotta yhteisön kansalaisten yleistä mielipidettä, joka ei ymmärrä sitä, että yhteisö myöntää jatkuvasti köyhille maille tukia, joita ne toki tarvitsevat, kun samanaikaisesti samat maat käyttävät osan omista voimavaroistaan ratkaistaakseen poliittiset ja alueelliset riitansa sotilaallisin keinoin.

Jos tätä keskustelua, jota käydään jo jäsenvaltioiden tasolla, pitäisi käydä myös koko kansainvälisen yhteisön tasolla, komissio on jo tehnyt toimenpiteitä. Kaikissa uusissa sopimuksissa, jotka koskevat talousarviosta annettavaa tukea sellaiselle AKT-valtiolle, joka on mukana aseellisessa selkkauksessa, on otettu käyttöön lausekkeet, joissa määrätään tuen maksamisesta rahoituserinä ja myönnettyjen varojen käytön tarkasta valvonnasta ennen jokaisen uuden erän maksamista. Kaikkia rahoitussopimuksia, jotka koskevat talousarviosta myönnettäviä tukia aseellisessa selkkauksessa mukana olevalla valtiolle, seuraa komission kyseisen maan valtionpäämiehelle osoittama kirje, jossa selitetään edellä mainitut toimenpiteet, esitetään komission huolestuneisuus kyseessä olevasta selkkauksesta ja kehotetaan hallitusta etsimään viipymättä neuvotteluratkaisu selkkaukseen.

Humanitaarisesta avusta ei ole edeltä käsin sovittu missään sopimuksessa eikä edunsaajamaan kanssa tehdyssä rahoitussopimuksessa. Avustustoimien täytäntöönpano on uskottu kumppaneille (valtiosta riippumattomat järjestöt tai YK:n erityisjärjestöt). Muistettakoon tässä yhteydessä, että monilla selkkausalueilla taistelevat osapuolet estävät tarkoituksella humanitaaristen järjestöjen pääsyn uhrien avuksi ja sotilaalliset tavoitteensa saavuttaakseen ne lisäksi loukkaavat järjestelmällisesti ihmisoikeuksia, toisinaan etnisen puhdistuksen aikaansaamiseksi. Komission on ollut yhä vaikeampi säilyttää vuonna 1998 humanitaariset suojelualueet Sudanissa, Keski-Afrikassa ja Afganistanissa, ja samalla perustaa lähestymistapansa ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden loukkausten tuomitsemiselle.