Virallinen lehti nro C 096 , 08/04/1999 s. 0165
KIRJALLINEN KYSYMYS P-3177/98 esittäjä(t): Paul Rübig (PPE) komissiolle (12. lokakuuta 1998) Aihe: Leipomojen oppipojat ja yötyö Leiväntuotanto on hyvin dynaaminen ala. Asiakkaat haluavat saada leipänsä ja leivonnaisensa jo kello kuudelta aamulla. Nuorten työsuojelua koskevalla direktiivillä 94/33 kielletään kuitenkin nuorilta yötyön tekeminen keskiyön ja kello 04:n välillä. Leipomojen oppipoikien ammatillisesta koulutuksesta jää siten puuttumaan tärkeä osuus, nimittäin taikinan valmistamisen oppiminen. Asiaa auttaisi jo yötyökiellon lyhentäminen yhdellä tunnilla. Pienillä ja keskisuurilla leipomoilla, jotka jo pitkään ovat pääasiassa huolehtineet oppisopimussuhteisesta koulutuksesta, olisi siten myös tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet kouluttaa uusia oppipoikia. Euroopan työllisyystilannetta on parannettava ja erityistä huomiota on tällöin kiinnitettävä nuorten työllistämiseen. Voiko komissio edellä mainitun huomioon ottaen harkita yötyökiellon lyhentämistä yhdellä tunnilla ainakin niillä aloilla, joilla se on erityisen tarpeellista? Komission jäsenen Pádraig Flynninkomission puolesta antama vastaus (5. marraskuuta 1998) Nuorten työntekijöiden suojelusta 22 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY(1) mukaisesti jäsenvaltioiden on valvottava, että työnantajat takaavat nuorille heidän ikänsä mukaan sovelletut työedellytykset. Mainitun direktiivin 9 artiklassa kielletään yleisesti lasten ja nuorten yötyö. Direktiivi antaa kuitenkin jäsenvaltioille mahdollisuuden antaa luvan nuorten työntekoon aikana, jolloin yötyö on kielletty. Luvan voi antaa vain tietyissä olosuhteissa ja tietyillä aloilla. Tällöinkin työskentely on kielletty keskiyön ja aamuneljän välisenä aikana. Komissio katsoo, että tämä säännös antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ratkaista tasapainoisesti nuorten leipomoalan ammatillisen koulutuksen tarpeet sekä nuorten työntekijöiden suojeleminen sellaiselta työltä, joka olisi haitallista heidän turvallisuudelleen, terveydelleen tai fyysiselle kehitykselleen. Voimassa oleva lainsäädäntö eri jäsenvaltioissa näyttää vahvistavan tällaisen lähestymistavan aiheellisuuden. (1) EYVL L 216, 22.6.1994.