KIRJALLINEN KYSYMYS E-0584/98 komissiolle esittäjä(t): Manuel Porto (PPE) (4. maaliskuuta 1998)

Aihe: Euroopan unionin ja Korean välinen sopimus

Kun kuukausia sitten tehtiin ensimmäinen arviointi Etelä-Korean kanssa tehdystä sopimuksesta, Euroopan parlamentin eri valiokunnat esittivät epäilyjään seuraavien asioiden suhteen: sosiaalisten normien noudattaminen, henkinen omaisuus ja protektionismi (eräät eurooppalaiset alat, kuten autoteollisuus, ovat edelleen hyvin heikosti edustettuina markkinoilla, mitä ei voida selittää laatu- tai hintaeroilla). Voiko komissio kertoa, onko näillä aloilla tapahtunut muutoksia?

Komission jäsenen Sir Leon Brittanin komission puolesta antama vastaus (31. maaliskuuta 1998)

Tämänhetkisistä taloudellisista vaikeuksistaan huolimatta Korea on yhteisön merkittävä kumppani Aasiassa paitsi merkittävän kahdenvälisen kaupan ja investointitoiminnan myös poliittisten ja geostrategisten syiden vuoksi. Tämän vuoksi puitesopimus, joka allekirjoitettiin lokakuussa 1996, on sopiva sopimus, jolla varmistetaan, että yhteisö voi aikaisempaa paremmin valvoa Koreaan liittyviä etujaan useilla aloilla. On syytä ottaa huomioon sopimuksen laaja soveltamisala, johon sisältyvät ihmisoikeudet, laivanrakennus, yhteistyö tieteen ja teknologian aloilla, yhteistyö standardien ja teknisten määräysten aloilla, henkinen omaisuus sekä ympäristö.

Komissio on vakuuttunut, että olisi toteutettava uusia pyrkimyksiä puitesopimuksen voimaansaattamiseksi. Tämä olisi eräs tapa, jolla yhteisö ja jäsenvaltiot voisivat osoittaa poliittista tukeaan Korealle, kun se aloittaa tarpeellisen, mutta vaikean uudistus- ja rakennemuutosprosessin. Euroopan parlamentti voisi olla erittäin näkyvänä esimerkkinä muille ratifiointimenettelyssä osallisena oleville osapuolille, jos se nyt laatisi asiasta lausunnon. Kyseisellä toimella voitaisiin samanaikaisesti viestittää miten tärkeänä parlamentti pitää yhteisön ja Korean välisiä suhteita.

Viime aikoina Koreassa on muutettu työlainsäädäntöä laaja-alaisen uudistusohjelman yhteydessä. Uusi työlaki annettiin helmikuussa 1998, ja se perustuu vastavalitun presidentin Kim Dae-jungin perustaman kolmikantakomitean suosituksiin. Hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajat valtuutettiin laatimaan yleisen kansallisen edun mukainen työmarkkinoiden uudistuspaketti. Työntekijöitä on aikaisempaa helpompi erottaa sulautumisen tai rakenneuudistuksen tapauksessa, mutta tämän vastapainoksi on annettu useita suojamääräyksiä (60 päivän pituinen neuvotteluaika ja ammattiliittojen pakollinen kuuleminen), korotettu työttömyyskorvauksia ja lisätty ammattiliittojen oikeuksia huomattavasti kumoamalla niiden poliittista järjestäytymistä ja julkisen sektorin työntekijöiden järjestäytymistä koskevia kieltoja.

Vaikka yhteisön kauppa Korean kanssa on ollut ylijäämäistä viime vuoteen saakka, on selvää, että tietyillä yhteisön vientituotteilla on vaikeuksia päästä Korean markkinoille. Puitesopimuksessa määrätään lisävälineistä, joilla yhteisön kauppaa koskevia etuja voidaan puolustaa. Ennen niiden käyttöä komissio pyrkii aktiivisesti ratkaisemaan markkinoillepääsyä koskevat ongelmat mahdollisuuksien mukaan neuvottelemalla Korean viranomaisten kanssa. Komissio ei odota yhteisön Koreaan suuntautuvan viennin näkymien paranevan lähiaikoina maan talouden tilanteen vuoksi. Korean uusi hallitus on kuitenkin ilmoittanut tukevansa avoimiin markkinoihin perustuvia ratkaisuja ja on vahvistanut kannanottojaan toteuttamillaan toimilla. Komissio toimii yhdessä Korean viranomaisten kanssa tämän kehityssuunnan varmistamiseksi.

Lopuksi olisi syytä selventää puitesopimuksen henkistä omaisuutta koskevien määräysten tarkoitus. Sopimuksen 9 artiklan mukaisesti ¨sopimuspuolet vahvistavat monenvälisten yleissopimusten velvollisuuksien tärkeyden henkisen omaisuuden oikeuksien suojelemiseksi. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään mahdollisimman nopeasti liitteessä luetellut yleissopimukset, joissa ne eivät vielä ole sopimuspuolina¨. Tämä ¨parhaansa mukaan¨ -lauseke koskee kaikkia sopimuspuolia (yhteisö ja sen jäsenvaltiot sekä Korea) ja edellyttää kaikkien sopimuspuolten pyrkimyksiä liitteessä mainittuihin monenvälisiin yleissopimuksiin liittymiseksi. Korea on jo liittynyt useisiin kyseisistä yleissopimuksista kuten Bernin yleissopimukseen, Pariisin yleissopimukseen, patenttiyhteistyösopimukseen ja Budapestin sopimukseen. Se harkitsee parhaillaan vakavasti myös mahdollisuutta liittyä Nizzan sopimukseen ja uusien kasvilajikkeiden suojelemista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (UPOV).

On myös syytä todeta, että puitesopimuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti Korea suostui edistämään huomattavasti teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen (TRIPS-sopimus) täytäntöönpanoa. TRIPS-sopimuksessa määrätään käytännössä kaiken henkisen omaisuuden oikeuksien, kuten tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien, tavaramerkkien, maantieteellisten merkintöjen ja patenttien, voimakkaasta suojasta. Siinä annetaan myös erityismääräyksiä suojaa koskevien määräysten voimaan saattamiseksi. Korea sitoutui panemaan TRIPS-sopimuksesta johtuvat velvoitteet täytäntöön 1. heinäkuuta 1996 alkaen eli vain kuusi kuukautta TRIPS-sopimuksen 65 artiklan 1 kohdassa teollisuusmaajäsenille vahvistetun määräajan jälkeen. Tämän vuoksi oikeuksien suojan taso on parantunut jo huomattavasti.