Virallinen lehti nro C 402 , 22/12/1998 s. 0069
KIRJALLINEN KYSYMYS E-1078/98 esittäjä(t): María Estevan Bolea (PPE) komissiolle (7. huhtikuuta 1998) Aihe: Ongelmajätteiden kuljettaminen Euroopan unionin sisäpuolella Useissa jäsenvaltioissa tietyt alueet pitkittävät, hankaloittavat tai jopa kieltävät ongelmajätteiden kuljettamisen kuntien, maakuntien, alueiden tai maiden välillä - siis Euroopan unionin sisällä ja jopa yksittäisen jäsenvaltion sisällä - näiden vaarallisten aineiden asianmukaista käsittelyä ja hallintoa varten. Tällainen johtaa toiminnan vääristymiseen. Tällainen toiminta on erittäin vakavaa, kun otetaan huomioon, että alueilla, jotka kieltävät jätteiden sisäisen kuljetuksen, ei ole jätteidenkäsittelylaitoksia tai niillä ei ole käsittelyyn tarvittavaa kapasiteettia. Tämän vuoksi ongelmajätteet kaadetaan usein muiden jätteiden tavoin virtaaviin vesiin, ja kun jätteitä ei käsitellä, ei myöskään suoriteta vaarallisten aineiden erottamista jätevesistä eikä niitä voida enää käsitellä nestemäisten, kiinteiden tai puolikiinteiden jätteiden tavoin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Katsooko komissio, että nämä toimenpiteet ovat laillisia? Miten komissio aikoo toimia korjatakseen säännönvastaisuudet? Komission jäsenen Ritt Bjerregaardinkomission puolesta antama vastaus (15. kesäkuuta 1998) Komissio on tietoinen siitä, että joidenkin jäsenvaltioiden paikalliset tai alueelliset viranomaiset ovat kieltäneet asiaa koskevien valitusten johdosta jätteiden kuljetuksen. Komissio ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että vaarallisia jätteitä kaadettaisiin kiellon seurauksena vesistöihin jätevesien ja muiden jätteiden mukana. Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta 1 päivänä helmikuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) 259/93(1) säädetään, että jäsenvaltioilla on läheisyysperiaatteen sekä hyödyntämisen ensisijaisuuden ja omavaraisuuden periaatteiden mukaisesti lupa rajoittaa tai kieltää loppukäsittelyyn tarkoitettujen jätteiden siirtämistä. Jos vaarallista jätettä tuotetaan kyseisessä jäsenvaltiossa niin pieniä määriä, että uusien erikoistuneiden käsittelylaitosten perustaminen jäsenvaltioon olisi taloudellisesti kannattamatonta, jätteiden siirtämistä toiseen jäsenvaltioon ei voida kieltää. Jätteiden kierrätyksestä on ilmoitettava komissiolle, mutta kierrätykseen ei sovelleta läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteita eivätkä jäsenvaltiot voi määrätä sitä koskevia rajoituksia. Edellä mainitun asetuksen säännökset eivät koske jäsenvaltioiden sisäisiä jätteiden siirtoja. Jäsenvaltioiden on kuitenkin luotava lainkäyttöaluelleen asianmukainen järjestelmä jätteiden siirtämisen valvomiseksi. Taatakseen järjestelmän yhteensopivuuden yhteisön valvontajärjestelmän kanssa jäsenvaltiot voivat soveltaa yhteisön järjestelmään sisältyviä määräyksiä. Sen arvioiminen, ovatko paikalliset tai alueelliset kiellot ympäristön ja talouden kannalta järkeviä, on jäsenvaltioiden vastuulla. Direktiivin 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna jätteistä 18 päivänä maaliskuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/156/ETY(2), nojalla vaarallisten jätteiden kaataminen vesistöihin on sallittua vain silloin, jos siihen on myönnetty asianmukainen jätehuoltolupa, jolla taataan, että toimenpide ei vaaranna ihmisten terveyttä eikä vahingoita ympäristöä. Direktiivissä 91/689/ETY(3) säädetään tiukemmista vaarallisia jätteitä koskevista vaatimuksista. Myös tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta 4 päivänä toukokuuta 1976 annettuun direktiiviin 76/464/ETY(4) sisältyy vaarallisten jätteiden kaatamisesta vesistöihin aiheutuneen pilaantumisen torjumista koskevia säännöksiä. Jäsenvaltioiden on luotava ympäristön laatua koskevia normeja ympäristöön päästettyjä aineita varten, ja kaikille näitä aineita sisältäville päästöille on saatava ennakkolupa. Päästöt voidaan sallia vain siinä tapauksessa, että ne vastaavat jäsenvaltioiden toimenpideohjelmissa asetettuja tavoitteita, joilla pyritään vähentämään kyseisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista. Myös parhaillaan neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä(5) kielletään sellaiset vaarallisten jätteiden päästöt vesistöihin, jotka rikkovat ympäristön laatua koskevia yhteisön normeja tai joilla on haitallinen vaikutus vesistöjen ekosysteemin toimintaan. Vaarallisia jätteitä koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Joka kerta kun komissiolle ilmoitetaan yhteisön tätä alaa koskevan lainsäädännön mahdollisista rikkomisista, komissio tutkii asian perinpohjaisesti ja toteuttaa tarvittaessa aiheelliset toimenpiteet yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. (1) EYVL L 30, 6.2.1993. (2) EYVL L 78, 26.3.1991. (3) EYVL L 377, 31.12.1991. (4) EYVL L 129, 18.5.1976. (5) KOM(97) 49, sellaisena kuin se on muutettuna asiakirjalla KOM(97) 614 lopullinen ja asiakirjalla KOM(98) 76 lopullinen.